Keski-Suomen tienpidon ja liikenteen näkymät tulevalle hallituskaudelle

Transkriptio

1 Tiivistelmä Keski-Suomen tienpidon ja liikenteen näkymät tulevalle hallituskaudelle Tulevalla hallituskaudella keskeistä on liikenneväylien liikennöitävyyden turvaaminen niukoista resursseista huolimatta. ELY-keskus joutuu priorisoimaan rahankäyttöään siten, että toiminnan pääpaino on vilkkaasti liikennöidyllä tieverkolla. Tämä johtaa hiljaisemmin liikennöidyn tieverkon kunnon heikkenemiseen. Tarvittaessa näiden tieosuuksien liikennerajoituksia lisätään turvallisuuden varmistamiseksi. Kiireellisimpänä parantamistarpeena pidetään moottoritien jatkamista Kirristä Vehniälle. Hanke pääsee alkamaan välittömästi, kun valtion rahoituspäätös varmistuu. Toinen huomattava hanke on valtatien 77 parantaminen Viitasaarella välillä Taimoniemi Keitele. Liikennejärjestelmän kehittämistarpeiden suunnittelua jatketaan valtatiellä 4 välillä Vehniä Äänekoski sekä Vaajakosken kohdalla ja valtatie 9:llä Jyväskylän kohdalla. Keski-Suomen elinkeinoelämän kannalta sujuvat liikenneyhteydet ovat erittäin tärkeitä. Toimivat yhteydet voidaan varmistaa kehittämällä juna- ja lentoliikennettä sekä varmistamalla liikenteen sujuvuus alueen päätieverkostolla. Liikenneyhteyksien mutkattomuus ja palvelutaso vaikuttavat esimerkiksi Metsä Groupin Äänekoskelle suunnitteleman biotuotetehtaan toimintaan. Biotuotetehtaan toimivuuden varmistamiseksi panostetaan 158 milj. euroa liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen vuosina Joukkoliikenteen järjestämistavat muuttuvat. Tulevaisuudessa liikennepalvelut järjestetään joko markkinaehtoisesti tai kilpailuttamalla. Joukkoliikenteen järjestämisessä tapahtuvan muutoksen myötä kesällä 2015 otetaan käyttöön uusi valtakunnallisen lippu- ja maksujärjestelmän (Waltti). Uuden lippujärjestelmän myötä matkalippujen yhteiskäyttöisyys laajenee. ELY-keskuksien rakenneuudistuksen myötä liikenteen vastuualuesektorilla teiden hoidon, ylläpidon ja rakentamisen teettämisvastuut keskitetään alkaen Kaakkois-Suomen, Varsinais-Suomen, Keski- Suomen ja Lapin ELY-keskuksille. Lisätietoja Tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta antavat: Jukka Lehtinen, johtaja p Tiina Lamminmäki, toiminnanohjauspäällikkö p

2 Keski-Suomen tienpidon ja liikenteen näkymät tulevalle hallituskaudelle Liikennesektorin kannalta tulevan hallituskauden keskeisimpiä kysymyksiä ovat väyläverkon korjausvelan pysäyttäminen ja liikenteen palvelujen turvaaminen. Liikennesektorin toimintaa suunnitellaan liikennepoliittisen selonteon ja valtion talousarvion puitteissa. Valtion kiristynyt taloudellinen tilanne edellyttää toiminnan tehostamista entisestään. Toisaalta heikentyneet liikenneolosuhteet sekä liikenneväylien merkitys elinkeinoelämän toimivuudelle on tunnustettu, minkä johdosta uusia ja innovatiivisia ratkaisumalleja haetaan. Teiden rakenteellisen kunnon ja tiestön päivittäisen liikennöitävyyden turvaaminen ovat tienpitotoiminnassa keskeisiä tavoitteita. Rahoituksen väheneminen edellyttää kunnostustoimenpiteiden entistä tarkempaa priorisointia, mikä vaikuttaa väyläverkon kuntoon ja asiakastyytyväisyyteen. Tämä työ edellyttää jatkuvaa ja avointa vuoropuhelua sidosryhmien kanssa. ELY- keskuksen tehtävänä on edistää toiminnallaan koko liikennejärjestelmän toimivuutta, liikenteen turvallisuutta ja tasapainoista alueen kehittämistä. Jyväskylän seutu maakunnan veturina Jyvässeudun valtakunnallisia ja paikallisia palveluja kehittämällä tuetaan alueen elinvoimaisuutta. Keski- Suomen elinkeinoelämän erityisesti vientiteollisuuden näkökulmasta sujuvat ulkomaanyhteydet ovat tärkeitä. Toimivat yhteydet voidaan varmistaa kehittämällä juna- ja lentoliikennettä sekä varmistamalla liikenteen sujuvuus alueen päätieverkostolla. Uuden hallituskauden taustavalmistelutyö on alkanut. Osana tätä työtä valmistellaan Liikenne kohti tulevaa- linjauksia, joiden avulla varmistetaan tulevaisuuden laadukkaat infraverkot. Tässä yhteydessä Keski-Suomen tienpidon kehittämistarpeita esitetään hallitusohjelman mukaisiin toimenpideohjelmiin. Laadukkaan tieverkon varmistaminen edellyttää pitkäjänteistä liikennejärjestelmän suunnittelua ja hyvää kehittämistarpeiden toteutusvalmiutta. Alueen näkökulmasta kiireellisin kehittämistarve on valtatiellä 4 moottoritien jatkaminen Jyväskylän Kirristä pohjoiseen Vehniälle. Hankkeen toteutus on mahdollista heti, kun valtion rahoituspäätös varmistuu. Liikennejärjestelmän kehittämistarpeiden suunnittelua jatketaan valtatiellä 4 välillä Vehniä Äänekoski sekä Vaajakosken kohdalla ja valtatie 9:llä, jossa suunnittelua tehdään Jyväskylän kohdalla. Valtatie 4 on suomen logistinen selkäranka Valtatie 4 on osa eurooppalaista pääliikenneverkkoa, TEN- T verkkoa. Pidemmällä aikavälillä on tavoitteena parantaa yhteysväli korkealuokkaiseksi valtatieksi. Sillä voidaan taata väylän hyvä turvallisuus ja sujuvuus sekä varmistaa, että mainitut asiat huomioidaan maankäytön pitkäjänteisessä suunnittelussa. Elinkeinotoiminta hakee toimintansa näkökulmasta parhaita sijoittumismahdollisuuksia. Nämä toimintaympäristömuutokset edellyttävät myös kokonaisvaltaista kuljetusketjujen toimivuuden

3 varmistamista. Tästä paikallisena esimerkkinä on Metsä Groupin valmistelema hanke Äänekoskella, joka on toteutuessaan Suomen lähihistorian suurin teollinen investointi. Tehtaan toimintaedellytyksiin vaikuttaa keskeisesti rata- ja tieverkon toimivuus ja palvelutaso. Biotuotetehtaan toimivuuden varmistamiseksi panostetaan 158 milj. euroa liikenneinfran kehittämiseen vuosina Parantamistoimet kohdistuvat Jyväskylä-Äänekoski rataverkolle, valtatie 4:lle Äänekosken kohdalle sekä kanta- ja seututieverkolle. Muut tärkeät parantamishankkeet Vilkkaasti liikennöityjen pääteiden ohella alueelle ja elinkeinoelämälle tärkeitä tieyhteyksiä parannetaan myös muulla tieverkolla. Näistä huomattavin on 13 milj. euroa maksava kantatien 77 parantaminen Viitasaarella välillä Taimoniemi Keitele. Pitkään odotettu päätieverkon osa parannetaan valtion rahoituksella vuosina Lisäksi toteutetaan kuntien kanssa yhteistyössä parantamishankkeita Viitasaarella, Jyväskylässä ja Pihtiputaalla. Vuosina alueen väylänpidon perusrahoitus on keskimäärin 27 miljoonaa euroa, joka kohdentuu: 2 % 46 % 52 % Liikennöitävyyden turvaaminen Rakenteellisen kunnon turvaaminen Parantamisinvestoinnit Niukkuus pakottaa ELY-keskuksen priorisoimaan Käytössä oleva rahoitus pakottaa ELY-keskuksen voimakkaasti priorisoimaan perusväylänpidon toimintaa, mikä näkyy väylästön kunnon sekä palvelutason jatkuvana heikkenemisenä. Liikennöitävyyden turvaamisen osalta palvelutaso säilytetään nykyresursseillakin riippumatta kustannustason noususta. Edellisen johdosta rakenteellisen kunnon turvaamisessa toimintaa joudutaan kuitenkin painottamaan vilkkaasti liikennöidylle tieverkolle sekä elinkeinoelämän kannalta tärkeille tieyhteyksille. Tämä näkyy hiljaisemmin liikennöidyn tieverkon kunnon heikkenemisenä. Väylien turvallisuudesta huolehditaan, ja tarvittaessa lisätään liikennerajoituksia turvallisuuden varmistamiseksi. Vuonna 2015 toteutettavat parantamiskohteet Keski-Suomessa (pdf) Joukkoliikenteen järjestämistavoissa ja ELY-keskuksien liikennevastuualueilla muutoksia

4 Joukkoliikenteen järjestämistapa muuttuu. Tulevaisuudessa liikennepalvelut järjestetään joko markkinaehtoisesti tai kilpailuttamalla. Markkinaehtoisessa liikenteessä yritys hinnoittelee lipputuotteensa itsenäisesti. Uuden toimintamallin mukaisia kilpailutettuja joukkoliikennepalveluita suunnitellaan yhteistyössä Keski-Suomen kuntien ja Jyväskylän seudullisen joukkoliikenneviranomaisen kanssa. Joukkoliikenteen järjestämisessä tapahtuvan muutoksen myötä kesällä 2015 otetaan käyttöön uusi valtakunnallisen lippu- ja maksujärjestelmän (Waltti). Uuden järjestelmän myötä matkalippujen yhteiskäyttöisyys laajenee. ELY- keskuksien liikennevastuualueilla on käynnissä rakenneuudistus, jonka taustalla on 20 %:n henkilöstövähennystarve. Suurin toiminnallinen uudistus koskee teiden hoidon, ylläpidon ja rakentamisen teettämisvastuun keskittämistä neljälle suuralueelle, joiden toiminnasta vastaavat alkaen Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Varsinais-Suomen ELY- keskus, Keski-Suomen ELY- keskus ja Lapin ELYkeskus. Lisätietoja Tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta antavat: Jukka Lehtinen, johtaja p Tiina Lamminmäki, toiminnanohjauspäällikkö p

5 8 Vuonna 2015 toteutettavat parantamiskohteet Keski-Suomessa 40 KESELYsillat2015_piste KESELYInvestoinnit2015 KESELY_paallystyskohteet2015_viiva 38 LIVI kt Nro Hankkeen nimi 20 6 Parantamisinvestoinnit 1 Himoksen alueen teiden parantaminen 2 Kuhmoisten taajamajärjestelyt 3 Kevyen liikenteen järjestelyt Kintauden koulun kohdalla 4 Laukaantien parantaminen 5 Lohikosken rampin kaistajärjestelyt 6 Viitasaaren taajamajärjestelyt (Keskitie) 7 Vaajakosken moottoritien meluvallit Rakenteellisen kunnon turvaaminen Päällystystyöt 8 Tammihaara-Viisarinmäki 9 Vesanka 10 Niinilahti 11 Lievestuore - maakunnan raja 12 Tankolampi 13 Keljonkangas-Säynätsalo 14 Länkipohja 15 Muurame - Valkola 16 Kuhmoinen ja Jämsä 17 maakunnan raja - Keuruu 18 Multialla 19 Multia-Petäjävesi 20 maakunnan raja - Karstula 21 Kt69 Konnevesi 22 Mt627 Sahrajärvi - Kyynämöinen 23 Mt627 Timpersuntti - Väätäiskylä 37 Mt 775 Kinnula - Naaraperä 38 Mt 775 Tynnyriperä 39 Pt Jääjoki 40 Mt 760 Muurasjärvi 41 Mt 760 Alvajärvi Sillat 24 Kivisalmen sillan korjaus, Konnevesi 25 Kärkisten sillan korjaus, Korpilahti 26 Säynätsalon alikulkusillan alikukukorkeuden nosto 27 Halssilan alikulkusillan korjaus, Jyväskylä 28 Kelkkamäen ylikulkusillan korjaus, Laukaa 29 Metsolahden sillan korjaus, Laukaa 30 Väärälän risteyssillan korjaus, Hankasalmi 31 Joensuun sillan korjaus 32 Petosillan korjaus 33 Suvannonjoen sillan korjaus 34 Tuomipuronsillan korjaus 35 Alamyllynlammen sillan korjaus Liikenneviraston toteuttamat investointihankkeet 36 Kantatie : Liikennevirasto Karttakeskus L /SK