Tapaturmien tilastointi tapaturmien ehkäisyn perustana. Miia Pauna Suunnittelija Turvallinen kunta-seminaari Hamina

Transkriptio

1 Tapaturmien tilastointi tapaturmien ehkäisyn perustana Miia Pauna Suunnittelija Turvallinen kunta-seminaari Hamina

2 Start-keskuksen toiminnan ydinajatus Tapaturmien, jotka sisältävät myös itsensä vahingoittamiset ja pahoinpitelyt ( WHO) ja tapaturmien alkoholiehtoisuuden jatkuva tilastointi ja seuranta ja tiedon hyväksikäyttö tapaturmien suunnitelmalliseen ehkäisyyn. Tähänastiset julkaisut verkossa:

3 Tapaturmia seurataan kahdella eri tavalla 1. potilastietojärjestelmässä yhteispäivystyksessä ja terveysasemilla (jatkuu syksyllä 2013) 2. internetissä toimivalla TAPE - tapaturmien seurantaohjelmalla

4 Potilastietojärjestelmän testatut tapaturmatiedot (tapaturmanäkymä) normaalit potilastiedot tapaturman ulkoinen syy (ICD -10) tapaturmatyyppi (ICD-10) vammadiagnoosi(t) (ICD-10) (lääkäri) Lisäksi: minimi tapaturman sattumispäivä, kellonaika tapaturma sattui sisällä/ulkona urheilu- ja liikuntatapaturma: laji alkoholipuhallustulos pyöräilytapaturma: kypärän käyttö itsensä vahingoittamiset: psykiatrinen konsultaatio varusmies (optio: vamman vakavuusluokitus ja tapaturman karttakoordinaatit)

5 Tapaturmatietojen tilastointi rutiiniksi päivystyksessä tapaturmanäkymäratkaisu on kehitetty Starttietopohjan perusteella potilastietojärjestelmään (Effica), asiakastestaus tehty tapaturmanäkymäratkaisu: kaikki tapaturmatiedot yhdessä näytössä - päivystyspoliklinikan ja terveysasemien henkilökunta täyttää ainoastaan vammadiagnoosi(t) täyttää lääkäri eri näkymässä

6 Start-tapaturmatiedon käyttö tapaturmamäärien ja tapaturmien ilmaantuvuuden selvittämiseen ja seurantaan riskihenkilöiden tunnistamiseen, ehkäisytoimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen riskiryhmille ja alueen väestölle todellisten liikennetapaturmien määrien selvittämiseen ja seurantaan riskikäyttäytymisen seurantaan alkoholinkäytön kehityssuunnat väkivallan esiintymisen kehityssuunnat itsetuhoisuuden kehityssuunnat (mielenterveys)

7 Start-ehkäisytyö on meneilläänmonialaiset interventiotyöryhmät I KELTUT- kevyen liikenteen tapaturmien ehkäisy ( ) II VAKAAT-kaatumisten ja osteoporoottisten murtumien ehkäisy (2009-) III RISKINUORET kohderyhmä itseään vahingoittaneet, pahoinpitelyn uhriksi joutuneet, alkoholin vaikutuksen alaisena tapaturmaan joutuneet (2011-) AMIS-TAPE-ammattiin opiskelevat ( ) jne. uusia ryhmiä perustetaan riskiryhmien tunnistamisen mukaan alkoholin (ongelma) käyttöön vaikuttaminen mukana kaikissa interventioissa

8 Start-tapaturmatiedon käyttö hyvinvointi- ja terveyserojen tunnistamiseen ja seurantaan hoitokäytäntöjen (esim. itsensä vahingoittamistapauksissa) seurantaan tapaturmatietoa käytetään useimmilla kunnan palvelualoilla tekninen (mm. tien kunnossapito, ympäristön turvallisuus sivistys (koulujen tapaturmat ja turvallisuussuunnittelu) sosiaalipalvelut (päihdestrategia (mm.selviämisyksikkö), hyvinvointierot, palveluasumisen tapaturmat ja turvallisuus ) tapaturmien kustannusseurantaan tutkimukseen (jota kaikki em. edellyttää)

9 Kevyt liikenne ja kaksipyöräiset moottoriajoneuvot

10 Liikennetapaturmien tilastointivajaus päivystykseen tulleista pyöräilijöiden tapaturmista 90% ja mopo- ja moottoripyörätapaturmista 66% ei ollut virallisissa (Tilastokeskuksen/Poliisin tai Tiehallinnon) henkilövahinkoon johtaneissa pyöräilytapaturmatilastoissa valtakunnalliset liikenneturvallisuussuunnitelmat perustuvat virallisiin tilastoihin todellinen tieto puuttuu, ellei liikennetapaturmia terveydenhuollossa tilastoida (kattavasti ja luotettavasti) Airaksinen ym. AAAM 2010;5: Airaksinen ym.2012, käsikirjoitus

11 Päätelmiä pyöräilijä joutuu tapaturmaan yksin ilman toista osapuolta 13% käytti kypärää joka kolmas pyöräilijä (miehistä joka toinen) päihtynyt, huomattavia promilleja tapaukset eivät näy virallisissa tilastoissa kustannukset 3300e/tapaturma (v.2011 kustannustaso) kustannukset Kouvolalle /vuosi pyöräilykypärä laki ja tankojuoppolaki eivät toimi moottoripyöräilijän tapaturma maksoi 8500e ja mopoilijan 2400e Airaksinen ym. AAAM 2010;5: Airaksinen ym.2012, käsikirjoitus

12 KELTUT - monialainen kevyen liikenteen turvallisuustyöryhmä (2012) tavoitteena on jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuuden parantaminen. Keltut-Toimenpiteitä, joilla vaikutetaan erityisesti kypärättä ajaviin tankojuopumukseen suojavarusteisiin ja tankojuopumukseen liittyvään lainsäädäntöön väylien kuntoon (ongelmapaikat) väestön liikennekäyttäytymiseen jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden sääntötuntemukseen sekä tilastointiin (viralliset onnettomuustilastot kattavat vain murtoosan tapaturmista) 12

13 KELTUT-toteutettuja toimenpiteitä Suojaa Pääsi kampanja työnantajille 2009 ja katutaulut keski-ikäisille KELTUT ja Suojaa pääsi esillä useissa tapahtumissa, Koulutukset Yhteistyösopimukset Kouvolan Edustuskiekko ry ja Kouvolan Pallonlyöjät Kouvolan kypärälaki Kypäränkäyttösopimuspohjat työpaikoille, seuroille, kouluille, ryhmille. Kysely kypärän käytöstä yläkouluille->katutaulu teineille Kirje kansanedustajille lainsäädännöstä (kypärä ja tankojuoppous) Liikennetapaturmien kansallinen tilastointi ja vakavien vammojen luokitus-> KuuVa-hanke (Lintu ohjelma)

14 Yhteistyösopimus KELTUT KooKoo/KPL Tavoitteena on pyöräilykypärän käytön edistäminen Kouvolassa. KooKoo (jääkiekko): KooKoon esikuvapelaajien avulla pyritään vaikuttaman erityisesti nuoriin (ja miehiin ). Esilläolo KooKoon kotiotteluissa Suojaa Pääsi tarra pelaajien kypärässä Kaksi esikuvapelaajaa Pelaajavierailut kouluilla Pelaajat mukana tapahtumissa KPL (pesäpallo): Esilläolo kotiotteluissa Suojaa Pääsi tarrat pelaajien kypärissä Kypäräspottien soittaminen pelissä 14

15 KATUTAULUT (240x350cm) Aikuisväestö Suojaa pääsi syksyllä viikkoa

16 KATUTAULUT (240x350cm) Nuoret WANTED pyöräilykypärä teinit suunnittelevat kesäkuussa vkoa

17 Iäkkäät

18 Kaatumisten ikävakioitu ilmaantuvuus sukupuolittain Ilmaantuvuus/ Miehet Naiset yli 80 Ikäryhmä (v) Nurmi-Lüthje ym.,julkaisematon

19 Miesten kaatumiset (n=1012) ikäryhmittäin ja alkoholin osuus niissä (joka kolmas oli päihtynyt) Lkm alle yli 80 Ikä (v) Kaatumiset (n=1012) Alkoholi (n=327) Nurmi-Lüthje ym., julkaisematon

20 Murtumien ilmaantuvuus sukupuolittain iän mukaan Ilmaantuvuus/ Ikä (v) Kaikki murtumat, miehet (n=824) Osteoporoottiset murtumat, miehet (n=167) Kaikki murtumat, naiset (n=854) Osteoporoottiset murtumat, naiset (n=485) Nurmi-Lüthje ym. Suom Lääkäril 2007; 62:3434-6)

21 Lonkkamurtuman kustannukset (deflatoitu v kustannustasolle, Ilona Nurmi-Lüthje) Lonkkamurtuman kokonaiskustannukset murtuman jälkeisen vuoden aikana keskimäärin: euro/potilas ja e/potilas, jos kotonaan ennen murtumaa asunut potilas jää laitoshoitoon (Nurmi ym. Arch Orthop Trauma Surg 2003; 123: ) 13% lonkkamurtumapotilaista jää pysyvästi laitoshoitoon, 5% kuolee kuukauden kuluessa,joka kolmas-neljäs kuolee vuoden sisällä (Nurmi ym. J Orthopaed Traumatol 2004; 4:7-14)

22 Lonkkamurtumien aiheuttamat kustannukset Kouvolalle (n as) Kouvolassa sai vuonna 2009 lonkkamurtuman 114 yli 50-vuotiasta (Reijo Sund, THL) ja näistä siis 13% jää pysyvästi laitoshoitoon (Nurmi ym.2003) =>kustannukset vuoden aikana Kouvolassa olivat 2,7 miljoonaa euroa lonkkamurtuma on kallein iäkkään kaatumisen seurauksena tullut murtuma, joka vaatii aina (99%) leikkauksen kustannukset on laskettu v.2011 kustannustasolla (Ilona Nurmi- Lüthje)

23 VAKAAT- työryhmän työ perustuu kolmeen kulmakiveen: 1) Tutkimusnäyttöön: otetaan käyttöön tehokkaiksi todetut ehkäisymenetelmät 2) järjestelmälliseen seurantaan: tapaturmien määrän muutoksia ja tapaturmiin yhteydessä olevia tekijöitä seurataan TAPE-tapaturmien seurantaohjelmalla ja potilastietojärjestelmällä 3) tasapuoliseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen: Kouvolan iäkkäillä on oikeus tehokkaaseen kaatumistapaturmien ehkäisyyn ja kaatumisen sattuessa sen jälkeiseen hyvään hoitoon

24 Monialaisella yhteistyöllä syntyy tuloksia Työryhmän itsearvioinnissa sanottua: Omassa työssä asiakaspinnassa voi suoraan hyödyntää saatua tietoa. Tietoa on voinut levittää omassa työyhteisössä, ja sitä kautta vaikuttaa toivottavasti ennaltaehkäisevästi vanhusväestön piirissä, mikä tietysti on työryhmän työn tavoite Saanut laaja-alaisemman näkökentän alueen toimijoihin ja kuullut muiden mielipiteitä kaupungin toimintatavoista.

25 Olen saanut uutta ajateltavaa omaan työhöni nähden. Alkanut ajattelemaan mitä voisi omalla työpisteellä tehdä toisin jotta kaatumisia saataisi ehkäistyä tehokkaammin. Olen oppinut tuntemaan samassa organisaatiossakin työskenteleviä ihmisiä, on helpompi ottaa jatkossa tarv. yhteyttä kun jo tuntee henkilön. Olen vienyt tietoa eteenpäin omassa työyksikössäni muille kollegoilleni ja opiskelijoille.

26 Riskinuoret-työryhmä

27 Itsensä vahingoittamiset ja itsemurhayritykset Suomessa on tietoa itsemurhan tehneistä (Kuolinsyytilasto) ja itsemurhayrityksen jälkeen osastohoitoon joutuneista (Hilmo sekä tutkimuksia), mutta sairaalahoitoon jääneet itseänsä vahingoittaneet ovat vain jäävuoren huippu itseään vahingoittaneista, polikliinisesti hoidetuista potilaista ei ole juuri tietoa tässä aineistossa ovat Kouvolan alueen kaikki 2 vuoden aikana itsensä vahingoittamisen vuoksi sairaalan (POKS) päivystykseen tulleet Nurmi-Lüthje ym. Suom Lääkäril 2011; 66:

