ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI
|
|
- Ari-Pekka Heino
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10136 Tila Keskeneräinen 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Maaseutuyrittäjien hyvinvointi Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Pohjois-Suomen suuralueosio Toimintalinja 1 : Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Projektin vastuuhenkilön nimi Leena Leväsvirta Sähköpostiosoite leena.levasvirta@tokem.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Riitta Kettunen Sähköpostiosoite riitta.kettunen@tokem.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Lähtökohta Projektin lähtökohtana ovat olleet vuosina toteutetut maaseutuhankkeet "Ammuu" ja "Hyvinvoiva ja menestyvä lappilainen viljelijä. Näiden hankkeiden tulosten perusteella nähtiin tarpeelliseksi kehittää edelleen jo hyväksi havaittuja keinoja ja toimintamalleja, joilla voidaan tukea lappilaisten maaseutuyrittäjien työssä jaksamista, ammatillisen osaamisen kehittämistä, kykyä elää jatkuvan muutoksen keskellä sekä kehittää yhteistyötä ja vuorovaikutusta toisten maaseutuyrittäjien kanssa. Hankkeen lähtökohtana on ollut myös Ammattiopisto Lappian ja ProAgria Lapin Telma-hankekokonaisuuden yhteistyössä toteutettu maatilayritysten kehittämiskysely (Tauno Lauri, 2007). Maaseutuyrittäjien hyvinvointihanke on ollut osa Lapin perusmaatalouden hanketoimintakokonaisuutta Tavoitteet EURA JÄRJESTELMÄ 1/13
2 Hankkeen tavoitteeksi asetettiin maaseutuyrittäjien kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin, työhyvinvoinnin, työssä jaksamisen, työolosuhteiden ja ammattitaitoa ylläpitävän ja kehittävän toiminnan tukeminen koulutuksellisin keinoin. Työhyvinvoinnin edistämisen painopiste oli psyykkisen työhyvinvoinnin edistämisessä, työolosuhteiden ja työyhteisön/yritystoiminnan kehittämisessä. Hankkeen tavoitteeksi asetettiin myös työvoiman työssä pysyminen ja väestön, myös ikääntyvän väestön työssä jaksaminen sekä maaseutuyrittäjien mahdollisuus jatkaa työtään maaseudulla. Hankkeessa kannustettiin tavoitteiden mukaisesti myös omatoimiseen fyysisen ja henkisen kunnon ylläpitämiseen. Myös maaseudun ja Lapin elinvoimaisuus asetettiin hankkeessa tavoitteeksi. Kohderyhmä Varsinaisena kohderyhmänä ovat olleet lappilaiset maaseutuyrittäjät, maatalouslomittajat, lomitushallinnon henkilöstö sekä maaseutuyrittäjyyttä tukevat yhdistykset. Hankkeeseen liittyvistä koulutuksista, toiminnoista ja hankkeessa kertyneestä tiedosta ovat hyötyneet tai hyötyvät välillisenä kohderyhminä elinkeinoelämä, kunnat, työterveyshuolto, neuvontajärjestöt (ProAgria ), MTK- Lapin jäsenet, Mela, Meijerit, koulutuspalvelujen toteutuksen mahdollistaneet yritykset ja yrittäjät, sosiaali- ja terveysalan opiskelijat, muut meneillään tai suunnitteilla olevat maaseutuun liittyvät hankkeet. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Hanketoiminnassa ovat olleet mukana seuraavat toteuttajatahot: Lapin kunnat, maaseutusihteerit ja maaseutupäälliköt, Ranuan Meijeri (markkinointiavun osalta myös Pohjolan Maito ja Juusto Kaira Oy), Lapin työterveyshuolto, MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), ProAgria Lappi, MTK Lappi, Mela, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia / Louen maaseutualan toimipiste, koulutuspalveluja toteuttaneet ja organisoineet yritykset, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysala sekä hankkeet: Ely / Maisemanhoidosta työtä Lappiin hanke, ProAgria Lappi/ yhteistyöllä kilpailukykyä hankekokonaisuus, Lappia/ Loue/ SPV-hanke, Latu-hanke/ MTT Rovaniemi, Naturpolis Oy/ Tiedoilla tavoitteisiin hanke, ProAgria Lappi/ Yhteistyöllä kilpailukykyä - hankekokonaisuus, MTT Ruukki/ InnoNauta-hanke. Hankesuunnitelman mukaisesti koulutukset koostuivat kolmesta kokonaisuudesta: A Työkykyä ja työhyvinvointia heikentävien riskitekijöiden kartoittaminen ja suunnitelmien laatiminen siitä, miten näihin tekijöihin vaikutetaan. B Osaamista, ammattitaitoa ja työnhallintaa koskevan tiedon kartoittaminen ja kehittäminen ja alustavien uusien koulutusmahdollisuuksien ja elinkeinomahdollisuuksien edellytysten arvioiminen. C Työyhteisön/yritysyhteistyön kehittäminen. työhyvinvointiin liittyen työolosuhteiden ja riskien kartoittaminen. Verkostoitumisen edistäminen, tiedon ja osaamisen jaksamisen mahdollistaminen viljelijöiden kesken. EURA JÄRJESTELMÄ 2/13
3 Hankkeeseen osallistui kaikkiaan 453 varsinaisen kohderyhmän edustajaa. Heistä 221 oli naisia. Osallistujista 211 oli maaseutuyrittäjiä ja muut avoimilla työmarkkinoilla työssä olevia (ensisijaisesti maatalouslomittajia). Osallistujien ikäjakauma oli seuraava: vuotiaat 8 henkilöä vuotiaat 170 henkilöä vuotiaat 195 henkilöä vuotiaat 72 henkilöä yli 64 - vuotiaat 8 henkilöä Hankkeessa kertyi kaikkiaan 2135 lähiopetuspäivää ja ohjaus- tai konsultointipäiviä yhteensä 92. Hankkeessa ylittyivät tältä osin tunnusluvut (tavoite 1123 lähiopetuspäivää ja 70 ohjaus- ja konsultointipäivää). Kaikista hankkeen aikana toteutetuista tilaisuuksista on pyydetty osallistujilta kirjallinen palaute. Saatu palaute on ollut varsin myönteistä ja mm. koulutukset on suunniteltu näiden palautteiden perusteella. Myös kouluttajilta on kerätty palaute koulutuksista ja todettu, että koulutukset ovat tukeneet hyvin tavoitteiden toteutumista. Yhteistyötä toteutettiin lisäksi Lapin perusmaatalouden hanketoimintakokonaisuutta edustavien hankevetäjien kanssa säännöllisissä palavereissa 12 kertaa hankkeen aikana. Yhteistyö hankevetäjien kesken sujui mutkattomasti, yhteissuunnittelu ja ideointi kattoi laajalti Lapin maaseudun elinvoimaisuuden huomioimisen. Lisäksi vältyttiin päällekkäistyöskentelyltä. MTK Lapin paikallisyhdistysten kokousten kautta pidettiin yhteyttä jäsenistöön. Työterveyshuollon ja yhteistoimintaryhmien kanssa oltiin joko puhelinyhteydessä tai mukana kokouksissa muutaman kerran. Projektihenkilöstön opettajat kokoontuivat säännöllisesti pitäen hankkeen aikana palavereita seuraavasti: 3 v. 2008, 6 v. 2009, 6 v ja 2 v Lisäksi kokoonnuttiin suunnittelun merkeissä eri kokoonpanoissa. Ohjausryhmän kokouksia pidettiin kahdeksan. Ohjausryhmään kuuluivat Marko Repo, puheenjohtaja, MTK- Lappi ry:n edustaja, maanviljelijä Riitta Kettunen, sihteeri, esittelijä, projektipäällikkö Kemi-Tornion amk, sosiaali- ja terveysala Jouko Jussila, Lapin ELY -keskus, Työvoimaosasto, EU-asiantuntija, rahoittajan edustaja ja/tai Olli Lehtoniemi, Lapin ELY -keskus, ESR -asiantuntija, rahoittajan edustaja Leena Leväsvirta, Kemi-Tornion amk, sosiaali- ja terveysala, toimialajohtaja tai Sinikka Kähkölä, Kemi-Tornion amk, sosiaali- ja terveysala, vs. toimialajohtaja Arto Rautajoki, Kemi-Tornion amk, sosiaali- ja terveysala, kehityspäällikkö tai Martti Ainonen, Kemi-Tornion amk, sosiaali- ja terveysala, vs. kehityspäällikkö Anne Ristioja, Lapin ELY- keskus, Maaseutuosasto, agronomi Matti Ylimommo, ProAgria, Lappi, johtaja tai Simo Alaruikka, ProAgria, Lappi, johtaja EURA JÄRJESTELMÄ 3/13
