Mitä tarkoittavat aito perhe- ja asiakaslähtöisyys?

Transkriptio

1 Hyvinvointia ihmisten arjen ja ammattihenkilöiden yhteistyönä: Mitä tarkoittavat aito perhe- ja asiakaslähtöisyys? ALUEELLISET TYÖPAJAPÄIVÄT Aluehallintovirasto: Lounais-Suomi, Länsi- ja Sisä-Suomi Tampereen teatteri Matti Rimpelä, dosentti, Tampereen yliopisto Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 1

2 Tulevaisuuden suuria kysymyksiä Kaupungistuminen Suuret ikäluokat poistuvat, 2/3 Suomesta tyhjenee Nuoret keskittyy suuriin kaupunkikeskuksiin Asuinalueiden, koulujen, oppilaitosten eriytyminen Pääkaupunkiseudulla edennyt jo pitkälle Lasten/nuorten valinnat vs. palvelutuottajien valinnat Monikulttuurisuus Vanha asia (ks. Suomifilmit), uudet muodot Globalisaatio Suunnitelmallinen palvelukehittäminen Laaja systeeminen muutos, evoluutio Kaikki viisaus ei asu kentällä eikä kunnissa Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 2

3 Ammatillistumisen kahdet kasvot Suomen hyvinvoinnin menestystarinan tekijöitä > hyvin koulutetut ammattihenkilöt opettaminen hoitaminen sosiaalityö nuorisotyö -> opettajat -> lääkärit ja sairaan/terveydenhoitajat -> sosiaalityöntekijät -> nuorisotyöntekijät Ammattihenkilöt omistavat oman palvelukokonaisuutensa, omat erityiset organisaatiokulttuurit erikoistuminen, erilaistuminen, kyynärpäät kolisevat samanmuotoiset päät johtavat samanmuotoisia päitä Yleinen vs. erityinen Puhutaan paljon paikallisuudesta, yksilöllisyydestä, yms. Usein kuitenkin sama yhteinen osaaminen, koeteltu tapa toimia Esim. työpajatoiminnan malli yleistettävä osaaminen ja toimintatapa ei ammatti Suomessa pyritty varmistamaan ammatillisuudelle Toinen vaihtoehto suunnitelmallisen kokeilun yhdistäminen kehittävään arviointiin/tutkimuksen Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 3

4 Väestö on uusiutuva luonnonvara Kulumisen ja uusiutumisen vuorovaikutus syntymät vs. kuolemat, muuttoliike syntymässä yksilön elämää ohjaava hyvinvointipääoma biologinen + sosiaalinen + ympäristö = perimä jokainen päivä syntymästä kuolemaan on hyvinvointipääoman kulumista ja uusiutumista Olennaista kulumisen ja uusiutumisen suhde toisiinsa pärjäämiskyky henkilökohtaisten ominaisuuksien suhde sosiaaliseen ja fyysiseen ympäristöön Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 4

5 Suomi investoi sukupolvien uusiutuminen Palveluihin noin 12 miljardia vuodessa raskauden alusta 18. ikävuoteen neuvolat, varhaiskasvatus, koulutus, oppilashuolto, lastensuojelu, erikoissairaanhoito, yms. varhaiskasvatus ja koulutus noin 75 % sosiaali- ja terveyspalvelut vajaa viidennes muut noin 6 % Keskimäärin noin /lapsi Lisäksi tulonsiirrot lapsiperheille noin 3,5 miljardia euroa Kasvanut huomattavasti 2000-luvulla, selvästi enemmän/lapsi kuin ennen 1990-luvun lamaa Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 5

6 Suurin yhteiskunnallinen eriarvoisuus: Suomi investoi eniten nuoriin, joilla menee parhaiten, mutta Peruskoulusta lukioon ja korkeakouluun Peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen peruskoulun jälkeen koulutuksesta putoaville ei suunnitelmallista tukea - ovat projektiruokaa Ensin pitää nuoret hukata, jotta etsivä nuorisotyö voisi heidät löytää Siirretään ongelmalähtöisille sosiaali- ja terveyspalveluille, kolmannelle sektorille, nuorisotyölle Rakenteellinen välinpitämättömyys Asenteet, verkostoituminen, yhteistyö, yms Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 6

