KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 Kaavaselostus Vireilletulo: xx/2013 Kaavaluonnos: xx/2013 Kaavaehdotus: xx/2013 Kunnanhallitus: xx.xx.2013 xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848

2 Kaavaselostus 1 (21) KhH,SV P Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Suunnittelualueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Laajuustiedot Yhteystietoja Kaavan laatija TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet ja aikataulu Asemakaavan tiivistelmä LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonolosuhteet Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Liikenne Palvelut Tekninen huolto, erityistoiminnot Maanomistus Maaperä Pohjakartta Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Muut suunnitelmat ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Snellmaninkatu 10, Lappeenranta Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

3 Kaavaselostus 2 (21) KhH,SV P ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Liikenne Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Yleiset määräykset KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskunnan toimintaedellytyksiin ja olosuhteisiin Vaikutukset ihmisten toimintaedellytyksiin ja olosuhteisiin Vaikutukset kulttuuriympäristöön ja maisemaan Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset liikenteeseen ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus LIITTEET Liitteet Liite 1: [Kirjoita liitteen nimi]... 1 Liite 1: [Kirjoita liitteen nimi] Seurantalomake 2. Poistuva kaava, merkinnät ja määräykset 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4. Asemakaavakartta 5. Havainnekuva 6. Kuulemislista sekä lausunnot ja mielipiteet FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Snellmaninkatu 10, Lappeenranta Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 3 (21) KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot RUOKOLAHDEN KUNTA Asemakaava koskee Ruokolahden kunnan keskustaajaman asemakaavan muutosta. Kaava-alue käsittää Ruokolahden taajaman alueella kortteleita 21 ja 35 sekä lähivirkistysaluetta VL ja leikkipuistoa VK. Asemakaavassa muodostuvat Kortteli 35 sekä lähivirkistysaluetta VL, leikkipuistoa VK, jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katualuetta Lappeenrannassa Kimmo Hartikainen Suunnittelupäällikkö, arkkitehti SAFA KÄSITTELYVAIHEET Nähtävillä xx.xx.-xx.xx.xxxx, luonnos xx.xx. xx.xx.xxxx, ehdotus Khall xx..xx.xxxx xx Kvalt xx.xx.xxxx xx

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 4 (21) 1.2 Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Rasilan keskustaajamassa rajautuen Kirkonkylän koulun ja Rasilan päiväkodin kortteleihin. Kuva 1: Kaava -alueen sijainti Ruokolahden keskustaajamassa Lähde: Ruokolahden kunnan karttapalvelu. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 1.4 Laajuustiedot Keskustaajaman asemakaavan muutoksella on tarkoitus järjestellä uuden päiväkodin rakentaminen Kirkonkylän koulun ja nykyisen Rasilan päiväkodin välittömään läheisyyteen. Kaavamuutoksella muodostetaan lisäksi uusi ajoyhteys päiväkodille. Kokonaispinta-ala on noin 5,9 ha. Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta 0,4 ha. Kerrosalaa yhteensä k-m2.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 5 (21) 1.5 Yhteystietoja Ruokolahden kunta Virastotie RUOKOLAHTI puh (05) fax (05) Tekninen johtaja Arja Villanen puh FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Snellmaninkatu Lappeenranta Arkkitehti Kimmo Hartikainen puh kimmo.hartikainen@fcg.fi 1.6 Kaavan laatija FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Lappeenrannan aluetoimisto, kaavan vastuullinen suunnittelija arkkit. Kimmo Hartikainen. Työtä on ohjannut kunnan kaavatyöryhmä, johon ovat kuuluneet Antti Pätilä, Eija Markkanen, Anna Lankinen, Keijo Rasimus, Marja Vesala, kari Stenberg ja Arja Villanen.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 6 (21) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ja aikataulu 2.2 Asemakaavan tiivistelmä 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaavoitus käynnistyi helmikuussa 2013 Ruokolahden kunnan aloitteesta. Kunta valitsi kaavan laatijaksi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n, viranhaltijapäätös Kaavan vireille tulosta kuulutettiin xx.xx Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville xx.xx. xx.xx Kaavaluonnos oli nähtävillä xx.xx. xx.xx.2013 ja kaavaehdotus xx.xx. xx.xx Kaavaehdotus on hyväksytty Ruokolahden kunnanhallituksessa xx.xx Nähtävillä olosta tiedotetaan Uutisvuoksessa, Ruokolahden kunnan ilmoitustaululla ja kotisivuilla internetissä. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 5,9 ha. Kaavaehdotuksessa on osoitettu julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue koulua, päiväkotia, liikuntahallia ja vanhuspalveluita varten (YL-1), lähivirkistysalue (VL), leikkipuisto (VK), jalankululle ja pyöräilylle varattu katu ja alueen osa. Suunnittelualue sijaitsee Ruokolahden kirkonkylän keskustaajamassa. Alue rajautuu etelässä Metsolantiehen, joka on keskustan pääkatu. Alue rajautuu lännessä urheilukenttään, pohjoisessa Lumikontien asuinalueeseen sekä idässä kapean metsäalueen takaiseen Ilveksenpolun ja Ketunpolun asuinalueeseen. Suunnittelualueella sijaitsevat Kirkonkylän koulu, liikuntahalli sekä Rasilan päiväkoti piha- ja liikenne- ja metsäalueineen. Keskustaajaman urheilukentän ja lähiliikuntapaikkojen ympärille sijoittuvat yleiset palvelut, kuten Kirkonkylän koulu (v.1972) ja liikuntahalli (v.2011), Rasilan päiväkoti (v.1989), keskustaajaman kirjasto, matkahuolto ja terveyskeskus sekä lukuisat vanhusten palvelurakennukset (vv ). Julkisten palveluiden rakennukset ryhmittyvät puistomaiseen ympäristöön, jota hallitsee rakennettu viherympäristö avarin näkymin urheilukentän yli. Julkiselle rakennuskokonaisuudelle antaa arvokasta ilmettä myös yhtenäiset punatiiliset julkisivut sekä yksi- kaksikerroksisuus. Julkisivujen kannalta poikkeuksena on v valmistunut uusi kirjastotalo, joka ei noudata yhteistä linjaa vaan ovat vaaleaksi slammatut. Rakennettu puistomainen ympäristö urheilukentän ympärillä Metsolantien ja Nällinsuontien varressa koostuu puu- ja pensasistutuksista ja avarista nurmikkokentistä. Valtapuuna on koivu ja mänty sekä erityisesti Metsolantien varressa Terijoen salava. Pohjoisessa Lumikontien ja Nällisuontien takana kohoaa vesitorninmäki, joka on havupuuvaltainen virkistysmetsä valaistuin kuntopoluin ja hiihtoladuin. Urheilukentältä on johdettu kuntoreitti / hiihtolatu Lumikontien ylittävän sillan kautta vesitorninmäelle.