Rovaniemen kaupunki. Talousanalyysi talousarvion laadinnan tueksi Kuinka selvitään soteen saakka. Eero Laesterä & Tuomas Hanhela
|
|
- Martti Mäkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Rovaniemen kaupunki Talousanalyysi alousarvion laadinnan ueksi Kuinka selviään soeen saakka Eero Laeserä & Tuomas Hanhela
2 Tausaksi copyrigh Perlacon Oy
3 Korkea eknologia & finanssikriisi? Copyrigh Perlacon Oy
4 Korkea eknologia & finanssikriisi? 1,4 1,2 Ei pelkkää suhdannea, vaan kokonaisen eknologiasekorin romahdus. 1 0,8 0,6 0,4 0, Copyrigh Perlacon Oy
5 Tavara miljardia euroa, käyvin hinnoin - ja palveluviennin arvo vuosineljänneksiäin, Tarviava vienikehiys, joa julkinen sekori kyeäisiin rahoiamaan ilman lisävelkaanumisa Toeuunu vieni Suomen vieni on romahanu, vieniuloja puuuu noin 30 miljardia euroa vuodessa Teollisuus uo 80 % Suomen vieniuloisa Lähde: Macrobond, Eurosa 27 mrd e arve 18 mrd e oeuma 9 mrd e puue 4 x 9 mrd e
6 Viennin yöpaika 2008 ja 2012 Kuviossa esiey viennin yöllisyyden muuosa Lukema sisälävä myös viennisä aiheuunee epäsuora yöpaika. Vuonna 2008 vieni yöllisi joka neljännen yöpaika ova vähenynee noin Sähkö- ja elekroniikkaeollisuuden yöpaika puoliunee Poisuma Euroa Kemiallise uoe % Paperi ja mesäeollisuus % Sähkö ja elekroniikka % Koneiden ja laieiden valmisus % Muu oimiala % Yheensä % Kemiallise uoe Paperi ja mesäeollisuus Lähde: Suomen Pankki Sähkö ja elekroniikka Koneiden ja laieiden valmisus Muu oimiala Copyrigh Perlacon Oy
7 Pikäaikaisyöömä Lähde: TEM Finanssikriisin jälkeen pikäaikaisyöömien määrä Suomessa kasvanu merkiäväsi. Heinäkuun 2016 lopussa yli vuoden yhäjaksoisesi yöömänä olleia pikäaikaisyöömiä oli , mikä on yli enemmän kuin vuoa aikaisemmin Yli kaksi vuoa yhäjaksoisesi yöömänä olleia pikäaikaisyöömisä oli , mikä on 9000 enemmän kuin vuosi sien s s s s Yli kaksi vuoa yöämänä s s s 13 Yli vuoden yöömänä Copyrigh Perlacon Oy s s
8 Pikäaikaisyöömä Lähde: TEM Myös Rovaniemellä pikäaikaisyöömyys on kasvanu finanssikriisin jälkeen merkiäväsi s s s s Yli kaksi vuoa yöämänä s s s 13 Yli vuoden yöömänä Copyrigh Perlacon Oy s s
9 Korkea eknologia & finanssikriisi? Valiokonorin valionvelka BKTsa Valion velkaaso on kohonnu huomaavasi 2008-> 54 mrd 101 mrd 2016 Konsernivelka kunnissa mrd 30 mrd eur/as eur/as, rendi kasvava Valionvelan suhde bruokansanuoeeseen oisaiseksi siedeävä, mua velan kasvunopeus on huolesuava Copyrigh Perlacon Oy
10 Muuos Veroeava ulo mrd 621,94 668,61 653,27 654,77 672,37 710,10 753,13 808,96 826,19 827,00 841,15 870,18 922,20 916,57 929,42 Muuos 7,5 % -2,3 % 0,2 % 2,7 % 5,6 % 6,1 % 7,4 % 2,1 % 0,1 % 1,7 % 3,5 % 6,0 % -0,6 % 1,4 % Veroe. ulo eur/as Muuos 7,3 % -2,5 % -0,1 % 2,3 % 5,2 % 5,6 % 6,9 % 1,7 % -0,3 % 1,2 % 3,0 % 5,5 % -1,0 % 1,1 % Valionosuus mrd eur 3,64 3,87 4,27 4,71 5,05 5,47 5,73 6,39 6,85 7,39 7,62 8,03 8,25 8,15 8,20 Muuos 6,1 % 10,3 % 10,5 % 7,1 % 8,4 % 4,7 % 11,5 % 7,3 % 7,9 % 3,1 % 5,4 % 2,8 % -1,2 % 0,5 % Valionosuus eur/as Muuos 5,9 % 10,0 % 10,1 % 6,7 % 8,0 % 4,2 % 11,0 % 6,8 % 7,4 % 2,6 % 4,9 % 2,3 % -1,6 % 0,2 % Toiminakae mrd eur -15,2-16,0-16,6-17,4-18,3-19,0-20,1-21,8-22,8-23,5-24,7-26,2-27,1-27,3-28,3 Muuos 5,2 % 3,9 % 4,8 % 5,2 % 3,9 % 5,6 % 8,7 % 4,5 % 2,9 % 5,3 % 6,0 % 3,2 % 0,9 % 3,7 % Toiminakae eur/as Muuos 4,9 % 3,6 % 4,4 % 4,8 % 3,5 % 5,1 % 8,2 % 4,1 % 2,4 % 4,8 % 5,5 % 2,7 % 0,5 % 3,4 % Vuonna ja vuonna kunnalla oli parempi oiminakae e kuin edellisenä vuonna. Vuonna kunnalla ja vuonna kunnalla oli parempi oiminakae e/as kuin edellisenä vuonna Copyrigh Perlacon Oy
11 Muuos (mrd euroa) Muuos Vuosikae 1,70 3,67 4,91 6,00 7,12 8,84 10,85 12,77 14,57 17,03 19,08 20,42 22,49 24,68 26,57 Poiso 1,19 2,48 3,80 5,20 6,64 8,08 9,56 11,12 12,77 14,44 16,18 18,05 20,11 22,17 24,25 Neoinvesoinni 2,06 4,00 5,89 7,90 9,53 10,75 12,93 15,39 17,86 18,94 21,58 24,30 27,00 28,58 31,07 Lainakana 4,04 4,47 5,19 6,11 7,05 7,68 8,15 8,63 9,78 10,46 10,95 12,21 13,79 14,67 15,50 11,47 Rahavara 2,63 2,62 2,67 2,91 2,87 4,00 4,25 3,91 4,08 4,51 3,75 3,34 4,32 4,30 4,11 1,49 Kumulaiivinen ylijäämä 1,69 2,51 2,68 2,93 2,94 3,47 4,01 4,93 5,22 7,01 7,48 6,57 6,96 9,36 9,53 7,84 Veroproseni 18,25 18,39 18,50 18,56 18,72 18,89 19,04 19,19 19,31 19,67 19,73 19,88 20,13 20,47 20,66 2, Kumulaiivinen vuosikae, neoinvesoinni ja poiso Lainakana, rahavara ja aseen kumulaiivinen ylijäämä 2015, mrd euroa , mrd euroa 1,70 1,97 1,24 1,10 1,11 1,72 2,02 1,92 1,80 2,47 2,05 1,34 2,06 2,19 1,89 1,19 1,29 1,33 1,39 1, ,45 1,48 1,56 1,65 1,67 1,74 1,87 2,06 2,06 2,08 2,0557 1,9463 1,8877 2,0106 1,6266 1,2181 2,1847 2,4591 2,4663 1,0814 2,6403 2,7192 2,708 1,5729 2, ,0362 4,4677 5,1883 6,1095 7,0452 7,6797 8,1478 8,6307 9, ,459 10,948 12,212 13,787 14,671 15, Vuosikae Poiso Neoinvesoinni Lainakana Rahavara Kumulaiivinen ylijäämä Copyrigh Perlacon Oy
12 Tuloslaskelma Saunnainen uoo alouden oljenkorsia Rovaniemi Toiminakae Veroulo yheensä Valionosuude Rahoiusulo ja -meno neo Vuosikae Poiso Saunnaise uoo Saunnaise kulu Tuloslaskelman ulos Poisoerojen muuos Varausen muuos Rahasojen muuos Ali/ylijäämä Kumula. edell. ilik. ja kuluvan ilikauden jäämä Asukasluku Veroeava ulo (laskennallisesi) Veroproseni 20,00 % 20,00 % 20,00 % 20,50 % 21,00 % 21,00 % 2013 Ammaikorkeakoulujen yhiöiämiseen liiyvä luovuusvoio euroja kaupungille Napapiirin Vesi (liikelaios) myyni Rovaniemen energialle (kaupungin yhiö) veronkorous poisojen määrä noussee, kasvaanee veden hinaa copyrigh Perlacon Oy
13 ei olekaan rahaa vaan anolainasaamisa Rahoiuslaskelma Rovaniemi Vuosikae Saunnaise uoo Saunnaise kulu Tulorahoiuksen korjauserä Invesoinni Neoinvesoinni Varsinaisen oiminnan ja invesoinien kassavira, neo Anolainauksen muuokse Anolainan anaminen Anolainan ly henny s Neoanolainaus Lainakannan muuos, neo Muu maksuvalmiuden muuokse, neo Rahoiusoiminnan neokassavira Rahav ara Rahavarojen muuos Rahav ara copyrigh Perlacon Oy
14 Väesö ennen ja ulevassa Kunnan nimi: Rovaniemi /v /v /v /v Asukasluku ,4 % 0,7 % ,8 % 0,5 % 0 6 vuoiaa ,1 % 1,9 % ,5 % -0,6 % 6 vuoiaa ,9 % 2,9 % ,3 % -1,7 % Peruskoulu, 7 16 vuoiaa ,4 % -1,4 % ,9 % 1,5 % Lukio, vuoiaa ,5 % -0,7 % ,4 % -1,2 % Työikäise, vuoiaa ,7 % 0,5 % ,1 % -0,4 % vuoiaa ,1 % 2,7 % ,9 % 1,3 % Yli 84 vuoiaa ,1 % 10,1 % ,4 % 3,9 % Eläkeikä, Yli 64 vuoiaa ,1 % 3,2 % ,3 % 3,5 % Huolosuhde /v /v /v /v Rovaniemi 50,1 49,6 54,2 62,4 71,2 69, ,3 % 0,9 % ,1 % 2,5 % Verroki 53,7 55,8 61,4 68,3 75,0 76, ,3 % 1,6 % ,2 % 1,9 % Koko maa 62,1 64,3 72,4 84,2 98,1 97, ,6 % 1,8 % ,3 % 2,7 % Mediaani-ikä /v /v /v /v Rovaniemi 39,0 39,0 39,0 40,0 41,0 43, ,0 % 0,0 % 1 0 2,6 % 0,4 % Verroki ka 41,3 42,1 42,9 43,8 45,3 46, ,9 % 0,4 % 1 0 2,0 % 0,3 % Koko maa ka 44,0 46,0 47,5 49,2 50,9 51, ,8 % 0,9 % 2 0 3,7 % 0,6 % copyrigh Perlacon Oy
