Valtatie 18 yhdistää kolme maakuntaa
|
|
- Sinikka Salonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VALTATIE 18 KESKELLÄ SUOMEA YHDISTÄÄ JA KANSAINVÄLISTÄÄ VALTATIE 18 SEURANTATYÖRYHMÄ Keski-Suomen tiepiiri ja Vaasan tiepiiri Keski-Suomen liitto, Etelä-Pohjanmaan liitto ja Pohjanmaan liitto Jyväskylä-Vaasa yhteysvälin alueen kunnat
2 JOHDANTO Valtatie 18 yhdistää kolme maakuntaa Valtatie 18 on jo nykyisellään merkittävä kolmea maakuntaa ja maakuntakeskusta yhdistävä länsi - itäsuuntainen liikenneväylä. Tämä keskistä Suomea halkova väylä tarvitsee kuitenkin muutamia parannuksia valtatietason saavuttamiseksi kaikilta osin. Alueen maakuntien, elinkeinoelämän ja yksityisten kansalaisten tavoitteena on ollut jo vuosia luoda nykyistä merkittävämpi kansallisesti yhdistävä ja kansainvälisiä mahdollisuuksia antava liikenneväylä. Pekka Ala-Mäenpää Kaupunginjohtaja, Alavus Seurantatyöryhmän puheenjohtaja Valtatien vaikutusalueella sijaitsee useita kasvavia yrityksiä ja yrityskeskittymiä. Näiden kehittymiseen sekä uuden yritystoiminnan syntymiseen tieyhteyden parantamisella on myönteinen vaikutus. Tämä puolestaan luo menestymisen edellytyksiä näiden maakuntien alueella sekä kansallisessa että globalisoituvassa toimintaympäristössä. Kuten kansikuvasta ilmenee, niin Pietarin talousalue on aivan lähellä eteläistä Suomea. Pietarin alueen kansainvälinen yhteyskaari kulkee poikki Suomen Atlantin rannikolle VT:n 18 käytävän kautta. Tässä on myös kehätien alueen kuntien kasvun mahdollisuudet. Me lähennymme Pietarin suurta ja merkittävää talousaluetta eteläisen Suomen tapaan. Suora yhteys Pietariin ja Atlantille tarjoaa mahdollisuuksia alueen matkailulle ja muulle elinkeinotoiminnalle. Tutkimuksissa on todettu, että liikennemäärät kasvaisivat yli 20 %, mikäli tie olisi kaikilta osin valtatietasoinen. Nyt kuljettajat käyttävät kiertoteitä, jolloin syntyy merkittäviä ajanmenetyksiä ja muita lisäkuljetuskustannuksia. Valtatie 18 seurantatyöryhmän muodostavat Keski-Suomen tiepiiri ja Vaasan tiepiiri, Keski-Suomen liitto, Etelä-Pohjanmaan liitto ja Pohjanmaan liitto sekä Jyväskylä-Vaasa yhteysvälin alueen kunnat. Nämä tahot ovat vuosien saatossa myös kuulleet laajasti alueen asukkaita heidän työmatka- ja asiointitarpeissaan, alueen elinkeinoelämää ja heitä edustavia järjestöjä sekä muita yhteisöjä heidän näkemyksestään. Seurantatyöryhmälle on muodostunut selkeä yhteinen näkemys valtatie 18:n kehittämistarpeista. Nämä asiat tuodaan tiivistetysti esiin tässä raportissa. 2
3 MAAKUNTAJOHTAJIEN KANNANOTOT Keski-Suomen liitto Maamme poikittaissuuntaiset liikenneyhteydet ovat monilta osin puutteelliset. Keski- Suomen kannalta ongelmallisimpiin kuuluu valtatie 18, joka johtaa Jyväskylästä Seinäjoen kautta Vaasaan. Vaasan valtatie vt 18 on Multian ja Ähtärin välillä vielä kokonaan rakentamatta ja se on toistaiseksi viitoitettu vanhojen alempiluokkaisten teiden kautta. Näiden standardi ei vastaa lainkaan nykyaikaiselta valtatieltä edellytettyä tasoa. Tien merkittävyyttä kuvaa, että se yhdistää kolme maakuntaa ja niiden keskuspaikkakunnat sekä toimii tärkeänä Keskipohjola- alueen linkkinä Pietarista Suomen halki Ruotsiin ja Norjaan. Anita Mikkonen Maakuntajohtaja Valtatien 18 heikoimpien jaksojen mutkaisuudesta, kapeudesta ja yleisestä turvattomuudesta sekä rakenneteknisistä puutteista johtuen tien liikennemäärä on merkittävästi pienempi kuin muilla vastaavilla maakuntakeskuksia yhdistävillä väylillä. Palvelutasoltaan alhainen yhteys vaikeuttaa normaalia työ-, asiointi- ja vapaa ajan liikennettä sekä erityisesti välttämättömiä elinkeinoelämän kuljetuksia. Myös uudistumassa olevan kunta- ja aluehallinnon kansalaisille tuottamat palvelut edellyttävät nykyistä turvallisempia ja sujuvampia liikenneyhteyksiä. Maantieliikenteen solmukohdassa sijaitsevalle Jyväskylän seudulle on sijoittunut runsaasti logistisia toimijoita. Alan keskittymäksi nopeasti kehittymässä oleva Innoroad Park tulee osaltaan lisäämään ja edistämään alan yritysten toimintaedellytyksiä ja merkitystä niin seudulle, maakunnalle kuin koko valtakunnallekin. Valtatien 18 tämän hetkinen taso heikentää tien vaikutuspiirissä toimivien yritysten logistista kilpailukykyä ja vaikeuttaa Keskija Itä-Suomen yritysten Vaasan satamaan suuntautuvia vienti- ja tuontikuljetuksia. Keski-Suomen liitto pitää tärkeänä koko valtatien 18 palvelutason merkittävää parantamista ja korostaa erityisesti maan valtatieverkon ainoan puuttuvan välin Multia-Ähtäri rakentamisen tarpeellisuutta. Karttaote Keski-Suomen maakuntakaavasta: Uusi valtatien oikaisu(punaruskea viivamerkintä ja kohdemerkintä vt 1) ja ohjeellinen oikaisu (punaruskea katkoviiva ja kohdemerkintä vt 3) vt:llä 18 sekä merkittävä parantaminen vt:llä 23 (ruskea viivamerkintä). 3
4 Etelä-Pohjanmaan liitto Valtakunnallisten alueidenkäytön periaatteiden mukaan maakuntakeskusten välisten yhteyksien tulee toimia. Vaasan ja Jyväskylän kaupunkikeskukset ovat Etelä-Pohjanmaan alueelle tärkeitä yhteistyökumppaneita. Tavaroiden ja ihmisten pitää päästä liikkumaan esteettömästi myös itä- ja länsisuunnassa. Erityisen ongelmallinen on ollut liikennöinti Jyväskylän seudulle. Tien kunto ja mutkitteleva linjaus ovat esteenä yhteistoiminnan kehitykselle ja vuorovaikutukselle. Asko Peltola Maakuntajohtaja Valatien 18 monet epäjatkuvuuskohdat liikenneympäristön heikon tason vuoksi kylien tai suurempien keskusten alueella muodostavat huomattavan liikenneturvallisuusriskin. Erikseen on todettava elinkeinoelämän kuljetusten ongelmallisuus, kun routavauriot ja tien kapeus aiheuttavat kuljetettavien tavaroiden vaurioitumisia ja aikatauluviivästyksiä. Etelä-Pohjanmaalla on monipuolinen suurten yritysten ja alihankintayritysten verkosto. Kuljetuskustannuksilla on yritysten kilpailukyvylle huomattava merkitys. Samoin suurille kaupan keskittymille esim. Tuurille vt:n 18 varrella liikenneyhteyksien parantamisella on merkitystä myös asiakasvirtojen kehittymiselle. Koko tiejakson parantaminen Etelä-Pohjanmaan alueella maksaisi yli 50 M. Ongelmakohdat ovat odottaneet parantamista pitkään. Joidenkin kohteiden nopea eteenpäinvieminen olisi arpeen alueellisen kilpailukyvyn ja tasapuolisuuden vuoksi. Pohjoisen ohikulkutien valmistuminen on hyvä esimerkki tästä. Karttaote Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavasta: 7 oikaisukohtaa (punaruskea viivamerkintä / uudet tiet ja linjat) vt:llä 18 4