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 7 (21) Luonnonolosuhteet Luonnonympäristö Kaavamuutos sijoittuu taajaman koulu- ja päiväkotikortteleiden alueelle. Korttelialueiden viheralueet ovat pääosin rakennettuja piha- ja leikkialueita sekä paikoitus- ja liikennealueita. Koulukorttelin itä- ja pohjoispuolella on vanhaa havupuuvaltaista metsää rajautuen ympäröiviin asuinalueisiin. Metsäosuuksilla maastonmuodot ovat vaihtelevat avokallio- ja painanneosuuksineen. Metsäalueen painanteisiin kertyy paikoin yläpuolisen rinnealueen sulamisvesiä. Päiväkodin ja koulun välisen metsän lounaisosa toimii tällä hetkellä lasten leikkialueena. Metsä on reuna-alueeltaan avara kasvaen kookasta mäntyä. Metsä muuttuu kuusivaltaisemmaksi muilta osin. Perustamisolosuhteet Maanpinta kortteleiden 35 ja 21 alueella on noin tasovälillä Kaavaillun uuden päiväkotirakennuksen kortteliosan maapohjan luonnollinen rakenne koostuu silttimoreeni maakerrostumista. Kalliopinta on osin nähtävillä ja vaihtelee 0-5 metrin syvyydellä maanpinnasta. Alueen maastomuotojen takia tontille keräytyy valumavesiä, joiden hallinta on ratkaistava toteutukseen tähtäävällä tasaus- ja hulevesisuunnitelmalla. Suunnittelualueen luonnonympäristön nykytila selvitettiin maastokäynnillä xx.xx Inventoinnin teki suunnittelija, Tiina Mäkelä. Alueelta selvitettiin kasvillisuuden yleiskuva ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet Maisema Kasvillisuus Eläimistö Luonto- ja lintudirektiivilajit sekä uhanalaiset ja harvinaiset lajit Rakennettu ympäristö Arvokkaat luontokohteet Ajantasa-asemakaavan mukaisessa korttelissa 21 Lumikontie 13 sijaitsee Rasilan päiväkotirakennus, joka on valmistunut v Rakennus on yksikerroksinen punatiilipintainen vaaleine puupaneeliosuuksineen. Rakennuksessa on loiva harjakatto. Rakennus on 314 kem2 suuruinen. Ajantasa-asemakaavan mukaisessa korttelissa 35 Metsolantie 7 sijaitsevat Kirkonkylän koulurakennus ja liikuntahalli. Kirkonkylän koulu on valmistunut v Rakennus on kaksikerroksinen U-muotoinen, jossa Metsolantien

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 8 (21) Liikenne puoleiseen siipeen liittyy ruokalatilat ja v toteutettu liikuntahalli. Koulurakennuksen julkisivut ovat betoni-pilaripalkki järjestelmällä, jossa ikkunanauhojen alla ovat punatiiliset täyteosat. Rakennuksen yleisilme on hallittu ja järjestelmällinen. Uusi liikuntahalli noudattaa koulun julkisivuteemaa punatiilisenä harmaine betonipintoineen ja toiminnasta kertovine julkisivun reliefeineen. Kirkonkylän taajamaverkon rungon muodostaa Puumalantieltä keskustan kiertävä Metsolantie - Rasilantie lenkki. Koulukorttelin liikenne ohjautuu pääsääntöisesti Metsolantien kautta sekä ajoneuvoliikenteen että kevyenliikenteen osalta. Pohjoisesta Lumikontieltä on kevyenliikenteen yhteys koulukortteliin sekä ajoneuvoyhteys nykyiselle Rasilan päiväkodin kiinteistölle. Uuden päiväkodin liikenne tullaan ohjaamaan Metsolantien liittymien kautta. Koulukorttelin saattoliikenne- ja koulubussialueet sekä paikoitusalueet ajoneuvoille ja kevyelle liikenteelle sijaitsevat korttelialueen Metsolantien reunassa. Koulun ja liikuntahallin huoltoliikenne sijoittuu rakennusten taakse korttelin itäsivulle. Liikenteellinen erottelu koulukorttelissa on toteutettu selkeästi ja liikenneturvallisesti. Kuva 2: Liikennemääräkartta (Tiedot: ELY 2009) Liikennemäärät ja liikennemelu Meluntorjuntaa ohjaavat Suomessa Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot. Kyseiset ohjearvot on esitetty oheisessa taulukossa. Ulkona (VNp 993/1992) L Aeq, klo 7-22 L Aeq, klo 22-7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet 55 db 1) 2) 50 db taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevat alueet

