Yhteenveto jäsentyytyväisyystutkimuksen tuloksista

Transkriptio

1 1 Yhteenveto jäsentyytyväisyystutkimuksen tuloksista SISÄLLYS 1. JOHDANTO Tutkimuksen tarkoitus Kohderyhmä Tutkimuksen toteutus Aineiston rakenne Yhteenvedon sisältö 4 2. TULOKSET Samaistuminen Tiedon saaminen Jäsenyyden syyt Palvelujen käyttö Palvelujen ja toimintojen tärkeys Yleisarvosanat palveluille ja toiminnalle Yleisarvosana suhteessa palvelun tärkeyteen Erimielisyys- ja riita-asioiden hoitaminen Henkilökohtainen työsuhdeneuvonta Palkkaneuvonta Jäsenyyteen liittyvät puhelin- ja sähköpostipalvelut Työttömyyskassan palvelut Luottamusmiestoiminta Sopimusedunvalvonta ja neuvottelutoiminta Koulutustoiminta Aluetoiminta Opiskelijatoiminta Sähköinen asiointi jäsenkanavalla Yhteenveto-lehti Nettisivut Mielikuva Akavan Erityisalat ry:stä Tärkein tavoite tulevaisuudessa 45

2 2 1. JOHDANTO 1.1. Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Akavan Erityisalat ry:n jäsenistön tyytyväisyyttä järjestön toimintaan ja palveluihin sekä jäsentyytyväisyydessä tapahtuneita muutoksia. Tutkimuksessa kartoitettiin myös eri palvelujen käyttöä ja tuntemusta sekä palvelujen tärkeyttä ja Akavan erityisalojen mielikuvaa. Tutkimuksessa selvitetyt asiat: Mihin katsoo ensisijaisesti samaistuvansa ammattiliiton jäsenenä Mistä sai tiedon liittymistä varten Ensisijainen syy jäseneksi liittymiselle ja tämän hetkinen tärkein jäsenyyden syy Palvelujen ja jäsenetujen tärkeys omalta kannalta Palvelujen käyttö ja arvosana toiminnalle - erimielisyys- ja riita-asioiden hoito - henkilökohtainen työsuhdeneuvonta - palkkaneuvonta - jäsenyyteen liittyvät puhelin- ja sähköpostipalvelut - työttömyyskassan palvelut - luottamusmiestoiminta - sopimusedunvalvonta ja neuvottelutoiminta - koulutustoiminta - aluetoiminta - opiskelijatoiminta - sähköinen asiointi jäsenkanavalla - Yhteenveto-lehti - nettisivut Akavan Erityisalojen imago ja mielikuva Eri palvelujen tärkeyttä arvioivat kaikki vastaajat, mutta palvelujen toimivuutta koskeviin kysymyksiin vastasivat vain ko. palvelua käyttäneet jäsenet. Edellinen vastaava tutkimus on tehty helmikuussa Tutkimusten tuloksia on verrattu niiltä osin kuin se on mahdollista Kohderyhmä Tutkimuksen kohderyhmänä oli koko Akavan Erityisalojen jäsenistö Tutkimuksen toteutus Tutkimusaineisto kerättiin sähköpostikyselyllä tammi-helmikuussa Kysely lähetettiin alun perin jäsenelle, joista kysely tavoitti vastaajaa.

3 3 Määräaikaan mennessä hyväksyttyjä vastauksia tuli vastausta. Vastausprosentti on siten 42, mikä on hyvä tämän tyyppiselle jäsenkyselylle. Kysymysten laatimisesta ja kyselyn lähettämisestä vastasi Akavan Erityisalat ry. Tulosten analysoinnista ja tutkimusraportin tekemisestä vastasi Mimes Aineiston rakenne Vastaajaryhmittäin tarkasteltuna vastauksia kertyi seuraavasti. jäsenkysely kaikki kpl % % Sukupuoli Nainen Mies Ei vastausta 53 1 Ikäryhmä alle 30 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Ei vastausta 44 1 Asuinpaikka Uusimaa Häme (Kanta-Häme, Päijät-Häme) Varsinais-Suomi Satakunta Pirkanmaa Kaakkois-Suomi (Etelä-Karjala, Kymenlaakso) Keski-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pohjanmaa (Etelä- ja Keski-Pohjanmaa) Pohjois-Pohjanmaa Lappi Kainuu 64 1 Ahvenanmaa 13 0 Ei vastausta 42 1 Kuinka kauan on ollut liiton jäsenenä alle vuoden vuotta vuotta vuotta yli 20 vuotta Ei vastausta 64 1

4 4 Työnantajasektori Yksityinen yritys Kolmas sektori (esim. yhdistys, säätiö) Kunta tai kuntayhtymä Valtio tai valtion omistama yritys Kirkko 50 1 Ei työnantajaa (esim. opiskelija, ammatinharjoittaja) Ei vastausta Naiset ovat vastanneet kyselyyn hieman innokkaammin kuin miehet. Ikäryhmittäin tarkasteltuna alle 30-vuotiaat ovat hieman yliedustettuina johtuen luultavasti sähköisestä tietojen keräämistavasta. Kaiken kaikkiaan tutkimusnäyte vastaa melko hyvin jäsenkunnan rakennetta Yhteenvedon sisältö Tässä yhteenvedossa on esitetty tärkeimmät tutkimustulokset koko jäsenistön osalta. Taustaryhmäkohtaisia eroja on tuotu esille niiltä osin kuin niillä on yleisempää merkitystä tulosten tulkinnan kannalta. Tuloksia verrataan vuoden 2006 vastaavan jäsentutkimuksen tuloksiin niiltä osin kuin se on mahdollista.

5 5 2. TULOKSET 2.1. Samaistuminen Ammattiliiton jäsenenä mihin katsot ensisijaisesti samaistuvasi? Omaan jäsenyhdistykseesi Akavan Erityisaloihin AKAVAan muuhun 1 1 ei vastausta 1 2 jsentutkimus 2008 jsentutkimus Jäsenistö samaistuu ensisijaisesti joko Akavan Erityisaloihin tai omaan jäsenyhdistykseen. Melkein puolet vastaajista (45 %) ilmoitti samaistuvansa ensisijaisesti Akavan Erityisaloihin, oman jäsenyhdistyksen mainitsee runsas kolmannes (38 %). Akava mainittiin selvästi harvemmin ja siihen samaistuu noin joka seitsemäs (14 %). Samaistumisen kohteissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia kahden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Miehet samaistuvat naisjäseniä useammin Akavaan (19 % miehistä), naiset samaistuvat puolestaan omaan jäsenyhdistykseen miehiä useammin. Yli 50- vuotiaat samaistuvat muita harvemmin omaan jäsenyhdistykseen. Omaan jäsenyhdistykseen samaistuvat keskimääräistä useammin: alle 30 vuotta (52 %) alle 3 vuotta jäsenenä olleet (47 %) Pohjois-Savo (46 %) Etelä-Savo (44 %) ammatinharjoittajat (53 %) päätoimiset opiskelijat (52 %) kolmas sektori (43 %) ei työnantajaa (47 %)

6 6 Akavan Erityisaloihin samaistuvat yleisimmin: yli 50-vuotiaat (52 %) Satakunta (53 %) Pohjois-Karjala (56 %) Pohjois-Pohjanmaa (52 %) työtön (52 %) Akavaan ensisijaisesti samaistuvia ovat keskimääräistä useammin: vuotiaat (20 %) valtion palveluksessa olevat (21 %) Alle 30 -vuotiaille Akava on etäinen samaistumisen kohde: vain 8 % alle kolmekymppisistä ilmoitti samaistuvansa Akavaan Tiedon saaminen Mistä sait tiedon liittyäksesi? Opiskelun yhteydessä Työtoverilta/kollegalta AKAVAsta Internetistä Toisesta työmarkkinajärjestöstä Lehtimainoksesta Muualta 6 6 jsentutkimus 2008 Ei tietoa 1 2 jsentutkimus Yleisimmin tieto liittymistä varten on saatu opiskelun yhteydessä (41 %). Opiskelun yhteydessä saatu tieto mainittiin nyt hieman useammin kuin kaksi vuotta sitten. Erityisesti alle 40-vuotiaat korostivat opiskelun yhteydessä saadun tiedon osuutta. Toiseksi yleisin tietolähde on ollut työtoverit ja kollegat (28 %). Akava ja internet mainittiin suunnilleen yhtä usein. Internetin merkitys korostuu nuoremmissa ikäryhmissä. Ryhmässä muu mainittiin useimmin omatoiminen tiedon etsiminen.

7 Jäsenyyden syyt Jäseneksi liittymisen ja jäsenenä olon syitä selvitettiin kaksiosaisella kysymyksellä: a) Mikä seuraavista oli ensisijainen syy jäseneksi liittymiselle? b) Mikä seuraavista asioista vaikuttaa eniten siihen, että olet tällä hetkellä jäsenenä? Taloudellinen turva työttömyyden varalta Kiinnostus ammattiyhdistystoimintaan 5 6 Liiton tarjoamat edut ja palvelut Akavalaisuus 8 8 Koulutus-/ammatti-identiteetti Muu syy liittymishetkellä tällä hetkellä Taloudellinen turva työttömyyden varalta on selvästi tärkein syy jäsenyydelle niin liittymishetkellä kuin tällä hetkelläkin. Taloudellisen turvan merkitys laskee kuitenkin jäsenyyden kestäessä: sen merkitys on suurempi liittymishetkellä kuin tällä hetkellä. Kaksi kolmannesta (66 %) pitää taloudellista turvaa tärkeimpänä liittymisen perusteena, kun taas vähän yli puolet (53 %) pitää sitä tärkeimpänä tämän hetkisen jäsenyyden syynä. Liiton tarjoamien etujen ja palvelujen merkitys sen sijaan korostuu tämän hetkisen jäsenyyden syynä verrattuna liittymishetken tilanteeseen. Tämä lienee osoitus siitä, että jäsenedut ja palvelut auttavat sitouttamaan ainakin osaa jäsenistä liittoon. Liittymishetkellä edut ja palvelut on ollut tärkein syy noin joka neljännelle (24 %), tämän hetkistä jäsenyyttä eduilla ja palveluilla perustelee runsas neljännes (29 %). Koulutus- ja ammatti-identiteetin merkitys näyttäisi laskevan hieman jäsenyyden myötä. Akavalaisuuden nosti esille alle 10 % jäsenistä. Kiinnostus ammattiyhdistystoimintaan on niin ikään peruste suhteellisen harvoille.

8 8 Tämän hetkinen jäsenyyden syy 2008 ja 2006: Taloudellinen turva työttömyyden varalta Kiinnostus ammattiyhdistystoimintaan 5 5 Liiton tarjoamat edut ja palvelut Akavalaisuus 7 8 Koulutus-/ammatti-identiteetti Muu syy 3 3 jäsentutkimus 2008 jäsentutkimus Taloudellisen turvan merkitys on laskenut hieman edelliseen tutkimuskertaan nähden, mutta muuten jäsenyyden syissä ei ole tapahtunut muutosta.

9 9 Tämän hetkisen jäsenyyden syyt vastaajaryhmittäin: taloudel- koulutus-/ linen edut ja ammattiturva palvelut identiteetti % % % kaikki naiset miehet alle 30 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta yksityinen kolmas sektori kunta tai kuntayhtymä valtio, valtion yritys kirkko ei työnantajaa työ-/ virkasuhteessa vapaalla, mutta työsuhde voimassa ammatinharjoittaja työtön opiskelija Vastaajaryhmien välillä tulee esille joitakin selviä eroja. Naiset tuovat esille useampia jäsenyyden syitä kuin miehet. Taloudellisen turvan merkitys korostuu hieman naisten keskuudessa. Ikäryhmittäin tarkasteltuna taloudellisen turvan tärkeys korostuu vuotiaiden ryhmässä, alle 30-vuotiaat painottavat puolestaan etujen ja palvelujen merkitystä keskimääräistä enemmän. Työnantajasektorin mukaan tarkasteltuna yksityisen työnantajan palveluksessa olevat korostavat taloudellisen turvan merkitystä selvästi keskimääräistä enemmän. Koulutus- ja ammatti-identiteetin merkitys nousee esille erityisesti kirkon työntekijöiden ja ei työelämässä olevien keskuudesta. Ei työelämässä olevat korostavat myös jäsenetujen ja palvelujen tärkeyttä. Työttömät arvostavat taloudellista turvaa selvästi muita enemmän. Jäsenetujen ja palvelujen merkitys on selvästi suurin opiskelijoille. Ammatinharjoittajat painottavat puolestaan niin ammatti-identiteetin kuin jäsenetujen tärkeyttä taloudellisen turvan ollessa taka-alalla.

10 Palvelujen käyttö Jäsentyytyväisyyden arvioimiseksi kyselyssä käytiin läpi tärkeimmät Akavan Erityisalojen palvelut ja toiminnot sekä niiden käyttäminen. Palvelujen käyttämistä ja toimintaan osallistumista arvioitiin kaikkiaan 11 eri toiminnon ja palvelun osalta. Näiden palvelujen ja toimintojen tärkeyttä arvioivat kaikki vastaajat, mutta arvosanan palvelulle antoivat vain palveluja käyttäneet. Eri palveluja on käytetty seuraavasti vuosina 2008 ja 2006: jäsenyyteen liityvät puhelinja sähköpostipalvelut sähköinen asiointi jäsenkanavalla osallistuminen koulutustilaisuuksiin työttömyyskassapalvelut palkkaneuvonta henkilökohtainen työsuhdeneuvonta erimielisyys- ja riita-asioiden hoito osallistuminen aluetoimintaan Jsentutkimus 2008 yhteydenottaminen luottamusmieheen Jsentutkimus Edelliseen tutkimukseen verrattuna henkilökohtaisen työsuhdeneuvonnan ja sähköisen asioinnin käyttö näyttäisi laskeneen, mutta kyse lienee enemmän tarkennetusta kysymyksen asettelusta. Sähköisen asioinnin osalta kysymykseen lisättiin sana jäsenkanavalla, kun taas työsuhdeneuvonnan osalta tarkennettiin mitä palvelu pitää sisällään. Jäsenyyteen liittyvät puhelin- ja sähköpostipalvelut on käytetyin palvelu, kuten jo kaksi vuotta sitten. Yli puolet kyselyyn vastanneista (56 %) ilmoitti käyttäneensä palvelua. Käyttäjiä on hieman vähemmän kuin edellisellä tutkimuskerralla. Kaksi viidestä vastaajasta (40 %) sanoi asioineensa sähköisesti jäsenkanavalla. Kolmanneksi sijoittuvat koulutustilaisuudet (30 %), työttömyyskassan palveluja on käyttänyt joka neljäs (25 %). Palkkaneuvonnan käyttö on noussut edelliseen tutkimukseen nähden, mutta tässäkin kyse lienee tarkennetusta kysymyksen asettelusta. Yhteydenottaminen luottamusmieheen ja aluetoiminta keräsivät vähiten mainintoja.

11 11 Keskimääräistä useammin palveluja käyttäneet vastaajaryhmät: 1) Jäsenyyteen liittyvät puhelin- ja sähköpostipalvelut (56 % kaikista) työtön (85 %) vuotta (66 %) Pohjois-Karjala (64 %) Pohjois-Pohjanmaa (63 %) kolmas sektori (63 %) 2) Sähköinen asiointi jäsenkanavalla (40 %) työtön (67 %) vuotta (49 %) kolmas sektori (46 %) alle 30 vuotta (45 %) yksityinen työnantaja (44 %) 3) Osallistuminen koulutustoimintaan (30 %) yli 60-vuotiaat (46 %) vuotta (37 %) kolmas sektori (35 %) 4) Työttömyyskassan palvelut (25 %) työtön (74 %) Pohjois-Savo (34 %) Pohjois-Karjala (34 %) vuotta (33 %) vuotta (31 %) 5) Palkkaneuvonta (23 %) kolmas sektori (31 %) työtön (26 %) yksityinen työnantaja (26 %) 6) Henkilökohtainen työsuhdeneuvonta (21 %) kolmas sektori (32 %) työtön (27 %) vuotta (26 %) yksityinen työnantaja (26 %) 7) Erimielisyys- ja riita-asioiden hoito (19 %) työtön (31 %) vuotta (26 %) vuotta (25 %) kolmas sektori (24 %) 8) Osallistuminen aluetoimintaan (17 %)

12 12 Pohjois-Savo (35 %) Pohjois-Karjala (30 %) Pohjois-Pohjanmaa (29 %) 60+ vuotta (28 %) Satakunta (26 %) kuntatyönantaja (26 %) 9) Yhteydenottaminen luottamusmieheen (13 %) 10) Nettisivut (83 %) 60+ vuotta (36 %) vuotta (27 %) kuntatyönantaja (26 %) Kainuu (22 %) työtön (93 %) vuotta (90 %) alle 30 vuotta (88 %) kolmas sektori (88 %) Työttömät käyttävät suhteellisesti ottaen eniten palveluja. Erityisesti puhelin- ja sähköpostipalvelut, sähköinen asiointi, henkilökohtainen työsuhdeneuvonta sekä erimielisyyksien ja riita-asioiden hoitaminen nousevat selvästi keskimääräistä useammin esille työttömien jäsenten keskuudesta. Työllistymisen ohella myös sukupuoli ja ikä selittävät palvelujen käyttöä. Naiset ovat yleisesti ottaen käyttäneet palveluja miehiä enemmän, poikkeuksen muodostaa yhteydenottaminen luottamusmieheen. Karkeasti ottaen voidaan sanoa, että vuotiaat ovat innokkaimpia palvelujen käyttäjiä, kun taas alle 30-vuotaiden keskuudessa monien palvelujen käyttö on keskimääräistä vähäisempää. Nuorimpien vastaajien kohdalla lienee pitkälti kyse siitä, ettei palvelujen käyttöön ole ollut tarvetta. Alle 30-vuotiaat ovat siis käyttäneet melkein kaikkia palveluja keskimääräistä vähemmän. Poikkeuksen muodostavat kuitenkin nettisivut sekä sähköinen asiointi, joita alle 30-vuotiaat ovat käyttäneet hieman keskimääräistä enemmän. Kolmannella sektorilla työskentelevät ovat keskimääräistä ahkerampia palvelujen käyttäjiä. Toisaalta 40 % kolmannella sektorilla työskentelevistä ilmoitti, ettei työpaikalla ole luottamusmiestä.

13 Palvelujen ja toimintojen tärkeys Jäseniltä kysyttiin myös miten tärkeinä he pitävät Akavan Erityisalojen palveluja ja erilaisia etuja. Seuraavassa kaaviossa on esitetty palvelut tärkeysjärjestyksessä erittäin tärkeävastausten perusteella luokiteltuna: työttömyyskassapalvelut erimielisyys- ja riita-asioiden hoito sopimusedunvalvonta/ neuvottelutoiminta henkilökohtainen työsuhdeneuvonta palkkaneuvonta Vapaa-ajan matka ja tapaturmavakuutus Vastuu- ja oikeusturvavakuutus sähköinen asiointi netin kautta luottamusmiestoiminta nettisivut koulutustoiminta jäsenyyteen liityvät puhelin- ja sähköpostipalvelut perhe- ja perintöoikeudellinen neuvonta liiton neuvottelemat muut ostoedut aluetoiminta Yhteenveto-lehti erittäin tärkeä melko tärkeä Akavan Erityisalojen jäsenet pitävät työttömyyskassapalveluja tärkeimpänä palveluna: kaiken kaikkiaan 79 % vastaajista pitää sitä erittäin tärkeänä. Toiseksi tärkeimpänä palveluna esille nousee erimielisyys- ja riita-asioiden hoitaminen, jota pitää erittäin tärkeänä selvästi yli puolet (61 %). Kolmanneksi sijoittuu sopimusedunvalvonta ja neuvottelutoiminta (50 % pitää erittäin tärkeänä). Seuraaviksi sijoittuvat henkilökohtainen työsuhdeneuvonta (44 %) ja palkkaneuvonta (41 %). Yhteenveto-lehti, aluetoiminta ja liiton neuvottelemat ostoedut ovat vähiten tärkeitä, mutta niilläkin on toki oma merkityksensä (noin puolet jäsenistä pitää niitä vähintään melko tärkeänä).

14 14 Kuten kaksi vuotta sitten kävi ilmi, palvelujen tärkeyden arviointiin vaikuttaa olennaisesti se, onko vastaaja käyttänyt kyseistä palvelua vai ei. Palvelua käyttäneet pitävät yleensä palveluja selvästi tärkeämpinä kuin ei-käyttäjät. Siten esimerkiksi aluetoimintaan osallistuneet pitävät aluetoimintaa selvästi tärkeämpänä kuin eiosallistuneet, työsuhdeneuvontaa käyttäneet kokevat sen tärkeämmäksi kuin eikäyttäjät jne. Tulos kertoo ehkä siitä, että palvelujen sisältö konkretisoituu vasta, kun niitä toden teolla käyttää tai kun niitä tarvitsee. Hieman yleistäen voidaan sanoa, että vasta palvelun käyttäminen ja yhteydenottaminen Akavan Erityisaloihin mittaa niin sen tärkeyttä kuin toimivuutta omalla kohdalla ja omassa elämäntilanteessa. Alla on esitetty eri palvelujen tärkeys niin käyttäjien kuin ei-käyttäjienkin osalta. Palvelujen tärkeys/ Käyttäjät ja ei-käyttäjät työttömyyskassapalvelut 3,64 3,84 erimielisyys- ja riita-asioiden hoito 3,39 3,73 henkilökohtainen työsuhdeneuvonta 3,1 3,55 puhelin- ja sähköpostipalvelut 2,39 2,86 Nettisivut 2,54 2,97 palkkaneuvonta 3,07 3,5 sähköinen asiointi netin kautta luottamusmiestoiminta 2,81 2,86 3,24 3,29 koulutustoiminta 2,63 3,13 Yhteenveto-lehti 1,75 2,54 käyttäjät aluetoiminta 2,25 2,93 ei-käyttäjät 1,4 1,6 1,8 2 2,2 2,4 2,6 2,8 3 3,2 3,4 3,6 3,8 4 Tärkeimmiksi miellettyjen työttömyyskassapalvelujen ja erimielisyys- ja riita-asioiden hoidon osalta ero käyttäjien ja ei-käyttäjien välillä on suhteellisen pieni. Nämä palvelut ovatkin jäsenten mielestä Akavan Erityisalojen tärkeimmät toiminnot, joiden vuoksi liiton jäsenenä kannattaa olla. Muiden tekijöiden osalta palvelujen käyttäminen määrittää siis myös niiden tärkeyttä. Esimerkiksi näyttää siltä, että jäsenet, jotka eivät osallistuneet aluetoimintaan, eivät pidä sitä välttämättä merkittävänä palvelumuotona. Tämä saattaa olla merkki myös kiinnostuksen puutteesta; jäsenenä ollaan vain kaiken varalta työttömyysturvan yms. turvallisuuden tunteen takia, muu toiminta koetaan ylimääräiseksi.

15 Yleisarvosanat palveluille ja toiminnalle Käytön ja tärkeyden ohella palveluja käyttäneet antoivat arvosanan Akavan Erityisalojen palveluille ja eri toiminnoille. Vastaajat arvioivat jokaisen palvelun kohdalla 3-4 tekijää (esim. tavoitettavuus, ystävällisyys ja asiantuntemus) asteikolla 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2 = tyydyttävä, 1 = huono. Palvelujen yleisarvosana on saatu laskemalla kaikkien arvosanojen keskiarvo. Yleisarvosanat palveluille ja toiminnalle: puhelin- ja sähköpostipalvelut henkilökohtainen työsuhdeneuvonta erimielisyys- ja riita-asioiden hoito palkkaneuvonta työttömyyskassan palvelut 3,34 3,36 3,35 3,34 3,29 3,26 3,21 3,44 3,44 3,50 opiskelijatoiminta 2,75 3,13 luottamusmiestoiminta sähköinen asiointi nettisivut koulutustoiminta 3,03 3,02 3,06 3,02 2,98 2,99 3,03 3,13 Yhteenveto-lehti aluetoiminta 2,94 2,96 2,94 2,96 jsentutkimus 2008 jsentutkimus ,00 2,20 2,40 2,60 2,80 3,00 3,20 3,40 3,60 3,80 Palvelujen saamat arvosanat ovat yleisesti ottaen hyvää tasoa. Parhaan arvosanan saa puhelin- ja sähköpostipalvelut (3,50). Toiseksi sijoittuu henkilökohtainen työsuhdeneuvonta (3,44). Myös erimielisyys- ja riita-asioiden hoito, palkkaneuvonta ja työttömyyskassan palvelut yltävät selvästi yli kolmosen arvosanaan. Aluetoiminta ja Yhteenveto-lehti jäävät niukasti alle kolmosen. Sähköinen asiointi, koulutustoiminta ja nettisivut, aluetoiminta arvioitiin yleisarvosanan perusteella suunnilleen yhtä hyviksi.

16 16 Arvosanojen muutos opiskelijatoiminta 0,38 henkilökohtainen työsuhdeneuvonta 0,1 luottamusmiestoiminta 0,1 puhelin- ja sähköpostipalvelut 0,06 palkkaneuvonta 0,05 työttömyyskassan palvelut 0,05 nettisivut 0,04 erimielisyys- ja riita-asioiden hoito 0,01 Yhteenveto-lehti -0,02 aluetoiminta -0,02 sähköinen asiointi -0,04 koulutustoiminta -0,04-0,1-0,05 0 0,05 0,1 0,15 0,2 0,25 0,3 0,35 0,4 0,45 Opiskelijatoiminta saa nyt selvästi paremman arvosanan kuin kaksi vuotta sitten. Myös henkilökohtainen työsuhdeneuvonta ja luottamusmiestoiminta ovat parantuneen palveluja käyttäneiden jäsenten mielestä. Kaiken kaikkiaan palvelut ovat muuttuneet ennemminkin parempaan kuin huonompaan suuntaan, joskin muutokset ovat pieniä. Sähköinen asiointi ja koulutustoiminta saavat nyt hieman huonomman arvosanan kuin edellisellä tutkimuskerralla.

17 Yleisarvosana suhteessa palvelun tärkeyteen Seuraavassa nelikentässä palvelujen saamat yleisarvosanat on esitetty suhteessa niiden painoarvoon eli tärkeyteen. Nelikentästä selviävät niin Akavan Erityisalojen vahvuudet kuin heikkoudetkin. Nelikentän oikeaan yläkulmaan sijoittuvia asioita voidaan pitää vahvuuksina, sillä ne ovat tärkeitä ja saavat keskitasoa paremman arvosanan. Nämä asiat ovat ainakin pääpiirteissään kunnossa. Vasempaan yläneljännekseen sijoittuvat ovat puolestaan heikkouksia eli asioita, jotka ovat jäsenistön mielestä tärkeitä, mutta jotka syystä tai toisesta saavat keskitasoa heikomman arvosanan. Nelikenttää tarkasteltaessa on kuitenkin syytä pitää mielessä, että tarkoituksena on saada suuntaa antava kuva vahvuuksista ja heikkouksista. Kaaviossa esitetyt vahvuudet ovatkin vahvuuksia suhteessa muihin mukana oleviin palveluihin nähden, samoin heikkoudet ovat heikkouksia suhteessa muihin kyselyssä mukana olleisiin palveluihin. tärkeys 4 3,9 3,8 3,7 Työttömyyskassapalvelut Erimielisyys- ja riita-asioiden hoito 3,6 3,5 3,4 3,3 Sähköinen asiointi Luottamusmiestoiminta Palkkaneuvonta Henkilökohtainen työsuhdeneuvonta 3,2 3,1 Koulutustoiminta 3 2,9 2,8 Aluetoiminta Nettisivut Puhelin- ja sähköpostipalvelut 2,7 2,6 2,5 Yhteenveto-lehti 2,4 2,8 2,9 3 3,1 3,2 3,3 3,4 3,5 3,6 yleisarvosana Akavan Erityisalojen vahvuuksia ovat työttömyyskassapalvelut, erimielisyys- ja riitaasioiden hoito, henkilökohtainen työsuhdeneuvonta, puhelin- ja sähköpostipalvelut ja palkkaneuvonta. Heikkouksia ovat puolestaan sähköinen asiointi ja luottamusmiestoiminta. Puhelin- ja sähköpostipalvelu saa hyvän arvosanan, mutta eivät kuulu tärkeimpien joukkoon.

18 Erimielisyys- ja riita-asioiden hoitaminen Erimielisyys- ja riita-asioissa Akavan Erityisaloihin yhteyttä ottaneet arvioivat palvelun tasoa antamalla arvosanan tavoitettavuudelle, ystävällisyydelle ja asiantuntemukselle. Palvelun käyttäjiä kpl = 19,5 % vastaajista muutos Yleisarvosana: 3,36 3,35 0,01 a) tavoitettavuus 3,15 3,16-0,01 b) ystävällisyys 3,44 3,40 + 0,04 c) asiantuntemus 3,48 3,50-0,02 Arvosanajakauma 2008/ Palvelun käyttäjät asiantuntemus ystävällisyys tavoitettavuus kiitettävä hyvä tyydyttävä huono Erimielisyys- ja riita-asioiden hoito on työttömyyskassapalvelujen jälkeen toiseksi tärkein palvelumuoto. Palvelun saamat arvosanat ovat kokonaisuutena hyviä, erityisesti asiantuntemus ja asiantuntemus saavat hyvät arviot. Tavoitettavuuden osalta löytyy toisaalta hieman parannettavaa. Edelliseen tutkimukseen verrattuna arvosanoissa ei ole merkittävää muutosta. Ystävällisyys saa hieman paremman arvosanan, mutta muutos on pieni. Noin 60 % vastaajista antaa asiantuntemukselle kiitettävän arvosanan ja noin 90 % arvioi asiantuntemuksen ainakin hyväksi. Naiset antavat asiantuntemukselle paremman arvosanan kuin miehet. Ikäryhmistä alle 40-vuotiaat ovat tyytyväisimpiä.

19 19 Ystävällisyyteen ollaan melkein yhtä tyytyväisiä: yli puolet (54 %) antoi kiitettävän. Työttömät ja yksityisen työnantajan palveluksessa olevat ovat tässä suhteessa tyytyväisimpiä. Tavoitettavuuden osalta vastaajat eivät ole aivan yhtä tyytyväisiä kuin asiantuntemuksen ja ystävällisyyden kohdalla, mutta arvosanat ovat myös tavoitettavuuden suhteen hyviä: kaiken kaikkiaan 80 % arvelee tavoitettavuuden kiitettäväksi tai hyväksi. Alle 40-vuotiaat ovat hieman tyytyväisempiä kuin tätä vanhemmat vastaajat. Yksityisen työnantajan palveluksessa ovat niin ikään hieman keskimääräistä tyytyväisempiä.

20 Henkilökohtainen työsuhdeneuvonta Henkilökohtaisen työsuhdeneuvonnan osalta palvelun käyttäjät antoivat niin ikään arvosanan tavoitettavuudelle, asiantuntemukselle ja ystävällisyydelle. Palvelun käyttäjiä 1446 kpl = 21,2 % vastaajista muutos Yleisarvosana: 3,44 3,34 + 0,10 a) tavoitettavuus 3,26 3,15 + 0,11 b) ystävällisyys 3,50 3,41 + 0,09 c) asiantuntemus 3,55 3,45 + 0,10 Arvosanajakauma 2008/ Palvelun käyttäjät asiantuntemus ystävällisyys tavoitettavuus kiitettävä hyvä tyydyttävä huono Henkilökohtaisen työsuhdeneuvonnan saamat arvosanat ovat hyvää tasoa. Kaksi kolmannesta palvelua käyttäneistä (65 %) antaa asiantuntemukselle kiitettävän arvosanan ja melkein yhtä moni (58 %) antaa kiitettävän arvosanan ystävällisyydelle. Tavoitettavuus saa hieman vähemmän kiitettäviä, mutta yhteenlaskettuna melkein 90 % vastaajista antaa sille vähintään hyvän arvosanan. Kahden vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna henkilökohtainen työsuhdeneuvonta saa hieman paremman arvosanan. Kaikki kolme osa-aluetta ovat parantuneet saman verran. Asiantuntemuksen osalta keskimääräistä parempia arvosanoja antavat vuotiaat, yksityisen palveluksessa olevat ja Uudellamaalla asuvat. Valtion palveluksessa olevat, kolmannella sektorilla työskentelevät ja erityisesti kainuulaiset ovat keskimääräistä tyytymättömämpiä.

21 21 Ystävällisyyden osalta erot vastaajaryhmien välillä ovat pieniä. Yksityisen työnantajan palveluksessa olevat ja opiskelijat ovat hieman keskimääräistä tyytyväisempiä. Kainuulaiset ovat selvästi muita tyytymättömämpiä. Tavoitettavuus sai siis hieman heikomman arvosanan kuin asiantuntemus ja ystävällisyys, mutta arvosana on kuitenkin hyvä (3,26). Yksityisen palveluksessa olevat ja alle 40-vuotiaat ovat hieman keskimääräistä tyytyväisempiä. Kainuulaiset ovat selvästi tyytymättömimpiä. Myös työttömät, Pohjois-Savossa ja Kaakkois- Suomessa asuvat sekä vuotiaat antavat hieman keskitasoa heikomman arvosanan tavoitettavuudelle.

22 Palkkaneuvonta Palkkaneuvontaa käyttäneet arvioivat palvelun asiantuntemusta, ystävällisyyttä ja tavoitettavuutta. Palvelun käyttäjiä kpl = 22,72 % vastaajista muutos Yleisarvosana: 3,34 3,29 + 0,05 a) tavoitettavuus 3,23 3,16 + 0,07 b) ystävällisyys 3,42 3,43-0,01 c) asiantuntemus 3,38 3,28 + 0,10 Arvosanajakauma 2008/ Palvelun käyttäjät asiantuntemus ystävällisyys tavoitettavuus kiitettävä hyvä tyydyttävä huono Palkkaneuvonta saa hyvät arvosanat kaikkien kolmen osa-alueen osalta, joskin kiitettäviä arvosanoja tulee esille vähemmän kuin esim. henkilökohtaisen työsuhdeneuvonnan kohdalla. Noin puolet vastaajista antoi kiitettävän arvosanan asiantuntemukselle ja ystävällisyydelle. Tavoitettavuus saa hieman vähemmän kiitettäviä arvioita. Palkkaneuvonnan saama arvosana on hieman noussut asiantuntemuksen ja tavoitettavuuden osalta, ystävällisyyden osalta arvosanoissa ei ole muutosta. Yleisarvosana on hieman korkeampi kuin kaksi vuotta sitten. Tytöttömät ja opiskelijat antoivat asiantuntemukselle hieman keskimääräistä paremman arvosanan. Ammatinharjoittajat sekä Kainuussa, Lapissa ja Pohjanmaalla asuvat eivät ole aivan yhtä tyytyväisiä kuin muut.

23 23 Ystävällisyyden suhteen työttömät ja vapaalla mutta työsuhteessa olevat ovat keskimääräistä tyytyväisempiä. Kainuussa, Keski-Suomessa ja Kaakkois-Suomessa ollaan keskimääräistä tyytymättömämpiä. Tavoitettavuuden osalta vapaalla mutta työsuhteessa olevat antoivat keskimääräistä paremman arvosanan. Kainuussa asuvat ovat selvästi muita tyytymättömämpiä. Ikäryhmistä vuotiaat ovat hieman muita kriittisempiä.

24 Jäsenyyteen liittyvät puhelin- ja sähköpostipalvelut Jäsenyyteen liittyviä puhelin- ja sähköpostipalveluita arvioitiin antamalla arvosana tavoitettavuudelle, ystävällisyydelle ja asiantuntemukselle. Palvelun käyttäjiä kpl = 55,5 % vastaajista muutos Yleisarvosana: 3,50 3,44 + 0,06 a) tavoitettavuus 3,37 3,31 + 0,06 b) ystävällisyys 3,55 3,50 + 0,05 c) asiantuntemus 3,51 3,57 + 0,06 Arvosanajakauma 2008/ Palvelun käyttäjät asiantuntemus ystävällisyys tavoitettavuus kiitettävä hyvä tyydyttävä huono Selvästi yli puolet vastaajista antoi asiantuntemukselle ja ystävällisyydelle kiitettävän arvosanan. Tavoitettavuus saa osakseen hieman vähemmän kiitettäviä, mutta kokonaisuutena sekin saa hyvän arvion. Huonoja arvosanoja annettiin kaikkien kolmen tekijän osalta erittäin vähän. Puhelin- ja sähköpostipalvelut saavat hieman paremman arvosanan kuin kaksi vuotta sitten. Kaikkien kolmen osa-alueen saamat arvosanat ovat parantuneet saman verran. Asiantuntemuksen osalta vapaalla, mutta työsuhteessa olevat olivat hieman keskimääräistä tyytyväisempiä. Kainuussa ja Lapissa annettiin hieman muita huonompia arvosanoja.

25 25 Ystävällisyyden osalta vastaajaryhmien väliset erot arvosanoissa ovat pieniä. Kainuussa ollaan hieman muuta maata tyytymättömämpiä. Tavoitettavuuden suhteen alle 30-vuotiaat antoivat hieman keskimääräistä paremman arvosanan, mutta kaiken kaikkiaan erot jäävät pieniksi. Kainuulaiset ovat tässäkin suhteessa hieman muita kriittisempiä.

26 Työttömyyskassan palvelut Työttömyyskassan osalta sen palveluja käyttäneet arvioivat tavoitettavuutta, ystävällisyyttä ja tavoitettavuutta. Palvelun käyttäjiä kpl = 25,0 % vastaajista muutos Yleisarvosana: 3,26 3,21 + 0,05 a) tavoitettavuus 3,11 3,07 + 0,04 b) ystävällisyys 3,27 3,20 + 0,07 c) asiantuntemus 3,36 3,41 + 0,05 Arvosanajakauma 2008/ Palvelun käyttäjät asiantuntemus ystävällisyys tavoitettavuus kiitettävä hyvä tyydyttävä huono Vähän yli puolet työttömyyskassan palveluja käyttäneistä (52 %) antoi kiitettävän arvosanan asiantuntemukselle. Ystävällisyydelle kiitettävän antoi vähän alle puolet (45 %) ja noin joka kolmas (35 %) arvioi tavoitettavuuden kiitettäväksi. Kaiken kaikkiaan palvelun saamat arvosanat ovat hyvää tasoa, joskin tavoitettavuudessa on hieman parantamisen varaa. Edelliseen tutkimuskertaan verrattuna arvosanat ovat hieman nousseet. Ystävällisyyden saamat arvosanat ovat nousseet eniten, mutta erot ovat pieniä. Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla asuvat sekä vapaalla mutta työsuhteessa olevat ovat keskimääräistä tyytyväisempiä. Kainuussa ollaan selvästi muita tyytymättömämpiä. Myös miehet, vuotiaat ja Pohjois-Karjalassa asuvat antavat keskimääräistä heikomman arvosanan.

27 27 Ystävällisyyden suhteen yli 60-vuotiaat sekä Pohjois-Savossa ja Pohjois- Pohjanmaalla asuvat antoivat keskimääräistä paremman arvosanan. Kainuulaiset, Pohjois-Karjalassa asuvat sekä vuotiaat eivät ole yhtä tyytyväisiä kuin muut. Tavoitettavuuden osalta opiskelijat ja Etelä-Savossa asuvat antoivat keskimääräistä paremman arvosanan. Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Satakunnassa ollaan keskimääräistä selvästi tyytymättömämpiä Luottamusmiestoiminta Luottamusmiestoiminnan osalta luottamusmieheen yhteyttä ottaneita pyydettiin arvioimaan luottamusmiehen tavoitettavuutta, palveluhenkisyyttä ja asiantuntemusta. Luottamusmieheen yhteyttä ottaneita: 899 kpl = 13,2 % vastaajista Ei ole luottamusmiestä: kpl = 20,1 % vastaajista muutos Yleisarvosana: 3,13 3,03 + 0,10 a) tavoitettavuus 3,18 3,15 + 0,03 b) palveluhenkisyys 3,15 c) asiantuntemus 3,06 2,97 + 0,09 Arvosanajakauma 2008/ Palvelun käyttäjät asiantuntemus palveluhenkisyys tavoitettavuus kiitettävä hyvä tyydyttävä huono Muista palveluista poiketen luottamusmiesten tavoitettavuus saa paremman arvosanan kuin asiantuntemus tai palveluhenkisyys. Yli 80 % vastaajista antaa tavoitettavuudella joko kiitettävän tai hyvän arvosanan. Asiantuntemuksen osalta tyytyväisiä on kolme neljännestä (75 %).

28 28 Luottamusmiestoiminnan osalta arvosanat ovat hieman nousseet edelliseen tutkimukseen verrattuna. Etenkin asiantuntemus on parantunut, tavoitettavuuden osalta muutos ei ole merkittävä. Palveluhenkisyyden osalta vertailutietoa ei ole (erilainen kysymysasettelu). Luottamusmiestoiminnan osalta huomionarvoista on se, että luottamusmieheen yhteyttä ottaneita on vähemmän kuin niitä, joilla ei ole lainkaan luottamusmiestä. Erityisesti kolmannelta sektorilta löytyy paljon ilman luottamusmiestä olevia. Kolmannella sektorilla työskentelevät ja yksityisen työnantajan palveluksessa olevat antoivat asiantuntemukselle paremman arvosanan kuin kuntatyönantajan palveluksessa olevat. Alueittain tarkasteltuna Pohjois-Pohjanmaalla ollaan tyytyväisimpiä, Kainuussa ja Satakunnassa tyytymättömimpiä. Palveluhenkisyyden osalta kolmannella sektorilla työskentelevät ja yksityisen työnantajan palveluksessa olevat sekä työttömät ovat keskimääräistä tyytyväisempiä. Pohjanmaalla ja Satakunnassa ollaan muuta maata kriittisempiä. Myös tavoitettavuuden osalta kolmannella sektorilla työskentelevät ja yksityisen työnantajan palveluksessa olevat ovat keskimääräistä tyytyväisempiä. Alle 30- vuotiaat sekä Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjanmaalla asuvat eivät ole aivan yhtä tyytyväisiä kuin muut Sopimusedunvalvonta ja neuvottelutoiminta Tutkimuksessa selvitettiin uutena asiana jäsenten suhtautumista sopimusedunvalvontaan ja siihen liittyvään tiedottamiseen. saavutettu neuvottelurakaisu oli omalta osaltani neuvotteluratkaisuja koskeva tiedottaminen erinomainen hyvä kohtalainen huono eos

29 29 Tuloksessa kiinnittää huomiota ennen muuta ei osaa sanoa vastausten suuri määrä: melkein puolet vastaajista (42 %) eivät osanneet arvioida minkälainen neuvotteluratkaisu oli omalla kohdalla. Tulos kertoo ennen muuta jäsenten vähäisestä kiinnostuksesta. Kolmannes kaikista vastaajista (34 %) pitää neuvotteluratkaisua kohtalaisena tai huonona. Noin joka viides (23 %) on ainakin kohtuullisen tyytyväinen. Tyytymättömiä on siis enemmän kuin tyytyväisiä. Myöskään neuvotteluratkaisusta tiedottamiseen ei osattu ottaa kantaa (eosvastauksia 37 %). Tiedottamisen osalta tyytyväisiä ja tyytymättömiä on yhtä paljon. Kuntatyönantajan palveluksessa olevien keskuudessa neuvottelutulokset tunnetaan selvästi parhaiten ja kantaa otettiin puolesta ja vastaan. Siten sekä ratkaisuun tyytyväisiä että tyytymättömiä löytyy keskimääräistä enemmän kuntatyöntekijöiden ryhmästä. Muista ryhmistä eniten tyytyväisiä löytyy miesten, valtion palveluksessa olevien ja Etelä-Savossa asuvien keskuudesta. Kuntatyöntekijöiden lisäksi tyytymättömiä on keskimääräistä enemmän yli 50- vuotiaissa sekä valtion palveluksessa olevien keskuudessa. Yksityisen palveluksessa olevista yli puolet ei osannut ottaa kantaa. Mistä sai tietoa? Akavan Erityisalojen nettisivut 23 Yhteenveto-lehti 48 Akavan Erityisalojen järjestämät alue- ja jäsentilaisuudet 4 sanomalehdet, tv, radio 39 muu Yhteenveto-lehti on ollut tärkein tietolähde sopimusedunvalvontaa ja neuvottelutoimintaa koskevissa asioissa: melkein puolet vastaajista (48 %) mainitsi

30 30 järjestön oman lehden tietolähteenä. Yhteenveto-lehden merkitys korostuu vanhemmissa ikäryhmissä. Toiseksi useimmin mainittiin sanomalehdet, tv ja radio (39 %). Nettisivujen kautta tietoa on saanut neljännes (23 %). Ryhmässä mainittiin mm. sähköposti, kollegat, luottamusmies ja kuulopuheet.

31 Koulutustoiminta Koulutustoiminnan osalta vastaajia pyydettiin antamaan arvosana koulutusten määrälle, aiheiden kiinnostavuudelle ja koulutusten laadulle. Kysymysasettelua muutettiin, joten vertailutietoa edelliseen tutkimukseen ei ole saatavilla. Koulutukseen osallistuneita: kpl = 30,2 % vastaajista 2008 Yleisarvosana: 2,99 a) koulutusten määrä 2,86 b) aiheiden kiinnostavuus 2,94 c) koulutusten laatu 3,16 Arvosanajakauma 2008/ Koulutustoimintaan osallistuneet koulutusten laatu aiheiden kiinnostavuus koulutusten määrä kiitettävä hyvä tyydyttävä huono Koulutustoiminta sai moniin muihin palveluihin verrattuna vähemmän kiitettäviä arvosanoja, joten yleisarvosana jää kolmosen tasolle. Kokonaisuutena arvosanat ovat kuitenkin hyviä, etenkin koulutusten laatuun ollaan tyytyväisiä. Aiheiden kiinnostavuudessa ja koulutusten määrässä on hieman parantamisen varaa. Koulutusten laadun osalta vastaajaryhmien väliset erot ovat pieniä. Kainuussa ollaan kuitenkin selvästi keskimääräistä tyytymättömämpiä. Aiheiden kiinnostavuuden suhteen miehet, yli 50-vuotiaat sekä Etelä-Savossa ja Lapissa asuvat ovat keskimääräistä tyytyväisempiä. Kainuulaiset ovat hieman muita tyytymättömämpiä.

32 32 Miehet ja Uudellamaalla asuvat ovat keskimääräistä tyytyväisempiä koulutusten määrään. Pohjois-Suomessa ollaan selvästi muuta maata tyytymättömämpiä (erityisesti Kainuu). Miksi ei ole osallistunut koulutustoimintaan? välimatkat 11 ajanpuute 52 en ole mahtunut mukaan 2 ei kiinnosta 18 muu syy Ajan puute on suurin syy siihen, miksi koulutukseen ei ole osallistuttu. Viidennes vastaajista sanoi, ettei koulutus kiinnosta. Muu syy vastauksissa mainittiin mm. lastenhoitohankaluudet, ei ajankohtaiset aiheet, sopivan koulutuksen puute, oman aktiivisuuden puute ja hinta. Ajan puute näyttää vaivaavan keskimääräistä enemmän miehiä ja vuotiaita. Välimatkat nousevat esille erityisesti Pohjois-Suomesta. Ei kiinnosta -vastausten kohdalle vastaajaryhmien väliset erot eivät ole merkittäviä.

33 Aluetoiminta Aluetoiminnan osalta toimintaan osallistuneet antoivat arvosanan saavutettavuudelle, tapahtumien määrälle, asiasisällölle ja virkistystoiminnalle. Aluetoimintaan osallistuneita: kpl = 17,0 % vastaajista muutos Yleisarvosana: 2,94 2,92-0,02 a) saavutettavuus 3,06 3,14-0,08 b) tapahtumien määrä 2,74 2,79-0,05 c) asiasisältö 2,91 3,00-0,09 d) virkistystoiminta 3,05 2,89 + 0,16 Arvosanajakauma 2008 / Aluetoimintaan osallistuneet virkistystoiminta asiasisältö tapahtumien määrä saavutettavuus kiitettävä hyvä tyydyttävä huono Aluetoiminnalle ei annettu aivan yhtä arvosanoja kuin palveluille yleensä. Yleisarvosana on kuitenkin hyvä, vaikka jääkin alle kolmosen. Kiitettävillä arvosanoilla mitattuna virkistystoiminta ja saavutettavuus saavat parhaat arviot, tapahtumien määrässä on eniten parannettavaa. Edelliseen tutkimukseen verrattuna virkistystoiminta saa nyt selvästi paremman arvosanan. Asiasisältö ja saavutettavuus saavat puolestaan heikomman arvosanan kuin kaksi vuotta sitten. Saavutettavuuden osalta Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Pohjanmaa sekä ammatinharjoittajat ovat keskimääräistä tyytyväisempiä. Kainuussa, Hämeessä ja Varsinais-Suomessa ollaan puolestaan tyytymättömimpiä.

34 34 Tapahtumien määrän suhteen tyytyväisimpiä ovat Pohjois-Savossa ja Pohjois- Karjalassa asuvat sekä ammatinharjoittajat. Kainuulaiset ja Kaakkois- ja Varsinais- Suomessa asuvat ovat muita tyytymättömämpiä. Asiasisällön osalta keskimääräistä tyytyväisempiä ovat Pohjois-Savossa asuvat ja vapaalla mutta työsuhteessa olevat. Kainuussa ja Kaakkois- ja Varsinais-Suomessa ollaan puolestaan keskitasoa tyytymättömämpiä. Virkistystoiminta saa keskimääräistä parempia arvosanoja Pohjois-Savosta ja Lapista. Kainuussa, Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa ollaan tyytymättömimpiä.

35 35 Miksi ei ole osallistunut aluetoimintaan? Ei osallistuneet (N=5665) välimatkat 5 ajanpuute 47 en ole mahtunut mukaan 2 ei kiinnosta 34 muu syy Melkein puolet aluetoimintaan ei-osallistuneista mainitsi ajanpuutteen suurimpana syynä. Kolmannes ei-osallistuneista sanoi, ettei aluetoiminta kiinnosta. Välimatkat ovat syynä suhteellisen harvoille. Ajanpuute vaivaa hieman enemmän miehiä kuin naisia. Alueittain tarkasteltuna ajanpuute mainittiin keskimääräistä useammin Etelä-Savossa ja Hämeessä. Ei kiinnosta vastauksia nousee esille erityisesti miesten ja Uudellamaalla asuvien keskuudesta Välimatkoilla on eniten merkitystä Pohjois-Suomessa asuville (erityisesti Kainuu).

36 Opiskelijatoiminta Opiskelijatoimintaa koskeviin kysymyksiin vastasivat vain opiskelija (1 175 kpl). Vastaajia pyydettiin arvioimaan sekä opiskelijoille suunnattujen palvelujen tärkeyttä että niiden toimivuutta Opiskelijapalveluiden tärkeys: tietoa työelämään lliittyvistä kysymyksistä oman alan ammatilliset tapahtumat Tie työhön-koulutukset opiskelijatapahtumat erittäin tärkeä melko tärkeä ei kovin tärkeä ei lainkaan tärkeä eos Opiskelijat pitävät tietoa työelämään liittyvistä kysymyksistä tärkeimpänä opiskelijoille suunnattuna palveluna. Oman alan ammatilliset tapahtumat on toiseksi tärkein ja Tie työhön -koulutukset kolmanneksi tärkein. Opiskelijatapahtumilla on vähiten merkitystä, mutta niilläkin on oma sijansa opiskelijatoiminnassa.

37 37 Arvosanat opiskelijatoiminnalle: Opiskelijat (N=1175) muutos Yleisarvosana: 3,13 2,75 + 0,38 a) opiskelijatapahtumat 3,15 2,80 + 0,35 b) Tie työhön-koulutus 3,12 2,71 + 0,41 c) oman alan ammatilliset tapahtumat 3,09 2,67 + 0,42 d) tietoa työelämään liittyvistä kysymyksistä 3,13 2,75 + 0,38 Arvosanajakauma 2008/ Opiskelijat tietoa työelämään lliittyvistä kysymyksistä oman alan ammatilliset tapahtumat Tie työhön-koulutukset opiskelijatapahtumat kiitettävä hyvä tyydyttävä huono Opiskelijatoimintaan ollaan nyt selvästi tyytyväisempiä kuin kaksi vuotta sitten. Kaikki neljä osa-aluetta saavat selvästi paremmat arvosanat kuin edellisellä tutkimuskerralla. Opiskelijatapahtumat saa osakseen eniten kiitettäviä arvosanoja. Kaiken kaikkiaan opiskelijatoimintaan ollaan tyytyväisiä, tyydyttäviä ja huonoja arvosanoja tuli esille suhteellisen vähän.

38 Sähköinen asiointi jäsenkanavalla Sähköistä asiointia arvioitiin palvelujen helppokäyttöisyyden, palvelujen kattavuuden ja ulkoasun kannalta. Palvelua käyttäneitä: kpl = 40,1 % vastaajista muutos Yleisarvosana: 3,02 3,06-0,04 a) palvelun helppokäyttöisyys 3,10 3,18-0,08 b) palvelujen kattavuus 3,03 3,04-0,01 c) ulkoasu 2,94 2,96-0,02 Arvosanajakauma 2008 / Palvelua käyttäneet ulkoasu palvelujen kattavuus palvelun helppokäyttöisyys kiitettävä hyvä tyydyttävä huono Sähköisen asioinnin osalta kiitettäviä arvosanoja tulee esille vähemmän kuin useimpien muiden palvelujen kohdalla. Kokonaisuutena palvelua käyttäneet ovat kuitenkin melko tyytyväisiä, tyydyttäviä ja huonoja arvosanoja annettiin suhteellisen vähän. Edelliseen tutkimuskertaan verrattuna palvelun helppokäyttöisyys saa heikomman arvosanan, mutta kyse lienee erilaisesta kysymyksen asettelusta, ei välttämättä todellisesta muutoksesta. Kysymystä tarkennettiin lisäämällä sana jäsenkanavalla, joten vastaajat ovat ottaneet kantaa hieman eri asiaan. Palvelun kattavuuden ja ulkoasun osalta arvosanoissa ei ole muutosta.

39 39 Helppokäyttöisyyden osalta ammatinharjoittajat sekä Etelä- ja Pohjois-Savossa asuvat antoivat keskimääräistä paremman arvosanan. Kainuussa ja Varsinais- Suomessa suhtauduttiin muita kriittisemmin. Palvelun kattavuuden osalta erot vastaajaryhmien välillä ovat hyvin pieniä. Ammatinharjoittajat ovat keskimääräistä tyytyväisempiä. Ulkoasun osalta yli 60-vuotiaat, Pohjois-Savossa asuvat ja ammatinharjoittajat antavat keskimääräistä paremman arvosanan Yhteenveto-lehti Vastaajia pyydettiin arvioimaan Yhteenveto-lehteä sen sisällön, luettavuuden ja ulkoasun osalta. Lehteä lukevat kpl = 96,0 % vastaajista muutos Yleisarvosana: 2,94 2,96-0,02 a) sisältö 2,91 2,92-0,01 b) luettavuus 3,05 3,04-0,01 c) ulkoasu 2,86 2,91-0,05 Arvosanajakauma 2008/ Lehteä lukevat ulkoasu luettavuus sisältö kiitettävä hyvä tyydyttävä huono

40 40 Yhteenveto-lehti saa melko hyvän arvosanan, vaikkakin kiitettäviä arvosanoja tulee esille suhteellisen vähän. Luettavuus saa hieman paremman arvosanan kuin sisältö ja ulkoasu. Edelliseen tutkimuksen verrattuna ulkoasun saama arvosana on hieman laskenut, sisällön ja luettavuuden osalta ei ole muutosta. Yhteenveto-lehden osalta vastaajaryhmien väliset erot ovat pieniä.

