Suomen julkisen talouden kestävyysvaje

Transkriptio

1 Suomen julkisen alouden kesävyysvaje Suomen julkinen alous on velkaanumassa, mua pikällä aikavälillä velan kasvu ei näyä niin voimakkaala kuin julkisuudessa on monesi esiey. Eero Leho Ennusepäällikkö ja ukimuskoordinaaori Palkansaajien ukimuslaios Julkisen alouden kesävyysvaje kuvaa sellaisa julkisyheisöjen yheenlaskeun rahoiusjäämän nykyarvoon muunneua muuosa, joka arviaan asapainoamaan julkinen alous pikällä aikavälillä. Julkisyheisöillä arkoieaan valioa, kunia sekä yöeläkelaioksia ja muia sosiaaliurvarahasoja. Rahoiusjäämä on niiden ulojen ja menojen erous. Posiiivinen kesävyysvaje arkoiaa siä lisärahoiusa, joka arviaan julkisen velan poismaksamiseen ai vaihoehoiseesi sen ja bruokansanuoeen (bk:n) välisen suheen eli velkasuheen sopeuamiseksi ieylle asolle. Suomen julkisen alouden kesävyysvajeesa on esiey vaihelevia arvioia. Esimerkiksi Valiovarainminiseriön (2010) mukaan se olisi 16 TALOUS & YHTEISKUNTA

2 Kesävyyslaskelma ehdään hyvin pikälle ulevaisuueen, joen ne ova aina eriäin aliia arvioinivirheille. 5 prosenia bk:sa. ETLAn Lassila ja Valkonen (2011) ova arvioinee kesävyysvajeeksi 2,5 prosenia ja Suomen Pankki 5 6 prosenia. 1 Kansainvälise järjesö ova esiänee ääkin synkempiä arvioia. Tosin viimeksi mainiu arvio ova sikäli vanhenuneia, eä niissä Suomen arvioiiin elpyvän vuoden 2009 suhdannekuopasa jo apahunua huomaavasi hiaammin. Tässä arikkelissa esieävän arvion mukaan Suomen julkisen alouden kesävyysvaje jäisi selväsi aiempia arvioia pienemmäksi. Tosin jos vuosien alouskasvu jää keskimäärin vajaaseen 2 proseniin oleeun 2,7 prosenin sijaan, arvioiu kesävyysvaje nousee suurin piirein samaan kuin Lassilalla ja Valkosella (2011). Tein yhdessä Jose Hämäläisen kanssa alusavan laskelman Suomen kesävyysvajeesa jo keväällä Ny esieävä arvio voidaan piää uon laskelman arkennuksena. 2 Myös uolloin arvioimme Suomen julkisen alouden kesävyysvajeen verraen pieneksi. Se, miksi arvioin kesävyysvajeen selväsi pienemmäksi kuin esimerkiksi VM, seliyy seuraavisa ekijöisä: Laskelman lähövuoden (2015) suhdannekorjau julkisen alouden rahoiusjäämä suheessa kokonaisuoanoon on arvioiu selväsi ylijäämäiseksi, oisin kuin useimmissa muissa arvioissa. Tähän eroon Eero Leho oivoo, eä muukin keroisiva kesävyysvajelaskelmiensa oleukse yhä yksiyiskohaisesi kuin ämä arikkeli. 1 Pääjohaja Erkki Liikanen: Maailmanalouden muuoksesa ja Euroopan alouden haaseisa. OP-Pohjola-ryhmän ukimussääiön eemapäivä. Helsinki , fi. 2 Kevään 2011 arvio julkaisiin PT-blogissa ( Sen miarin S2 mukaisessa arviossa emme oanee mukaan vuoden 2060 jälkeisiä vuosia, vaikka näin olisi piäny ehdä (ks. Euroopan komissio 2009, s. 11). Ise asiassa noudaimme uolloin VM:n omaksumaa käyänöä (ks. Valiovarainminiseriö 2010, s. 18, 41, 42 ja 52), jossa aikajänne uloui vain vuoeen Mainiakoon, eä käyeyn laskenakaavan johaminen miarille S2 hyödynää nimenomaan ääreömän geomerisen sarjan summakaavaa. TALOUS & YHTEISKUNTA

3 Vasoin virallisa väesöennusea synyvyys saaaa nousa oleeua enemmän. heijasuu arviomme, eä Suomi on uoanorakeneelaan niin vahva, eä se selviyyy vuoden 2009 aanuman jälkijärisyksisä jopa jonkin verran paremmin kuin euroalue keskimäärin. Työura pienevä nykyisenkin eläkejärjeselmän valliessa enemmän kuin miä muu ova yleensä arvioinee. Ikäsidonnaise hoiva- ja erveysmeno eivä nouse niin paljon kuin pessimisisimmissä arvioissa. Muila osin arvioni ei poikkea paljoakaan muisa. Sijoiusvarojen uoo on oleeu pienemmäksi kuin miä esimerkiksi Eäkeurvakeskus (ETK) oleaa. Bk:n kasvu ja sien myös