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 9 (21) Loma-asumiseen käytettävät alueet, 45 db 40 db leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet Sisällä Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja Taulukko 1: Yleiset melutasojen ohjearvot 3) 4) Asemakaavan meluvaikutuksia tarkasteltiin SoundPLAN melulaskentaohjelmalla. Ohjelma käyttää melun leviämisen mallintamiseen digitaalista maastomallia ja pohjoismaista tieliikennemelun laskentamallia. Mallilla laskettiin päiväajan 55 db ja yöajan 50 db meluvyöhykkeet. Yöajalle käytettiin 50 db:n meluvyöhykettä, koska kyseessä on vanhan alueen täydennysrakentaminen. Mallinnuksessa Metsolantien liikennemääränä käytettiin vuoden 2013 liikennemäärää 3000 ajoneuvoa/vrk, josta raskaan liikenteen osuus 5 %. Ajoneuvojen nopeutena käytettiin tieosuuden nopeusrajoitusta 40 km/h. Kaava-alueella melua mitoittavaksi tekijäksi muodostui päiväajan 55 db:n meluvyöhyke, joka ulottuu 5-22 metrin etäisyydelle Metsolantien keskilinjasta mitattuna. Meluvyöhykkeelle ei tule sijoittaa koulujen ja päiväkotien ulkooleskelualueita. Kuva 3: Metsolantien melu (FCG / melumallinnus 2013)

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 10 (21) Palvelut Tekninen huolto, erityistoiminnot Julkiset palvelut sijaitsevat Rasilassa, mm. kunnantoimisto, kirjasto, terveyskeskus, posti, matkahuolto, koulu, liikuntahalli ja päiväkoti. Suunnittelualueen läheisyydessä on myös kauppapalvelut. Alueella on vesi- ja viemäriverkosto, mutta ei kattavaa sadevesiverkostoa. Olemassa oleva päiväkotirakennus on liitetty kaukolämpöön, jossa on varauduttu päiväkodin laajennukseen. Alueella on katuvalaistus. Laaditun vesihuollon yleissuunnitelman mukaan uuden päiväkodin vesihuollon ja sadevesiviemärin liitospiste sijaitsee Näädänpolun linjan jatkeella suunnittelualueella Maanomistus Maaperä Kuva 4: Metsola 1 alueen vesihuollon yleissuunnitelmakartta, Ruokolahden kunta2013. Kaava-alue on kunnan omistuksessa. Uuden päiväkodin maa-alue on rakentamatonta vanhaa metsäaluetta. maaperä koostuu pääosin silttimoreenimaista ja kallio-osuuksista.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 11 (21) Pohjakartta 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Pohjakartta on tarkistettu Imatran kaupungilla xx.xx Ruokolahden alueella on voimassa Etelä-Karjalan maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä Suunnittelualue on maakuntakaavassa osoitettu taajamatoimintojen alueena (A) sekä clmerkinnällä laatukäytävään kuuluva Rasilan aluekeskus Yleiskaava Kuva 5: Ote Etelä-Karjalan maakuntakaavasta. Lähde: Etelä-Karjalan liitto. Suunnittelualueella on voimassa Ruokolahden keskustaajaman osayleiskaava, joka on hyväksytty Ruokolahden kunnanvaltuustossa Suunnittelualue on yleiskaavassa osoitettu yleisten rakennusten alueeksi Y ja YL -merkinnöin.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 12 (21) Kuva 6: Ote Ruokolahden keskustaajaman osayleiskaavasta v Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa keskustaajaman asemakaava. Kuva 7: Ote keskustaajaman ajantasakaavasta. Lähde: Ruokolahden kunta. Suunnittelualue on asemakaavassa osoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO), urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YU) ja julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueeksi (YL). Korttelialueiden väliin jää lähivirkistysaluetta (VL) ja leikkipuisto (VK).

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 13 (21) Muut suunnitelmat Ruokolahden päiväkodin hankesuunnitelmaluonnos 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Ruokolahdella toimii kaksi päiväkotia. Rasilassa toimii vuonna 1989 rakennettu 21 lapsen päiväkoti ja Salosaaressa entisen lastenkodin tiloissa noin 45 lapsen päiväkoti. Esikouluopetusta annetaan alakoulujen yhteydessä sekä keskustaajamassa Rasikunnan kerhohuoneesta saneeratussa tilassa. Salosaaren päiväkodin sisäilmasto-ongelmat osoittautuivat niin laajoiksi, että päiväkodille ryhdyttiin etsimään korvaavia tiloja. Hanketyöryhmä esitti päiväkodin laajennuksen/uudisrakentamisen paikaksi Rasilan päiväkodin ja Kirkonkylän koulun välistä aluetta. Kunnanhallitus käsitteli päiväkotiasiaa kokouksessaan ja esitti kaavamuutoksen käynnistämistä, jossa tulee tutkia uusi kulkuyhteys päiväkodille sekä koulun ja päiväkodin tiiviimmän yhteistyön mahdollistaminen. Kunnanhallitus esitti, että päiväkodin vaatimat tilat toteutetaan uudisrakennuksena ja nykyinen päiväkoti voi toimia rakennuksen ajan normaalisti, mutta sen jälkeen se voidaan ottaa muuhun käyttöön. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: Kaavan osallisia ovat ainakin seuraavat tahot: Kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset ja elinkeinonharjoittajat, yhteisöt, virkistysalueiden käyttäjät, kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat Etelä-Karjalan liitto Kaakkois-Suomen ELY -keskus Kunnan toimialueet Tekninen toimi Rakennusvalvonta Imatran seudun ympäristölautakunta Etelä-Karjalan pelastuslaitos Vesilaitos Lämpölaitos Sivistyslautakunta Imatran seudun Sähkö Mannerheimin lastensuojeluliitto Ruokolahden seurakunta Keskustaajaman asemakaavan muutos kortteleissa 21 ja 35 on tullut vireille kunnanhallituksen päätöksellä käynnistää kaavamuutos. Vireilletulosta on ilmoitettu julkisella kuulutuksella xxxx2013.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 14 (21) Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö 4.3 Asemakaavan tavoitteet Kaavamuutoksesta pidettiin kaavan käynnistysvaiheessa tiedotus- ja keskustelutilaisuus lähiseudun asukkaiden kanssa Asukkaat toivoivat lasten saattoliikenteen ja päiväkodin huoltoliikenteen siirtämistä pois Lumikontieltä sekä viheralueen säilyttämistä koulun ja asuinalueen välissä. Samoin asukkaat toivoivat suunnitelmien huomioivan melun leviämisen estämisen sekä liikennejärjestelyt sellaisiksi, ettei kiertoajelu olisi mahdollista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu ja se on hyväksytty kunnanhallituksessa xxx2013 ja ollut nähtävillä xx.xx.-xx.xx.2013 välisen ajan. Kaavaluonnos oli nähtävillä xx.xx.-xx.xx.2013 välisen ajan. Kaavaluonnoksesta tuli xx lausuntoa ja xx mielipidettä. Lausunnot ja mielipiteet ovat liitteenä. Kaavaehdotus oli nähtävillä xx.xx.-xx.xx.2013 välisen ajan. Kaavaehdotuksesta tuli xx lausuntoa ja xx muistutusta. Lausunnot ja muistutukset ovat liitteenä. Kaavahankkeesta ei ole järjestetty viranomaisneuvottelua. Uusi päiväkoti tulee voida toteuttaa koulun yhteyteen siten, että rakennusten välille saadaan sisäyhteys tavoitteena tilojen mahdollisimman tehokas yhteiskäyttö. Koulu- ja päiväkoti hyödyntävät myös yhteistä lähiliikuntapaikkaa ja leikkialuetta. Päiväkodin sijoituksella rajataan suojaisat ja turvalliset piha-alueet erilleen saatto- ja huoltoliikenteen alueista. Piha-alueiden sijoittuminen tulee olla lämpimään ilmansuuntaan ja niin ettei ulkotoiminnoista aiheudu häiriötä läheisille asuinalueille. Sisäänkäynnin yhteyteen on varattava riittävät tilat saatto- ja asiointiliikenteelle (5 + 1 inv. paikoitusruutua asiointiin). Kevytliikenteen yhteys päiväkotiin tulee voida erotella ajoneuvoliikenteestä. Päiväkoti mitoitetaan 130 lapselle ja 30 työntekijälle. Työtekijöiden ajoneuvopaikoitus sijoittuu koulun paikoitusalueelle. Rakennuskerrosalaa varataan uudisrakennukselle 2000 kem2 ja lisäksi varaudutaan laajennusmahdollisuuteen. Kevyenliikenteen yhteys Lumikontieltä Metsolantielle mahdollistetaan urheilukentän aidan koulutontin puoleisella osuudella. Liikenneratkaisuilla tulee ehkäistä tarpeeton korttelialueen läpiajo. Päiväkodin saatto-, asiointi- ja huoltoliikenne johdetaan Metsolantieltä. Lumikontien entisen päiväkodin jatkokäyttö ja laajentaminen mahdollistetaan julkisten lähipalveluiden mukaisessa toiminnassa. Lumikontien kiinteistön laajentaminen mahdollistetaan.

