Keski-Suomen SOTE hanke. Keski-Suomen lasten, nuorten ja perheiden työryhmä

Transkriptio

1 Keski-Suomen SOTE hanke Keski-Suomen lasten, nuorten ja perheiden työryhmä Hanketyöntekijä Petri Oinonen

2 ohjelma Kahvia Kokouksen avaus, läsnäolijoiden toteaminen ja esittäytyminen, Lasten ja perheiden työryhmän järjestäytyminen, puheenjohtajan ja sihteerin valinta Esityslistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi, kokouksen aikataulu Edellisen kokouksen muistion läpikäyminen sekä päätösten toteaminen STM:n KÄRKIHANKE 3 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman kuulumiset Keski-Suomen SOTE2020-hankkeen lasten, nuorten ja perheiden prosessin tämän hetkinen tilanne Korjaavista palveluista perheiden hyvinvoinnin tukemiseen huomioiden inhimillisyys ja kustannustietoisuus, kehittämispäällikkö Kati Palsanen, SOS-Lapsikylä ja partneri, ekonomi Jonna Heliskoski, N4C Keskustelua SOS-Lapsikylän mallin soveltuvuudesta ja yhteistyömahdollisuuksista Keski-Suomessa Muut mahdolliset asiat, jatkosta sopiminen, Kokouksen päättäminen

3 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma

4 Hankesuunnitelma Hankesuunnitelma on virallistettu ; valtioneuvosto ja HYTE ministeriryhmä ovat hyväksyneet LAPE päälinjat nnitelma_lapsija%20perhepalveluiden%20muutosohjelma.pdf Lapsille ja nuorille oma versio hankesuunnitelmasta _lapsille_ja_nuorille.pdf/bea4789e-cf1d-4052-aa27- da5ad3455fdf

5 Syventävät suunnitelmat 1. Lapsen oikeuksia ja tietoperusteisuutta vahvistava toimintakulttuurin asioissa: 1.1. Päätösten lapsivaikutusten arvioinnin käyttöön ottaminen 1.2. Välineet lapsilähtöiseen budjetointiin 1.3. Järjestelmä ja välineet lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen seurantaan ja raportointiin 1.4. Lapsiystävällisen kunnan toimintamallin levittäminen 1.5. Lapsi- ja perhepolitiikan sekä palveluiden hallinnonalarajat ylittävä verkostojohtaminen 1.6. Teoreettisen perustan ja yhteisen lapsikäsityksen määrittäminen 2. Kansallisen ohjauksen, lainsäädännön ja johtamisen asioissa: 2.1. Maakunnan ja kunnan uuden rajapinnan edellyttämät ohjauksen ja kehittämisen muutostarpeet 2.2. Kansainväliset perheoikeudelliset asiat 2.3. Turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuton asiat 3. Henkilöstön osaamisen ja työmenetelmien asioissa: 3.1. Ammattilaisten osaamisen uudistaminen 3.2. Täydennyskoulutus lasten, nuorten ja vanhempien kohtaamiseen ja uudistuviin työmuotoihin 3.3. Näyttöön perustuvien varhaisen tuen ja hoidon sekä vanhemmuustaitojen ohjaamisen "työkalupakit"

6 Syventävät suunnitelmat 4. Lapsi- ja perhelähtöisen kokonaisuuden muodostavien palvelujen yhteensovittamisen asioissa: 4.1. Tomivat rakenteet ja sopimuskäytännöt järjestöjen ja seurakuntien kanssa tehtävälle yhteistyölle maakunta- ja kuntatasolla 4.2. Matalan kynnyksen palvelujen verkostoiminen: a) perhekeskustoimintamalli b) koulu lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena 4.3. a) Lastensuojelu b) Muut erityistason palvelut asiakkaiden tarpeiden mukaisiksi 4.4. Vaativien palveluiden kokonaisuus (osaamis- ja tukikeskukset) vaikeasti oireileville lapsille ja nuorille 4.5. Nuorten palvelujen selvittäminen 4.6. Vanhemmuuden (ja parisuhteen) tuen vahvistaminen 4.7. Erotilanteen palveluilla vahvistetaan sovinnollisuutta 4.8. Väkivallan ehkäisy 4.9. Viedään käytäntöön perheystävällisen työpaikan toimintamallia Maakunnalliset muutosohjelmat Sähköisten työkalujen kehittäminen

7 Maakunnallinen aluekierros Hankkeen virkamiehet lähtevät kiertämään Suomea toukokuun puolivälissä. Kierroksen tarkoituksena on aloittaa yhteistyö kuntien, järjestöjen, sairaanhoitopiirien ja kirkon päättäjien ja muiden edustajien kanssa sekä esitellä heille muutosohjelmaa ja sen toimeenpanosuunnitelmaa. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa. Tarkemmat tiedot ovat saatavilla toukokuun alkupuolella Etunimi Sukunimi

8 Käynnistämisavustukset Touko-kesäkuussa pitäisi olla selvillä millä edellytyksellä rahaa voi hakea Hakuaika kesä/syksy Syyskuussa käynnistämisavustusten saajien julkistaminen Kriteerejä rahoitukselle: toiminnan tulee toteuttaa muutosohjelman tavoitteita, pääpaino on useiden kuntien/maakunnan tasolla; uudistetaan rakenteita, kehitetään sisältöjä, implementoidaan ja pilotoidaan Etunimi Sukunimi

9 Aikataulu Hankesuunnitelma 4/2016 Syventävät suunnitelmat huhti-toukokuu 2016 Maakunnallinen aluekierros touko-kesäkuu 2016 Maakunnalliset muutosohjelmat Valtioneuvoston linjaus lapsi- ja perhepalveluiden uudesta mallista ja sen johtamisesta hankekauden lopulla Etunimi Sukunimi 6/21/2016 9

10 Muuta ajankohtaista Etunimi Sukunimi 6/21/

11 Opetus- ja kulttuuriministeriön kärkihankkeet Kärkihanke 1 Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Kärkihanke 4 Parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta Kärkihanke 6 Nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan 90milj.euroa varattuna rahaa Paljon yhtymäkohtia LAPE kärkihankkeeseen, esim. kärkihankkeen 6 toimenpide 3 Vahvistetaan nuorten sosiaali- ja terveyspalveluita, nuorten mielenterveyspalveluita sekä taataan kuntoutuspaikat on sisällöllisesti lapen ydinaluetta, mutta vastuuministeriönä OKM

12 Opetus- ja kulttuuriministeriön kärkihankkeet Myös Ohjaamot ja perhekeskukset muodostavat vahvan yhdyspinnan lapen ja OKM:n hankkeiden välillä OKM:n kärkihankkeiden ja lapen toisiaan täydentävyys: lapessa vähän aineksia, jotka liittyvät harrastuksiin/vapaa-aikaan > löytyvät OKM:n hankkeiden puolelta Varhaiskasvatus näkyy suhteellisen ohuesti OKM:n kärkihankkeissa

13 Opetus- ja kulttuuriministeriön kärkihankkeet Miten näillä hankkeilla kehitetään koulua (varhaiskasvatusta) siten, että se entistä paremmin tukee lapsen hyvinvointia ja pärjäämistä (esim. koulupäivän rakenne) Joustava koulupäivä > teemaan syytä palata myöhemmin Luotava yhteinen näkemys siitä, kuinka luodaan turvallista koulua ja esim. ehkäistään kiusaamista > tässä vahva yhteys lapeen Ylipäänsä yhteistyö OKM:n ja STM:n kärkihankkeiden yhteistyö on pidettävä tiiviinä

14 Reformi: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus KUVAUS: Sosiaali- ja terveydenhuolto siirretään kuntaa TAVOITE: Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja kustannusten hallinta paranee. suurempien itsehallintoalueiden vastuulle. Järjestäjällä on vastuu siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat jatkossa sujuvana palvelukokonaisuutena. Uudistus tukee erillisenä päätöksenä tehtävää aluehallinnon uudistusta. 10/15 12/15 4/16 10/16 7/ /19 Päätös alueiden määrästä ja rahoitukse n perusratkaisusta PÄÄTOIMENPITEET: Linjaukset ICT:n ohjauksest a, rakennusinvestointie n koordinaati osta ja vaalien periaatteist a Järjestämi s -laki lausuntokierroksell e 1. Integroidaan julkiset sote-palvelut ja uudistetaan järjestämisen rakenteet 2. Siirrytään yksikanavaiseen rahoitukseen HE eduskuntaa n 3. Lisätään valinnanvapautta ja monipuolistetaan tuotannon tapoja 4. Varmistetaan ICT:n, digitalisaation ja hyvien käytäntöjen koordinaatio sote-uudistuksen yhteydessä. Sotejärjestämis -laki Vaalit ja muutoshallinto Järjestämis -vastuu sotealueille

15 KESKI-SUOMEN SOTE2020-HANKE - Lapset, nuoret ja perheet

16 Lapset, nuoret ja perheet - Pilotti 1 Perhekeskusmallin käyttöönottaminen Keski-Suomessa Vaihe 1 Yhteydenotto kuntien lanuryhmiin, nykytilan kuvaus Vaihe 2 Lanu-ryhmien tapaamiset, yhteinen orientaatio, prosessimainen koulutus syyskuu 2016 Vaihe 3 Organisoituminen, yhteinen arvopohja ja visio, muutos-valmennus ym. Vaihe 1 Vaihe Etunimi Sukunimi 16 Vaihe 3

17 Lapset, nuoret ja perheet - Pilotti 2 Maakunnallinen lasten, nuorten ja perheiden erityispalvelumalli Vaihe 1 Yhteisen mallin luominen, versio 1.0 valmis toukokuussa Vaihe 2 Mallin vaiheittainen käyttöönotto Vaihe 1 Vaihe 2 17