15 Väesö menny kehiys Menny väesökasvu on ollu n. + 0,7%/vuosi Väesökehiys on ollu posiiivinen muissa kuin perus- ja lukio-opeuksen ikäkaegorioissa Enien prosenuaalisa vuosiväesökasvua on ollu yli 84-vuoiaiden ikäkaegoriassa (+ 10,1 %/v.) Pieninä (- 1,4 %) kasvu on ollu 7 16 vuoiaiden ikäryhmässä. Kunnan nimi: Rovaniemi KNO 698 Muuos Osuus 2010 Osuus 2014 Osuus kpl kpl/v. %:ia %:ia/v. Asukasluku kaikisa %:ia kaikisa %:ia kaikisa %:ia ,4 % 0,7 % 0 6 vuoiaa ,6 % ,2 % ,4 % ,1 % 1,9 % 6 vuoiaa 610 1,1 % 643 1,1 % 768 1,2 % ,9 % 2,9 % Peruskoulu, 7 16 vuoiaa ,9 % ,2 % ,6 % ,4 % -1,4 % Lukio, vuoiaa ,2 % ,3 % ,7 % ,5 % -0,7 % Työikäise, vuoiaa ,1 % ,2 % ,1 % ,7 % 0,5 % vuoiaa ,9 % ,3 % ,7 % ,1 % 2,7 % Yli 84 vuoiaa 653 1,1 % 927 1,5 % ,0 % ,1 % 10,1 % Eläkeikä, Yli 64 vuoiaa ,2 % ,1 % ,2 % ,1 % 3,2 % Mediaani 39,0 39,0 39,0 Painoeu keskiarvo 38,9 39,7 40,4 2,0 % 1,5 % Väesömuuos %/v. 1,0 % 0,5 % 0,0 % -0,5 % -1,0 % copyrigh Perlacon Oy
16 Väesö menny kehiys Synyneiden enemmyys kuolleisiin nähden on pysyny melko asaisena koko arkaselujakson ajan. Kunien välinen muuoliike on Rovaniemen kannala kumulaiivisesi alijäämäisä arkaselujaksolla. Suuri vaikuus ähän on ollu vuosien kehiyksellä. Viimeisinä vuosina väesökasvun merkiävänä ajurina on oiminu maahanmuuo Vuouinen väesömuuos Luonnollinen väesölisäys Neomuuo Maahanmuuo Väesömuuos Kumulaiivinen väesömuuos Luonnollinen väesölisäys Neomuuo Maahanmuuo Väesömuuos copyrigh Perlacon Oy
17 Väesö uleva kehiys Tuleva asukasluvun kasvu näyää mennyä kasvua hiaammala, + 0,3 % / vuosi vaikkakin väesökehiys on posiiivisa Toisin kuin menneessä, peruskouluikäisen määrän ennakoidaan käänyvän kasvuun. Työikäisen väesön ennakoidaan laskevan vuoeen 2030, jonka jälkeen kehiys käänyisi posiiivisemmaksi. Enien prosenuaalisa vuosiväesökasvua on edelleen yli 84-vuoiaiden ikäkaegoriassa. Nopein kasvu ajoiuu 2020 HUOM! 1) Huolosuheen kehiys! HUOM! 2) Palveluverkon uleva kanokyky! Väesöennuse perusuu Tilasokeskuksen väesöennuseeseen. Kunnan nimi: Rovaniemi KNO 698 Muuos E 2014 Osuus 2020 E Osuus 2030 E Osuus 2040 E Osuus kpl kpl/v. %:ia %:ia/v. Asukasluku kaikisa %:ia kaikisa %:ia kaikisa %:ia kaikisa %:ia ,0 % 0,3 % 0 6 vuoiaa ,4 % ,9 % ,5 % ,3 % ,6 % -0,3 % 6 vuoiaa 768 1,2 % 689 1,1 % 709 1,1 % 690 1,0 % ,2 % -0,4 % Peruskoulu, 7 16 vuoiaa ,6 % ,3 % ,8 % ,4 % ,4 % 0,2 % Lukio, vuoiaa ,7 % ,3 % ,6 % ,4 % ,5 % 0,0 % Työikäise, vuoiaa ,1 % ,2 % ,7 % ,5 % ,1 % -0,1 % vuoiaa ,7 % ,0 % ,3 % ,9 % ,3 % 3,3 % Yli 84 vuoiaa ,0 % ,4 % ,1 % ,4 % ,7 % 7,1 % Eläkeikä, Yli 64 vuoiaa ,2 % ,3 % ,3 % ,4 % ,3 % 2,1 % Mediaani 39,0 40,0 41,0 43,0 Painoeu keskiarvo 40,4 41,5 43,0 44,1 Väesöllinen huolosuhde E 2016 E 2018 E 2020 E 2025 E 2030 E 2035 E 2040 E Rovaniemi Verroki Koko maa copyrigh Perlacon Oy
18 Toiminnallise kasvu ja Soe ulee vaikuamaan kunnan kusannuksiin kunnisa poisuneva ne oiminno/palvelu, joka ova menneinä vuosina kasvanee enien. Rovaniemellä viimeisen vuosien aikana soesa aiheuunee kusannukse ova kasvanee muia kusannuksia nopeammin Vuoden 2018 jälkeen nykyisillä yksikköhinnoilla ja Tilasokeskuksen ennuseella laskeuna kunaan jääville palveluille arviaisiin ainoasaan 7,3 miljoonan euron kasvu, poisuville sekoreille 44,97 miljoonan euron kasvu. Soe auanee Rovaniemen aloudenpidossa. Muuos% Muuos Osuus Rovaniemi euroa muu:sa Kaikki % Muu % ,2 % SOTE % ,8 % Sosiaalioimi % ,3 % Terveydenhuolo % ,6 % Peruserveys yms % ,0 % Erikoissairaanhoio % ,6 % Muuos Osuus Verrokki Muuos-%euroa muu:sa Kaikki % Muu % ,4 % SOTE % ,6 % Sosiaalioimi % ,8 % Terveydenhuolo % ,9 % Peruserveys yms % ,0 % Erikoissairaanhoio % ,9 % Muuos Osuus Koko maa Muuos-%euroa muu:sa Kaikki % Muu % ,9 % SOTE % ,1 % Sosiaalioimi % ,7 % Terveydenhuolo % ,4 % Peruserveys yms % ,8 % Erikoissairaanhoio % ,6 % copyrigh Perlacon Oy
19 Toiminnallise kasvu ja Soe ulee vaikuamaan kunnan kusannuksiin kunnisa poisuneva ne oiminno/palvelu, joka ova menneinä vuosina kasvanee enien. Rovaniemellä viimeisen vuosien aikana soesa aiheuunee kusannukse ova kasvanee muia kusannuksia nopeammin Vuoden 2018 jälkeen nykyisillä yksikköhinnoilla ja Tilasokeskuksen ennuseella laskeuna kunaan jääville palveluille arviaisiin ainoasaan 7,3 miljoonan euron kasvu, poisuville sekoreille 44,97 miljoonan euron kasvu. Soe auanee Rovaniemen aloudenpidossa. Rovaniem i Nousu/v 2025 Nousu/v >>25 Yleishallino ,5 % ,4 % Muu palvelu ,5 % ,4 % Opeus ja kuluuri ,3 % ,8 % Sosiaalioimi ,4 % ,7 % Terveydenhuolo ,0 % ,7 % Peruserveydenhuolo ,0 % ,6 % Vuodeosaso ,8 % ,4 % Hammaslääkäri ,5 % ,4 % Ympärisöerveys ,5 % 531 0,4 % Erikoissairaanhoio ,0 % ,6 % Perusurva ,1 % ,4 % Kaikki yheensä ,6 % ,3 % Jäävä ,1 % ,7 % Poisuva ,1 % ,4 % Koko maa Nousu/v 2025 Nousu/v >>2025 Jäävä ,4 % ,1 % Poisuva ,0 % ,4 % copyrigh Perlacon Oy
20 Toiminnallise yli 75-vuoiaiden vaikuus palvelurakeneeseen Eriyisesi yli 75- vuoiaiden palveluiden arve kasvaa vuoeen 2019 ulaessa 0,0 0,4 veroproseniyksikköä vasaavalla määrällä. Tämä arkoiaa noin 70 yli 75-vuoiaan määrän kasvua vuodessa edellisvuoeen verrauna. Tämä kasvu nopeuuu huomaavasi Rovaniemellä vuodesa 2020 alkavalla vuosikymmenellä vaihdellen uuden yli 75-vuoiaan määrillä Yli 75-vuoiaiden vuouinen muuos edelliseen vuoeen nähden ,5 0,4 0,4 0,3 0,3 0,2 0,2 0,1 0,1 Yli 75-vuoiaiden vuouinen muuos edelliseen vuoeen nähden Veroprosenin nousupaine proseniyksikköä vuodessa 0, copyrigh Perlacon Oy
21 Toiminaulojen ja menojen muuos Rovaniemi 0,61 % 0,57 % 0,52 % Rovaniem i Sam a kasvu Koko m aa Rovaniem i Sam a kasvu Koko m aa Rovaniem i Sam a kasvu Toiminakae 5,95 % 5,80 % 4,93 % 6,61 % 5,19 % 4,70 % 3,73 % 2,35 % 1,77 % Veroeava ulo 3,99 % 4,12 % 3,27 % 2,33 % 1,95 % 0,90 % 3,12 % 2,56 % 1,91 % Veroproseni 0,108 0,131 0,133 0,167 0,192 0,191 0,333 0,231 0,260 Yheisövero -7,07 % -5,82 % -5,89 % 9,07 % 0,97 % -1,85 % 15,44 % 11,87 % 13,93 % Kiineisövero 5,86 % 6,85 % 6,25 % 5,90 % 11,03 % 9,35 % 3,52 % 7,76 % 9,16 % Valionosuude 6,90 % 7,34 % 6,72 % 5,70 % 1,86 % 4,30 % 0,74 % -0,87 % 0,48 % Poiso -1,24 % 4,74 % 3,19 % 3,05 % 4,72 % 4,41 % 14,06 % 6,20 % 6,62 % Bruoinv. eur/as Koko maa Palveluiden rahoiaminen on vaainu oiminakaeen kasvua ,95% vuodessa, ämä kasvu on ipahanu kolmasosalla vuosiksi Tämä muuos on ollu välämäönä, koska kunnan veroeavan ulon kasvu ja valionosuuden kasvu ova hidasunee merkiäväsi. Viimeisenä arkaseluvuonna ulopohjan kasvu on ollu negaiivinen. Invesoinien määrä on pysyny melko vakiona koko jakson ajan R² = 0, Toiminakae e/as R² = 0, Valionosuus e/as R² = 0, Veroeava ulo e/as Lin. (Toiminakae e/as) Lin. (Valionosuus e/as) Lin. (Veroeava ulo e/as) copyrigh Perlacon Oy