5 Pohjanmaan liitto Pohjanmaan asemaa maan aluerakenteessa leimaa Vaasan seudun merkitys Länsi- Suomen ja Suomen puoleisen Merenkurkun keskuksena. Pohjanmaa on osa Keskipohjolan - Merenkurkun käytävää, ja sillä on meriraja Ruotsin ja Västerbottenin läänin kanssa. Sijainti Pohjanlahden rannikolla luo välittäjäaseman sekä pohjois-eteläsuunnassa että kansainvälisesti länsi - itäsuunnassa. Olav Jern Maakuntajohtaja Maantieverkoston logistinen merkitys on Pohjanmaalle erittäin tärkeä. Maakunnan muuhun maahan ja Eurooppaan yhdistävät Eurooppa-statuksen saaneet pääliikenneväylät E8(vt8) ja E12(vt3), joka myös kuuluu TEN -verkostoon. Nämä eivät kuitenkaan muodosta riittävän tukevaa tieverkostoa Pohjanmaan elinkeinoelämän ja yhdyskuntien kuljetustarpeille länsi - itäsuunnassa eivätkä Pohjanmaan satamien vienti- ja tuontitoiminnalle. Pohjanmaan ja Vaasan seutu tarvitsevat nykyistä huomattavan paremman yhteyskäytävän Etelä- Pohjanmaan keskusseudulle Seinäjoelle, edelleen Keski-Suomeen ja Jyväskylään sekä Itä- Suomeen ja Venäjälle. Vt 18 kehittäminen on tämän takia välttämätöntä. Vt 18 kehittäminen edesauttaa myös Vaasan ja Seinäjoen työmarkkina- ja palvelutarpeiden yhdistämistä laajentaen molempien seutujen mahdollisuuksia kilpailla muun Suomen kanssa. Länsi - itäsuunnassa kulkevien yhteyksien kehittäminen Suomessa ja Skandinavian pohjoisosassa on saanut hyvin laimeata vastakaikua kansallisella tasolla. Kuitenkin Keskipohjolakäytävä, jonka liikennetarpeita vt 18 keskeisesti palvelee, on ensimmäinen toimiva yhteyskäytävä pääkaupunkiakselin pohjoispuolella, ja yhdistää Norjan Atlanttirannikon ja Ruotsin Norrlannin Merenkurkun yli Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen kanssa luoden edellytykset toimiville kuljetuksille aina Venäjälle asti. Tämän takia vt 18 kehittämisen pitää saada tärkeämpi rooli Suomen liikenneinfrastruktuurin kehittämisessä. Karttaote Pohjanmaan maakuntakaavasta: Vt:llä 18 on Laihialla vaihtoehtoinen tielinjaus eritasoristeyksineen. 5
6 HANKKEET: Necl ja promidnord (vanhat), Botnia-Atlantica (uusi) Nykytilanne Promidnord ja NORTH EAST CARGO LINK hankkeet ovat päättyneet vuonna Hankkeissa on tehty laajoja ja perusteellisia tutkimuksia liittyen tieyhteyksiin, terminaaleihin, kuljetusmääriin ja laajempiin kansainvälisiin kuljetusyhteyksiin. Suurimpana tieliikenteen yhteyspuutteena ja pullonkaulana selvityksissä on todettu yhteysväli Seinäjoki Jyväskylä ja meriliikenteen / henkilö- ja tavaraliikenne osalta Merenkurkun ylittävät yhteydet. Terminaalien osalta on tulossa täydennys Seinäjoen lentoaseman kiitotien pidennyksen vuoksi (valmistuu 2008), mikä mahdollistaa toimivan lentoterminaalin rakentamisen myös Seinäjoelle. Se vahvistaa Seinäjoen asemaa valtakunnan logistisena osakeskuksena. Juuri käynnistynyt Botnia-Atlantica -ohjelma perustuu pitkäaikaiseen rajat ylittävään yhteistyöhön Norjan, Ruotsin ja Suomen välillä. Esimerkkejä tukikelpoisista toiminnasta liikenteen osalta ovat yhteistyö maiden välisen liikenteen parantamiseksi ja edellytysten luomiseksi tulevaisuuden liikenneinfrastruktuurille henkilö- ja tavarakuljetusten ja IT -yhteyksien osalta. Toinen esimerkki on toimintojen ja liikennemuotojen (multimodaaliliikenne) koordinoinnin parantaminen tavoitteena itä-länsi yhteyksien helpottaminen. Näihin kohteisiin (liikenne numerot 22-30) on varattu yhteensä 3,05 M. Uudet kehittämisselvitykset liikenneyhteyksien toimintojen parantamiseksi ja uusien tekniikoiden luomiseksi ovat Suomen puolella ja vt:hen 18 liittyen mahdollisia Etelä- Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien alueella. Vt:n 18 tielinjaus Seinäjoen ja Jyväskylän välillä on esitetty maakuntakaavoissa. Linjausvaihtoehtoja voidaan tarvittaessa tarkentaa uuden tiesuunnitelman yhteydessä. Suurimmillaan vt:n 18 liikennemäärät ovat välillä Laihia Jyväskylä välittömästi ennen Jyväskylää (lyhyt yhteysväli) lähes ajon/vrk, Vesanka noin ajon/vrk ja Seinäjoki Ylistaro välillä pitkähkö yhteysväli noin ajon/vrk. Välillä Ylistaro Laihia / vt 16 ja vt 18 on yleisesti keskimäärin noin ajon/vrk, ja Isossakyrössä on kahdella lyhyehköllä osuudella noin ja ajon/vrk. Osuudella Laihia Vaasa / vt 3 (vt 16 ja vt 18) on vähintään ajon/vrk ja moottoritiellä yli ajon/vrk. Tarkasteltaessa raskaan liikenteen liikennemääriä, niin voidaan todeta, että kuljetukset hajaantuvat välillä Jyväskylä - Seinäjoki useille eri reittivaihtoehdoille. Jyväskylästä lähdettäessä ja aina Petäjävedelle asti raskaan liikenteen määrä on yli 500 ajon/vrk. Petäjäveden jälkeen vt:llä 23 on 290 ajon/vrk ja Multian suuntaan 170 ajon/vrk. Pienimmillään raskaan liikenteen määrä on Multian molemmin puolin noin 110 ajon/vrk. Samaa luokkaa liikennemäärät ovat yhteysvälillä risteys vt 18/ st 672 Koura. Osa raskasta liikennettä voi suuntautua myös vt:n 66 kautta tai Peräseinäjoen kautta (st 694) Seinäjoelle. Erityisesti talvisaikaan rekkakuskit joutunevat miettimään mikä olisi paras reitinvalinta ottaen huomioon keliolosuhteet, kuljetuksen laatu tai aikataulu. Olisi ensiarvoisen tärkeää saada Jyväskylä Seinäjoki välille yksi toimiva tieosuus, jolla tieolosuhteet olisivat kattavasti valtatietasoisia; tien geometria, välityskyky ja liikenneturvallisuus. 6
7 Keski-Pohjolan alueen terminaalit (lisätty Seinäjoen lentoasema, lähde: Necl) Keski-Pohjolan alueen rajat ylittävä tavaravirta (lähde: Necl) 7
8 TIEPIIRIEN KANNANOTOT Keski-Suomen tiepiiri Keski- Suomi on valtakunnan tieverkossa useiden maan läpi menevien päätieyhteyksien risteysaluetta. Valtatiet 4, 9, 13, 18 ja 23 risteävät Jyväskylässä ja lisäksi poikittainen yhteys Vaasan ja Kuopion välillä (ns. Sininen Tie) kulkee valtatienä 16 ja kantatienä 77 läpi pohjoisen Keski- Suomen. Seppo Kosonen Tiejohtaja Keski-Suomen tiepiiri Tuotantoelämän ja kaupan logistiikan kannalta toimiva ja turvallinen päätieverkko tehostaa kuljetuksia ja luo edellytyksiä toimintojen tarkoituksenmukaisille sijoittumisille. Tässä suhteessa valtakunnan päätieverkon standardi on valtatien 18 osalta puutteellinen, eikä se tue maakuntien välistä, valtakunnallista ja kansainvälistä yhteistoiminnan kehittymistä kuljetuksissa ja tuotantoelämässä. Valtatien 18 puutteellisin osuus sijoittuu Ähtärin ja Multian/Keuruun välille, missä tie nykyisellään tekee vanhoja tielinjoja seuraten ylimääräisen lähes 20 km:n lenkin. Seutukuntien väliselle yhteistyölle niin tuotannossa kuin työssäkäynnissä tämä muodostaa ylimääräisen kustannuksen ja haitan. Puuttuvan osuuden (Myllymäki- Multia) kustannusarvio on suuruusluokkaa 20 M. Kohteeseen on laadittu tiesuunnitelma luvulla, mutta suunnitelma edellyttää uusimista ja päivittämistä ennen toimeenpanoa. Vaasan tiepiiri Mauri Kimpimäki Tiejohtaja Vaasan tiepiiri Valtatietä 18 Vaasa - Jyväskylä koskeva tavoitteellinen linjaus perustuu Liikenneministeriön 1992 tekemään päätökseen Suomen valtatieverkosta. Tieyhteys muodostettiin osittain olemassa olevasta valtatietasoisesta tiestöstä ja osittain seututietasoisesta maantieverkosta. Valtatien 18 kehittämiseen ohjatulla rahoituksella on kyetty parantamaan vain yksittäisiä vilkasliikenteisiä kohteita, joten yhtenäistä valtatietä 18 ei ole vielä olemassa. Puutteet vaikeuttavat kaupunkien ja taajamien välistä itä-länsi -suuntaista vuorovaikutusta, heikentävät liikenneturvallisuutta ja lisäävät ympäristöriskejä. Elinkeinoelämän kuljetukset ja henkilöliikenne hakeutuvat osittain vaihtoehtoisille ja pidemmille reiteille, mikä heijastuu alueen yritysten kilpailukykyyn negatiivisesti. Valtatien 18 keskeiset kehittämistarpeet on osoitettu maakuntien liittojen hyväksymissä ja ympäristöministeriön vahvistamissa maakuntakaavoissa, mikä osoittaa maakuntien yksituumaisuutta kuljetus- ja liikkumismahdollisuuksien parantamisessa. Tienpitäjällä on maakuntakaavojen edistämisvelvoite, mitä pyritään toteuttamaan kohdistamalla käytettävissä olevat resurssit ensisijaisesti kunnollisen valtatieyhteyden muodostamiseen. Tärkeimmät kohteet ovat uudet tielinjat osuudella Seinäjoki - Alavus, Tuuri - Hakojärvi ja Myllymäki - Multia. Tien varressa olevien kuntakeskusten ja niiden elinkeinoelämän kehittyminen edellyttäisi merkittävien liikennejärjestelyjen toteuttamista koko yhteysvälillä. Näiden eritasoliittymien, liittymäjärjestelyjen, kevyen liikenteen yhteyksien ja muiden toimenpiteiden toteuttaminen on tarpeellista, mutta valtatieyhteyden kannalta ei niin tärkeitä toteuttaa kuin yhteyspuutteiden korjaaminen. 8
9 ELINKEINOELÄMÄN KANNANOTOT Kauppakamarien kannanotot Etelä-Pohjanmaan Kauppakamari, Pohjanmaan kauppakamari ja Keski-Suomen kauppakamari esittävät pyydettynä lausuntonaan valtatien 18 kehittämisestä ja rakentamisen vauhdittamisesta seuraavaa: Yritysten kannalta tärkeimmät sijaintipaikan valintaan vaikuttavat tekijät ovat markkinoiden läheisyys, sopivan työvoiman saatavuus, liikenneyhteydet sekä se, onko alue kasvukeskus. Julkisen vallan toimenpiteillä voidaan vaikuttaa siihen, että alueilla on saatavissa koulutettua työvoimaa ja että alueilla on toimivat liikenneyhteydet. Suomen maantieteelliset erityispiirteet asettavat logistisen järjestelmämme kehittämiselle suuria haasteita. Toimivilla yhteyksillä on suuri merkitys alueiden kilpailukyvylle. Liikenneverkkoamme kehitettäessä on korostettu pohjois-eteläsuuntaisia yhteyksiä ja samalla on vähemmälle huomiolle jäänyt Suomen poikittaisliikenteen kehittäminen. Poikittaisliikenteessä keskipitkän aikavälin yksi tärkeimpiä kehittämiskohteita on Keski-Pohjolan halki Venäjältä Norjaan ulottuva liikennekäytävä. Etelä-Pohjanmaan kauppakamari ja Pohjanmaan kauppakamari ovat osallistuneet suomalaispartnerina mm. Ruotsin Västernorrlandin lääninhallituksen hallinnoimaan North East Cargo Link hankkeeseen ( jossa tuodaan esille elinkeinoelämän liikennetarpeet Pietarin alueen ja Venäjän muiden osien sekä keskisen Suomen ja Ruotsin sekä Keski- Norjan satamien välillä. Venäjä on joka tapauksessa nousemassa Suomen tärkeimmäksi kauppakumppaniksi, joka edellyttää myös toimivia poikittaisliikenneyhteyksiä sekä Venäjän ja keskisen Suomen välillä että koko Keski-Pohjolan alueella. Kauppakamarit korostavat em. liikennekäytävään liittyen myös suomalaisten maakunta- ja kasvukeskusten Jyväskylä-Seinäjoki-Vaasa välisten maantie- ja ratakäytävien kehittämistä. Jyväskylä-Seinäjoki-Vaasa valtatieosuuden kehittäminen ja rakentaminen lähentäisi Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntakeskuksia ja niiden elinkeinoelämää ja sillä olisi myönteinen vaikutus ko. keskusten alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittymiselle. Valtatiestä 18 Seinäjoki-Vaasa akseli muodostaa jo nyt yhteisen työssäkäyntialueen. Koko valtatieosuuden Jyväskylä-Seinäjoki-Vaasa kehittäminen vastaamaan nykyajan vaatimaa valtatietasoa toisi huomattavasti lisää kustannustehokkuutta mainitun kolmen maakunnan elinkeinoelämän ja yritysten toimintaan ja parantaisi keskusten välistä kokonaisliikenneturvallisuutta. ETELÄ-POHJANMAAN POHJANMAAN KESKI-SUOMEN KAUPPAKANARI KAUPPAKAMARI KAUPPAKAMRI Pertti Kinnunen Bengt Jansson Uljas Valkeinen Toimitusjohtaja Toimitusjohtaja Toimitusjohtaja 9
