1. JOHDANTO Tutkimuksen tarkoitus

Transkriptio

1 1. JOHDANTO Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ensisijaisesti Akavan Erityisalat ry:n jäsenistön tyytyväisyyttä järjestön toimintaan ja palveluihin. Tutkimuksessa kartoitettiin eri palvelujen käyttöä ja tuntemusta sekä palvelujen tärkeyttä ja toimivuutta. Tutkimuksessa selvitetyt asiat: Mihin katsoo ensisijaisesti samaistuvansa ammattiliiton jäsenenä Mistä sai tiedon liittymistä varten Ensisijainen syy jäseneksi liittymiselle ja tämän hetkinen tärkein jäsenyyden syy Palvelujen käyttö ja osallistuminen toimintaan - henkilökohtainen työsuhdeneuvonta - palkkaneuvonta - erimielisyys- ja riita-asioiden hoito - jäsenyyteen liittyvät puhelin- ja sähköpostipalvelut - sähköinen asiointi - työttömyyskassapalvelut - luottamusmiestoiminta - aluetoiminta - koulutustoiminta - opiskelijatoiminta Palvelujen tärkeys ja arvosana toiminnalle - henkilökohtainen työsuhdeneuvonta - palkkaneuvonta - erimielisyys- ja riita-asioiden hoito - jäsenyyteen liittyvät puhelin- ja sähköpostipalvelut - sähköinen asiointi - työttömyyskassapalvelut - luottamusmiestoiminta - aluetoiminta - koulutustoiminta - opiskelijatoiminta - Yhteenveto-lehti - nettisivut Jäsenetujen tärkeys - vastuu- ja oikeusturvavakuutus - vapaa-ajan matka ja tapaturmavakuutus - liiton neuvottelemat muut ostoedut Mihin toimintoihin liiton tulisi panostaa Eri palvelujen tärkeyttä arvioivat kaikki vastaajat, mutta palvelujen toimivuutta koskeviin kysymyksiin vastasivat vain ko. palvelua käyttäneet jäsenet. Tarkoituksena on että tulevaisuudessa jäsentyytyväisyyttä seurataan säännöllisin väliajoin, joten tämä tutkimus toimii osaltaan lähtötason mittarina.

2 Kohderyhmä Tutkimuksen kohderyhmänä oli koko Akavan Erityisalojen jäsenistö.

3 1.3. Tutkimuksen toteutus 3 Tutkimusaineisto kerättiin sähköpostikyselyllä helmikuussa Kysely lähetettiin alunperin jäsenelle, mutta vääriä sähköpostiosoitteita tai muuten palautuneita viestejä oli 3875 kpl. Kysely tavoitti siten vastaajaa. Määräaikaan mennessä hyväksyttyjä vastauksia tuli 5996 vastausta. Vastausprosentti on siten 53,2, mikä on hyvä tämän tyyppiselle jäsenkyselylle. Kysymysten laatimisesta ja kyselyn lähettämisestä vastasi Akavan Erityisalat ry. Tulosten analysoinnista ja tutkimusraportin tekemisestä vastasi Mimes Corporate Advisor Aineiston rakenne Vastaajaryhmittäin tarkasteltuna vastauksia kertyi seuraavasti. jäsenkysely koko jäsenistö kpl % % Sukupuoli nainen ,6 81,9 mies ,2 19,1 ei tietoa 74 1,2 Ikäryhmä alle 30 vuotta ,8 17, vuotta ,7 31, vuotta ,8 26, vuotta ,7 20,2 60+ vuotta 181 3,0 4.4 ei tietoa 60 1,0 Asuinpaikka Etelä-Suomen lääni ,4 53,9 - pääkaupunkiseutu ,7 - muu Etelä-Suomen lääni ,7 Länsi-Suomen lääni ,5 29,3 Itä-Suomen lääni 400 6,7 6,1 Oulun lääni 430 7,2 7,3 Lapin lääni 166 2,8 2,9 Ahvenanmaan lääni 13 0,2 0,5 ei tietoa 78 1,3 Kuinka kauan on ollut liiton jäsenenä alle vuoden ,8 1-3 vuotta , vuotta , vuotta ,2 yli 20 vuotta 561 9,4 ei tietoa 65 1,1

4 Työnantajasektori yksityinen ,8 kunta ,7 valtio ,8 kirkko 44 0,7 ei työnantajaa ,0 ei tietoa 176 2,9 4 Naiset ja alle 30-vuotiaat ovat vastanneet kyselyyn hieman muita ryhmiä innokkaammin. Muuten tutkimusnäyte vastaa melko hyvin jäsenkunnan rakennetta Yhteenvedon sisältö Tässä yhteenvedossa on esitetty keskeisimmät tutkimustulokset koko jäsenistön osalta. Taustaryhmäkohtaisia eroja on tuotu esille niiltä osin kuin niillä on yleisempää merkitystä tulosten tulkinnan kannalta. Vapaisiin kommentteihin liittyvät vastaukset on luokiteltu ja ryhmitelty 13 asiakokonaisuuteen. Sanatarkat vastaukset on kirjattu aihealueittain erikseen omaksi tiedostokseen. Tärkeimmät tulokset löytyvät myös graafisessa muodossa liitetiedostona olevasta PowerPoint-presentaatiosta. Palvelujen osalta tarkemmat vastaajaryhmäkohtaiset arvosanat löytyvät niin ikään liitetiedostona. Suurimpien jäsenjärjestöjen osalta on lisäksi tehty omat erilliset raportit.

5 2. TULOKSET Samaistuminen Ammattiliiton jäsenenä mihin katsot ensisijaisesti samaistuvasi? Omaan jäsenyhdistykseesi 36,1 Akavan Erityisaloihin 44,2 AKAVAan 17,0 muuhun 0,9 ei vastausta 1,7 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 Jäsenistö samaistuu ensisijaisesti joko Akavan Erityisaloihin tai omaan jäsenyhdistykseen. Melkein puolet vastaajista (44,2 %) ilmoitti samaistuvansa ensisijaisesti Akavan Erityisaloihin, oman jäsenyhdistyksen mainitsee runsas kolmannes (36,1 %). Akava mainittiin selvästi harvemmin ja siihen samaistuu alle viidennes jäsenistä (17,0 %). Ryhmässä muu mainittiin esimerkiksi ei mihinkään (12 kpl), oma ammattiala, kuntatyöntekijät, alipalkatut, aluetoiminta ja työväenliike. Miehet samaistuvat naisjäseniä useammin Akavaan (21 % miehistä, naiset samaistuvat puolestaan omaan jäsenyhdistykseen miehiä useammin. Omaan jäsenyhdistykseen samaistuvat keskimääräistä useammin: alle 30 vuotta (47,2 %) ei työnantajaa (46,9 %) pääkaupunkiseudulla asuvat (38 %) Oma jäsenyhdistys tuntuu etäisimmältä vuotiaiden ja Pohjois-Suomessa asuvien mielestä

6 6

7 Akavan Erityisaloihin samaistuvat yleisimmin: 7 työttömät (53,7 %) Oulun/ Lapin läänissä asuvat (51,8 % Itä-Suomen läänissä asuvat (51,3 %) vuotta (48,9 %) Akavaan ensisijaisesti samaistuvia ovat keskimääräistä useammin: valtion palveluksessa olevat (22,8 %) 60+ vuotiaat (22,7 %) miehet (21 %) vuotta( 20,5 %) Akava näyttäisi olevan etäinen samaistumiskohde erityisesti alle 30-vuotiaille ja eityösuhteessa oleville Tiedon saaminen Mistä sait tiedon liittyäksesi? Opiskelun yhteydessä 37,3 Työtoverilta/kollegalta 29,4 AKAVAsta 12,1 Internetistä 11,0 Toisesta työmarkkinajärjestöstä 0,9 Lehtimainoksesta 0,6 Muualta 6,3 Ei tietoa 2,3 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 50,0 Perustiedot jäseneksi liittymistä varten on saatu yleisimmin jo opiskelun yhteydessä (37,3 % vastaajista). Toiseksi yleisin tietolähde on ollut työtoverit ja kollegat (29,4 %). Akava ja internet mainittiin suunnilleen yhtä usein. Ryhmässä muu mainittiin useimmin omatoiminen tiedonhankinta, esim. etsin itse tiedon, ottamalla itse selvää. Muita esille nousseita asioita olivat mm. kaverit ja tuttavat, jäsenyhdistykset sekä tiedotteet ja lehdet.