28 Miesten itsensä vahingoittamiset (n=122) ja alkoholin osuus niissä (71% päihtyneitä) n Ikäryhmä (v) Itsensä vahingoittamiset miehet (n=122) Alkoholiehtoiset (n=87) Nurmi-Lüthje ym. Suom Lääkäril 2011; 66:

29 Naisten itsensä vahingoittamiset (n=150) ja alkoholin osuus niissä (61% päihtyneitä) n Ikäryhmä (v) Itsensä vahingoittamiset naiset (n=150) Alkoholiehtoiset (n=92) Nurmi-Lüthje ym. Suom Lääkäril 2011;66:

30 Päätelmiä eniten tapauksia vuotiailla ja vuotiailla naisilla sekä vuotiailla miehillä, eli pääasiassa nuorilla erityisesti alle 20-vuotiailla itsensä viiltelyjä puolet potilaista sai psykiatrisen konsultaation ja itseään viillelleet (nuoret) jäävät muita useammin sitä vaille! Nurmi-Lüthje ym. Suom Lääkäril 2011; 66:

31 Pahoinpitelyn miesuhrit ikäryhmittäin (n=332) ja alkoholin osuus niissä (lähes ¾ oli päihtyneitä) Lkm yli 80 Ikä (v) Pahoinpitelyt (n=332) Alkoholi (n=234) Nurmi-Lüthje ym. Duodecim 2008; 124 ; 59-67

32 Pahoinpitelyn naisuhrit (n=105) ikäryhmittäin ja alkoholin osuus niissä (puolet uhreista oli päihtyneitä) Lkm yli 80 Ikä (v) Pahoinpitelyt (n=105) Alkoholi (n=51) Nurmi-Lüthje ym. Duodecim 2008; 124 ; 59-67

33 Päätelmiä kolme neljästä pahoinpitelyn uhrista oli miehiä: tyypillinen uhri on vuotias, humalainen mies viikonloppuna, yöllä, tuntematon tekijä naisten pahoinpitelijä puoliso tai (ex-)partneri alkoholilla merkittävä rooli miehiä pahoinpideltiin ilman aseita (tappelu), naisia muulla tavoin (potkiminen, seinään/maahan heittäminen, hiuksista vetäminen, pään takominen jne.) pään ja kasvojen vammat yleisimpiä Nurmi-Lüthje ym. Duodecim 2008; 124 ; 59-67

34 Riskinuoret-työryhmän toimenpiteitä Nuorille tiedottaminen julistepohja kouluille, tarkoituksena tehdä koulun erityistyöntekijät tunnetuiksi koulukohtaisesti Apua kyllä saa, kerro kelle vaa! nuorille jaettava viivoitin, jossa tärkeimpien palveluiden puhelinnumerot Apua kyllä saa, soita kelle vaa! infoiskut kouluille Kaikki toimenpiteet lähtöisin nuorten tarpeista!

35 AMIS-TAPE Ammattiin opiskelevien tapaturmien seuranta ja ehkäisy -hanke Toteutetaan yhteistyössä Start-keskuksen ja Kouvolan seudun ammattiopiston (KSAO) kanssa

36 Amis-TAPE Lähtökohta: ammattiopistoilta puuttuu väline tapaturmien systemaattiseen seurantaan. Kuitenkin ammattiopistossa opiskelee suuri joukko nuoria, jotka kuuluvat ikänsä puolesta tapaturmien riskiryhmään. Lisäksi suuri osa heistä valmistuu suuren tapaturmariskin ammatteihin. Tavoite: Ammattiopiston käyttöön on kehitetty internetissä toimiva tapaturmien tilastointi- ja seurantaohjelma TAPE sekä henkilökunta on koulutettu ja motivoitu käyttämään ohjelmaa.

37 Amis-TAPE Säännölliset työkokoukset KSAO:n henkilökunnan kanssa Opettajien kouluttaminen ja motivointi ohjelman käyttöön Tapaturmakysely opiskelijoille ja opettajille Vapaa-ajan tapaturmiin liittyviä infotilaisuuksia opiskelijoille Työturvallisuuskoulutukset opettajille Katutaulukampanja Kouvolassa Amis-TAPE:a markkinoitu myös muihin ammattiopistoihin

38

39 Kiitos!