4 kutsuttuna: Jari Juusola, ProAgria, Lappi, projektipäällikkö, asiantuntijajäsen (myös varsinaisen jäsenen varahenkilö) talousvastaavat Marja-Leena Miettinen tai Miia Pohjola tai Henna Kortelainen. 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Projektisuunnitelmassa on esitetty, että hankkeen sisäisen tiedotuksen kohteena ovat kohderyhmä, toimijat, sidosryhmät, ohjausryhmä ja rahoittajat. Tiedotuksessa on sovittu käytettävän sähköpostia ja muita tiedotuskanavia tarpeen mukaan. Projektista tiedotetaan kohderyhmälle markkinointikirjeellä ja tehdään markkinointityötä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Ulkoisen tiedottamisen osalta on hankesuunnitelmassa esitetty, että ulkoisen tiedottamisen tavoitteena on varmistaa projektin näkyvyys paikallisella ja seudullisella tasolla. Tiedottamisessa käytetään paikallis- ja maakuntalehtiä, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymän ja Lapin kuntien www-sivuja. Tiedotuskanavina käytetään myös paikallisradiota sekä sidosryhmien omia julkaisukanavia. Hankkeen aikana osallistujille laaditaan koulutuskalenteri, joka lähetetään jokaiselle osallistujalle ja sidosryhmiin kuuluville. Maaseutuyrittäjille on markkinoitu kullekin lukuvuodelle koulutuskalenteria, jossa näkyvät kuluvan lukuvuoden hankekoulutukset. Markkinointia on tehty postitse kirjeillä kaikille Lapin maaseutuyrittäjille, joiden yhteystiedot ovat olleet hankkeen käytettävissä. Edelleen koulutusten markkinointia on toteutettu MTK- Lapin paikallisosastojen kokousten yhteydessä samoin kuin paikallisyhdistysten sihteerien välityksin. Kuntien maaseutusihteerit ja maaseutupäälliköt ovat myös avustaneet kirjepostin välityksessä. Yhtenä hyvän tiedotuskanavana on ollut myös meijereiden tonkkaposti, jolla koulutustiedotteiden jakelu on saatu kaikille Lapin maitotiloille. Maatalouslomittajien ja lomitushallinnon henkilöstön koulutusten tiedottaminen on sujunut erittäin hyvin lomituspäälliköiden sähköpostien välityksellä. Hankkeesta ja suunnitelluista koulutustapahtumista on ollut mainoksia MTK- Lapin julkaisemassa Jänkäviesti-lehdessä ja Maaseudun Tulevaisuus-lehdessä. Lisäksi sekä Pohjolan Sanomat että Maaseudun tulevaisuus on uutisoinut hankkeesta näkyvästi kuvin ja sanoin. Radio Perämeri ja Pohjois-Suomen uutiset on antanut myös kerran lähetystilaa hankkeelle. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sivustolla hanke on ollut esillä koko ajan. Myös muissa ammattikorkeakoulun tapahtumissa, missä hankkeiden esittely ja markkinointi on ollut mahdollista, on myös Maaseutuyrittäjien hyvinvointihanke ollut esillä. Hanketta on markkinoitu suullisesti ja kirjallisin tiedottein eri yhteyksissä Lapin alueen maaseutuväen seminaareissa. Perusmaatalouden hankevetäjät ovat saaneet suullisesti tietoa hankkeen koulutuksista ja välittäneet asiaa eteenpäin. Lisäksi ProAgria Lapin Yhteistyölllä kilpailukykyä - hankekokonaisuuden toimesta on teetetty Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian oppilastyönä sivusto, jossa kaikki perusmaatalouden hankkeet ovat voineet julkaista ajankohtaisia EURA JÄRJESTELMÄ 4/13
5 tapahtumia. Sivustoa ylläpitää ProAgria Lappi. Ohjausryhmän jäsenet ovat saaneet joka kokouksessa (8) ajankohtaiskatsauksen hankkeen tilanteesta. Hankkeesta on valmistunut päättymisvaiheessa roll-up posteri, jota voidaan markkinoida myös jälkikäteen Lapin maaseudun elinvoimaisuutta ylläpitävänä työnä. Julkaisutoiminta Hankkeesta on tehty kaksi opinnäytettä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalalla: Hanna Luusua, sairaanhoitaja (AMK) Maaseutuyrittäjien työhyvinvointi ja työterveyden edistäminen Lapin läänissä. Kemi. Riikka Kähkönen & Hanna Paloranta & Aija Peura Maaseutuyrittäjien työolosuhteet Lapin läänissä. Kemi. Lisäksi on valmisteilla kaksi opinnäytettä: Fysioterapia-opiskelijat Tiina Hast, Laura Markus, Susanna Lindqvist. Ergonomia ja lomittajan työn fyysiset vaatimukset. Sosionomiopiskelija Markus Rundgren. Maatalousyrittäjän työn muutos. Edelleen tarkoituksena on julkaista kuluvan vuoden aikana Maaseutuyrittäjien hyvinvointihankkeesta artikkeleita seuraavan suunnitelman mukaan: Terveydenhoitaja-opiskelija Hanna Luusua ja yliopettaja Airi Paloste: Maaseutuyrittäjien työhyvinvointi ja työterveyden edistäminen Lapin läänissä Terveydenhoitajaopiskelijat Riikka Kähkönen, Hanna Paloranta ja Aija Peura ja opettaja Arja Meinilä: Maaseutuyrittäjien työolosuhteet Lapin läänissä Fysioterapia-opiskelijat Tiina Hast, Laura Markus, Susanna Lindqvist ja opinnäytettä ohjaavan opettaja Ritva Jalosalmi: Ergonomia ja lomittajan työn fyysiset vaatimukset Sosionomiopiskelija Markus Rundgren ja ohjaavat opettajat Laura Jokela ja Riitta Kettunen: Maaseutuyrittäjän (maitotilat) työn muutos Opettajat Laura Jokela ja Anne Puro: Projektin koulutuksellinen sisältö EURA JÄRJESTELMÄ 5/13
6 Opettajat Ritva Jalosalmi ja Arja Meinilä: Tilakäyntien merkitys ja kokemuksia Riitta Kettunen: Projektin kokonaisuus. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Suurimmat ongelmat ovat olleet varsinaisen kohderyhmän eli maaseutuyrittäjien tavoitettavuudessa. Maaseutuyrittäjien yhteystiedot eivät ole maaseutusihteereiden ja maaseutupäälliköiden mukaan julkaisukelpoisia, joten emme ole saaneet kaikille maaseutuyrittäjille hankkeen koulutustietoja riittävässä laajuudessa. Arviomme mukaan sekä useilta hankkeessa mukana olevilta maaseutuyrittäjiltä saamamme tiedon mukaan maaseutumarkkinointi ei ole saavuttanut läheskään kaikkia maaseutuyrittäjiä eikä etenkään niitä, jotka kipeimmin olisivat maaseutuyrittäjien hyvinvointihankkeen palvelujen tarpeessa. Maaseutuyrittäjät toivat esille usein sen, että viime vuosina on ollut useita hankkeita, joihin sitoutuminen on vaatinut paljon aikaa ja resursseja. Pitkäaikaista sitoutumista pelättiin ja se voi olla yksi syy siihen, miksi jätettiin osallistumatta hankkeen tarjoamiin hyvinvointimahdollisuuksiin. Osallistujat tiedostivat vasta hankkeen edetessä mahdollisuuden non-stop periaatteella mukana olemiseen. Ongelmana koettiin se, ettei tämän hankkeen aikana saatu organisoitua samanaikaisia yhteisiä koulutuksia maaseutuyrittäjille, lomittajille ja lomahallinnon henkilöstölle. Siinä on haastetta tuleville hankkeille. Ongelmana koettiin työnohjauksen puute koko toimijakentällä. Hankeresurssit eivät riittäneet tämän ongelman kartoittamiseen saati ratkaisemiseen. Rahoitusongelmia seurasi siitä, että emme saaneet kaikkia kuntia tukemaan hanketta taloudellisesti, vaan sponsoriapu jäi ennakoitua pienemmäksi. Samoin kävi yksityisten maataloutta palvelevien yritysten kanssa. Jouduimme kesken hanketoiminnan arvioimaan kustannukset ja resurssit uudestaan ja pienentämään kokonaisbudjettia. Suosittelemme uusien hankkeiden myötä sponsorisopimusten kirjallista käyttöä, jotta taloustilanne on paremmin ennakoitavissa. 8. PROJEKTIN TULOKSET Hankesuunnitelman mukaisesti hankkeen aikana - tuetaan väestön työkykyä ja työhyvinvointia ylläpitävää toimintaa - arvioidaan elinolosuhteissa tapahtuvien muutoksien merkitystä - tuetaan ammatillista osaamista - tehdään alustavia suunnitelmia uusista koulutusmahdollisuuksista - tiivistetty maatilojen yhteistoimintaa - vahvistettu maatalousyrittäjyyteen liittyvän osaamisen jakamista ja keskinäistä verkostoitumista - tarkennetaan niitä työhyvinvointiin liittyviä asioita, joihin tilakäynneillä tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota - kyetään tuottamaan hankkeen lopussa uutta kokemuksellista ja analysoitua tietoa niille viranomaisille, jotka työskentelevät maaseutuyrittäjien kanssa sekä oppilaitoksille, jotka kouluttavat tulevia maaseutuyrittäjiä ja EURA JÄRJESTELMÄ 6/13
7 viljelijöiden etujärjestöille ja yhteistyökumppaneille Hankkeen aikana ja jatkuen hankkeen päättymisen jälkeen maaseutuyrittäjän - kokonaisvaltainen työhyvinvointi ja työssä jaksaminen lisääntyy - ammatillinen osaaminen ja työ-/elinolosuhteiden hallinta paranee - viljelijöiden yhteistyötä ja verkostoitumista vahvistetaan - viranomaisten keskinäinen yhteistyö ja tiedottaminen paranee - vaihtoehtoiset elinkeinokoulutusmahdollisuudet lisääntyvät. Tuloksia Työterveyshuollon kartoitus Hankkeen aikana kartoitettiin haastattelun avulla Lapin maaseutuyrittäjien työterveyshuollon tilanne ja toimivuus. Monin paikoin koettiin puutteena lääkärivaje. Aktiivisempi työterveyshuoltopalvelujen tiedottaminen ja markkinointi maaseutuyrittäjille nähtiin tarpeelliseksi. Maaseutuyrittäjien hyvinvointikysely Maaseutuyrittäjien työtä ja terveyttä arvioitiin hyvinvointikyselyllä, joka saatiin hankekoulutuksiin osallistuneelta 279 osallistujalta. Maatalouslomittajat rinnastettiin tässä kyselyssä samaa työtä maaseutuyrittäjien kanssa tekeviksi. Hyvinvointikyselyn tuloksena syntyi kaksi opinnäytettä: Hanna Luusua, sairaanhoitaja (AMK) Maaseutuyrittäjien työhyvinvointi ja työterveyden edistäminen Lapin läänissä. Kemi. Riikka Kähkönen & Hanna Paloranta & Aija Peura Maaseutuyrittäjien työolosuhteet Lapin läänissä. Kemi. Kyselyn ja opinnäytteiden avulla saatu arvokas tieto on maaseutuyrittäjien, maatalouslomittajien ja lomitusjärjestelmän sekä oppilaitosten ja eri viranomaisten hyödynnettävissä. Hyvinvointikyselylomake, joka on hankkeessa muokattu, on siirrettävissä työterveyshuollon käyttöön. Terveys- ja kunnontestauspäivät Muutama Meri-Lapin alueen maaseutuyrittäjä oli mukana myös Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa hankkeen puitteissa järjestetyissä terveys- ja kuntopäivissä, joista muodostui osallistujille oman kokonaishyvinvoinnin kohentamisprosessi. Osallistujat saivat terveystutkimuksen, kuntotestin ja ohjausta työterveyshuollon palvelujen käytöstä sekä heille laadittiin henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma. Päivien tuloksena kaikki osallistujat hakeutuivat hankkeen toteuttamiin liikuntapainotteisiin alueellisiin koulutuksiin ja hankkeen ulkopuolella kunnon uusintatesteihin Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun terveysja kuntoutuspysäkille. Hankkeen aikana tiedusteltiin myös Lapin itä- ja pohjoisosista mahdollisuutta terveys- ja kunnon testauspäivään, mutta tämän hankkeen resursseilla siihen ei ollut mahdollisuutta. Tieto em. tarpeesta on yksi hankkeen tulos etenkin, kun tiedetään, ettei kunnon testaus kuulu normaaleihin työterveyshuollon palveluihin. Tilkäynnit Tilakäynneillä mukana olleiden kouluttajien ja tilakäynneistä saatujen palautteiden mukaan tilakäynnit on EURA JÄRJESTELMÄ 7/13
8 hankkeen aikana koettu varsin myönteisiksi. Tilalliset ovat pitäneet erityisen merkittävänä sitä, että tilakäynnillä on ollut aikaa keskustelulle ja tilallisen omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta puhumiselle. Palautteen mukaan tilakäynnit ovat olleet enemmän voimavaraistavia kuin kontrolloivia. Edelleen tilakäynneille on informoitu tilallisia hakeutumaan työterveyshuollon palvelujen piiriin, samoin kuin muiden hyvinvointipalvelujen piirin, mikäli ilmenee tarvetta. Kynnystä avun hakemiseen on pyritty madaltamaan ja arvioimaan omia voimavaroja ehkäisevässä mielessä. Tämän tyyppistä tilakäyntien kehittämistyötä tulisi palautteen antajien mielestä jatkaa ja niitä voisi kehittää yhdessä maatalousyrittäjien ja asiantuntijoiden kanssa. Tilakäynneillä on käytetty maaseutuyrittäjien työhön soveltuvaa, muokattua lomaketta, työoloselvityslomaketta sekä yhteenvetolomaketta, jonka tilakäyntiä toteuttavat kouluttajat muokkasivat hankekäyttöön. Tilakäynneistä saatu toteuttamismalli lomakkeineen on siirrettävissä työterveyshuollon käyttöön. Koulutukset Hankkeen aikana toteutettiin yksi ensiapukoulutus, jonka tuloksena osallistujat saivat päivitettyä ensiaputaitonsa. Hyvänä tuloksena ja palautteena koulutuksesta todettiin sen sijoittuminen realliseen työtilaan eli navettaan. Yhteistyötahona toimi Louella sijaitseva Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian luonnonvarayksikkö. Alueelliset koulutukset, joita on järjestetty 2-3 päivän jaksoissa Levillä, Ylläsjärvellä, Saariselällä, Kuusamossa, Posiolla ja Torniossa ovat tarjonneet osallistujille mahdollisuuden tehokkaaseen arjesta irtiottoon, joka on merkittävä kokonaishyvinvoinnin lisääjä. Koulutukset on toteutettu teemoittain: Hyvinvointi I: Työhyvinvointi Hyvinvointi II: Voimavarat