Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 58. Lautakuntien kokoushuone, Kamreerintie 3 B, 12. krs, Espoo

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 58 Kokoustiedot Aika tiistai klo 17:35-20:25 Paikka Lautakuntien kokoushuone, Kamreerintie 3 B, 12. krs, Espoo Saapuvilla olleet jäsenet Jaana Jalonen, puheenjohtaja Abdi Abdifitah Leena Hoppania Minna Laakso Jasminiitta Lumme Janne Jokinen Kimmo Metsä Monika Marschan Aki Saariaho Jani Tiainen Seija Töyrylä Teresia Volotinen Muut saapuvilla olleet Sampo Suihko Katarina Hellsten-Palomäki Susanna Tommila Tiina Kasvi Sini Sormunen Alen Nsambu Pirkko Sillanpää Paula Pullinen sivistystoimen johtaja kaupunginhallituksen edustaja, saapui klo jälkeen kulttuurijohtaja erityisasiantuntija suunnittelija, kulttuurilautakunnan tiedotuksesta vastaava nuorisovaltuuston edustaja kokoelmapäällikkö, henkilökunnan edustaja hallintosihteeri, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kulttuurilautakunta Sivu 2 / 58 Allekirjoitukset Jaana Jalonen puheenjohtaja Paula Pullinen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Jasminiitta Lumme Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Kamreerintie 3 B, 8. krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kulttuurilautakunta Sivu 3 / 58 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 17 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 18 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Kulttuurilautakunnan vuoden 2016 talousarvion ja 6 strategian huhtikuun kuukausiraportti tilanteessa Kulttuurin kohdeavustukset, erä Tuloste- ja kopiomaksuista luopuminen Espoon 23 kaupunginkirjastossa 22 Tapiola Sinfoniettan konserttien lippujen hinnoista 27 päättäminen 23 Kulttuurilautakunnan lausunto Espoon ilmasto-ohjelmasta Suunnitelma Espoon ikääntyneen väestön hyvinvoinnin 38 turvaamiseksi Espoon kaupungin sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys 42 vuodelta Espoon kaupungin vammaisasiamiehen selvitys vuodelta Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat Kokouksessa kuullut selostukset 55

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 Kulttuurilautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kulttuurilautakunnan kokous on kutsuttu koolle kulttuurilautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kokouskutsulla jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus. Kokouskutsu on toimitettu myös varajäsenille tiedoksi. (Espoon kaupungin hallintosääntö 11, Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö 3 )

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 Kulttuurilautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Jasminiitta Lumme.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kulttuurilautakunta Sivu 6 / / Kulttuurilautakunnan vuoden 2016 talousarvion ja strategian huhtikuun kuukausiraportti tilanteessa Valmistelijat / lisätiedot: Kirsti Askolin, puh Sari Nybacka, puh Annika Latva-Äijö, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kulttuurijohtaja Susanna Tommila Kulttuurilautakunta merkitsee tiedoksi kulttuurin tulosyksikön talousarvion ja strategian kuukausiraportin tilanteessa Päätös Kulttuurilautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Kulttuurin tulosyksikön tuloskortti seuranta tilanteessa Kulttuurin tulosyksikkö, brutto tuloslaskelma Kulttuuri, netto tuloslaskelma Sivistystoimen tuloslaskelma tilanteessa Talouden ja toiminnan kuukausiraportti viedään helmikuun lopun tilanteesta lähtien kuukausittain kaupunginhallitukselle. Kuukausiraportti sisältää ennusteen ja analyysin talousarvion toteutumisesta, siihen olennaisesti vaikuttavien toimintojen kehittymisestä sekä mahdolliset korjaustoimenpiteet. Huhtikuun ja lokakuun kuukausiraportit sisältävät myös tulostavoitteiden ja tuottavuusohjelman toteutumistilanteen.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kulttuurilautakunta Sivu 7 / Sivistystoimi Resurssit ja johtaminen Toimialan tuloskortti Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimenpiteet / vastuuhenkilö Toimialan toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen -665,4 milj. euroa. Toimintakate, M Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen Sivistystoimen tulojen ennustetaan ylittävän talousarvion noin 1,4 miljoonaa euroa. Ylitys johtuu opetuksen saamista valtionavustuksista ja osuuksista. Toimintamenojen ennustetaan ylittävän muutetun talousarvion noin 1,2 miljoonaa euroa. Toimintamenot ylittyvät kotikuntakorvausten korotuksista johtuen. Timo Ketonen Tuottavuus paranee vähintään 1,0 % Tulosyksikkökohtaiset keskeiset yksikköhinnat alenevat ja ovat yhtenäisiä eri lautakuntien välillä. Tulosyksikkökohtaiset keskeiset yksikköhinnat (kaikki kustannukset ja kustannukset pois lukien sisäiset kustannukset). - kunnallisen päiväkodin yksikköhinta/laskennalli nen lapsi/vuosi - hinnat/oppilas ja opiskelija/vuosi Tulostavoite toteutuu Selviää vuoden lopussa. Timo Ketonen Tulostavoite toteutuu

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kulttuurilautakunta Sivu 8 / Sivistystoimi Asukkaat ja palvelut Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimenpiteet / vastuuhenkilö Kaikille peruskoulun päättäneille tarjotaan koulutuspaikkaa, lisäopetusta, muuta koulutusta tai työpajapaikkaa osana koulutustakuuta. Kaikille peruskoulun päättäneille alle 18 - vuotiaille tarjotut koulutus-, lisäopetus- ja työpajapaikat. Valmius tavoitteen toteuttamiseen on luotu. Raportoidaan tarkemmin Tulostavoite toteutuu Kaisu Toivonen / Barbro Högström / Tapio Siukonen Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden läpäisyaste paranee. Tulosrahoituksen 2016 vaikuttavuusmittari. Läpäisyaste nousi 4 prosenttiyksikköä (71 % vuonna 2016 ja 67 % vuonna 2015) Tulostavoite toteutuu Tapio Siukonen Aikuiskoulutuksen asiakkaat ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun ja opetukseen. Asiakastyytyväisyys Asiakastyytyväisyys tehdään syyslukukausittain. Kevätkaudelta ei ole erikseen saatavissa asiakastyytyväisyystulok sia. Tapio Siukonen Harrastuksissa Sukupuolivaikutusten turvataan tasa-arvoiset arviointi ja yhdenvertaiset mahdollisuudet. Tulostavoite toteutuu Tulosyksiköille on tarjottu koulutusta sukupuolivaikutusten arvioinnista. Molempiin koulutuksiin osallistui edustajia jokaisesta tulosyksiköstä. Sivistystoimen oma ennakkoarviointimalli on valmis ja käytössä. Martti Merra / Kaisu Toivonen / Barbro Högström / Susanna Tommila Tulostavoite toteutuu

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kulttuurilautakunta Sivu 9 / Sivistystoimi Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimenpiteet / vastuuhenkilö Yhteisötakuun edellyttämiä toimenpiteitä edistetään sivistystoimessa: Tuen tarpeessa olevat nuoret on tavoitettu ja he ovat tuen piirissä. Tajua Mut! -hankkeen, Eri palveluiden Vamoksen, Ohjaamon ja asiakasmäärien Etsivän nuorisotyön tilastointi saadaan asiakasmäärät. vuoden lopussa. Tulostavoite toteutuu. Martti Merra Sivistystoimen palvelut länsimetron kehitys- ja koulutuskäytävällä on suunniteltu. Jokainen tulosyksikkö ottaa metrokäytävän luomat mahdollisuudet huomioon palvelutarjonnassaan. Tulosyksiköt ovat aloittaneet uusien palvelukokonaisuuksien suunnittelun ja toteuttamisen. Liinu: Matinkylä-Olari- Tapiolan alueelle on perustettu nuorisopalvelujen työtiimi, jonka tehtäviin kuuluvat yesbox, jalkautuminen Iso Omenan palvelutorilla sekä Nuorisotyö raiteillatoiminta. Toiminta käynnistyy 08/2016. Suko ja Svebi: Ruotsinkielisen lukion ja suomenkielisten lukioiden suunnitelma metrokäytävän hyödyntämiseksi on aloitettu ja se valmistuu syksyllä. Kulttuuri: Ison Omenan palvelutori avataan elokuussa, samoin kirjasto ja kulttuurin yhteiskäyttöön suunniteltu tila Kohtaamo. Kulttuuri osallistuu aktiivisesti Tapiolan alueen kehittämiseen. Espoonlahden aluekirjaston ja kulttuuriareenan hankesuunnitelma on ollut Martti Merra / Susanna Tommila / Kaisu Toivonen / Barbro Högström / Titta Tossavainen

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kulttuurilautakunta Sivu 10 / 58 Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimenpiteet / vastuuhenkilö kulttuurilautakunnassa. Tulostavoite toteutuu Toimialan tuloslaskelma on oheismateriaalina. Toimialan toiminnan ja tuloksen analyysi Toimialan tulokertymä oli huhtikuun lopussa 19 milj. euroa eli 38,1 prosenttia. Ilman nettositovia yksiköitä kertymä on 18,4 milj. euroa eli 37,6 prosenttia. Toimialan tulokertymän, ilman nettobudjetoitua kulttuurin yksikköä, ennustetaan ylittävän talousarvion noin 1,4 milj. eurolla, johtuen mm. opetukselle tulevista valtionavustuksista ja -osuuksista, uimahallien asiakastuloista. Nettobudjetoidun kulttuurin yksikön toimintatulojen ja -menojen ennustetaan ylittyvän noin 0,4 milj. eurolla. Toimialan toimintamenojen kertymä oli huhtikuun lopussa 227,6 milj. euroa eli 31,8 prosenttia. Ilman nettobudjetoitua kulttuurin yksikköä menokertymäkertymä oli 222,6 milj. euroa, 31,8 prosenttia. Työvoimakustannusten (henkilöstökulut ja työvoimanvuokrauskustannukset) käyttökustannukset olivat 106 milj. euroa ja käyttöprosentti oli 30,8. Henkilöstömäärärahat alittuvat ja

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kulttuurilautakunta Sivu 11 / 58 työvoimanvuokrausmäärärahat ylittyvät johtuen mm koulujen avustajapalvelujen budjetointitavasta. Catering/Ruokapalvelu sekä ICT-kustannusten laskutus ei ole ajan tasalla. Kuljetuskustannuksia ei ole veloitettu alkuvuoden osalta lainkaan. Toimialan ohjauksen näkökulmasta sisäisten palveluyksiköiden puutteellinen toiminnan raportointi ml. jopa kustannusten kohdistus sekä laskutus vaikeuttavat johtamista ja toiminnan kehittämistä sekä vaarantavat ennusteen realistisuuden. Sivistystoimen toimintamenot, ilman nettobudjetoitua kulttuurin yksikköä, ennustetaan ylittyvän yhteensä noin 1,2 milj. eurolla. Ylitys johtuu kotikuntakorvausten kustannusten noususta tälle vuodelle noin 2 milj. eurolla, josta noin 1 milj. euroa ennustetaan tatu toimenpiteenä katettavan sivistystoimen kustannuksista. Suomenkielisen opetuksen toimintatulojen ennustetaan ylittävän budjetin noin 2 milj. eurolla johtuen valtiolta saaduista avustuksista ja osuuksista. Toimintamenojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisina. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen menojen ja tulojen ennustetaan toteutuvan muutetun talousarvion mukaisesti. Vaikka suomenkielisen varhaiskasvatuksen lapsimäärät ovat kasvaneet, yleisen taloustilanteen heikkeneminen on vaikuttanut myös varhaiskasvatuksen asiakasmaksutulojen kertymiseen. Talousarviossa on varauduttu järjestämään päivähoitopaikka lapselle. Maaliskuussa päivähoidossa oli yhteensä lasta, mikä oli 700 lasta talousarviossa ennakoitua enemmän. Kevätkuukausina päivähoitopaikka järjestettiin keskimäärin 580 lapselle yli talousarviossa ennakoidun lapsimäärän. Kotihoidon tuella olevien lasten määrä on ollut selvästi talousarviossa ennakoitua pienempi. Kotihoidon tuelta on siirtynyt lapsia kunnalliseen ja yksityiseen varhaiskasvatukseen. Svenska rum -lautakunnan toimintatulojen ennustetaan ylittävän talousarvion noin 0,1 milj. eurolla johtuen siitä, että lakisääteistä iltapäivätoimintaa järjestetään omana toimintana ja näin asiakasmaksutulot tulevat kaupungille. Toimintamenojen ennustetaan toteutuvan muutetun talousarvion mukaisina. Kulttuurilautakunnan (brutto) menojen ja tulojen ennustetaan toteutuvan muutetun talousarvion mukaisesti. Kaupunginkirjaston kävijämäärä on laskenut 2,3 %. Myös lainausten määrä on laskenut koko kirjaston tasolla 2,1 %. Kävijät ja lainaus ovat vähentyneet erityisesti Kirjasto Omenassa, jossa kauppakeskuksen ja sen ympäristön rakentaminen ovat vaikuttaneet palveluiden saavutettavuuteen. Huhtikuussa parkkipaikkatilanteen parannuttua käytön lasku on

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kulttuurilautakunta Sivu 12 / 58 pysähtynyt. Omatoimilaittein varustetuissa lähikirjastoissa kävijämäärät ovat nousseet reippaasti, Nöykkiön kirjastossa on käynyt 35 % enemmän ja Kauklahden kirjastossa peräti 83 % enemmän asiakkaita kuin edellisenä vuonna samaan aikaan. Näissä kirjastoissa myös lainausmäärät ovat kasvaneet, Nöykkiössä 21 % ja Kauklahdessa 13 %. Nettobudjetoidun Kulttuurin toimintatulojen ja toimintamenojen ennustetaan ylittyvän noin 0,4 milj. eurolla. Kaupunginmuseo avaa kesäkuussa Kauklahden lasi näyttelyllä. Liikunta- ja nuorisopalvelujen toimintatulojen ennustetaan ylittyvän noin 0,5 milj. eurolla johtuen mm. uimahallien tuloja ennustetaan kertyvän talousarviota enemmän. Lisäksi Sitran ja OKM:n tuista Tajua mut!- viranomaisten yhteistyö lapsen ja nuoren tukena -projektille. Toimintamenojen ennustetaan ylittävän muutetun talousarvion noin 0,2 milj. eurolla johtuen Tajua mut! -projektista. Muun sivistystoimen toimintatulojen ennustetaan alittavan talousarvion noin 1,9 milj. eurolla johtuen sivistystoimen liian suuresta tulo-odotteesta. Toimintamenojen ennustetaan ylittävän muutetun talousarvion noin 1,0 milj. eurolla johtuen kotikuntakorvausten 2 milj. euron kasvusta tälle vuodelle. Tatu toimenpiteenä ennustetaan 1 milj. euroa kotikuntakuntakorvausten kasvusta katettavan sivistystoimen määrärahoista. Investoinnit Liikuntapaikkojen perusparantamisen tulojen ja menojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Koneet ja kalusto Sivistystoimen koneet ja kalusto määrärahojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Kulttuurin tulosyksikön toiminnan ja tuloksen analyysi Kulttuurin tulosyksikkö tulosyksikköön kuuluu neljä palvelualuetta: kaupunginkirjasto, kaupunginmuseo, kaupunginorkesteri (Tapiola Sinfonietta) ja tapahtuma- ja kulttuuripalvelut. Strategiatyö, seuranta ja arviointi, avustusten valmistelu ja kumppanuudet sekä tulosyksikön yhteinen viestintä sekä Kulttuuria kaikille-palvelut (mm. Kulps, kaikukortti, Kulttuurineuvola, Kulttuurikaveri) koordinoidaan kulttuurin esikunnassa. Kulttuurilautakunnan myöntämiä kohdeavustuksia on myönnetty huhtikuun loppuun mennessä helmi- ja maaliskuun kokouksissa. Hakemuksia on tullut yhteensä 37 kappaletta ja haettu summa on ollut yhteensä euroa, avustuksia on myönnetty yhteensä 32 hakemukselle, yhteensä euroa.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kulttuurilautakunta Sivu 13 / 58 KULPS! Kulttuuri- ja liikuntapolku on ollut käynnissä ja toiminut normaalisti entiseen tapaan ja palvellut peruskoulujen oppilaita kulttuuri- liikunta- ja kirjastopoluilla. Kaikukortteja on luovutettu huhtikuun loppuun mennessä yhteensä 627 kpl. Kaikukortin saaneista suurin asiakasryhmä on työttömiä/lomautettuja, joita asiakkaista on ollut 39 %. Pääsylippuja kulttuuritilaisuuksiin Kaikukorteilla on hankittu alkuvuoden aikana yhteensä 179 kpl, joista 12 lippua on hankittu Kaikukortin haltijan mukana oleville lapsille. Kulttuurikaveritoiminnan asiakaskäyntejä on huhtikuun loppuun mennessä ollut yhteensä 271, mukaan lukien sekä yksittäiset asiakkaat että ryhmäkäynnit. Kulttuuriketju-Kulturkedjan tarjottimen ohjelma on jaettu vanhusten hoivalaitoksiin ja palvelukeskuksiin. Ohjelmisto sisältää 173 esitystä, tapahtumaa tai työpajaa, joista suurin osa on jo varattu. Yhteisen viestinnän kehittämisessä on keskitytty kahteen isoon kokonaisuuteen: kulttuuriespoo.fi-verkkopalveluun ja yhteisen viestinnän strategisiin linjauksiin. Verkkopalveluprojektin toimittaja kilpailutettiin ja valittiin alkuvuodesta. Lisäksi projektin toteutusta on valmisteltu yhteistyössä Espoo tietotekniikan kanssa. Kevään aikaan kulttuurin viestintäverkosto on työstänyt KulttuuriEspoon yhteisiä viestinnän strategisia linjauksia, jotka perustuvat KulttuuriEspoo tavoitteisiin. Tammikuussa julkaistiin Länsiväylä-lehden välissä vuoden ensimmäinen kulttuurin tapahtumaliite. Kulttuurin tulosyksikkö, brutto (sitova taso) Kulttuurin tulosyksikön sitova taso sisältää tulosyksikön johdon ja esikunnan, avustusten ja kaupunginkirjaston määrärahat. Toimintatulojen kertymä huhtikuun lopussa on noin 0,4 milj. euroa eli 41,7%. Avustusten ja tukien osuus on noin 0,2 milj. euroa. Toimintamenojen kertymä huhtikuun lopussa on noin 12,2 milj. euroa eli 37,0%. Työvoimakustannusten (henkilöstökulut ja työvoimanvuokrauskustannukset) kustannuksen on 3,2 milj. euroa eli 31,7%. Avustuksia on maksettu 3,9 milj. euroa, eli 49,9%. Avustuksia on maksettu kaksi erää neljästä, mikä vaikuttaa toteumaprosenttiin. Aineisto/esineistöhankintojen kertymä huhtikuun lopussa on 0,6 milj. euroa eli 46%. Sisäisten kustannusten menokertymä huhtikuun lopussa on 3,8 milj. euroa eli 34,5%. Käyttötalouden määrärahojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisena.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kulttuurilautakunta Sivu 14 / 58 Kaupunginkirjasto TP Kävijää Verkkokäyntejä (HelMet kokonaisuudessaan) Fyysisiä lainoja Kävijää lastentapahtumissa Kävijää senioritapahtumissa Toiminta Kaupunginkirjaston kävijämäärä on laskenut 2,3 prosenttia. Myös lainausten määrä on laskenut 2,1 prosenttia. Kävijät ja lainaus ovat vähentyneet erityisesti Kirjasto Omenassa, jossa kauppakeskuksen ja sen ympäristön rakentaminen ovat vaikuttaneet palveluiden saavutettavuuteen. Parkkipaikkatilanteen parannuttua huhtikuussa käytön lasku on pysähtynyt. Omatoimilaittein varustetuissa lähikirjastoissa kävijämäärät ovat nousseet reippaasti: Nöykkiön kirjastossa on käynyt 35 prosenttia enemmän ja Kauklahden kirjastossa peräti 83 prosenttia enemmän asiakkaita kuin edellisenä vuonna samaan aikaan. Näissä kirjastoissa myös lainausmäärät ovat kasvaneet, Nöykkiössä 21 prosenttia ja Kauklahdessa 13 prosenttia. Helmet-verkkokäyntien määrä on noussut 1,5 prosenttia. Helmet.fi-palvelusivuston ilme on uudistettu ja samalla sivusto on muutettu responsiiviseksi sivuston mobiilikäytön helpottamiseksi. Ison Omenan palvelutori valmistuu aikataulun mukaisesti kesällä 2016 ja toiminta käynnistyy Toiminta nykyisissä tiloissa päättyy heinäkuun lopussa Kesän aikana Palvelutori kalustetaan ja varustetaan tietoteknisesti kirjastokäyttöön. Torstaina alkavalla kahden viikon jaksolla järjestetään ns. juhlaviikot, jotka huipentuvat Espoopäivään lauantaina Juhlaviikkojen aikana kuntalaisilla on mahdollisuus tutustua palvelutorin palveluihin erilaisissa teemapäivissä. Tapahtumien tuotanto on parhaillaan käynnissä. Henkilöstö Kulttuurin tulosyksikössä toteutettiin maaliskuun 2016 aikana esimieskysely. Nimettömässä kyselyssä työntekijät arvioivat esimiehensä toimintaa ja omaa toimintaansa suhteessa esimieheen. Jokainen esimies käy saamansa tulokset läpi oman esimiehensä kanssa ja käsittelee ne itse valitsemallaan tavalla työyhteisön kanssa. Kaupunginkirjaston tulokset olivat hiukan koko tulosyksikön tuloksia paremmat. Talous Kaupunginkirjaston toteutuma on ennakoidulla tasolla käyttöprosentin ollessa 33,0 prosenttia (laskennallinen käyttöprosentti 33,3 prosenttia). Palvelutorin yhteiset käyttömenot ovat osittain käynnistyneet muun

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kulttuurilautakunta Sivu 15 / 58 muassa palvelutoripäällikön aloitettua työnsä. Sisäistä laskutusta palvelualueilta ei tietääksemme ole vielä aloitettu. Kulttuuri, netto (sitova taso) Kulttuurin nettobudjetoituun kokonaisuuteen kuuluu kolme palvelualuetta: Kaupunginmuseo, kaupunginorkesteri (Tapiola Sinfonietta) ja tapahtumaja kulttuuripalvelut. Nettobudjetoituja palvelualueita sitoo toimintakate -15 milj. euroa, josta palvelualueet ovat käyttäneet 4,5 milj. euroa eli 29,7 (33,3) prosenttia. Nettobudjetoidun kulttuurin määrärahojen arvioidaan ylittyvän tulojen ja menojen osalta 0,4 milj. euroa. Kaupunginmuseo avaa kesäkuussa Kauklahden lasi näyttelyllä. Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut järjestää Espoo-päivän sekä itsenäisyyspäiväkonsertin, joten loppuvuosi on kustannuspainotteinen. Kuluvan vuoden talouden toteutumaennusteena toimintakate on talousarvion mukainen. Kävijöiden ja tapahtumien lukumäärä sekä lapsille ja nuorille suunnatun toiminnan osuus kulttuurin nettobudjetoidussa yksikössä TP Kävijöitä Kävijöitä Lapsia/ Tilaisuuksia/ Lapsille/ Nuoria Opastuksia Nuorille Kaupunginmuseo Kaupunginorkesteri WeeGee Kulttuurikeskus Sellosali Alueelliset kulttuuripalvelut, yht Kannusali Karatalo Pikku-Aurora Seinätön aluekulttuurityö Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut Toiminta Tapahtuma- ja kulttuuripalveluiden palvelualueeseen kuuluvat Karatalo, Kannusilta, Pikku-Aurora, Espoon kulttuurikeskus, Näyttelykeskus WeeGee, Sellosali sekä alueellinen kulttuurityö ja tapahtumat. Palvelualueen erityiskohteina toimintavuoden aikana ovat olleet muun muassa tapahtumatyön työkalujen kehittäminen, Suomi 100 -hankkeen ja Espoo-päivän toimijakiertue sekä WeeGeen palvelumuotoiluprojektin

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kulttuurilautakunta Sivu 16 / 58 edistäminen. Tapiolan metrotapahtumien koordinointi ja Länsimetron käynnistymisen valmistelutyöt ovat edenneet. Tapahtumatyö Kaupungin ajankohtaiset suurtapahtumat kokoava tapahtumaespoo.fisivusto avattiin alkuvuodesta. Lisäksi kaupungin ohjeet tapahtumajärjestäjille on päivitetty ja julkaistu Espoon verkkosivuilla osoitteessa espoo.fi/tapahtumaohjeet. Kaupunkilaisten omien tapahtumien järjestämisen tueksi on julkaistu opas, johon on koottu yleisimmät yleisötapahtumien järjestämiseen liittyvät tiedot ja tapahtumajärjestäjien vinkkejä. Kaikille avoimissa Espoo-päivän ja Suomi 100 Espoon toimijailloissa oli tarjolla infoa, verkostoitumista ja aktiivisten kaupunkikulttuuritoimijoiden puheenvuoroja. Suomi 100 -hankkeelle on palkattu koordinaattori valtioneuvoston kanslian tuella. Koordinaattori Saara Vanhala aloitti työt ja sen jälkeen hän on kiertänyt toimijoiden, järjestöjen kaupungin tilaisuuksissa kertomassa hankkeesta ja siihen osallistumisesta. Alueelliset kulttuuritalot: Pikku-Aurora, Kannusali ja Karatalo Lasten kulttuurikeskus Pikku-Aurora jatkaa lastenkulttuurikeskustenverkoston jäsenenä sekä opetus- ja kulttuuriministeriön toiminta-avustuksen piirissä. Pikku-Auroran laajennus, Meijerin kunnostus -hanke, on valittu Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 ohjelmaan. Maaliskuussa toteutettiin sekä kansainvälinen lasten ja nuorten teatterifestivaali Bravo! että harrastajille suunnattu Loiste-festivaali, jotka kummatkin olivat pääkaupunkiseudun yhteisen työn tulosta. Espoon Koulukinoviikot tarjosi huhtikuussa kahden viikon ajan elokuvaelämyksiä koululaisille. Leffojen lisäksi pakettiin kuului oppimateriaalit. Aluekulttuurityön kehittäminen on käynnistynyt tilannekartoituksella ja toiminnan arvioinnilla. Ensimmäiset alustavat suunnitelmat on laadittu palvelujen uudistamiseksi ajanmukaisuutta, tulevaisuuden tarpeita ja resursseja vastaaviksi. Palvelualueelle hankittiin siirrettävä esiintymislava tapahtumatyön tueksi. Talous Talous on ennalta suunnitellun ja sovitun mukainen. Kävijöitä mennessä , joista lapsia ja nuoria/perheitä ja tilaisuuksia 648. Vastaavat luvut vuonna 2015: kävijöitä , joista lapsia ja nuoria/perheitä ja tilaisuuksia 524.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kulttuurilautakunta Sivu 17 / 58 Espoon kulttuurikeskus Espoon kulttuurikeskus on jälleen tarjonnut omien tuotantojensa lisäksi toiminta-alustan muun muassa klassisen ja kevyen musiikin konserteille, näyttelyille, teatterivierailuille, tanssi-, sirkus- ja elokuvaesityksille sekä lastenesityksille. Helmikuussa tuotettiin kulttuurin ja liikunnan yhteistyöprojektina Ystäväluistelu keskusaltaalle. Tapiola Sinfonietta konsertti striimattiin suorana Tapiolasalista jäälle. Alkuvuosi on ollut Espoon kulttuurikeskukselle viime vuotta hiljaisempi kävijämäärien suhteen. Tämä johtuu useampien isojen tapahtumien siirtymisestä toisaalle isompien tilojen perässä sekä April Jazzien kävijämäärien laskusta. Kävijöitä mennessä , joista lapsia ja nuoria/perheitä ja tilaisuuksia 195. Vastaavat luvut vuonna 2015: kävijöitä , joista lapsia ja nuoria/perheitä ja tilaisuuksia 251. Sellosali Sellosalissa järjestettiin huhtikuun loppuun mennessä yhteensä 119 yleisötapahtumaa, joissa oli noin kävijää. Kokonaiskävijämäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna noin 20 prosenttia. Sellosalin ohjelmatarjonta sisälsi runsaasti klassisen sekä rytmi- ja viihdemusiikin konsertteja, tanssi-, teatteri- ja stand up -esityksiä, elokuvia sekä lapsille ja perheille suunnattua ohjelmaa. Lisäksi Sellosalissa pidettiin säännöllisesti ikäihmisille suunnattua maksutonta iltapäiväohjelmaa päivätanssien, iltapäiväkonserttien ja iltapäiväelokuvien muodossa. Aamupäivisin tapahtuvan viikoittaisen esitystoiminnan ohella lapsille suunnatut Lasten lauantait olivat suosittuja lapsiperheiden keskuudessa. Maaliskuussa Sellosalissa nähtiin myös nuorelle yleisölle suunnatun kansainvälisen Bravo!-lastenteatterifestivaalin esityksiä. Huhtikuussa Sellosali toimi espoolaisen Juurijuhla-Rotfestkansanmusiikkifestivaalin päänäyttämönä sekä April Jazz -festivaalin konserttipaikkana. Talous Sellosalin toimintakatteen toteuma huhtikuun loppuun mennessä oli 25,1 prosenttia, ja toimintatulojen kertymä yhteensä noin euroa. Sellosalin kuluvan vuoden talouden toteumaennusteena toimintakate on talousarvion mukainen. Toiminnan kustannustehokkuus ja tuottavuuden parantuminen toteutuu palvelujen tuottamisessa nettobudjetoinnin avulla. Kävijöitä mennessä , joista lapsia ja nuoria/perheitä ja tilaisuuksia 119. Vastaavat luvut vuonna 2015: kävijöitä , joista lapsia ja nuoria/perheitä ja tilaisuuksia 112. Näyttelykeskus WeeGee Näyttelykeskus WeeGeellä vuosi 2016 on ollut kävijöiden osalta vilkas. Kevään aikana on järjestetty Lasten museofestarit, ilmaisilta on siirretty

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kulttuurilautakunta Sivu 18 / 58 keskiviikosta perjantaihin ja museoiden aukioloa on jatkettu Tunes & Tapas -te loilla. Studio Suurosessa on avattu Matti Saanion kirjailijakuvia -näyttely sekä Aalto-yliopiston viiden opiskelijan suunnittelema Vietto-tila. Henkilökunta on tehnyt töitä Helinä Rautavaaran museon muuttoa varten. Museo sulkeutui WeeGeen tiloissa auetakseen myöhemmin uusissa tiloissa. WeeGeen uudistuminen ja designprofiilin vahvistaminen ovat edistyneet. Museonjohtajat ovat työstäneet uutta, yhtenäisempää WeeGee-kokonaisuutta ja henkilökunta on osallistunut palvelumuotoilutyöpajoihin. Museoliiton Museokortti on ollut menestys myös WeeGeen museoissa. Kävijöitä (museokäyntejä) mennessä , joista lapsia ja nuoria/perheitä ja tilaisuuksia Vastaavat luvut vuonna 2015: kävijöitä (museokäyntejä) , joista lapsia ja nuoria/perheitä ja tilaisuuksia Henkilöstö Kaksi palvelualueen työntekijää osallistui kansainvälisen Eurocitiesverkoston Culture for Cities and Regions -ohjelmaan: opintomatkat tehtiin Iso-Britannian Birminghamiin ja Belgian Antwerpeniin. Opintomatoken joiden aiheina oli kulttuuripalvelujen kehittäminen. Sellosalin tuotantopäällikön, kulttuurituottajan ja markkinointipäällikön vakansseja hoidettiin sijaisuusjärjestelyistä johtuen määräaikaisina työsuhteina kevään 2016 aikana. Näyttelykeskus WeeGeellä aloitti erityisasiantuntijana Liisa Paatsalo. Suomi 100 -koordinaattoriksi palkattiin ajalle Saara Vanhala. Tapiola Sinfonietta Toiminta Tapiola Sinfoniettan vuosi käynnistyi hyvin ensimmäisellä neljänneksellä. Kausi alkoi taiteellisen partnerin Mario Venzagon lähes loppuunmyydyllä konsertilla. Orkesteria johtivat hyvällä menestyksellä myös nuori suomalainen Klaus Mäkelä sekä Olari Elts, Rafael Payare ja Anthony Marwood. Kamarimusiikkia kartanoissa soitettiin loppuunmyydyille saleille ja myös Aleksander Melnikovin kanssa ohjelmassa oli kamarimusiikkia. Helmikuussa soitettiin luokkalaisille kaksi KULPS!-konserttia, joissa Marzi Nymanin lisäksi esiintyivät Mariska ja Felix Zenger. Samalla kokoonpanolla soitettiin myös yksi perhekonsertti. Kulttuurineuvolatoiminta, palvelutalo- ja kouluvierailut jatkuivat edellisen vuoden tapaan. Uutena toimintamuotona aloitettiin vierailut vastaanottokeskuksissa, ja turvapaikanhakijoita on kutsuttu lisäksi

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kulttuurilautakunta Sivu 19 / 58 iltapäiväkonsertteihin. Uli Kontu-Korhosen vetämään sairaalamuusikkokoulutukseen osallistui seitsemän muusikkoa. Talous Alkuvuoden toimintakate on 31,0 prosenttia, joka on suunnitellulla tasolla. Myös toimintatulojen kertyminen (44 prosenttia) lähti hyvin käyntiin. Huhtikuussa tarkasteltiin konserttilippujen hintoja ja vertailtiin vastaaviin hintoihin pääkaupunkiseudulla. Tutkimuksen perusteella laadittiin ehdotus joistakin konserttilippujen hinnankorotuksista seuraavalle kaudelle. Henkilöstö Koko henkilökunnan tavoite- ja kehityskeskustelut toteutettiin vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana ja keskusteluissa esille tulleita kehittämisideoita otettiin käytäntöön. Tarkastelujakson aikana työskenneltiin muusikkojen työterveyshuollon tilanteen parantamiseksi. Asiantuntija-apua saatiin Musiikkitalon muusikkopoliklinikalta ja musiikkilääketieteeseen erikoistuneilta lääkäri Miikka Peltomaalta ja fysioterapeutti Katarina Poranderilta. Asian edistämiseksi kerättiin materiaalia toimialan johdolle neuvotteluihin Espoon työterveyshuollon kanssa. Neuvottelujen tavoitteena on saada työterveyshuollosta muusikoiden työperäisiin oireisiin perehtynyttä asianmukaista palvelua. Orkesterin keski-iän ollessa 46,8 työssä jaksaminen ja varhainen puuttuminen muun muassa staattisen soittoasennon aiheuttamiin haasteisiin tulee yhä keskeisemmäksi niin taloudellisesti kuin taiteellisestikin. Kaupunginmuseo Toiminta Kulttuuriympäristön asiantuntijat antoivat lausuntoja ja suorittivat muita asiantuntijapalveluita yhteensä 500 kappaletta. Lausuntojen yhden kuukauden laatutakuu toteutui koko kauden ajan. Lisäksi kulttuuriympäristön vastuualue osallistui lukuisiin poikkihallinnollisiin työryhmiin, keskeisimpänä kaupungin kulttuuriympäristöohjelmaa valmisteleva työryhmä. Glimsin uusittu perusnäyttely avattiin huhtikuussa 170 vieraan läsnä ollessa. Glimsin uusittu ilme keskittyy entistä enemmän paikalla asuneiden henkilöiden historiaan. Usean vuoden suurtyö, näyttely ja julkaisu Kauklahden lasitehtaan toiminnasta ja tuotannosta on loppusuoralla. Näyttely avataan Kevään kävijämäärät museon eri toimipisteissä olivat 43 prosenttia korkeammat kuin samana aikana edellisenä vuonna. Suurin syy tähän oli kansainvälinen Gladiaattorit-näyttely ja sen eri-ikäisille räätälöidyt oheisohjelmat.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kulttuurilautakunta Sivu 20 / 58 Kokoelmat karttuivat 1073 numerolla, ja 732 esinettä konservoitiin. Pentalan tulevan saaristomuseon esineistö oli Kauklahden lasin ohella ensisijainen kohde. Henkilöstö Vakinaisen henkilöstön määrä pysyi samana. Kehityskeskustelut käytiin ja museon johtoryhmä jatkui työnohjausta ulkopuolisen konsultin avustamana. Henkilöstön hyvinvointiin kiinnitettiin huomiota ja WeeGeellä sijaitsevan KAMU-näyttelytilan ja toimitilojen uudistettu pelastussuunnitelma valmistui. Talous Talouden kehitys toteutui suunnitellusti. Museon käyttötalouden menot jaksottuvat vuoden suurien tulostavoitteiden toteutumisen mukaan, keväällä kulut keskittyivät Glimsin uudistamiseen ja seuraavaksi alkukesään Kauklahden lasi-näyttelyn valmistamiseen. Tiedoksi

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 Kulttuurilautakunta Sivu 21 / / Kulttuurin kohdeavustukset, erä 3 Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Kasvi, puh Sini Sormunen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kulttuurijohtaja Susanna Tommila Kulttuurilautakunta päättää myöntää kohdeavustuksia liitteen mukaisesti yhteensä euroa. Selvitys avustuksen käytöstä on toimitettava kaupungille seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Päätös Kulttuurilautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 4 Kohdeavustukset 2016, erä 3 - Ei julkinen - Kohdeavustukset 2016, erä 3 - Julkinen Kulttuurilautakunnan hyväksymien avustusten yleisten ehtojen ja periaatteiden mukaan lautakunta myöntää kohdeavustuksia 1) lähikulttuuritoimintaan, 2) taideapurahoina espoolaisille ammattitaiteilijoille, 3) kehittämisavustuksina espoolaisille ammattimaisille taide- ja kulttuurialan yhteisöille sekä 4) matka-avustuksina kansainväliseen toimintaan espoolaisille taiteen ammattilaisille ja ammattimaisille kulttuurialan yhteisöille. Kohdeavustus on käytettävä avustushakemuksessa esitetyn suunnitelman ja talousarvion mukaisesti. Kohdeavustukset ovat jatkuvasti haettavissa tammikuun lopusta elokuun loppuun mennessä. Lautakunta päättää kohdeavustuksista hakuajankohtaa seuraavissa kokouksissa. Vuoden 2016 kohdeavustuksina myönnettävien lähikulttuuriavustusten myöntämisessä painotetaan erityisesti sellaisia tapahtumia ja toimintaa, joissa Espoon kaupunkiympäristöjä kehitetään asukaslähtöisesti, yhdessä erilaisten asukasryhmien kesken ja kestävä elämäntapa huomioiden.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 Kulttuurilautakunta Sivu 22 / 58 Tässä kokouksessa on päätettävänä 39 kohdeavustushakemusta, yhteensä euroa, joista 32 esitetään myönnettäväksi yhteensä euroa. Alkuperäiset hakemusasiakirjat ovat nähtävillä kokouksessa. Tiedoksi - Avustuksen hakijat

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 Kulttuurilautakunta Sivu 23 / / Tuloste- ja kopiomaksuista luopuminen Espoon kaupunginkirjastossa Valmistelijat / lisätiedot: Jaana Tyrni, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kulttuurijohtaja Susanna Tommila Kulttuurilautakunta päättää luopua tuloste- ja kopiomaksuista Espoon kaupunginkirjastossa alkaen. Käsittely Jokinen vastusti esittelijän päätösehdotusta ja ehdotti, että lautakunta hylkää päätösehdotuksen. Puheenjohtaja totesi Jokisen ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Puheenjohtaja teki lisäysehdotuksen, että päätöksen vaikutusten seuranta tuodaan helmikuun 2017 kulttuurilautakunnan kokoukseen arvioitavaksi. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko tämä ehdotus hyväksyä. Koska lisäysehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen hyväksytyksi. Päätös Kulttuurilautakunta: Kulttuurilautakunta 1 hyväksyi esittelijän ehdotuksen ja 2 päätti, että päätöksen vaikutusten seuranta tuodaan helmikuun 2017 kulttuurilautakunnan kokoukseen arvioitavaksi. Selostus Perustelut Taustaa Kirjastolain ( /904) 1 :n mukaan Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 Kulttuurilautakunta Sivu 24 / 58 Kirjastojen tulostus- ja kopiointipalveluita käyttävät ovat pääosin työelämän ulkopuolella olevat kuntalaiset: eläkeläiset, toimentuloavun tai muun sosiaalietuuden piirissä olevat, maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat sekä koululaiset ja opiskelijat. Näille ryhmille pienikin maksu voi olla palvelun käytön este. Monille näistä käyttäjistä tulosteen saaminen on välttämätöntä heidän jokapäiväisen elämänsä edellytysten turvaamiseksi tai opintojen suorittamiseksi. Uuden opetussuunnitelman mukaan oppimisympäristönä toimii yhä enemmän muut kuin koulutilat, mikä lisää koululaisten tarvettaan tulostaa muualla kuin koulussa. Kaupunginkirjasto on useiden vuosien ajan etsinyt ratkaisua, jolla tulostusmaksujen maksaminen voitaisiin integroida osaksi kaupungin kilpailuttamaa tulostinpalvelua. Tässä ei kuitenkaan ole onnistuttu. Tulosteiden maksamista on tällä hetkellä mahdotonta valvoa aukottomasti, joten osa asiakkaista ei maksa tulosteistaan. Kaupungin strategian mukaisesti palvelut toimivat yhä enemmän yhteiskäyttöisissä tiloissa. Kaupunginkirjasto toimii edelläkävijänä yhteiskäyttöisyydessä. Elokuussa 2016 Ison omenan kirjasto aloittaa toimintansa Ison omenan palvelutorilla, jossa samassa tilassa toimii 10 toimijaa, mm. KELA ja yhteispalvelupisteet. KELAn asiakkaille tulostaminen ja kopiointi on ilmaista ja yhteispalvelupisteissä mm. erilaisten sosiaalietuuslomakkeiden tulostaminen on maksutonta. Yhteisiin tiloihin siirryttäessä on työkäytäntöjen vuoksi välttämätöntä yhtenäistää maksupolitiikka. Maksuttomuus helpottaisi palvelutorin asiakkaiden päivittäistä asiointia merkittävällä tavalla. Kaupungin yhteispalvelupisteet ovat ilmoittaneet, että luopuvat tuloste- ja kopiomaksuista, mikäli kirjastoissakin niistä luovutaan. Vuoden 2016 loppuun mennessä kaikki yksivuoroiset lähikirjastot on varustettu omatoimikäytön mahdollistavin laitteiston. Omatoimikäyttö on lisännyt lähikirjastojen käyttöä merkittävästi (35 83 %). Jotta myös tulostaminen omatoimiaikana on mahdollista, sen tulee olla maksutonta. Erillisohjelmiston hankkiminen tätä käyttöä varten tuottaisi enemmän kustannuksia kuin tulosteista saadaan tuloja. Maksamistavat, maksutulot ja niiden vastaanottamisen kulut Kaupunginkirjastossa on käytössä muiden kirjastomaksujen osalta Helmetkirjastojen kanssa yhteinen verkkomaksamispalvelu, jossa asiakas voi maksaa sekä verkkopankilla että kortilla. Tulostemaksuja ei ole integroitu seudulliseen palveluun. Kirjastoissa voi maksaa sekä korteilla että käteisellä rahalla. Kaupunginkirjaston tavoitteena on poistaa käteiskassat kokonaan lähikirjastoista ja vähentää kassoja aluekirjastoissa yhteen/kirjasto. Selvityksen alla on myös maksuautomaatti, jossa käteistä käyttävä asiakas voi maksaa kirjastomaksunsa (automaatin toimittaja hoitaa rahaliikenteen). Tällöin kirjastoilta poistuisi kokonaan rahan laskemiseen, säilyttämiseen ja kuljettamiseen liittyvät kulut. Sopimustoimittajalta saadun tarjouksen mukaan automaatin hinta on kuitenkin liian korkea hyötyyn nähden. Neuvotteluja toimittajan kanssa jatketaan.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 Kulttuurilautakunta Sivu 25 / 58 Helsingin kaupunginkirjaston poistettua käteismaksumahdollisuus lähikirjastoista, asiakkaat ovat siirtyneet verkkomaksupalvelun käyttäjäksi aikaisempaa runsaammin. Kassojen poistaminen vapauttaa henkilökunnan asiakkaiden neuvonta- ja opastuspalveluun sekä aineiston järjestelytehtäviin. Myös Vantaan kaupunginkirjaston pilottikokeilussa kassapalvelusta luopuminen vapauttaa henkilökunnan tekemään kirjastoammatillista asiakaspalvelua. Kaupunginkirjaston tuloste- ja kopiomaksuista kertyvä tulo oli vuonna Maksujen käsittely aiheuttaa monenlaisia kuluja. Maksujen käsittelyyn käytetään kirjastossa kaupungin sopimustoimittajan Enkora-kassaohjelmistoa, jonka yhden kassalisenssin hinta on 75 / kassa/kk. Kirjastossa kassoja on tällä hetkellä 23 kpl, kulu yhteensä on /kk eli /vuosi. Maaliskuussa 2016 kirjastoissa tehtiin 22 tilitystä, joissa tilitys oli keskimäärin 327 (vaihteluväli ). Rahaa käteiskassoissa oli maaliskuussa yhteensä 9 178, keskimääräinen käteiskassan koko oli 611 ( ). Kassan tilitys tehdään kussakin kirjastossa 1-4 kertaa kuussa, yhteensä kaupunginkirjastossa 22 kertaa/kk. Tähän työaikaa kuluu n. 16 tuntia. Lisäksi Iso omenan kirjastossa lasketaan pohjakassa päivittäin, mihin aikaa menee n. 10 tuntia/kk. Tilityskuljetukset tehdään kerran kuussa, kaupunkitiedon yksikkö hoitaa niiden läheisyydessä sijaitsevien kirjastojen tilityskuljetukset. Tilityskuljetuksen hinta on 18 /kuljetus sekä 3,3 tilityserä. Koko kirjaston osalta kuljetuskulut ovat 352 /kk ja /vuosi. Lisäksi tulee vielä seteli-/kolikkokohtainen laskemiskulu. Kolmessa kirjastossa tehtiin toukokuussa viikon kestävä otanta sellaisten asiakaspalvelutilanteiden määrästä, joissa ainoastaan otettiin vastaan tuloste- tai kopiomaksuja. Entressessä asiointeja oli 177 kpl (708 kpl/kk), Ison omenan kirjastossa 207 kpl (828 kpl/kk) ja Kauklahden kirjastossa 11 kpl (44 kpl/kk). Aikaa yhteen palvelutapahtumaan kuluu sekuntia. Yhteenvetona voidaan todeta, että tulostusmaksujen kerääminen ei ole taloudellisesti järkevää maksujen keräämisestä aiheutuvien kustannusten vuoksi. Tuloste- ja kopiomaksuista luopumalla voitaisiin kassojen määrää vähentää merkittävästi ja poistaa ne juuri lähikirjastoissa, joissa tulokertymä kuluihin nähden on olematon. Esityksen tavoitteena on toimintatapa, jossa tulostettaessa työasema antaa käyttäjälle tunnuksen, jonka avulla asiakas saa tulosteen tulostimesta. Ohjelma kertoo, kuinka monta sivua se tulostaa ja pyytää vahvistuksen tulostuskäskylle. Näin vältetään se, että asiakas vahingossa tulostaa ylimääräisiä sivuja ja ettei tulostin tulosta mitään sellaista, jota asiakas ei ota mukaansa. Toimintatapa on myös tietosuojan näkökulmasta perusteltu, vain asiakas itse voi nähdä omat tulosteensa silloinkin, kun

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 Kulttuurilautakunta Sivu 26 / 58 tulostin ei sijaitse työasemien vieressä. Tulostintoimittajan kanssa käytyjen neuvotteluiden pohjalta on syytä uskoa, että prosessi saadaan toimimaan kuvatulla tavalla. Mikäli kuvattu toimintamalli ei teknisesti onnistu, tulostimet sijoitetaan kirjastoissa niin, että tulostamista voidaan valvoa palvelupisteistä käsin. Toimivalta Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön :n 11. momentin mukaan lautakuntien tehtävänä on päättää muut kuin lakiin ja asetuksiin perustuvat taksat ja maksut tehtäväalueellaan valtuuston antamien yleisten perusteiden mukaan. Tiedoksi

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 22 Kulttuurilautakunta Sivu 27 / / Tapiola Sinfoniettan konserttien lippujen hinnoista päättäminen Valmistelijat / lisätiedot: Helena Värri, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kulttuurijohtaja Susanna Tommila Kulttuurilautakunta päättää hyväksyä Espoon kaupunginorkesteri Tapiola Sinfoniettan konserttien sarjalippujen sekä Iltapäiväkonsertin ja Kamarimusiikkia kartanoissa kertalipun hinnat seuraavasti syksystä 2016 alkaen: Sarja Euroa (konserttien määrä: puoli / koko kausi) (puoli/koko kausi) Platina-kausisarja (9/18) 169 / 310 * eläkeläinen 128 / 236 * opiskelija, työtön, lapsi (alle 17-v.) 79 / 148 Kulta-kausisarja (5/10) 100 / 187 * eläkeläinen 76 / 142 * opiskelija, työtön, lapsi (alle 17-v.) 47 / 88 Hopea-kausisarja (4/8) 80 / 150 * eläkeläinen 61 / 114 * opiskelija, työtön, lapsi (alle 17-v.) 37 / 70 Iltapäiväkonsertit (4) 70 * kertalippu 20 Hetkiä-kamarimusiikkisarja (6) 80 / 54 Kamarimusiikkia kartanoissa (5) 65 * kertalippu 15 Fantasia-sarja (4) 10 %:n alennus perushintaisen kertalipun hinnasta Hinnat sisältävät 0 % arvonlisäveroa, paitsi iltapäiväkonsertit joihin liittyy kahvitarjoilu. Päätös Kulttuurilautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 22 Kulttuurilautakunta Sivu 28 / 58 Selostus Syksystä 2016 alkavalla kaudella Espoon kaupunginorkesterilla Tapiola Sinfoniettalla on seitsemän konserttisarjaa: Platina-sarja, Kulta-sarja ja Hopea-sarja. Sarjoissa on kolme hintakategoriaa: perushinta, eläkeläisten hinta sekä hinta opiskelijoille, työttömille ja lapsille (alle 17-vuotiaille). Sarjalipun voi ostaa myös vain puoleksi kaudeksi. Uutuutena on Fantasiasarja, jossa asiakas valitsee neljä vapaavalintaista konserttia. Lisäksi iltapäiväkonsertteihin, Hetkiä-kamarimusiikkikonsertteihin ja Kamarimusiikkia kartanoissa -konsertteihin on mahdollisuus ostaa sarjalippu. Konsertteihin on mahdollista päästä myös Kaikukortilla ja orkesteri on myös mukana Kulttuurikaveritoiminnassa. Kauden ensimmäinen konsertti on Perustelut Tapiola Sinfoniettan lippujen hintoja tarkistettiin edellisen kerran kolme (3) vuotta sitten. Tuolloin sarjalippujen hintoja korotettiin hyvin maltillisesti, mistä johtuen sarjalippujen hinnat ovat nykyisin huomattavasti alhaisempia kuin pääkaupunkiseudun muilla orkestereilla. Sarjalippujen uusissa hinnoissa on huomioitu pääkaupunkiseudun klassisen musiikin orkesterikonserttien yleinen hintataso. Tapiola Sinfonietta on nettobudjetoitu yksikkö ja tulonhankinta kaikin mahdollisin keinoin on keskeistä toimintaedellytysten turvaamiseksi. Myös kaupungin talous- ja tuottavuusohjelma edellyttää hintojen tarkistamista säännöllisesti. Kertalippujen nykyiset hinnat sen sijaan vastaavat pääkaupunkiseudun orkestereiden hintatasoa, lukuun ottamatta iltapäiväkonsertteja, joiden kustannusrakenne muuttui keväällä 2016 yhteistyösopimuksen (Sodexo) päätyttyä. Nykyiset kausisarjojen hinnat ovat: Platina-kausisarja 145 / 270 euroa * eläkeläinen 110 / 205 euroa * opiskelija, työtön, lapsi (alle 17-v.) 64 / 120 euroa Kulta-kausisarja 90 / 165 euroa * eläkeläinen 66 / 122 euroa * opiskelija, työtön, lapsi (alle 17-v.) 37 / 70 euroa Hopea-kausisarja 73 / 135 euroa * eläkeläinen 53 / 100 euroa * opiskelija, työtön, lapsi (alle 17-v.) 30 / 58 euroa Iltapäiväkonsertti-sarja 60 euroa * kertalippu 18 euroa Hetkiä-kamarimusiikkisarjassa alennettujen sarjalippujen hinta on 50 euroa.

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 22 Kulttuurilautakunta Sivu 29 / 58 Nykyisten kertalippujen hinnat ovat: Kausisarjojen konsertit 25 / 19 / 11 euroa Vappukonsertti 25 / 20 / 15 euroa Hetkiä-kamarimusiikkikonsertit 15 / 10 euroa Kamarimusiikkia kartanoissa 14,50 euroa Muut kamarimusiikkikonsertit 15 / 10 euroa Marzi-musaa 13 euroa (4 hlö ryhmälippu 40 euroa) Lastenkonsertti 8 euroa (4 hlö ryhmälippu 28 euroa) Kertalippujen hinnat ovat alkaen-hintoja: sisältävät Lippupisteen palvelumaksun, mutta ei esim. Lippupisteen lähetyskuluja. Hintaryhmät: Peruslippu / eläkeläinen/ opiskelija, lapsi, työtön, varusmies Toimivalta Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön :n 11. momentin mukaan lautakuntien tehtävänä on päättää muut kuin lakiin ja asetuksiin perustuvat taksat ja maksut tehtäväalueellaan valtuuston antamien yleisten perusteiden mukaan. Tiedoksi

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 23 Kulttuurilautakunta Sivu 30 / / Kulttuurilautakunnan lausunto Espoon ilmasto-ohjelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Kasvi, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kulttuurijohtaja Susanna Tommila Kulttuurilautakunta antaa omana lausuntonaan Espoon ilmasto-ohjelmasta seuraavaa: Lautakunta pitää keskeisenä asiana sitä, että ilmastonmuutoksen torjuntaan pyrkivät tavoitteet ja viestintä kiinnitetään kestävän kehityksen kehykseen. Espoon kaupungilla on kaikki edellytykset toimia niin, että Espoosta kehittyy luova ja rohkea kulttuurikaupunki, joka tukee kestävää elämäntapaa. Eri sektoreiden välinen yhteistyö toimii ja kaupunki menestyy kokeilevalla ja uteliaalla asenteella. Espoon kaupunki toimii luovana toiminta-alustana, jossa palvelut, työpaikat, yrittäjyys ja asuminen nivoutuvat ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti Espoon kestävää kehitystä edistäen yhteen. Seuraavien ohjelmaa koskevien kommenttien sekä lisäys- ja muutosesitysten kautta kulttuurilautakunta ja kulttuurin tulosyksikkö kokevat, että ne voivat omassa roolissaan edistää ensivaiheen ilmastotoimenpiteitä luontevana osana toimintaansa. Kohta: 1 Ilmasto-ohjelmalla toteutetaan Espoo-tarinaa Ehdotettu ensimmäinen tavoite on pääkaupunkiseudun yhteisen ilmastostrategian tarkennettu tavoite, jonka lisäksi Espoo asettaa myös toisen tavoitteen. Lautakunta ehdottaa, että kohdat 1 ja 2 muotoillaan seuraavasti: Espoon kaupunki asettaa tämän ohjelman hyväksymisen myötä itselleen kaksi ilmastotavoitetta: 1) Ilmastotavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. 2) Ilmastotavoitteena on saavuttaa 60 %:n asukaskohtainen päästövähennys vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Espoon kaupungin tavoitteena on vähentää ilmaston kannalta haitallisia päästöjä ja saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Lauseesta tulee vaikutelma, että tämä on jo olemassa oleva tavoite. Lautakunnan ehdottama muutosesitys: Espoon kaupunki on ilmasto-ohjelmassaan

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 23 Kulttuurilautakunta Sivu 31 / 58 asettanut tavoitteekseen vähentää ilmaston kannalta haitallisia päästöjä ja saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Kohta: 2.1 Parannetaan joukkoliikenteen palvelutasoa ja lisätään vähäpäästöistä liikkumista Tavoitteena kasvattaa joukkoliikenteen kulkutapaosuutta ja pienentää joukkoliikenteen päästöjä Lautakunta ehdottaa, että toisen kappaleen loppuun lisätään seuraava lause: Kulttuuri- ja vapaa-ajan tapahtumissa suurimpia päästöjen aiheuttajia on liikkuminen yksityisautoilla. Kasvattamalla joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta suuriin yleisötapahtumiin vaikutetaan liikenteen aiheuttamiin haittoihin. Kohta 2.2 Tehdään Espoosta toimiva pyöräilykaupunki Tavoitteena kasvattaa pyöräilyn kulkutapaosuutta ja tehdä pyöräilystä houkutteleva vaihtoehto yksityisautoilulle Lautakunta ehdottaa, että viidennen kappaleen loppuun lisätään seuraava lause: Espoon viidessä kaupunkikeskuksessa on tärkeää järjestää monipuolisia kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluita, jotka tekevät kestävistä valinnoista asukkaille haluttavia ja helposti pyöräillen saavutettavia. Espoon kaupungin oman toiminnan lisäksi Espoon kumppaneita kannustetaan vahvistamaan pyöräilyn positiivista imagoa. Kohta: 2.3 Vauhditetaan lähiöiden korjausrakentamista sekä lisä- ja täydennysrakentamista. Lautakunta ehdottaa otsikosta poistettavaksi sanan lähiöiden. Tavoitteena parantaa asumisen laatua, vähentää siihen liittyviä kustannuksia ja päästöjä. Lisäksi lautakunta esittää tavoitteeksi seuraavaa: Tavoitteena on myös parantaa kaupungin omistamien julkisten rakennusten energiatehokkuutta, kuitenkin huomioiden suojeltujen ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ominaispiirteet. Lautakunta ehdottaa, että luvun viimeistä edelliseen kappaleeseen lisätään seuraava lause: Kaupungin omistamien julkisten rakennusten energiatehokkuutta parannetaan kiinnittämällä huomiota lämmön- sähkön ja vedenkulutukseen. Kohta: 2.5 Toteutetaan vähäpäästöistä kaupunkirakennetta tukevaa kaavoitusta ja palveluverkkosuunnittelua Kaavoituksella ohjataan ilmaston kannalta myönteiseen maankäyttöön, eri yhdyskunnan toimintojen sijoittumiseen ja rakentamiseen Lautakunta ehdottaa, että neljännen kappaleen alkuun lisätään seuraava lause: