4.3 Asetuksen mukaiset kouluterveydenhuollon tarkastukset Pirkkalan yhteistoimintaalueella... 26
|
|
- Inkeri Tuominen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 2 Toimintaohjelma neuvolatoiminnalle, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle Päivitys Sisältö 1 JOHDANTO ÄITIYSNEUVOLAN TOIMINTAOHJELMA Äitiysneuvolatoiminnan tavoitteet/tehtävät Asetuksen mukaiset äitiysneuvolan tarkastukset Äitiysneuvolatoiminta Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Perhesuunnitteluneuvolatoiminnan tavoitteet/tehtävät Asiakkaat ja henkilöstö Terveystapaamiset ja vastuualueet Moniammatillinen yhteistyö Toimenpide-ehdotukset LASTENNEUVOLAN TOIMINTAOHJELMA Lastenneuvolatoiminnan tavoitteet/tehtävät Asetuksen (338/2011 ) mukaiset tarkastukset lastenneuvolassa Lastenneuvolatoiminta Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Asiakkaat ja henkilöstö Terveystapaamiset ja vastuualueet Moniammatillinen yhteistyö Toimenpide-ehdotukset KOULUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA Kouluterveydenhuollon tavoitteet ja tehtävät Asetuksen mukaiset tarkastukset kouluterveydenhuollossa Asetuksen mukaiset kouluterveydenhuollon tarkastukset Pirkkalan yhteistoimintaalueella Asiakkaat ja henkilöstö... 27
3 3 4.5 Terveystapaamiset ja vastuutahot kouluterveydenhuollossa Asetuksen mukanaan tuomat muutokset Moniammatillinen yhteistyö Toimenpide-ehdotukset TOIMINTAOHJELMAN KÄSITTELY... 35
4 4 1 JOHDANTO Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) edellyttää, että kunnan kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen on hyväksyttävä yhtenäinen toimintaohjelma neuvolatoiminnalle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle (4 :n 1 mom.). Toimintaohjelma on laadittava yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen kanssa. Tämä asetuksen mukainen päivitetty toimintaohjelma on Pirkkalan yhteistoiminta-alueen (Pirkkala ja Vesilahti) yhteinen suunnitelma. Tarkoituksena on, että toimintaohjelma on osa kunnan laajempaa toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Toimintaohjelma voi koostua osakokonaisuuksista (esim. äitiys- ja lastenneuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimintaohjelmat), mutta sen tulee muodostaa kaikki ikäryhmät ja palvelut kattava saumaton kokonaisuus. Alle kouluikäisten lasten palveluja koskeva toimintaohjelma tulee tehdä yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun kanssa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimintaohjelma valmistellaan yhteistyössä muun oppilas- ja opiskelijahuollon ja opetustoimen kanssa. (Asetuksen perustelut ja soveltamisohjeet s ) Kuntia sitovan asetuksen tarkoituksena on tehostaa ehkäisevää toimintaa ja varmistaa, että lasten, nuorten ja perheiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia. Terveysneuvonnan ja -tarkastusten tulee olla suunnitelmallista toimintaa niin, että ne muodostavat lapsen, nuoren ja heidän perheidensä hyvinvointia ja terveyttä seuraavan kokonaisuuden raskauden alusta opiskeluvaiheen loppuun saakka. Asetus ohjaa melko yksityiskohtaisesti tarkastusten ajankohtia sekä terveystarkastusten ja terveysneuvonnan sisältöä. Ohjeistuksella varmistetaan, että toiminta toteutuu kunnasta toiseen samantasoisena. Toiminnan toteuttaminen samanlaisena kaikissa kunnissa mahdollistaa mm. vertailukelpoisen seurantatiedon kertymisen. Lasten ja nuorten osallistuminen ja vaikuttaminen päätöksentekoon on nostettu valtakunnallisesti keskeiseksi tavoitteeksi. Lasten, nuorten ja perheiden tulee kokea palveluja käyttäessään, että heitä kuullaan, he voivat osallistua päätöksentekoon ja heidän palautteellaan on merkitystä. (Lapset ja nuoret terveiksi ja hyvinvoiviksi lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan toimenpide-ehdotukset, STM 2011, s. 19). Asetuksen toimeenpanon edellytyksenä on riittävä henkilöstömäärä. Siksi asetuksen mukaisten palvelujen järjestämiseksi kuntien saamia valtionosuuksia korotettiin vuosille 2010 ja Keskimäärin asetuksen tueksi tulevan valtionosuuden lisäyksen suuruus on n. 3 /asukas (Asetuksen 338/2011 perustelut ja soveltamisohjeet, s. 119).