41 Nettisivut Akavan Erityisalojen nettisivuja arvioitiin sisällön, käytettävyyden ja ulkoasun osalta. Nettisivuja käyttäneet: kpl = 82,3 % vastaajista muutos Yleisarvosana: 3,02 2,98 + 0,04 a) sisältö 3,13 3,09 + 0,04 b) käytettävyys 2,96 2,93 + 0,03 c) ulkoasu 2,98 2,93 + 0,05 Arvosanajakauma 2008 / Nettisivuja käyttäneet ulkoasu käytettävyys sisältö kiitettävä hyvä tyydyttävä huono Nettisivuihin ollaan melko tyytyväisiä. Viidennes vastaajista antaa sivujen sisällölle kiitettävän arvosanan ja yhteenlaskettuna yli 90 % arvioi sivut ainakin joko kiitettävän tai hyvän arvosanan arvoiseksi. Käytettävyydessä on ehkä hieman parannettavaa: noin joka viides antoi arvosanaksi tyydyttävän tai huonon. Arvosanat ovat hieman parempia kuin kaksi vuotta sitten, mutta muutokset ovat pieniä. Ulkoasu on parantunut eniten, mutta senkään osalta muutos ei ole välttämättä merkittävä. Vastaajaryhmien väliset erot ovat suurimmaksi osaksi pieniä ja merkityksettömiä. Pohjois-Savossa asuvat ja ammatinharjoittajat antoivat sisällölle hieman keskimääräistä paremman arvosanan, mutta muuten ei eroja tule esille.

42 42 Käytettävyyden suhteen ammatinharjoittajat ja kainuulaiset ovat keskimääräistä tyytyväisempiä. Ulkoasun osalta keskimääräistä tyytyväisempiä ovat Pohjois-Savossa asuvat.

43 Mielikuva Akavan Erityisalat ry:stä Akavan Erityisalojen imagoa ja mielikuvaa selvitettiin kahdella tasolla kysymällä miten hyvin eri ominaisuudet kuvaavat Akavan Erityisalojen jäsenpalveluja ja järjestöä yleensä. a) Jäsenpalvelut Seuraavassa on esitetty joukko väittämiä. Miten hyvin arvioit niiden kuvaavan Akavan Erityisalojen jäsenpalveluita? Luotettava tiedon tuottaja Ammattitaitoinen ja asiantunteva Helposti lähestyttävä Sähköisten palveluiden tarjoaja Hyvä asiakaspalvelija Monipuolisten palveluiden tarjoaja Palveluita aktiivisesti kehittävä Houkutteleva etujärjestö Vahva edunvalvoja Nopea tiedon välittäjä erittäin hyvin (= 5)... (= 4)... (= 3)... (= 2) ei kuvaa lainkaan (= 1) eos Luotettava tiedon tuottaja sekä ammattitaitoinen ja asiantunteva kuvaavat jäsenten mielestä parhaiten Akavan Erityisaloja: noin kaksi kolmannesta jäsenistä on sitä mieltä, että ne kuvaavat järjestöä ainakin melko hyvin. Myös helposti lähestyttävä, sähköisten palveluiden tarjoaja ja hyvä asiakaspalvelija ovat ominaisuuksia, joiden enemmistö jäsenistä arvelee kuvaavan Akavan Erityisaloja vähintään melko hyvin. Houkutteleva etujärjestö ja vahva edunvalvoja saavat osakseen ei lainkaan ja sopii huonosti mainintoja. Kaiken kaikkiaan neutraalien (3) ja eos-vastausten osuus on suhteellisen suuri kaikkien ominaisuuksien osalta, mikä kertoo siitä ettei jäsenillä ole varmaa mielipidettä.

44 44 b) Akavan Erityisalat yleisesti Seuraavassa on esitetty joukko väittämiä. Miten hyvin arvioit niiden kuvaavan Akavan Erityisaloja yleisesti? Osaava Oikeudenmukaisuutta ja tasaarvoa edistävä Luotettava kumppani Taloudellisesti vakaa Nykyaikainen Avoin Hyvin johdettu Uutta luova Suunnannäyttäjä Ennakoiva erittäin hyvin (= 5)... (= 4)... (= 3)... (= 2) ei kuvaa lainkaan (= 1) eos Tuloksessa kiinnittää huomiota erityisesti eos-vastausten suuri määrä: erityisesti hyvin johdettu, taloudellisesti vakaa ja ennakoiva ovat ominaisuuksia, joihin jäsenet eivät välttämättä osaa ottaa kantaa. Tulos kertoo toiminnan puutteellisesta tuntemuksesta ja muutenkin etäisestä suhteesta liittoon: jäsenyyden syyksi riittää taloudellinen turva ja ainoa kosketus liittoon syntyy lehden kautta. Monet kokevatkin jäsenyyden vakuutukseksi. Osaava, oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa ja luotettava kumppani ovat ominaisuuksia, joiden enemmistö jäsenistä arvelee kuvaavan hyvin Akavan Erityisaloja. Suunnannäyttäjä ja uutta luova eivät puolestaan välttämättä kuvaa Akavan Erityisaloja sen jäsenten mielestä.

45 Tärkein tavoite tulevaisuudessa Minkä tulisi olla Akavan Erityisalojen tärkein tavoite seuraavan kolmen vuoden aikana? Kysymykseen vastasi noin jäsentä (runsas neljännes kaikista vastaajista) Palkkakysymykset ovat muodossa tai toisessa ylivoimaisesti useimmin mainittu aihe. Lisää palkkaa toivottiin joko omalle ammattiryhmälle tai sitten toivottiin yleensä alipalkattujen akateemisesti koulutettujen julkissektorillla työskentelevien naisten palkkauksen korjaamista. Vastauksissa nousevat esille seuraavat aihealueet 1. Palkka- ja rahakysymykset a) korkeasti koulutettujen palkkojen parantaminen b) alipalkattujen, matalapalkkaisten alojen palkat c) naisten palkkaus, naisvaltaiset alat d) oman alan (museoala, kääntäjät, kirjastonhoitajat tms.) palkat e) samapalkkaisuus f) palkkojen korottaminen yleensä 2. Edunvalvonta ja jäsenten etujen ajaminen -> ajaa työntekijöiden etua, palvella jäseniään 3. Profiilin ja imagon nostaminen, esim. näkyvyys ja yleinen aktiivisuus a) jäsenille b) yleinen vaikutusvalta, liiton arvostus ja näkyvyys c) ajan hengessä pysytteleminen d) kannanotot 4. Työttömyysturva 5. Pätkätyö, määräaikaiset työsuhteet 6. Jäsenten aktivoiminen, toiminnan kiinnostavuuden lisääminen -> keskustelua, jäsenten vaikutusmahdollisuudet, yhteishenki, nuoret jäsenet 7. Jäsenpalvelujen kehittäminen, esim. a) sähköiset palvelut b) tavoitettavuus c) asiantuntemus d) neuvontapalvelut e) jäsenlähtöisyys, palvelujen räätälöinti f) yhdessäolo, esim. retket 8. Toiminnan tehostaminen, järkevöittäminen, uudelleen organisointi 9. Työsuhdeturva 10. Tasa-arvokysymykset 11. Tiedottaminen, yhteydenpito jäseniin

46 Jäsenedut 13. Muu työehtojen ja työelämään liittyvien aiheiden kehittäminen 14. Lisää jäseniä 15. Koulutustilaisuudet, koulutus yleensä 16. Työpaikkojen säilyminen, työllisyyden turvaaminen Nämä lienevät pääkohdat, vaikka muitakin asioita (kuten yhteistyö muiden liittojen kanssa, työhyvinvointi ja ekologiset kysymykset) tulee esille ja vastauksissa on hyvinkin erilaisia nyansseja.