ansioason nousu on oleeu muia hiaammaksi, mikä pienenää eläkeindeksin aiumisen aikaansaamia eläkesääsöjä. Työömyysase on osin jonkin verran maalampi kuin Valiovarainminiseriön (2010) skenaariossa, mua sen merkiys ise laskelmalle on vähäinen. Tässä selviyksessä arvioin kesävyysvajea Euroopan komission noudaamilla avoilla. Peruslaskelmamme pohjauuu kaavaan S2, jossa aikahorisoni on ääreön niin, eä kaukaisinkin ulevaisuus on oeava huomioon. Vaihoehoinen laskelma noudaaa kaavaa S1, jossa aikahorisoni pääyy vuoeen 2060 ja jossa julkinen bruovelka sopeueaan niin, eä sen suhde kokonaisuoanoon on 60 prosenia vuonna Kun peruslaskelma oaa ulevien sukupolvien inressin äysimääräisesi huomioon, jouuu se kuienkin ekemään arkkoja oleuksia hyvin epävarmasa ulevaisuudesa. Tämän vuoksi laskelma on alis suurille ennusevirheille. Minkä akia sien eemme ämän laskelman, jos kaukaise vuode ova salaisuuden harson verhoamia? Tällaisen laskelman ekemisä moivoiva ennen kaikkea aiemma arvio, joissa julkisen alouden kesävyysvajea on käsiykseni mukaan yliarvioiu. Tällaisen laskelmien formaai on pikäli EU:n komission luoma, ja olen siä myös pikäli noudaanu, joa laskelmani olisi verailukelpoinen muiden samalla periaaeella ehyjen laskelmien kanssa. Tarkoius on näin ollen osallisua keskuseluun äsä asiasa ja kiinniää samalla huomioa siihen, eä kohuullisen oleusen ollessa voimassa Suomen julkisen alouden kesävyysvaje ei välämää ole kovin suuri. Tämä laskelma hajoaa kesävyysvajeen eri ekijöihin, mikä anaa perspekiiviä arvioida siä, kuinka vakavasi laskelman loppuulokseen on syyä suhauua. On syyä korosaa vielä erikseen, eä ämänyyppise laskelma joka pohjaava julkisen sekorin ulojen ja menojen erouksen arvioiniin ova eriyisen aliia arvioinivirheille. Pikä arkaselujakso vielä heikenää laskelman luoeavuua. Tämä piirre korosuu juuri meidän laskelmassamme, jossa diskonokorko on perusellusi oleeu maalammaksi kuin komission laskelmissa. Kaiken kaikkiaan laskelmaa voidaan piää harjoielmana, jossa selvieään, kuinka paljon puuuu, muei odellakaan siä, mien mahdollinen ongelma voiaisiin rakaisa. Onhan niin, eä jos finanssipoliiikka reagoi ällaiseen laskelmaan ja alkaa vahvisaa julkisa aloua, koko laskelman reunaehdo myös muuuva. Ongelman rakaisua piäisikin arkasella jonkinlaisen pikän aikavälin kasvumallin puieissa, mikä menisi jo huomaavasi piemmälle kuin ämä selviys. Kesävyyslaskelman oleukse Tässä arikkelissa esieävä laskelma perusuu seuraaviin oleuksiin: a. Väesö ja sen rakenne Väesön määrän, ikärakeneen ja yöikäisen määrän kehiys perusuu Tilasokeskuksen vuoden 2009 väesöennuseeseen. Tässä ennuseessa on oleeu, eä neomaahanmuuo on vuosiain henkeä ja eä koko maan keskimääräinen kokonaishedelmällisyysluku (synyvyys) on 1,85. Elinajan odoeen oleeaan kasvavan kuolleisuuden havaiun alenemisen rendin mukaisesi. Näin arvioidun lineaarisen ennuseen mukaan vuonna 2060 synyvien poikien eliniän odoeen ennuseaan kasvavan 87,8 vuoeen vuoden ,3 vuodesa. Työillä eliniän odoe nousee 91,5 vuoeen 83,0 vuodesa. Tämänyyppise pikän aikavälin laskelma nojauuva säännönmukaisesi Tilasokeskuksen viralliseen väesöennuseeseen. Koska varsin usein käyeyssä kesävyysindikaaorissa (S2) aikahorisoni on ääreön, saa myös kaukainen ulevaisuus (vuodesa 2061 eeenpäin) siinä verraen suuren painon oleeusa diskonokorosa riippuen. Tämä vain korosaa väesöennuseen merkiysä. Koska Tilasokeskuksen virallinen väesöennuse ulouu vain vuoeen 2060, ei se riiä kesävyysvajelaskelmille. Tilasokeskuksen vuoden 2009 väesöennuseen epäasapainoisuus aikaansaa myös ongelmia. Eliniän odoea on siinä reippaasi kasvaeu lineaarisen rendin mukaan ja poikeu aiemmasa käyännösä, jossa rendin on oleeu aiuvan joskus vuoden kuluua. Toisaal- Mainiakoon, eä merkkejä eliniän odoeen kasvun aiumisesa on jo USA:ssa (ks. Kulkarni e al. 2011). Vaikka eliniän odoeen rendi Länsi-Euroopassa on oisaiseksi selväsi ylöspäin, sen aiumisa muun muassa liikalihavuuden ja muiden elinasosairauksien seurauksena pideään yhä melko odennäköisenä (ks. Leon 2011 edellä sekä Olhansky e al. 2005). 18 TALOUS & YHTEISKUNTA