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus P (21) 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Hankesuunnitteluvaiheessa tutkittiin päiväkodin sijoitusta nykyisen yksikön yhteyteen Lumikontielle. Kuitenkin päädyttiin yhteiskäytöllisesti tehokkaampaan ja logistisesti toimivampaan ratkaisuun, toteuttaa uusi päiväkoti koulun yhteyteen ja kehittää nykyisen päiväkodin kiinteistöä muille lähipalveluille kuten kerhotoiminnalle. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavamuutoksella muodostuu Ruokolahden keskustaajaman kortteli 35 sekä lähivirkistys- ja leikkipuistoaluetta. Kuva 8: Havainnekuva suunnitelmasta

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 16 (21) Mitoitus Liikenne Asemakaava-alueen pinta-ala on 5,9 hehtaaria. Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta (YL-1) on kaavassa osoitettu 4,2 hehtaaria. Käyttötarkoituksen mukaista rakennusoikeutta korttelissa on käytetty noin 4300 kem2 ja jäljellä on kem 2. Sallittava kerrosluku on II. Korttelialueelle on osoitettu 148 autopaikkaa Metsolantien varteen. Lisäksi uuden päiväkodin yhteyteen on sijoitettu 6 autopaikkaa ja Lumikontien kiinteistön piha-alueelle 8 autopaikkaa. Ajo yleiselle paikoitusalueelle on Metsolantieltä. Päivätoiminnan aikainen paikoitustarve on pääasiallisesti henkilökuntaa (70 henkeä) ja asioijia varten. Lähivirkistysaluetta on 1,1 ha ja leikkipuistoaluetta 0,5 ha. Tämän keskustaajaman asemakaavan muutoksen tuottama autoliikenne ohjataan Metsolantielle, joka on toiminnalliselta luokaltaan kokoojakatu. Metsolantien kautta ohjautuu suurin osa Ruokolahden taajaman liikenteestä Puumalantielle, joka on toiminnalliselta luokaltaan kantatie. Metsolantien liikennettä ei ole laskettu sitten vuoden 1986 Metsolantien parantamissuunnitelmien. Liikenneolosuhteiden ja kirkonkylän taajaman maankäytön perusteella Metsolantien nykyiset liikennemäärät ovat ajon/vuorokaudessa luokkaa. Tämän asemakaavan muutoksen tuottama kevytliikenne ohjataan kirkonkylän kevyen liikenteen verkkoon osittamalla uusi kevyen liikenteen yhteys Lumikontien päästä Metsolantielle urheilukentän ja koulun välistä. Yhteys palvelee päiväkodin ja koulun lisäksi koko kirkonkylän kevyen liikenteen väylästön käyttäjiä. Kevyen liikenteen yhteyden käyttäjät voivat käyttää. Tämä asemakaavan muutos tuottaa 370 ajon/vrk autoliikenteen ja 670 kevyttä liikennettä. Autoliikenne käyttää Metsolantien liittymää. Päiväkodin henkilökunnalle on ositettavissa pysäköintipaikat joko koulun tai liikuntasalin pysäköintialueita, joilta löytyy arkipäivinä riittävästi jo rakennettuja pysäköintipaikkoja. Päiväkodin saattoliikenteelle rakennetaan saattolenkin ulkolaitaan 12 ajoradan suuntaista pysäköintipaikkaa. Samat paikat palvelevat päivän aikana päiväkodilla asioivia. Päiväkodin ja koulun autoliikenne on erotettu toisistaan omille reiteilleen. Liikenteen ja eri liikennemuotojen erottelu on toteutettu selkeästi ja liikenneturvallisesti koulukorttelissa. Päiväkodin ja koulukeskuksen auto liikenteen vaikutukset ulottuvat Metsolan liittymiin ja Metsolantielle. Nyt päiväkodin liikennetuotto, joka vastaa normaalin asuntokadun liikennetuottoa suuntautuu kokoojakadulle. Päiväkodin liikenteen poistuminen Lumikontieltä parantaa Lumikontien (asuntokatu) liikenneturvallisuutta ja asumisviihtyisyyttä.

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 17 (21) 5.2 Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Yleiset määräykset Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue koulua, päiväkotia, liikuntahallia ja vanhuspalveluita varten (YL-1) Merkintä mahdollistaa uuden päiväkotitoiminnan sijoittamisen koulun yhteyteen nykyisen päiväkodin ja koulun välimaastoon. Rakennusala on esitetty siten väljästi, että sen rajoissa on mahdollista sijoittaa uuden päiväkodin tilat vaihtoehtoisin ratkaisuin. Korttelin rakennusoikeus on esitetty tehokkuusluvulla e= 0,4, joka mahdollistaa kem2 lisärakennusoikeuden. Julkisten lähipalveluiden korttelialue sisältää Kirkonkylän koulun ja liikuntarakennuksen tilat - noin 4000 kem2 sekä entisen Rasilan päiväkodin kiinteistön kem2. Korttelissa työskentelee noin 70 henkilöä ja oppilaita on koulunpuolella 380 ja päiväkodissa 130. Korttelialueelle sijoittuu istutettavaa alueen osaa erityisesti Metsolantien puoleisille paikoitus ja kevyenliikenteen reittien ympärille. Luonnontilaisena säilytettäviä alueen osia sijoittuu koulu- ja liikuntarakennuksen taakse korttelialueen metsäiselle osuudelle lu-1 merkinnällä: Alueen osa, jossa ympäristö säilytetään luonnontilaisena. Alueelle saa rakentaa korttelin toiminnalle välttämättömiä kulkuväyliä ja rakenteita. Lähivirkistysaluetta (VL) sijoittuu korttelin itä- ja pohjoissivulle sekä alueen luoteiskulmaan 1,1 ha. Alue on pääosin metsänpeitteinen ja toimii suojavihervyöhykkeenä ympäröiviä asuinalueita vasten. Leikkipuistoalueeksi (VK) on rajattu lähiliikuntapuisto ja leikkialue. Kortteliosan länsirajalle on osoitettu jalankululle ja pyöräilylle varattu, joka yhdistää Lumikontien Metsolantien kevyenliikenteen reitit. Metsolantien liikennemelun 55 dba:n tasolle on esitetty melu-alueen raja: Merkinnällä osoitetaan ne alueet, joiden melutaso ylittää ennustetulla liikennemäärällä valtioneuvoston meluntorjuntalain nojalla antamassaan päätöksessä annetut melutason ohjearvot. Luku merkinnän yhteydessä osoittaa alueen, jolla melutaso ylittää sallitun päivämelun ohjearvon (55dB). Alueelle ei saa sijoittaa koulujen- ja päiväkotien ulko-oleskelualueita. Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta koskee määräys: Kortteli on osa keskustaajaman julkisten rakennusten miljöökokonaisuutta. Uudisrakentamisen on sopeuduttava julkisivumateriaaleiltaan, massoittelultaan ja värimaailmaltaan ympäristöön.