5 5 Terveydenhuoltolaki edellyttää, että terveydenhuollosta vastaavan henkilöstön rakenteen ja määrän on vastattava palvelujen tarvetta. Henkilöstömitoitussuositukset auttavat riittävän henkilöstömitoituksen suunnittelua. Henkilöstövoimavarojen käyttöä ehkäisevissä palveluissa on mahdollista tehostaa nykyisestä ottamalla käyttöön yhtenäisiä ja vaikuttavia menetelmiä ja toimintatapoja, parantamalla osaamista ja vahvistamalla johtamista. (Lapset ja nuoret terveiksi ja hyvinvoiviksi - lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan toimenpide-ehdotukset, STM 2011, s. 47) Valvovat viranomaiset, alueilla ensisijaisesti aluehallintovirastot, valvovat asetuksen 338/2011 toimeenpanoa terveyskeskuksissa valvontaohjelman mukaisesti vuosina Valvonnassa kiinnitetään huomiota lasten ja nuorten ehkäisevän toiminnan suunnitelmallisuuteen ja moniammatilliseen toteutukseen. Valvonnassa kiinnitetään erityisesti huomiota laajojen terveystarkastusten sekä muiden määräaikaisten terveystarkastusten toteutumiseen ja erityisen tuen tarpeen tunnistamiseen sekä tuen järjestämiseen. Terveystarkastusten määrällisen toteutumisen lisäksi pyritään arvioimaan myös henkilöstömitoituksen toteutumista suhteessa toiminnan järjestämiseen ja asetuksen velvoitteisiin neuvolatoiminnassa sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa. (Valviran ohjekirje kunnille 13/2011) Asetuksen taustalla olevat oppaat/suositukset Äitiyshuollon suositukset 1999 Imetyksen edistäminen Suomessa, toimintaohjelma Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus 2004:11 Lastenneuvolaopas 2004 Kouluterveydenhuollon laatusuositus 2004 Opiskeluterveydenhuollon opas 2006 (lukiot, ammatilliset oppilaitokset, ammattikorkeakoulut, yliopistot) Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma 2007 Kansanterveyslaki (66/1972)
6 6 Kansanterveysasetus (802/1992) Terveys 2015-kansanterveysohjelma (STM:n julkaisuja 2001:4) Terveyden edistämisen laatusuositus (STM:n julkaisuja 2006:19) Uusimmat julkaisut Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa: Menetelmäkäsikirja (THL, Opas 14, 2011 ) Laaja terveystarkastus, Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon (THL, Opas 22, 2012) Äitiysneuvolaopas suosituksia äitiysneuvolatoimintaan (THL, Opas 29, 2013) Pirkkalan kunnan laaja-alainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
7 7 PIRKKALAN KUNNAN VISIO 2015 JA TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT Olemme elinvoimainen ja voimakkaasti verkottunut kunta, joka kehittää aktiivisesti asukkaiden ja elinympäristön hyvinvointia. Pirkkala on edelläkävijä ja rohkea kunnallisten toimintatapojen uudistaja PIRKKALAN KUNTASTRATEGIAN ARVOT Välittäminen Vastuullisuus Luovuus Yhteisöllisyys PIRKKALAN KUNNAN PERUSTURVAOSASTON TOIMINTAPERIAATTEET Pirkkalan kunnan perusturvapalveluiden tavoitteena on edistää kuntalaisten turvallisuutta, hyvinvointia ja itsenäistä elämää sekä ennaltaehkäisevät ongelmia. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen lähtökohtana ovat kuntalaisten tarpeet. Palvelut järjestetään vaikuttavuusperiaatteella. Pirkkalan kunnan perusturvaosaston toimintaperiaatteita ovat: 1) Ennaltaehkäisevät ja oikea-aikaiset sosiaali- ja terveyspalvelut 2) Kustannustehokkaat ja laadukkaat palvelut 3) Hyödynnetty teknologiakehitys
8 8 4) Seutuyhteistyö, verkostoituminen ja moniammatillisuus toiminnassa 5) Palvelutarpeen mukaan mitoitetut resurssit 6) Hyvinvoiva, työhönsä sitoutunut, osaava ja riittävä henkilöstö 7) Vetovoimainen työnantaja 8) Systemaattisesti arvioitu palvelujen ja toiminnan laatu ja vaikuttavuus Pirkkalan ja Vesilahden kuntien väestön kehitys Pirkkalan kunnan väestö ja väestöennusteet vuosille Ikä vuosina Sukupuolet yhteensä
9 9 Vesilahden kunnan väestö ja väestöennusteet vuosille Sukupuolet yhteensä Ikä vuosina Lähde 2 ÄITIYSNEUVOLAN TOIMINTAOHJELMA 2.1 Äitiysneuvolatoiminnan tavoitteet/tehtävät Tukea odottavan äidin terveyttä ja hyvinvointia sekä edistää turvallista raskautta. Edistää odottavan perheen hyvinvointia; ohjata vanhempia koko perheen terveyttä edistävien valintojen tekemisessä. Tukea parisuhdetta ja vanhemmuutta odotus- ja lapsivuodeaikana Kartoittaa vanhemman/vanhempien kanssa heidän voimavarojaan sekä perhettä kuormittavia tekijöitä ja tarjota varhaista tukea sitä tarvitseville. Varhaisen vuorovaikutuksen ja imetyksen tukeminen Seksuaaliterveyden edistäminen
10 Asetuksen mukaiset äitiysneuvolan tarkastukset Kunnan on järjestettävä lasta odottavalle perheelle vähintään yksi laaja terveystarkastus, johon kutsutaan molemmat vanhemmat. Laajassa terveystarkastuksessa ennakoidaan vauvan syntymää, keskustellaan muuttuvan perhetilanteen herättämistä odotuksista ja peloista, perheen sosiaalisista suhteista ja voimavaroista. Perheen elinolojen, vanhempien terveyden ja hyvinvoinnin, parisuhteen ja vanhemmuuden selvittämisessä hyödynnetään valtakunnallisia, strukturoituja kyselylomakkeita (parisuhteen roolikartta, Auditpäihdekysely jne.) Kunnan on järjestettävä ensimmäistä lastaan odottavalla perheelle vähintään yksi suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio. Kunnan on järjestettävä moniammatillisesti toteutettua perhevalmennusta, johon sisältyy vanhempainryhmätoimintaa. Ensimmäistä lastaan odottavan tai ensimmäisen lapsensa saaneen perheen luokse on tehtävä kotikäynti.
11 Äitiysneuvolatoiminta Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Raskaudenaikaiset seurantakäynnit lähtien Raskausviikot Tarkastuksen suorittaja Sisältö 6-8 th 8-10 th th + lääkäri Ensikontakti : puhelimessa tai käynti terveydenhoitajalla Ensikäynti terveydenhoitajalla Laaja terveystarkastus : th:n ( 90 min ) ja lääkärin käynnit (30 min) sis. myös ns. Isä-tarkastuksen th Terveydenhoitajan käynti th Terveydenhoitajan käynti th Terveydenhoitajan käynti th ja lääkäri ultraääni + cx-tutkimus (uä-tutkimus vain Pirkkalassa) th Terveydenhoitaja käynnit 2 viikon välein, tarvittaessa tiheämmin Käynnit synnytyksen jälkeen Äitiysneuvolan terveydenhoitaja tekee kotikäynnin noin viikon kuluttua synnytyksestä Jälkitarkastus tehdään noin 5-12 viikkoa synnytyksestä, tarkastuksen suorittavat äitiysneuvolan terveydenhoitaja ja neuvolalääkäri Uudet suositukset äitiysneuvolatoimintaan 2013 Uudistetuissa äitiysneuvolasuosituksissa määräaikaisia terveystarkastuskäyntejä suositellaan matalan riskin raskauksissa aiempaa vähemmän ja pyritään aikaisempaa enemmän yksilölliseen, tarpeen mukaiseen terveyden ja hyvinvoinnin seurantaan ja edistämiseen.
