Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän perustaminen

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän perustaminen 64/10/101/2012 KH 116 Valmistelija: kunnanjohtaja Arto Laurikainen, p Kainuussa kuntien järjestämisvastuulla olleet sosiaali- ja terveyspalvelut siirrettiin alkaen Kainuun hallintokokeilusta annetun erityislain ( /343) säännöksin ja kuntien hyväksymällä perussopimuksella Kainuun maakunta -kuntayhtymän vastuulle. Maakun ta on vastannut erityislain ja perussopimuksen perusteella kaikkien lakisää teisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta pl. lasten päivä hoito. Lisäksi kunnat antoivat sille sopimuksenvaraisesti hoidetta vaksi aikaisemmin kuntien hoitamat talous- ja velkaneuvonnan ja ve teraaniasiamiespalvelut. Maakunnan lainmukaisena tehtävänä on myös toimia aluekehityslain mukaisena maakunnan liiton tehtäviä hoitavana viranomaisena ja järjestää toisen asteen lukio- ja ammatillinen koulutus. Päätöksentekoelimenä maakunnassa toimii maakunnallisilla vaaleilla valittu valtuusto. Hallintokokeilulaki säädettiin olemaan määräaikaisena voimassa saakka siten, että kokeilussa mukana olleiden kuntien tuli olla yksimielisiä kokeilun jatkosta tämän jälkeen. Yksimieliset kannanotot olisi tullut toimittaa valtioneuvostolle mennessä. Kokeilukunnista Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi hyväksyivät hallintokokeilun jatkamiseksi neuvotellun perussopimuksen osaltaan, mutta Puolanka ei tehnyt päätöstä sopimuksen hyväksymisestä. Koska yhtenäistä kuntien jatkohalukkuutta ei löytynyt, lakkaa kokeilulain voimassaolo ja kuntien tulee sopia uusista palveluiden tuottamistavoista. Jatkamisen hyväksymisen kannalla olleet 7 kuntaa aloittivat heti 2011 vuoden lopussa valmistautumisen uusien palveluorganisaatioiden luomiseksi. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu palautuu kunnille hallintokokeilun lakatessa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden voimassa oleva lainsäädäntö velvoittaa kunnat perustamaan kuntayhtymän hoitamaan erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon palvelut. Ympäristöterveydenhuollossa on oltava yhteistoiminta-alue, jonka käytettävissä on vähintään 10 henkilötyövuotta. Muut sosiaalija terveydenhuollon palvelut kunnat voisivat järjestää joko itsenäisesti tai erilaisin yhteistyömallein. Kainuun hallintokokeilussa sosiaali- ja terveyspalvelut tuotettiin alus-

2 ta saakka yhdellä organisaatiolla, yhdistäen mm. perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Kuntien maksuosuudet maakunnalle perustuvat kuntien tulopohjiin. Tämä rahoitus- ja organisointimalli on tuottanut hyviä toiminnallisia ja taloudellisia tuloksia. Jatkon valmisteluun osallistuneet kunnat ovat olleet kannanotoissaan yksimielisiä siitä, että hallintokokeilun aikana luotuja yhtenäistä sosiaali- ja terveyspalveluiden ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistäneitä rakenteita ja käytäntöjä ei tule hajottaa. Kainuun maakunta -kuntayhtymän perussopimuksen hyväksymispäätöksellä on vuonna 2004 lakkautettu Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin kuntayhtymä. Kuntien yhteistyössä kuntajohtajakokouksen ohjauk sessa ja eri työryhmissä Kainuun maakunta -kuntayhtymän asian tuntijuutta hyödyntäen on valmisteltu uuden Kainuun sosiaali- ja ter veydenhuoltopalveluiden kuntayhtymän perussopi mus. Kuntayhtymä tulee kuntalain mukaan perustaa kuntien yhtenevillä päätöksillä. Kuntayhtymän perussopimuksessa on mainittava yhtymän nimi, kotipaikka, jäsenkunnat ja tehtävät. Perussopimuksessa on sovittava t tavasta, jolla kuntayhtymän päätöksenteko järjestetään, kuntayhtymän toimielinten jäsenten tai yhtymäkokousedustajien lukumäärästä ja äänivallan perusteista, siitä, mikä toimielin valvoo kuntayhtymän etua, edustaa sitä, tekee sen puolesta sopimukset sekä nimenkirjoitusoikeuden määräytymisestä, jäsenkuntien osuudesta kuntayhtymän varoihin, vastuusta sen veloista sekä muista taloutta koskevista asioista, eroavan jäsenkunnan ja toimintaa jatkavien jäsenkuntien asemasta, hallinnon ja talouden tarkastuksesta ja siitä, miten kuntayhtymä puretaan ja loppuselvitys suoritetaan. Jäsenet Perustettavan Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän jäseniä ovat Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi. Puolanka on osajäsenenä mukana kehitysvammaisten erityishuoltopiirissä ja ympäristöterveydenhuollossa. Muut kunnat ovat neuvotteluperusteisesti hyväksyneet kokonaisvaltaisen yhteistyön ja rahoituspohjan kuntayhtymän perustaksi. Puolangan kunnan asema erityishuoltopiirissä ja ympäristöterveyden-

3 huollossa perustuu lainsäädännön velvoitteeseen kuulua laajempaan yhteistyöorganisaatioon ja näiden toimintojen osalta kustannusten kohdistaminen ja niiden periminen Puolangalta on järjestettävissä ns. ulkokuntalaskutuksena suoriteperusteisena. Palvelut Muodostettava kuntayhtymä huolehtii jäsenkuntiensa puolesta kaikkien lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta pl. lasten päivähoito. Kuntayhtymän on neuvoteltava kunkin jäsenkuntansa kanssa seuraavan vuoden talousarviosta, asukkaiden palveluista ja niiden mahdollisista muutoksista sekä kuntayhtymän kun tien kanssa hoitamista tehtävistä vuosittain kesäkuun loppuun mennessä. Talousarviossa on huomioitava terveydenhuollon järjestämissuunnitelman mukaiset linjaukset ja toimenpiteet. Kainuun maakunta -kuntayhtymä on kuntien kanssa solmitun yhteistyösopimuksen perusteella tuottanut henkilöstöhallinnon, taloushallinnon ja tietohallinnon tukipalveluita oman organisaationsa ohella myös kaikille Kainuun kunnille. Valmistelussa on ollut yhtenevä näkemys siitä, että palvelukokonaisuutta ei tule hajottaa ja siirtää tehtäviä takaisin kunnille tai eri organisaatioille, vaan palvelukokonaisuus tuotetaan jatkossakin yhdessä organisaatiossa. Yhteisten tukipalveluiden yksikön sijoituspaikaksi harkittiin aluksi Kainuun Liitto -kuntayhtymää. Ns. In house -aseman parempi turvaaminen, sosiaali- ja terveyshuollon palveluiden ja henkilöstön laajuus ja niiden käytössä oleva huomattava tietohuoltomassa puoltavat toimintojen sijoittamista sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymään. Myöhem min uusittavissa yhteistyösopimuksissa tullaan yhteisiin palveluihin asettamaan ohjausryhmät, joihin kunnat asettavat edustajansa. Tavoitteena on varmistaa kuntien näkemysten huomioiminen palveluiden tuottamisessa ja kehittämishankkeissa sekä edesauttaa seurantaa. Organisaatio Kuntayhtymän päätösvaltaa käyttää yhtymävaltuusto, johon kunnat valitsevat jäsenet asukaslukujensa mukaisesti. Päätöksentekohetkellä kuntien edustajien lukumäärä on seuraava: Kajaani 15, Kuh mo, Sotkamo ja Suomussalmi á 4, Hyrynsalmi, Paltamo ja Ristijärvi á 2 jäsentä, yhteensä 33 jäsentä. Puolangalla on oikeus nimetä 2 jäsentä, joilla on puhe- ja äänioikeus asioissa, jotka koskevat yksinomaan toimintoja, joissa Puolanka on osajäsen. Yhtymävaltuutetut ovat kuntien valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Heidät valitaan kuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Kuntayhtymän toimeenpano- ja valmisteluelimenä toimii hallitus, jos-

4 sa on 13 jäsentä. Jäsenistä vähintään 4 on Kajaanista ja muista kunnista jokaisesta vähintään 1. Peruskokoonpanon lisäksi Puolangan kunnalla on 1 jäsen, jolla on puhe- ja äänioikeus asioissa, jotka koskevat yksinomaan toimintoja, joissa Puolanka on osajäsen. Rahoitus Varsinaisen sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan rahoitus tapahtuu kuntien vuoden 2011 aikana neuvotteleman pohjaratkaisun mukaisesti. Siinä kunnat ohjaavat koko kuntayhtymän tuottamaan toimintaan kohdistuvat valtionosuudet kuntayhtymälle. Loppu tarvittava rahoitus kerätään puoliksi /asukas ja puoliksi prosenttia verorahoituksesta (verot + kunnalle jäävät valtionosuudet). Verotulot lasketaan viimeisimmän valmistuneen verotuksen perusteella ( t-2, kiinteistövero t-1) ja valtionosuudet kunkin talousarviovuoden mukaisina. Kunnallis- ja kiinteistöverotulot lasketaan maakunnan keskimääräisillä verotuloilla painotetuilla veroprosenteilla. Yhteisöverotulot lasketaan todellisten maksuunpantujen verotulojen mukaisina. Voimalaitosten kiinteistövero otetaan kuitenkin huomioon 1,4 %:n verokannan mukaan. Asukaslukuna käytetään viimeistä vahvistettua vuodenvaihteen asukaslukua. Jäsenkunnan maksuosuutta määriteltäessä valtionosuuksiin ei lasketa mukaan kuntien saamia Opetusministeriön myöntämiä ja maksamia opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia ja / tai -avustuksia, kunnan yleistä harkinnanvaraista rahoitusavustusta, kuntajaon muutoksen perusteella kunnille maksettavia yhdistymisavustuksia eikä investointi- ja kehittämishankkeiden tukea. Ympäristöterveydenhuollon Puolangan rahoitusosuus lasketaan siten, että ympäristöterveydenhuollon laboratorion kustannukset jaetaan / asukas, terveysvalvonnan kustannukset jaetaan siten, että 40% määräytyy asukasluvun ja 60% valvontakohteiden lukumäärän perusteella ja eläinlääkintähuollon kustannukset jaetaan siten, että 20% määräytyy asukasluvun ja 80% tilojen lukumäärän perusteella Puolanka on asetukseen perustuen jäsen Kainuun erityishuoltopiirissä. Puolankaan sovelletaan siltä osin ns. ulkokuntalaskutusta, joka perustuu suoritteisiin. Siirtymävaihe ja käynnistämisen valmistelu vaalikauden lopussa Perustettava kuntayhtymä aloittaa varsinaisen toimintansa Kainuun maakuntakokeilun lakatessa. Valmistelevia päätöksiä on

5 kuitenkin suoritettava jo kuluvan vuoden puolella. Tämän vuoksi kunnat nimeävät jo syksyllä tilapäiset yhtymäkokousedustajansa vaalikaudelle Kunnallisvaalien jälkeen kunnat nimeävät uudet yhtymävaltuustoedustajat vaalikaudelle osana luottamusmiespaikkajakoa, käytännössä tammi-helmikuussa Kuntajohtajakokous valmistelevana toimielimenä Perussopimuksen hyväksymisen yhteydessä kunnat valtuuttavat kuntajohtajakokouksen valmistelevaksi toimielimeksi. Kuntajohtajakokous nimeää keskuudestaan puheenjohtajan; pj kutsuu koolle kuntayhtymän ensimmäisen yhtymäkokouksen. Uusia kuntayhtymiä koskevat päätösehdotuk set tekee kuntajohtajakokous. Kuntien ja maakunnan ao. henkilöstö valmistelee asiat kuntajohtajakokouksen käsiteltäväksi. 2. Ensimmäinen yhtymäkokous Käsittelee ja hyväksyy toiminnan käynnistämiseen liittyvät asiat. Kunnanhallitukset valitsevat perussopimuksen siirtymäsäännöksen mukaisesti yhtymäkokousedustajat, 2-15 edustajaa / kunta. Tarvittaessa pidetään useampi yhtymäkokous. Kuntayhtymävaltuusto vaalikaudelle nimetään ja kokoontuu vuoden 2013 alussa Ensimmäisen yhtymäkokouksen kulku Ensimmäisen yhtymäkokouksen avaaminen Sovelletaan kuntalain säännöksiä valtuuston ensimmäisestä kokouksesta. Nimenhuuto ja ääniluettelon hyväksyminen Perussopimuksessa on määritelty yhtymävaltuutetut ja heidän äänimääränsä, siirtymäsäännöksellä yhtymäkokousedustajiin sovelle taan perussopimuksen määräyksiä. Yhtymäkokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus, pöytäkirjantarkastajien, ääntenlaskijoiden, puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin va linta Toimitaan perussopimuksen/ kuntajohtajakokouksen ehdottaman hallintosäännön mukaisesti. Kunnanvaltuustojen hyväksymä kuntayhtymän perussopimus Merkitään tiedoksi.