ja jaksaminen Hyvinvitni II, lomitushallinto: Esimiestyö ja vuorovaikutus Hyvinvointi III, maaseutuyrittäjät: Parisuhde/ihmissuhteet Hyvinvointi III, lomittajat: Ihmissuhteet ja työn ergonomia. Kaikissa koulutuksissa on keskiössä ollut osallistuja eli maaseutuyrittäjä, maatalouslomittaja, lomitushallinnon henkilöstö ja yhdistysten jäsenet. Koulutuksissa on käsitelty asioita sekä informatiivisesti että toiminnallisin menetelmin. Keskusteluille ja jakamiselle on ollut todella tarvetta ja se on mahdollistettu reflektiivisen dialogin muodossa. Osallistuja on tullut kuulluksi ja ymmärretyksi sekä ihmisenä että ammattilaisena. Osallistujien yhdenmukainen palaute ammatillisen jakamisen ja vertaistuen merkityksestä on korostunut. Vertaistuki on elänyt myös koulutusten ulkopuolella, sillä maaseutuyrittäjät, samoin kuin lomittajat ovat oivaltaneet vertaistuen mahdollisuuden oman jaksamisen ja voimavarojen ylläpitäjänä. Erityisen tärkeäksi on koettu oma vastuu ja mahdollisuus itse vaikuttaa omaan hyvinvointiin ennaltaehkäisevästi. Samalla on tiedostettu myös toisista maaseutuyrittäjistä ja lomittajista huolenpito yhteiseksi asiaksi. Tämä puolestaan edesauttaa maaseudun elinvoimaisuutta ja työn jatkuvuutta. Koulutusten avulla on tuettu ammatillista osaamista, työn hallintaa, työorganisaatioiden (maaseutuyritys ja lomitushallintojärjestelmä), työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittämistä sekä yrittäjyyden ylläpitämistä. Ammattiin ja työhön liittyviä asioita on pohdittu kouluttajien johdolla ryhmissä. Työhyvinvointiin liittyvässä osuudessa käsiteltiin työn merkitystä ja arvostusta sekä työn sisältöä erityisesti muutoksien ja jatkuvuuden näkökulmasta. Lomittajat ja maaseutuyrittäjät pohtivat omissa koulutuksissaan EURA JÄRJESTELMÄ 8/13
9 yhteistyötä ja sen kehittämistä. Maaseutuyrittäjät pohtivat ammattityön toteuttamista sekä keskinäistä vuorovaikutusta lomittajien kanssa. Todettiin merkitykselliseksi se, että lomittajaan uskaltaa ja voi luottaa ja että työhön liittyvät onnistumiset ja epäkohdat otetaan puheeksi. Samalla tavalla em. asioita käsiteltiin lomittajien koulutuksessa. Erityisen vahvasti nousi esille oivallus, että maaseutuyrittäjä ei olekaan työn teettäjä vaan asiakas, jota palvellaan ammatillisesti. Hyvinvointi II koulutuksessa oli teemana Voimavarat ja jaksaminen, jossa korostui osallistujien oma vastuu omista voimavaroista, niiden tunnistamisesta, rajoista ja jaksamisesta. Todettiin, että ennaltaehkäisevä ote, avun hakeminen ja pyytäminen sekä varhainen puuttuminen ovat parhaita omaehtoisen hyvinvoinnin ylläpitäjiä. Vaikeiden tilanteiden ja kriisien kohtaaminen oli merkityksellinen aihealue, koska se koettiin haasteelliseksi. Maaseutuyrittäjät samoin kuin lomittajat, jotka menevät usein maatilalle kriisitilanteisiin, saivat välineitä ja menetelmiä, joilla selvitä vaativissa elämäntilanteissa ja avun tarpeessa olevan ihmisen kohtaamisessa. Kolmannessa hyvinvointiosiossa teemana oli maaseutuyrittäjille parisuhde ja ihmissuhteet yleensä. Todettiin, että kokonaishyvinvoinnin kannalta maatalouden yrittäjyydessä parisuhde on erityisen merkityksellinen, koska pariskunta työskentelee yhdessä, kantaa taloudellisen vastuun yhdessä, jakaa vapaaajan ja työajan keskenään sekä huolehtii perheestä, usein myös vanhemmasta, tilalla eläneestä sukupolvesta. Maatalousparisuhde vaatii vastuullisuudessaan erityistä huolenpitoa, johon osallistujat saivat valmiuksia. He saivat myös rohkeutta ottaa puheeksi vaativatkin asiat riittävän varhain ja ymmärsivät puhumisen merkityksen. Parisuhdetta ja ihmissuhteita yleensä lähestyttiin eri teemoilla käyttäen apuna kirkkohallituksen perheasioiden yksikön julkaisemaa Parisuhteen palikat - koulutusmateriaalia ( Lomittajien hyvinvointi III osuudessa oli teemana ihmissuhteet / parisuhde ja työn ergonomia. He saivat valmiuksia omaan elämään liittyvissä ihmissuhde- ja parisuhdeasioissa. Sen lisäksi lomittajat saivat laaja-alaisemman ymmärryksen, miten kohdat tilan väki ihmissuhdetasolla. Ergonomisen osuuden tuloksena lomittajat saivat tietoa oikeasta työergonomiasta sekä luentojen että harjoitteiden avulla. Lomittajien kuntotestit palvelivat oman hyvinvointisuunnitelman toteuttamista. Opiskelijoiden tuottamana syntyi tästä koulutusjaksosta opinnäytetyö: Fysioterapia-opiskelijat Tiina Hast, Laura Markus, Susanna Lindqvist ja opinnäytettä ohjaavan opettaja Ritva Jalosalmi: Ergonomia ja lomittajan työn fyysiset vaatimukset. Alueellisiin koulutuksiin on ostettu palveluna hotelleilta myös ohjattuja liikunnallisia osuuksia, jotka on räätälöity nimenomaan raskasta maataloustyötä tekeville osallistujille. Ohjaajat ovat aktivoineet osallistujia hyödyntämään erilaisia liikuntamuotoja. Osallistujat ovat tiedostaneet monipuolisen liikunnan merkityksen osana kokonaishyvinvointia ja omaa työhyvinvointia ylläpitävänä tekijänä. Liikunnallisissa osuuksissa on korostunut ehkäisevän ja omatoimisen liikunnan merkitys. Se puolestaan edistää maaseutuyrittäjyyden jatkuvuutta. Paikalliset liikuntapainotteiset koulutukset, joissa on ollut asiantuntijakouluttajat ohjaamassa, ovat aktivoineet osallistujia Tervolassa, Torniossa, Rovaniemellä ja Ylitorniolla. Myös näihin koulutuksiin liittyy vahva sosiaalisen jakamisen ja vertaistuen mahdollisuus. Saadun palautteen mukaan koulutukset ovat muodostuneet viikon kohokohdaksi ja voimavaraksi osallistujille. Hyvänä tuloksena on myös se, että ainakin Tornion ja Ylitornion ryhmät aikovat omatoimisesti jatkaa ryhmämuotoista toimintaa hankkeen päätyttyäkin. EURA JÄRJESTELMÄ 9/13