8 Tietolähteiden merkitys korreloi vastaajan iän kanssa. Opiskelun yhteydessä saadut tiedot ja internet korostuvat alle 40-vuotiaiden keskuudessa, kun taas työtovereiden ja Akavan osuus tietolähteenä nousee iän myötä. 8

9 Jäsenyyden syyt Jäseneksi liittymisen ja jäsenenä olon syitä selvitettiin kaksiosaisella kysymyksellä: a ) Mikä seuraavista oli ensisijainen syy jäseneksi liittymiselle? b) Mikä seuraavista asioista vaikuttaa eniten siihen, että olet tällä hetkellä jäsenenä? Taloudellinen turva työttömyyden varalta 55,7 68,6 Kiinnostus ammattiyhdistystoimintaan 5,3 6,9 Liiton tarjoamat edut ja palvelut 19,3 27,5 Akavalaisuus 8,1 7,4 Koulutus-/ammatti-identiteetti 21,5 23,9 Muu syy 3,1 3,4 liittymishetkellä tällä hetkellä Taloudellinen turva työttömyyden varalta on selvästi tärkein syy jäsenyydelle niin liittymishetkellä kuin tällä hetkelläkin. Taloudellisen turvan merkitys näyttää kuitenkin vähenevän ajan myötä, sillä sen merkitys on ollut suurempi liittymishetkellä. Vähän yli kaksi kolmannesta (69 %) pitää taloudellista turvaa tärkeimpänä liittymisen perusteena, hieman harvemmat (56 %) nostavat sen esiin tärkeimpänä tämän hetkisen jäsenyyden syynä. Liiton tarjoamien etujen tärkeys sen sijaan korostuu tämän hetkisen jäsenyyden syynä. Tämä lienee osoitus siitä, että jäsenedut ja palvelut auttavat sitouttamaan ainakin osaa jäsenistä liittoon. Tätä tukee ehkä osaltaan sekin, että myös koulutusja ammatti-identiteetin merkitystä näyttäisi laskevan hieman jäsenyyden myötä. Liittymishetkellä edut ja palvelut on ollut tärkein syy noin joka viidennelle (19 %), tämän hetkistä jäsenyyttä eduilla ja palveluilla perustelee runsas neljännes (28 %). Akavalaisuuden nosti esille alle 10 % jäsenistä. Kiinnostus ammattiyhdistystoimintaan on niin ikään peruste suhteellisen harvoille.

10 10 Tämän hetkisen jäsenyyden syyt vastaajaryhmittäin: taloudel- koulutus-/ linen edut ja ammattiturva palvelut identiteetti % % % kaikki 55,7 27,5 23,9 naiset 56,7 28,2 22,3 miehet 53,2 25,7 18,6 alle 30 vuotta 56,9 32,2 23, vuotta 57,4 29,3 21, vuotta 57,1 24,4 22, vuotta 55,9 23,8 19,4 60+ vuotta 32,0 29,3 20,4 pääkaupunkiseutu 57,4 28,0 20,4 muu Etelä-Suomen lääni 55,4 28,1 23,0 Länsi-Suomen lääni 55,6 25,7 22,6 Itä-Suomen lääni 54,8 30,5 21,8 Oulun/ Lapin lääni 55,7 29,7 21,5 yksityinen 64,0 28,0 17,5 kunta 52,3 25,5 24,3 valtio 55,7 25,5 21,5 ei työnantajaa 44,3 35,3 27,3 työsuhteessa 58,0 26,5 21,1 työtön 70,0 17,9 14,0 Taloudellinen turva työttömyyden varalle on luonnollisestikin tärkeintä työttömille, mutta myös yksityisen työnantajan palveluksessa olevat painottavat taloudellisen turvan tärkeyttä keskimääräistä enemmän. Työsuhteessa olevat, vuotiaat sekä pääkaupunkiseudulla asuvat mainitsevat niin ikään taloudellisen turvan keskimääräistä useammin. Liiton tarjoamat edut ja palvelut ovat keskimääräistä tärkeämpiä alle 30-vuotiaille, Itä-Suomessa asuville sekä työelämän ulkopuolella oleville. Koulutus- ja ammattiidentiteetti on keskimääräistä tärkeämpää alle 30-vuotiaille, kuntatyönantajan palveluksessa oleville sekä työelämän ulkopuolella oleville.

11 2.4. Palvelujen käyttö 11 Jäsentyytyväisyyden arvioimiseksi kyselyssä käytiin läpi tärkeimmät Akavan Erityisalojen palvelut ja toiminnot sekä niiden käyttäminen. Palvelujen käyttämistä ja toimintaan osallistumista arvioitiin kaikkiaan 9 eri toiminnon osalta. Näiden palvelujen ja toimintojen tärkeyttä arvioivat kaikki vastaajat, mutta arvosanan palvelulle antoivat vain palveluja käyttäneet: Eri palveluja on käytetty seuraavasti: henkilökohtainen työsuhdeneuvonta 38,9 palkkaneuvonta 13,0 erimielisyys- ja riita-asioiden hoito 17,0 jäsenyyteen liityvät puhelinja sähköpostipalvelut 58,5 sähköinen asiointi 50,8 työttömyyskassapalvelut 24,8 yhteydenottaminen luottamusmieheen 13,7 osallistuminen aluetoimintaan 19,7 osallistuminen koulutustilaisuuksiin 28,5 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 Puhelin- ja sähköpostipalvelut on käytetyin palvelu: reilusti yli puolet vastaajista (58,5 %) sanoi käyttäneensä niitä. Toiseksi useimmin mainittiin sähköinen asiointi, jota on käyttänyt noin puolet jäsenistä. Kolmanneksi sijoittuu henkilökohtainen työsuhdeneuvonta, jota ilmoitti käyttäneensä runsas kolmannes (38, 9 %). Koulutustilaisuuksiin on osallistunut runsas neljännes (28,5 %), työttömyyskassapalveluja on puolestaan käyttänyt noin neljännes (24, 8 %). Aluetoimintaan on osallistunut joka viides (19,7 %). Palkkaneuvonta (13,0 %) ja yhteydenottaminen luottamusmieheen (13,7 %) keräsivät vähiten mainintoja.