7 Huomio luonnolliseen kasvuun ja kehitykseen aikuiseksi Ongelmien sijasta yhteiseksi ydinkäsitteeksi pärjäämiskyky (resilience) Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 7

8 Pärjäämiskyky Yleisempi kuin työkyky, oppimiskyky, opiskelukyky Pärjääminen -> selviytyminen, palautuminen Resilience -> runsas kv. kirjallisuus monilla aloilla Yhteistä: Testataan vastoinkäymisissä ja kriisitilanteissa: Miten niistä selviydytään, palataan tavalliseen arkeen Henkilökohtaisten ominaisuuksien, palvelujen ja sosiaaliseen ja fyysiseen ympäristön välinen suhde Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 8

9 Pärjäämiskyky: Mihin voimme vaikuttaa? Henkilökohtaiset ominaisuudet Ympäristö, palvelut - sosiaalinen - fyysinen Syntymä Hyvinvointipääoman kuluminen ja uusiutuminen Aikuisuus Aika Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 9

10 Tärkeintä ei ole suojeleminen vastoinkäymisiltä ja kriiseiltä vaan opettaminen selviytymään niistä, sekä ympäristön (fyysinen ja sosiaalinen), palvelujen ja muun tuen kehittäminen ja järjestäminen niin, että ne auttavat erilaisia lapsia ja nuoria palaamaan mahdollisimman pian tavalliseen ja mahdollisuuksien mukaan parempaan arkeen Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 10

11 Lapsi-, perhe-, nuorisolähtöisyys Yhteisölähtöisyys Yhteisön jäsen, osallisuus Perhe, asuinpaikka, koulu Ihmislähtöisyys Yhden nahan sisällä Lapsi, nuori, aikuinen yksilönä Lapsi, nuori, aikuinen Asiakaslähtöisyys Suhde palveluun Ammattiauttaja, toimisto Aika Häiriö/ongelmalähtöisyys Yhteisön, organisaation määrittelemä Syrjäytyminen, masennus, käytöshäiriö Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 11

12 Miksi puhun perhelähtöisyydestä? Lapsi varttuu nuoreksi ja aikuiseksi sosiaalisessa ympäristössä, kasvuympäristö, kasvuekosysteemi ) joka koostuu useista osasysteemeistä (Bronfenbrenner ym.) rinnakkaiset kehitysyhteisöt (perhe, asuinpaikka, päiväkoti, koulu, media, harrastukset, katu, Perhe on sen pitäisi olla tärkein kehitysyhteisö sosiaalisuuden ydin: läheisyys, koti (ei vain DNA:ta) jatkuvuus: ihmiset, kasvatuskumppanuus, paikka Milloin lapsesta tulee aikuinen? Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 12

13 Perhe palvelukehittämisen ytimeen 1970-luvulla sivuraiteelle luvulla Nopeaa kasvua, sektoroitumista, erikoistumista... -> palvelujen hajanaisuus tiedostettiin luvuilla Moniammatillisuus, hallintorajoja ylittävä yhteistyö, alueellistaminen, väestövastuu, asiakaslähtöisyys, verkostoituminen, kumppanuus, palveluprosessit, prosessijohtamisesta,, monialaisesta johtajuudesta, yms luvuilla: Perhepalvelut, perhekasvatus 1980 luvulla: Nuoret ( nuorisopolitiikka ) >: Lapset (YK:n Lapsen oikeuksien sopimus), lapsipolitiikka >: Perhe ja nuoret esillä ongelmina, häiriöiden aiheuttajina Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 13

14 Palveluissa vain hidasta uudistumista, sektoroituminen, itsenäiset palvelukokonaisuudet, hajanaisuus entistä haastavampaa Miten tästä eteenpäin? Mitä on lähes neljän vuosikymmenen aikana opittu, kun on pyritty vähentämään hajanaisuutta ja poistamaan katveita? Tutkimuksesta Kehittämishankkeista Hallinnollisista muutoksista Miksi eteneminen on ollut hidasta? Hallinnon ja rahoituksen rakenteiden muokkaaminen mahdollistaa Yksittäiset palveluinnovaatiota tarvitaan, mutta eivät riitä Ratkaisevaa aito perhe-, lapsi- ja nuorisolähtöisyys Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 14