18 Palvelumalli - lapset, nuoret ja perheet 1.Taso Lähi- ja peruspalvelut Perheiden arki ja elinolot: asuminen, asuinalue, yhteisöllisyys, harrastustoiminta, toimeentulo, työn ja perheen yhteensovittaminen jne. Avoimet yhteiset peruspalvelut: neuvolat, varhaiskasvatus, esija perusopetus, aamu- ja iltapäivätoiminta, opiskeluhuolto, kulttuuri, liikunta, nuorisotyö, sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut (perhetyö, kotipalvelu jne.), avo- ja suun terveydenhuolto, työvoimapalvelut, SRK:n ja 3.sektorin toiminta jne. 2.Taso Maakunnalliset palvelut Maakunnalliset erityispalvelut: lastensuojelulain mukainen työskentely, vammaispalvelut, kuntoutus, kasvatus- ja perheneuvola, ammatillinen koulutus, oikeudelliset palvelut, perhesovittelu, tehostettuperhetyö, erikoissairaanhoidon avohoito, etsivä nuorisotyö, kotouttaminen jne. Maakunnallinen osaamis- ja tukikeskus: tutkimus, kehittämis- ja koulutustoiminta, konsultaatio, sijaishuoltoyksikkö, lasten ja nuorten päihdekuntoutus, erikoissairaanhoidon osastohoito, eriytynyt erityisopetus, sairaalaopetus, ensi- ja turvakoti jne. Palveluohjaus Sähköiset palvelut ja asiointi, itsehoito Yksi asiakas, yksi suunnitelma 3.Taso Kansalliset erityispalvelut Kansallinen taso erityiserityistaso: oikeuspsykiatriset palvelut, lastensuojelun vaativa erityisosaaminen, moniongelmaiset maahan muuttaja lapset ja nuoret, rikosseuraamus ym. erityiserityispalvelut Yhteistyö Petri Oinonen

19 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUJEN ORGANISOINTI TULEVAISUUDESSA? 1.Taso: Perheiden arki ja elinolot: Yhteisöllisyys, vertais- ja harrastustoiminta, kaupat, pankit, srk:n ja 3. sektorin palvelut, ym. lähipalvelut 1. Taso: Avoimet yhteiset peruspalvelut: Neuvolatoiminta, varhaiskasvatus, opetus, opiskeluhuollon terveydenhoitaja- ja lääkärityö sekä psykologi- ja kuraattoritoiminta, sosiaalihuoltolain mukainen lastensuojelutyö Perhekeskusmallin mukainen työskentely: Jämsä ja Arjen verkostojen ja virallisten Kuhmoinen verkostojen yhdistäminen. Eivät ole tällä Alueellinen vastuu ja hetkellä mukana koordinaatio KS Sote hankkeessa 2. Taso: Maakunnalliset erityispalvelut: Nykyisten perheneuvoloiden pohjalle (vrt Eksoten lasten ja nuorten talot) 2. Taso: Maakunnallinen osaamis- ja tukikeskus: Vaativien palveluiden kokonaisuus Petri Oinonen Kansallinen taso: Erityiserityistaso Liikkuvat ja sähköiset palvelut

20 Kati Palsanen ja Jonna Heliskoski Esitys: Korjaavista palveluista perheiden hyvinvoinnin tukemiseen huomioiden inhimillisyys ja kustannustietoisuus (ks.liite) Keskustelua SOS-Lapsikylän mallin soveltuvuudesta ja yhteistyömahdollisuuksista Keski-Suomessa

21 Muut mahdolliset asiat SEMINAARIKUTSU PÄIVYSTYS JA MUUT 24/7 - PALVELUT -SEMINAARI Aika Keskiviikko kello Paikka Hotelli Laajavuoren auditorio, Laajavuorentie 30 Kohderyhmä: Kuntien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon päättäjät, ammattilaiset, pelastusviranomaiset, poliisi, alan järjestöt ja yritykset sekä asiasta kiinnostuneet

22 Ohjelma Seminaarin avaus Ylilääkäri Johanna Tuukkanen, KSSHP: Päivystystoiminta Keski-Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen: Keski-Suomen SOTE hankkeen sosiaalityö päivystyksessä pilotin kokemukset Ylilääkäri Mikko Lintu, KSSHP: Miten takaamme 24/7 palvelut maaseudulla? Johtava sosiaalityöntekijä Laura Vainio Pernu, sosiaalipäivystysyksikkö, Jyväskylän Kaupunki ja johtaja Tuija Hauvala, kriisikeskus Mobile: Sosiaalityö ja kriisipäivystys Hanketyöntekijä Tuija Koivisto, Keski-Suomen SOTE hanke ja teknologiakoordinaattori Sami Siren, Jyväskylän kaupunki: Ikääntyneiden ympärivuorokautinen hoito ja turvapalvelu Keskustelua ja kommentteja Kahvitauko Lääkintöneuvos Taina Mäntyranta, STM: Ajankohtaista päivystyksen säädösvalmistelussa suunniteltuja muutoksia terveydenhuolto- ja sosiaalihuoltolakiin Perusturvajohtaja Anu Pihl: Ohjaus ja neuvonta sekä call center 24/7 toimintana Keskustelua ja kommentteja Johtaja Mikael Palola, Saarikka: Iltapäivän yhteenveto ja suunta eteenpäin

23 Lisätietoja: Petri Oinonen Keski-Suomen SOTE2020-hanke Puh (014) tai