Valtuutettu Mikko Kurtin ja 17 muun valtuutetun aloite kaupungin kävelykadun muuttamisesta

Transkriptio

1 Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Valtuutettu Mikko Kurtin ja 17 muun valtuutetun aloite kaupungin kävelykadun muuttamisesta 29/ /2015, 84/ /2015 Kaupunginvaltuusto Päätös KV : Valtuutettu Mikko Kurtti esitti seuraavan aloitteen: Kemin pääkadun Valtakadun muuttaminen kävelykaduksi on osoittautunut virheeksi, jonka johdosta keskustan liikkeiden asiakasvirrat ovat tyrehtyneet ja samalla koko Sauvosaaren alueen liikkeiden asiakasmäärät ovat laskeneet merkittävästi. Tästä on osoituksena useat tyhjentyneet liikehuoneistot kävelykadun vaikutuspiirissä. Yritysten elinkelpoisuuden parantamiseksi esitämme, että kaupunki välittömästi muuttaa nykyisen kävelykadun yksisuuntaiseksi pihakaduksi, jolla sallitaan henkilöautoliikenne pohjoisesta etelään. Ajorata voisi sijaita nykyisen kävelykadun keskellä siten, että pohjoisesta katsottuna vasen puoli säilyy edelleen jalankulun ja ravintoloiden terassien alueena ja oikeassa reunassa on vinopaikoitusalue. Aloitteen liitteenä on seitsemänkymmenen yhdeksän (79) kemiläisen yrittäjän ja yrityksen allekirjoittama vetoomus keskustan liikkeiden elinkelpoisuuden parantamiseksi. Aloite lähetettiin kaupunginhallitukselle tarvittavia toimenpiteitä varten. Kaupunginhallitus Ehdotus KJ Nissinen: Päätös KH : Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen teknisen palvelukeskuksen valmisteltavaksi.

2 Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Tekninen lautakunta Valmistelu: tekninen johtaja Mika Grönvall, Ossi Kangas on myös tehnyt samankaltaisen aloitteen koskien kävelykadun muuttamisesta ajoneuvoliikenteelle. Vastineessa vastataan myös tähän aloitteeseen. Ossi Kankaan kuntalaisaloite on liitteenä. Kemin kaupunki on toteuttanut kävelykatuhankkeen kaupunginvaltuuston päätöksellä. Suunnitteluvaiheessa oli myös mukana Valtakadun yrittäjien edustus ja toteutetuista ratkaisuista vallitsi yksimielisyys. Kävelykadun toteuttamisen vuoksi myös asemakaavaa jouduttiin muuttamaan siten, että kävelykadun rakentaminen oli mahdollista. Hankkeeseen liittyvä kaavamuutos ja suunnitelmat on hyväksytty normaalin vuorovaikutteisen menettelyn mukaisesti. Nykyinen asemakaava ei mahdollista ajoratavaihtoehtoa kävelykatualueelle. Kemin keskustan alueita on kehitetty suunnitelmallisesti ja hankkeita on toteutettu valtion- ja EU-rahoitusten avulla. Kävelykatu sekä Ulenin venesatama ovat saaneet valtakunnalliset palkinnot vuosina 2013 ja Jos keskusta-alueen yritysten asiakasvirrat ovat tyrehtyneet, kuten valtuusoaloitteessa esitetään, niin syitä on todennäköisesti useita ja johtuu osittain myös yleisestä taloudellisesta tilanteesta. Verkkokauppa luo myös haasteita perinteiselle kivijalkakaupalle. Kävelykatu on ollut kokonaan toiminnassa kaksi vuotta ja pidemmällä aikajänteellä voidaan arvioida rakennetun alueen vaikuttavuutta ympäristöön ja yritystoimintaan. Toteutetut toimenpiteet eivät tarkoita sitä, etteikö niitä voitaisi muuttaa tai palauttaa entiselleen, jos syvällisemmän harkinnan jälkeen todetaan muutos perustelluksi. Kävelykatuhanke toteutettiin vuosina ja hankkeen kokonaiskustannus oli EAKR-rahoitusta ko. hankkeeseen saatiin 45 %. EU-tukeen liittyy tiettyjä ehtoja mm. hankkeen pysyvyyden osalta. Rahoituspäätöksen mukaan hankkeiden valinnassa ja rahoituksessa