15 Mitä minulle tarkoittaa perhelähtöisyys? Hyvinvointipalvelujen kirjallisuudessa ja ohjelmissa paljon pyhäpuhetta asiakas/perhelähtöisyydestä Olen yrittänyt oppi lisää kolmessa suunnassa: Perhekeskus toiminta-ajatus ja sen soveltaminen Suomessa (oma tutkimus valmistumassa) Markkinointitutkimus (erityisesti Nordic School /Hanken/Grönroos ym.) Dialoogisuus ja rajasysteemitulkinnat (Arnkil, Seikkula, Haarakangas, ym.) Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 15

16 Leksandin perhekeskuksen toiminta-ajatus Perhekeskus toimintamalli kehittyi Ruotsissa 1990-luvulla, tuli Suomeen 2000-luvun alussa Leksandin mallina Vastaukseksi yksinäisyyteen paikallista ammattihenkilöiden, perheiden ja vapaaehtoisen yhteistyötä Perhetyö, sosiaalisten verkostojen vahvistaminen, palveluja yhdessä perheen kanssa Vertaisryhmissä suunnitelmallista perhevalmennusta 16 ryhmätapaamisen runko-ohjelma raskauden ja ensimmäisen ikävuoden aikana Painopiste parisuhteeseen, vanhemmuuteen, kasvatukseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen Ei omaa tilaa Mitä erityistä ja uutta? Kunnan tarjoaman voileipäpöydän rinnalle nyyttikestit Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 16

17 TV-ohjelmasta politiikkaohjelmiin Leksandin perhekeskuksen toimintaa esiteltiin TV:n ajankohtaisohjelmassa syksyllä 2000 Viritti suurta kiinnostusta, kunnissa käynnistyi sovellutuksia > hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelmiin valtakunnallinen PERHE kumppanuushanke Noin 30 kehittämishanketta noin sadassa kunnassa poikkihallinnollisiin politiikkaohjelmiin/kaste-ohjelmaan Miksi näin suuri innostus yhteen toimintamalliin? Koko kylä kasvattaa vastuu siirtyi paikalliseen yhteistyöhön Idealisoitu mielikuva paikallisesta yhteistyöstä ammattiauttajien, perheiden ja vapaaehtoisten kesken Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 17

18 Leksandin mallin ydin unohtui! Perheiden yksinäisyyden vähentäminen vahvistamalla sosiaalisia verkostoja Kunnan tarjoaman voileipäpöydän rinnalle nyyttikestit Tulkintakehyksen/toiminta-ajatuksen ( paradigman) muutos -> ammattiauttajien ja heidän organisaatiodensa maailmasta lapsiperheiden arkeen Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 18

19 Perhelähtöisyyden elementit (Sovellettuna markkinointitutkimuksesta) Perhekokemus (arjen voimavarat, tarpeet, pärjäämiskyky) Perheläheisyys Perheymmärrys Arvon luonti yhdessä family dominant value creation Palvelumuotoilu Soveltaen lähteestä Raisamiina Rimpelä : Kundnärhet och kundförståelse i utvecklingen av en kommunal tjänsteinnovation inom hälsovård. Institutionen för marknadsföring Svenska handelshögskolan, Helsingfors, Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 19

20 Dialogisuus, ks. Keroputaan hoitomalli Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa 1990-luvulla (Kemi) Avoin yhteydenottamisen mahdollisuus Tukea ilman ongelmanmäärittämistä Tutustuminen arkeen Läheisten ja ammattihenkilöiden yhteinen hoitokokous Tukea tarvitseva ihminen ei kohtaa organisaatiota tai ryhmää, vaan toisen ihmisen Luottamus, jatkuvuus, rinnalla kulkeminen Arkea hallintaan + ammatillista apua Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 20

21 Näkökulman siirryttävä palveluista perheiden ja lasten arkeen Tarvitaan yhteinen ymmärrys, mutta ei yksimielisyyttä, lapsiperheiden, lasten ja nuorten ARJESTA ja siitä vahvistavista ammatillisista hyvinvointipalveluista. Dialogisuus ammattihenkilöstön tuottamien palvelujen ja perheen/lasten vuorovaikutuksessa Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 21

22 Hyväksy moniäänisyys, etsi yhteisymmärrystä! Paine yksiäänisyyteen on uhka dialogisuudelle. Moniäänisyys on dialogisuuden ehto, mutta samalla dialogisuuden saavuttaminen voi myös hankaloitua moniäänisyyden virrassa. Miten eri äänet pääsevät kuuluville ja tulevat kuulluiksi? Miten huolehtia siitä, että jokaisella on tilaa sanoa sanottavansa? Usein on niin, että toisten kuuleminen tulee mahdolliseksi vasta kun ensin on saanut sanotuksi sen, mitä on kauan halunnut sanoa. On ensin voitava puhua oma huolensa, kiukkunsa tai muu sanomisen tarpeensa, jotta voi kuunnella muita. Ammattiauttajan tehtävänä on ikään kuin johtaa orkesteria ensin virittämään soittimensa. Hänen sanansa ovat tahtipuikkoja, jotka auttavat eri ääniä liittymään mukaan. Äänet säilyttävät itsenäisyytensä samalla kun ne orkestroituvat keskenään kehitellen yhteistä teemaa. (Haarakangas 2007) Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 22

23 Dialogisuus vuorovaikutuksessa rakentuu perhekeskeisille tapaamisille. Perhe, läheiset (vertaiset) ja ammattihenkilöt kohtaavat keskinäisessä dialogissa. Tavoitettavuus ja vastuullisuus Nopea apu perhe- ja verkostokeskeisesti Liikkuvuus eli hoito kotiin ( Pois kopista, omasta tilasta ) Joustavuus ja jatkuvuus Epävarmuuden kestäminen Avoin dialogi (Sivut ) Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 23

24 Perhetyöntekijä Perheille ei ole olemassa työryhmää, vaan yksittäiset ihmiset, jotka he voivat kokea olevan olemassa heitä varten ja joiden kasvot ja sanat mielessään he voivat paremmin. (Sivu 122) Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 24

25 Rajasysteemiteoria oli ensimmäinen askel kokemusten muuttamisessa teorian tasolle. Rajasysteemiksi nimettiin perheen ja hoitosysteemin kohtaamisen tuloksena syntynyttä vuorovaikutusta. Perheen ja palvelujen suhde nähtiin systeeminä ja prosessina, jossa molemmat osapuolet vaikuttavat toistensa ymmärrykseen ja toimintatapaan. Perhe ei ole enää hoidon kohde, vaan yhteistyöjärjestelmän tasavertainen osapuoli. (Haarakangas ym. 2002) Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 25

26 Hallinto-ja palvelurakenne: Mikro-, meso- ja makrotasot Perheen arjen hyvinvoinnin rakentajia Perheen pärjäämiskyky/resilienssi (family resilience) Perherakenne Asuminen Perheenjäsenten elämänkulut Perheen arki/ Perheenjäsenten hyvinvointi Sukulaiset Työ hyvinvointi Vertaistuki Aika Toimeentulo Ammattipalvelut Muut lähivoimavarat Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 26

27 Kolme tuen ideaalityyppiä 1. Rakenteellinen tuki Säännökset, yhdyskuntasuunnittelu, asuminen, liikenee, toimeentuloturva 2. Läheistuki Perhe, sukulaiset, muu vertaistuki Vapaaehtoistyö, järjestöt, yms. 3. Ammattipalvelut Ammatilliset hyvinvointipalvelut Päätavoitteena hyvinvoinnin edistäminen ja tai pahoinvoinnin lievittäminen Koulutus, liikunta, varhaiskasvatus, sosiaalityö, perus- ja erikoisterveydenhuolto, yms. Välillisesti hyvinvointia edistävät Kultuuripalvelut, työvoimapalvelut, yms. Muut ammattipalvelut Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 27

28 Kohtaamisia hyvinvointipalvelujen ammattihenkilöiden kanssa Värit sektoreita, palvelukokonaisuuksia: Johtamisen ydin keskittyy kohtaamisiin: Millainen kokonaisuus rakentuu 1) rinnakkaisista kohtaamisesta, ja 2)kaikista kohtaamisista ajan myötä? Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 28

29 Kehittämisessä on paljolti keskitytty palvelujärjestelmän sisään, ei palvelujen ja arjen väliseen suhteeseen. Sektoroitunut palvelujärjestelmä asennemuutos hallintorajoja ylittävä yhteistyö verkostoituminen moniammmatillisuus prosessijohtaminen monialainen johtaminen jaettu johtaminen tilaaja-tuottajamallit elinkaarimallit yms Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 29

30 Vastauksia palvelujen hajanaisuuteen Kohtaamisia ammattihenkilöiden kanssa. Miten ratkaistaan hajanaisuus? Eliminoidaan muutospaine rakenteita ja niiden valtasuhteita muuttamatta! Valinnanvapaus Yhden luukun periaate Palvelupaketit, palvelusuunnitelmat Oma ammattihenkilö Moniammatillisuus Hallintorajojen ylittäminen Verkostoituminen Monialainen johtaminen Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 30

31 Arki kohtaamiset organisointi: Nykytilanne Organisoinnin neljä tasoa Kohtaamiset Lähiesimiehet Keskijohto Ylin johto Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 31

32 Arki kohtaamiset organisointi: Mitä pitäisi tehdä? Keskittyä kohtaamisiin ja lähijohtamiseen. Kohtaamiset + lähiesimiehet Miten muotoillaan perheiden/ yksittäisten ihmisten näkökulmasta heidän arkeaan vahvistava kokonaisuus Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 32

33 Ammatillisten hyvinvointipalvelujen uudistamisen strateginen haaste Katse siirrettävä Suomeen luvulla Toimintaympäristön ja haasteiden ennakoiminen 2-3 vuosikymmen päähän Kohtuullisen kansallisen yhteisymmärryksen rakentaminen ammatillisten hyvinvointipalvelujen muiden ammattipalvelujen, rakenteellisen tuen ja lähituen vuorovaikutuksesta. Ja mikä tärkeintä: Yhteiskunnallisen keskustelun ja kehittämisen painopisteen siirtäminen kahden sektorin ylimmästä johdosta ja rahoituksesta perheiden ja yksittäisten ihmisten arkeen ja kaikkien ammatillisten hyvinvointipalvelujen uudistaminen kokonaisuuten niin, että ne mahdollisimman kustannustehokkaasti vahvistavat arkea Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 33

34 Perhekeskuksen rakenne-ehdotus Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 34

35 Mitä tekisin jos olisin Kekkonen? Yhdistäisin lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelut toiminnalliseksi kokonaisuudeksi raskauden alusta ainakin 20. ikävuoteen saakka Yksi asiakkuus, joka laajenee tarvittaessa Läpinäkyvyys ja tulosvastuu jatkuisi 20. ikävuoteen Jokaiselle nuorelle suunnitelmallista tukea ei vain hankkeita/projekteja/terapiaa Panostaisin erityisesti perhetyötön ja nuorisotyöhön Perhetyö ja kotipalvelua neuvolaan, varhaiskasvatukseen ja peruskoulun alaasteelle ( Imatran malli ) Nuorisotyötä peruskoulun yläluokille ja toisen asteen koulutukseen Osa koulunkäyntiohjaajista perhetyöntekijöiksi ja nuorisotyöntekijöiksi Erottaisin sosiaalityön ja sijaishuollon lastensuojelusta Lastensuojelun kaventaisin viranomaistoiminnaksi, joka alkaa silloin, kun harkittavaksi tulee puuttuminen vanhempien, lapsen tai nuoren itsemääräämisoikeuteen. Hallintopäätöksiä vain puuttumisesta itsemääräämisoikeuteen Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 35

36 Viime kädessä tärkeintä on ymmärtää lapsen kehitystä aikuiseksi Lasten aikuistuminen on siirtynyt vanhemmaksi Toimintaympäristön monimutkaistuminen Ammattiosaamisen vaatimukset lisääntyneet Suuret yksilölliset vaihtelut vs. kronologinen ikä Murrosiässä jopa 3-4 vuotta Kaikki 7-vuotiaat eivät ole kypsiä ekaluokalle Kaikki 13-vuotiaat eivät ole valmiita yläkoulun hajanaisiin yhteisöisin Kaikki 16-vuotiaat eivät ole valmiita itsenäisiksi sivistysyrittäjiksi Hidas kehitys ei välttämättä ole häiriö eikä ongelma! Aina ei tarvita erikoistuneen ammattihenkilön tekemää ongelmamääritystä ja tarjoamaa terapiaa, vaan arjen tukea ja rinnalla kulkemista Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 36

37 Lopuksi Perheille, lapsille, nuorille ei ole olemassa organisaatiota eikä työryhmää, vaan yksittäisiä ihmisiä, jotka he voivat kokea olevan olemassa heitä varten ja joiden kasvot ja sanat mielessään he voivat paremmin Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 37