6 Kunnanjohtajan ehdotus: Toiminnan käynnistymiselle tarpeellisten sääntöjen hyväksyminen Käsitellään kuntajohtajakokouksen hyväksymä ehdotus hallintosäännöksi ja mahdolliset muutkin välttämättä käsiteltävät säännöt. Yhtymän hallituksen puheenjohtajan, jäsenten ja varajäsenten valitseminen Valitaan hallitus vaalikauden loppuun; tehtävänä valmistavat toimenpiteet loppuvuonna 2012 ja vuoden 2013 alussa. Vuoden 2013 alussa kuntien valtuustojen järjestäytyminen; sen jälkeen kuntien varsinaiset yhtymävalinnat. Yhtymävaltuusto valitsee helmikuussa hallituksen ja muut toimielimet 2013 alkavaksi toimikaudeksi. Talousarvio vuodelle 2013 ja taloussuunnitelma Yhtymäkokous käsittelee kuntajohtajakokouksen ehdotuksen mukaisesti. Muut päätökset Virkojen perustaminen, henkilöstön siirtäminen ja viranhaltijajohdon nimeäminen. Varat, velat, toiminnan jatkumolle tarpeelliset tarjouspyynnöt yms. Pääperiaatteena, että siirtymävaiheen hallinto tekee vain välttämättömät toiminnan käynnistymistä koskevat päätökset 3. Mahdollinen uusi yhtymäkokous vaalikauden aikana Siirtymävaiheen toimielimet olemassa. Kuntayhtymän hallitus tekee ehdotukset yhtymäkokoukselle. 4. Varsinainen uusien kuntayhtymien toiminta käynnistyy Yhtymävaltuuston kokous helmikuussa Järjestäytyminen ja toimielinten valinnat. Säännöt siltä osin, kuin niistä ei ole päätetty yhtymäkokouksessa. Varat, velat yms. Perussopimusluonnos liitteenä Esittelijä: kunnanjohtaja Arto Laurikainen, p , Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy liit tee nä ole van Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän pe rus so-

7 pimuksen. Samalla kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että val tuusto vah vistaa perussopimuksen 27 :n mukaisen kuntajohtajako kouk sen uuden kuntayhtymän ensimmäisen yhtymäkokouksen val mis televaksi toimi elimeksi. Kunnanhallitus: Kunnanjohtajan täsmensi kokouksessa päätösehdotustaan seuraavilla korjauksilla perussopimukseen: 7 Päätösvaltaisuus Viimeisestä kappaleesta poistetaan virke "jotka koskevat yksinomaan toimintoja". 16 Toiminnan rahoitus Toisen varsinaisen kappaleen alun sana "Maakunnan" korvataan sanalla "Kuntayhtymän". Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan täsmennetyn päätösehdotuksen. Toimeenpano: valtuuston käsittelyyn Muutoksenhakukielto KVa Kunnanvaltuusto: Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti Kainuun sosiaali- ja ter veyden huol lon kuntayhtymän perussopimuksen ja vahvisti pe rus so pimuk sen 27 :n mukaisen kuntajohtajakokouksen uuden kun ta yh tymän ensimmäisen yhtymäkokouksen valmistelevaksi toimielimeksi. Toimeenpano: ote Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kainuun kunnat. Valitusosoitus.