22 Veroprosenien muuos Kunna ova paikannee veroulojen määrän kasvun hidasumisa veroproseneillaan. Niin myös Rovaniemi. Rovaniemen uloveroproseni onkin noussu aseiain koko jakson ajan ja uloveroproseni ylii 2015 koko maan painoeun keskiarvon 0,5 yksiköllä (kriisimiari) Myös kiineisöveroproseni oliva viimeisenä arkaseluvuonna selväsi maan keskiasoja korkeammalla. Tulovero Rovaniemi Laskennallinen veroeava ulo Veroeava ulo /as Tuloveroproseni 19,00 % 19,00 % 19,50 % 19,50 % 20,00 % 20,00 % 20,00 % 20,50 % 21,00 % 21,00 % 21,00 % Tulovero Tulovero /as Veroprosenilla uloja Yheisövero Rovaniemi Yheisövero /as Kiineisövero Rovaniemi Kiineisövero /as Verousarvo yl-rak Laskennallinen kiineisövero yl-r Kiineisövero yl-rak 1,00 % 1,00 % 1,00 % 1,00 % 1,35 % 1,35 % 1,35 % 1,35 % 1,35 % 1,35 % 1,55 % Maan ka 0,69 % 0,70 % 0,72 % 0,73 % 0,84 % 0,86 % 0,89 % 0,92 % 0,96 % 1,01 % 1,03 % Verousarvo vak. as Laskennallinen kiineisövero yl-r Kiineisövero vak. as. 0,40 % 0,40 % 0,40 % 0,40 % 0,40 % 0,40 % 0,40 % 0,40 % 0,40 % 0,40 % 0,60 % Maan ka 0,30 % 0,31 % 0,32 % 0,32 % 0,40 % 0,41 % 0,43 % 0,45 % 0,47 % 0,49 % 0,50 % Verousarvo muu as Laskennallinen kiineisövero yl-r Kiineisövero muu as. 1,00 % 1,00 % 1,00 % 1,00 % 1,00 % 1,00 % 1,00 % 1,00 % 1,00 % 1,00 % 1,20 % Maan ka 0,83 % 0,84 % 0,85 % 0,86 % 0,94 % 0,95 % 0,98 % 1,00 % 1,03 % 1,05 % 1,09 % copyrigh Perlacon Oy
23 Veroproseni Minimi 15,00 Minimi 16,00 Minimi 16,50 Keskiarvo 18,25 Keskiarvo 18,89 Keskiarvo 20,74 Maksimi 19,75 Maksimi 20,25 Maksimi 22,50 Rovaniemi 21,00 % Rovaniemi 19,00 % Minimi Kauniainen 15,00 Luumäki 16,00 Ruokolahi 16,00 Helsinki 16,50 Rauma 16,57 Maksimi Karkkila 19,75 Maalahi 19,75 Lesijärvi 19,50 Kruunupyy 19,50 Toholampi 19,50 Minimi Kauniainen 16,00 Naanali 16,78 Luumäki 17,00 Ruokolahi 17,00 Masku 17,15 Maksimi Ylivieska 20,25 Savonlinna 20,02 Haapajärvi 20,00 Krisiinankaupunki 20,00 Pelkosenniemi 20,00 Reisjärvi 20,00 Simo 20,00 Vesano 20,00 Minimi Kauniainen 16,50 Espoo 18,00 Eurajoki 18,00 Helsinki 18,50 Luhanka 18,50 Naanali 18,50 Maksimi Savonlinna 22,50 Ouokumpu 22,25 Orivesi 22,25 Ruovesi 22,25 Siikalava 22,25 Vimpeli 22,25 Kunna vaikuava edelleen sopeuaneen alouaan > vain runsas 20 kunaa nosi veroprosenia vuodelle Copyrigh Perlacon Oy
24 Yleinen kiineisövero Yleinen kiineisövero 2003 Yleinen kiineisövero 2006 Yleinen kiineisövero ,8 2 1,8 2 1,8 Liukuman raja yleinen kiineisöveroproseni 0,80-1,55 % 1,6 1,4 1,6 1,4 Rovaniemi 1,00 % 1,6 1,4 Rovaniemi 1,55 % 1,2 1,2 1, ,8 0,8 0,8 0,6 0,6 0,6 0,4 0,4 0,4 0,2 0,2 0, Copyrigh Perlacon Oy
25 Vakiuinen asuno Vakiuinen asuno 2003 Vakiuinen asuno 2006 Vakiuinen asuno ,0000 1,0000 1,00 Liukuman raja 0,9000 0,8000 0,9000 0,8000 0,90 0,80 vakiuisen asuinrakennusen veroproseni 0,37-0,80 % 0,7000 0,7000 0,70 Rovaniemi 0,60 % 0,6000 0,6000 Rovaniemi 0,40 % 0,60 0,5000 0,5000 0,50 0,4000 0,4000 0,40 0,3000 0,3000 0,30 0,2000 0,2000 0,20 0,1000 0,1000 0,10 0,0000 0,0000 0, Copyrigh Perlacon Oy
26 Muu kuin vakiuinen asuno Muu kuin vakiuinen asuno 2003 Muu kuin vakiuinen asuno 2006 Muu kuin vakiuinen asuno ,0000 2,0000 2,00 Liukuman raja 1,8000 1,6000 1,4000 1,8000 1,6000 1,4000 Rovaniemi 1,00 % 1,80 1,60 1,40 muiden asuinrakennusen veroproseni 0,80-1,55 % Rovaniemi 1,20 % 1,2000 1,2000 1,20 1,0000 1,0000 1,00 0,8000 0,8000 0,80 0,6000 0,6000 0,60 0,4000 0,4000 0,40 0,2000 0,2000 0,20 0,0000 0,0000 0, Copyrigh Perlacon Oy
27 Kunnan invesoinni Rovaniemen asukasluku on kasvava sen invesoiniarpee ja painee ova suure. Bruoinvesoinni eur/asukas ova kasvanee jakson loppupäässä. Myös käyöomaisuus /as on kasvanu. Taseessa oleva käyöomaisuus eur/asukas oli jakson loppupäässä maan keskiasolla. Poisojen aso vaikuaa melko maalala. Miä kunnan käyöomaisuus on ja mikä sen merkiys on palveluuoannossa? 698 Rovaniemi Vuodessa Vuodessa Vuodessa Keskimääräinen asukasluku Bruoinvesoinni yheensä Neoinvesoinni yheensä Poiso yheensä Vuosikae yheensä Bruoinvesoinni euroa/asukas Minimi Keskiarvo Maksimi Oma br.inves eur/as./..keskimääräisesä Poiso euroa/asukas Minimi Keskiarvo Maksimi Oma poiso eur/as./..keskimääräisesä Vuosikae euroa/asukas Minimi Keskiarvo Maksimi Oma vuosikae eur/as./..keskimääräisesä Lask. Tulos (Vuosikae - poiso) Ali/ylijäämä Käyöomaisuus 1000 eur Käyöomaisuus eur/as Minimi Keskiarvo Maksimi Poiso %:ia käyöomaisuudesa 3,9 % 4,0 % 4,1 % Keskimäärin 4,5 % 4,6 % 4,7 % copyrigh Perlacon Oy
28 Kunnan invesoinni Poisojen ason piäisi vasaa omaisuuden kulumisa joa samalla voiaisiin rahoiaa kasvun edellyämä invesoinni. Kasvukunnan poisojen ason piäisi vasaa mieluummin lyhyiä kuin pikiä poisoaikoja. Rovaniemellä poiso ova keskimäärin ollee maalammalla asolla kuin muissa kunnissa aso on ollu koko maan asoa korkeampi. ny poisojen aso vasannee lähes arvea (kaupungin oma kommeni TA2016, onko aseen ylijäämä oikea?) Poiso eur/as Rovaniem i Verroki Koko maa Poiso %:ia käyöom ais Rovaniemi 3,9 % 3,9 % 3,9 % 3,7 % 4,7 % Verroki 4,0 % 4,1 % 4,6 % 4,5 % 4,4 % Koko maa 4,2 % 4,4 % 4,7 % 4,4 % 4,4 % Poiso %:ia bruoinves Rovaniemi 55,7 % 77,8 % 79,9 % 40,8 % 38,5 % Verroki 45,8 % 50,7 % 69,1 % 67,4 % 71,2 % Koko maa 48,7 % 49,9 % 54,0 % 30,4 % 57,8 % Poiso %:ia neoinves Rovaniemi 72,0 % 98,8 % 91,0 % 46,0 % -36,0 % Verroki 52,7 % 65,2 % 55,1 % 65,4 % 88,9 % Koko maa 118,9 % 67,8 % 63,2 % 66,9 % 154,6 % Rovaniemi Neolainakana 1000 e Rovaniemi Kumulaiivinen ali/ylijäämä 1000 e copyrigh Perlacon Oy
29 Konserni copyrigh Perlacon Oy
30 Konserniaseen kehiys iiviselmä konserniaseesa Konserniaseen loppusumma on kasvanu arkaselujaksolla noin 50 miljoonaa euroa. Konserniaseen loppusumma eur/as oli 2015 maan keskiasolla. Konsernin vieras pääoma on kasvanu lähes 60 miljoonaa euroa, mua konsernin vieras pääoma oli edelleen 2015 maan keskiarvoa suurempi. Konsernin rahoiusomaisuus on kasvanu vähän arkaselujakson aikana, mua oli 2015 maan keskiarvon alapuolella. Rovaniemi Kunanumero 698 Konserniase Ka.2015 Konserniase Ka.2015 Taseen loppusumma Anolaina, 1000, konserni Taseen loppusumma /as Anolaina, /as, konserni Oma pääoma + var Josa kunnan osuus Oma pääoma + var. /as Anolaina, 1000, kuna Vieras pääoma Anolaina, /as, kuna Vieras pääoma /as Rahoiusomaisuus, Lainakana Rahoiusomaisuus /as Lainakana /as Josa kunnan osuus Rahoiusomaisuus, 1000, kuna Josa kunnan osuus Rahoiusomaisuus /as, kuna Lainakana, 1000, kuna Omavaraisuusase% 48 % 43 % 50 % 42 % Lainakana /as, kuna Gearing (neovelk.ase) 0,19 0,25 0,28 0,68 Asukasluku Quick Raio 6,21 3,92 3,09 2, copyrigh Perlacon Oy
31 Konserniaseen kehiys kunnan neolaina ja konsernin lainakana Rovaniemi Rovaniemi Kunnan neolainakana Lainakana Rahavara Neolaina Neolaina /as Neolaina vero-% 7,57 7,68 7,05 5,97 4,81 6,01 6,78 7,47 9,10 10,60 Verroki ka /as Verroki ka vero-% 10,16 11,34 12,36 13,68 13,45 14,50 16,38 16,09 17,18 17,54 Maan ka /as Maan ka vero-% 8,68 8,46 8,26 8,77 8,75 9,63 11,57 12,53 13,28 14,03 Rovaniemi Rovaniemi /as Konsernin lainakana Verroki ka /as Maan ka /as Järjesys Ero verrokeihin Ero maan ka Vero-% 18,3 18,4 18,3 17,5 16,9 16,0 15,0 16,4 16,6 20,1 Verroki ka vero-% 32,4 33,1 33,7 35,9 37,5 39,2 41,0 41,1 42,0 42,1 Maan ka vero-% 25,6 25,2 24,7 25,9 27,0 27,5 29,0 30,2 31,2 32,1 Järjesys Ero verrokeihin Ero maan ka Kunnan neolainakana (lainakana - rahavara) euromääräisenä on lähes kaksinkeraisunu arkaselujaksolla. Tämä johuu rahavarojen pysymisesä vakiona ja lainakannan uplaanumisesa. Kunnan neolaina eur/as ja veroproseniyksikköihin suheueuna on kuienkin ollu ja on edelleen maan keskiarvon alapuolella. Myös konsernin lainakana oli maan keskiasoon suheueuna malillisella asolla copyrigh Perlacon Oy
32 Konserniaseen kehiys konsernin rahoiusvarallisuus ja akaukse Konsernin rahoiusvarallisuus on kasvanu jakson aikana, pääyen 2015 vasaamaan noin 10,7 veroproseniyksikön uooa. Konsernin anolaina ova euromäärälään piene. Kunnan akausen määrä on laskenu ja oli 2015 maan keskiasoa maalammalla. 3/4 akauksisa kohdisuu Rovaniemen konserniyheisöille. Nämä akaukse eivä sien mahdollisesi realisoiuessaan vaikua konsernin lainakanaan. Rovaniemi Rovaniemi Rahoiusv Rahoiusv. /as Rahoiusv. Vero-% 10,43 9,04 11,58 10,98 12,23 10,94 9,56 10,58 9,53 10,71 Konsernin rahoiusvarallisuus Verroki ka /as Verroki ka vero-% 11,12 10,14 10,02 9,44 10,75 10,39 9,41 8,95 8,71 8,90 Maan ka /as Maan ka vero-% 11,94 11,75 11,32 11,94 13,35 13,25 12,40 12,43 12,73 12,99 Rovaniemi Rovaniemi Anolaina Anolaina /as Anolaina vero-% 0,51 0,27 0,26 0,11 0,10 0,10 0,10 0,10 0,10 0,10 Konsernin anolaina Verroki ka /as Verroki ka vero-% 0,50 0,43 0,41 0,20 0,20 0,18 0,15 0,21 0,48 0,46 Maan ka /as Maan ka vero-% 0,55 0,49 0,41 0,39 0,41 0,40 0,39 0,40 0,48 0,37 Rovaniemi Rovaniemi Takaukse Ei konserni Osuus-% 28 % 29 % 29 % 31 % 32 % 23 % Takaukse /as Takaukse vero-% 13,77 12,52 11,90 10,84 10,32 9,34 8,21 7,28 6,59 7,83 Kunnan akaukse Verroki ka /as Verroki ka vero-% 11,81 15,85 10,78 11,57 13,36 14,28 14,75 15,10 14,86 14,60 Maan ka /as Maan ka vero-% 8,13 12,71 7,00 7,58 8,15 8,11 8,46 8,42 8,76 9, copyrigh Perlacon Oy
33 Talouden ilanne ja näkymä vuoeen 2023 soe huomioiu (Soe perusuu ieoihin elokuun lopulla) copyrigh Perlacon Oy
34 Painelaskelma Painelaskelma: Käsieellisesi painelaskelma perusuu rendiin ja siihen, eä paine saadaan ulos, oleaen, eä mikään käyäyymisessä ei muuu. Valion käyämä kesävyysvaje on puhdas painelaskelma. VM:n jne kanssa on kehiey sopeueu rendi, missä oeaan huomioon menny kehiys ja iedossa oleva asia. Trendi- ai painelaskelma ei ole ennuse Arvioidaan paineen kasvua Veroprosenina ja Neovelkana Vasaavasi arvioidaan, kuinka suuri on kunakohainen sopeuamisarve kuinka suuren oiminakaeen vuouisen kasvun kunnan alous kesää. Luodaan alusa, jonka varaan voidaan arvioida kunnan oiminaedellyyksiä ja mahdollisuua/arvea kasvaaa/vähenää oiminakaeeseen vaikuavia uloja ja menoja. -Sopeueu rendi: Kunnan oma arvio oiminakaeen muuoksisa ohieiin. Oeu huomioon: iedossa oleva valionosuusleikkaukse ja valionosuusuudisus Uusi valionosuusjärjeselmä mallinneu arveperuseisena. Vuouise indeksikoroukse ja inflaaio -> %/v. ja äsä eeenpäin 1,5 %/v. ikäänyminen kunakohainen neomeno eur/yli 75-vuoias, kunakohainen muuos. Jäää huomioa veroeavan ulon muuoksen eläköiymisilaneessa. Ei huomioida 2019->. Veroulojen muuokse oeueiin pääsäänöisesi Rovaniemen veroennusekehikon mukaisesi. Korkoasona on kunnan 2016 laskennallinen korkoaso, veroproseni vuodela copyrigh Perlacon Oy
35 Kasvukeroime Finanssi- ja velkakriisin jälkeisenä aikana Rovaniemellä, kuen pääosin muissakin kunnissa veroeavan ulon kasvuvauhi on hidasunu. Myös oiminakaeen kasvuvauhi on jakson loppupuolella hidasunu. Pohjalaskennassa käyeään kasvukeroimina vuosimuuosen ( /as) keskiarvoja. -> veroeavan ulon muuos 2,1 %/v./as. Kunaliion veroennusekehikkoa käyeään vuosien veroulojen arvioiniin. -> oiminakaeen muuos 4,1 %/v./as. 14,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % -2,0 % -4,0 % 9,0 % 8,0 % 7,0 % 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % Veroeavan ulon muuos Veroeava ulo Veroeava ulo /as ka /as ka /as ka /as Toiminakaeen muuos Rovaniemen alousarviossa oiminakaeen kasvu on rajau 0,9 %:iin vuodessa koko suunnielukauden ajaksi. Tämä on odella iukka rajoie, koska Kaupungin oiminakae on kasvanu alle 1 %:n vuosivauhia viimeksi vuonna ka /as ka /as copyrigh Perlacon Oy Toiminakae Toiminakae /as ka /as
36 Soe-uudisuksen merkiävimmä alousvaikuukse Tulo Tulovero Kunnan ulovero alenee 12,30 proseniyksikköä -> vaikuus 2016 asossa noin 117,6 miljoonaa euroa Yheisövero Koko maan asolla kunien yheisöveroisa siirreään 500 miljoonaa euroa soe-alueille Vaikuus Rovaniemellä (2016) noin 3,3 miljoonaa euroa Valionosuude Soen valionosuude siiryvä. Vaikuus Rovaniemellä 2016 asolla 63,9 miljoonaa euroa. Meno Soen neomeno Siiryvä maakunnille. Rovaniemen soekusannukse 211,1 miljoonaa euroa, joka vasaa VM:n arviossa noin 58,0 % oiminakaeesa ja poisoisa. Soe-neomenojen kasvu Rovaniemellä oiminakaeen kasvusa soe on seliäny 64 % ja muu oiminno 36 % Verouskusannusen alenemaksi VM ennakoi Rovaniemellä noin euroa. Muuosrajoiin, jolla rajaaan ulojen ja menojen kusannusvaikuus 60 %:iin alkuperäisesä. Rovaniemellä muuos /as -> + 10,1 miljoonaa euroa. Muuos sisälää ulojen ja menojen muuoksen, sekä muuosa rajoiavan leikkurin (60/60 -leikkuri) Viiden vuoden siirymäaika, jolla lopullinen muuos oeueaan aseiain ja samalla rajaaan 100 /as. Rovaniemen lopullinen muuos /as -> + 6,2 miljoonaa euroa, joka oeuuu äysimääräisesi 2023 Veroproseniin suheueuna muuos vasaa Rovaniemellä noin 0,6 veroproseniyksikön uooa. Veroprosenin nousuun rajaus (0,5 veroproseniyksikköä vuodessa 2-3 vuoa) vasaa käyännössä proseniyksikön nousua nykyasolla copyrigh Perlacon Oy