kiinnitetään huomioita pysyväisluonteisen hyödyn aikaansaamiseen ja jos toimintaan kohdistuu viiden vuoden kuluessa hankkeen päättymisestä sellaisia huomattavia muutoksia, jotka johtuvat infrastruktuurin omistussuhteissa tapahtuneista muutoksista tai tuotantotoiminnan lopettamisesta, ja jotka vaikuttavat toimen luonteeseen tai täytäntöönpanon edellytyksiin tai hyödyttävät aiheettomasti jotakin yritystä tai julkista yhteisöä, muodostuvat hankkeelle maksetut tuet tukikelvottomiksi ja ne on perittävä tuensaajalta takaisin asiaan sovellettavien takaisinperintäsäädösten mukaisesti. Em. takaisinperintää sovelletaan yleisasetuksen 57.1 artiklan mukaan, jos hankkeen luonne muuttuu. Kävelykatuhankkeen viimeinen maksatushakemus on jätetty ohjeen mukaisesti hankkeen päättymisen jälkeen joulukuussa Kun viisi vuotta on kulunut

3 hankkeen päättymisestä, niin tämän jälkeen tuen takaisinperintää ei enää sovelleta. Hankkeen rahoittajaviranomainen on Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus ja siellä käydyn palaverin (Janne Ranta/Mika Grönvall) mukaan hankealueelta ei saa rakenteita poistaa eikä ajoneuvoliikennettä sallia, koska tämä muuttaisi hankkeen alkuperäistä tarkoitusta ja tällöin myös hankkeen luonne muuttuisi. Palaverissa päästiin kuitenkin yhteisymmärrykseen siitä, että Primatalon kohdalle voisi ajoneuvoliikenteen sallia rakenteita poistamatta, koska perusteluna olisi hankkeeseen liittyvien torin ja paikoitusalueen saavutettavuus. Perusajatus kävelykatualueella on, että alue saavutetaan hyvin ja välittömässä läheisyydessä on riittävästi pysäköintitilaa, joka mahdollistaa liikkeissä asioinnin. Voidaan todeta, että alueella on riittävästi pysäköintitilaa. Lisäksi alueen saavutettavuutta on esitetty parannettavaksi siten, että Corona-alueelta (alikulkukäytävä) sallittaisiin ajoneuvoliikenne keskustaan. Tämä vaatii kaavamuutoksen, jota harkitaan vuoden 2015 aikana. Primatalon kohdalle voidaan kokeiluluonteisesti järjestää ajoneuvoliikenne ja muutama pysäköintiruutu, jolloin alueen saavutettavuus edelleen paranee. Tämä toimenpide vaatii Ely-keskukselta luvan, jolla taataan se, että EU-tukea ei jouduta maksamaan takaisin. Kävelykatualueen toiminnallisuutta tulee tehostaa edelleen kaupungin elinkeinopalvelujen ja kemitiimin toimesta ja tässä tulee huomioida erityisesti yritysten tarpeet. Yritykset vastaavat omasta markkinoinnistaan. Kemin kaupunki toteuttaa tänä vuonna Kauppakadun suunnittelun ja tässä yhteydessä otetaan kantaa myös kävelykatuun ja laaditaan myös vaihtoehto kävelykadun muuttamisesta ajoneuvoliikenteelle. Kävelykadun muuttaminen ajoneuvoliikenteelle olisi järkevä toteuttaa aikaisintaan vuonna 2017, jolloin rahoituspäätöksen lupaehdot raukeavat. Tämä tulee kuitenkin tehdä vain, jos valtuusto niin päättää ja hankkeen valmistumisen jälkeiset vaikuttavuudet on arvioitu huolella. Ehdotus TJ Grönvall: Lautakunta päättää lähettää oheisen lausunnon kaupunginhallitukselle. Päätös TEKLA : Esittelijä muutti viimeisen kappaleen esimmäistä lausetta seuraavasti: Kemin kaupunki käynnistää keväällä Kauppakadun suunnittelun ja tässä yhteydessä otetaan kantaa myös kävelykatuun ja laaditaan myös vaihtoehto kävelykadun muuttamisesta ajoneuvoliikenteelle. Lautakunta hyväksyi esittelijän tekemän muutosesityksen viimeisen kappaleen ensimmäisen lauseen osalta ja päätti lähettää oheisen lausunnon kaupunginhallitukselle.

4 Kaupunginhallitus Ehdotus KJ Nissinen: Päätös KH : Kaupungihallitus hyväksyy teknisen lautakunnan lausunnon ja saattaa sen valtuuston hyväksyttäväksi vastauksena valtuutettu Mikko Kurtin ja 17 muun valtuutetun aloitteeseen kaupungin kävelykadun muuttamisesta. Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi Kemin kaupunkikeskustayhdistys ry:n päivätyn kirjeen Valtakadun kävelykatualueesta. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Kaupunginvaltuusto Ehdotus KH: Päätös KV : Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä teknisen lautakunnan lausunnon vastauksena valtuutettu Mikko Kurtin ja 17 muun valtuutetun aloitteeseen kaupungin kävelykadun muuttamisesta. Valtuutettu Mikko Kurtti esitti valtuutettu Aarne Pasasen kannattamana, että asia palautetaan teknisen lautakunnan uudelleen valmisteluun. Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti Mikko Kurtin tekemän esityksen. Kaupunginhallitus Ehdotus KJ Nissinen: Päätös KH : Valtuuston päätös saatetaan teknisen lautakunnan, Kemin kaupungin elinkeinotoimen sekä Kemitiimin tietoon em. organisaatioiden yhteistä lausuntoa varten. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen.

5 Tekninen lautakunta Valmistelu: tekninen johtaja Mika Grönvall, Asiaa on valmisteltu uudestaan yhteistyössä teknisen palvelukeskuksen ja elinkeinotoimen kanssa. Tekninen palvelukeskus on pyytänyt Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskukselta lausunnon mahdollisesta EAKR-rahoituksen takaisin perinnästä. Elinkeinotoimen ja Ely-keskuksen lausunnot ovat liitteenä. Kemitiimi antaa kaupunginhallitukselle oman lausunnon kyseiseen aloitteeseen. EAKR-rahoituksen takaisinperintä on noussut keskusteluissa voimakkaasti esille. Aikaisemman käsittelyn yhteydessä jo todettiin, että mahdollinen takaisinperintä on aina tapauskohtainen ja kohdistuu vain sille osa-alueelle mihin kohdistuu tuella toteutettujen rakenteiden purkamista. Tätä kustannusta ei voida tietää, kun ei ole suunnitelmaa, mutta takaisinperintä ei tarkoita sitä, että kaikkia hankkeeseen saatuja tukia perittäisiin takaisin. Aikaisemman käsittelyn yhteydessä jo todettiin, että Mika Grönvall on kaupunginjohtajan valtuuttamana pitänyt palaverin ( , Oulu) rahoittajan kanssa. Liitteenä olevassa rahoittajan (Ely-Keskus) lausunnossa ei ole mitään uutta, mitä viime käsittelyssä ei ollut jo selvillä. Kaupungin tulisi linjata periaatteet ja tavoitteet, jolla kävelykatualuetta kehitetään. Oleellinen kysymys on, että pidetäänkö po. oleva katuosuus kävelykatuna vai muutetaanko se ajoneuvoliikenteelle. Aikaisemman käsittelyn yhteydessä esitettiin useita toimenpiteitä, joilla kävelykatua tai sen toimintaympäristöä voitaisiin parantaa ja siinä oli huomioitu aloitteiden tekijöiden esityksiä. Ensimmäinen askel olisi toteuttaa toimenpiteet aikaisemman käsittelyn yhteydessä suunniteltujen