Oppiminen ja opettaminen harjoitustilanteessa

Transkriptio

1 Oppiminen ja opettaminen harjoitustilanteessa

2 2

3 KOULUTUKSET 1. Kannustava valmentaja ja ohjaaja 3t 2. Ihmisen elinjärjestelmät ja harjoittelu 3t 3. Oppiminen ja opettaminen harjoitustilanteessa 3t 4. Herkkyyskausien huomiointi harjoittelussa 3t 5. Liikunnallinen ja urheilullinen elämäntapa 3t 6. Taitoharjoittelu 3t 7. Psyykkiset ja sosiaaliset ominaisuudet valmennuksessa 2t 8. Fyysinen harjoittelu 7t 9. Eettinen harjoittelu 2t 10. Valmentajana ja ohjaajana kehittyminen 2t 11. Tunne ja vuorovaikutustaidot valmennuksessa 2t 12. Harjoittelun suunnittelu ja arviointi 3t YHTEENSÄ 36t LISÄKSI OPPIMISTEHTÄVÄT 14t YHTEENSÄ 50t LAJIOPINNOT LAJILIITON VAATIMUSTEN MUKAISESTI

4 VOK-1 -KOULUTUSTEN LÄPIVIRTAUSTEEMAT MONIPUOLISUUS LIIKUNNALLINEN ELÄMÄNTAPA ILMAPIIRI JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT TURVALLISUUS

5 Koulutuksen sisältö Opettamisen ja ohjaamisen perusperiaatteet Valmennustilanteen organisointi Palautteenanto Erilaiset valmennustyylit valmentajajohtoinen valmennus

6 Koulutuksen osaamistavoitteet OSALLISTUJA Tuntee oppimisen ja opettamisen perusperiaatteet Osaa organisoida valmennustilanteen Ymmärtää ryhmän koostumuksen sekä erilaisten ohjaustyylien vaikutuksen valmentamiseen ja ohjaamiseen

7 Oppiminen ja opettaminen harjoitustilanteessa ENNAKKOTEHTÄVÄN PURKU 1) Mikä on tärkeää liikunnallisten taitojen opettamisessa ja ohjaamisessa? 2) Millaisia eri opetustyylejä on olemassa? 3) Mikä on palautteenannossa olennaista?

8 Oppimisen ja opettamisen perusperiaatteet VOKin oppimiskäsitys Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen taustalla oleva oppimiskäsitys korostaa oppimisessa sekä yksilön että yhteisön roolia. Koulutus on oppijalähtöistä, oppijan aikaisempiin kokemuksiin perustuvaa ja vuorovaikutteista. Keskeistä on opiskelijan oman itsereflektion kehittäminen ja oppimaan saattaminen

9 Opettamisen ja valmentamisen perusperiaatteet VOKin oppimiskäsitys Valmentaminen ja ohjaaminen tapahtuu erilaisissa toimintaympäristöissä. Myös oppimista tapahtuu koko ajan ja kaikissa toimintaympäristöissä tietoisesti ja tiedostamatta. Koulutuksessa tulee kokonaisvaltaisesti huomioida ja hyödyntää eri toimintaympäristöt liittämällä ne osaksi oppimista.

10 Opettamisen ja valmentamisen perusperiaatteet Lähtökohtana on ohjaajan oma innostus ja motivaatio olla mukana! Ohjaajan tärkein tehtävä on saada lapset liikkumaan ja innostumaan. Hyvä ohjaaja osaa opettaa ja johtaa ryhmän toimintaa, mutta välillä hän myös katselee, kuuntelee, kyselee ja antaa palautetta!

11 Opettamisen ja valmentamisen perusperiaatteet 1. Näytä oma innostus ohjaamiseen 2. Opettele valmennettavien etunimet 3. Laita valmennettavat liikkumaan harjoituskerran aikana paljon (suurimman osan harjoitusajasta) 4. Käynnistä ja pysäytä toiminta ripeästi 5. Opettele hankkimaan valmennettavien huomio ohjeita antaessasi 6. Huomioi turvallisuusasiat etukäteen

12 Opitun pysyvyys (Dale 1954) SNL / Sanna Laine

13 Opettamisen ja valmentamisen perusperiaatteet Mitkä ovat valmentajan / ohjaajan tehtävät? Listatkaa opettamisen perusperiaatteita ohjaamisen/valmentamisen näkökulmasta.

