Poliisin tietoon tulleet pahoinpitelyt lisääntyivät. Väkivallan uhrit aluesairaalan päivystyspoliklinikassa. Alkuperäistutkimus
|
|
- Reino Hakola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Alkuperäistutkimus Ilona Nurmi-lüthje, Peter Lüthje, Kalevi Karjalainen, Kimmo Salmio, Janne Pelkonen, Jari Hinkkurinen, Lasse Lundell, Kirsi-Marja Karjalainen ja Antti Virtanen Väkivallan uhrit aluesairaalan päivystyspoliklinikassa etenevä tutkimus TAUSTA: Poliisin tietoon tullut väkivalta on lisääntynyt. Huomattava osa päivystyksessä käyntiin johtaneista pahoinpitelyistä ei kuitenkaan tule poliisin tietoon, ja niistä tiedetään suhteellisen vähän. POTILAAT JA MENETELMÄT: Kuusankosken aluesairaalassa tilastoitiin kahden vuoden ajan tietoa pahoinpitelyjen tekijästä, tekotavasta ja uhrin vammoista. Potilaat puhallutettiin alkometrilla. TULOKSET: Pahoinpitelytapauksia oli 437 (miehiä 76 %) ja eniten vuotiaiden ryhmässä. Kolme neljästä tapahtui yöllä ja 58 % viikonloppuisin. Puolessa miesten ja neljänneksessä naisten tapauksista tekijä oli tuntematon. Partneri oli joka toisen naisen pahoinpitelijä. Joka kolmas nainen pahoinpideltiin kotona. Miehistä 71 % ja naisista puolet oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Yleisimmin pahoinpitely tehtiin ilman aseita. Pään ja kasvojen vammat olivat yleisimpiä (60 %). Sairaalahoitoon joutui 8 %. PÄÄTELMÄT: Pahoinpitelyjen tilastointi päivystyksessä on tärkeää, ja tietoa tulisi hyödyntää pahoinpitelyjen uusimisen ehkäisyssä. Poliisin tietoon tulleet pahoinpitelyt lisääntyivät Suomessa vuonna 2007 edellisestä vuodesta 11 % ja törkeät pahoinpitelyt 16 %. Myös henkirikokset lisääntyivät (Tilastokeskus 2008). Läntisistä EU:n jäsenmaista Suomessa tapahtuu asukaslukuun suhteutettuna eniten henkirikoksia (WHO 2005). Suomalaisen kansalaiskyselyn mukaan 11 % joutui fyysisen pahoinpitelyn kohteeksi vuonna 2006 (Tiirikainen ja Lounamaa 2007). Väkivaltaan ja pahoinpitelyihin liittyy usein alkoholin käyttö (Cherpitel 2007), ja alkoholipoliittiset päätökset heijastuvat todennäköisesti pahoinpitelyjen määrään. Huomattava osa hoitoon johtaneista pahoinpitelyistä ei tule poliisin tietoon. Noposen (2007) aineistossa Malmin sairaalan pahoinpitelytapauksista % johti ilmoitukseen poliisille ja tuomioistuimeen päätyi % pahoinpitelytyypin mukaan. Pahoinpitelyjen Duodecim 2008;124: epidemiologiasta, olosuhteista ja seurauksista saataisiin nykyistä parempi kokonaiskäsitys, jos sairaalahoitoon joutuneiden ja sitä kautta hoitoilmoitusrekisteriin tilastoituneiden tapausten lisäksi päivystyspoliklinikoissa tilastoitaisiin luotettavasti myös polikliinisesti hoidetut pahoinpitelytapaukset. Terveydenhuollosta saatava tieto täydentäisi poliisin väkivaltatilastoa (Shepherd ym. 2000,WHO 2005). Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää päivystävän aluesairaalan ensiapuun pahoinpitelyn vuoksi hakeutuneiden potilaiden vammat ja niiden luonne ja pahoinpitelyyn liittyvät muut tekijät. Tutkimus liittyy Kouvolan seudun tapaturmahankkeeseen ( fi), jonka tavoitteena on eri tiedonkeräysmenetelmin tuottaa tietoa alueen tapaturmista niiden systemaattista tutkimista, seurantaa ja ehkäisyä varten (Nurmi-Lüthje ym. 2007). 1381
2 Menetelmät Kuusankosken aluesairaalan päivystyspoliklinikassa kerättiin välisenä aikana etenevästi hoitoontulovaiheessa seuraavat potilaskohtaiset pahoinpitelyn vuoksi tehtyyn ensikäyntiin liittyvät tiedot: henkilötiedot, hoitoontulon päivä ja kellonaika, pahoinpitelyn tapahtumapäivä ja kellonaika, lähettävä yksikkö, kotikunta, erikoisala, jatkohoitopaikka ja puhallustestin tulos. Pahoinpitelytapa (X85.0 Y09.9), -tyyppi ja vammadiagnoosit (enintään kolme) kirjattiin ICD-10-luokituksen mukaan. Tutkimuksella on Kymenlaakson sairaanhoitopiirin eettisen toimikunnan tutkimuslupa. Sairaalan vastuualue käsittää seitsemän kuntaa, joissa on yhteensä runsaat asukasta. Aineiston keräys, tarkistus ja luotettavuus on kuvattu aikaisemmin (Nurmi- Lüthje ym. 2007). Pahoinpitelyiksi luokitelluissa tapauksissa sairauskertomuksista tarkistettiin vielä tekotapa ja tekijä. Lisäksi tarkistettiin tapaukset, joissa tahallisuus oli epäselvä. Tilastokeskuksesta selvitettiin tutkimusalueella vastaavana aikana tehtyjen henkirikosten määrä. Aineisto analysoitiin Stata-tilasto-ohjelman avulla (versio 9.2 for Windows). Tilastollisina menetelminä käytettiin Wilcoxon Mann Whitneyn testiä, Fisherin tarkkaa testiä ja χ 2 -testiä, jolloin alle viiden havainnon luokissa käytettiin Yatesin korjausta. Pahoinpitelyjen ilmaantuvuuden laskennassa käytetty väestöpohja oli ensimmäisenä vuonna ja toisena vuonna Tämä johtui siitä, että Kuusankosken aluesairaalan käyttöaste vaihteli kahden kunnan osalta (Nurmi-Lüthje ym. 2007). Pahoinpitelyjen ikävakioitu vuosittainen ilmaantuvuus laskettiin sukupuolittain Tilastokeskuksen vuoden 2005 väestötietojen perusteella. Tulokset Pahoinpitelyjä esiintyi kahden vuoden aikana yhteensä 437 (ensimmäisenä vuonna 235 ja toisena 202). Niiden osuus kaikista tapaturmista oli 8 % (Nurmi-Lüthje ym. 2007) ja kaikista päivystyspoliklinikan käynneistä 1,5 %. Pahoinpitelyistä 76 % kohdistui miehiin. Miesten keski-ikä oli 32 vuotta (SD 12 v, vaihteluväli 7 82 v) ja naisten 36 vuotta (SD 14 v, vaihteluväli v) (z = 2,201, p = 0,028). Kaksi potilaista oli alle kymmenenvuotiaita ja kahdeksan yli 65-vuotiaita. Toistuvasti pahoinpideltyjä (2 4 kertaa) oli 27 (7 %). Miesten ja naisten määrissä ei ollut eroa tässä ryhmässä. Pahoinpitelyjen ilmaantuvuus ja ajankohta. Pahoinpitelyjen ilmaantuvuus oli 265 / asukasta/v. Neljäsosa tapauksista kohdistui vuotiaisiin miehiin. Ikävakioidussa ilmaantuvuudessa oli molemmilla sukupuolilla kaksi huippua. Toinen ajoittui vuoden ikään ja toinen ikävuosiin (kuva 1). Ilmaantuvuus/ /v Miehet Naiset 0 alle yli 50 Ikäryhmä (v) Kuva 1. Miesten ja naisten pahoinpitelyjen ikävakioitu ilmaantuvuus I. Nurmi-Lüthje ym.