12 Keskimääräistä useammin eri palveluja käyttäneet vastaajaryhmät: 12 1) Jäsenyyteen liittyvät puhelin- ja sähköpostipalvelut (kaikki 58,5 %) työttömät (87,2 %) vuotiaat (69,8 %) yksityinen työnantaja (63, 8 %) Oulun/ Lapin läänissä asuvat (62,2 %) naiset (61,3 %) 2) Sähköinen asiointi (kaikista jäsenistä 50,8 %) työttömät (75,9 %) vuotiaat (55,7 %) alle 30 -vuotiaat (55,0 %) Itä-Suomen läänissä asuvat (53,8 %) 3) Henkilökohtainen työsuhdeneuvonta (38,9 %) työttömät (48,6 %) yksityinen työantaja (46,9 %) vuotiaat (43,7 %) vuotiaat (43,4 %) 4) Koulutustilaisuuksiin osallistuminen (28,5 %) yli 60-vuotiaat (47,5 %) vuotiaat (34,5 %) pääkaupunkiseudulla asuvat (32,2 %) 5) Työttömyyskassan palvelut (24,5 %) työttömät (78,6 %) vuotiaat (30,9 %) vuotiaat (29,7 %) Länsi-Suomen lääni (27,3 %) 6) Osallistuminen aluetoimintaan (19, 7%) Itä-Suomen lääni (33,0 %) Oulun/ Lapin lääni (28,4 %) yli 60-vuotiaat (28,2 %) kuntatyönantajan palveluksessa olevat (27,6 %) Länsi-Suomen lääni (26,6 %) 7) Erimielisyys- ja riita-asioiden hoito (17,0 %) työttömät (27,2 %) yli 60-vuotiaat (24,9 %) vuotiaat (22,4 %) vuotiaat (21,5 %) yksityinen työnantaja (20,6 %)

13 8) Yhteydenottaminen luottamusmieheen (13,7 %) 13 yli 60-vuotiaat (34,8 %) kuntatyönantajan palveluksessa olevat (25,5 %) vuotiaat (25,4 %) valtion palveluksessa olevat (22,1 %) miehet (19,3 %) 9) Palkkaneuvonta (13,0 %) työttömät (18,3 %) Itä-Suomen lääni (16, 3 %) yksityinen työnantaja (15,8 %) Työttömät käyttävät suhteellisesti ottaen eniten palveluja. Erityisesti puhelin- ja sähköpostipalvelut, sähköinen asiointi, henkilökohtainen työsuhdeneuvonta sekä erimielisyyksien ja riita-asioiden hoitaminen nousevat selvästi keskimääräistä useammin esille työttömien jäsenten keskuudesta. Työllistymisen ohella myös ikä korreloi selkeästi palvelujen käytön kanssa. Karkeasti ottaen voidaan sanoa, että palvelujen käyttäminen kasvaa jäsenyyden keston myötä. Toisin sanoen mitä vanhempi jäsen on, sitä enemmän palveluja on käytetty. Nuorimpien ikäryhmien kohdalla lienee osittain kyse siitä, ettei palvelujen käyttöön ole ollut tarvetta, mutta osin myös matalammasta kiinnostuksen tasosta. Alle 30-vuotiaat ovat käyttäneet melkein kaikkia palveluja keskimääräistä vähemmän. Poikkeuksen muodostavat kuitenkin puhelin- ja sähköpostipalvelut sekä sähköinen asiointi, joita alle 30-vuotiaat ovat käyttäneet hieman keskimääräistä enemmän. Alle 30-vuotiaiden ja kaikkien jäsenten vertailu: Käyttäjien osuus ryhmästä (%) alle 30 v. kaikki henkilökohtainen työsuhdeneuvonta 27,2 38,9 palkkaneuvonta 12,1 13,0 erimielisyys- ja riita-asioiden hoito 7,1 17,0 puhelin- ja sähköpostipalvelut 60,7 58,5 sähköinen asiointi 55,0 50,8 työttömyyskassapalvelut 13,2 24,8 yhteydenottaminen luottamusmieheen 2,2 13,7 osallistuminen aluetoimintaan 16,1 19,7 osallistuminen koulutustoimintaan 20,8 28,5

14 2.5. Palvelujen ja toimintojen tärkeys 14 Jäseniltä kysyttiin myös miten tärkeinä he pitävät Akavan Erityisalojen palveluja ja erilaisia etuja. Seuraavassa kaaviossa on esitetty palvelut tärkeysjärjestyksessä erittäin tärkeävastausten perusteella luokiteltuna: työttömyyskassapalvelut erimielisyys- ja riita-asioiden hoito henkilökohtainen työsuhdeneuvonta jäsenyyteen liityvät puhelin- ja sähköpostipalvelut nettisivut palkkaneuvonta luottamusmiestoiminta Vastuu- ja oikeusturvavakuutus sähköinen asiointi Vapaa-ajan matka ja tapaturmavakuutus koulutustoiminta Yhteenveto-lehti liiton neuvottelemat muut ostoedut aluetoiminta erittäin tärkeä melko tärkeä Työttömyyskassapalvelut nousee tärkeimmäksi palveluksi, kaiken kaikkiaan 86 % vastaajista pitää palvelua erittäin tärkeänä ja käytännöllisesti katsoen kaikki pitävät sitä vähintään melko tärkeänä. Toiseksi tärkeimpänä palveluna esille nousee erimielisyys- ja riita-asioiden hoitaminen, jota pitää erittäin tärkeänä neljä viidestä jäsenestä (79 %). Kolmanneksi sijoittuu henkilökohtainen työsuhdeneuvonta (67 % jäsenistä pitää erittäin tärkeänä). Myös jäsenyyteen liittyvät puhelin- ja sähköpostipalvelut sekä sähköinen asiointi ovat tekijöitä, joita enemmistö jäsenistä pitää erittäin tärkeänä. Aluetoiminta ja liiton neuvottelemat ostoedut ovat vähiten tärkeitä, mutta niilläkin on toki oma merkityksensä (kumpaakin pitää erittäin tai melko tärkeänä yli 60 % vastaajista).

15 Palvelujen tärkeyden arviointiin vaikuttaa merkittävästi se, onko vastaaja käyttänyt ko. palvelua vai ei. Palvelua käyttäneet pitävät yleensä palveluja selvästi tärkeämpinä kuin ei-käyttäjät. Siten esimerkiksi aluetoimintaan osallistuneet pitävät aluetoimintaa tärkeämpänä kuin ei-osallistuneet, työsuhdeneuvontaa käyttäneet kokevat sen tärkeämmäksi kuin ei-käyttäjät jne. Tulos kertoo ehkä siitä, että palvelujen merkitys konkretisoituu vasta, kun niitä toden teolla käyttää tai kun niitä tarvitsee. Hieman yleistäen voidaan sanoa, että vasta palvelun käyttäminen mittaa niin sen tärkeyttä kuin toimivuutta omalla kohdalla ja omassa elämäntilanteessa. Alla olevassa kaaviossa on esitetty eri palvelujen tärkeys niin käyttäjien kuin eikäyttäjienkin osalta. Yhteenveto-lehden, nettisivujen ja jäsenetujen osalta vastaajia ei kuitenkaan ole eritelty käyttäjiin ja ei-käyttäjiin. Palvelujen tärkeys/ Käyttäjät ja ei-käyttäjät 15 työttömyyskassapalvelut 3,84 3,95 erimielisyys- ja riita-asioiden hoito 3,80 3,91 yhteydenottaminen luottamusmieheen 3,43 3,82 henkilökohtainen työsuhdeneuvonta 3,58 3,76 puhelin- ja sähköpostipalvelut 3,31 3,74 palkkaneuvonta 3,39 3,70 sähköinen asiointi 3,26 3,57 osallistuminen koulutustoimintaan 3,11 3,50 palvelua käyttäneet osallistuminen aluetoimintaan 2,74 3,26 ei-käyttäjät 2,40 2,60 2,80 3,00 3,20 3,40 3,60 3,80 4,00 4,20 Tärkeimmiksi miellettyjen työttömyyskassapalvelujen ja erimielisyys- ja riitaasioiden hoidon osalta käyttäjien ja ei-käyttäjien välillä ei ole merkittävää eroa. Nämä palvelut ovat jäsenten mielestä Akavan Erityisalojen keskeisimmät toiminnot, joiden vuoksi liiton jäsenenä kannattaa olla. Muiden tekijöiden osalta palvelujen käyttäminen määrittää siis myös niiden tärkeyttä. Esimerkiksi näyttää siltä, että aluetoimintaan ei osallistuneet jäsenet eivät pidä sitä välttämättä merkittävänä palvelumuotona. Tämä saattaa olla merkki myös

16 16 kiinnostuksen puutteesta; jäsenenä ollaan vain kaiken varalta työttömyysturvan yms. turvallisuuden tunteen takia.