14 Palautteenanto Millaista palautetta? 1)sisästä palautetta 2)ulkoista palautetta Sisäinen palaute on urheilijan omia tuntemuksia suorituksesta Ulkoinen palaute on valmentajan antamaa palautetta

15 Palautteenanto Valmentajan palautteen avulla urheilija saa tietoa suorituksesta, jota hän ei välttämättä itse pysty keräämään. Valmentajan palaute tehostaa urheilijan oppimista ja omia tuntemuksia suorituksista, jolloin urheilija kehittyy.

16 Palautteenanto Ulkoinen palaute 1) Lopputulospalaute 2) Laatuun perustuvaan palaute. 1) Lopputulospalaute suorituksen jälkeen sisältää tiedon, miten urheilija onnistui suorituksessa. (esim. kaksi hyvää lyöntiä ja yksi epäonnistuminen)

17 1) Lopputulospalaute Palautteenanto Oppimisen kannalta lopputulospalaute on monesti turhaa urheilija on tiedostanut palautteen jo itse. Toisaalta urheilijan kokema sisäinen palaute voi olla väärä Arvostelulajeissa lopputulospalaute on tärkeää koska se kertoo, kuinka urheilija on onnistunut suoritukseen.

18 Palautteenanto 2) Suorituksen laatuun liittyvä palaute Sisältää tiedon suorituksen erityisistä luonteenpiirteistä mm. kiihtyvyydestä, liikeradoista, välineestä tai kehon suhteesta vastustajaan.

19 Palautteenanto Milloin urheilija tarvitsee palautetta? Jos urheilija saa tarvittavan palautteen sisäisesti, ei valmentajan palaute ole välttämätöntä. Valmentajan antama palaute on tehokkainta silloin, kun urheilija itse pyytää palautetta.

20 Palautteenanto Milloin urheilija tarvitsee palautetta? Urheilijalle annetaan palautetta silloin kun hän tarvitsee sitä. Nuorilla palautteen tarve on suurempi kuin vanhemmilla urheilijoilla. Valmentajan on osattava antaa palautetta ja osattava olla antamatta tarvittaessa.

21 Palautteenanto Millaista palautetta on hyvä antaa? Saatu palaute tulee olla sellaista, että urheilija ymmärtää ja pystyy sisäistämään sen. Yksi tapa on antaa palautetta ensiksi suorituksen kokonaisuudesta, jolloin urheilija saavuttaa kokonaisymmärryksen suorituksesta. Kokonaisvaltaisen palautteen jälkeen urheilija on valmis ottamaan yksityiskohtaisempaa palautetta vastaan. Positiivista palautetta

22 Palautteenanto Kuvailevaa tai ohjaavaa palautetta? Kuvaileva palaute tarkoittaa sitä, että valmentaja kertoo urheilijalle, miten suoritus meni (nilkkasi oli suora). Kuvailevassa palautteessa oletetaan, että urheilija itse tietää kuinka suoritusta tulisi parantaa. Ohjaavapalaute sisältää tiedon, miten suoritusta tulisi parantaa. Ohjaavapalaute on tehokkaampaa. Suurimman osan palautteesta tulisi olla ohjaavaa palautetta.

23 Palautteenanto Palautteen tehokkuus Kerro palautteessasi 1-3 huomioitavaa asiaa, lapsille vain yksi. Nuorille urheilijoille on hyvä antaa palautetta melkein jokaisesta suorituksesta, kokeneelle urheilijalle huomattavasti harvemmin.

24 Palautteenanto Missä vaiheessa palautetta? Palaute kannattaa antaa mahdollisimman nopeasti suorituksen jälkeen, jolloin suoritus on urheilijan muistissa. Palautetta antaessa kannattaa kysyä myös urheilijan tuntemuksia suorituksesta.