3 Pahoinpitelyjä esiintyi eniten heinäkuussa (12 %) ja vähiten maaliskuussa (5 %). Yli puolet (58 %) tapahtui lauantaisin ja sunnuntaisin. Kolme neljästä pahoinpitelystä (76 %) tapahtui klo 22:n ja aamukuuden välisenä aikana, ja huippu oli yöllä kello yhden ja neljän välillä. Pahoinpitelyn tyyppi. Naisten pahoinpitelyistä 36 (34 %) ja miesten pahoinpitelyistä 25 (8 %) tapahtui kotona. Vapaa-ajan pahoinpitelyjen osuudet olivat 60 (57 %) ja 280 (84 %) ja työssä sattuneiden pahoinpitelyjen kuusi (2 %) ja kolme (3 %). Muuntyyppisten pahoinpitelyjen osuus oli molemmilla sukupuolilla 6 %. Miehiin työssä kohdistuneet pahoinpitelyt olivat yleensä asiakkaan ravintolan ovimieheen kohdistamia ja naisten ryhmässä potilaan hoitajaansa kohdistamia. Pahoinpitelyn tekijä ja tekotapa potilaan sukupuolen mukaan on esitetty taulukoissa 1 ja 2. Joka toisessa miesten ja joka neljännessä naisten pahoinpitelyssä tekijä oli tuntematon. Partneri tai puoliso oli joka toisen naisen ja joka 20. miehen pahoinpitelyn tekijä. Ilman aseita tehdyt pahoinpitelyt olivat naisilla nyrkein hakkaamisia ja miehillä niiden lisäksi tappeluja. Miehiin kohdistuneet muut määritetyt pahoinpitelyt olivat potkimisia ja maahan heittämisiä ja naisiin kohdistuneet edellisten lisäksi seinää vasten heittämisiä tai takomisia, kaatamisia ja hiuksista vetämisiä. Tylpällä esineellä tehdyissä pahoinpitelyissä oli käytetty esimerkiksi oluttuoppia, pulloa, pesäpallomailaa, pamppua tai kirveen hamaraa. Kun mies joutui puolisonsa pahoinpitelemäksi, aseena oli useimmiten tylppä esine, kuten Taulukko 1. Pahoinpitelyn tekijät uhrien sukupuolen mukaan. Miehet Naiset Yhteensä Tekijä n % n % n % p* Uhrin lapsi 1 0,3 3 2,9 4 0,9 0,045 Puoliso tai partneri 18 5, , ,1 <0,001 Tuttava tai ystävä 46 13,9 9 8, ,6 NS Muu tiedetty tekijä 87 26, , ,6 0,013 Tuntematon , , ,7 <0,001 Ei mainintaa tekijästä 24 7,2 3 2,9 27 6,2 NS Yhteensä * Fisherin tarkka testi NS = ero ei merkitsevä Taulukko 2. Pahoinpitelyn tekotavat uhrien sukupuolen mukaan. ICD-10- Miehet Naiset Yhteensä Tekotapa pääluokka n % n % n % p* Kemiallisen aineen avulla X90 1 0, ,2 NS Kuristamalla X91 5 1, ,4 18 4,1 <0,001 Upottamalla, hukuttamalla X92 1 0, ,2 NS Ampumalla X95 4 1, ,9 NS Terävän esineen avulla X ,6 8 7, ,1 NS Tylpän esineen avulla Y , ,2 NS Ilman aseita Y , ,6 0,005 Sukupuolinen väkivalta Y , ,014 Muu määritetty tapa Y , , ,9 0,009 Määrittämätön tapa Y ,3 2 1,9 23 5,2 NS Yhteensä * Fisherin tarkka testi NS = ero ei merkitsevä Väkivallan uhrit aluesairaalan päivystyspoliklinikassa etenevä tutkimus 1383
4 olutkolpakko. Kuristamiset kohdistuivat useimmin naisiin, ja tekijänä oli yhdeksässä tapauksessa 13:sta puoliso tai partneri. Terävän esineen avulla tehdyt teot olivat lähes aina puukotuksia. Vain miehet joutuivat ampumisen kohteeksi. Alkoholi. Viisitoista vuotta täyttäneistä pahoinpitelyn uhreista (n = 429) 66 % oli alkoholin vaikutuksen alaisena hoitoon tullessaan. Muissa tapaturmissa osuus oli 23 % (χ 2 = 379,08, df = 1, p < 0,001). Yli 15-vuotiaista miehistä 71 % (232/326) ja naisista 50 % (51/103) oli alkoholin vaikutuksen alaisena (χ 2 = 16,34, df = 1, p < 0,001). Yli 1,5 promillen humalassa oli 43 % miehistä ja naisista neljäsosa (kuva 2). Päihtyneiden miesten keskimääräinen promillelukema oli 1,6 ja naisten 1,5. Vammoja syntyi yhteensä 602 eli keskimäärin 1,4 potilasta kohti. Joka neljäs potilas sai kaksi vammaa ja 7 % kolme vammaa. Vammojen jakautuminen sukupuolittain on esitetty taulukossa 3. Naisille aiheutui enemmän pinnallisia vammoja ja ruhjeita, miehille enemmän haavoja. Puukotuksesta aiheutuneita verisuoni- ja sydänja keuhkovammoja syntyi vain miehille. Murtumista (n = 69) 52 % esiintyi kasvojen alueella, 20 % kämmenluissa ja 10 % muissa yläraajan luissa. Vamman anatominen sijainti voitiin määrittää 596 tapauksessa 602:sta. Päähän ja kasvoihin kohdistuneet vammat olivat yleisimpiä (kuva 3). Sukupuolten jakaumat olivat lähes samanlaiset lukuun ottamatta kaulan, niskan ja kaularangan vammoja, joiden osuus oli miehillä 2 % ja naisilla 13 %. Jatkohoito. Potilaista 34 (8 %) joutui osastohoitoon neljä yliopistosairaalaan, neljä keskussairaalaan ja muut Kuusankosken aluesairaalaan. Ensihoidon jälkeen yhdeksän potilasta (2 %) päätyi poliisin huostaan ja loput 394 pääsivät kotiin. Kotiin päässeistä kolmen potilaan hoitoa jatkettiin polikliinisesti yliopistosairaalassa ja 37:n alue- tai keskussairaalassa (kirurgian, silmä-, korva-, leukakirurgian tai neurologian polikli- % Yli 2,5 2,0 2,49 1,5 1,99 1,0 1,49 0,5 0,99 < 0,5 0,0 Ei merkintää Pahoinpitelyt, miehet (n = 326) Muut tapaturmat, miehet (n = 2 693) Pahoinpitelyt, naiset (n = 103) Muut tapaturmat, naiset (n = 1 857) Kuva 2. Päihtymystapausten suhteelliset osuudet 15 vuotta täyttäneiden miesten ja naisten pahoinpitelyissä (n = 429) ja muissa tapaturmissa (n = 4 550) veren alkoholipitoisuuden mukaan I. Nurmi-Lüthje ym.