linjausten mukaisesti. Jos valtuusto päättää, aluetta kehitetään kävelykatuna, niin samalla tulisi laatia myös visio, tavoitteet ja suunnitelma miten mm. kävelykadun toiminnallisuutta sekä kiinteistökantaa tulisi keittää. Tähän tulisi ottaa mukaan alueen yrittäjät. Toinen vaihtoehto olisi, että kaupunki päättää muuttaa kävelykadun siten, että siinä autoliikenne sallitaan joko aloitteen mukaan yksisuuntaisena tai jollakin muulla tavalla. Tämä päätös tarkoittaa sitä, että alueelle laaditaan kaavamuutos, katusuunnitelma ja selvitetään kustannusarvio sekä mahdollinen EAKR-tukien takaisin perintä. Tässä vaihtoehdossa toimenpiteet vaativat oman rahoituksen investointiosioon. Tekninen palvelukeskus on laatinut periaatepiirustuksen ja havainnekuvan siitä, miten yksisuuntainen ajoneuvoliikenne voitaisiin aloitteiden mukaan toteuttaa. Liitteenä on havainnekuva nykytilanteesta sekä periaatepiirros ja havainnekuva yksisuuntaisen ajoneuvoliikenteen sallivasta mahdollisuudesta.

6 Ehdotus TJ Grönvall: Tekninen lautakunta esittää, että valtuusto päättää toimenpiteet kahden vaihtoehdon väliltä seuraavasti: - VE1: nykyistä kävelykatua kehitetään ensimmäisen käsittelyn yhteydessä esitettyjen toimenpiteiden pohjalta ja laaditaan suunnitelma, jossa tavoitteena on myös parantaa toiminnallisuutta sekä aluetta rajaavia kiinteistöjä. - VE2: periaatepäätös, jossa aloitetaan valmistelut ja toimenpiteet kävelykadun muuttamisesta ajoneuvoliikenteelle aloitteissa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että se päättää valita em. vaihtoehdoista toimenpiteet kävelykatualueen kehittämiselle. Päätös TEKLA : Lautakunta kävi asiasta keskustelua. Keskustelun päätteeksi lautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle. Asiaan palataan syksyllä, johon mennessä Kauppakadun suunnitelmat ovat käynnistäneet ja kaikki kävelykadun osapuolet (yrittäjät, kiinteistönomistajat, Kemi-tiimi ja kaupunki) ovat käyneet keskusteluja ja saavuttaneet yhteisen ja elinvoimaisen näkymyksen alueen kehittämisestä. Lautakunnan päätös lähetetään tiedoksi kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus Ehdotus KJ Nissinen: Päätös KH : Kemitiimin lausunto kävelykadun avaamisesta liikenteelle on oheismateriaalina. Kaupunginhallitus päättää merkitä teknisen lautakunnan käsittelyn tiedokseen. Asiaa tarkastellaan syksyllä ja tarkoituksena on käynnistää kaupunkikeskustavisiotyö sekä arvioida asiaa perusteellisemmin mm. v kaavoitusohjelmavalmistelun yhteydessä. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Kaupunginhallitus Valmistelu: Elinkeinopäällikkö Riitta Ahtiainen