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 18 (21) 6 KAAVAN VAIKUTUKSET 6.1 Vaikutukset yhdyskunnan toimintaedellytyksiin ja olosuhteisiin Sijainti tukee ja mahdollistaa monipuolista varhaiskasvatuksen toteuttamista Ruokolahdelle pitkän aikavälin tarvetta vastaavaksi. Koulun läheisyys on tärkeää saumattoman esi- ja alkuopetuksen yhteistyön kannalta. Yhteistyö on mahdollista myös kirjaston ja muiden yhteisöjen kuten seurakunnan ja EKSOTE:n vanhusten palveluasumisen kanssa. Päiväkodin toimintojen keskittäminen Rasilaan Salosensaaren sijasta vähentää hankeselvitysten mukaan kuntalaisten ajomatkoja palveluun. 6.2 Vaikutukset ihmisten toimintaedellytyksiin ja olosuhteisiin Koulu, liikuntahalli, lähiliikuntapaikka, hiihtoladut, luistinrata, viheralueet ja luonto tarjoavat mahdollisuuksia monipuoliseen liikkumiseen. Kevyenliikenteen uudella yhteydellä luodaan yhtenäinen ja virikkeinen urheilukentänlenkki keskustaajaman asukkaiden käyttöön. Metsolantien meluvyöhykkeelle, joka ulottuu 5-22 metrin etäisyydelle tien keskilinjasta, ei sijoitu koulun ja päiväkodin ulko-oleskelualueita. 6.3 Vaikutukset kulttuuriympäristöön ja maisemaan Uusi päiväkoti sijoittuu keskeiselle paikalle Rasilan keskustaajamaan rakennettuun ympäristöön, jota hallitsee punatiilinen rakennusmateriaali. Kaavamääräyksellä ohjataan lisärakentaminen rakennettu kulttuuriympäristö huomioiden. Päiväkodin rakennusmassa tulee koulun jatkeelle osaksi rakennettua maisemaa kuitenkin rajautuen lähivirkistys- ja leikkialueen metsämaisemaan. 6.4 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 6.5 Vaikutukset liikenteeseen Korttelinosalle jäävä luonnontilainen lähivirkistysalue pienenee päiväkodin rakennusalan verran, mutta toisaalla yleistenrakennusten kortteliosaa on pienennetty uuden lähiliikuntapuiston hyväksi (leikkipuisto, VK). Kaavan mukaisella toteutuksella ei ole merkittäviä luontovaikutuksia. Päiväkoti ei aiheuta merkittävää lisäliikennettä Metsolantielle eikä merkittävää uuden liikennetilan rakentamista. Toimintojen lisäpaikoitustarve voidaan hoitaa koulun yhteydessä jo olemassa olevilla paikoitusalueilla. Kevyenliikenteen yhteydet voidaan järjestää turvallisesti eriytettyinä ajoneuvoliikenteestä. Huoltoliikenneyhteydet toimivat koululle, liikuntarakennukselle ja uudelle päiväkodille saman ajoyhteyden kautta. Nykyisen Rasilan päiväkodin liikennetuotto, joka vastaa normaalin asuntokadun liikennetuottoa, suuntautuu kokoojakadulle. Päiväkodin liikenteen poistuminen Lumikontieltä parantaa Lumikontien (asuntokatu) liikenneturvallisuutta ja asumisviihtyisyyttä.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 19 (21) 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 7.1 Toteuttaminen ja ajoitus Päiväkodin toteutuksen on määrä alkaa asemakaavan tultua hyväksytyksi ja suunnitelmien valmistuttua vuonna FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kimmo Hartikainen Arkkitehti LIITTEET 1. Seurantalomake 2. Poistuva kaava, merkinnät ja määräykset 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4. Asemakaavakartta 5. Havainnekuva 7. Kuuleminen sekä lausunnot ja mielipiteet

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 1 (1) Liite 1 Liite 1: [Kirjoita liitteen nimi] [Kirjoita asiakirjan teksti]

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 1 (1) Liite 2 Liite 2: [Kirjoita liitteen nimi] [Kirjoita asiakirjan teksti]