5 Taulukko 3. Vammatyypit uhrien sukupuolen mukaan. Miehet Naiset Yhteensä Vammatyyppi n % n % n % Pinnallinen vamma 71 15, , ,1 Haava , , ,7 Ruhje 74 16, , ,3 Murtuma 54 11, , ,5 Sijoiltaanmeno 6 1,3 1 0,7 7 1,2 Nyrjähdys, venähdys 9 2,0 7 4,8 16 2,7 Aivovamma 18 4,0 6 4,1 24 4,0 Verisuoni-, sydän- tai keuhkovamma 8 1,8 0 0,0 8 1,3 Muu 2 0,4 6 4,1 8 1,3 Yhteensä nikassa). Psykiatriseen konsultaatioon tai psykiatriseen avohoitoon ohjattiin kaksi potilasta. Kuuden (1 %) hoitoa jatkoi hammaslääkäri. Yksi potilas ohjattiin A-klinikkaan. Kuolemaan johtaneet pahoinpitelyt. Henkirikostilastoista selvisi, että kuolemaan johtaneita pahoinpitelyjä esiintyi tutkimusaikana tutkimusalueella neljä. Tapaturma-aineiston luotettavuustarkistuksen (Nurmi-Lüthje ym. 2007) ja tätä tutkimusta varten tehdyn lisätarkistuksen ansiosta aineistoa voidaan pitää luotettavana. Kuitenkaan ei ole mahdollista varmistaa, että kaikki pahoinpitelytapaukset olisi päivystyspoliklinikassa tilastoitu pahoinpitelyiksi. Potilaat ohjautuivat pääasiallisesti Kuusankosken aluesairaalaan, jossa on alueen ainoa yöpäivystys. Saman alueen terveyskeskuksessa klo hoidetuista tapaturmista 3 % oli pahoinpitelyjä (Nurmi-Lüthje ym. 2008). Pikkulasten pahoinpitelyt jäivät puuttumaan kokonaan aineistosta. On epäselvää, oliko kyseessä todellinen tilanne vai jäivätkö tapaukset tunnistamatta. Samanlainen ilmiö on havaittu myös muualla vastaavissa tutkimuksissa (Hocking 1989, Steen ja Hunskaar 2004). Lasten pahoinpitelyjen ilmaantuvuutta Suomessa ei tiedetä. Ulkomaisen kirjallisuuden mukaan pahoinpitelyllä on osuutta jopa 10 %:ssa kaikista alle kuusivuotiaiden tapaturmakäynneistä (Cramer 1996). Tämän pohjalta arvioituna Kuusankosken aluesairaalassa koko kahden vuoden tapaturma-aineistossa näitä tapauksia olisi ollut kymmenkunta. Iäkkäiden pahoinpitely on suhteellisen harvinaista (1,5 2 %); tavallisempaa on psyykkinen julmuus tai taloudellinen riisto (Kivelä ym. 2001). Tässä aineistossa eläkeikäisten pahoinpitelyjen osuus oli 2 %. Pohdinta Pää ja kallo 37 % Kaula, niska, kaularanka 5 % Rintakehä 7 % Kyynärvarsi, ranne 8 % Käsi 7 % Polvi, sääri 2 % Kasvot, hampaat 24 % Hartiaseutu, olkapää ja olkavarsi 4 % Vatsa 1 % Lanneranka, lantio 4 % Reisi 0,2 % Nilkka, jalkaterä 1 % Kuva 3. Pahoinpitelyvammojen sijainti, joka voitiin määrittää aineistomme 596 tapauksessa 602:sta. Väkivallan uhrit aluesairaalan päivystyspoliklinikassa etenevä tutkimus 1385
6 Pahoinpitelyjen osuus kaikista tapaturmakäynneistä oli 8 % ja päivystyskäynneistä 1,5 %. Luvut ovat samanveroiset kuin Hollannissa (Dekker ym. 2000) ja muualla Euroopassa todetut (Howe ja Crilly 2002, Downing ym. 2003, Steen ja Hunskaar 2004), kun taas Yhdysvalloista raportoidut osuudet ovat kolme kertaa suurempia (Young ja Douglass 2003). Suurin osa pahoinpitelyistä tapahtui yöllä, kuten aiemminkin on havaittu (Wright 1997, Howe ja Crilly 2002). Useimmat vammoista kohdistuivat aiempien tutkimustulosten tapaan pään alueelle ja kasvoihin (Hocking 1989, Wladis ym. 1999, Steen ja Hunskaar 2002, Downing ym. 2003). Vakavimmat puukotusten seurauksena syntyneet vammat aiheutuivat miehille, kuten on todettu myös Norjassa (Steen ja Hunskaar 2002). Päivystyspoliklinikasta kotiin päässeistä joka kymmenennen vammoja hoidettiin erikoissairaanhoidon poliklinikassa. Sairaalahoitoon joutuneiden osuus oli 8 %, mikä vastaa Hollannista (Dekker ym. 2000) ja Norjasta (Steen ja Hunskaar 2002) esitettyjä lukuja, mutta myös selvästi pienempiä (Hocking 1989) ja suurempia (Wright 1997) esiintyvyyksiä on raportoitu. Hoitokäytännöt vaihtelevat maittain, joten tuloksia on vaikea verrata. Kuolemaan johtaneita pahoinpitelyjä tehtiin tutkimusalueella Tilastokeskuksen (kuolemansyytilasto, julkaisematon aineisto) mukaan tutkimusaikana neljä, y d i n a s i a t mikä sopii koko Kymenlaakson henkirikoslukuihin. Koko Kymenlaaksossa tapahtui 3,5 henkirikosta sataatuhatta asukasta kohti vuodessa vuosina Ilmaantuvuus oli maakunnista viidenneksi suurin (Kivivuori ym. 2007). Tutkimusalueen keskus Kouvola oli henkirikoksissa kuudennella sijalla, kun vertailtiin henkirikosten ilmaantuvuutta vuodessa yli asukkaan kaupungeissa samana ajanjaksona (Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos ja Tilastokeskus 2007). Aineistomme perusteella 1 % pahoinpitelyistä johti kuolemaan. Tyypillinen hoitoon tullut potilas oli päihtynyt nuori mies, jota tuntematon henkilö oli pahoinpidellyt viikonloppuna yöaikaan. Sama havainto on tehty myös muualla (Downing ym. 2003, Steen ja Hunskaar 2004). Tässä aineistossa potilaat olivat keskimäärin samanikäisiä kuin kolme vuosikymmentä sitten Töölön tapaturma-asemalla (Honkanen ym. 1980) mutta muutaman vuoden vanhempia kuin ruotsalaisessa, englantilaisessa ja norjalaisessa aineistossa (Wladis ym. 1999, Howe ja Crilly 2002, Steen ja Hunskaar 2004), joissa pahoinpitelyjä esiintyi myös määrällisesti eniten vuotiaiden ryhmässä. Kaksi kolmasosaa potilaista oli alkoholin vaikutuksen alaisena tullessaan hoitoon, keskimäärin yli 1,5 promillen humalassa. Töölön tapaturma-asemalle 1970-luvulla hoitoon tulleista päihtyneiden osuus oli puolet (Honkanen ym. 1980). Cherpitelin (2007) tuoreen katsauksen mukaan päihtyneiden väkivaltapotilaiden osuus on vaihdellut tutkimuksissa välillä %. Päihtyneiden osuus aineistossamme oli suurempi miehillä, 71 %, mutta naisistakin puolet oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Varsin samansuuruiset jakaumat on saatu Skotlannissa (Wright ym. 1997) ja Norjassa (Steen ja Hunskaar 2004). Tyypillinen pahoinpitelypotilas on vuotias mies, joka tulee päivystykseen viikonloppuna, yöllä ja humalassa. Miesten pahoinpitelyissä tekijä on useimmiten tuntematon. Naisten pahoinpitelyistä useimmat tapahtuvat kotona, ja tekijänä on useimmin puoliso tai partneri. Päivystykseen tulevat pahoinpitelytapaukset tulisi systemaattisesti tilastoida, ja niiden uusimisen ehkäisyyn pitäisi kehittää keinoja I. Nurmi-Lüthje ym.