17 2.6. Yleisarvosanat palveluille ja toiminnalle 17 Käytön ja tärkeyden ohella palveluja käyttäneet antoivat arvosanan Akavan Erityisalojen palveluille ja eri toiminnoille. Vastaajat arvioivat jokaisen palvelun kohdalla 3-4 tekijää (esim. tavoitettavuus, ystävällisyys ja asiantuntemus) asteikolla 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2 = tyydyttävä, 1 = huono. Palvelujen yleisarvosana on saatu laskemalla kaikkien arvosanojen keskiarvo. Yleisarvosanat palveluille ja toiminnalle: puhelin- ja sähköpostipalvelut 3,44 erimielisyys- ja riita-asioiden hoito 3,35 henkilökohtainen työsuhdeneuvonta 3,34 palkkaneuvonta 3,29 työttömyyskassapalvelut 3,21 sähköinen asiointi 3,06 koulutustoiminta 3,03 luottamusmiestoiminta 3,03 nettisivut 2,98 aluetoiminta 2,96 Yhteenveto-lehti 2,96 opiskelijatoiminta 2,75 2 2,2 2,4 2,6 2,8 3 3,2 3,4 3,6 3,8 Palvelujen saamat arvosanat ovat yleisesti ottaen hyvää tasoa. Parhaan arvosanan saa puhelin- ja sähköpostipalvelut (3,44). Toiseksi sijoittuu erimielisyys- ja riita-asioiden hoito ja kolmanneksi henkilökohtainen työsuhdeneuvonta (3,26). Myös palkkaneuvonta ja työttömyyskassapalvelut yltävät selvästi yli kolmosen. Opiskelijatoiminta on ainoa, joka jää selvästi hyvän arvosanan (3) alle. Sähköinen asiointi, koulutustoiminta, luottamusmiestoiminta, nettisivut, aluetoiminta ja Yhteenveto-lehti arvioitiin yleisarvosanan perusteella suunnilleen yhtä hyviksi.

18 2.7. Yleisarvosana suhteessa palvelun tärkeyteen 18 Seuraavassa nelikentässä palvelujen saamat yleisarvosanat on esitetty suhteessa niiden painoarvoon eli tärkeyteen. Nelikentästä selviävät niin Akavan Erityisalojen vahvuudet kuin heikkoudetkin. Nelikentän oikeaan yläkulmaan sijoittuvia asioita voidaan pitää vahvuuksina, sillä ne ovat tärkeitä ja saavat keskitasoa paremman arvosanan. Nämä asiat ovat ainakin pääpiirteissään kunnossa. Vasempaan yläneljännekseen sijoittuvat ovat puolestaan heikkouksia eli asioita, jotka ovat jäsenistön mielestä tärkeitä, mutta jotka syystä tai toisesta saavat keskitasoa heikomman arvosanan. Nelikenttää tarkasteltaessa on kuitenkin syytä pitää mielessä, että tarkoituksena on saada suuntaa antava kuva vahvuuksista ja heikkouksista. Kaaviossa esitetyt vahvuudet ovatkin vahvuuksia suhteessa muihin mukana oleviin palveluihin nähden, samoin heikkoudet ovat heikkouksia suhteessa muihin kyselyssä mukana olleisiin palveluihin. Lisäksi asioiden tärkeyttä arvioitaessa on syytä huomata, että kaikki ko. palvelut ovat tavalla tai toisella tärkeitä, jotkut ovat vain tärkeämpiä kuin toiset. tärkeys 4 3,9 3,8 3,7 3,6 3,5 3,4 3,3 3,2 3,1 3 2,9 2,8 2,7 2,6 Nettisivut Sähköinen asiointi Luottamusmiestoiminta Kouutustoiminta Yhteenveto-lehti Aluetoiminta Työttömyyskassapalvelut Henkilökohtainen työsuhdeneuvonta Palkkaneuvonta Erimielisyys- ja riita-asioiden hoito Puhelin- ja sähköpostipalvelut 2,5 2,8 2,9 3 3,1 3,2 3,3 3,4 3,5 3,6 yleisarvosana Vahvuuksien puolelle sijoittuvat työttömyyskassapalvelut, erimielisyys- ja riitaasioiden hoito, henkilökohtainen työsuhdeneuvonta, puhelin- ja sähköpostipalvelut ja palkkaneuvonta. Heikkouksia ovat nettisivut ja sähköinen asiointi sekä osittain

19 luottamusmiestoiminta. Varsinkin luottamusmieheen yhteyttä ottaneet löytävät parantamisen varaa. 19 Aluetoiminta, Yhteenveto-lehti ja koulutustoiminta saavat keskitasoa heikomman arvosanan, mutta toisaalta ne eivät kuulu aivan tärkeimpien asioiden ryhmään.

20 2.9. Henkilökohtainen työsuhdeneuvonta 20 Henkilökohtaisen työsuhdeneuvonnan osalta kaikki vastaajat ottivat kantaa palvelun käyttöön ja sen tärkeyteen. Palvelun käyttäjät antoivat lisäksi arvosanan tavoitettavuudelle, ystävällisyydelle ja asiantuntemukselle. Palvelun käyttäjiä 2335 kpl = 38,9 % vastaajista Tärkeys: a) palvelun käyttäjät 3,76 b) ei-käyttäjät 3,58 Yleisarvosana: 3,34 a) tavoitettavuus: 3,15 b) ystävällisyys: 3,41 c) asiantuntemus: 3,45 Arvosanajakauma/ Palvelun käyttäjät asiantuntemus ystävällisyys tavoitettavuus kiitettävä hyvä tyydyttävä huono Yli puolet vastaajista (57 %) antaa työsuhdeneuvonnan asiantuntemukselle kiitettävän arvosanan ja kaiken kaikkiaan 90 % antaa joko kiitettävän tai hyvän arvosanan. Hieman keskimääräistä parempia arvosanoja antavat yksityisen työnantajan palveluksessa olevat ja vuotiaat. Yli 50-vuotiaat ovat keskimääräistä kriittisempiä. Ystävällisyyden arvioi kiitettävän arvoiseksi runsaat puolet vastaajista (53 %), kiitettävän tai hyvän arvosanan antaa 90 % palvelua käyttäneistä. Vastaajaryhmien välillä ei ole merkittäviä eroja.

21 21 Tavoitettavuus ei saa aivan yhtä hyviä arvioita kuin asiantuntemus tai ystävällisyys, mutta runsas kolmannes (38 %) antaa kuitenkin kiitettävän arvosanan. Yksityisen työnantajan palveluksessa olevat ovat hieman muita tyytyväisempiä, työttömät puolestaan ovat muita tyytymättömämpiä.

22 2.10. Palkkaneuvonta 22 Palkkaneuvontaa käyttäneet arvioivat käytön ja tärkeyden lisäksi palvelun ystävällisyyttä, asiantuntemusta sekä tavoitettavuutta. Palvelun käyttäjiä 777 kpl =13 % vastaajista Tärkeys: a) palvelun käyttäjät 3,70 b) ei-käyttäjät 3,39 Yleisarvosana: 3,29 a) tavoitettavuus: 3,16 b) ystävällisyys: 3,43 c) asiantuntemus: 3,28 Arvosanajakauma/ Palvelun käyttäjät asiantuntemus ystävällisyys tavoitettavuus kiitettävä hyvä tyydyttävä huono Palkkaneuvonnan osalta ystävällisyys saa paremman arvosanan kuin asiantuntemus tai tavoitettavuus. Yli puolet palvelun käyttäjistä (53 %) antaa kiitettävän arvosanan. Keskimääräistä paremman arvosanan ystävällisyydelle antavat Pohjois-Suomessa asuvat. Miehet ja valtion palveluksessa olevat ovat aavistuksen muita kriittisempiä. Asiantuntemuksen osalta kiitettävän arvosanan antaa 45 % vastaajista, huonojakin arvosanoja tulee esille jonkin verran (3,5 %). Vastaajaryhmien väillä ei kuitenkaan tule esille merkittäviä eroja. Reilu kolmannes vastaajista (36 %) antaa tavoitettavuudelle kiitettävän arvosanan

23 23 ja vaikka arvosanat eivät olekaan aivan yhtä hyviä kuin ystävällisyydelle ja asiantuntemukselle annetut, niin kokonaisuutena arvosana on hyvää tasoa. Työttömät ja vuotiaat ovat keskimääräistä tyytyväisempiä, kun taas yli 50-vuotiaat ja muualla Etelä-Suomen läänissä asuvat ovat tyytymättömimpiä.