37 Verorakenne Viereisessä kuviossa oleuksena on, eä veroproseni pysyvä 2018 vuoden 2016 asolla ja vuonna 2019 uloveroon ehdään 12,3 proseniyksikön madallus. Viimeisenä nykymuooisena kunana 2018 ulovero rahoiaa noin 83 % verouloisa. Koska vähennyksiä ollaan siirämässä kunnan uloverosa valionveroon, voi efekiivinen vero uoda jopa nykyisä paremman uoon. Kiineisöveron suheellinen osuus kasvaa noin kaksinkeraiseksi. Vaikka kunien yheisöverokerymää siirreään maakunien hyväksi, kasvaa myös yheisöveron suheellinen merkiys. Panosus enisä enemmän pysyvään kiineisöveroon. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Yheisövero 4 % 5 % Kive 13 % 26 % Tulovero 83 % 69 % copyrigh Perlacon Oy
38 Muua soe-uudisuksessa huomioiavaa Soe-kunayhymä siiryvä soe-alueelle. Kunien peruspääomaa alenneaan samassa suheessa vaikuus omavaraisuusaseeseen. Rovaniemen kunayhymäosuude? Omavaraisuusase ei ole enää mukana uusissa kriisimiareissa, ei vaikua suheelliseen velkaanuneisuueen. Kunna kaava mahdollise kunayhymien alijäämä ennen siiroa. Rovaniemen osuus? Kiineisö ja niiden siirojen alousvaikuukse? copyrigh Perlacon Oy
39 Tasapainon esiminen Velkaasapaino Tavoiellaan vain rahoiuksen asapainoa velan määrää kasvaamalla. Veroasapaino Tavoiellaan uloslaskelman ylijäämää koroamalla veroprosenia maksimissaan yksi proseniyksikkö vuodessa, kunnes vuouinen alijäämä poisuu. Jos asapaino ei löydy vuosiasolla, siirryään velkaasapainoon. Tasapaino Arvioidaan, kuinka paljon neomenoja piäisi vähenää jaksoeusi, joa pääsään asapainoilaan Samalla voidaan arviaessa avoiella uloslaskelman ylijäämää koroamalla veroprosenia maksimissaan yksi proseniyksikkö vuodessa, kunnes vuouinen alijäämä poisuu Millä kasvulla? Esiään siä oiminakaeen kasvua, millä alous saaaisiin (jollakin krieerillä) asapainoon copyrigh Perlacon Oy
40 Velkaasapaino Rovaniemi keroime eur/as TP 2014 TP 2015 Tpe 2016 TA 2017 TASU 2018 Asukasluku Veroeava ulo Muuos-% 2,21 % 1,10 % -2,03 % 2,56 % Veroproseni 21,00 21,00 21,00 21,00 21,00 Toiminakae Muuos 4,58 % 3,02 % 3,71 % 4,66 % Sopeuus Veroulo Valionosuude Rahoiusuoo ja -kulu Vuosikae Poiso Saunnaise ulo ja meno Ylijäämä/alijäämä Kumulaiivinen ylij/alij Kumulaiivinen ylij/alij./as Kun oiminakaeen pohjakasvuna käyeään keskimääräisä kasvua ( 4,8 %/v.) vuoeen 2019 asi ja äsä eeenpäin jäävien palveluiden osuuden kasvukerroina, Rovaniemen velkakuorma kasvaa ja kunnan alous on selväsi alijäämäinen. Neoinvesoinni Lainakana 1000 eur Neolaina 1000 eur Neolaina eur/as Neolaina veroprosenia 2,73-2,78-1,42 1,95 6, copyrigh Perlacon Oy
41 Velkaasapaino Rovaniemi keroime eur/as TP 2014 TP 2015 Tpe 2016 TA 2017 TASU 2018 TASU 2019 TE 2020 Asukasluku Veroeava ulo Muuos-% 2,21 % 1,10 % -2,03 % 2,56 % 2,57 % 2,50 % Veroproseni 21,00 21,00 21,00 21,00 21,00 8,70 8,70 Toiminakae Muuos 4,58 % 3,02 % 3,71 % 4,66 % -58,10 % 4,16 % Sopeuus Veroulo Valionosuude Rahoiusuoo ja -kulu Vuosikae Poiso Saunnaise ulo ja meno Ylijäämä/alijäämä Kumulaiivinen ylij/alij Kumulaiivinen ylij/alij./as Neoinvesoinni Lainakana 1000 eur Neolaina 1000 eur Neolaina eur/as Neolaina veroprosenia 2,73-2,78-1,42 1,95 6,42 10,89 15, copyrigh Perlacon Oy
42 Velkaasapaino Rovaniemi keroime eur/as TP 2014 TP 2015 Tpe 2016 TA 2017 TASU 2018 TASU 2019 TE 2020 TE 2021 TE 2022 TE 2023 Asukasluku Veroeava ulo Muuos-% 2,21 % 1,10 % -2,03 % 2,56 % 2,57 % 2,50 % 2,48 % 2,47 % 2,46 % Veroproseni 21,00 21,00 21,00 21,00 21,00 8,70 8,70 8,70 8,70 8,70 Toiminakae Muuos 4,58 % 3,02 % 3,71 % 4,66 % -58,10 % 4,16 % 4,15 % 4,14 % 4,13 % Sopeuus Veroulo Valionosuude Rahoiusuoo ja -kulu Vuosikae Poiso Saunnaise ulo ja meno Ylijäämä/alijäämä Kumulaiivinen ylij/alij Kumulaiivinen ylij/alij./as Neoinvesoinni Lainakana 1000 eur Neolaina 1000 eur Neolaina eur/as Neolaina veroprosenia 2,73-2,78-1,42 1,95 6,42 10,89 15,07 19,21 23,36 27, copyrigh Perlacon Oy
43 Veroasapaino Rovaniemi keroime eur/as TP 2014 TP 2015 Tpe 2016 TA 2017 TASU 2018 TASU 2019 TE 2020 TE 2021 TE 2022 TE 2023 Asukasluku Veroeava ulo Muuos-% 2,21 % 1,10 % -2,03 % 2,56 % 2,57 % 2,50 % 2,48 % 2,47 % 2,46 % Veroproseni 21,00 21,00 21,00 22,00 23,00 10,70 11,20 11,70 12,20 12,70 Toiminakae Muuos 4,58 % 3,02 % 3,71 % 4,66 % -58,10 % 4,16 % 4,15 % 4,14 % 4,13 % Sopeuus Veroulo Valionosuude Rahoiusuoo ja -kulu Vuosikae Poiso Saunnaise ulo ja meno Ylijäämä/alijäämä Kumulaiivinen ylij/alij Kumulaiivinen ylij/alij./as Neoinvesoinni Lainakana 1000 eur Neolaina 1000 eur Neolaina eur/as Neolaina veroprosenia 2,73-2,78-1,42 0,94 3,40 5,89 7,59 8,79 9,50 9,73 Veroasapainon määriämisessä laskelma on ehy velkaasapainon kalaisilla oleuksilla sillä erouksella, eä heikenyvää alouskehiysä pyriään hillisemään uloveroprosenia koroamalla Veroprosenia jouduaan koroamaan ennen vuoa 2019 kahdella proseniyksiköllä ja soe-uudisuksen jälkeen vielä kahdella copyrigh Perlacon Oy proseniyksiköllä, joa alous käänyy ylijäämäiseksi
44 Tasapainousarve Rovaniemi keroime eur/as TP 2014 TP 2015 Tpe 2016 TA 2017 TASU 2018 TASU 2019 TE 2020 TE 2021 TE 2022 TE 2023 Asukasluku Veroeava ulo Muuos-% 2,21 % 1,10 % -2,03 % 2,56 % 2,57 % 2,50 % 2,48 % 2,47 % 2,46 % Veroproseni 21,00 21,00 21,00 21,00 21,00 8,70 8,70 8,70 8,70 8,70 Toiminakae Muuos 4,58 % 3,02 % 1,41 % 2,39 % -60,31 % -1,42 % -1,51 % 4,14 % 4,13 % Sopeuus Veroulo Valionosuude Rahoiusuoo ja -kulu Vuosikae Poiso Saunnaise ulo ja meno Ylijäämä/alijäämä Kumulaiivinen ylij/alij Kumulaiivinen ylij/alij./as Neoinvesoinni Lainakana 1000 eur Neolaina 1000 eur Neolaina eur/as Neolaina veroprosenia 2,73-2,78-1,42 1,12 3,94 6,00 7,02 7,27 7,52 7,77 Tasapainousarpeen määriämisessä laskelma on ehy velkaasapainon kalaisilla oleuksilla sillä erouksella, eä heikenyvää alouskehiysä pyriään hillisemään viiden vuoden asapainouspakeilla oiminakaeeseen Laskelmasa voidaan havaia, eä hisoriaiedoisa johdeu oiminakaeen kasvu yhdiseynä oleeuun asukasluvun kasvuun on niin voimakasa, eä oiminakaeeseen jouduaan rakenamaan yheensä 40 miljoonan euron pakei copyrigh Perlacon Oy
Tarvasjoen kunta liitoskumppaneiden painelaskelmat. HT Eero Laesterä
Tarvasjoen kunta liitoskumppaneiden painelaskelmat HT Eero Laesterä 20.3.2014 Väestön muutokset Kunnan nimi: Tarvasjoki KNO 838 Muutos 2011-2040 2011 Osuus 2020 Osuus 2030 Osuus 2040 Osuus kpl kpl/v. %:ia
KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.2.205 COM(205) 4 final KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan nojalla laadiu keromus FI FI KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan
Kuntaliiton maakuntatilaisuus
Päivitetty kuntakohtaisilla dioilla 8.5.2016 Kuntaliiton maakuntatilaisuus 22.4.2016 Klo 12.00-16.00, Wanha Walimo, Vesijärvenkatu 25, LAHTI HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Muutos 2000