7 Päihtyneet tapaturmapotilaat kuormittavat päivystyspoliklinikkaa etenkin viikonloppuisin (Nurmi-Lüthje ym. 2007). He ovat usein myös väkivaltaisia (Kantonen ym. 2006). Tässä aineistossa 6 % potilasta päätyi poliisin huostaan ja vain yksi ohjattiin A-klinikkaan. Ohjeet pahoinpitelypotilaiden hoitoon ohjaamisesta puuttuvat päivystyspoliklinikoista. Tarvittaisiin myös selviämisasemia, joissa interventioita voitaisiin panna alulle (Kantonen ym. 2006). Interventiot vaativat monen alan asiantuntemusta ja yhteistyötä, kun on kyse potilaista, joilla on monia ongelmia ja jotka tulevat toistuvasti hoitoon päihtyneenä. Pahoinpitelyn vuoksi toistuvasti sairaalahoitoon joutuneiden väkivaltaa ja rikollisuutta on onnistuttu vähentämään interventiolla Yhdysvalloissa (Cooper ym. 2006). Pahoinpideltyjen naisten osuus oli neljännes kuten aiemmissakin tutkimuksissa (Hocking 1989, Steen ja Hunskaar 2004). Naisten parisuhdeväkivaltatapauksia oli tässä aineistossa hieman enemmän kuin norjalaisten Steenin ja Hunskaarin (2004) tutkimuksessa, lähes puolet. Todellisuudessa tapauksia saattaa olla enemmän, koska parisuhdeväkivaltaa usein peitellään (Crandall ym. 2004). Nämä tapaukset voidaan päivystyspoliklinikoissa tunnistaa niihin liittyvistä tyyppivammoista, joiden tulisi ohjata henkilökuntaa kysymään tarkemmin vammojen syntytapaa. Päivystyspoliklinikan lääkäreillä voisi olla vastuunalaisempi rooli parisuhdeväkivallan ehkäisyssä ja hoidossa (Melnick ym. 2002). Parisuhdeväkivallan tunnistamisesta ja sen käsittelystä vastaanotolla on julkaistu tässä lehdessä ansiokas katsaus. Brusilan (2008) mukaan olisi ihanteellista rakentaa hoitoketju, jossa päivystyspoliklinikassa voitaisiin jo varata aika tai paikka seuraavaan hoitopisteeseen. Aineistossamme lähes joka toisen miespuolisen uhrin pahoinpitelijä oli tuntematon. Usein uhri ei halua syystä tai toisesta paljastaa pahoinpitelijäänsä. Taustalla saattaa olla huumetai viinavelkoja tai riippuvuussuhde pahoinpitelijään. Jo oma humalatila voi olla häpeän aihe, eikä ole helppoa tunnustaa tulleensa pahoinpidellyksi humalassa. Ennen tarkistusta tässä aineistossa oli vielä suhteellisen paljon koodilla Y09 (tahallinen pahoinpitely määrittämättömillä tavoilla) tilastoituja tapauksia, joille tarkistuksessa löytyi tekijän ja tekotavan määrittävä koodi. Tässä kuvattu ICD-10-tason tieto on olennaista perustietoa ilmiön kuvaamista ja seurantaa varten, mutta ICD-10-luokituksen kattavuutta voitaisiin tarkentaa lisäluokituksella tekijän mukaan (mm. entinen partneri, ravintolan ovimies, työtoveri tai asiakas) ja vapaa-ajalla sattuneen pahoinpitelyn paikan määrittämisellä (esim. ravintola, baari, puisto, katu tai loma-asunto). Kuusankosken aluesairaalassa on suunniteltu otettavaksi käyttöön pahoinpitelyjen kehokartta (PAKE) lomakkeisto, ns. Malmin malli, joka on kehitetty alkujaan naisiin kohdistuvan väkivallan tilastoimisvälineeksi terveydenhuollon, poliisin ja sosiaalitoimen yhteistyönä. Sen avulla päivystyksessä dokumentoidaan tarkka tieto pahoinpitelyistä ja niiden aiheuttamista vammoista poliisiviranomaisen pyytämää lääkärinlausuntoa varten (Noponen 2007, Etelä-Suomen lääninhallitus). Lomakkeisto on jo itsessään interventioväline, jonka avulla käydään potilaan kanssa läpi tärkeät tapahtuman ensivaiheen asiat ja autetaan potilasta kriisityöskentelyssä (Perttu 2003). Jos PAKE-lomakkeisto täytettäisiin kattavasti kaikista pahoinpitelyistä ja tieto tallennettaisiin muuttujittain tutkimusaineistoksi, se olisi suoraan hyödynnettävissä tiedon tuottamiseen pahoinpitelyjen uusimisen ehkäisyä varten. Päivystyspoliklinikoissa ainakin tässä esitetyssä laajuudessa kerättävä tieto pahoinpitelyistä on tarpeellista. Päivystyspoliklinikan henkilökunnan rooli tapausten tunnistamisessa ja tarkassa kirjaamisessa on tärkeä. Erityisesti lasten ja vanhusten pahoinpitelyiden tunnistamiseen nykyistä enemmän pitäisi panostaa (Kivelä 2001, Steen ja Hunskaar 2004). Pahoinpitelypotilaan kohtaaminen sekä ongelman havaitseminen ja siihen tarttuminen vaativat kuitenkin henkilökunnan jatkuvaa koulutusta ja työnohjausta (Brusila 2008). Lopuksi Väkivallan ehkäisemisessä tarvitaan useiden tahojen tuottamaa tietoa väkivaltaprosessien arvioimiseksi (Shepherd ym. 2000, WHO 2005) Väkivallan uhrit aluesairaalan päivystyspoliklinikassa etenevä tutkimus 1387
8 ja yhteiskunnan tahtoa tilanteen parantamiseksi. Poliisin, sosiaalihuollon ja terveydenhuollon välinen yhteistyö olisi välttämätöntä. Kuusankosken aluesairaalassa suunnitellaan siirtymistä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteispäivystykseen, joka antaisi ainakin näiden tahojen yhteistyölle väkivallan ehkäisyssä nykyistä huomattavasti paremmat mahdollisuudet. * * * Kiitämme Kuusankosken aluesairaalan päivystyspoliklinikan henkilökuntaa tapaturmatietojen keräämisestä ja erikoislääkäri Hannu Tapiovaaraa ansiokkaasta piirustuksesta. Kirjallisuutta Brusila P. Parisuhdeväkivallan kohtaaminen vastaanotolla. Duodecim 2008;124:50 5. Cherpitel CJ. Alcohol and injuries: a review of international emergency room studies since Drug Alcohol Rev 2007;26: Cooper C, Esklinger DM, Stolley PD. Hospital-based violence programs work. J Trauma 2006;61: Cramer KE. Orthopedic aspects of child abuse. Pediatric Clin North Am 1996;43: Crandall ML, Nathens AB, Rivara FP. Injury patterns among female trauma patients: recognising intentional injury. J Trauma 2004;57:42 5. Dekker R, Kingma J, Groothoff JW, Eisma WH, Ten Duis HJ. Measurement of severity of sports injuries: an epidemiological study. Clin Rehabil 2000;14: Downing A, Cotterill S, Wilson R. The epidemiology of assault across the West Midlands. Emerg Med J 2003; 20: Etelä-Suomen lääninhallitus. PAKE eli pahoinpitely- ja kehokarttalomake EDC9E C22570A80027DF38?opendocument (liite PAKE-Suomi.pdf) Hocking MA. Assaults in south east London. J R Soc Med 1989; 82: Honkanen R, Kiviluoto O, Nordström R. Victim of assault attending casualty departments. Scand J Soc Med 1980;8;63 6. Howe A, Crilly M. Violence in the community: a health service view from a UK Accident and Emergency Department. Public Health 2002;116: Kantonen J, Niittynen K, Mattila J, Kuusela-Louhivuori P, Manninen- Kauppinen E, Pohjola-Sintonen S. Päihtyneet ja päihdeongelmaiset potilaat Peijaksen sairaalan päivystyspoliklinikalla. Suom Lääkäril 2006;61: Kivelä SL, Hartikainen S, Isoaho R. Iäkkäiden pahoinpitely. Suom Lääkäril 2001;56; Kivivuori J, Lehti M, Aaltonen M. Homicide in Finland, A description based on the Finnish Homicide Monitoring System (FHMS). Research Brief 3/ coixzx0dv6vk7ih.pdf Melnick DV, Maio RF, Blow FC, ym. Prevalence of domestic violence and associated factors among women on a trauma service. J Trauma 2002;53:33 7. Noponen T. Arjen arvet. Poliisiammattikorkeakoulun tiedotteita 2007/58. Tiedotteita%2058%202007/$file/Tiedotteita%2058% pdf Nurmi-Lüthje I, Karjalainen K, Hinkkurinen J, ym. Tapaturmakäyntien tilastointi paljastaa riskiryhmät. Suom Lääkäril 2007;62; Nurmi-Lüthje I, Kristeri K, Salmio K, Harmoinen M, Puhalainen E, Pelkonen J. Tapaturmatilastointi terveyskeskuksessa tulokset ja kokemukset Kouvolan seudulta. Suom Lääkäril 2008;63: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos ja Tilastokeskus Henkirikollisuus kaupungeissa Perttu S. Pahoinpidellyn potilaan tutkimukseen uusi työväline. Haaste 2003:4:23 5. Shepherd JP, Sivarajasingam V, Rivara FP. Using injury data for violence prevention. Br Med J 2000; 321: Steen K, Hunskaar S. Medical consequences of violence: a two year prospective study from a primary care accident and emergency department in Norway. Scand J Prim Health Care 2002;20: Steen K, Hunskaar S. Violence in an urban community from the perspective of an accident and emergency department: a two year prospective study. Med Sci Monit 2004;10:CR75 9. Tiirikainen K, Lounamaa A, Suomalaiset tapaturmien ja väkivallan uhreina Uhritutkimuksen perustaulukoita. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B4, Tilastokeskus. Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2007, 4. neljännes, _tie_001.html WHO. Väkivalta ja terveys maailmassa WHO:n raportti. Jyväskylä: Gummerus world_report/full_fi.pdf Wladis A, Boström L, Nilsson B. Unarmed violence-related injuries requiring hospitalization in Sweden from 1987 to1994. J Trauma 1999;47: Wright J. Assault patients attending a Scottish accident and emergency department. J R Soc Med 1997; 90: Young CA, Douglass JP. Use of, and outputs from, an assault patient questionnaire within accident and emergency departments on Merseyside. Emerg Med J 2003; 20: ILONA NURMI-LÜTHJE, FT, dosentti, projektipäällikkö Helsingin yliopisto, kansanterveystieteen laitos ja Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä Salpausselänkatu Kouvola PETER LÜTHJE, LKT, dosentti, konsultoiva ortopedi KALEVI KARJALAINEN, LL, anestesiaylilääkäri KIMMO SALMIO, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri JARI HINKKURINEN, TtM, osastonhoitaja LASSE LUNDELL, sairaanhoitaja Kuusankosken aluesairaala Kuusankoski JANNE PELKONEN, VTM, tilastoasiantuntija Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä Salpausselänkatu Kouvola KIRSI-MARJA KARJALAINEN, TtM, ylitarkastaja Terveydenhuollon oikeusturvakeskus PL 265, Helsinki ANTTI VIRTANEN, LL, lääninoikeuslääkäri Etelä-Suomen lääninhallitus, sosiaali- ja terveysosasto PL 301, Kouvola 1388
Alkoholi ja kaksipyöräiset - Polkupyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden tapaturmat, niiden seuraukset ja kustannukset
Alkoholi ja kaksipyöräiset - Polkupyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden tapaturmat, niiden seuraukset ja kustannukset Selvä pää, kirkas mieli päihdemessut 7.11.2009 DI Noora Airaksinen,
LisätiedotAlkoholi usein osallisena päivystykseen tulevien nuorten tapaturmissa
Alkuperäistutkimus tieteessä Kirsi-Marja Karjalainen TtM, erikoissuunnittelija Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskus (Start), Kouvola kirsi-marja.karjalainen@kouvola.fi Ilona Nurmi-Lüthje FT, dosentti,
LisätiedotTapaturmien tilastointi tapaturmien ehkäisyn perustana. Ilona Nurmi-Lüthje, dos.,ft Keskuksen päällikkö Turvallinen kunta-seminaari Kouvola 22.5.
Tapaturmien tilastointi tapaturmien ehkäisyn perustana Ilona Nurmi-Lüthje, dos.,ft Keskuksen päällikkö Turvallinen kunta-seminaari Kouvola 22.5.2012 Start-keskuksen toiminnan ydinajatus Tapaturmien, jotka
LisätiedotPäihtyneet tapaturmapotilaat päivystyspoliklinikan arjessa- faktoja ja ratkaisuja
Päihtyneet tapaturmapotilaat päivystyspoliklinikan arjessa- faktoja ja ratkaisuja Ilona Nurmi-Lüthje, dosentti, FT, Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti Päihdepäivät 19-20.5.2015 Sessio 21: Humalan huonot
LisätiedotArvoisat ministeri Suvi Lindén
Arvoisat ministeri Suvi Lindén, Juha Rehula ja Paula Risikko, eduskuntapuoleen puheenjohtajat, liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansanedustaja 1.1.2003 tuli voimaan
LisätiedotPäihtyneen tapaturma: mitä on tehtävissä terveydenhuollon päivystyksessä
Päihtyneen tapaturma: mitä on tehtävissä terveydenhuollon päivystyksessä Ilona Nurmi-Lüthje, FT, dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti Joensuu 10.9.2014 Potilastietojärjestelmän tapaturmatiedot
LisätiedotSuomessa sattuu tapaturmia
Terveydenhuoltotutkimus lyhyesti Ilona Nurmi-Lüthje, Kalevi Karjalainen, Jari Hinkkurinen, Kimmo Salmio, Lasse Lundell, Martti Salminen, Janne Pelkonen, Anne Kajander, Peter Lüthje Tapaturmakäyntien tilastointi
LisätiedotTapaturmien tilastointi tapaturmien ehkäisyn perustana. Miia Pauna Suunnittelija Turvallinen kunta-seminaari Hamina 18.4.2013
Tapaturmien tilastointi tapaturmien ehkäisyn perustana Miia Pauna Suunnittelija Turvallinen kunta-seminaari Hamina 18.4.2013 Start-keskuksen toiminnan ydinajatus Tapaturmien, jotka sisältävät myös itsensä
LisätiedotMies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet
Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä
LisätiedotLiekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset
Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus
LisätiedotPOMO. Pyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden liikennetapaturmat ja niiden seuraukset Pohjois-Kymenlaaksossa
POMO Pyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden liikennetapaturmat ja niiden seuraukset Pohjois-Kymenlaaksossa DI, jatko-opiskelija Noora Airaksinen Sito Oy, Kuopio LINTU - seminaari 19.9.2007
LisätiedotAlkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa
Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Seminaari Alkoholi, huumeet ja eriarvoisuus Helsinki 04.12.2008 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen
Lisätiedot4 KOUVOLAN SEUDUN TAPATURMIEN SEURANTAJÄRJESTELMÄ Ilona Nurmi-Lüthje
4 KOUVOLAN SEUDUN TAPATURMIEN SEURANTAJÄRJESTELMÄ Ilona Nurmi-Lüthje 4.1 TAPATURMASEURANTAJÄRJESTELMÄN KUVAUS Kouvolassa toimivassa Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskuksessa (Start) (www.tapaturmahanke.fi)
LisätiedotAlkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto
Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta
LisätiedotVakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos
Vakava väkivaltarikollisuus Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Henkirikollisuus Henkirikosten määrän kehitys Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha,
Lisätiedot1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)
Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan
LisätiedotPerustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto
Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto Tehdyt rajaukset: AMMATTILUOKKA (3): SIIVOOJAT (942) VAHINKOLUOKKA: TYÖMATKA Huom. vuoden 2009 lukumäärät tulevat nousemaan vielä
LisätiedotTyöikäisten suomalaisten kuolemansyytilastoissa
Terveydenhuoltotutkimus lyhyesti Ilona Nurmi-Lüthje, Kari Kristeri, Kimmo Salmio, Merja Harmoinen, Eija Puhalainen, Janne Pelkonen Tapaturmatilastointi terveyskeskuksissa: tulokset ja kokemukset Kouvolan
Lisätiedot15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015
15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille
LisätiedotVäkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus
Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014
LisätiedotIÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ
Päihdelääketieteen päivät 2019 IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ Juha Valli ylilääkäri, anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Hyvinkää Akuutti, HUS IKÄÄNTYNEIDEN PÄIVYSTYSKÄYNNIT
LisätiedotHannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä
Hannus- Kurkela- Palokangas Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Taustaa: - Tarkoituksena on selvittää millaisia ovat Oulun yhteispäivystyksen paljon palveluita käyttävät oululaiset
LisätiedotLääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti...
