Keski-Suomen SOTE2020 hanke

Transkriptio

1 Keski-Suomen SOTE2020 hanke Lasten, nuorten ja perheiden palvelut uudessa kokonaisuudessa Hanketyöntekijä Petri Oinonen

2 Nykytila

3

4 Nykytilanne: Lasten ja nuorten hyvinvointi eriarvoistuu - monilla asiat ovat kohtuullisen hyvin mutta 100 yläkouluikäisen joukossa esimerkiksi 8 ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan 8 ei ole läheistä ystävää 7 joutuu kiusatuksi viikoittain koulussa 11 on tyytymätön elämäänsä 13 kokee keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta 4 näkee vanhempansa humalassa viikoittain 3 joutuu usein vanhempien fyysisen kuritusväkivallan uhriksi 39 ei juurikaan pidä koulusta 11 lukee heikosti n. 15 ei ole harrastusta (7-17 v) 8 elää pienituloisessa perheessä (Kouluterveyskysely, WHO koululaiskysely, Lapsiuhritutkimus, OKM/Vapaa-aikaselvitys)

5

6 Lähtökohdat Sipilän hallituksen ohjelmassa Lasten ja perheiden hyvinvoinnin ja omien voimavarojen vahvistaminen STM:n Kärkihanke 3 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma välineenä tähän

7 LAPE muutoksen suunta Hallintokuntaisista -> lapsi- ja perhelähtöisiin Hajanaisista -> yhteensovitettuihin Byrokraattisista tai vakioratkaisuista -> tarpeen mukaisiin Palokuntatoimista -> oikea-aikaisiin Hankeähkystä-> pysyvään muutoksen

8 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma #kärkihanke #lape Muutosta ohjaavat periaatteet Lapsen oikeudet ja lapsen etu Voimavarojen vahvistaminen Lapsi- ja perhelähtöisyys Perheiden monimuotoisuus

9 Hallituksen toimintasuunnitelma KAIKKI lasten, nuorten ja perheiden palvelut sovitetaan yhteen integroiduksi lapsi- ja perhelähtöiseksi palvelujen kokonaisuudeksi. Muutoksella vahvistetaan peruspalveluja ja siirretään painopistettä ehkäiseviin sekä varhaisen tuen ja hoidon palveluihin.

10 Hallitusohjelma tavoitteita Palvelut järjestetään lapsi- ja perhelähtöisesti hallintorajat ylittäen. Vahvistetaan vanhemmuutta ja matalan kynnyksen palveluita. Lähtökohtana on lapsen etu ja perheiden monimuotoisuus. Koulua ja varhaiskasvatusta kehitetään tukemaan lapsen hyvinvointia. Lisätään velvoitteita puuttua kiusaamiseen. Kohdennetaan määrärahoja lapsiperheiden kotipalvelun saatavuuden turvaamiseksi. Vahvistetaan eropalveluita. Turvataan erotilanteessa lapsen oikeus sekä isään että äitiin.

11 Hallitusohjelma tavoitteita Uudistetaan tietosuojalainsäädäntö moniammatillisen yhteistyön lisäämiseksi. Uudistetaan lastensuojelua paremmin asiakkaiden tarpeisiin keskittyväksi ja vähennetään byrokratiaa. Lapsi- ja perhepolitiikkaa sekä palveluita johdetaan hallintorajat ylittäen. Otetaan käyttöön lapsi- ja perhevaikutusten arviointi. Jatketaan väestölähtöisen budjetoinnin ja lasten hyvinvoinnin seurannan kehitystyötä. Viedään käytäntöön perheystävällisten työpaikkojen toimintamalleja.

12 Suomalainen lasten, nuorten ja lapsiperheiden uusi malli perustuu yhteiseen asiakkuuteen yhteinen tiedon hallinta yhteinen johtaminen yhteiset resurssit

13 erityisen tuen ja avun tarpeessa oleville, vaikeasti oireileville lapsille ja nuorille

14 12/2016 Osaamis- ja tukikeskukset erityisen tuen ja avun tarpeessa oleville, vaikeasti oireileville lapsille ja nuorille

15

16

17 12/2017 Matalan kynnyksen perhekeskukset

18

19 Muutosohjelman odotetut tulokset Kunnissa, itsehallintoalueilla ja valtion viranomaisissa on sitouduttu päätöksenteossa ja palveluissa lapsen oikeuksia edistävään toimintakulttuuriin. Kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelut on sovitettu yhteen integroiduksi lapsi- ja perhelähtöiseksi kokonaisuudeksi. Muutostyö on käynnistynyt kunnissa ja itsehallintoalueilla. Oikea-aikainen palveluiden saatavuus on parantunut, kun tuen painopiste on siirtynyt korjaavista palveluista kaikille yhteisiin, yleisiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen tukeen ja hoitoon.

20 Muutosohjelman odotetut tulokset Kansallinen ohjaus, lainsäädäntö ja muu johtaminen on uudistettu pysyvän muutoksen tueksi. Lasten, nuorten ja perheiden parissa työskentelevien ammattihenkilöiden koulutussisältöjä ja työvälineitä on uudistettu muutosta tukeviksi. On saatu aikaan huomattavia kustannussäästöjä vähentämällä korjaavien palveluiden tarvetta ja huoltajuuskiistoja. On pystytty vastaamaan kustannusvaikuttavasti lasten ja perheiden hyvinvointitarpeisiin niukkenevien julkisten määrärahojen puitteissa.

21 Vammainen lapsi/nuori

22 Haasteita On vaikeaa kategorisesti jakaa tämä kohderyhmä peruspalveluiden ja erityispalveluiden (LAPEn nyt määrittelemällä tavalla) asiakkaiksi. Vammaiset lapset/nuoret ovat lukumääräisesti pieni kohderyhmä tuleeko huomioiduksi tarpeeksi hyvin? Huolena on, että onko Kela ollut tarpeeksi aktiivisesti mukana, koska Kela on vammaisryhmän kannalta keskeinen toimija.

23 Haasteita Kuntoutustoiminnan ja arjen yhteensovittaminen sekä koulussa että kotona on haaste. Tietoa pitäisi olla enemmän ja ammattilaisilla pitäisi olla perusosaaminen vammaisten lasten ja nuorten kohtaamisessa kaikilla tasoilla (päiväkodit, koulut, harrastukset, oppilaitokset, työpaikat). Näin näitä lapsia ja nuoria ei pelättäisi ja sen takia jätettäisi syrjään. Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiössä on meneillään hanke, jossa yritetään kehittää koulun ja kuntoutuksen ja kodin yhteistyötä sekä opettajien ja koulujen käytäntöjä.

24 Hankesuunnitelman päivitys lähtökohtana YK:n lapsen oikeuksien sopimus YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista korostaa lapsen edun ensisijaisuutta ja lapsen oikeutta tulla kuulluksi häneen vaikuttavissa asioissa sekä saada näkemyksensä huomioiduksi ikänsä ja kypsyytensä edellyttämällä tavalla (vammaisia lapsia koskeva 7 artikla). YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa on myös muita artikloja, jotka ovat oleellisia tämän muutosohjelman kannalta. Ehdotetaan, että kyseinen sopimus on perusteltua mainita muutosohjelmassa.

25 Hankesuunnitelman päivitys perheiden monimuotoisuus Muutosohjelma tunnistaa perheiden monimuotoisuuden, joka tarkoittaa: erilaisia perhemuotoja: kahden huoltajan perheet, yksinhuoltajaperheet, uusperheet, yhteishuoltajaperheet, sateenkaariperheet monikulttuuriset perheet ja maahanmuuttajaperheet romani, saamelais- ja viittomakieliset perheet yksin, ilman huoltajaa maahan tulleet alaikäiset monilapsiset perheet adoptio- ja sijaisperheet vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten ja nuorten perheet

26 Hankesuunnitelman päivitys Ehdotetaan seuraavia tarkennuksia: Vammaisten lasten, nuorten ja vanhempien osalta olisi hyvä tarkistaa, mitä toimenpiteitä on kirjattu Suomen vammaispoliittiseen ohjelmaan. Mitä vaikutuksia jo nyt tehdyillä perheisiin kohdentuvilla muutoksilla on vammaisiin lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Muutosohjelmaluonnoksesta puuttuu kokonaan maininta lasten ja nuorten vammaisista vanhemmista.

27 Hankesuunnitelman päivitys palveluiden nykytilaan ehdotetaan seuraavaa lisäystä: Vammaisuus on usein koko elämän kestävää tai hyvin pitkäaikaista. Vammaisen lapsen tai vammaisen vanhemman tilanne vaikuttaa koko perheeseen. Mikäli vammaiset ja pitkäaikaissairaat lapset tai vanhemmat eivät saa riittävää tukea ja apua, vammaisten henkilöiden yhdenvertainen osallisuus ja osallistuminen yhteiskunnassa ei toteudu. Syrjäytyminen voi alkaa jo hyvin nuorena esimerkiksi koulunkäynnin estyessä riittämättömien tukitoimien puuttuessa. Myös vanhempien uupuminen voi lisätä vammaisten lasten sijoituksia kodin ulkopuolelle. Vammaisten lasten vanhemmilla on moninkertainen riski erota verrattuna vammattomien lasten vanhempiin.

28 Hankesuunnitelman päivitys lapsilähtöiset palvelut Lapsilähtöisissä palveluissa aikuinen arvostaa lapsen ja nuoren omaa toimijuutta ja lapsen kokemusta ja tietoa. Aikuinen osaa käyttää myös vaihtoehtoisia kommunikaatiomuotoja niin, että eri tavoin viestivät lapset ja nuoret tulevat kuulluiksi. Mahdollisuus käyttää omaa kieltään, esimerkiksi viittomakieltä tai muuta kuin suomea tai ruotsia, vahvistaa lapsen kuulluksi tulemista. Myös eri tavalla toimintarajoitteisten lasten ja nuorten ääntä kuunnellaan käyttäen tarvittaessa erilaisia mukautettuja menetelmiä.

29 Hankesuunnitelman päivitys lapsi- ja perhelähtöiset palvelut Ehdotetaan seuraavia tarkennuksia: Erityistä toimintakyvyn tukea tarvitsevien lasten ja nuorten kuntouttavat palvelut toteutetaan osana arkea monitoimijaisessa yhteistyössä Palvelujen ja työkäytäntöjen tulee mahdollistaa myös toimintarajoitteisten henkilöiden mahdollisuus osallistua ja saada palveluja.

30 Hankesuunnitelman päivitys muiden erityistason palveluiden kehittäminen Ehdotetaan seuraavaa lisäystä: Muutosohjelmassa huomioidaan Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihanke ja kehitetään vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten ja heidän perheidensä palveluja painottaen palvelujen painopisteen siirtämistä ennaltaehkäiseviin sekä varhaisen tuen ja hoidon palveluihin. Vammaisten lasten ja muiden perheenjäsenten tukemista vahvistetaan, jotta vammaisten lasten huostaanotoilta ja sijoituksilta vältytään ja ehkäistään vammaisten lasten vanhempien eroja.

31 KESKI-SUOMEN SOTE2020-HANKE - Lapset, nuoret ja perheet

32 LAPSET, NUORET JA PERHEET Ydin- ja tukiprosessit 1. KAIKKI LAPSET, NUORET JA PERHEET Arjen tuki (edistävät ja ehkäisevät palvelut sekä opetus, n.80% kokonaisuudesta) VANHEMPIEN ARJEN TUKI LAPSEN/NUOREN ARJEN TUKI - Perheen voimavarojen vahvistaminen - Elämänhallintataitojen edistäminen - Kotikasvatuksen tukeminen - Harrastustoiminnan tukeminen - Kotiin vietävät palvelut/tuki: - Fyysisten ja virtuaalisten kohtaamisten turvaaminen Kotipalvelu, perhevalmennus jne. - Koulutusjärjestelmässä pysymisen turvaaminen 2. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAT LAPSET, NUORET JA PERHEET (sosiaali- ja terveydenhuollon erikois- ja erityispalvelut sekä kuntoutus, erityisopetus ja varhaiskasvatus, n.20% kokonaisuudesta, mutta suurin osa kustannuksista) Palveluohjaus, asiakasryhmittely, tutkimus, koulutus, kehittäminen, tiedon hallinta (yksi lapsi yksi suunnitelma), tilat, johtaminen, henkilöstö, talous ym. tukiprosessit NEUVOLA VARHAISK. / PERUSOPETUS-OPPILASHUOLTO / 2.ASTE-OPISKTH.-SAINT / OPISK.-TYÖ-TYÖTH -7KK 0 1,5V 4V 6V 7V 12V 15V 18V 19V 29V Prosessin kulku lapsen/nuoren elämänkaaressa