Etelä- Karjalan kuntien talouden tila ja tulevaisuus
Etelä- Karjalan kuntien talouden tila ja tulevaisuus Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM 4.12.2018 Teemat (eivät valmiina) Taloustarkastelun edellyttämä väestötarkastelu (Tilastokeskus 1.12.2018, painelaskelmassa
Orimattilan maakuntauudistuksen jälkeen. Kuntaliiton maakuntakierros
Orimattilan maakuntauudistuksen jälkeen Kuntaliiton maakuntakierros 3.5.2018 Kasvut menneessä Trendikasvu Muutos% Muutos Osuus Orimattila 2007 2011 2016 2007-16 euroa muut:sta Kaikki 64 769 74 681 88 005
PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd
PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Communiy Ld Yriyksen arvonmääriys 1. Yriyksen ase- eli subsanssiarvo Arvioidaan yriyksen aseen vasaavaa puolella olevan omaisuuden käypäarvo, josa
Nurmijärven talous sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen. Eero Laesterä, HT
Nurmijärven talous sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Eero Laesterä, HT 5.4.2017 2 Väestö Väestömuutos Nurmijärvi 2006 2011 2015 2020 2030 2040 2006-15 2006-15/v 2006-15 2006-15/v 2015-20 2015-20/v 2015-20
ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET
TRAN TyL:n MUKASN AKUUTUKSN RTYSPRUSTT Tässä peruseessa kaikki suuree koskea eraa, ellei oisin ole määriely. Tässä peruseessa käyey lyhenee: LL Lyhyaikaisissa yösuheissa oleien yönekijäin eläkelaki TaL
Vesilahden kunta. Eero Laesterä. 27.1.2014 Kuntalaistilaisuus. Hallintotieteiden tohtori
Vesilahden kunta 27.1.2014 Kuntalaistilaisuus Eero Laesterä Hallintotieteiden tohtori Valtio Mrd 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Valtionvelan kehitys %/BKT 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1990 1991 1992 1993 1994
Kuntaliiton maakuntatilaisuus
Kuntaliiton maakuntatilaisuus 22.4.2016 Klo 12.00-16.00, Wanha Walimo, Vesijärvenkatu 25, LAHTI HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Muutos 2000 2014 (mrd euroa) 00 01 02 03 04 05 06 07
Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009
Mallivasaukse KA5-kurssin laskareihin, kevä 2009 Harjoiukse 2 (viikko 6) Tehävä 1 Sovelleaan luenokalvojen sivulla 46 anneua kaavaa: A A Y Y K α ( 1 α ) 0,025 0,5 0,03 0,5 0,01 0,005 K Siis kysyy Solowin
Kuntien talous. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys. Hannu Joensivu, Markku Vehmas & Eero Laesterä. Kuntalaistilaisuudet
Kuntien talous Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys Kuntalaistilaisuudet Hannu Joensivu, Markku Vehmas & Eero Laesterä Mistä kaikki johtuu Teollisuuden rakennemuutos ja talouden yleinen taantuma
Kuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut
Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu I LA Rapori LA Repors 30.1.2013 No 4 Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu Jukka Lassila * Niku Määänen ** armo Valkonen *** * LA linkeinoelämän ukimuslaios,
Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla
BoF Online 3 29 Finanssipoliiikan ehokkuudesa Yleisen asapainon arkaseluja Aino-mallilla Juha Kilponen Tässä julkaisussa esiey mielipiee ova kirjoiajan omia eiväkä välämää edusa Suomen Pankin kanaa. Suomen
Oulun seudun kuntajakoselvitys kuntakohtaiset ennustelaskelmat ja yhdistymislaskelma Eero Laesterä & Juha Koskinen
Oulun seudun kuntajakoselvitys kuntakohtaiset ennustelaskelmat ja yhdistymislaskelma 14.1.2010 Eero Laesterä & Juha Koskinen Lähtötilanne Ylijäämän purkaminen ja alijäämän kasvattaminen (Kuinka kauan kunnan
KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 23. oukokuua 2007 (24.05) (OR. en) Toimielinen välinen asia: 2006/0039 (CNS) 9851/07 ADD 2 N 239 RESPR 5 CADREN 32 LISÄYS 2 I/A KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Läheäjä:
Valtuustoseminaariin HTT Eero Laesterä
Valtuustoseminaariin 7.12.2011. HTT Eero Laesterä Aineistot: Tilastokeskuksen tiedonantajapalautteet 1997 2010 Kuntaliiton veromalli 8/2011, jota on käytetty arvion pohjana. Ristiinan omat arviot talouden
Lapinjärvi - Loviisa. Perlacon Oy, HT Eero Laesterä Tuomas Hanhela
Lapinjärvi - Loviisa Perlacon Oy, HT Eero Laesterä Tuomas Hanhela Asukasluku 2012 2040 Muutos Muutos/v. Lapinjärvi 2829 2893 2,3 % 0,1 % Loviisa 15519 16036 3,3 % 0,1 % Uusi kunta 18348 18929 3,2 % 0,1
Askolan kunta YT-elimille tiedottaminen 10.8.2012 Kunnan työntekijät, kuntalaiset, tiedotusvälineet 17.8.2012 Eero Laesterä Riitta Ekuri
Askolan kunta YT-elimille tiedottaminen 10.8.2012 Kunnan työntekijät, kuntalaiset, tiedotusvälineet 17.8.2012 Eero Laesterä Hallintotieteiden tohtori Riitta Ekuri Erityisasiantuntija Kenen toimeksianto?
Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio
Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio Perlacon Oy, HT Eero Laesterä KTM, BBA, IAT Katja Pesonen Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Teemat Lähentymiskriteerit Sopeutustarpeet 5.5.2014 Copyright Perlacon
Laskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa
Laskelmia verouksen painopiseen muuamisen vaikuuksisa dynaamisessa yleisen asapainon mallissa Juha Kilponen ja Jouko Vilmunen TTässä arikkelissa esieään laskelmia siiä, mien verouksen painopiseen siiräminen
2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t
Tilasollinen ennusaminen Seppo Pynnönen Tilasoieeen professori, Meneelmäieeiden laios, Vaasan yliopiso. Tausaa Tulevaisuuden ennusaminen on ehkä yksi luoneenomaisimpia piireiä ihmiselle. On ilmeisesi aina
Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009
Mallivasaukse KA5-kurssin laskareihin, kevä 2009 Harjoiukse 8 (viikko 14) Tehävä 1 LAD-käyrä siiryy ylöspäin. Ulkomaisen hinojen nousessa oman maan reaalinen vaihokurssi heikkenee 1 vaihoase vahvisuu IS-käyrä
1 Excel-sovelluksen ohje
1 (11) 1 Excel-sovelluksen ohje Seuraavassa kuvaaan jakeluverkonhalijan kohuullisen konrolloiavien operaiivisen kusannusen (SKOPEX 1 ) arvioimiseen arkoieun Excel-sovelluksen oimina, mukaan lukien sovelluksen
Forssan seudun kuntajako Forssa Humppila Jokioinen Tammela
Forssan seudun kuntajako Forssa Humppila Jokioinen Tammela Forssa 1.12.2014 HT Eero Laesterä Yleinen talous 3.12.2014 Copyright Perlacon Oy 2014 2 Kaikki yhteensä painokertoimin Painotettu Tasepohja Sij.
Sote- ja maakuntauudistus
Sote- ja maakuntauudistus Maakuntien tilaama maakunta ja kuntakohtainen tarkastelu Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM 06.06.2017 Kuntakohtainen tarkastelu Kuntakohtainen laskenta on toteutettu painelaskelmana.