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2018 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti mukana Leena Kuusikko, Anu Ahonen, Jouni Ahonen / Kirjoitettu
LisätiedotNuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto
Nuorten työtapaturmat Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Työtapaturmat ikäluokittain Suomessa vuonna 2011 *Alle 15-vuotiaille 59 työpaikkatapaturmaa ja 0
LisätiedotTapaturmien tilastointi. ( Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2014 2020 )
Liite 2. Tapaturmatilanne ( Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2014 2020 ) Lähes 90 % tapaturmaisista kuolemista sattuu kotona ja vapaa-ajalla Lähes 80 % vammaan johtaneista
LisätiedotNuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos
Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoruusiässä tehdään eniten rikoksia Varkaus- ja pahoinpitelyrikoksista poliisin
LisätiedotPäihtyneen tapaturma: mitä on tehtävissä terveydenhuollon päivystyksessä
Päihtyneen tapaturma: mitä on tehtävissä terveydenhuollon päivystyksessä Ilona Nurmi-Lüthje, FT, dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti Tampere 4.9.2014 Alkoholi ja tapaturmat tapaturmainen kuolema
LisätiedotRisto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta
LisätiedotVäkivallan uhkaa hallittava
Väkivallan uhkaa hallittava Väkivallan uhan hallinta työpaikoilla Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen työsuojelulautakunnan koulutustilaisuus 22.5.2019 Jyväskylä TtM, tarkastaja
LisätiedotLiukastumiset käyvät kalliiksi
Liukastumiset käyvät kalliiksi Liukastumiset kansantautina miten jokainen pysyisi pystyssä? -seminaari 10.1.2013 Mirka Råback Erikoissuunnittelija Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 11.1.2013 1 Kotitapaturmien
LisätiedotKansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma
Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma 2009 2014 Kehittämispäällikkö Ulla Korpilahti Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö, THL 2015 Ulla Korpilahti 1 Kansallinen lasten ja
LisätiedotVäkivallan vähentämisohjelma Suomessa
Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Minna Piispa Oikeusministeriö rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Päihdetiedotusseminaari, Bad Ems, Saksa, 7-10.9.2006 Sisältö Ohjelman lähtökohdat Suomalaisen väkivallan
LisätiedotKansainvälistä vertailua miesten kokemasta väkivallasta
Liite 2 Kansainvälistä vertailua miesten kokemasta väkivallasta Tämä katsaus perustuu henkirikoksia koskeviin tietoihin ja Kansainvälisestä rikosuhritutkimuksesta (ICVS) saatuihin haastattelutietoihin
LisätiedotHelsinkiläisten toimeentulotuen asiakkaiden terveyspalvelujen käyttö v. 2014
Helsinkiläisten toimeentulotuen asiakkaiden terveyspalvelujen käyttö v. 2014 Keskeiset tulokset: Terveyspalveluja käyttäneillä toimeentulotuen asiakkailla on ikävakioituna muita terveyspalveluja käyttäneitä
LisätiedotTapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa
Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin
LisätiedotSeksuaalinen väkivalta. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin mallin kehittämisen haasteet. Kirsi Korkiamäki Ylihoitaja, HTM 16.3.
Seksuaalinen väkivalta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin mallin kehittämisen haasteet Kirsi Korkiamäki Ylihoitaja, HTM 16.3.2017 Jäsenkuntia 18, asukkaita n. 196 600 (1.1.2017) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin
LisätiedotAlkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto
Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta
LisätiedotItseään vahingoittaneiden potilaiden psykiatrinen konsultaatio toteutuu päivystyksessä vain osittain
ALKUPERÄISTUTKIMUS TIETEESSÄ ILONA NURMI-LÜTHJE FT, dosentti, keskuksen päällikkö Kouvolan perusturva, tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskus (Start) Helsingin yliopisto, kansanterveystieteen osasto,
LisätiedotVanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat
Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien
LisätiedotTAPATURMAKATSAUKSET - ALUEELLISTA TIETOA TAPATURMISTA
TAPATURMAKATSAUKSET - ALUEELLISTA TIETOA TAPATURMISTA Satu Pajala, TtT, Kehittämispäällikkö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen -yksikkö 2015 Tapaturmakatsaukset 1 Tapaturma on neljänneksi yleisin kuolemansyy
LisätiedotMENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys
MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys FYYSINEN VÄKIVALTA Voi olla esimerkiksi tönimistä, liikkumisen estämistä, lyömistä, läimäyttämistä, hiuksista repimistä,
LisätiedotTILASTOKATSAUS 15:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,
LisätiedotTAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT
1 (8) TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT Maakunnan sosiaalipäivystyksiin tulleita päivystystapahtumia on ollut tammi-kesäkuun 2009 välisenä aikana noin 10 % vähemmän viime vuoden vastaavaan
LisätiedotVäkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille
Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2017
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui
LisätiedotKeski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys
Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN
LisätiedotLONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen
LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden
LisätiedotLAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN
SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme
LisätiedotPyöräilijöiden tapaturmat ja niiden seuraukset Pohjois-Kymenlaaksossa
Pyöräilijöiden tapaturmat ja niiden seuraukset Pohjois-Kymenlaaksossa Noora Airaksinen 1, Peter Lüthje 2 1 Sito Oy, Kuopio, 2 Kuusankosken aluesairaala In this study, data of bicycle accidents that led
LisätiedotIkääntyneisiin kohdistuvat rikokset ja niiden ehkäiseminen
Ikääntyneisiin kohdistuvat rikokset ja niiden ehkäiseminen Rikoksentorjuntaneuvoston työryhmän selvitys OM selvityksiä ja ohjeita 41/2011 -julkaisu 21.9.2011 Mervi Sarimo, työryhmän sihteeri 1 Työryhmä
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa
Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden
LisätiedotTyöpaikkaväkivallan yleisyys kyselytutkimusten valossa
Työpaikkaväkivallan yleisyys kyselytutkimusten valossa Väkivalta työpaikalla - entä sen jälkeen? 20.11.2013 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Tietolähteitä väkivallan kokemisesta, myös työpaikkaväkivallasta:
LisätiedotLähisuhdeväkivallan määrästä ja kehityksestä viime vuosina
Janne Kivivuori Tutkimusjohtaja OPTL Presidenttifoorumi 7.2.2 Lähisuhdeväkivallan määrästä ja kehityksestä viime vuosina Lähisuhdeväkivalta on vakava yhteiskunnallinen kysymys. Lähisuhdeväkivaltaan lasketaan
LisätiedotPOLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN. Ylikomisario Heikki Ihalainen
POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN Ylikomisario Heikki Ihalainen Rattijuopumusten vertailu 2007-2008 (-11.5) 2008 2007 törkeä rattijuopumus 4 662 4 821 alkoholi 4 427 4 601 huumaava aine 235 220 rattijuopumus
LisätiedotSaako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa
Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin
PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän
LisätiedotLapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013
Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen
LisätiedotVäkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen?
Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen? Jussi Pekkola Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miten yleistä miesten kokema
LisätiedotAUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki
AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö
LisätiedotCoxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu
Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Työpaperi T17 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009-2011 (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen
LisätiedotKeskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa
Keskeisiä tuloksia Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa RutiiNiksi -hankkeessa (2011 2013) tutkittiin ja arvioitiin äitiys- ja lastenneuvoloissa käytettyjä
LisätiedotATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN
ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.
LisätiedotOtanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja
Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät
LisätiedotLOUKKAANTUMISET JÄÄKIEKOSSA JA NIIDEN EHKÄISY
LOUKKAANTUMISET JÄÄKIEKOSSA JA NIIDEN EHKÄISY Markku Tuominen International Ice Hockey Federation, Medical Committee Suomen jääkiekkoliitto Jääkiekon SM-liiga IIHF:N VAMMAREKISTERÖINTI IIHF:n turnaksissa
LisätiedotTILASTOKATSAUS 16:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä
LisätiedotVäkivallan riskialueena ensihoito vai onko?
Väkivallan riskialueena ensihoito vai onko? Ensihoitopalvelualan opintopäivät 11.2.2019 12.2.2019 Anna Kukka Työympäristöasiantuntija Tehy 1 Kokemuksia kentältä Liittyvät tavallisesti potilaisiin tai vieläkin
LisätiedotPäivystys- ja keskittämisasetuksen aiheuttamat muutokset
Päivystys- ja keskittämisasetuksen aiheuttamat muutokset Jorma Penttinen, JYL 9.5.2018 1 1. Hoidon keskittämisasetus 2. Päivystysasetus 3. SOTE 18 maakuntaa? Golden hour 1. Vaikea vamma (kolarit) 2. Vaikea
LisätiedotJalankulkijoiden liukastumiset
Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Leena Pöysti Leena Pöysti Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Liikenneturva
LisätiedotDiagnoosien merkitseminen yleislääkärin työn laadun mittarina
Diagnoosien merkitseminen yleislääkärin työn laadun mittarina Jutta Peltoniemi, LT, yleislääketieteen erikoislääkäri Turun Hyvinvointitoimiala Varsinais-Suomen Yleislääkäripäivät 10.5.2017 Tehtävä Tämän
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
LisätiedotAUDIT JA HOITOONOHJAUS
AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja Liisa Mustonen MT-palveluohjaaja Puh. 0400 115684 puh. 0400 115683 jani.ruuska@aanekoski.fi liisa.mustonen@aanekoski.fi tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki
LisätiedotVIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu
VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden
LisätiedotSuomessa. Kuritusväkivalta ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Lapsiuhritutkimuksen tuloksia. Monica Fagerlund Tutkija, Poliisiammattikorkeakoulu
Kuritusväkivalta ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Suomessa Lapsiuhritutkimuksen tuloksia Monica Fagerlund Tutkija, Poliisiammattikorkeakoulu 30.9.2014 Esityksen sisältö Lapsiuhritutkimuksesta Lapsiuhritutkimuksen
LisätiedotKausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä
Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29
LisätiedotVäkivallan vähentäminen Porissa
Väkivallan vähentäminen Porissa Rikoksentorjuntaseminaari 2014 Vantaa 17.9.2014 Tuomo Katajisto komisario Lounais-Suomen poliisilaitos Väkivallan vähentämishankkeen taustaa Porin ja poliisilaitoksen yhteinen
LisätiedotSyöpätautien poliklinikalle tulevan opas
Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...
LisätiedotKäypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä
Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotMini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto
Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2015
Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta
LisätiedotAikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa?
Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa? Eetulle ja Emmalle sattuu ja tapahtuu - Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisy Lapissa -seminaari 14.2.2013 Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien
LisätiedotPsykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa. vuosina
Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa vuosina 2002-2007 Hoitoilmoitusrekisterin pohjalta Osa 2: Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö alueittain Timo Tuori 2. Psykiatristen sairaalapalvelujen
LisätiedotTurvakotien asiakkaat
Liitetaulukko 1. Turvakotipalvelut koko maassa 2016-2017 Naiset Miehet Sukupuoli muu Sukupuolesta ei Lapset Turvakotien asiakkaat Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia?
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009
TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin
LisätiedotSuomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL
Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos
LisätiedotVanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015
Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus
LisätiedotPROFESSIONAL EXPERIENCE
Ilona Nurmi-Lüthje CURRICULUM VITAE July 2012 EDUCATION 2006 Adjunct professor (Public Health), University of Helsinki 2000 Ph.D. (Public Health), University of Helsinki 1994 M.Sc. (Public Health), University
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset
Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja
LisätiedotLasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen
Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen 30.8.2007 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri www.uta.fi/laitokset/hoito Käsiteltävät asiat
LisätiedotKouvolan terveyskeskuksen sairaala. Tulokasopas uudelle lääkärille
Kouvolan terveyskeskuksen sairaala Tulokasopas uudelle lääkärille 1 Tervetuloa! Tervetuloa töihin Kouvolan terveyskeskukseen ja sen sairaalaan. Kouvolan kaupunki syntyi vuoden 2009 alussa kuuden kunnan
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotTuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmavammojen vaikutus varusmiehen toimintakykyyn ja myöhempään sairastavuuteen
Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmavammojen vaikutus varusmiehen toimintakykyyn ja myöhempään sairastavuuteen Harri Pihlajamäki Professori, ortopedian ylilääkäri Tampereen yliopisto ja Seinäjoen
Lisätiedot2 TERVEYDENHUOLTORYHMÄN KANNANOTOT/TOIMENPIDE-EHDOTUKSET
09.12.2009 Loppuraportti TERVEYDENHUOLTORYHMÄ 1 TYÖRYHMÄN ORGANISOITUMINEN JA TEHTÄVÄ 1.1 Työskentely Työryhmällä on ollut neljä kokousta: 08.09.2009 05.10.2009 11.11.2009 09.12.2009 1.2 Toimeksianto Tehtävät:
LisätiedotSuomalainen maksa - ja miten se on marinoitu
Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka Martti Färkkilä ylilääkäri, professori Gastroenterologia HYKS 13.3.2014 Alkoholi
LisätiedotSisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11
Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Mitä on rikollisuuden psykologia?... 15 Mikä on rikos?... 18 Rikollisuuden selityksiä...23 Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa...23 Psykologiset selitysmallit...28
LisätiedotPäihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL
Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva Tapaturmat Suomessa Kuolemansyyt Suomessa Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemat ja tavoite vuoteen 2025 Tapaturmakuolemat
LisätiedotLiekkivammat ja niiden kustannukset. Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo, Lunetta Philipe, Lounamaa Anne, Vuola Jyrki
Liekkivammat ja niiden kustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo, Lunetta Philipe, Lounamaa Anne, Vuola Jyrki 25.5.2016 25.5.2016 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus liekkivammojen eli savusta,
LisätiedotTietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto
Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
LisätiedotIkäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma
Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen
Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.
Lisätiedot