12 12 Perhevalmennus Perhevalmennuksessa on kuusi (6) tapaamiskertaa, jotka kestävät 1-1½ tuntia. Perhevalmennukseen voivat osallistua ensisynnyttäjät puolisoineen 32. raskausviikon jälkeen. Perhevalmennukseen voivat osallistua myös odottavat perheet Vesilahdelta. Suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio Odottavalle perheelle annetaan ensimmäisellä äitiysneuvolakäynnillä esite, jossa kerrotaan odottaville vanhemmille tarkoitetuista suun terveydenhuollon palveluista. Perhevalmennuksen yhteydessä hammashuolto järjestää tilaisuuden, jossa jaetaan tietoa suun sairauksista, niiden synnystä, ehkäisemisestä ja hoidosta. Kyseessä on ryhmässä annettava maksuton neuvontakäynti, jonka tarkoituksena on edistää ja ylläpitää koko perheen suun terveyttä. Tulevat vanhemmat voivat varata ajan hammashoitolassa tapahtuvalle maksulliselle yksilökäynnille. Tämä käynti on vastaanotolla tehtävä hoidon tarpeen arviointi. 2.4 Perhesuunnitteluneuvolatoiminnan tavoitteet/tehtävät Perhesuunnitteluneuvolan tavoitteena on tarjota seksuaali- ja lisääntymisterveyden palveluita kuntalaisille tarjota tietoa ja tukea kuntalaisille perhesuunnittelussa antaa tietoa ehkäisymenetelmistä sekä tarjota kuntalaisille vakiintuneen käytännön mukaisesti ensimmäinen ehkäisymenetelmä (ehkäisypillerien aloitusannos, kondomi tai kierukka) maksutta. (Lääkintöhallituksen Ohjeet raskauden ehkäisyneuvonnasta 2346/02/82 ) ennaltaehkäistä ei-toivottuja raskauksia sekä ohjata niiden hoidossa tarjota tukea lapsettomuudesta kärsiville
13 Asiakkaat ja henkilöstö Henkilöstöresurssit 2014 Pirkkalan Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolassa työskentelee neljä (4) terveydenhoitajaa. Lääkärin työpanos on n. 80 % kokonaistyöajasta. Lääkärin vastaanottoja on äitiysneuvolassa tällä hetkellä neljänä (4) päivänä viikossa. Vuonna 2014 saadaan perusturvapalveluihin uusi perhetyöntekijä, jolloin voidaan tarjota lisätukea vanhemmuuteen kasvamiseen jo odottaville perheille. Vesilahdella terveydenhoitajien ja lääkärien resurssia laskettaessa on huomioitava, että väestövastuuneuvolat sisältävät äitiys- ja perhesuunnittelun, lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon. Terveydenhoitajia on 3,6. Lääkärin vastaanottoa äitiysneuvolassa on yhteensä noin 6h/vko. Syntyneiden lasten määrä Pirkkala Vuosi 2011 syntyneet Vuosi 2012 syntyneet Vuosi 2013 syntyneet Vesilahti Vuosi 2011 syntyneet Vuosi 2012 syntyneet Vuosi 2013 syntyneet Äitiysneuvolakäyntien määrä Pirkkalassa äitiysneuvolassa terveydenhoitajien vastaanotoilla vuonna 2012 kirjattiin 4249 käyntiä ja lääkärien vastaanotoilla 1036 käyntiä. Vastaavat luvut vuonna 2013 olivat 4376 käyntiä terveydenhoitajien vastaanotolla ja 957 käyntiä lääkärien vastaanotoilla. Perhesuunnitteluneuvolassa terveydenhoitajien vastaanotoilla kirjattiin vuonna käyntiä ja lääkärien vastaanotoilla 697 käyntiä. Vastaavat luvut vuonna 2013 olivat 848 käyntiä terveydenhoitajien vastaanotolla ja 574 käyntiä lääkärien vastaanotoilla. Vesilahdella äitiysneuvolassa terveydenhoitajien vastaanotoilla vuonna 2013 kirjattiin 661käyntiä ja lääkärien vastaanotoilla käyntiä 104.
14 14 Perhesuunnitteluneuvolassa terveydenhoitajien vastaanotoilla kirjattiin vuonna käyntiä ja lääkärien vastaanotoilla 31 käyntiä. 2.6 Terveystapaamiset ja vastuualueet Sektori Tavoite Mitä tehdään? Miten tehdään? Vastuutaho Äitiysneuvola Raskauden aikaiset määräaikaistarkastukset Äitiysneuvola Laaja-alainen terveystarkastus 1. Käynnit terveydenhoitajan vastaanotolla 2. Käynnit lääkärillä Odotusaikana 1 laaja terveystarkastus käyntiä raskauden aikana; suositusten mukaiset sisällöt 2. 2 käyntiä lääkärillä Th:n tarkastus raskausviikolla; kartoitetaan koko perheen hyvinvointi, voimavarat ja erityistarpeet. 1. Äitiysneuvolan terveydenhoitaja 2. Äitiysneuvolan lääkäri Äitiysneuvolan terveydenhoitaja + lääkäri Äitiysneuvola Äitiysneuvola Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen Seulontatutkimuks et Isätarkastus ensimmäistä lasta odottaville isille Tunnistetaan: -vanhempien vakavat sairaudet, -päihdeongelmat -mielenterveysongelmat -lähisuhdeväkivalta -perheen toimeentulovaikeudet Ultraääni-tutkimukset Veritutkimukset Virtsatutkimukset Kohdunpohjan korkeus Sikiön sydänäänet Isällä mahdollisuus isätarkastukseen raskauden puolivälissä (ensisynn.) Perheen hyvinvointiin liittyvät arviointimenetelmät -BMI(painoindeksi) - diabeteksen riskitesti - tupakointi - Audittesti(alkoholinkäyttö) - EPDSmielialakyselylomake Uä-tutkimukset x 2 raskauden aikana veriryhmä, vastaaineet, Hepatiitti, HIV, seerumiseulat Hemoglobiini, PLV(virtsanäyte) Doppler-laite (sikiön sydänäänten kuuntelulaite) Äitiysneuvolan terveydenhoitaja / lääkäri Äitiysneuvolan lääkäri Laboratoriokeskus Äitiysneuvolan th Äitiysneuvolan th Verenpaineen mittaus Äitiysneuvolan th Sikiöseulonnat Äitiysneuvola Kotikäynnit lasta odottaville perheille synnytyksen jälkeen Uudelleen synnyttäneille sopimuksen mukaan. Äitiysneuvola Perhevalmennus Pirkkalan tk:ssa järjestetään perhevalmennusta nonstop (5 x sarja) + synnytysvalm.tunti - erillinen ohjelma Kotikäynti -sosiaalietuudet -isyyden vahvistaminen - ristiäisasiaa -suun terveys -imetys ja lapsivuodeaika -parisuhde - vauvanhoito Terveystalo / Tre Äitiysneuvolan th sos.työntekijä srk:n edustaja suuhygienisti äitiysneuvolan th lastenneuvolan terveydenhoitaja
15 15 Äitiysneuvola/ Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuolto 1.Th antaa vanhemmille informaatioesitteen suuhygienistin vastaanotosta ja perhevalmennuksesta 1. Ensimmäisellä neuvolakäynnillä 1. Äitiysneuvolan th 2.Perhevalmennuksessa annetaan suun terveysneuvontaa odottaville vanhemmille Äitiysneuvola Jaettava materiaali Pirkkalan äitiysneuvolassa laaditun perehdytysoppaan mukaan Henkilöstöresurssit (Pirkkala) Henkilöstöresurssit (Vesilahti) 4 th:n työpanos (4. th aloittanut ) (sis. myös perhesuunnitteluneuvolan) 2,6 th:n työpanos (Väestövastuu sisältää äitiys- ja perhesuunnittelun, lastenneuvolan ja osittain kouluterveyden-huollon) 2. Ryhmäkäynti jaetaan neuvolakäyntien yhteydessä 264 synnytystä/ v lasta /th + n. 283 perhesuunnitteluasiakasta/ th Suositus: max 76 synnytystä / th 52 synnytystä/ v noin 20 lasta/th + n. 70 perhesuunnitteluasiakasta/ th 3. Suuhygienisti Äitiysneuvolan th Pirkkalan kunta/perusturvan hallinto Pirkkalan kunta/ Pirkkalan yhteistoimintaalue 2.7 Moniammatillinen yhteistyö Pirkkalassa äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolan yhteistyöverkostot kattavat sekä perusturvan sisäiset yhteistyöverkostot, että erityistuen tarpeessa olevien odottavien perheiden osalta myös yhteistyön sosiaalitoimen ja alueellisten erityistukipisteiden kanssa. Pirkkalan seurakunta on yhteistyökumppani perhevalmennusten järjestämisessä. Synnytyssairaaloiden ( TAYS ja Vammalan aluesairaala) kanssa yhteistyö liittyy äitiyspoliklinikkatoimintaan ja synnytysten hyvään hoitoon. Lastensuojelu: Ennakollisen lastensuojeluilmoituksen tekeminen silloin kun syntyvän lapsen hyvinvointi on vaarantumassa esim. äidin päihteiden käytön vuoksi Erikoissairaanhoito: Koulutuspäivät 1-2 x/v TAYS:ssa, yhteiset hoitolinjaukset ALUEi-PANA ( sähköinen äitiyshuollon synnytystietojärjestelmä) + sähköinen lähete äitiyspoliklinikalle ja synnytysvastaanotolle (saumaton tiedonkulku) Päihdepalvelut : Yhteistyö Päiväperhon( päihdeongelmaisten perheiden tukipalvelupiste ) ja sosiaalipalveluiden kanssa., Ensi- ja turvakodit Mielenterveyspalvelut: EPDS- seulonta ( synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistaminen), yhteistyöverkostot kunnan sisällä( psykologi, perheneuvola)
16 16 Fysioterapia: Raskaana oleville tarvittaessa ohjausta ja neuvontaa raskauden ajan liikunnasta terveyskeskuksen kuntoneuvolassa Ravitsemusterapeutin palvelut tarvittaessa (tk:ssa käyvä ravitsemusterapeutti) Seurakunta : Osallistuu perhevalmennuksen toteuttamiseen (mm. isyyden vahvistaminen, parisuhde, ristiäiset) Muut: Perhevalmennuksen synnytysosion vetäjänä TAYS:n kätilö Vesilahdella äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolan kanssa yhteistyössä toimivat perusturvan ja Vesilahden kunnan toimijat sekä tarvittaessa erityisosaajana erikoissairaanhoito. Lastensuojelu: Lastensuojelun tavoitteena on ehkäistä lapsen ja perheen ongelmia ja puuttua riittävän ajoissa havaittuihin ongelmiin. Lastensuojelussa käytetään ensisijaisesti avohuollon tukitoimia. Tehdään ennakollinen lastensuojeluilmoitus tai työntekijän ja asiakkaan kanssa yhdessä tekemä lastensuojelun hakemus tai työntekijän tekemän lastensuojeluilmoitus. Lastensuojelulain 25 :ssä säädetään ilmoitusvelvollisuudesta (lastensuojeluilmoitus). Erikoissairaanhoito: ALUE ipana ja sähköinen lähete äitiyspoliklinikalle tai synnytysvastaanotolle. PSHP:n täydennyskoulutuspäivät 1-2 x /v terveydenhoitajille ja lääkäreille Päihdepalvelut: Yhteistyö sosiaalitoimen kanssa. Mielenterveyspalvelut: EPDS seulonta (synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistaminen), yhteistyöverkostot kunnan sisällä (psykologi, perheneuvola, Helaakallion klinikka) Kotihoidon perhetyö: Perhetyöntekijä kuuluu lapsiperhetyöryhmään Fysioterapia: Terveydenhoitajat ja lääkärit ohjaavat asiakasta tarvittaessa ottamaan yhteyttä fysioterapeuttiin Päivähoito: Perheen ja äidin jaksamista tuetaan myöntämällä tarvittaessa päivähoitopaikka perheen vanhemmalle lapselle raskauden aikana.
17 Toimenpide-ehdotukset Pirkkalassa aloitti 4. äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolan terveydenhoitaja. Kunta jaettiin uudelleen neljään alueeseen, joten tällä hetkellä henkilöstömitoitus on suositusten mukainen. Äitiysneuvolaoppaan (2013) henkilöstömitoitussuositusten mukaan yhtä terveydenhoitajaa kohden saa olla n.76 synnytystä/ vuosi. Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolan lääkärin vastaanottopäiviä on lisätty neuvolaan 3 pv:stä viikossa 4 pv:ään viikossa perustuen raskaana olevien vuosittain kasvavaan määrään ja heille tehtäviin lakisääteisiin lääkärintarkastuksiin raskauden ja raskausviikolla. Vuoden 2014 alusta kokeillaan äitiysneuvolassa lääkärin ja terveydenhoitajan yhteisvastaanottoa, mistä on hyvät kokemukset mm.vesilahdella Vesilahdella terveydenhoitajien ja lääkärien resurssit riittävät tällä hetkellä äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolan tarpeisiin (väestövastuu)
18 18 3 LASTENNEUVOLAN TOIMINTAOHJELMA 3.1 Lastenneuvolatoiminnan tavoitteet/tehtävät lapsen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden sekä perheiden hyvinvoinnin edistäminen perheiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti vanhempien auttaminen tunnistamaan omia voimavarojaan ja perhettä kuormittavia tekijöitä sekä varhaisen tuen tarjoaminen perheen ongelmatilanteissa moni-ammatillista yhteistyötä hyödyntäen. valtakunnallisen rokotusohjelman mukaisten rokotusten antaminen ja lasten rokotussuojan ylläpitäminen vanhempien tukeminen turvallisen aikuisuuden sisältävään ja lapsilähtöiseen kasvatustapaan. lastenneuvolatoiminnan kehittäminen ja aloitteiden tekeminen toimintamallien luomiseksi moniongelmaisten perheiden auttamiseksi 3.2 Asetuksen (338/2011 ) mukaiset tarkastukset lastenneuvolassa Lapselle on järjestettävä ensimmäisen ikävuoden aikana vähintään yhdeksän terveystarkastusta, joista kuusi (6) terveydenhoitajan tarkastusta, kaksi (2) terveydenhoitajan ja lääkärin yhteistä terveystarkastusta 4-6 viikon ja 8 kuukauden ikäisille lapsille sekä laaja terveystarkastus 4 kuukauden iässä vuotiaana lapselle on järjestettävä vähintään kuusi terveystarkastusta, joihin sisältyvät laaja terveystarkastus 18 kuukauden ja 4 vuoden iässä. Yhteen terveystarkastukseen on sisällytettävä terveydenhoitajan arvio suun terveydentilasta. Alle kouluikäiselle lapselle on järjestettävä suun terveystarkastus 1 tai 2-vuotiaana, 3- tai 4-vuotiaana ja 5- tai 6-vuotiaana. Alle kouluikäisen lapsen terveystarkastuksessa on selvitettävä tarkastettavan ikävaiheen ja yksilöllisen tarpeen mukaan kasvua, kehitystä ja hyvinvointia haastattelulla, kliinisillä tutkimuksilla ja muilla menetelmillä. Laajaan terveystarkastukseen sisältyy vanhempien haastattelu ja koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen. Huoltajan suostumuksella laajaan terveystarkastukseen sisällytetään päivähoidon henkilökunnan arvio lapsen selviytymisestä ja hyvinvoinnista päivähoidossa
19 Lastenneuvolatoiminta Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Alla olevassa taulukossa on lueteltu lastenneuvolan tarkastukset 0-6 v lapsille Lapsen ikä 2vko Terveystarkastuksen tekijä Terveydenhoitaja (kotikäynti) Huom. Vesilahdella kotikäynti noin yhden viikon iässä 1kk Lääkäri + terveydenhoitaja Terveystarkastus Vesilahdella th 6vko Terveydenhoitaja Vesilahdella lääkäri ja th Vesilahdella samalla äidin jälkitarkastus 2kk 3kk Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja 4kk Lääkäri + terveydenhoitaja Laaja terveystarkastus 5kk 6kk Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja 8kk Lääkäri + terveydenhoitaja Terveystarkastus 10kk Terveydenhoitaja Vesilahdella tarpeen mukaan (th arvioi tarpeen) 12kk Terveydenhoitaja 18kk Lääkäri + terveydenhoitaja Laaja terveystarkastus 2v 3v 4v 5v 6v Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja Lääkäri ja terveydenhoitaja Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja Laaja terveystarkastus
20 Asiakkaat ja henkilöstö Henkilöstöresurssit Pirkkalassa on viisi (5) lastenneuvolatyötä tekevää terveydenhoitajaa + 1 varahenkilö. Kunta on jaettu viiteen lastenneuvolapiiriin ja neuvoloissa on kirjoilla n alle kouluikäistä lasta. Lääkärityöpanosta on käytettävissä 3 päivänä viikossa yht. 24 t Vuonna 2012 lastenneuvoloissa kirjattiin terveydenhoitajien vastaanotoilla 6052 käyntiä ja lääkärien vastaanotoilla 1709 käyntiä. Vuonna 2013 käyntien määrät olivat terveydenhoitajien vastaanotoilla 6238 käyntiä ja lääkärien vastaanotoilla 1425 käyntiä. Huom. Laajoissa terveystarkastuksissa vuonna 2013 alkaen lääkärien vastaanottoaikoja pidennettiin 20 minuutista 30 minuuttiin, mikä on vastaavasti vähentänyt lääkärien vuosittaisia käyntimääriä neuvoloissa lähes 300 käynnillä. Vesilahdella terveydenhoitajien ja lääkärien resurssia laskettaessa on huomioitava, että väestövastuuneuvolat sisältävät äitiys- ja perhesuunnittelun, lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon. Terveydenhoitajia on 3,6. Lääkärin vastaanottoa äitiysneuvolassa on yhteensä noin 6h/vko. Vuonna 2013 lastenneuvoloissa kirjattiin terveydenhoitajien vastaanotoilla 1308 käyntiä ja lääkärien vastaanotoilla 191 käyntiä. Suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio Suun terveydenhuollon tarkastukset tehdään 1-, 3-, ja 5- ja vuoden ikäisille lapsille. 4- ja 6 -vuotiaiden tarkastukset vain riskiryhmille.
21 Terveystapaamiset ja vastuualueet Sektori Tavoite Mitä tehdään? Miten tehdään? Vastuutaho Huomattavaa Lastenneuvol Määräaikaistarkastukset a 1.Terveydenhoitajan tekemät tarkastukset 2. Lääkärin tekemät tarkastukset 1. Ensimmäisen vuoden aikana th:n tarkastusta: 2 vko, 6 vko, 2 kk, 3 kk, 4 kk, 5 kk, 6 kk, 8 kk, 10 kk, ja 1 v 1-6 v aikana kuusi tarkastusta: 18 kk, 2v, 3 v, 4v, 5 v ja 6v 2. Lääkärin tark. 4 vko, 4 kk, 8 kk, 18 kk, 4 v Lastenneuvola/ terveydenhoitaja/l ääkäri Lastenneuvol a Lastenneuvol a Laaja-alaiset terveystarkastuk -set Seulontatutkimu k-set Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen Kotikäynnit Ryhmätoiminta Lastenneuvol a/ Suun terveydenhuolto Lastenneuvolakäynti Laajat terveystarkastuks et: 4 kk, 18 kk ja 4 v ikäisenä kasvuun ja kehitykseen liittyvät tutkimukset, perheen hyvinvoinnin, jaksamisen ja keskinäisen vuorovaikutuksen tukeminen Tunnistetaan: -vanhempien vakavat sairaudet -päihdeongelmat mielenterv.ongel mat -läheisväkivalta -perheen toimeentuloon tai elinoloihin liittyvät ongelmat Lastenneuvolan th:n tekemä kotikäynti Ryhmäneuvola 1 v 3 kk:n ikäisille lapsille (Pirkkala) ja syksyllä 2014 alkaa 6kk ryhmäneuvolat Neuvolakäynnin yhteydessä annetaan 1. aika suuhygienistille Lääkärin ja th:n yhdessä tekemä tarkastus päivähoidon henkilökunnan arvio lapsesta huoltajan suostumuksella -perheen voimavarat -audit(päihdekysely -perheen tupakointi -varhainen vuorovaikutus -mielialakysely -näkö -kuulo -paino -pituus -päänympärys -LENE-testit -virtsakokeet tarv. lähetekriteerit sovittu: -fys.terapiaan -perheneuvolaan -puheterapiaan -tk-psykologille -lastensuojeluun yhteistyö päivähoidon kanssa>> kuntoutuspalaverit + yhteiset palaverit päiväkodin johtajien ja erityisopettajien kanssa Kotikäynti tehdään kun lapsi on 2 vko:n ikäinen ellei toisin sovita Kasvatuskysymykset, rajojen asettaminen 10 kk:n neuvolakäynnin yhteydessä Lastenneuvolan th + lääkäri Lastenneuvolan th/lääkäri Lastenneuvolan th/lääkäri Lastenneuvolan th Tk-psykologi + th Lastenneuvolan th Lääkärintarkastus 30 min ( ennen 20 min) >> käyntimäärät vähentyneet Yhteistyö varhaiskasvatuks en henkilöstön kanssa tiivistä>> päivähoidon lausunnot lapsen kehittymisestä
22 22 Lastenneuvol a Vastaanottokäy nti hammashoitolassa Vastaanottokäy nti hammashoitolassa Vastaanottokäy nti hammashoitolassa Vastaanottokäy nti hammashoitolas sa Vastaanottokäy nti hammashoitolassa Jaettava materiaali Henkilöstöresurssit (Pirkkala) Henkilöstöresurssit (Vesilahti) 1-vuotiskäynti 3-vuotiskäynti 4-vuotiskäynti, vain riskiryhmille 5-vuotiskäynti 6-vuotiskäynti, vain riskiryhmille Perehdytysoppaan mukaan 5 th:n työpanos + perhetyöntekijä (2014) Suun terveystarkastus, imemis-,ravinto- ja harjaustottumukset, fluorisuositukset, kariestartunta, hammasharja ja ohjelehtinen Suun terveystarkastus, purennan tarkastus ravintotottumukset ja harjausohjaus, ksylitolin käyttö, hammasharja ja ohjelehtinen Suun terveystarkastus, purennan tarkastus ravintotottumukset ja harjausohjaus, ksylitolin käyttö, hammasharja ja ohjelehtinen Suun terveystarkastus, purenta, 1- vaihduntavaihe, harjausopetus, vanhemman vastuu lapsen suunhoidossa, hammasharja ja ohjelehtinen 1. hammaslääkärin tekemä suun tarkastus Jaetaan neuvolakäyntien yhteydessä Lastenneuvolan kirjoilla n alle 7-vuotiasta Suositus: max 400 lasta/ th Lääkäri lastenneuvolassa 3pv viikossa n. 24 t Perusturvassa aloittaa uusi perhetyöntekijä v Lastenneuvolan kirjoilla n. 470 alle 7- vuotiasta Hammashoitaja Hammashoitaja Suuhygienisti Suuhygienisti Hammaslääkäri Lastenneuvolan th Pirkkalan kunta/ Perusturvan hallinto Lääkäri on väestövastuuneuvola ssa 6h/vko
Väestöennuste 0-6-vuotiaat vuosina 2015-2025 Pirkkala (Stat.fi Tilastokeskus)
2 Sisältö 1. VÄESTÖENNUSTEET... 4 2. ÄITIYSNEUVOLAN TOIMINTAOHJELMA... 6 2.1 Äitiysneuvolatoiminnan tavoitteet ja tehtävät... 6 2.2 Tarkastukset äitiysneuvolassa... 6 2.3 Äitiysneuvolatoiminta Pirkkalan
PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄN YHTENÄINEN TOIMINTAOHJELMA
N YHTENÄINEN TOIMINTAOHJELMA neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle AURAN JA KUNNISSA 2019 2021 Päivitetty 20.3.2019 Sisällys 1.
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016
NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 18.3.2015 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 ÄITIYSNEUVOLA 4 LASTENNEUVOLA......6
ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA
ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä
Toimintaohjelma. Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon järjestämisestä
Toimintaohjelma Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon järjestämisestä Pirkkalan yhteistoiminta-alue 15.5.2019 2 Sisällysluettelo 1.
Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa
Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä
Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.
Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston
Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa
Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen
Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja
Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen
HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT
HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT
LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston
Ruut Virtanen lääninlääkäri, Lounais-Suomen aluehallintovirasto
Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 11.2.2014 Ruut Virtanen
Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013
Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
Neuvolasta otetaan aina yhteyttä määräaikaistarkastuksista poisjääviin perheisiin.