24 2.11. Erimielisyys- ja riita-asioiden hoito 24 Erimielisyys- ja riita-asioiden hoitamisen onnistuneisuutta arvioitiin niin ikään antamalla arvosana tavoitettavuudelle, ystävällisyydelle ja asiantuntemukselle. Palvelun käyttäjiä 1022 kpl =17 % vastaajista Tärkeys: a) palvelun käyttäjät 3,91 b) ei-käyttäjät 3,80 Yleisarvosana: 3,35 a) tavoitettavuus: 3,16 b) ystävällisyys: 3,40 c) asiantuntemus: 3,50 Arvosanajakauma/ Palvelun käyttäjät asiantuntemus ystävällisyys tavoitettavuus kiitettävä hyvä tyydyttävä huono Erimielisyys- ja riita-asioiden hoito kuuluu työttömyyskassapalvelujen ohella tärkeimpiin palveluihin. Palvelun saaman arvosanat ovat kokonaisuutena hyvää tasoa. Yli 60 % vastaajista (62 %) antaa asiantuntemukselle kiitettävän arvosanan, joskin myös joitakin huonoja arvosanoja löytyy (4 %), Keskimääräistä paremman arvosanan asiantuntemukselle antavat alle 30-vuotiaat sekä yksityisen työnantajan palveluksessa olevat vuotiaat ja valtion palveluksessa olevat antavat puolestaan hieman keskimääräistä matalamman arvosanan. Palvelun ystävällisyyteen ollaan niin ikään tyytyväisiä: yli puolet vastaajista antaa

25 25 kiitettävän arvosanan. Yli 60-vuotiaat ja työelämän ulkopuolella olevat ovat tyytyväisimpiä, valtion palveluksessa olevat ja Itä-Suomessa asuvat puolestaan tyytymättömimpiä. Tavoitettavuus ei saa aivan yhtä hyvää arvosanaa kuin asiantuntemus tai ystävällisyys: kiitettävän arvion antaa runsas 40 % vastaajista. Alle 30-vuotiaat ovat tyytyväisimpiä, työttömät keskitasoa tyytymättömämpiä Jäsenyyteen liittyvät puhelin- ja sähköpostipalvelut Tämänkin palvelun osalta vastaajat arvioivat tavoitettavuutta, ystävällisyyttä ja asiantuntemusta. Palvelun käyttäjiä 3508 kpl = 58,5 % vastaajista Tärkeys: a) palvelun käyttäjät 3,74 b) ei-käyttäjät 3,31 Yleisarvosana: 3,44 a) tavoitettavuus: 3,31 b) ystävällisyys: 3,50 c) asiantuntemus: 3,51 Arvosanajakauma/ Palvelun käyttäjät asiantuntemus ystävällisyys tavoitettavuus kiitettävä hyvä tyydyttävä huono Puhelin- ja sähköpostipalvelut on yleisimmin käytetty palvelu ja tutkimuksessa mukana olleista palveluista vastaajat ovat tyytyväisimpiä nimenomaan puhelin- ja sähköpostipalveluihin.

26 Reilusti yli 90 % palveluja käyttäneistä antaa kiitettävän tai hyvä arvosanan niin asiantuntemukselle kuin ystävällisyydelle. Tavoitettavuus saa paremman arvosanan kuin esim. palkkaneuvonnan tai henkilökohtaisen työsuhdeneuvonnan osalta. Asiatuntemuksen osalta miehet ja yli 60-vuotiaat antavat hieman keskitasoa heikompia arvosanoja, mutta kaiken kaikkiaan erot vastaajaryhmien välillä jäävät pieniksi. Ystävällisyyden tai tavoitettavuuden osalta vastaajaryhmien välillä ei ole olennaisia eroja. 26

27 2.13. Sähköinen asiointi 27 Sähköisen asioinnin osalta arvioivat asiat olivat palvelun helppous, palvelujen kattavuus ja ulkoasu. Palvelun käyttäjiä 3046 kpl = 50,8 % vastaajista Tärkeys: a) palvelun käyttäjät 3,57 b) ei-käyttäjät 3,26 Yleisarvosana: 3,06 a) palvelun helppous: 3,18 b) palvelujen kattavuus: 3,04 c) ulkoasu: 2,96 Arvosanajakauma/ Palvelun käyttäjät ulkoasu palvelujen kattavuus palvelun helppous kiitettävä hyvä tyydyttävä huono Sähköinen asiointi on toiseksi yleisimmin käytetty palvelu (käyttäjiä noin puolet jäsenistä). Sähköinen asiointi ei kuitenkaan saa aivan yhtä hyviä arvioita kuin esim. puhelin- ja sähköpostipalvelut. Vaikka huonoja arvosanoja ei nousekaan kovin paljon esille, niin kiitettävien ja hyvien arvosanojen osuus jää matalammaksi moniin muihin palveluihin verrattuna. Noin kolmannes vastaajista antaa palvelun helppoudelle kiitettävän arvosanan. Vastaajaryhmien väliset erot jäävät melko pieniksi, yli 60-vuotiaat antavat kuitenkin keskimääräistä korkeamman arvosanan. Reilu viidennes (22 %) antaa palvelujen kattavuudelle kiitettävän arvosanan. Erot

28 vastaajaryhmien välillä ovat pieniä. 28 Ulkoasulle antaa kiitettävän arvosanan alle viidennes (17 %). Keskiarvolla mitaten arvosana jääkin vähän alle kolmosen (2,96). Vastaajaryhmien välillä ei ole merkittäviä eroja Työttömyyskassapalvelut Työttömyyskassapalvelujen osalta palvelun käyttäjät antoivat arvosanan tavoitettavuudelle, ystävällisyydelle ja asiantuntemukselle. On ottanut yhteyttä työttömyyskassaan: 1485 kpl = 24,8 % vastaajista Tärkeys: a) palvelun käyttäjät 3,95 b) ei-käyttäjät 3,84 Yleisarvosana: 3,21 a) tavoitettavuus: 3,07 b) ystävällisyys: 3,20 c) ulkoasu: 3,36 Arvosanajakauma/ On ottanut yhteyttä asiantuntemus ystävällisyys tavoitettavuus kiitettävä hyvä tyydyttävä huono Työttömyyskassapalvelut ovat jäsenistön mielestä tärkein palvelumuoto. Työttömyyskassaan on ollut yhteydessä neljännes jäsenistä. Käyttäjät ovat jokseenkin tyytyväisiä, vaikkakaan tyytyväisyys ei ole yhtä korkealla tasolla kuin esim. puhelin- ja sähköpostipalvelujen osalta. Melkein puolet vastaajista (48 %) antaa kiitettävän arvosanan asiantuntemukselle.

29 Vastaajaryhmien väliset erot ovat kuitenkin pieniä. 29 Hieman harvemmat vastajaat (40 %) antavat kiitettävän arvosanan työttömyyskassapalvelujen ystävällisyydelle. Yli 60-vuotiaat antavat keskitasoa korkeampia arvosanoja, muuten erot ovat pieniä. Tavoitettavuus ei saa aivan yhtä hyvää arvosanaa kuin asiantuntemus tai ystävällisyys, mutta yleisarvosana on kuitenkin hyvää tasoa. Kiitettävän arvosanana antaa kolmannes työttömyyskassapalveluja käyttäneistä. Erot vastaajaryhmien välillä jäävät tässäkin pieniksi Luottamusmiestoiminta Luottamusmiestoiminnan osalta selvitettiin yhteydenottamista luottamusmieheen sekä luottamusmiestoiminnan tavoitettavuutta, asiaan paneutumista ja asiantuntemusta. Ollut yhteydessä luottamusmieheen: 821 kpl = 13,7 % vastaajista Ei ole luottamusmiestä: 1169 kpl = 19,5 % vastaajista Tärkeys: a) ollut yhteydessä: 3,82 b) ei ole ollut yhteydessä 3,43 c) ei ole luottamusmiestä: 2,99 Yleisarvosana: 3,03 a) tavoitettavuus: 3,15 b) asiaan paneutuminen: 2,98 c) asiantuntemus: 2,97 Arvosanajakauma/ Ollut yhteydessä luottamusmieheen

30 30 asiantuntemus asiaan paneutuminen tavoitettavuus kiitettävä hyvä tyydyttävä huono Luottamusmiestoiminta ei saa aivan yhtä hyviä arvioita kuin edellä esitetyt palvelut. Tavoitettavuuden osalta arvosanat ovat samaa tasoa kuin esim. työsuhdeneuvonnan tai palkkaneuvonnan osalta. Kiitettävän arvosanan antaa runsas 40 % vastaajista. Alle 30-vuotiaat ovat selvästi keskimääräistä tyytyväisempiä ja keskimääräistä paremman arvosanan tavoitettavuudelle antavat myös vuotiaat sekä pääkaupunkiseudulla asuvat. Työttömät suhtautuvat muita selvästi kriittisemmin. Asiaan paneutumisessa ja asiantuntemuksessa lienee joiltakin osin hieman parantamisen varaa, vaikkakin kokonaisarvosana on hyvä. Kolmannes vastaajista antaa kiitettävän arvosanan. Nuoremmissa ikäryhmissä (= alle 40-vuotiaat) ollaan keskimääräistä tyytyväisempiä. Työttömät on selvästi tyytymättömin ryhmä.

31 2.16. Aluetoiminta 31 Aluetoiminnan osalta selvitettiin toimintaan osallistumista, toiminnan tarpeellisuutta sekä annettiin arvosanan saavutettavuudelle, tapahtumien määrälle, asiasisällölle ja virkistystoiminnalle. Osallistunut aluetoimintaan: 1179 kpl = 19,7 % vastaajista Ei ole aluetoimintaa: 160 kpl = 2, 7 % vastaajista Tärkeys: a) osallistunut aluetoimintaan: 3,26 b) ei ole osallistunut: 2,74 c) ei ole aluetoimintaa: 2,75 Yleisarvosana: 2,96 a) saavutettavuus: 3,14 b) tapahtumien määrä: 2,79 c) asiasisältö: 3,00 d) virkistystoiminta: 2,89 Arvosanajakauma/ Osallistunut aluetoimintaan virkistystoiminta asiasisältö tapahtumien määrä saavutettavuus kiitettävä hyvä tyydyttävä huono Aluetoimintaan ollaan jokseenkin tyytyväisiä. Huomionarvoista on se, että ne jotka eivät ole osallistuneet toimintaan, eivät pidä sitä kovin tärkeänä, mikä kertonee kiinnostuksen puutteesta. Saavutettavuus ja asiasisältö saavat paremman arvosanan kuin tapahtumien määrä tai virkistystoiminta.

32 Saavutettavuuden osalta kolmannes toimintaan osallistuneista (32 %) antaa sille kiitettävän arvosanan. Miehet ja pääkaupunkiseudulla asuvat ovat keskimääräistä tyytyväisempiä, yli 60 -vuotiaat puolestaan tyytymättömämpiä. 32 Asiasisällölle antaa kiitettävän tai hyvän arvosanan melkein 80 % aluetoimintaan osallistuneista. Pääkaupunkiseudulla ja Itä-Suomessa ollaan tyytyväisimpiä, kun taas Pohjois-Suomessa ollaan muita tyytymättömämpiä. Tapahtumien määrälle antaa kiitettävän tai hyvän arvosanan noin kaksi kolmannesta vastaajista. Miehet ja Itä-Suomen läänissä asuvat ovat antavat keskimääräistä paremman arvosanan. Työelämän ulkopuolella olevat ovat muita tyytymättömämpiä. Virkistystoimintaan ollaan niin ikään melko tyytyväisiä: kiitettävän tai hyvän arvosanan antaa runsas kaksi kolmannesta aluetoimintaan osallistuneista. Itä- Suomen läänissä asuvat ja työttömät ovat selvästi muita tyytyväisempiä. Pääkaupunkiseudulla ollaan puolestaan keskimääräistä tyytymättömämpiä. Aluetoimintaan ei-osallistuneilta kysyttiin myös, miksi he eivät ole osallistuneet: ajanpuute 49,7 ei kiinnosta 29,9 välimatkat 5,1 muu syy 11,3 ei vastausta Puolet vastaajista pitää ajanpuutetta tärkeimpänä syynä, miksi aluetoimintaan ei ole tullut osallistuttua. Vähän alle kolmannes sanoi, ettei aluetoiminta edes

33 kiinnosta. Välimatkoilla on merkitystä suhteellisen harvoille. 33 Ryhmässä muut mainitut asiat liittyvät osin ajanpuutteeseen (esim. lastenhoitoongelmat tai muut harrastukset) tai kiinnostuksen puutteeseen (esim. ei ole tullut otettua selvää ). Myös jäsenyyden lyhyt kesto, opiskelut, tiedonpuute, huonot ajankohdat ja kiinnostavien aiheiden puuttuminen mainittiin.

34 2.17. Koulutustoiminta 34 Koulutustoiminnan osalta selvitettiin toimintaan osallistumisen lisäksi saavutettavuutta sekä aiheiden kiinnostavuutta ja koulutuksen hyödyllisyyttä ammatillisesti. Osallistunut koulutustoimintaan: 1708 kpl = 28,5 % vastaajista Tärkeys: a) osallistunut koulutustoimintaan: 3,50 b) ei ole osallistunut: 3,11 Yleisarvosana: 3,03 a) saavutettavuus: 3,09 b) aiheiden kiinnostavuus: 3,08 c) hyödyllisyys ammatillisesti: 2,93 Arvosanajakauma/ Osallistunut koulutustoimintaan hyödyllisyys ammatillisesti aiheiden kiinnostavuus saavutettavuus kiitettävä hyvä tyydyttävä huono Koulutustoimintaan ollaan kokonaisuutena melko tyytyväisiä. Saavutettavuus ja aiheiden kiinnostavuus saavat paremman arvosanan kuin hyödyllisyys ammatillisesti. Saavutettavuudelle antaa kiitettävän arvosana noin 30 % koulutukseen osallistuneista ja kaiken kaikkiaan noin 80 % antaa ainakin hyvän arvosanan. Keskimääräistä paremman arvosanan saavutettavuudelle antavat pääkaupunkiseudulla asuvat sekä yksityisen työnantajan palveluksessa olevat.

35 35 Aiheiden kiinnostavuuteen ollaan yhtä tyytyväisiä kuin koulutuksen saavutettavuuteen, kiitettävän tai hyvän arvosanan antaa 80 % vastaajista. Alle 30- vuotiaat ja työttömät kokevat aiheet muita kiinnostavimmiksi, kuntatyönantajan palveluksessa olevat ovat puolestaan hieman muita kriittisempiä. Noin kolme neljästä koulutustoimintaan osallistuneesta antaa kiitettävän tai hyvän arvosanan hyödyllisyydelle. Työelämän ulkopuolella olevat antoivat keskimääräistä korkeamman arvosanan, mutta muuten erot vastaajaryhmien välillä ovat melko pieniä. Koulutustoimintaan ei-osallistuneilta kysyttiin myös miksi he eivät ole osallistuneet: ajanpuute 52,2 ei kiinnosta 15,8 välimatkat 10,6 muu syy 17,5 ei vastausta Ajanpuute on selvästi suurin syy siihen, miksi koulutustoimintaan ei ole osallistuttu. Koulutus näyttää kiinnostavan jäsenistöä aluetoimintaa enemmän, sillä ei kiinnostavastauksia tulee esille selvästi vähemmän. Välimatkat mainitaan koulutustoiminnan kohdalla useammin kuin aluetoiminnassa. Muita syitä tulee niin ikään esille enemmän kuin aluetoiminnan kohdalla. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi kiinnostavan tai sopivan koulutuksen puuttuminen, ei ole ajankohtaista, huonot ajankohdat, tiedonpuute ja se ettei ole mahtunut mukaan.

36 2.18. Opiskelijatoiminta 36 Opiskelijatoimintaa koskevat kysymykset esitettiin vain opiskelijoille, jotka arvioivat toiminnan tärkeyttä ja palvelun toimivuutta neljän tekijän osalta: Opiskelijat: 790 kpl = 13,2 % vastaajista Tärkeys: a) opiskelijatapahtumat: 3,12 b) Tie työhön-koulutus: 3,39 c) oman alan ammatilliset tapahtumat: 3,51 d) tietoa työelämän liittyvistä kysymyksistä: 3,67 Arvosanat: a) opiskelijatapahtumat: 2,80 b) Tie työhön-koulutus: 2,71 c) oman alan ammatilliset tapahtumat: 2,67 d) tietoa työelämän liittyvistä kysymyksistä: 2,83 Tärkeys suhteessa arvosanaan/ Opiskelijat opiskelijatapahtumat 2,8 3,12 Tie työhön -koulutus 2,71 3,39 oman alan ammatilliset tapahtumat 2,67 3,51 tietoa työelmään liittyvistä kysymyksistä 2,83 3,67 2 2,2 2,4 2,6 2,8 3 3,2 3,4 3,6 3,8 4 arvosana tärkeys Tieto työelämään liittyvistä kysymyksistä on opiskelijoiden mielestä tärkein opiskelijatoiminnan muoto. Toiseksi tärkeimmäksi arvioidaan oman alan ammatilliset tapahtumat, kun taas opiskelijatapahtumilla on vähiten merkitystä. Opiskelijatoiminnan saamat arvosanat jäävät kaikilta osin alle kolmosen. Eri toimintojen saamissa arvosanoissa ei ole suuria eroja, parhaan arvosanan saa tietoa työelämään liittyvistä kysymyksistä (2,83), mutta asian tärkeyteen nähden

37 parantamisen varaa on olemassa. 37 Toiseksi parhaan arvosanan saavat opiskelijatapahtumat.tie työhön -koulutus ja oman alan ammatilliset tapahtumat jäävät hieman edellämainittujen alapuolelle.

38 2.19. Yhteenveto-lehti 38 Yhteenveto-lehden osalta vastaajia pyydettiin arvioimaan sisältöä, luettavuutta ja ulkoasua. Koska lehti menee kaikille jäsenille, kysymykseen vastasivat kaikki kyselyyn osallistuneet. Tärkeys: Yhteenveto-lehti: 3,03 Yleisarvosana: 2,96 a) sisältö: 2,92 b) luettavuus: 3,04 c) ulkoasu: 2,91 Arvosanajakauma/ Kaikki vastaajat ulkoasu luettavuus sisältö kiitettävä hyvä tyydyttävä huono 100 Yhteenveto -lehti saa melko hyvän kokonaisarvosanan, joskin kiitettävien arvosanojen osuus jää jälkeen tärkeimpien palvelujen saamista arvosanoista. Tärkeydeltään Yhteenveto ei kuulu aivan tärkeimpien palvelujen joukkoon, mutta lehdellä lienee oma tärkeä roolinsa yhteydenpidon välineenä. Luettavuus saa hieman paremman arvosanan kuin sisältö ja ulkoasu. Runsas viidennes vastaajista (21 %) antaa kiitettävän arvosanan. Vastaajaryhmien välillä ei tule esille merkittäviä eroja. Ulkoasulle antaa kiitettävän arvosanan 17 % jäsenistä ja yhteenlaskettuna noin kolme neljästä pitää ulkoasua ainakin hyvän arvosanan arvoisena. Keskimääräistä tyytyväisempiä ovat Itä-Suomessa asuvat.

39 Sisällölle annetaan hieman vähemmän kiitettäviä kuin ulkoasulle, mutta kokonaisuutena sisältö kerää hieman enemmän kiitettävä ja hyvä arvioita. Vastaajaryhmien välillä ei ole eroja. 39

40 2.20. Liiton nettisivut 40 Nettisivujen osalta vastaajat antoivat arvosanan sisällölle, käytettävyydelle ja ulkoasulle. Tämäkin kysymys oli suunnattu kaikille kyselyyn osallistuneille. Tärkeys: 3,52 Yleisarvosana: 2,98 a) sisältö: 3,09 b) käytettävyys: 2,93 c) ulkoasu: 2,93 Arvosanajakauma/ Kaikki vastaajat ulkoasu käytettävyys sisältö kiitettävä hyvä tyydyttävä huono Nettisivut koetaan selvästi tärkeämmäksi kuin Yhteenveto-lehti, mutta arvosanat ovat samaa tasoa jäsenlehden kanssa. Nettisivujen sisältöön ollaan jokseenkin tyytyväisiä, kiitettävän tai hyvän arvosanan antaa yli 90 % vastaajista. Kiitettävien arvosanojen osuus jää alle viidenneksen, joten siltä osin saattaa löytyä pientä parantamisen varaa. Miehet ovat hieman keskimääräistä tyytymättömämpiä, mutta muuten vastaajaryhmien väliset erot ovat pieniä. Ulkoasu ja käytettävyys ovat samaa tasoa, käytettävyys saa hieman enemmän kiitettäviä arvosanoja, mutta ero on käytännössä merkityksetön. Ulkoasun tai käytettävyyden osalta vastaajaryhmien välillä ei ole eroja.

41 2.21. Jäsenetujen tärkeys 41 Kuinka tärkeänä näet edut? Vastuu- ja oikeusturvavakuutus Vapaa-ajan matka ja tapaturmavakuutus Liiton neuvottelemat muut ostoedut erittäun tärkeä melko tärkeä ei kovin tärkeä ei lainkaan tärkeä Puolet jäsenistä pitää vastuu- ja oikeusturvavakuutusta erittäin tärkeänä ja yhteenlaskettuna melkein 90 % kokee sen vähintään melko tärkeäksi. Alle 30- vuotiaat ja Itä-Suomessa asuvat pitävät etua keskimääräistä tärkeämpänä. Vapaa-ajan matka- ja tapaturmavakuutusta ei pidetä aivan yhtä tärkeänä, mutta runsas 80 % on sitä mieltä, että etu on vähintään melko tärkeä. Keskimääräistä tärkeämpänä tätä etua pitävät alle 30-vuotiaat sekä Itä- ja Pohjois-Suomessa asuvat. Liiton neuvottelemia muita ostoetuja pitää tärkeänä runsas 60 % jäsenistä. Alle 30- vuotiaat ja työelämän ulkopuolella olevat kokevat edun keskimääräistä tärkeämmäksi.

42 Panostaminen tulevaisuudessa Mihin toimintoihin liiton tulisi mielestäsi panostaa? Ammatillisen edunvalvonnan kehittäminen Ammatinharjoittajuuden tukeminen Julkisen sektorin palvelujen turvaaminen Kansainväliseen toimintaan osallistuminen Korkeasti koulutettujen alipalkkauksen korjaaminen Koulutuspolitiikkaan vaikuttaminen Määräaikaisten työsuhdeturvan parantaminen Nimellispalkkojen parantaminen Sopimusedunvalvonnan tehostaminen Sukupuolten tasa-arvo työelämässä Työehtosopimustoiminnan kehittäminen yksityissektorilla Työelämää koskeviin säännöksiin vaikuttaminen Työkyvyn ylläpitäminen ja työssäjaksamisen edistäminen Yhteydenpito kentälle/ Jäsenten aktivoiminen toimintaan Yksittäisten työelämän erimielisyyksien hoitoon liittyvät tehtävät panotusta tulis lisätä nykyinen panostus on sopiva panostusta tulisi vähentää Korkeasti koulutettujen alipalkkauksen korjaamiseen panostamista toivoo kolme neljännestä vastaajista (77 %). Suunnilleen yhtä moni (75 %) panostaisi määräaikaisten työsuhdeturvan parantamiseen. Seuraaviksi sijoittuvat ammatillisen edunvalvonnan kehittäminen ja nimellispalkkojen korottaminen. Työkyvyn ylläpitäminen ja sukupuolten tasa-arvo ovat niin ikään asioita, joihin panostamista toivoo vähintään puolet jäsenistä. Kansainväliseen toimintaan panostaminen koetaan vähiten tärkeäksi. Muita vähemmän tärkeitä asioita ovat ammatinharjoittajuuden tukeminen, yhteydenpito ja jäsenten aktivoiminen sekä työelämän erimielisyyksien hoitoon liittyvät tehtävät.

43 2.23. Ruusut ja risut 43 Vapaissa kommenteissa ruusuja tai risuja antoi runsaat 1000 vastaajaa (= 17 % kyselyyn vastanneista). Suurin osa ei siis antanut tässä kohden minkäänlaista palautetta. Vapaiden kommenttien risut ja ruusut on luokiteltu 13 luokkaan. Vastauksissa on toki päällekkäisyyksiä, esim. alipalkkaongelman esille tuoneet esittivät runsaasti myös muuhun sopimusedunvalvontaan tai toimiston palveluihin liittyviä kommentteja ja toiveita. Tästä syystä prosenttiluku nousee selvästi yli sadan. Karkeasti ottaen vastaukset jakautuivat seuraavasti: vastanneet (N=1030) kpl % Alipalkkaongelma ja palkkapolitiikka Muut sopimusedunvalvontaan liittyvät asiat Yksilöedunvalvonta ja palvelut Kassan palvelut 33 3 Sähköinen asiointi ja nettisivut 64 6 Tiedotustoiminta ja liiton näkyvyys Koulutus ja aluetoiminta Opiskelijatoiminta 24 2 Yleiset toimintaa koskevat ruusut Yleiset toimintaa koskevat risut Kyselyä koskevat kommentit 86 8 Ruotsinkielinen kysely tai palvelu 29 3 Muut terveiset ja toiveet Alipalkkaongelma nousee keskimääräistä useammin esille Kumulasta ja Museoalan ammattiliitosta sekä kunnan palveluksessa olevien keskuudesta. Kunta-alalla olevat viittasivat joissakin kommenteissaan myös uuteen palkkajärjestelmään ja työnarvioinnin toimimattomuuteen, joka tuntui ainakin joidenkin mielestä entisestään kärjistävän ongelmaa. Niin Akavaa kuin omaa etujärjestöä moitittiin osin saamattomuudesta: olemme tällaisia hiljaisia hiiriä. Huoli alipalkkauksesta näyttäisi nousevan jonkin verran iän myötä: alle 40- vuotiaista suhteellisen harvat ottivat alipalkkauksen esille, mutta yli 20 vuotta liiton jäsenenä olleet mainitsivat ongelman suhteellisen usein. Sopimusedunvalvontaan liittyviin kommentteihin on laskettu mukaan myös esim. tasa-arvokysymyksiin, työssäjaksamiseen ja työnarviointiin liittyviä vastauksia. Sopimusedunvalvontaan vaadittiin lisää jämäkkyyttä, monet kokevat liiton jääneen isompien (esim. OAJ) jalkoihin. Vaikka pienen liiton resurssien rajallisuus ymmärretäänkin, niin jotkut sanoivat harkitsevansa liiton vaihtamista, koska asiat eivät tunnu etenevän toivotulla tavalla. Voimakkaampaa edunvalvontaa toivotaan pitkälti samoissa yhdistyksissä, jotka toivat alipalkkauksenkin esille. Muuta

44 44 sopimusedunvalvontaa koskevat kommentit korostuvat myös valtion palveluksessa olevien sekä miesten ja työttömien keskuudessa. Rajanveto sopimusedunvalvonnan ja yksilöedunvalvonnan osalta ei ehkä ole kaikilta osin yksiselitteinen. Siten osa sopimusedunvalvontaan kuuluvista vastauksista saattaa olla yksilöedunvalvonnan puolella ja päinvastoin.

45 Yksilöedunvalvontaan ja palveluihin lukeutuu suurin osa erilaisia Akavan Erityisalojen palveluja koskevista kommenteista, esim. lakipalvelua ja -neuvontaa, luottamusmiestoimintaa ja riita-asioiden hoitamista koskevat kommentit on ryhmitelty tähän luokkaan. Kaikki vastaukset eivät ehkä tarkasti ottaen koske yksilöedunvalvontaa, vaan ennemminkin palvelujen toimivuutta, mutta ne on kirjattu tähän yhteyteen paremman kokonaiskuvan saamiseksi. Esimerkiksi lakipalvelut ja riitatilanteiden hoitaminen saa vastaajilta yhtä lailla kiitosta kuin moitteita. Joissakin tapauksissa asioiden hoitaminen on sujunut kiitettävästi, joissakin tapauksissa jäsenet kokevat jääneensä heitteille. Työttömyyskassan toimintaan toivottiin ennen muuta nopeutta: työttömäksi jäävistä käsittelyajat tuntuvat joskus kohtuuttoman pitkiltä. Myös palvelun ystävällisyys tuli joissain kommenteissa esille. Sähköisen asioinnin osalta kommentit koskivat niin palvelun sujuvuutta kuin nettisivujen toimivuutta. Esimerkiksi järjestelmään kirjautuminen ei ole onnistunut kaikilta vastaajilta ja tietojen muuttamista pidettiin hankalana. Tiedotustoiminnan osalta Yhteenveto -lehti sai sekä kehuja että moitteita. Jotkut pitävät lehteä erittäin hyvin toimivana, toisten mielestä se on kuiva, tylsä ja liiaksi tiettyihin aloihin painottunut. Jäsenjärjestöjen lehdet saivat yksittäisiä mainintoja. Akavan Erityisalat voisi joidenkin vastaajien mielestä näkyä paremmin julkisuudessa ja liiton imago voisi olla niin ikään vahvempi. Kommenteissa tuli myös esille, että liitolta puuttuu yhtenäinen imago tai identiteetti ( kun on niin monen alan edustajia ). Tiedotustoimintaan liittyy myös jäsentietojen ajantasaisuus; joidenkin vastaajien rekisteritiedot eivät ole heidän mielestään asianmukaiset ja niiden muuttaminen on osoittautunut hankalaksi. Koulutus ja aluetoiminta saa avoimissa kommenteissa ehkä enemmän kiitosta kuin moitteita. Monilla on kuitenkin ongelmana se, ettei osallistumiseen tahdo löytyä aikaa vaikka kiinnostusta ehkä olisikin. Tapahtumiin ilmoittautumista ei pidetty kaikilta osin tasapuolisena. Yleisissä ruusuissa ja risuissa esille tulevat kommentit koskevat esimerkiksi toimiston asiakaspalvelua, henkilöstön tavoitettavuutta ja toiminnan jämäkkyyttä. Asiakaspalvelu saa enemmän kiitoksia kuin moitteita, mutta negatiivisessa palautteessa tulee esille joitakin kipakoitakin kommentteja, kun jäsenet kokevat tulleensa väärin kohdelluiksi. Tavoitettavuudessa on joskus ongelmia, samoin kuin palvelun ystävällisyydessä, toiminnan nopeudessa ja jämäkkyydessä. Kaikki vastaukset on kirjattu tarkemmin liitetiedostoon. 45

46 46