33 SOTE erityispalvelut Tavoitteet : YK/lapsen oikeuksien sopimuksen tarkoittama lapsen etu: Hallintokunnista tarvelähtöisyyteen Matalan kynnyksen tuki vahvistuu PERHEKESKUS (harmaa alue) asuinalueen avoimet yhteiset palvelut ja niiden koordinoima laaja verkosto, jossa mukana kansalaistoiminta, seurakunnat, yritykset, yms Seudulliset SOTE palvelut 1. taso: Perheen elinolot. Asuinalue, asuminen, toimeentulo, työn ja perheen yhteensovittamin en 2. taso: Avoimet yhteiset peruspalvelut. Kulttuuri, liikunta, neuvolat, oppilashuolto, varhaiskasvatu s, koulutus, kasvatusvalme nnus, perheneuvont a, perhetyö, kotiapu ja nuorisotyö, nuorisotiedotu s ja neuvonta, ohjaamot ym. nuorille 3. taso: Tehostettu tuki (ongelmalähtöinen). Lastensuojelu, Kasvatus- ja perheneuvola,, oikeudelliset palvelut, perhesovittelu perhetyö, parisuhteen tuki, kotiapu, erikoissairaanhoi don avohoito, tason 2. tukeminen, yms. Palveluohjaus, kotouttaminen? Etsivä nuorisotyö Sähköiset palvelut ja asiointi itsehoito Osaamis- ja tukikeskus 4. taso: Erityinen tuki. Sijaishuolto, erikoissairaan hoidon osastohoito, eriytynyt erityisopetus, sairaalaopetu s, oikeuspsykiat riset palvelut, lastenasiainta lo. kriminaalihuo lto

34 Keski-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palvelumallin kehittämistyön eteneminen Vaihe 1 12/2014-4/2015 Vaihe 2 6/ /2016 Vaihe 3 11/2016 ->? ISO KUNTAKIERROS (21 kuntaa) Kuntalaisten kuuleminen palvelumallin määrittelytyössä Henkilöstötilaisuudet (valmentaminen ja hyvien käytäntöjen kerääminen) KYSELYT järjestöille ja heidän asiakkailleen sekä ammattilaisille KESKI-SUOMEN SOTE2020-HANKKEEN LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN TYÖRYHMÄ SEKÄ SEMINAARIEN TYÖPAJAT Missio-visio-strategia, yhteinen näkemys tavoitteista ja etenemistavasta VISIO: Korjaavasta tukevaan yksilöstä verkostoon Pilotti 1: Perhekeskusmallin kehittäminen ja juurruttaminen Keski-Suomessa Keski-Suomen Sote palvelumalli Pilotti 2: Keski-Suomen lasten, nuorten ja perheiden erityispalvelumalli. Perhekeskusmallin käyttöönottaminen Keski-Suomessa. Verkostotyön yhteensovittaminen - Lähiverkostot (perheiden arki) - Viralliset verkostot (perhekeskusmallin mukaiset) - Seudulliset erityispalvelut - Erikoistason eriytyneet palvelut Alueellisen osaamisja tukikeskustoiminnan käynnistäminen?

35 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUJEN ORGANISOINTI TULEVAISUUDESSA? (kuva on päivitetty versio) 1. Taso: Asukkaiden arki ja lähipalvelut: Yhteisöllisyys, vertais- ja harrastustoiminta, kaupat, pankit ym. lähipalvelut, kolmannen sektorin palvelut. 2. Taso: Lasten ja nuorten peruspalvelut: Neuvolatoiminta, varhaiskasvatus, opetus, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitaja- ja lääkärityö sekä psykologi- ja kuraattoritoiminta, lastensuojelu, perhetyö, Perhekeskusmallin mukainen työskentely: Arjen verkostojen ja virallisten verkostojen yhdistäminen. Alueellinen vastuu ja koordinaatio. Jämsä ja Kuhmoinen eivät ole tällä hetkellä mukana Keski-Suomen SOTE2020- hankkeessa. 3. Taso: SOTE erityispalvelut: Vrt. Eksoten lasten ja nuorten talo 4. Taso: Maakunnallinen osaamis- ja tukikeskus vaikeasti oireileville, paljon tukea tarvitseville 5. Kansallinen taso erityiserityistaso Liikkuvat ja sähköiset palvelut

36 Lisätietoja: Petri Oinonen Keski-Suomen SOTE2020-hanke Puh (014) tai