10 SKAL Pohjanmaa Esko Nummi, toiminnanjohtaja On varsin yleinen käsitys, että tavaraliikennevirrat kulkevat Suomessa lähes yksinomaan etelä pohjoisakselilla ja poikittaisvirrat olisivat vain muutamien satamien tiettyjä tavaravirtoja. VT 18 välillä Seinäjoki Jyväskylä, joka osoittaa, että poikittaissuuntien logistiikalla on varsin suuri merkitys elinkeinoelämän kannalta. Tiestö välillä Seinäjoki Vaasa on tällä hetkellä hyvässä kunnossa. Valtatie 18 Seinäjoelta Jyväskylään pohjautuu sekalaiseen tiestöön. On osittain uutta tiestöä, mutta suurimmaksi osaksi sellaista, joka ei esimerkiksi raskaan liikenteen kannalta nykyisellä kalustolla ja suunnitelluilla aikatauluilla ole mahdollista liikkua järkevästi. Talvihoidon niukkuus, pitkät toimenpideajat, yllätykset hoitoalueiden välillä, pakottaa kuljettajat etsimään vaihtoehtoisia reittejä. jotka taas aiheuttavat sen, että aikataulut niin kaluston suhteen, mutta ennen kaikkea kuljettajien ajo- lepoaikojen taholta eivät mahdollista kuljetustehtävien taloudellista ja järkevää suorittamista. Turvallinen liikkuminen välillä Ähtäri, Myllymäki Väätäiskylä Multia onnistuu vain virittämällä kaikki aistit äärimmilleen. Elintarvike- ja metsäteollisuus ovat erittäin riippuvaisia aikataulutetuista kuljetuksista. Nämä kuljetukset lähtevät aina alempiasteiselta tieverkolta. VT 18 osuudella Seinäjoki Jyväskylä liikkuu säännöllisessä päivittäisliikenteessä 8-10 maidonkuljetusyhdistelmäautoa, joko keräilytai jakeluliikenteessä. Metsäteollisuuden raakapuutavarakuljetuksia ajaa kymmeniä Väätäiskylään saakka ja siitä Saarijärven kautta Äänekoskelle. Yksittäistä keräilyä ja rautatievaunuun lastauksia tapahtuu vaihtelevassa määrin. Rahtitavaran terminaalien väliset kuljetukset ovat tavarakuljetuksissa suurin suoriteala sektori välillä Seinäjoki Jyväskylä. Perävaunuyhdistelmien määrä nousee päivittäin yli 50 yksikön. Merkittävimpänä on Transpoint -konsernin autot. Turvekuljetuksien määrä on noin 10 yksikköä päivässä, ja ADR- eli vaarallisten aineiden kuljetuksia on muutamia päivittäin. Venäläiset yhdistelmät käyttävät paljon tätä VT:tä 18, ja iltapäivälehtien ja postin kuljetukset ovat myös päivittäisiä käyttäjiä. Yllä olevat esimerkit koskevat pelkästään tavaraliikennettä ja jotka ovat säännöllisiä käyttäjiä. Tavaraliikenteen kasvu on jatkunut noin 3 %:n vuosivauhtia ja tämä Jyväskylän suunta ei ainakaan tule vähenemään tulevina vuosina, koska etelä pohjoissuunnassa liikenne alkaa ruuhkautua ja ennustettavuus vaikeutuu. Ongelmapaikat VT 18:sta Seinäjoelta lähtien ovat väli Veneskoski Putula, seuraavaksi tulee Tuurin läpiajo, johon rakennettavat kiertoliittymät eivät helpota läpiajoa nykyisestä. Tästä pitäisi saada oikaisu ennen Tuurin taajamaa Hakojärven itäpuolelle. Väli Myllymäki Väätäiskylä Multia ei vastanne edes seututielle asettavia vaatimuksia. Kuljetusyritysten ongelmina ovat kelien ennustettavuus eli mitä reittiä milloinkin uskalletaan käyttää. Rahdit kuljetuksista maksetaan lyhyimmän olemassa olevan matkan mukaan ja matkat kasvavat, kun joudutaan käyttämään ns. turvallisempia reittejä eli hakemaan leveämpää tieprofiilia ja edes vähän parempaa talvihoitoa. Eli tappion lisäkilometreistä kantaa kuljetusyritys. Pahinta näissä reittien vaihdoissa on lisäksi se, että kuljettajien ajo- ja lepoaikasuunnittelu menee mönkään ja kuljettaja joutuisi yöpymään 11 tuntia esim. Peräseinäjoen Kihniänkylässä ja ajoneuvoyhdistelmä myös. 10
11 VAPO OY Jari Leppänen, logistiikkajohtaja Vapo Oy:llä on merkittäviä suovaroja VT 18:n vaikutusalueella. Kuljetuksia suuntautuu merkittäviä määriä Jyväskylän, Mäntän, Jämsän ja Jämsänkosken suuntaan. Pohjanmaa on myös merkittävä puunjalostaja ja Keski-Suomesta Hankasalmen sahalta suuntautuu sahatavarakuljetuksia tätä reittiä pitkin. Vuotuinen määrämme on n tonnia eli n kuormaa. Tieosuus Ähtäri Multia on mutkaisena ja kapeana vaarallinen erityisesti liukkaissa sääolosuhteissa. Turpeenkuljetusautojemme tieltä suistumiset tällä tienpätkällä ovat jokavuotisia. Nykyinen reitti aiheuttaa meille lisäkustannuksia verrattuna mahdolliseen uuteen oikaisevaan reittiin. Ähtäri Multia oikoreitti antaisi reitityksessä lyhyemmän matkan sekä uuden ja ajanmukaisemman tien parempi laatu toisivat säästöjä logistiikkakustannuksissamme. Kiinnittäisin huomiota myös toiminnan laadulliseen ja ympäristönäkökohtiin, joissa yrityksemme pyrkii olemaan vastuullinen sektorista riippumatta. Myös turvallisuusnäkökohdat tulisi ottaa huomioon ennakoivasti eikä vasta julkisuuden painostuksesta, joka voisi aiheutua vakavan onnettomuuden seurauksena. Odotamme päätöstä Ähtäri Multia tieosuuden oikaisusta nopeaa päätöstä ja toteutusta. Keski-Pohjolan alueen pullonkaulat. Suomessa koko väli Vaasasta Jyväskylään on osittain tai kokonaan parannettavaa osuutta (lähde: Necl) 11
12 VT:n 18 PARANTAMISKOHTEET JA KUNTIEN KANNANOTOT Karttaesitys vt:n 18 parannettavista kohteista ja vt:n 18 alueen kunnat TIELINJAN OIKAISU OHJEELLINEN TIELINJAN OIKAISU Kuntien kannanotot Vaasa - VT 18 on keskeinen osa pitkällä tähtäimellä muodostuvalla kansainvälisellä Pietari-Trondheim reitillä - VT:n 18 parantaminen edistää sataman tavara- ja matkustajaliikenteen jatkuvuutta sekä niiden tason ja kapasiteetin nostoa - VT 18 tason nosto antaa lisäpotkua matkailuelinkeinolle (saaristo, maailmanperintöalue) Nurmo - VT 18 mahdollistaa sujuvan poikittaisliikenteen halki keskisen Suomen ja aina rajojen yli - Tien kulkeminen Veneskosken ja Kouran asutuksen keskeltä on liikenneturvallisuuden kannalta huono asia - Seinäjoen itäisen ohikulkutien ja VT:n 18 risteysalue on merkittävä työpaikka- ja palvelukeskittymäalue tulevaisuudessa Seinäjoki - Pietarin alueen taloudelliset vaikutukset ulottuvat tänä päivänä ja tulevaisuudessa yhä vahvemmin myös läntiseen Suomeen. Tämän kehityksen hyödyntämisessä valtatie 18 on avainasemassa - Elinkeinoelämän kuljetukset edellyttävät toimivia liikenneväyliä. Etelä-Pohjanmaalla esimerkiksi Atrian, Valion ja Vapon sekä metalliteollisuuden kuljetukset tarvitsevat asianmukaisen kuljetusreitin itä-länsi suuntaisiin kotimaan ja Venäjän kuljetuksiin - Valtatie 18 on tärkeä maakuntakeskuksia yhdistävä väylä. Etelä-Pohjanmaan näkökulmasta Jyväskylä on merkittävä yliopistokaupunki. Parempi valtatieyhteys mahdollistaisi Jyväskylän ja Seinäjoen seutujen tiiviimmän kanssakäymisen myös korkeakoulutuksen ja osaamisen alueilla - Valtatiellä 18 on tärkeä rooli koko Keski-Pohjolan alueen matkailun kannalta. Seinäjoen seudun erityispiirteenä on tapahtumamatkailu. Massatapahtumien liikennevirtojen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden vuoksi myös valtatien 18 rakentaminen valtatietasoiseksi on erittäin tärkeää. alueen merkitys tulee kasvamaan ja se tulee ottaa huomioon Alavus - Työssäkäynnin ja asioinnin kannalta tärkein väylä; työssäkäynti Seinäjoelle 261 ja Töysään 327 henkeä/vrk - Matkailun tärkeä itä-länsi suuntainen pääväylä, joka yhdistää E-P:n tärkeimpiä matkailukohteita - Pietarin alueen merkitys tulee kasvamaan ja se tulee ottaa huomioon. Viennin kannalta VT 18 voisi olla nopein tie Väli-Suomesta Venäjälle ja tuonnin kannalta mahdollisuus myös Pohjanlahden satamille - Sydänmaan tasoristeys sekä Myllymäki-Multia osuus ovat pahimmat pullonkaulat - VT 18 ja KT 66 risteysalueella on kehittämismahdollisuuksia - VT 18 liikenteen kytkeminen Seinäjoen pohjoiseen ja itäiseen ohikulkuun sekä Jyväskylän liikennejärjestelyihin on kehittämismahdollisuus Töysä - Tuurin kyläkeskustan liikennevirta n ajoneuvoa ja henkilöä vuorokaudessa - Asiakasvirta Tuuriin on 6 milj. asiakasta vuodessa, jatkossa venäläisiä asiakkaita tulee lisää - Veljekset Keskinen on Suomen suosituin ei-maksullinen matkailukohde - Tuurin kauppakylälle VT 18 on ensisijaisen tärkeä - Jalankulkijoiden liikenneturv. Hakojärven ja kirkonkylän välillä on huono ja Tuuri on ruuhkainen kesäaikaan 12
13 Ähtäri - VT 18 on matkailun kannalta erittäin tärkeä niin Seinäjoen kuin Jyväskylänkin suunnista - Ähtärin eläinpuistossa/matkailualueella käy vuosittain n matkailijaa - Ähtärissä on Euroopan suurin alumiiniveneiden valmistuskeskittymä. Tuhansia veneitä kuljetetaan vuosittain satamiin ja kaikkialle Suomeen. Melkoinen osa viennistä menee Venäjälle ja VT 18 on luonteva reittivaihtoehto venevalmistajille. Huonot tiet aiheuttavat kuljetusvaurioita. - Turvekuljetukset ovat merkittäviä ja kärsivät huonosta yhteydestä - Puolustusvoimat tarvitsevat Ähtärin varikolta hyviä yhteyksiä ammuskuljetuksiin - Suurin puute on rakentamaton väli Myllymäki-Multia, joka turvallisuuden takia usein joudutaan kiertämään muita reittejä käyttäen Multia - VT:n 18 merkitys työssäkäynnissä ja asioinnissa Jyväskylän suuntaan on merkittävä ja entisestään kasvanut - VT 18 on Multian kannalta keskeisin tie, ja tien kansainvälinen merkitys kasvaa ja siihen tulisi varautua - Ähtäri-Multia on kenties Suomen huonoin valtatieosuus - Tien tason nosto parantaisi elinkeinoelämän edellytyksiä, tällä hetkellä Multialla ei esim. ole huoltoasemaa. Yrityselämän kehittämiselle olisi potentiaalia, mutta liikennevirrat jakautuvat nykyisin liiaksi estäen kehityksen - Keuruun poliisin kanssa on keskusteltu Ähtäri-Multia osuuden heikosta turvallisuudesta Petäjävesi - VT:n 18 merkitys on suuri asiointiliikenteessä, matkailussa sekä saavutettavuuden ja kilpailukyvyn kannalta - Multia-Ähtäri yhteys on huono, tien rakentaminen toisi paremmat yhteydet Tuuriin, Seinäjoelle ja Vaasaan - Petäjävedellä valtateiden 23 ja 18 risteysalueen liikenneturvallisuus on huono Jyväskylän MLK - Kuohun taajamassa kaavoitettu teollisuusalue, joka voisi hyödyntää sekä VT:a 18 että Jyväskylä-Seinäjoki rataa; yhdistetyt kuljetukset - Tien valtakunnallinen ja kansainvälinen merkitys korostuisi yhteytenä Vaasan kautta Ruotsiin, jos tien tekninen taso ja välityskyky paranisivat - Suurimmat pullonkaulat kunnan alueella ovat Ruokkeen risteys (vaatisi eritason), Kuohun taajaman ohitus (risteys ja meluvallit) sekä kevyen liikenteen yhteys Kuohu-Ruoke Jyväskylä - VT:n 18 suunnassa olisi maankäytön lisäämismahdollisuuksia. Jyväskylä - Petäjävesi välillä on potentiaalia asumiselle ja teollisuusrakentamiselle - Matkailuliikenteelle yhteys Ähtäriin, Etelä-Pohjanmaalle ja Vaasan seudulle tärkeä - Valtatietasoisena VT 18 olisi erittäin merkittävä yhteys Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan kaupallisessa ja kulttuurisessa kanssakäymisessä - Valtatietasoisena VT 18 mahdollisesti tasaisi VT:n 4 kuormitusta Jyväskylästä pohjoiseen - Kansainvälinen merkitys kasvaisi jos Merenkurkun yhteys/alitus olisi kunnossa - Valtateiden 9 ja 8 liittymä on puutteellinen 13
14 YHTEENVETO Parannustoimenpiteet valtatiellä Valtatien 18 tielinjojen oikaisut, merkittävimpänä ns. Multian oikaisu 2. Valtatien 18 muu perusparantaminen. Seinäjoki Laihian välille säännöllisiä ohituskaistoja perusteena liikennemäärät ja liikenneturvallisuuden parantaminen 3. Kevyen liikenteen väylien rakentaminen tarpeellisiin kohteisiin parantamaan liikenneturvallisuutta 4. Opastussuunnitelman ajantasaistaminen Jatkotoimenpiteet Yhteysvälin Jyväskylä Vaasa alueen kunnat korostavat kansainvälisen reitin Pietari Trondheim kasvavaa merkitystä. Valtatie 18 on merkittävä alueen kunnille matkailutienä. Se on ainoa merkittävä poikittaisreitti läpi keskisen Suomen. Pietarin alue kasvaa voimakkaasti ja sen merkitys tulee ottaa huomioon myös vt:n 18 parantamisessa. Kolmen maakunnan alueella on kansallisesti merkittävää osaamista ja suuria kansainvälisiä yrityksiä, joiden tuotannosta merkittävä osa suuntautuu Venäjälle ja Pietariin. Jos vt 18 olisi valtatietasoinen, niin tutkimuksen mukaan tavarakuljetukset lisääntyisivät tällä reitillä huomattavasi. Keski-Pohjolan alueelle on tehty useampia hankkeita, ja niissä on päädytty positiivisiin tuloksiin koskien reitin tulevaisuuden mahdollisuuksia kansallisena ja kansainvälisenä väylänä. NORTH EAST CARGO LINK- hankkeen mukaan reitillä on kasvavia mahdollisuuksia tavarankuljetuksessa. Tästä hyötyisivät monet alueen kunnat mahdollisina logistiikkakeskusten paikkakuntina ja yleensä houkuttelevina teollisuuden tai kaupan laajentumisalueina hyvien liikenneyhteyksien varrella. Venäjän puutullit ja niiden vaikutukset puun kuljetusvirtoihin Suomen sisällä ovat ilmeisen merkittäviä. On tarkoituksenmukaista selvittää puuvirtojen kuljetusreitit kokonaisuudessaan, mutta erityisen tärkeää se on keskiselle Suomelle valtatien 18 vaikutuspiirissä, koska jo nykyisillä kuljetusmäärillä valtatien 18 ongelmat ovat mittavat. Valtatien 18 osalta tiesuunnittelu tulee käynnistää kokonaisuudessaan yhteysvälille Jyväskylä Vaasa. Ensi tilassa rakentamiseen johtavat tiesuunnitelmat on tehtävä pahimpien pullonkaulojen poistamiseksi. Valtatien 18 asema on huomioitava myös tulevissa ns. liikennepoliittisissa selonteoissa. Yhteystiedot: Valtatie 18 seurantatyöryhmä, kehittämissuunnittelija Sami Mäntymäki, Seinäjoen kaupunki, puh , s-posti: Raportin koonti ja julkiasu maakuntainsinööri Jorma Ollila, Etelä-Pohjanmaan liitto, puh , s-posti: 14
15 15
16 Kuva PROMIDNORD hankkeen raportista 16
VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA
VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA Hankkeen taustaa Hanke on osa EU:n Itämeriohjelman Keskipohjolan kuljetuskäytävän
LisätiedotSuomen ruokatie ja viennin valtaväylä
Suomen ruokatie ja viennin valtaväylä Valtatie 3 yhdistää Suomen etelä-pohjoissuunnassa sekä linkittää Pohjanmaan, Etelä-Pohjamaan ja Pirkanmaan maaseudun, taajamat ja kasvukeskukset yhdeksi kasvualueeksi.
LisätiedotPohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus
Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012
LisätiedotLiikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa
Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset
LisätiedotTAMPERE-VAASA YHDISTÄÄ SUOMEN Suomen ruokatie ja viennin runkoväylä
VALTATIE 3 TAMPERE-VAASA YHDISTÄÄ SUOMEN Suomen ruokatie ja viennin runkoväylä VALTATIE 3 YHDISTÄÄ SUOMEN ETELÄ-POHJOISSUUNNASSA Suomen ruokatie, joka yhdistää kasvukeskukset ja elinvoimaisen maaseudun
LisätiedotE12 Valtatie 3 Suomen elinvoiman pääväyliä
E12 Valtatie 3 Suomen elinvoiman pääväyliä Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Kolmosta pitkin Suomeen ja maailmalle Kaupunkiseudut, Suomen menestys globaalissa toimintaympäristössä Kasvava
LisätiedotBOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN
BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti
LisätiedotSalpausselän palveluvyöhyke
Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen
LisätiedotValtatie 3 hallitusohjelmatavoitteet Tien merkitys
Valtatie 3 hallitusohjelmatavoitteet 2019-2023 Tien merkitys Valtatie 3 on maamme tärkeimpiä valtateitä, koska se yhdistää Suomen etelä-pohjoissuunnassa. Kolmostie on Helsingin ja Norjan Mo I Ranan yhdistävä
LisätiedotYsiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta
1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto
LisätiedotMIETINTÖ JÄSENEHDOTUKSESTA. jäsenehdotusta Keskipohjolan aktiivisesta liikenneinfrastruktuurista. mietintö. Pohjoismaiden neuvosto
MIETINTÖ JÄSENEHDOTUKSESTA mietintö jäsenehdotusta Keskipohjolan aktiivisesta liikenneinfrastruktuurista 1. Valiokunnan ehdotus ehdottaa, että suosittaa Pohjoismaiden ministerineuvostolle, että se käynnistää
LisätiedotViitoituksen rakenteen selkeyttäminen yhteysvälillä Vaasa - Jyväskylä Sisäisiä julkaisuja 38/2006
Mari Sipilä Viitoituksen rakenteen selkeyttäminen yhteysvälillä Vaasa - Jyväskylä Sisäisiä julkaisuja 38/2006 Mari Sipilä Viitoituksen rakenteen selkeyttäminen yhteysvälillä Vaasa - Jyväskylä TIEHALLINTO
LisätiedotPohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus
1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI
LisätiedotJyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta
13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä
LisätiedotKasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon
Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva
LisätiedotMUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687
MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi
LisätiedotElinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa
Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin
LisätiedotKeskeisen päätieverkon toimintalinjat
Keskeisen päätieverkon toimintalinjat Tytti Viinikainen Kanta-Hämeen liikennejärjestelmätyöryhmän kokous 21.4.2017 Taustaa Työtä esitelty aiemmin Kanta-Hämeen liikennejärjestelmätyöryhmässä keväällä 2016
LisätiedotE18 Turun kehätien kehittämisselvitys
Tekninen lautakunta 104 29.10.2014 Kaupunginhallitus 439 10.11.2014 Kaupunginhallitus 457 24.11.2014 E18 Turun kehätien kehittämisselvitys 737/10.05.01/2014 TEKLA 104 Yhdyskuntatekniikan päällikkö Mika
LisätiedotVt 12 elinkeinoelämän valtasuoni Lahden läpi vai ohitse?
Vt 12 elinkeinoelämän valtasuoni Lahden läpi vai ohitse? 23.8.2010 VT 12 seminaari - Kouvola Jyrki Myllyvirta Kaupunginjohtaja Elinkeinoelämän valtasuoni kuntoon ja vetämään Vt 12 on elinkeinoelämän kannalta
LisätiedotItäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!
1 LIITE 1 Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle! Panostukset Itäisen Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ovat välttämättömiä koko maan kilpailukyvylle. Itäisen Suomen merkitys osana Suomen kilpailukykyä
LisätiedotTiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa
Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue
LisätiedotLIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy KUVIA 1950-LUVULTA - MILLAINEN ON KUVA TULEVAISUUDESTA? http://suomenmuseotonline.fi/ ja Kuljetusliike
LisätiedotViitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori
Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien
LisätiedotVT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät
Alustavat tulokset Sito Parhaan ympäristön tekijät Lähtökohdat ja tarkastellut vaihtoehdot Tässä hankearvioinnissa on tarkasteltu valtatien 19 parantamista välillä Seinäjoki- Lapua ja siihen liittyviä
LisätiedotPääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen
1 15.12.2003 Aulis Nironen 2 PÄÄTEIDEN KÄSITTEITÄ Pääteillä tarkoitetaan valta- ja kantateitä Valtatiet palvelevat tärkeiden asutus- ja liikennekeskusten välistä kaukoliikennettä ja muodostavat maantieverkon
LisätiedotHelsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M
Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä
LisätiedotPäijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma MOR 29.10.2013 Tapio Ojanen Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana sidosryhmien välisenä
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet
LisätiedotOULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä
11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET
LisätiedotSalpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14
Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan
Lisätiedot16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc
16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste
LisätiedotRantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin
Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotSaavutettavuus TEN-T ydinverkolle maakunnan elinvoiman perustana
Saavutettavuus TEN-T ydinverkolle maakunnan elinvoiman perustana Pokat 2021 Maakuntaohjelman käynnistysseminaari 22.3.2018 Maakuntasuunnittelija Jyrki Suorsa Maakunnan saavutettavuus käsitteenä Sijainti
LisätiedotV T 9 K A N G A S A L A - O R I V E S I - K E H I T T Ä M I S S U U N N I T E L M A L Y H Y E S T I. Pullonkaulasta edelläkävijäksi
V T 9 K A N G A S A L A - O R I V E S I - K E H I T T Ä M I S S U U N N I T E L M A L Y H Y E S T I Pullonkaulasta edelläkävijäksi Lähtökohdat Elintärkeä poikittaisliikenteelle ja elinkeinoelämälle VT9
LisätiedotLIITTEET. 50 Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti - Lappeenranta, yleissuunnitelma
50 Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti - Lappeenranta, yleissuunnitelma LIITTEET LIITTEET LIITE 1: Yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta (23.6.2008) LIITE 2: Hankekortti LIITE 3 MELUTARKASTELU:
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 8759/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/2017 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 12.4.2017 144 Asianro 8759/10.03.01.02/2016 Liikennevalot Kellolahdentien ja Sisustajantien risteykseen sekä Kallantien ja Inkilänmäenkadun
LisätiedotSEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS
Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän
LisätiedotAjankohtaista tienpidosta
Ajankohtaista tienpidosta Pro Ysitie ry 28.9.2018 Lehtinen Jukka 28.9.2018 Perusväylänpito Runkoverkko Vt 9 Keski-Suomessa 2 Lehtinen Jukka 9/2018 25.9.2018 3 25.9.2018 4 Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma
LisätiedotSOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21
SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma
LisätiedotLUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ
LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi
LisätiedotLIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS. 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki
LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki 1. LIIKENNEVERKKO JA LIIKENNEMÄÄRÄT NYKYTILANTEESSA Nykytilanteessa kaava-alueelle johtavina
LisätiedotITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA. Paula Qvick, suunnittelujohtaja
ITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA Paula Qvick, suunnittelujohtaja Itä-Suomen*) profiili (%-osuus koko maasta) Marjantuotanto Vesistöala (makeaa vettä) Puuston vuotuinen kasvu Naudanlihantuotanto Maidontuotanto
LisätiedotKasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon
Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävän kehityksen perustana Elinvoimaiset kaupunkikeskukset Vientikuljetukset nopeasti asiakkaalle Energia- ja teollisuusrannikko Varsinais-Suomi
LisätiedotTeräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020
FCG Planeko Oy YLISTARO Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana n yleiskaavaa 2020 31.10.2008 1 (9) FCG Planeko Oy 30.10.2008 Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten
LisätiedotLOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?
LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat
LisätiedotTampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö
Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen
LisätiedotSAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN JA TÄRKEIMMÄT LIIKENNEHANKKEET POHJOIS-SAVO. Paula Qvick MKV
SAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN JA TÄRKEIMMÄT LIIKENNEHANKKEET POHJOIS-SAVO Paula Qvick MKV 15.5.2017 SAAVUTETTAVUUS MILLISEKUNTI JA ÄLYKÄS EKOSYSTEEMI OVAT KILPAILUETUJA Suoraa yhteyttä hyödyntävä Northern
LisätiedotHämeenlinnan 10-tien kaupunkijakso
Hämeenlinnan 10-tien kaupunkijakso tilannekatsaus Sonja Heikkinen 12.4.2017 Hämeenlinnan 10-tien kaupunkijakson palvelutasoselvitys laadittu Linkki sähköiseen julkaisuun: http://www.doria.fi/handle/10024/131011
LisätiedotMaantieselvitys 16.8.2010
Maantieselvitys 16.8.2010 Työn keskeinen sisältö 1. Saada kokonaiskuva seudun liikenneyhteyksien kehittämiseksi ympäristönäkökohdat huomioiden. 2. Saada uusia ideoita siitä, kuinka Forssan seutu voisi
LisätiedotVT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kimmo Antila: Pietarin ja Viipurin teillä; maantieliikenne
LisätiedotYHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)
YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen
LisätiedotTeiden merkitys Suomen kilpailukyvylle
Suomen kilpailukyvylle Jaakko Rahja; dipl.ins. ja toimitusjohtaja Suomen Tieyhdistys pyrkii siihen, että; päätöksentekijät tulevat vakuuttuneiksi teiden ja katujen tärkeästä merkityksestä tieliikenteen
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu 1.11.2011 Liikenneselvitys 1 (3) M. Karttunen Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja
LisätiedotTyöryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi
Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään
LisätiedotLiikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke
Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja 2030 - järjestöjen yhteishanke Hankekokonaisuuden tarkoitus Tarkastella liikenneverkon kehittämistarpeita erityisesti talouden, elinkeinoelämän ja yhdyskuntarakenteen näkökulmista.
LisätiedotKAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007
Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa
LisätiedotRaahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma
Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma Raahen kaupunki/ Kaavoitus 2013 1 KAUPUNGINLAHDENRANTA LIIKENNE ALUEEN LIIKENTEELLINEN SIJOITTUMINEN Yhdyskuntarakenne vaikuttaa sekä liikkumistarpeisiin
LisätiedotViitostien tilannekatsausta
Viitostien tilannekatsausta Petri Keränen 21.5.2014 27.5.2014 Kajaani Kuopio Mikkeli Kajaani Kajaanin risteykset 5milj. 2023-2027 Mainuanjärven kohta 1 milj. 2023-2027 Iisalmi-Kajaani 2 milj. 2023-2027
LisätiedotValtioneuvoston selonteko valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta
Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta Liikenne- ja viestintävaliokunta 14.2.2019 Ari Herrala Johtava asiantuntija, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL
LisätiedotSATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat
LisätiedotKantatien 54 kehittämisen ja tieluokan muutoksen vaikutusten arviointi Selvitysmuistio 12.8.2015, Anneli Tanttu ja Reijo Lehtinen, Kohateam Oy
Johdanto Tässä selvityksessä on arvioitu valtatien10/12 ja kantatien 54 rooleja maankäytön ja liikennejärjestelmän kannalta Kanta-Hämeen alueella. Lähtökohtina tarkastelulle ovat maankäyttöön liittyvät
LisätiedotPirkanmaan keskeiset. Hallitusohjelmatavoitteiden tarkentaminen ja täydentäminen, hyväksytty maakuntahallituksessa
Pirkanmaan keskeiset hallitusohjelmatavoitteet 2019-2023 Hallitusohjelmatavoitteiden tarkentaminen ja täydentäminen, hyväksytty maakuntahallituksessa 4.2.2019 Kilpailukykyiset yhteydet ja ilmastopolitiikan
LisätiedotViite: Lausuntopyyntö vuoden 2017 osto- ja velvoiteliikenteestä (LVM 1437/08/2016)
KEURUUN KAUPUNKI LAUSUNTO Liikenne- ja viestintäministeriö Viite: Lausuntopyyntö vuoden 2017 osto- ja velvoiteliikenteestä (LVM 1437/08/2016) KEURUUN KAUPUNGIN LAUSUNTO JUNIEN OSTO- JA VELVOITELIIKENTEESTÄ
LisätiedotLIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012
LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden
LisätiedotTiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä
Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten
LisätiedotVNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto
VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020, Liikennevirasto 26.4.2016 Liikenneverkon rahoitus 2 Perusväylänpidon rahoitus 3 JTS 2017-2020, perusväylänpito
LisätiedotVNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto
VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020, Liikennevirasto 3.5.2016 Liikenneverkon rahoitus 2 Perusväylänpidon rahoitus 3 JTS 2017-2020, perusväylänpito
LisätiedotSalpausselän palveluvyöhyke. 16.6.2015 Edunvalvontapäällikkö Petteri Portaankorva
Salpausselän palveluvyöhyke 1 Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke, jossa palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti
LisätiedotSuomen logistinen kilpailukyky
1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti
LisätiedotUudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016
Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016 Taustat ja tavoitteet Tavoitteena kehittää menetelmä ja määrittää maantieverkon henkilöliikenteelle ja kuljetuksille tarjoama
LisätiedotLuonnos liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
Liikenne- ja viestintäministeriö Lausunto 1 (5) Lausuntopyyntönne 28.8.2018, LVM/1436/03/2018 Luonnos liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
LisätiedotYhdistää puoli Suomea
1 Yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA Itärata yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA 3 Itärata puoli Suomea liikkeellä Vetovoimaa ja elinvoimaa
LisätiedotVALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS
VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS 2016 4 1. LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILA 1.1 Suunnittelukohde Suunnittelukohteena on valtatien 2 ja maantien 2444 (Siltatie) eritasoliittymä
LisätiedotMUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen
LisätiedotEtelä Suomen näkökulmasta
Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö
LisätiedotKehä III:sta uusi Vaalimaa 12.12.2007 Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien ratkaisemiseksi
Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien Kehä III on osa E 18 tietä 2 Vanhasen II hallituksen ohjelma: "Suomi on sitoutunut toteuttamaan Helsinki Vaalimaa -moottoritien E 18 vuoteen 2015
LisätiedotLiite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat
8 Liitteet Liite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat 30 Pohjoisväylä Lottelundin risteysalue Vanhan Veistämöntien ja Kaarlelankadun liittymiä on tutkittu
LisätiedotEteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä
Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue
LisätiedotItäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa
Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen
LisätiedotLusi-Iisalmi yhteysväliselvityksen palvelutasoajattelu. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28. 29.10.2014
Lusi-Iisalmi yhteysväliselvityksen palvelutasoajattelu Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28. 29.10.2014 POS ELY / Airi Muhonen 28.10.2014 1 POS ELY / Airi Muhonen 28.10.2014 2 Pitkien matkojen ja kuljetusten
LisätiedotPetri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus
Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki
LisätiedotNOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014
NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5
LisätiedotRunkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä. Johtaja Risto Murto
Runkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä Johtaja Risto Murto 27.02.2018 TEN-T-verkko Päätieverkon jäsentely Lähde: Keskeisen päätieverkon toimintalinjat, Liikennevirasto 2017
LisätiedotPäätös Suomen runkoverkosta miksi ja miten? Sauli Hievanen, SAK Tiina Haapasalo, EK
Päätös Suomen runkoverkosta miksi ja miten? Sauli Hievanen, SAK Tiina Haapasalo, EK Sisältö Lähtötilanne Miksi runkoverkkopäätös tarvitaan? Mihin runkoverkossa pitää ottaa kantaa? Miten isot valinnat tulee
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään liikennejärjestelmästä ja maanteistä
LisätiedotSaavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto
Saavutettava Pirkanmaa 16.1.2018 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Saavutettavuus Saavutettavuus = kohteen mahdollisimman helppo lähestyttävyys Saavutettavuus palveluissa
LisätiedotEsimerkki raideliikenteestä maakuntakaavassa Pirkanmaa Päärata Tampereelta etelään
Esimerkki raideliikenteestä maakuntakaavassa Pirkanmaa Päärata Tampereelta etelään 29.11.2017 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Sisältö Pirkanmaan maakuntakaava 2040
LisätiedotVapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015
Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Liikenne-ennusteen päivittäminen Liikenne-ennuste pohjautuu Keski-Nurmon osayleiskaavatyön yhteydessä laadittuun ennusteeseen vuodelle 2040 Ennusteen
LisätiedotKIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014
KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 LIIKENNE-ENNUSTEET ja LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kivistön kaupunkikeskuksen suunnittelun yhteydessä on laadittu HSL:n tuoreimpia liikennemalleja hyödyntäen
LisätiedotLogististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009
Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi
LisätiedotBOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle
BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien
LisätiedotPAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS
1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen
LisätiedotMänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011
Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne
LisätiedotValtatien 6 Taavetin läntisen liittymän parantaminen eritasoliittymäksi, Luumäki Tiesuunnitelma
1.6T 6 VALTATIEN 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ TAAVETTI LAPPEENRANTA; Valtatien 6 Taavetin läntisen liittymän parantaminen eritasoliittymäksi, Luumäki Tiesuunnitelma Tähän muistioon on kerätty yhteenveto alueen
LisätiedotEtelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT
12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti
LisätiedotMITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE?
MITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE? Liikenne Elinkeinolämä Palvelut Millä tavoin uusi maakuntakaava hyväksytyksi tultuaan vaikuttaa liikenneyhteyksiin, alueen palveluihin, elinvoimaisuuteen ja
LisätiedotKuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:
Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta
Lisätiedot