Sote- ja maakuntauudistus
Sote- ja maakuntauudistus Maakuntien tilaama maakunta ja kuntakohtainen tarkastelu Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM 6.6. Kuntakohtainen tarkastelu Kuntakohtainen laskenta on toteutettu painelaskelmana.
Hoivapalvelut ja eläkemenot vuoteen 2050
VATT-TUTKIMUKSIA 94 VATT-RESEARCH REPORTS Pekka Parkkinen Hoivapalvelu ja eläkemeno vuoeen 25 Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue for Economic Research Helsinki 22 ISBN 951-561-425-2 ISSN
TALOUSARVIO 2015. TALOUSSUUNNITELMA vuosille 2016-2017
TALOUSARVIO 05 TALOUSSUUNNITELMA vuosille 06-07 Kunnanhallius 4..04 Kunnanvaluuso 0..04 Risijärven kuna Aholanie 9, 88400 RISTIJÄRVI Puh. (08) 65 543* Faksi (08) 68 33 www.risijarvi.fi eunimi.sukunimi@risijarvi.fi
(-- ) ! 1" " # 80 % 70 % 60 % -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 %
!" # $ % & ' () # # * +),-. / 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % -30 % -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Menojen muutos 97->06 %:ia pystyakselilla, asukasluvun muutos
Sote- ja maakuntauudistus
Sote- ja maakuntauudistus Maakuntien tilaama maakunta ja kuntakohtainen tarkastelu Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM 06.06.2017 Kuntakohtainen tarkastelu Kuntakohtainen laskenta on toteutettu painelaskelmana.
Forssan seudun kuntien talouden paineet
Forssan seudun kuntien talouden paineet Forssa Humppila Jokioinen - Tammela Eerikkilä 6.8.2014 Kuntajohtajat 15.9.2014 Ohjausryhmä 23.9.2014 HT Eero Laesterä & Tuomas Hanhela Yleinen talouden tila 2013
KOTKA-KONSERNI TILINPÄÄTÖS 2017
ESITYKSEN SISÄLTÖ Kotka-konsernin suunta on oikea s.3 Mitä kriisikuntakriteereillä tarkoitetaan? s.4 Kaupungin liikkumavara ja tasapaino s.5-6 Kaupunki tunnuslukujen näkökulmasta s.7-9 Konsernissa laaja-alaista
Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote
Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2019 Vuoden 2018 tilinpäätös Plussat: Hyvät palvelut säilyivät Talousarviossa pysyttiin, hyvää työtä toimialoilla Menojen kasvu alle
Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit
Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä
W dt dt t J.
DEE-11 Piirianalyysi Harjoius 1 / viikko 3.1 RC-auon akku (8.4 V, 17 mah) on ladau äyeen. Kuinka suuri osa akun energiasa kuluu ensimmäisen 5 min aikana, kun oleeaan mooorin kuluavan vakiovirran 5 A? Oleeaan
Hattula Hämeenlinna Janakkala
Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut
Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. 18
Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-215, mrd. 18 18 16 14 Lainakanta Rahavarat 16 14 12 12 1 1 8 8 6 6 4 4 2 2 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15* 8.6.216/hp
I L M A I L U L A I T O S
I L M A I L U L A I T O S 2005 Ympärisökasaus Lenoasemien ympärisölupahankkee sekä ympärisövaikuusen ja -vahinkoriskien selviäminen hallisiva Ilmailulaioksen ympärisöyöä koimaassa. Kansainvälisillä foorumeilla
TALOUSARVIO TALOUSSUUNNITELMA vuosille
TALOUSARVIO 08 TALOUSSUUNNITELMA vuosille 09-00 Kunnanhallius 4..07 70 Kunnanvaluuso 0..07 56 Risijärven kuna Aholanie 5, 88400 RISTIJÄRVI Puh. (08) 65 543* www.risijarvi.fi eunimi.sukunimi@risijarvi.fi
Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi
Rakennusosien rakennusfysikaalinen oimina Ralf Lindber Professori, Tampereen eknillinen yliopiso ralf.lindber@u.fi Rakenneosien rakennusfysikaalisen oiminnan ymmärämiseksi on välämäönä piirää kolme eri
Seutuforum 2016 Kotkan Haminan seudun talousnäkymät nyt ja tulevaisuudessa
Seutuforum 2016 Kotkan Haminan seudun talousnäkymät nyt ja tulevaisuudessa Merikeskus Vellamo MDI:n ja Perlacon Oy:n yhteisesiintyminen Eero Laesterä, HT Toimitusjohtaja Juha Koskinen, KTM Mennyt ja nykyisyys
XII RADIOAKTIIVISUUSMITTAUSTEN TILASTOMATEMATIIKKAA
II ADIOAKTIIVISUUSMITTAUSTEN TILASTOMATEMATIIKKAA Laskenaaajuus akiivisuus Määrieäessä radioakiivisen näyeen akiivisuua (A) uloksena saadaan käyeyn miausyseemin anama laskenaaajuus (). = [II.I] jossa =
5.5.2010 Lahti Eero Laesterä & Juha Koskinen
5.5.2010 Lahti Eero Laesterä & Juha Koskinen Väestöennusteena käytetään uusinta Tilastokeskuksen ennustetta 09/2009 Laskelmien pohjaksi on otettu kuntien omat arviot talouden kehityksestä vuoteen 2012
Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus
1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota
Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta
TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2018 2017 2016 2015 2014 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Toimintatuotot 8 062 8 451 7 781 7 800 7 318 Valmistus omaan käyttöön 60 56 47 67 96 Toimintakulut -53 586-51 555-51
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen
Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote
Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa
ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014
ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri
TKK Tietoliikennelaboratorio Seppo Saastamoinen Sivu 1/5 Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta
KK ieoliikennelaboraorio 7.2.27 Seppo Saasamoinen Sivu /5 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Konvoluuion avulla saadaan laskeua aika-alueessa järjeselmän lähösignaali, kun ulosignaali ja järjeselmän
Suomen julkisen talouden kestävyysvaje
Suomen julkisen alouden kesävyysvaje Suomen julkinen alous on velkaanumassa, mua pikällä aikavälillä velan kasvu ei näyä niin voimakkaala kuin julkisuudessa on monesi esiey. Eero Leho Ennusepäällikkö ja
338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA
VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA Harri Hieala Seppo Kari Timo Rauhanen Hanna Ulvinen Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue
Tampereen kaupunki. Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeinen elämä kuinka kunta rahoittuu? Eero Laesterä, HT
Tampereen kaupunki Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeinen elämä kuinka kunta rahoittuu? Eero Laesterä, HT 1.5.2017 Toimeksianto Tarkastella sote- ja maakuntauudistuksen vaikutusta kaupungin rahoitukseen
Verot ja valtionosuudet
Verot ja valtionosuudet Tietoja kuntien verotuloista ja valtionosuuksista Mikko Mehtonen 9.10.2019 Kuntien verotulot, mrd. 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Verolaji Kunnallisvero 18,90 18,76 19,10 20,28
Valtuustojen seminaariin HTT Eero Laesterä
Valtuustojen seminaariin 1.2.2012. HTT Eero Laesterä (mrd euroa) 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Muutos Muutos%%/v Toimintakate 12,61 12,92 13,29 14,01 15,21 15,99
Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus
1(15) Tuoannon suhdannekuvaajan meneelmäkuvaus Luku 1 Luku 2 Luku 3 Luku 4 Tuoannon suhdannekuvaajan yleiskuvaus Tuoannon suhdannekuvaajan julkaisuaikaaulu, revisoinikäyännö ja jakelu Tuoannon suhdannekuvaajan
KOMISSION KERTOMUS SUOMI. Perustamissopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus
EUROOPAN ISSIO Bryssel 2.6.2014 COM(2014) 432 final ISSION KERTOMUS SUOMI Perusamissopimuksen 126 ariklan 3 kohdan nojalla laadiu keromus FI FI 1. OIKEUDELLINEN TAUSTA Euroopan unionin oiminnasa ehdyn
Finavian ympäristötyö 2006: Vesipäästöjen hallintaa ja tehokkaita prosesseja
9 Y M P Ä R I S T Ö K A T S A U S 2006 2 Finavian ympärisöyö 2006: Vesipääsöjen hallinaa ja ehokkaia prosesseja Jääneson aiheuama kuormius aseiain hallinaan Finavia vasaa maahuolinayriysen jäänesoon käyämän
12. ARKISIA SOVELLUKSIA
MAA. Arkiia ovellukia. ARKISIA SOVELLUKSIA Oleeaan, eä kappale liikkuu ykiuloeia raaa, eimerkiki -akelia pikin. Kappaleen nopeuden vekoriluonne riiää oaa vauhdin eumerkin avulla huomioon, ja on ehkä arkoiukenmukaiina
Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen
Soimukseneon dynamiikka: johdano ja haiallinen valikoiuminen Ma-2.442 Oimoinioin seminaari Elise Kolola 8.4.2008 S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 4 Elise Kolola Oimoinioin seminaari - Kevä 2008 Esiyksen
Sote- ja maakuntauudistus
Sote- ja maakuntauudistus Maakuntien tilaama maakunta ja kuntakohtainen tarkastelu Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM 06.06.2017 Kuntakohtainen tarkastelu Kuntakohtainen laskenta on toteutettu painelaskelmana.
Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta Sivu 1/5
S-72. Signaali ja järjeselmä Laskuharjoiukse, syksy 28 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Sivu /5 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Konvoluuion avulla saadaan laskeua aika-alueessa järjeselmän lähösignaali,
Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys
Rahan yksikkö: tuhatta euroa 1 000 TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 TOIMINTATUOTOT 72 115 84 291 80 261 63 621 63 535 63 453 63
5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut
5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 1000 Toimintatuotot 81 901 80 382 Toimintakulut -234 338-223 246 Osuus osakkuusyht. voitosta (tappiosta) 33 7 Toimintakate -152 403-142 858 Verotulot 124
ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/2010 LOPULLISET EHDOT
ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/200 LOPULLISET EHDOT Ålandsbanken Debenuurilaina 2/200 (ISIN: FI400003875) lopullise ehdo on 9. heinäkuua 200 vahviseu seuraavasi: - Lainan pääoma 9 980 000 euroa Maarianhamina
NPV. Laskukaavojen sparrauspaketti tenttiä varten (päivitetty ) Nettonykyarvo (NPV) - kirjan sivu 927
Laskukaavojen sparrauspakei eniä varen (päiviey 16.11.2016) Neonykyarvo (NPV) - kirjan sivu 927 Invesoinnin uoo ja pääoman uoo (ROI ja ROA) s. 926 Asiakkaan elinkaariarvo (CLV) s. 931 Hinnoielu s. 666
Systeemimallit: sisältö
Syseemimalli: sisälö Malliyypi ja muuuja Inpu-oupu -kuvaus ja ilayhälömalli, ila Linearisoini Jakuva-aikaisen lineaarisen järjeselmän siirofunkio, sabiilisuus Laplace-muunnos Diskreeiaikaisen lineaarisen
Autettu vuotiaita myöhään maahanmuuttaneita nuoria löytämään heille soveltuva opiskelu tai työ(harjoittelu/kokeilu)paikka
Maahanmuuajanuoren ohjaushanke MANO 2010 2013 Aueu 16 25 vuoiaia myöhään maahanmuuaneia nuoria löyämään heille soveluva opiskelu ai yö(harjoielu/kokeilu)paikka Kehiey oppivelvollisuusiän yliäneille maahanmuuajille
Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-2014, mrd. (käyvin hinnoin)
Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-214, mrd. (käyvin hinnoin) 18 18 16 14 12 Lainakanta Rahavarat 16 14 12 1 1 8 8 6 6 4 4 2 2 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12
Huomaa, että aika tulee ilmoittaa SI-yksikössä, eli sekunteina (1 h = 3600 s).
DEE- Piirianalyysi Ykkösharkan ehävien rakaisuehdoukse. askeaan ensin, kuinka paljon äyeen ladaussa akussa on energiaa. Tämä saadaan laskeua ehäväpaperissa anneujen akun ieojen 8.4 V ja 7 mah avulla. 8.4
Riihimäen kaupungin talouden tilanne ja arvio siitä, kuinka sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa siihen
Riihimäki 16.1.2017 Riihimäen kaupungin talouden tilanne ja arvio siitä, kuinka sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa siihen Eero Laesterä, hallintotieteiden tohtori Tuomas Hanhela, erityisasiantuntija 2
Sanomalehtien kysyntä Suomessa Sanomalehtien kysynnän kehittymistä selittävä ekonometrinen malli
Sanomalehien kysynä Suomessa Sanomalehien kysynnän kehiymisä seliävä ekonomerinen malli Heikki Nikali, Iella BI Research series - Tukimussarja 7/2014 12.3.2014 FOR INTERNAL USE ONLY VAIN SISÄISEEN KÄYTTÖÖN
Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä
Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen
Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018
1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 Kaupunginvaltuusto 17.6.2019 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni
Taipalsaaren painelaskelma päivitetty painelaskelma Tuomas Hanhela, Heli Silomäki
Taipalsaaren painelaskelma 14.5.2019 päivitetty painelaskelma Tuomas Hanhela, Heli Silomäki Toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia prosessin aikana Tilinpäätösennuste ja Eksoten ylitys näyttivät marraskuussa
Verot ja valtionosuudet
Verot ja valtionosuudet Tietoja kuntien verotuloista ja valtionosuuksista Mikko Mehtonen 9.5.2019 Kuntien verotulot 2018-2023 Verolaji 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Kunnallisvero 18,76 19,71 20,29 21,07
Yhteenveto. Perlacon Oy: Selvitys Etelä-Karjalan kuntien kantokyvystä
Yhteenveto Perlacon Oy: Selvitys Etelä-Karjalan kuntien kantokyvystä Väestö Väestö Asukasluvussa alenemaa, Tilastokeskuksen ennuste on pahasti jälkeenjäänyt, nekin kunnat ja kaupungit, joihin on ennakoitu
Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd.
20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1992-2017, mrd. Lainakanta Rahavarat 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 20 18 16
Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd.
20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-2016, mrd. Lainakanta Rahavarat 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 20 18 16
2. Suoraviivainen liike
. Suoraviivainen liike . Siirymä, keskinopeus ja keskivauhi Aika: unnus, yksikkö: sekuni s Suoraviivaisessa liikkeessä kappaleen asema (paikka) ilmoieaan suoralla olevan piseen paikkakoordinaain (unnus
Kuopio-Siilinjärvi-Suonenjoki
Kuopio-Siilinjärvi-Suonenjoki Erityinen kuntajakoselvitys valtuustot 26.11.2014 HT Eero Laesterä ja maakuntaneuvos Timo Säkkinen Yleinen osa Katsaus talouteen 2 Nokian maksuunpantu yhteisövero, mrd euroa
TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.
TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 Asukasluvun
Askola Copyright Perlacon Oy 1
Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta
TALOUSARVIO TALOUSSUUNNITELMA vuosille
Erillisliie Kval 7..05 TALOUSARVIO 06 TALOUSSUUNNITELMA vuosille 07-08 Kunnanhallius 30..05 Kunnanvaluuso 7..05 Risijärven kuna Aholanie 9, 88400 RISTIJÄRVI Puh. (08) 65 543* Faksi (08) 68 33 www.risijarvi.fi
Kajaanin kaupungin talouden kehitys ja raamit Kaupunginvaltuusto
Kajaanin kaupungin talouden kehitys ja raamit 2020-2022 Kaupunginvaltuusto 21.5.2019 2 3 4 5 6 ? 8 10 11 Kajaani 1 000 S Yhteenveto TILIVUOSI 2017 2018 2019** 2020** 2021** 2022** Verolaji Kunnallisvero
HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 LIIKENNELIIKELAITOS
HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 15 232 079,52 18 934 845,99 Liikennöintikorvaukset 96 887 065,70 91 199 717,21 Infrakorvaukset 76 680 586,12
Mittaustekniikan perusteet, piirianalyysin kertausta
Miausekniikan perusee, piirianalyysin kerausa. Ohmin laki: =, ai = Z ( = ännie, = resisanssi, Z = impedanssi, = vira). Kompleksiluvu Kompleksilukua arviaan elekroniikassa analysoiaessa piireä, oka sisälävä
12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat
Osa I: Toimintakertomus 12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat 12.6.1. Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2017 2 016 1 000 1 000 Toimintatuotot 84 053 81 643 Toimintakulut -159 229-154 656 Osuus
TULOSLASKELMA
TULOSLASKELMA 1000 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 18 935 12 470 Liikennöintikorvaukset 91 200 81 885 Infrakorvaukset 67 110 65 482 Muut myyntitulot 3 392 656 180 637 160 493
Palvelualuekohtaiset alustavat kehykset
Palvelualuekohtaiset alustavat kehykset 2019-2023 29.5.2018 1 Järvenpään kaupunki ja Järvenpään Vesi yhteensä, tuloslaskelma TP 2017 TPE 2018 Kehys 2019 2020 2021 2022 2023 Tuloslaskelma TP 2017 TPE 2018
Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista
Rahoiusriski ja johdannaise Mai Esola lueno Sokasisisa prosesseisa . Markov ominaisuus Markov -prosessi on sokasinen prosessi, missä ainoasaan muuujan viimeinen havaino on relevani muuujan seuraavaa arvoa
KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perustamissopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 912 final KOMISSION KERTOMUS Suomi Perusamissopimuksen 126 ariklan 3 kohdan nojalla laadiu keromus FI FI KOMISSION KERTOMUS Suomi Perusamissopimuksen 126
JLP:n käyttämättömät mahdollisuudet. Juha Lappi
JLP:n äyämäömä mahdollisuude Juha Lappi LP ehävä p z = a x + b z 0 Max or Min (.) 0 0 = = subjec o he following consrains: c a x + b z C, =,, q p q K r (.2) = = m n i ij K (.3) i= j= ij x xw= 0, =,, p
31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014
31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken
Tekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari 21.8.2013
Tekes änään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohaja, Tekes Forune seminaari 21.8.2013 Rahoiamme sellaisen innovaaioiden kehiämisä, joka ähäävä kasvun ja uuden liikeoiminnan luomiseen Yriysen kehiysprojeki
Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2016, mrd.
Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2016, mrd. Tilinpäätösten mukaan (ennakkotieto) Rahoitus lakisääteisiin tehtäviin Valtionosuudet 8,8 KUNNAT verotulot 22,1 VALTIO verotulot 41,8 29,1 1,7 1,5 18,9
Valtuustoseminaari 11 10. 2011.
Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti
POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 2/15
POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muisio 2/15 20.8.15 IKÄIHMISTEN PALVELUJEN RYHMÄ Aika 20.8.2015 klo 9-11.30 Paikka Läsnä Kokkolan kaupunginalo, kokoushuone Minerva Maija Juola, pj, Kokkola Vuokko
Built Environment Process Reengineering (PRE)
RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarviaanko ää palkkia? Buil Environmen Process Reengineering (PRE) Infra FINBIM- bsf infraoimialakunnan perusamiskokous, Buil Environmen Process Innovaions Reengineering Miä on Infra
Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2016, mrd.
Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 216, mrd. Tilinpäätösten mukaan (ennakkotieto) Rahoitus lakisääteisiin tehtäviin Valtionosuudet 8,8 KUNNAT verotulot 22,1 1,5 VALTIO verotulot 41,8 29,1 1,7 18,9