Liite 3/Perusturvaltk. 24.3.2011 NEUVOLANTOIMINTAOHJE LASTA ODOTTAVAT PERHEET Äitiysneuvolan tavoitteena on turvata odottavan äidin ja sikiön sekä koko perheen mahdollisimman hyvä terveys. Äitiysneuvolan
Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen. Susanna Fagerlund-Jalokinos
Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen Susanna Fagerlund-Jalokinos Opiskeluterveydenhuoltoa säätelee Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta
Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset
Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset Oulu 17.6.2010 Erikoissuunnittelija Arja Hastrup Neuvolatoiminta Neuvolatyö on keskeinen osa perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää
Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa
Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely
Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon prosessit. Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon tietosisältömäärittely
Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon prosessit Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon tietosisältömäärittely Perusprosessit Lastenneuvola Kouluterveydenhuolto Syntymä Yhteydenotto lastenneuvolaan Ensikäynti:
Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1
Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon
Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila
Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 35/ (6) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 35/2013 1 (6) 1061 Valtuutettu Sari Näreen toivomusponsi kiertävän neurologin vakanssista HEL 2012-017407 T 00 00 03 Päätös päättää merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston
Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena
Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset
NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013
1 (8) NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013 2 (8) Toimintaohjelma on valmisteltu yhteistyössä Uudenkaupungin terveyskeskuksen yhteistoiminta-alueen kuntien sosiaalitoimen,
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011. 338/2011 Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011 338/2011 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun
Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)
Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi
Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012
1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa
Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa
1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä
Kainuun sote. Perhekeskus
Kainuun sote Perhekeskus Perheiden hyvinvointi on meille tärkeintä. Neuvolatoiminta Neuvolapalvelut ovat kuntalaisille maksuttomia. Neuvolan laajat terveystarkastukset tarjoavat perheille tilaisuuden keskustella
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia
Monitoimijainen perhevalmennus
Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,
Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009)
Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu-
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Opiskeluhuoltoryhmän työskentelymallin laadinta Autio Eva
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Opiskeluhuoltoryhmän työskentelymallin laadinta 22.9.2017 Autio Eva Opiskeluhuolto sisältää koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon
Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa
Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.
Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä
UNIVERSAALIT PALVELUT Terve ja hyvinvoiva, normaalisti kasvava ja kehittyvä lapsi/nuori Riittävän hyvät ja turvalliset kasvuolosuhteet ASIAKKUUSPOLKU terveen kehityksen Ammattilaisten tehtävänä on tukea
Selvitys (LSAVI/2877/ /2012)
23.1.2013 Lounais-Suomen aluehallintovirasto PL 22 20801 TURKU Selvitys (LSAVI/2877/05.07.03/2012) Lounais-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Raision sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunnalta,
KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN
KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN JYTE= Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alue 14 NEUVOLAA Jyväskylä 11 neuvolaa, joissa yhteensä 53.5 terveydenhoitajaa äitiysneuvolatyössä 35.5 th:aa,
NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA MUHOKSEN KUNTA
NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA MUHOKSEN KUNTA Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 19.8.2015 2 Sisällysluettelo JOHDANTO...
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma
Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa
Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa Mirja Laiti Avohoidon johtaja 12.11.2013 Inarin perustietoja Kunnan pinta-ala noin 17 300 m2 Väestö noin 6730 Väestötiheys 0.45 asukasta/m2
Ohje neuvola-asetuksen (VNA 338/2011) seurantaraporttien tarkistamiseen Avohilmo-aineistosta 1
1 Ohje neuvola-asetuksen (VNA 338/2011) seurantaraporttien tarkistamiseen Avohilmo-aineistosta 1 Ohjeissa on lyhyesti keskeisiä asioita Avohilmo -aineistosta koostetuista neuvola-asetuksen seurannan tiivisteraporttien
MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM
MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Marjaana Pelkonen, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden Opiskeluhuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin
Opiskeluterveydenhoito
Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 17 :n mukaista opiskeluterveydenhuoltoa, jota toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri.
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA Terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle.
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 319 PERHEIDEN JA LASTEN SEKÄ OPPILAIDEN TERVEYSTARKASTUSTEN JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMEENPANO-OHJELMA Terke 2010-45 Esityslistan asia TJA/4 TJA Käsittely Terveyslautakunta
TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton
Sosiaali- ja terveystoimi LIITE 10 Terveysneuvonta TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton Otsikko: Terveystarkastukset yläkoulu Laatija: kouluterveydenhuollon tiimi Ylläpitäjä: kouluterveydenhuollon tiimi Voimassa:
Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa
Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa Hanna-Mari Kommonen TtM, suuhygienisti Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Esityksen sisältö Suun terveyden edistäminen
Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset
Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 17.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Kuusi kymmenestä vanhemmasta koki, että perheellä ei ole
Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010
Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä Sini Peteri 13.1.2010 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhoitajan työ moninaista, kuten myös kaikki muukin terveydenhoitajan työ kokonaisuudessaan
Lasten ja nuorten terveysseuranta Suomessa
Lasten ja nuorten terveysseuranta Suomessa Ylilääkäri Tiina Laatikainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL Kansanterveyspäivä 15.1.2009 Mihin terveysseurantaa tarvitaan? Tuottamaan hyödyllistä tietoa
Päätavoitteet Vahvistaa terveyden edistämistä ja tehostaa varhaista tukea ja syrjäytymisen ehkäisyä Alueellinen tasa-arvo, terveyserojen kaventaminen
1 TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISESTÄ KOKKOLAN KAUPUNGISSA JA KRUUNUPYYN KUNNASSA 2 JOHDANTO Valtioneuvoston
Päätavoitteet Vahvistaa terveyden edistämistä ja tehostaa varhaista tukea ja syrjäytymisen ehkäisyä Alueellinen tasa-arvo, terveyserojen kaventaminen
1 TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISESTÄ KOKKOLAN KAUPUNGISSA JA KRUUNUPYYN KUNNASSA 2 JOHDANTO Valtioneuvoston
LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta
LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä
1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.
1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.2010 Äitiys- ja lastenneuvolatyön tavoitteet: Koko perhe
Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 20.8.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon yksikkö PL 200 65101 Vaasa
1 Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 20.8.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon yksikkö PL 200 65101 Vaasa Vastine Selvityspyyntöön LSSAVI/3288/05.07.03/2014 ASIA: LOMAUTUSTEN VAIKUTUS ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUIDEN
Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (5) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Esityslista 4/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 11.12.2012 207 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden
Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa
Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Helsingin kaupunki / Sosiaali- ja terveysvirasto Kouluterveydenhuolto & Lasten ja nuorten lääkäripalvelut 2015 Kouluterveydenhuoltoa ohjaavia
Perusterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan yhteistyö lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelyssä
Perusterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan yhteistyö lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelyssä Terveydenhoitaja Päivi Muhonen ja lääkäri Satu Kotiaho /Saarikka 16.5.2017 Historiaa Ensimmäiset koulutarkastukset
Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto
2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (7) 47 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto aloitteesta erityistuen vahvistamisesta peruskouluissa ja päiväkodeissa HEL 2012-015502 T 00 00 03 Päätös päätti antaa
Opiskeluterveydenhuollon sisältö Susanna Fagerlund-Jalokinos
Opiskeluterveydenhuollon sisältö Lähtökohdat Opiskeluterveydenhuoltoa säätelee Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja Valtioneuvoston asetus 338/2011 Opiskeluterveydenhuollon sisältöä ohjaa Opiskeluterveydenhuollon
Opiskeluterveydenhuolto
Sosiaali- ja terveystoimi Terveysneuvonta LIITE 15 TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton Opiskeluterveydenhuolto Laatija: opiskeluterveydenhuollon tiimi Ylläpitäjä: opiskeluterveydenhuollon tiimi Voimassa:
Tarkastusajankohta Lomakkeet Tekijä 1. luokka Laaja terveystarkastus
Tarkastusajankohta Lomakkeet Tekijä 1. luokka Laaja terveystarkastus A.n tarkastus ennen koulun aloittamista kesällä: Tiedot koululaisesta ja hänen perheestään: tarkentaa tietoja keskustelun avulla. Terveyskeskustelu:
Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen?
Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen? Marjaana Pelkonen 15.10.2008 Pelkonen, ylitarkastaja etunimi.sukunimi@stm.fi Sisällys Taustaa Asetuksen
Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi
Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...
Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa ja äitiysneuvolan suositusten valmistumisen ajankohtainen tilanne
Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa ja äitiysneuvolan suositusten valmistumisen ajankohtainen tilanne Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 8.3.2012 1 Ohjeistus Hakulinen-Viitanen T,
Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset. Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti
Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus Kutsutaan molemmat vanhemmat Ainakin
ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin
ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin LAPSIPERHEIDEN PALVELUISSA RYHMÄMUOTOINEN TOIMINTA MENETELMÄOSAAJAT
määritelty opetussuunnitelman perusteissa:
Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien
KOULULÄÄKÄRIN PUHEENVUORO
KOULULÄÄKÄRIN PUHEENVUORO Kasvun kumppani vai sairauksien seuloja Marjut Jalonen Skoopin 50-v juhlaseminaari Hanasaari, 11.10.2013 Koululääkäri kasvun kumppani vai sairauksien seuloja Marjut Jalonen Lääketieteen
Lapsiperheiden tiimipalvelu KEINU Tampereen hyvinvointineuvolan toimintamallin esittely
Lapsiperheiden tiimipalvelu KEINU Tampereen hyvinvointineuvolan toimintamallin esittely Tamperelainen hyvinvointineuvolan toimintamalli reipas (noin) 10-vuotias Lähtölaukauksena Pirkanmaan mielenterveyshankkeen
LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut
LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset
Neuvolat lapsen ja perheen tukena
Neuvolat lapsen ja perheen tukena Tuovi Hakulinen-Viitanen Dosentti, TtT, Tutkimuspäällikkö 1 Esityksen sisältö Tutkimustietoa lasten terveydestä ja hyvinvoinnista Lainsäädäntö ja valtakunnalliset ohjeistukset
Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa
Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen
MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014
MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista
1. luokan terveystarkastus
Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. Kuntakoodi (lapsen asuinkunta) 1. luokan terveystarkastus 2. 3. Sukupuoli 1 poika 2 tyttö Henkilötunnus ( A/-) 4. Terveystarkastuksen
Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla
Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla Yhtenä Lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) -muutosohjelman keskeisenä tavoitteena on ollut painopisteen siirtäminen korjaavasta
Tarkastusajankohta Lomakkeet Tekijä 1. luokka Laaja terveystarkastus
Tarkastusajankohta Lomakkeet Tekijä 1. luokka Laaja terveystarkastus A.n tarkastus ennen koulun aloittamista kesällä: Tiedot koululaisesta ja hänen perheestään: tarkentaa tietoja keskustelun avulla. Terveyskeskustelu:
Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu
Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva
Laukaan lasten ja nuorten hyvinvointi- ja perhekeskus
Laukaan lasten ja nuorten hyvinvointi- ja perhekeskus Yhteistä työtä Laukaan HyPessä yhdistyvät lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tukevat palvelut hallintorajat ylittäen Keskeistä hyvinvoinnin
NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA
NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä
Hyvinvointiareena
Hyvinvointiareena 17.-18.9.2019 Hyvinvointiareena on koulutustapahtuma, joka tarjoaa yhteisen oppimisfoorumin esiopetuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa sekä korkea-asteella
VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT
VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin
Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa
Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden
SUONENJOEN PERHEKESKUSPALVELUT
SUONENJOEN PERHEKESKUSPALVELUT Kaupungin palvelut Koulutuspalvelut Koulukuraattori Koulupsykologi Nuorisotyöntekijä Eroryhmä (lapset) Nuorisopalvelut Nuortenillat Äitylit-ryhmä Nuortenpaja Etsivä nuorisotyö
Ajankohtaista koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta
Ajankohtaista koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 29.11.2012 Marjaana Pelkonen 29.11.2012 Marjaana Pelkonen, ylitarkastaja, STM Sisältö Koulu-
Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Terveydenhoitajapäivät 30.1.2014 Marjaana Pelkonen 24.2.2014 Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM etunimi.sukunimi@stm.fi Sisällys Taustaa
Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014
Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Esityksen termit Opiskelija = esikoululainen, peruskoululainen ja lukion tai
NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA
NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa
Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelujen tuotteistaminen Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksessa. Pirjo Varjoranta 9.2.2007
Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelujen tuotteistaminen Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksessa Pirjo Varjoranta 9.2.2007 Työryhmä Apulaisylilääkäri Kyllikki Hyvönen ja Kaj Korhonen Terveyskeskuslääkäri
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (7) 85 Stj / Valtuutettu Sari Näreen aloite aistiherkkien lasten perheiden omasta tukimallista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu
OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ
OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ 22.11.2017 Käytetyt aineistot Vaativa erityinen tuki Kuuma-kuntien perusopetuksessa 2016/ Mika Saatsi 31.1.2017 -selvitys
TOIMINTAOHJELMA neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle v.
TOIMINTAOHJELMA neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle v. 2015-2017 Sisällys 1. Johdanto 3 2. Toiminnan sisältö ja menettelytavat
Intensiivisen tuen järjestelyt Joustoluokka 7-9 Lempäälän kunta, opetuspalvelut
Intensiivisen tuen järjestelyt Joustoluokka 7-9 Lempäälän kunta, opetuspalvelut Toimintasuunnitelma 14.2.2018 Mari Luosa, vastaava tukipalvelukoordinaattori Vuosiluokat 7-9 intensiivisen tuen joustoluokka