7 Tilannekatsaus keskustan kehittämisprosessista Valtuutettu Mikko Kurtti ja 17 muuta valtuutettua esittivät aloitteessaan , että keskustan yritysten elinkelpoisuuden parantamiseksi kaupungin tulisi välittömästi muuttaa nykyinen kävelykatu yksisuuntaiseksi pihakaduksi, jolla sallitaan henkilöautoliikenne pohjoisesta etelään. Syynä oli keskustan liikkeiden asiakasvirran tyrehtyminen. Asiaa valmisteltiin keväällä 2015 yhteistyössä teknisen palvelukeskuksen ja elinkeino- palveluiden kanssa. Teknisen palvelukeskuksen mukaan asiassa voidaan edetä kahdella tavalla:1) laatia suunnitelma, jonka tavoitteena on parantaa keskustan toiminnallisuutta sekä aluetta rajaavia kiinteistöjä tai 2) aloittaa valmistelut kävelykadun muuttamisesta ajoneuvoliikenteen sallivaksi. Elinkeinopalveluiden lausunnon mukaan kävelykatua valmisteltiin erilaisin projektein 20 vuoden ajan. Valmisteluissa olivat mukana päättäjien ja viranhaltijoiden lisäksi yrittäjiä ja kiinteistönomistajia. Lisäksi kuntalaisten mielipidettä kysyttiin. Valtaosa edellä mainituista tahoista kannatti kävelykeskustan rakentamista. Elinkeinopalvelut ei esittänyt lausunnossaan kävelykadun muuttamista henkilöliikennettä sallivaksi vaan kevyempien ja osittain nopeastikin toteutettavissa olevien keinojen käyttöönottoa. Kävelykadun muuttaminen asemakaavamuutoksineen olisi monivuotinen prosessi. Tekninen lautakunta jätti omalta osaltaan asian päydälle odottamaan Kauppakadun suunnittelutyön alkamista ja lausuntoja alueen kehittämisestä. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan palata valtuustoaloitteeseen syksyllä sen jälkeen, kun kaupunkikeskustavisiotyö on aloitettu. Keskustan kehittämisestä laadittiin kaupunginjohtajan elinkeinoryhmässä prosessikuvaus aikatauluineen keväällä Kävelykadun lisäksi prosessiin otettiin vahvasti mukaan myös Kauppakatu, jonka suunnittelusta on meneillään erillinen oma hanke. Taustamateriaalin keräämisessä päätettiin käyttää apuna valtakunnallisessa Elävä Kaupunkikeskusta ry:ssä kehitettyä ja useassa Suomen kaupungissa testattua sovellusta sekä laajapohjaista kyselyä. Prosessissa on keskeistä, että siihen osallistuvat päättäjien ja virkamiesten lisäksi yrittäjiä, kiinteistönomistajia, yhdistysten ja asukkaiden edustajia. Näin turvataan, että kehittäminen saadaan vahvalle ja tukevalle pohjalle. Alla kuvaus kehittämisprosessin etenemisestä viime syksyn osalta sekä aikomukset kevään tulevista askeleista: 1) Elokuussa 2015 toteutettiin ns. elävyysmittaus, jonka avulla havainnollistettiin Sauvosaaren palveluiden sijoittuminen kartalle ja niiden lukumäärä. Konsultti Martti Wilhelms jalkautui päiväksi Kemin keskustaan ja merkitsi kartalle kaikki liiketilat. Tulokset kertoivat merkittävästä palvelutarjonnasta, sillä ns.lauantaiyrityksiä (auki lauantaisinkin) oli 98 kpl, arkiyrityksiä 102 kpl, kahvilaja ravintolapalveluita tarjoavia yrityksiä peräti 39 kpl ja rakenteilla tai remontissa olevia 2 kpl. Kartoituksen tuloksia käytetään ensinnäkin taustamateriaalina keskustavision ja keskustastrategian laadinnassa sekä toiseksi palvelutarjonnan määrän ja sijoittumisen kehittymisen seurannassa.