4 Työllisyysaseen oleeaan nousevan selväsi nykyiselä asolaan. a Tilasokeskuksen ennuseessa synyvyyden oleeaan pysyvän vuoden 2008 asolla, vaikka siinäkin on havaiavissa ylöspäin suunauuva rendi, osin selvemmin vasa ny, kun vuosien 2009 ja 2010 luku on saau selville. Nämä äärimmäise oleukse eliniän odoeen rendi ei aiu ja synyvyys ei nouse ekevä vaikeaksi pohjaa kesävyysvajelaskelmaa Tilasokeskuksen vuoden 2009 väesöennuseeseen. b. Talouden kasvuvauhi ja reaaliansio Bk kasvaa aluksi verraen nopeasi, vuosina prosenin vauhia mua vuodesa 2021 eeenpäin 1,5 prosenia vuodessa. Reaaliansioaso kehiyy bk:n ahdissa vuodesa 2012 lähien. Vuonna 2011 reaaliansioiden nousun oleeaan jäävän yheen proseniin. Alkuvuosien nopeahkon kasvun oleeaan vielä heijasavan oipumisa vuosien syväsä aanumasa. Kasvun hidasumisen vuoden 2021 jälkeen seliyy aas kansainvälisesä aloudesa. Energiavarojen ehyminen sekä pyrkimys sääsää ympärisöä nosaa energian hinaa ja kuljeuskusannuksia. Samalla kilpailukykyero varsinkin kehiyneiden maiden ja Aasian kehiyvien maiden välillä supisuva oleellisesi niin, eeivä kehiynee maa enää hyödy kehiyvien maiden maalasa kusannusasosa, mikä myös osalaan hidasaa kasvua. Tällainen muuos oisaala ukee kehiyvien maiden yöllisyyä. Eläkkeelle siirymisen oleeaan myöhenyvän enemmän kuin VM:n kesävyysarviossa. c. Työömyys ja yöllisyys Työömyysaseen oleeaan laskevan vuoden ,0 prosenisa 6,5 proseniin vuonna 2014, jolla asolla se pysyy aina vuoeen Tämän jälkeen yöömyysase laskee 6 proseniin, jona se pysyy äsä eeenpäin. Työllisen määrään vaikuava yöömyysaseen lasku sekä yöurien pidenyminen. Sen sijaan yli 15-vuoiaisa ei-eläkeläisisä vakio-osuuden (vajaa 11 prosenia) oleeaan pysyvän yövoiman ulkopuolella. Laskelmassamme kaikkien yöllisen osuus suheessa vuoiaaseen väesöön on 70,6 prosenia vuonna 2015 ja 73,9 prosenia vuonna 2060, kun se oli 68,6 prosenia vuonna Vasaavasi vuoiaiden yöllisyysase on 62,6 prosenia vuonna 2015, ja se nousee vuoeen 2060 mennessä 65,8 proseniin, kun se oli 62,9 prosenia vuonna Valiovarainminiseriön (2010) pikän aikavälin laskelmassa avanomainen yöllisyysase (yöllise vuoiaa suheessa vuoiaaseen väesöön) nousee vuoden ,8 prosenisa 5,7 proseniyksikköä vuoeen 2035 mennessä 73,5 proseniin ja pysyy sillä asolla. VM:n raporisa ei käy ilmi, mien yli 64-vuoiaiden yöllisyys kehiyy. Laskelmamme ova kaikei melko lähellä oisiaan vuoiaiden yöllisyyden osala. Mainiakoon, eä laskelmassamme yöllisyys yhdessä oleeun ansioason nousun kanssa määrää palkkasumman, joka aas kiinniää eläkemaksuulojen kasvu-uran. d. Eläkkeelle siiryminen Eläkkeelle siirymisä kuvaaan yleisimmin ETK:n kehiämällä unnusluvulla, 25-vuoiaiden eläkkeellesiirymisen odoeella. Tämä luku, johon eivä vaikua ikärakeneen muuokse, nousee laskelmassamme vuoden ,3 vuodesa vuoeen 2060 mennessä kahdella vuodella, 62,3 vuoeen. Eläkkeelle siirymisä myöhenävä sekä yökyvyömyyseläkkeiden määrän supisuminen eä vanhuuseläkkeen alkavuuden myöhenyminen. Niinpä kun vuonna vuoiaisa (60-vuoiaisa ja 65-vuoiaisa) oli eläkkeellä 6,5 prosenia (33,4 % ja 87,6 %), niin vuonna 2060 vasaava luvu ova 4,4 prosenia (21,3 % ja 55,4%). ETK:n mukaan 4 25-vuoiaan eläkkeellesiirymisiän odoe on noussu jopa odoeua nopeammin. Sen nousu vuoden ,8 vuodesa vuoden ,4 vuoeen seliyy osin yöömyyseläkkeen aseiaisesa lakkauamisesa ja osin yökyvyömyyseläkkeelle siiryneiden määrän vähenemisesä. Merkille panavaa on myös se, eä odoe on noussu jo jopa 1,5 vuoa vuoden 2005 eläkeuudisusa edeläväsä asosa. Esimerkiksi ETK:n pikän aikavälin laskelmassa (Elo ym. 2009) ämä odoeen arvioiiin olevan vuosina 2009 ja ,3 ja 59,4 vuoa, jola asola se nousisi vuoeen 2050 mennessä 61,9 vuoeen ja pysyisi ässä lukemassa vielä vuonna Oleuksemme eläkkeelle siirymisen myöhenymisesä kahdella vuodella ajanjaksolla on avanomainen. Nousua keryisi vuoden 2005 eläkeuudisuksen jälkeen yli 3 vuoa, mua merkiävä osa äsä lisäyksesä on jo realisoiunu. Valiovarainminiseriön (2010) laskelmassa yöurien on odoeu pidenyvän vuoden 2005 eläkeuudis- 4 Ks. Uusialo (2011) ja Kariso (2011). TALOUS & YHTEISKUNTA

5 Kuvio 1. Julkise meno suheessa bruokansanuoeeseen. 40 % BKT:sa 0 Eläkemenojen bk-osuus nousee vuoden ,6 prosenisa 12,6 proseniin vuoeen 2060 mennessä uksen jälkeen vuoeen 2025 mennessä 1,5 vuodella, mikä oeuui jo 2010 mennessä. Oleamaamme eläkkeelle siirymiseen myöhenymiseen vaikuava vuoden 2005 eläkeuudisuksen lisäksi väesön kouluusason nousu ja yöehävien fyysisen kuormiavuuden lasku. e. Julkisen velan korko Julkisen bruovelan reaalikoroksi oleeaan 2,25 prosenia. Eläkerahasojen uoon ja julkisen sekorin muiden omaisuusulojen reaalisen uoon oleeaan kasvavan vuodesa 2015 lähien 3,25 prosenin vauhia. Reaalikorkojen oleeaan näin olevan jonkin verran korkeampia kuin keskimääräinen alouskasvu. Se, eä reaalikorkojen ja alouskasvun ero on suheessa pienempi kuin miä EU:n komissio ja VM ova oleanee omissa laskelmissaan, heijasaa vain oeuunua kehiysä. Tämä alenaa kesävyysvajelaskelman diskonokorkoa (r) niin, eä uleva aika saa suuremman painon. Eläkkeellesiirymisä nykyisen jousavan vuosien vaiheluvälin puieissa olen arkasellu aikaisemmin lähemmin (Leho 2010). Eläkemeno Terveys- ja hoivameno Muu meno f. Eläkerahasojen ja julkisen varallisuuden uoo Eläkerahasojen ja julkisen varojen reaaliuooksi on oleeu 3,25 prosenia ja sien yksi proseniyksikkö korkeammaksi kuin julkisen velan reaalikorko. Korkoero on oleeu samaksi kuin VM:n vasaavassa laskelmassa. Tämä oleus saa ukea empiriasa, ja se seliyy osin valion hyväsä luookelpoisuudesa ja sijoiusen riskisyydesä. Suheessa bk:n kasvuun sijoiusen uoo on kuienkin maalampi kuin VM:llä ai ETK:n pikän aikavälin laskelmissa, joissa odous reaaliuoosa laskeiin hiljaain 4 prosenisa 3,75 proseniin. g. Eläkemaksuulo ja julkisen sekorin muu ulo (pl. omaisuusulo) Eläkemaksujen on oleeu kasvavan vuodesa 2016 lähien samaa ahia kuin palkkasumma, ja julkisen sekorin muiden ulojen (mm. valion ja kunien veroulo) oleeu kasvavan bk:n ahdissa. h. Eläkemeno Eläkemenojen suhde palkkasummaan on oleeu aluksi samaksi kuin Elon ym. (2009, aulukko k5.4) esiämässä skenaariossa. Tämä suhde on sien korjau vasaamaan laskelmamme korkeampaa yöllisyysasea niin, eä on oeu huomioon yöllisyysasea kuvaavien unnuslukujen ero. Sien eläkemenojen osuua yöuloisa on korjau ylöspäin vasaamaan oleamaamme vuouisa 1,5 prosenin ansioiden nousua, joka on jonkin verran hiaampi kuin ETK:n perusskenaarion 1,75 prosenia vuodessa. Ansioiden hiaamman nousun vuoksi aieun indeksin vaikuus jää uolloin pienemmäksi. Lopuksi eläkemenoja on korjau ylöspäin ETK:n oleamaa piempien yöurien vuoksi. Tämän karumakorjaus nosaa eläkemenojen osuua yöuloisa 0,9 proseniyksiköllä arkasellun ajanjakson lopulla. Kaiken kaikkiaan eläkemenojen bk-osuus nousee vuoden ,6 prosenisa 12,6 proseniin vuoeen 2060 mennessä. Vuonna 2015 uo suhde on 11,1 prosenia. Korkeimmillaan änä suhde on 13,1prosenia vuosina Eläkemenojen suhde bk:hen on laskelmassamme koko ajan jonkin verran alemmalla asolla kuin VM:n laskelmassa. Tasoerolla ei ole merkiävää vaikuusa kesävyysvajelaskelmaan. Sen sijaan ämän osuuden muuoksella on merkiysä. VM:n arviossa eläkemenojen bk-osuus nousee lähövuodesa 2015 vuoeen 2060 mennessä 1,1 proseniyksikköä, kun vasaava muuos on esiämässäni laskelmassa 1,4 proseniyksikköä. VM:n (2010) laskelmassa eläkemenojen osuus kuienkin nousee vuodesa 2008 vuoeen 2015 jopa 2,7 20 TALOUS & YHTEISKUNTA

6 Terveys- ja hoiomenojen suhde bk:hen kasvaa vuoden ,0 prosenisa 11,4 proseniin vuoeen 2060 mennessä. proseniyksikköä osin kokonaisuoannon hiaan kasvun vuoksi. Esiämässäni laskelmassa uo osuus nousee vuodesa 2010 vuoeen 2015 vain 0,5 proseniyksikköä. Näin lähövuoden 2015 ilanne on arvioiu varsin eri avalla. Oleamani myöhäinen eläkkeelle siiryminen kaikei seliää siä, miksi laskemassani eläkemaksujen osuus bk:sa nousee jaksolla vähemmän kuin VM:n laskelmassa. i. Terveys- ja hoivameno Terveys- ja hoivameno on arvioiu oamalla lähökohdaksi erveydenhoidon ja hoivan osala erikseen arvioidu meno per henkilö eri ikäluokissa. Tämän lisäksi on oeu huomioon kuolemanläheisyyden lisäkusannus kuen Lassilan ja Valkosen (2011) laskelmassa. Näin arvioiujen ikärakennea vasaavien hoio- ja erveysmenojen on oleeu kasvavan vuodesa 2015 lähien bk:n vauhia ja näin olleen vielä vuosina nopeammin kuin 1,5 prosenia. Vanhusväesön erveydenilan paranumisesa vuosien kuluessa on lisäksi oleeu keryvän ylimääräisä sääsöä, joka on suurimmillaan (2060) vajaa 0,5 prosenia bk:sa. Kaikkiaan erveys- ja hoiomenojen suhde bk:hen kasvaa vuoden ,0 prosenisa 11,4 proseniin vuoeen 2060 mennessä ja sien 3,4 proseniyksikköä. Vuonna 2015 näiden menojen bk-osuus on 8,5 prosenia, joen näiden menojen bk-osuus nousee 2,9 proseniyksikköä jaksolla Lassilan ja Valkosen (2011) laskelmassa erveys- ja hoivamenojen bk-osuus nousi 2,7 proseniyksikköä vuodesa 2008 vuoeen 2060 ja vain 1,2 proseniyksikköä aikavälillä Valiovarainminiseriön (2010) selviyksessä erveys- ja hoivamenojen bk-osuus nousi 4,2 proseniyksikköä vuodesa 2008 vuoeen 2060 ja 3,5 proseniyksikköä jaksolla Terveys- ja hoivamenojen osala laskelmamme on Lassilan ja Valkosen (2011) ja Valiovarainminiseriön (2010) arvioiden välissä, ei kuienkaan kovin kaukana VM:n arviosa. j. Muu julkise meno Muiden julkisen menojen oleeaan kasvavan vuoeen 2015 mennessä vain 1,3 prosenia vuodessa ja vuodesa 2016 lähien 1,5 prosenin vauhia. Nämä meno kasvava bk:n ahia sien vasa vuodesa 2020 lähien. Tiukahkon finanssipoliiikan on oleeu hillisevän varsinkin muiden julkisen menojen lähivuosien kehiysä. Osin ämä päee myös erveys- ja hoivamenoihin. Kaikki meno ja ulo ova kehikossamme vuoden 2010 hinaisia. Osalaan ämä voi heräää ihmeysä. Onhan unneua, eä julkisen menojen hinna nouseva koko alouden (bk:n) hinaasoa nopeammin. Tosin viime vuosina julkisen menojen hinaindeksi on noussu jopa bk:n hinaindeksiä hiaammin. Kumminkaan skenaariomme ei sulje kokonaan pois ns. Baumolin auia eli siä mahdollisuua, eä julkisen menoalouden avoina sekoria hiaampi uoavuuden nousu johaisi muua aloua nopeampaan kusannusason nousuun. Oleamamme julkisen menojen 1,5 prosenin kasvu bk:n hinnoin vuodesa 2016 lähien realisoiuisi uolloin osin muua aloua nopeampana kusannusason nousuna ja osin palveluason aiona paranemisena. On huomaava, eä pikällä ähäimellä väesön ikärakennea vasaava julkise (vuoden 2010 hinaise) meno Perusskenaariossa julkisen velan suhde bruokansanuoeeseen kohoaa 146 proseniin vuonna kasvava bk:n ahdissa. Niiden suhde bk:hen muuuukin vain sikäli kuin väesön ikärakenne muuuu. k. Eläkemaksu ja julkisen sekorin muu ulo (pl. omaisuusulo) Eläkemaksuihin vaikuava aluksi sosiaaliupossa soviu maksujen koroukse. Muuen eläkemaksujen oleeaan kasvavan palkkasumman mukaan. Julkisen sekorin muiden ulojen oleeaan kasvavan vuodesa 2015 lähien bk:n kasvun ahdissa. Hahmoellussa skenaariossa julkisyheisöjen alijäämä (pl. korkomeno ja sijoiusen uoo) on koko ajan posiiivinen. Kun ämä alijäämä on lähövuonna 2015 vain yksi proseni bk:sa, niin vuonna 2060 se on jo 4,3 prosenia. Teknisessä kesävyysvajelaskelmassa sijoiusuoo voidaan käyää velan lyhenämiseen ai sijoiuspääoman karuamiseen. Tehdyssä laskelmassa ne on käyey velan lyhenämiseen, minkä vuoksi sijoiusuoojen suhde bk:hen alkaa supisua jyrkäsi. Tämä yhdessä uloalijäämäisyyden kanssa nosaa julkisen velan bk-suheen 146 proseniin vuonna Valiovarainminiseriön (2010) laskelmassa julkisyheisöjen uloalijäämä ilman korkomenoja ja sijoiusuooja on vuonna ,7 prosenia, ja se kasvaa vuoeen 2060 mennessä 7,2 proseniin. Tuloalijäämän kasvu sekä heikko lähöilanne laukaiseva velkaanumiskiereen, minkä seurauksena julkisen velan bk-suhde nousee vuonna 2060 jo 225 proseniin. TALOUS & YHTEISKUNTA

7 Kuvio 2. Julkinen uloalijäämä ilman korkomenoja ja sijoiusuooja % BK T:sa Tilanne laskelman lähövuonna 2015 Julkisen alouden kesävyysvajelaskelman lähövuosi on 2015 kuen vasaavassa valiovarainminiseriönkin laskelmassa. Vuoeen 2015 mennessä kansanalouden on ajaelu hakeuuvan jonkinlaiseen suhdannekorjauun ilaan, josa liikkeelle lähien voidaan arvioida, mien julkiseen aloueen vaikuava pikällä aikavälillä väesön ikärakeneen muuokse sekä odoeavissa oleva väesön erveydenilan, kouluusason ja niihin liiyvä yömarkkinakäyäyymisen muuokse, kun veroihin ja maksuihin ei oleea uusia muuoksia. Mainiakoon, eä Tilasokeskuksen julkaisemien ieojen peruseella julkisyheisöjen rahoiusasema oli vahvisunu merkiäväsi ämän vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Tuoree palkkasummaiedo ja eri oimialojen liikevaihoiedo aina syyskuulle asi osoiava sen, eä kehis on jakunu ämän suunaisena myös vuoden kolmannen neljänneksen aikana. Näyääkin silä, eä ainakin ämän vuoden aikana julkisen alouden rahoiusasema on vahvisunu niin kuin aulukon 1 laskelmassa on oleeu ja sien enemmän kuin miä yleisesi vielä joskus 1 2 vuoa sien odoeiin. 6 Oheinen arvio julkisen alouden rahoiusjäämälle laskelman lähövuonna (aulukko 1) on ehy niin, eä se on yhdenmukainen julkisyheisöjen alijäämälaskennan kanssa kansanalouden ilinpidossa. Koko julkisen alouden rahoiusjäämä korkouloineen ja -menoineen 6 Julkisen alouden vahvisuminen ämän vuoden aikana anaa myös selkänojaa kesää lähiajan suhdannesykliin liiyvää epävarmuua ja siä uhkaa, eä julkisen alouden alijäämä alkaisiva aas kasvaa. Toisaiseksi on ennenaikaisa reagoida nykyiseen epävarmuueen muuamalla jo ny ensi vuoden budjein peruseia. Taulukko 1. Julkisyheisöjen rahoiusjäämä ja bk:n kasvuvauhi. suheessa bk:hen on 2,4 prosenia ylijäämäinen Julkisyheisöjen rahoiusjäämä koosuva perusjäämäsä (pl. korkomeno) ja julkisen velan korkomenoisa. Tehdyssä laskelmassa on oeu huomioon vuosien 2011 ja 2012 verorakaisu, sosiaaliupon mukaise yöeläkemaksujen vuosiaise 0,4 proseniyksikön koroukse vuosina sekä synymässä olevan ulorakaisun raamiin sisälyvä yheisöveron lisäalennus ja lisämeno valiolle. Kokonaisveroase aseuisi vuonna ,4 proseniin eli samalle asolle, jolla se oli vuonna Oheisessa arviossa bk:n on oleeu kasvavan vuosina suheellisen nopeasi, miä seliää rahoiuskriisin aseiainen väisyminen ja vuoden 2009 syvän aanuman aikana vapaaksi jääneiden resurssien käyöönoo Suomessa ja muissa kehiyneissä maissa. Bk:n suheellisen nopea kasvuvauhi ja jo soviu finanssipoliiikan kireys paranaa julkisyheisöjen rahoiusasemaa. Esimerkiksi yöeläkeyhiöiden pääomaulojen elpyminen on oheisessa laskelmassa kuienkin oleeu melko hiaaksi. Koko julkisen alouden ylijäämä suheessa bk:hen jääkin veroaseen lieväsä noususa huolimaa selväsi alemmalle asolle kuin miä se oli keskimäärin vuosina Tuolloinhan se oli alimmillaankin yli 4 prosenia luvun alkuvuosina ennen vuoden 2009 aanumaa julkisyheisöjen ylijäämä suheessa bk:hen oli pienimmillään 2,5 prosenia (vuonna 2004) Bk:n kasvuvauhi 3,6 3,5 2,1 3,2 2,8 2,5 Valio, rahoiusjäämä, milj. euroa Kunna, rahoiusjäämä, milj. euroa Työeläkeyhiö, rahoiusjäämä, milj. euroa Julkisyheisö, rahoiusjäämä, milj. euroa Julkisyheisö, rahoiusjäämä bk:sa, % -2,5-0,5-0,0 1,0 1,8 2,4 22 TALOUS & YHTEISKUNTA

8 Taulukko 2. Suomen julkisen alouden kesävyysvaje, prosenia bk:sa (miinusmerkki arkoiaa ylijäämää). Miari S2 Miari S1 Keryneen velan hoiokulu lähövuonna 0,4 0,4 Rakeneellinen perusjäämä (vuoden 2015 rahoiusjäämä pl. julkisen velan korkomeno) -3,5-3,5 Julkisen rahoiusaseman heikenyminen ,1 3,7 Julkisen rahoiusaseman heikenyminen ,3 - Julkisen velan sopeuaminen 60 %:iin bk:sa -0,2 Julkisen alouden kesävyysvaje 1,3 0,4 Vuonna 2015 Suomen julkisen alouden kesävyysvajeeksi arvioidaan 1,3 prosenia bruokansanuoeesa. Edellä ehdy oleukse uoava oheisessa aulukossa 2 esieyn uloksen kesävyysvajeesa vuonna 2015: Arvion mukaan Suomen kesävyysvaje olisi miarin S2 mukaan 1,3 prosenia bk:sa, noin 2,5 miljardia euroa vuoden 2011 rahassa. Tämän verran ulisi julkisen sekorin rahoiusasemaa vahvisaa, joa julkise ylijäämä riiäisivä velan maksuun ääreömyyeen jakuvalla aikahorisonilla. Kesävyysvajeen eriely eri ekijöihin osoiaa, eä arvioiduilla julkisen sekorin alijäämillä vuoden 2061 jälkeen on ylläävän suuri vaikuus laskelmaan. Oleeun bk:n vuouisen kasvun (1,5 prosenia) ja julkisen velan koron (2,25 prosenia) mukaan määräyyvä diskonoekijä anaa kaukaisillekin vuosille melko suuren painon. Se, eä vuoden 2060 jälkeisen vuosien merkiys voi nousa näin suureksi, vie pohjaa pois ällaisen laskelmien luoeavuudela. Monesa syysä on vaikea ennusaa siä, mien kansanalous, yömarkkina ja väesörakenne kehiyvä vuoden 2060 jälkeen. Sen voi jo ny odea, eä Tilasokeskuksen väesöennuseen epäsymmeria sen suheen, mien on oisaala arvioiu eliniän odoeen pidenymisä ja oisaala synyvyyden kehiymisä, nousee aivan keskeiseen merkiykseen. Miarin S1 mukaan Suomen julkisen alouden kesävyysvaje on vain 0,4 prosenia bk:sa. Tässä miarissa julkinen velka sopeueaan 60 proseniin bk:sa vuoeen 2060 mennessä ja aikahorisoni pääyy vuoeen Koska aikaa vuoden 2061 jälkeen ei oea huomioon ja koska Suomen julkisen velan bk-suhde on lähöilaneessa 48,7 prosenia bk:sa, on kesävyysvaje miarin S1 mukaan selväsi miarin S2 mukaisa arvioa pienempi. Vaihoehoisia skenaarioia: aanuma ja sijoiusen alempi uoo Vaihoehoisessa laskelmassa on oleeu, eä alous vajoaisi aanumaan vuonna 2012 niin, eä kokonaisuoano supisuisi noin yhden prosenin. Kasvu olisi 2012 näin ollen 3 proseniyksikköä hiaampaa kuin perusskenaariossa. Jaksolla kasvuluvu olisiva sama kuin perusennuseessa, mua vuosina kasvu olisi 0,2 proseniyksikköä nopeampaa kuin perusskenaariossa. Uusi aanuma lisäisi yöömyyä ja uoanokapasieein vajaakäyöä, mikä seliäisi ämän osiaisen palauumisen. Edellä kuvaun kalainen häiriö nosaisi julkisen alouden kesävyysvajeen 2,3 proseniin BKT:sa perusskenaarion 1,3 prosenisa. Toisessa vaihoehdossa on aas oleeu, eä eläkerahasojen ja muiden julkisen saamisen uoo jäisi 2,75 proseniin sen sijaan, eä se olisi perusskenaariossa oleeu 3,25 prosenia. Tämän muuoksen vaikuuksesa julkisen alouden kesävyysvaje nousisi 1,7 proseniin bk:sa perusskenaarion 1,3 prosenisa. Kirjallisuus Elo, K. & Klaavo, T. & Risku, I. & Sihvonen H. (2009), Lakisääeise eläkkee, pikän aikavälin laskelma 2009, Eläkeurvakeskuksen raporeja 2009:4. European Commission (2009), Susainabiliy Repor, European Economy 9/2009. Kariso, J. (2011), Eläkkeellesiirymisikä Suomen yöeläkejärjeselmässä, Eläkeurvakeskuksen ilasoraporeja 2/2011. Kulkarni, S & Levin-Recor, A. & Ezzai, M. & Murray, C. (2011), Falling Behind: Life Expecancy in US Counies from 2000 o 2007 in an Inernaional Conex, Populaion Healh Merics, 9:16. Lassila, J. & Valkonen, T. (2011), Julkisen alouden rahoiuksellinen kesävyys Suomessa, ETLA:n Keskuselualoieia Leho, E. Suomen kesävyysvaje ja halliuksen rakennepoliiikka, Talous&Yheiskuna, 2/2010. Leon, D. (2011), Trends in European Life Expecancy: a Saluary View, Inernaional Journal of Epidemiology, 40, Olhansky, S. & Passaro, D. & Hershow, R. & Layden, J. e al. (2005), A Poenial Decline in Life Expecancy in he Unied Saes in he 21s Cenury, New England Journal of Medicine, 352, Uusialo, H. (oim.). (2011), Työeläkejärjeselmän uudisamisen avoieiden miaaminen ausaselviys yöryhmälle, Eläkeurvakeskuksen selviyksiä 2:2011. Valiovarainminiseriö (2010), Julkisen alouden valinna 2010-luvulle. TALOUS & YHTEISKUNTA

9 Liie. Kesävyysvajeindikaaori Indikaaori S2 Julkisen alouden kesävyysvajeella arkoieaan siä lisäponnisusa, joka vaadiaan, joa julkisen alouden ylijäämä (miinus korkomeno) riiäisi kaamaan velanhoidosa aiheuuva kusannukse niin, eei velkaa suheessa bk:hen arvisisi lisää. Olkoon D 1 lähöilaneen velka suheessa bk:hen ja PB julkisen sekorin rakeneellinen (ai suhdannekorjau) perusjäämä (so. ulojen ja menojen erous ilman korkomenoja ja pääomauloja) plus julkisen sekorin pääomaulo. Määrielmän mukaan julkinen alous on kesävä, kun ineremporaalinen budjeirajoie (1) = PB D1 = 1 (1 + r) on voimassa, niin eä ulevien perusjäämien sekä julkisen sekorin pääomaulojen diskonau nykyarvo on yhä suuri kuin lähöilaneen velka. Edellä kaavassa (1) r kuvaa diskonoekijää, jolle on voimassa (1 + R) (2) (1 + r) =, (1 + b) jossa R = julkisen velan korko ja b = bk:n kasvuproseni. Jos PB olisi ajassa vakio ( PB), kaava (1) voiaisiin kirjoiaa muooon (1a) rd 1 = PB. Tämän mukaan riiää, eä keskimääräinen ylijäämä kaaa nykyise velanhoiokulu. Julkisen alouden kesävyysvaje (S2) voidaan ilmaisa lausekkeella (3) 1 S 2 = rd 1 PB1 r PB 1, = 2 (1 + r) missä PB PB PB 1. Tämän mukaan kesävyysvaje muodosuu seuraavisa osaekijöisä: keryneen velan hoiokulu lähövuonna julkisen sekorin suhdannekorjau alijäämä (ml. pääomaulo ja pl. korkomeno) lähövuonna ulevaisuudessa synyvä (lähinnä ikäänymisen aikaansaama) nykyhekeen diskonau menopainee. Indikaaori S1 Indikaaori S1 kuvaa siä rahoiusjäämän muuosa kullekin vuodelle, joka arviaan, joa julkisen velan BKT-suhde voiaisiin vakiinnuaa 60 proseniin bk:sa vuoeen 2060 mennessä. Ajanjaksolle ämä indikaaori voidaan laskea kaavalla S 45 PB (1 + r) 1 (1 + r) r( D1 D45) +, (1 + r) 1 1 = 2 1 = rd1 PB = 2 1 jossa D 45 = 0,60 = avoielava pääevuoden 2060 julkisen velan suhde bk:hen. 24 TALOUS & YHTEISKUNTA