25 Palautteenanto Yhteenveto palautteen annosta Sisältö Palautteen antotapoja Perspektiivi Määrä Tarkkuus Useus Ajoitus Ohjaavaa palautetta enemmän kuin kuvailevaa Palautetta laadusta enemmän kuin lopputuloksesta Puhuttu, video, tietokone, vertaispalaute Alussa valmentajan antamaa palautetta, kokeneelle sisäistä palautetta Aluksi yhdestä asiasta, myöhemmin 1-3 asiaa Aluksi kokonaissuorituksesta, sitten tarkemmin Aluksi jokaisen suorituksen jälkeen, myöhemmin varhemmin Aluksi heti suorituksen jälkeen, jatkossa viivästetysti

26 Palautteenanto Valmentajan itsereflektio Valmentaja arvioi kriittisesti omaa valmentamistaan oppimisen kannalta. Oman arvioinnin pohjalta valmentaja muuttaa omaa valmennustaan Valmentaja toteuttaa itsereflektiota koko ajan kehittääkseen valmennustaan

27 Palautteenanto Millä tavalla palautteenanto vaikuttaa hyvään ilmapiiriin ja vuorovaikutukseen?

28 Palautteenanto Pariharjoitus: Palautteenanto pareittain (kyykky/vaaka) palautteenantotaulukkoa hyödyntäen

29 Valmennus- ja ohjaustyylit Kolme ohjaus- ja valmennustyyliä 1) Valmentajakeskeinen tyyli 2) Urheilijakeskeinen tyyli 3) Yhteistoiminnallinen tyyli Valmennus- ja ohjaustyylit määritellään sen mukaan kenellä on vastuu - valmentajalla vai urheilijalla

30 Valmennus- ja ohjaustyylit Video valmentajakeskeisestä valmennuksesta TERVETULOA OHJAAJAKSI video (osa 2):

31 Valmennus- ja ohjaustyylit 1) Valmentajakeskeisessä tyylissä valmentaja laittaa harjoituksen alulle ja ohjaa sitä. 2) Urheilijakeskeisessä tyylissä harjoituksen eteneminen ja harjoittelun suunnittelu ovat usein urheilijoiden varassa. Valmentaja ohjaa ja auttaa tarvittaessa. 3) Yhteistoiminnallisessa tyylissä harjoitus suunnitellaan yhdessä ja vastuu valmennuksesta on jaettu valmentajalle ja urheilijalle.

32 Valmennus- ja ohjaustyylit Valmentajan vastuu valmennuksen sisällöistä ja ohjauksesta vähenee mentäessä valmentajakeskeisestä yhteistoiminnallisiin ja urheilijakeskeisiin valmennustyyleihin. Tosin sanoen urheilijan vastuu harjoittelusta lisääntyy huomattavasti kun valmentajan vastuu vähenee. Urheilijakeskeinen valmennus vaatii urheilijalta hyvän tietotaidon lajinsa valmennuksesta.

33 Valmentajakeskeinen valmennus Valmentajakeskeisessä valmennuksessa urheilijat tekevät harjoitusohjelman mukaisia harjoitteita valmentaja ohjatessa ja opettaessa tekemistä. Valmentaja kertoo ja näyttää uudet harjoitteet pieninä osina, jotta oppiminen syntyy.

34 Valmentajakeskeinen valmennus Valmentajan suullinen viestintä ja esimerkit tulee olla selkeitä jotta urheilijat ymmärtävät harjoitteet ja turhaa energiaa ei mene harjoitteiden ymmärtämiseen. Valmentajakeskeisessä valmennuksessa harjoitukset tulee järjestää niin, että ensin opetetaan pienet osakokonaisuudet ja perustaidot ja sitten siirrytään vaativampiin harjoituksiin ja suurempiin kokonaisuuksiin

35 Valmentajakeskeinen valmennus Hyviä puolia Käy hyvin lasten ja nuorten valmennukseen Ei vaadi urheilijoilta tietotaitoa lajista tai valmennuksen perusteista Huonoja puolia valmennus yksipuolistuu auktoritaarista valmennusta urheilijan oma-aloitteisuus vähenee

36 Urheilijakeskeinen valmennus Hyviä puolia Lisää urheilijan oma-aloitteisuutta ja sitä kautta oppimista Urheilija saa itse vaikuttaa omaan harjoitteluunsa Sopii hyvin yksilövalmennukseen Huonoja puolia Edellyttää urheilijoilta tietotaitoa lajista ja valmennuksen perusteista Väärin toteutettuna urheilijalle voi tulla tunne, että hän jää yksin Vaikea toteuttaa ison ryhmän kanssa

37 OPPIJA motivaatio ratkaisee Sisäinen / ulkoinen motivaatio Sisäinen motivaatio syntyy Autonomian tunteesta -> tunne siitä, että liikuntaharrastuksessa on mahdollisuus tehdä valintoja ja osallistua omaa toimintaa koskevaan päätöksentekoon Pätevyyden tunteesta -> uskomuksesta omien kykyjen riittävyyteen esimerkiksi taidon suorittamisessa Yhteenkuuluvuuden tunteesta -> tunteesta siitä, että kuuluu yhtenä tärkeänä osana ryhmään

38 OPPIJA havainnointi ja tarkkaavaisuus Perustana ja edellytyksenä oppimisen kehittymiselle Aikaisempien liikuntakokemusten merkitys Aikaisemman osaamisen mukaiset Harjoitteet tarpeen mukaan eriyttäminen Ohjeet vähän ja selkeästi paljon toimintaa Mallit helpot ja selkeät näytöt Ylimääräiset ärsykkeet pois oppimistilanteesta

39 OPPIMISYMPÄRISTÖ Toistot auttavat oppimaan Vähemmän puhetta enemmän tekemistä Riittävän paljon suorituspaikkoja Jokaiselle mahdollisuuksien mukaan oma väline Alku- ja loppuverryttelyt oppimisen käyttöön Lasten oma ongelmanratkaisu ja ohjattu oivaltaminen lisäävät lasten aktiivisuutta ja toimintaa Lasten näyttämät mallit Lapset apuohjaajina

40 OPPIJA kannustava ilmapiiri edistää oppimista Lapsi voi olla mukana omana itsenään Ei tarvitse pelätä epäonnistumisia Lapsen innostuksen säilyttäminen Yrittämisen korostaminen Lapsen oman kehittymisen korostaminen Tehtäväsuuntautunut motivaatioilmasto - keskiössä Oma kehitys Henkilökohtaiset tavoitteet Yrittämisen korostaminen Yhteistyö

41 HUOMIOITA TOIMINNAN LAATUUN Oppimista helpottavat apuvälineet Mielikuvien käyttö taitojen opettamisessa Monipuolinen toiminnan organisointi Motoristen perustaitojen riittävä harjoittaminen Monipuolisten liikuntaympäristöjen ja liikuntavälineiden hyödyntäminen

42 Opettaminen Oppiminen

43 Valmennustilanteen organisointi Ryhmätyö Pohtikaa ryhmissä valmennustilanteen organisointia. Mitä kaikkea siihen liittyy?

44 Valmennustilanteen organisointi Opetuskeskustelu Miten saadaan valmennustilanne turvalliseksi?

45 Demotehtävä-> organisointi - taidon opettaminen palautteenanto 1. Tehtävä taidon opettamisesta ja palautteenannosta ryhmä opettaa toiselle ryhmälle yhden liikkeen taidon oppimisen keinoin ja samalla antaa palautetta oppimisesta (harjoittelee palautteenantoa) 2. Muu ryhmä arvioi organisointia ja palautteenantoa 3. Muu ryhmä antaa palautteen taidon opettamisryhmälle 4. Koonti kouluttajan johdolla Tehtävä

46 Oppimistehtävä Seuraa kokenee valmentajan valmennustapahtumaa opettamistyylin, organisoinnin ja palautteenannon näkökulmasta koulutuksessa jaettua seurantalomaketta hyväksi käyttäen

47 OMAN OPPIMISEN ARVIOINTI 1. Mitkä kaksi asiaa jäivät parhaiten mieleen koulutuksesta? 2. Minkä asian huomioit ensimmäiseksi omassa käytännön toiminnassasi?

48 LÄHTEET Forsman, H. ja Lampinen K Laatua käytännön valmennukseen - Oleellisen oivaltaminen tärkeää.vkkustannus. Hakkarainen, H. toim. 2009, Lasten ja nuorten urheiluvalmennuksen perusteet. VK-kustannus Jaakkola, T Lasten ja nuorten urheilun perusteet VK-Kustannus Oy. Nettilähteet (Tervetuloa ohjaajaksi video, osa 2)