10 Viranomaisyhteistyö Ammattilaisten verkosto maaseutuyrittäjän tukena työpajaseminaari, johon saatiin koolle 33 ammattilaista eri puolelta Lappia. Seminaari oli tulos maaseutuyrittäjien ja lomittajien koulutusten palautteista. Eri ammattien edustajilta toivotaan tiiviimpää yhteistyötä ja selkeämpää vastuunjakoa koskien maaseutuyrittäjien pahoinvointiin tarttumista. Seminaarin tuotoksena todettiin, että alueittaiset aktiiviset maataloutta tukevat ammattilaisten työryhmät olisi käynnistettävä, verkostoiduttava ja selvät pelisäännöt saatava aikaan koko Lapin alueella. Asiassa jäätiin odottamaan seuraavaa seminaaria. Toinen seminaari ei hankkeen puitteissa toteutunut, mutta tarve asialle on ilmeinen. Hankkeen kouluttajat ovat osallistuneet muutamaan työterveyshuollon yhteistyöryhmien kokoukseen. Yhteistyön tarve ja koulutustarve on todettu yhteisenä asiana ja verkottumista on tapahtunut. ProAgria Lappi on toiminut hankkeessa hyvänä yhteistyökumppanina. Hanke on saanut asiantuntija-apua tilakäynteihin, yhteispalaverin tilakäyntien arvioinnista sekä maataloushankkeiden hankevetäjien koollekutsumisen ja yhteistyön lammashankkeen kanssa. Maaseutuyrittäjien hyvinvointihanke on puolestaan kouluttanut ProAgrian henkilöstöä vuorovaikutustaitojen ja kriisien kohtaamisen kysymyksissä. Verkottuminen on ollut varsin tiivistä. Hanke kutsui koolle vielä päätösvaiheessa Gopp -työpajan, jossa arvioitiin toteutunutta hanketta ja samalla suunnattiin katse jo tulevaan. Mukana olivat edustajina maaseutuyrittäjät, lomitushallinto, työterveyshuolto, Mela, Rovaniemen ammattikorkeakoulu (jolla on meneillään Green Care esiselvityshanke) ja projektihenkilöstö kokonaisuudessaan. Tärkeinä tuloksina koettiin saadun omatoimista itsestä huolehtimista, neuvottelutaitoja, työyhteisötaitoja, toimivia yhteistyökäytäntöjä, verkottumista sekä avointa vuoropuhelua maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi. Gopp -työpajan yksi tulos oli yksimielisesti se, että maaseutuyrittäjien hyvinvointihankkeelle tarvitaan jatkohanke mahdollisimman pian. Maaseudun elinvoimaisuus ja yhteisöllisyys Kaikki hankkeessa toteutetut toiminnot sekä edellä mainitut tulokset ovat edesauttaneet hankkeen yhtä tärkeää tavoitetta, Lapin maaseudun elinvoimaisuutta ja yhteisöllisyyttä. Hanketoiminnan eri osa-alueilla on arvioitu maaseutuyrittäjyyttä työnä, sen merkitystä maaseudun elinvoimaisuuden säilyttäjänä ja yhteisöllisyyden ylläpitäjänä ja todettu, että maaseutuyrittäjyys tarvitsee tuekseen elämänhallintaan liittyviä valmiuksia sekä myönteistä asennoitumista, keskinäistä arvonantoa ja uskoa tulevaan. Tunnusluvut Hankkeessa saavutettiin tunnusluvut tavoitteet ylittäen: Hankkeeseen osallistui kaikkiaan 453 varsinaisen kohderyhmän edustajaa. Heistä 221 oli naisia. Osallistujista 211 oli maaseutuyrittäjiä ja muut avoimilla työmarkkinoilla työssä olevia. Hankkeessa kertyi kaikkiaan lähiopetuspäivää ja ohjaus- tai konsultointipäiviä yhteensä 92. Julkaisut Hankkeessa on tuotettu ja tullaan tuottamaan useita opinnäytteitä ja artikkeleita, jotka tarkemmin luvussa 6. EURA JÄRJESTELMÄ 10/13
11 Projektihenkilöstön oppiminen Kohderyhmän ja maaseutuolojen tuntemus oli projektihenkilöstölle hankkeen alkaessa ohut tai vähäinen, mutta hanke mahdollisti sen, että projektihenkilöstö oppi varsin laaja-alaisesti tunnistamaan maaseudun yrittäjyyteen ja elinvoimaisuuteen liittyviä asiakokonaisuuksia. Saatu tietotaito on hyödynnettävissä KTAMK:n opetuksessa, hanketoiminnassa ja aluevaikuttavuusstyössä. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS - Hankkeessa on luotu käyttökelpoisia lomakkeita hyvinvointikyselyyn, tilakäynteihin ja arviointiin. - Hankkeessa on luotu uudenlainen tilakäyntimalli, joka on siirrettävissä työterveyshuoltoon. - Hankkeen aikana tuotettu työterveyshuollon haastattelun kartoitus tietoineen siirrettävissä Lapin työterveyshuollolle. - Hankkeen koulutuksissa on käytetty menetelmänä reflektiivistä dialogia, jonka avulla ja kouluttajien johdolla on saatu hyödynnettyä mahdollisimman paljon maaseutuyrittäjien, lomittajien ja lomitushallinnon henkilöstön vertaistukea. - Hankkeessa on toteutettu terveys- ja kunnontestauspäivät, jotka mahdollistivat maaseutuyrittäjien oman hyvinvointisuunnitelman laatimisen ja prosessin työstämisen. - Koulutuksiin osallistujien kesken on syntynyt epävirallinen vertaistuellinen verkosto. - Gopp-työpaja on toiminut yhtenä hankkeen arviointiareenana, kartoittanut maaseutuun liittyviä ongelmia ja tuottanut samalla laajasti lähtökohtia uudelle hankkeelle. - Maaseutuyrittäjien ja maatalouslomittajien omavastuisuuden tiedostaminen hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Ennaltaehkäisevä ajattelu, ergonomian hyödyntäminen, omien rajojen tunnistaminen, varhainen puuttuminen, puheeksi ottaminen ja vertaistuen merkitys on tiedostettu hyviksi menetelmiksi. - Maatalouslomittajat ovat oivaltaneet asiakasnäkökulman ja asennoitumisen merkityksen palvelutehtävässään. Maaseutuyrittäjät ovat tiedostaneet hyvän johtamisen ja työyhteisön merkityksen osaksi lomitustyön onnistumista. - Lomitushallinnon henkilöstö on tiedostanut laaja-alaisemmin vastuunsa lomittajan ja maaseutuyrittäjän yhteistyön hyvästä sujumisesta. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Hankkeesta on kehitetty hyviä käytäntöjä, jotka on siirrettävissä eri toimijatahoille: - projektihenkilöstön muokkaamat lomakkeet - uudenlainen tilakäyntimalli, toteutustapa - työterveyshuollon kartoituksen pohjalta aktivinen Lapin työterveyshuollon kehittäminen ja markkinointi maaseutuyrittäjille - maaseutuyrittäjille terveys-ja kuntotestauksia sekä hyvinvointiohjelman laatiminen osaksi työterveyshuollon toimintaa sekä prosessin seuranta - reflektiivinen dialogi koulutuskäyttöön, jolloin mahdollistuu vertaistukiverkoston kehittäminen EURA JÄRJESTELMÄ 11/13
12 osallistujien kesken - vertaistuen käyttö ja omatoiminen kokonaishyvinvoinnista huolehtiminen ennakoinnin, rajojen tunnistamisen, puheeksi ottamisen ja yhteisöllisyyden periaatteilla - maaseutuyrittäjien vertaistukiverkosto - maatalouslomittajien vertaistukiverkosto - lomitushallinnon henkilöstön esimiestyön laaja-alainen hyödyntäminen vertaistuella, - maaseutua tukeva ammattilaisten vertaistuki- ja yhteistyöverkosto - eri toimijatahojen työnohjaukseen hakeutuminen ja sen ymmärtäminen osaksi työn ja työyhteisön kehittämistä - työergonomian maaseutuyrittäjien ja maatalouslomittajien luonnolliseksi työn osaksi - maaseutuyrittäjien oma-aloitteiset fyysisen kunnon ylläpitoon liittyvät ryhmät - maatalouslomittajat ovat palvelutehtävässä ja asiakastyössä (asennoitumisen muuttuminen) - maaseutuyrittäjät ovat yrityksensä johtajia ja toimivat käytännössä työyhteisönsä kehittäjinä huomioiden maatalouslomittajat ammattilaisina, jolloin lomitus palvelee tarkoituksenmukaisesti tilan tarpeita - lomitushallinnon henkilöstö mahdollistaa vastuullisesti lomittajan ja maaseutuyrittäjän yhteistyön hyvän sujumisen - hankkeen julkaisut (opinnäytteet, artikkelit) hyötykäyttöön 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Hankkeen kokonaisarviointi ja saadut osallistujien palautteet sekä moniammatillinen Gopptyöpajatyöryhmän työskentelyn tuotos osoittaa, että maaseutuyrittäjien omaehtoisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen aktivoivalle hankkeelle on vahva tarve ja tilaus. Uusi hanke tulee rakentaa sellaiseksi, että se, kuten nyt päättynyt Maaseutuyrittäjien hyvinvointhanke tukee Lapin maaseudun elinvoimaisuutta. KTAMK on valmis työstämään asiaa jatkossa. 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus % ,13 69 % Kuntien rahoitus % ,27 22 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus % ,00 9 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Alkuperäisessä hankesuunnitelmassa on ollut tavoitteena saada toteutettua 1320 lähiopetuspäivää ja 608 konsultointi-ja ohjauspäivää. Edelleen on ollut tavoitteena saada Lapin alueella maaseutuyrittäjille paikallisia ohjaus- ja konsultointitapahtumia sekä toimiva työnohjausmalli. Tavoitteet ovat olleet näiltä osin projektin aikatauluun ja resurssointiin nähden ylimitoitetut. Projektin muotoutuessa käytännöiksi ja kohderyhmän potentiaalisten osallistujamäärien arvioinnissa päädyttiin uuteen tavoiteasetteluun. Tavoitetarkistuksen EURA JÄRJESTELMÄ 12/13
13 myötä päädyttiin esittämään toteutettavaksi 1540 lähiopetuspäivää ja 608 konsultaatio-ja ohjauspäivää. Kun työnohjausmallista luovuttiin, vapautui tästä resursseja koulutukseen. Koulutuksissa puolestaan tehtiin pedagogisia ratkaisuja niin, että suurryhmätyöskentely oli mahdollista mm. toiminnallisia menetelmiä painottaen, vertaistukeen ohjaten ja reflektiivistä dialogia hyödyntäen. Osallistujien saamat kokemukset koulutuksista ja "puskaradio" välittivät tietoa laajasti ja tehokkaasti. Markkinointi hoitui em. vuoksi ja arvion mukaan muutenkin koko hankkeen osalta hyvin. Näillä perusteilla tavoitteet tunnuslukujen valossa ylittyivät projektissa, vaikka budjettiia pienennettiin hankkeen aikana. Projekti on osoittanut monin tavoin tarpeellisuutensa maseutuyrittäjien hyvinvoinnin ylläpitäjänä, työorganisaatioiden kehittäjänä, työssä olevan maaseutua palvelevan työvoiman ja yritysten kehittäjänä sekä maaseutuyrittäjyyden jatkuvuuden tukijana. Lapin maaseudun elinvoimaisuus ja tulevaisuus vaatii huolenpitoa ja tukitoimia, joita mm. tämä projekti on osaltaan tarjonnut. Projektin aika resurssien rajallisuus ovat sitoneet projektihenkilöstöä työskentelemään tietyissä puitteissa. Sen sijaan tarve laajentaa työskentelyä ja kehittää uutta projektia kohtaamaan vieläkin laajempaa maaseutuyrittäjien joukkoa ei ole vähentynyt, pikemminkn päinvastoin. 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Projektiin liittyvät asiakirjat säilytetään Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Hallintopalveluiden arkistossa, osoitteessa Lumikontie 2, Kemi. Päiväys ja allekirjoitus Riitta Kettunen hankepäällikkö EURA JÄRJESTELMÄ 13/13
ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI
ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10136 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 1. RAPORTOINTIKAUSI
ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI
ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi
ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE
ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/1270/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11979 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn
ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI
ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi
ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI
ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
KUNTOSAVOTTA-HANKE. Edistää monipuolisesti yrittäjien hyvinvointia KUOPIO
KUNTOSAVOTTA-HANKE Edistää monipuolisesti yrittäjien hyvinvointia KUOPIO 5.1.2010 Anne-Mari Heikkinen ja Susanna Kähkönen Aluekehityssäätiö / Maito-Savo www. 1 KUNTOSAVOTTA-HANKE Kohderyhmä: Yrittäjät
Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus
Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko
Erityistavoite 7.1 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Erityistavoite 7.1 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen ESR-hakuinfo 15.1.18, Helsinki JA 12.1.2018 Toimintalinja 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 7.1 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin
VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI
Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille
Ikäihmisten elämänhallinnan ja
Ikäihmisten elämänhallinnan ja hyvinvoinnin tukeminen (IKÄEHYT) 1.3.2011 31.8.2013 Hyvinvoinnin Lappi http://some.lappia.fi/blogs/ikaehyt/ Esitys päivitetty 30.1.2012 Hankkeen tausta Väestön ikääntyminen
ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Projektikoodi: S12538 Projektin nimi: TeiniMINNO -esiselvitys
ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Projektikoodi: S12538 Projektin nimi: TeiniMINNO -esiselvitys Tämä näyttö on tarkoitettu ainoastaan seurantalomakkeen sisällön katselua varten. Lomake täytetään ja tulostetaan
Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat
Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden
Hopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli
Hopealuuppi Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli 2016-2018 Etsivä Seniorityö Etsivää seniorityötä ei Suomessa ole määritelty, mutta sen määrittelyssä voidaan soveltaa etsivän nuorisotyön määritelmää
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI
ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 30.06.2011 Diaarinumero EPOELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Terhi Pajumäki Puhelinnumero 040-149 3669 Projektikoodi
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten
Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:
Arjen turvaa kunnissa
Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1
ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI
ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10552 Tila Keskeneräinen 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin
Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta
2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037
Osaamista työvoimapoolista
Osaamista työvoimapoolista Hankesuunnitelman tiivistelmä Eeva Maijala 11.10.2018 Sisältö 1. Perustiedot 2. Hankkeen tarve 3. Tavoitteet 4. Uutuus- ja lisäarvo 5. Kohderyhmä 6. Toimenpiteet 7. Tulokset
ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI
ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 02.04.2012 Diaarinumero EPOELY/141/05.02.07/2010 Käsittelijä Terhi Pajumäki Puhelinnumero 040-149 3669 Projektikoodi
ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI
ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11410 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 1. RAPORTOINTIKAUSI
HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari
HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ Tuomo Lukkari 8.5.2019 HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ KEHITTÄMISEN PERUSAJATUS Hyvinvointia voidaan vaikuttavimmin tukea siellä missä lapset ja perheet elävät arkeaan. Sen vuoksi kasvuympäristöissä
ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE
ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 01.11.2010 Diaarinumero 31/545/2008 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10947 Tunniste
Nuorten ohjaus koulutukseen ja työelämään
Reitti projekti Projektipäällikkö Matti Autio Reitti projekti (2010 2012) Hallinnoija: Toteutusalue: Kohderyhmä: Henkilöstö: Kemi Tornion seutukunta (Simo, Kemi, Tervola, Keminmaa, Tornio) 15 25 vuotiaat
Khall liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus
Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus 7.5.2018 Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista
Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa
Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen
AVAIMET YRITTÄJYYTEEN -Sparrausta ja tukea yritystoiminnan alkuun ja muutostilanteisiin
UUSIA YRITTÄJIÄ, YRITYSTEN KEHITTÄMISTÄ JA TÄHÄN LISÄOTSIKKO, Kuva: maaseutuverkosto; Contum O ja Jyrki Vesa -Sparrausta ja tukea yritystoiminnan alkuun ja muutostilanteisiin Hankkeen hallinnoija: ProAgria
LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia
LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen
OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014
OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus
Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti
Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset
ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta
ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta Pitkäjänteistä hyvinvoinnin kehittämistä yhteistyönä alueen kuntien Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Ammattiopisto
Tervetuloa Innokylään
Tervetuloa Innokylään Soteuttamo: Ihminen edellä asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen Merja Lyytikäinen ja Hanne Savolainen 21.3.2018 1 Innokylä lyhyesti Innokylä on kaikille avoin innovaatioyhteisö,
Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla
Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op
1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen
ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI
ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11424 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 20.09.2012 1. PROJEKTIN
LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa
LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus
Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012
Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura- ja jatko-opintosuunnittelu
Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki
Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma
Työhyvinvointikyselyn tulokset. Pirjo Saari Mela
Työhyvinvointikyselyn tulokset Pirjo Saari Mela 2 Kysely Työhyvinvointiohjelman pohjaksi Nettikysely Vastaajia yhteensä 1 191, joista sidosryhmävastauksia 32 Lyhyt kysely, auki joulukuun alusta tammikuun
Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla
Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,
Yhteistyössä apua maatiloille
Varavoimaa Farmarille II - apua jaksamiseen, hyvinvointiin ja talousasioihin Yhteistyössä apua maatiloille MOTTO: aina on toivoa ja monenlaisista vaikeuksista selvitään Riitta Seppälä MTK-Satakunta 044
TOIMINTASUUNNITELMA 2016
Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin
Mela viljelijöiden hyvinvoinnin tukena mitä uutta tarjolla? Hyvinvointi- ja virkistyspäivä Ikaalisissa Märta Strömberg-Nygård
Mela viljelijöiden hyvinvoinnin tukena mitä uutta tarjolla? Hyvinvointi- ja virkistyspäivä Ikaalisissa 1.11.2017 Märta Strömberg-Nygård Maatalousyrittäjille apua vaikeisiin elämäntilanteisiin Välitä viljelijästä
Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa
Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista 2017-2018 LAPE Pirkanmaa Kyselyn perustiedot Pirkanmaan Lape-hankkeessa on ollut avoin kysely toimijoiden nettisivuilla koko hankkeen
Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva
Keskiyön Savotta 20.-21.6.2011 Vaattunkiköngäs Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva 20.6.2011 1 Alueellisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön toimintamallin tavoitteet
Tavoitteena nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut
Tavoitteena nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut Hankekokonaisuuden neljä osiota 1. Toimintakulttuurin muutos 2. Perhekeskustoimintamalli 3. Varhaiskasvatus,
Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Tasa-arvosuunnitelma Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 1.2. 7a Tavoitteena tasa-arvoinen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Tasa-arvolaki velvoittaa oppilaitoksia tekemään
Välitä viljelijästä - projekti. Hyvinvoiva maatila Hannele Liimatta
Välitä viljelijästä - projekti Hyvinvoiva maatila 2020 3.2.2017 Hannele Liimatta Melan Välitä viljelijästä -projekti Käynnistyi vuoden 2017 alussa Melan saaman lisämäärärahan turvin. Tavoitteena on auttaa
Infra-alan PK yritysten kehittäminen Pohjois-Suomessa
Infra-alan PK yritysten kehittäminen Pohjois-Suomessa Kalvosarja loppuraportista maaliskuu 2015 1. Tavoitteet Infra-alan PK yritysten kehittäminen Pohjois-Suomessa hankkeen tavoitteena oli selvittää toimenpiteet,
ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE
ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tunniste S11800.0000 Tila
SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA
31.8.2012 SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA Hankkeen hallittu päättäminen Rahoituskoordinaattori Merja Rossi Kaakkois-Suomen ELY-keskus HANKKEEN PÄÄTTÄMINEN Päättäminen on osa hankkeen suunnitelmaa ja toteuttamista
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi
ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI
ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.
ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI
ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10245 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 1. RAPORTOINTIKAUSI
erityisohjauksen kehittämiseen
Näkökulmia aikuisten kehittämiseen 3.3.2010 Materiaali on tuotettu Pohjois-Karjalan Aikuisopiston ja AIVO -projektin yhteistyönä. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne-
Irti arjesta - virkistyspäivä ikääntyvien omaisten tukemiseksi, kun läheisellä on mielenterveyden häiriö
Irti arjesta - virkistyspäivä ikääntyvien omaisten tukemiseksi, kun läheisellä on mielenterveyden häiriö Käytännön tarkoitus Tavoitteena on edistää ikääntyvien omaisten hyvinvointia, kun heidän läheisellään
PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT. Marjatta Kekkonen Ulla Lindqvist kohtaamispaikan työpajaverkosto Esityksen nimi / Tekijä
PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT Marjatta Kekkonen Ulla Lindqvist kohtaamispaikan työpajaverkosto 2.10.2018 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kohtaamispaikka perhekeskuksen palveluverkostossa Kohtaamispaikka
Osaamisen tasa-arvo, Keski-Suomi, Koonti pienryhmädialogeista
Osaamisen tasa-arvo, Keski-Suomi, 13.2.2019 Koonti pienryhmädialogeista Järjestetty 5 tapahtumakokonaisuutta eri puolilla Suomea: Turku, Joensuu, Rovaniemi, Vaasa, Jyväskylä. Päätapahtumana ollut Erätauko-dialogi,
suositukset rahoittajille
EU:n rakennerahastokauden 2007 2013 Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin -ohjelman Opetushallituksen rahoittamassa koordinaatiohankkeessa tehtyyn tutkimukseen perustuvat suositukset rahoittajille
MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011
MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien
KOTOTAKUU- Kaikki jatkoon. Merja Korkiakoski
KOTOTAKUU- Kaikki jatkoon Mitä on kotoutuminen? Kotoutuminen on prosessi, joka tapahtuu aina arkisessa vuorovaikutuksessa. Viranomaisten lisäksi kotoutumista tukevat erilaiset toimijat ja yhteisöt kuten
TERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA
TERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA 6.2.2019 TYÖPAJAN TAVOITTEENA ON - Pohtia hyvinvoivan työyhteisön kulmakiviä - Jakaa kokemuksia ja keinoja työhyvinvoinnin rakentamiseksi erityisesti
PROJEKTIN LOPPURAPORTTI
Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja
Hyvinvoiva maatila 2020
Hyvinvoiva maatila 2020 3.2.2017 Hämeenlinna Iltapäivän työskentelyssä aiheina olivat investoinnit, sukupolvenvaihdos, onnettomuudet ja kriisit, parisuhde ja lapset, ikääntyminen ja luopuminen. Haettiin
TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja
TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille
LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi
LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU
Pirkanmaan LAPE. Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaalla
Pirkanmaan LAPE Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaalla 4.10.2018 Perhekeskusesite 2019 Valtakunnallinen tiedote perhekeskusesitteestä on julkaistu: https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/aitiyspakkauksen-perhekeskusmukana-perheesi-elamassa-esite
Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Pienyrittäjien työhyvinvointi Esimerkkinä Naisyrittäjien työhyvinvoíntihanke Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2012, Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos
Tässä alueellisen toiminnan aluejakoa sekä henkilöitä työn takana. Varmasti monet olette jo tehneetkin paljon yhteistyötä
1 2 Tässä alueellisen toiminnan aluejakoa sekä henkilöitä työn takana. Varmasti monet olette jo tehneetkin paljon yhteistyötä 3 Terveys ry siirtää toimintansa uudelle Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:lle Yhdessä
ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella
ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella 2014-2020 Helavalkeat-ajankohtaisseminaari 29.5.2013 Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston
Pedagoginen mentorointi (4 op)
Pedagoginen mentorointi (4 op) 2012 Esittelyt ja alkutunnelmia Kuka olen, mistä ja millaisesta opistosta tulen ja mitä siellä teen työkseni? Tuntemukset tällä hetkellä/odotukset tälle koulutukselle? Miten
Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014
Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014 OSA HANKE OPISKELIJOIDEN OSALLISUUS HYVINVOINNISTA Tavoitteena Opiskelijoiden hyvinvoinnin,
Valtionavustuksilla tukea Opiskelijoiden hyvinvoinnin, työterveyden ja kestävän työkyvyn edistämiseen klo
Valtionavustuksilla tukea Opiskelijoiden hyvinvoinnin, työterveyden ja kestävän työkyvyn edistämiseen 26.2.2013 klo 13.00-14.30 Aira Rajamäki aira.rajamaki@oph.fi www.oph.fi Aloitustilaisuuden tavoitteet:
VUOSIVÄLIRAPORTTI 2012
VUOSIVÄLIRAPORTTI 2012 Vuosiväliraportin sisältö Kirjallinen osuus Seurantatiedot e-lomakkeella Kysely valmistuneille Työnjohtokoulutuskokeilua koordinoiva koulutuksenjärjestäjä (TAO+PAIKO) toteuttaa kyselyn
TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET
Liiketalouden saumaton urapolku aikuisoppijoille 1.10.2009 30.4.2012 TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Seija Karjalainen Hanketiedot Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kainuun ammattiopiston yhteishanke Budjetti
ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE
ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S12432 Tunniste S12432.0000 Tila
ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.
Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain
TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen
VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,
Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon (v ) OSSI-hanke
Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon (v. 2016-2018) OSSI-hanke Etelä-Savon ammattiopiston, Esedun tavoite hankkeessa Tavoitteena on ammatillista perhehoitoa
Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta
Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta Rakli Elinvoimaa lähiöihin klinikkatyöskentelyn tulostyöseminaari 7.6.2016 Tuomas Heikkinen, johtaja, konsernihallinto Minna Sartes, toimialajohtaja, vapaa-aikatoimiala
Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari
Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Laura Halonen & Elina Nurmikari Nuorisotakuun hankekokonaisuus Millaiseen tarpeeseen hanke syntyi
Mikä Virettä firmaan hanke?
Mikä Virettä firmaan hanke? Jaana Ukonaho, projektipäällikkö Työkyvyn ja osaamisen johtamisella hyvinvointia ja tuottavuutta Hoiva-alan pk-yrityksiin -hanke 2015-2017 Valtakunnallinen asiantuntijaverkosto
SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016
Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset
Kansalaisjärjestöt ja Euroopan sosiaalirahasto ESR
Kansalaisjärjestöt ja Euroopan sosiaalirahasto ESR Porvoo 1.2.2018 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Järjestöt hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena mm. Ihmisten hyvinvointi-,
ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE
ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 03.02.2011 Diaarinumero UUDELY/1363/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Sanna Laiho Puhelinnumero 050 314 0060 Projektikoodi
Green Care lasten ja perheiden tukena GreenCareLab teemapäivä Sosiaalityöntekijä Jaana Aarnio Läheltä tueksi -hanke
Green Care lasten ja perheiden tukena GreenCareLab teemapäivä Sosiaalityöntekijä Jaana Aarnio Läheltä tueksi -hanke Pelastakaa Lapset ry Vuonna 1922 perustettu kansalaisjärjestö, jossa tehdään töitä lapsen
Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.
MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä
YHDESSÄ VOIMISTUEN laadukasta sosiaalityötä lappilaisille
YHDESSÄ VOIMISTUEN laadukasta sosiaalityötä lappilaisille 1.10.04-30.9.06 Tavoitteena tukea Lapin läänin sosiaalialalla ja sosiaalityössä työskentelevien ammattilaisten toimintaedellytyksiä Perussosiaalityön
VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset
VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,
VESOTE-hanke. UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM
VESOTE-hanke Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE) -hanke Yksi STM:n rahoittamista hallituksen kärkihankkeista (2017 18) Edistetään terveyttä ja hyvinvointia
ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE
ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/604/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn
VARAVOIMAA FARMARILLE
VARAVOIMAA FARMARILLE Tavoitteina on ensiapu talousasioihin, jaksamiseen, työhyvinvointiin ym. liittyvissä vaikeuksissa keskusteluavun antaminen ohjata tarvittaessa eteenpäin eri asiantuntijoille avun
ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI
ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S12432 Tila Keskeneräinen 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin
VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin
VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2 12.2.2015 /Minna Rajalin EMESSI2 11/2013 11/2015 Tavoite: edistää verkossa tapahtuvan vertaismentoroinnin avulla järjestötyöntekijöiden