8 Ehdotus KJ Nissinen: 2) Syyskuussa 2015 järjestettiin Mikko Virkamäen kehittämä ns. Koettu kaupunkikeskusta - kysely, joka postitettiin lähes kolmellesadalle henkilölle, joiden joukossa oli mm. keskustassa toimivia yrittäjiä, kiinteistönomistajia, päättäjiä, virkamiehiä, median ja yhdistysten edustajia ja asukkaita. Kartoitettavia asioita olivat keskustan koettu turvallisuus, tavoitettavuus, kauneus, siisteys, palvelutarjonta ja tapahtumat. Kyselyyn vastasi peräti 54,4 % eli tulokset ovat varmalla pohjalla. Vastaajien mielestä keskustamme vahvuuksia ovat ympäristön kauneus ja siisteys, paikoitus sekä tapahtumien laatu ja määrä. Yksityiset kaupat ja palvelut sekä julkinen liikenne ovat selkeitä ongelmia. Samoin ongelmana on sisäsataman etäisyys ydinkeskustasta. Tälle ongelmalle haetaan ratkaisua helmikuussa 2016 valmistuvassa Kauppakadun rakennussuunnittelu-hankkeessa. Kartoitus osoitti kuitenkin selvästi, että perusasiat ovat kunnossa, sillä peräti 122 vastaaja kaikkiaan 159:stä oli sitä mieltä, että keskusta-alue kokonaisuudessaan on kehittynyt melko hyvin tai hyvin. 3) Elävyysmittauksen ja Koettu Kaupunkikeskusta-kyselyn pohjalta järjestettiin työpaja , johon osallistui kaikkiaan 26 henkilöä. Osallistujat olivat pääsääntöisesti aiempaan kyselyyn osallistuneita ja yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin toimijoita. Työpajan tuloksena saatiin seuraavat 5 pitkän ajan kehityskohdetta: keskustan kaupallinen vetovoima, yhteisöllisyyden kehittäminen, viihtyisyyden parantaminen, matkailun kehittäminen sekä väkiluvun kasvu. Kukin teema jakautui vielä useisiin alakohtiin. Työpajan ryhmäkeskusteluissa ei kukaan esittänyt kävelykadun muuttamista henkilöliikenteen sallivaksi. Työpajan tuloksena konsultti suositteli kaupunki keskustalle oman strategian luomista. Kyselystä ja työpajasta on kuvaus kuluvan vuoden ensimmäisessä Kemiläinen - lehdessä. 4) Kaupunginjohtajan elinkeinoryhmässä päätettiin jatkaa yhteistyötä Mikko Virkamäen kanssa ja tilata strategian laadinta Kemin ydinkeskustan kehittämiseksi. Strategian laadinnassa tunnistetaan painopistealueet ja niiden välinen riippuvuus toisistaan. Strategiassa otetaan kantaa myös toteuttamisen organisointiin, toimenpiteiden ajalliseen järjestykseen ja toteutumisen seurantaan. Valtuusto hyväksyi joulukuussa määräaikaisen keskustan kehittäjän rekrytoinnin elinkeinopalveluihin. Keskustan kehittäjän toimenkuvan laadinnassa huomioidaan strategian painopistealueet ja niiden toimenpiteet. Työpajat pidetään maaliskuun alussa. 5) Keskustan kehittämisestä suunnitellaan valtuuston iltakoulua mahdollisesti huhtikuulle, jolloin valtuusto tutustuu taustamateriaalin pohjalta syntyneeseen keskustavisioon sekä strategian sisältöön. 6) Iltakoulun jälkeen strategiaa mahdollisesti vielä muokataan. Sen jälkeen kevään aikana päättäjät valitsevat, miten keskustan kehittämisessä edetään.

9 Päätös KH : Kaupunginhallitus päättää merkitä elinkeinopäällikön lausunnon tiedoksi ja antaa sen tiedoksi valtuustolle vastauksena valtuutettu Mikko Kurtin ja 17 muun valtuutetun aloitteeseen kaupungin kävelykadun muuttamisesta. Kaupunginvaltuusto linjaa keskustan kehittämistyön vision ja kehittämistoimenpiteet kevään 2016 aikana. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen.