Keski-Suomen SOTE2020 hanke. Lasten, nuorten ja perheiden erityispalvelumalli työryhmän kokous

Transkriptio

1 Keski-Suomen SOTE2020 hanke Lasten, nuorten ja perheiden erityispalvelumalli työryhmän kokous

2 Kokouksen esityslista 13:00 1. Kokouksen avaus 2. Läsnäolijoiden toteaminen ja esittäytyminen 3. Työryhmän järjestäytyminen - puheenjohtajan ja sihteerin valinta 4. Esityslistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi ja kokouksena aikataulu 5. Edellisen kokouksen muistion tarkistaminen ja johtopäätösten tekeminen 13:20 6. Kuulumiset STM:n kärkihanke 3:n lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman ohjausryhmästä Tavoitteen kertaaminen 13:45 8. Täydennykset ja kommentit Keski-Suomen lasten, nuorten ja perheiden erityispalvelumalliin versio :15 9. Muut mahdolliset asiat 10. Seuraava työryhmän kokous, jatkosta sopiminen 15: Kokouksen päättäminen

3 Tapausesimerkit Johtopäätökset Varhain huomataan ja tehdään havaintoja, mutta välttämättä ei toimita Hoidetaan omia viipaleita, kokonaisuus ei ole kenenkään hallussa Perheen tilanne pitäisi huomioida kokonaisuutena Tuen pitäisi olla konkreettista Yhteistä orientaatiota ja koulutusta tarvitaan ammattilaisille Yhteinen kieli eri toimijoiden kesken on tärkeää

4 Tapio Räty - Eduskunnan oikeusasiamies Sosiaali- ja terveydenhuollon (myös sivistyspuolen) epäselvyydet ovat yleisesti muun muassa seuraavia: Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon rajapinnat ja järjestämisvastuun jakautuminen, erityisesti psykiatrinen avohoito Sijaishuollossa olevan lapsen oikeus perusopetukseen Palvelutarpeen arviointi ja päätöksenteko sosiaalitoimessa Yhteistyökysymykset viranomaisten kesken Resurssien riittävyys Työnkulut

5 Kuulumiset LAPE ohjausryhmä Hankesuunnitelma on valmis; valtioneuvosto ja HYTE ministeriryhmä ovat hyväksyneet LAPE päälinjat Hankesuunnitelma virallistetaan Seuraavana vaiheena on syventävien muistioiden tekeminen: esim. päätösten lapsivaikutusten arvioinnin käyttöön ottaminen, välineet lapsilähtöiseen budjetointiin, lapsiystävällisen kunnan toimintamallin levittäminen, teoreettisen perustan ja yhteisen lapsikäsityksen määrittäminen, turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuton asiat, matalan kynnyksen palvelujen verkostoiminen, lastensuojelu, muut erityistason palvelut asiakkaiden tarpeiden mukaisiksi, vaativien palveluiden kokonaisuus

6 Kuulumiset LAPE ohjausryhmä Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman tieteellinen neuvonantajaryhmä on perustettu: Tavoitteena on mm. teoreettisen perustan ja lapsikäsityksen luominen, tuoda hankkeen käyttöön uusin tutkimustieto, verkostoida tutkimuksen kenttää Jäsenet: Lea Pulkkinen (psykologia), Tarja Pösö (sosiaalityö), Jari Sinkkonen (lastenpsykiatria), Mirjam Kalland (kasvatustiede, perhetutkimus) Jarkko Hautamäki (psykologia, kasvatustiede), Heikki Hiilamo (yhteiskuntapolitiikka), Suvianna Hakalehto (oikeustiede)

7 Kuulumiset LAPE ohjausryhmä Sote uudistus: - valtion ohjauksen välineet: laki, tieto, raha, digi - kannustintyöryhmä, 50milj. varattu rahaa - Kela-korvaukset maakunnille, samoin YTHS, työterveys ja kuntoutus - laki voimaan 7/ lisätietoa: alueuudistus.fi sivuilta

8 Kuulumiset LAPE ohjausryhmä Opetus- ja kulttuuriministeriön kärkihankkeet Kärkihanke 1 Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Kärkihanke 4 Parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta Kärkihanke 6 Nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan Paljon yhtymäkohtia LAPE kärkihankkeeseen, 90milj.euroa varattuna rahaa

9 Kuulumiset LAPE ohjausryhmä Kuntakokeilujen käynnistämisavustukset - toukokuussa millä edellytyksellä rahaa voi saa, - hakuaika kesä/syksy - syyskuussa käynnistämisavustusten saajien julkistaminen - kriteerejä rahoitukselle: pääpaino useiden kuntien/maakunnan tason laajemmissa kokeiluissa; uudistetaan rakenteita, kehitetään sisältöjä, implementoidaan ja pilotoidaan

10 Kuulumiset LAPE ohjausryhmä Kriteerejä rahoitukselle Toiminnan tulee toteuttaa muutosohjelman tavoitteita ja mahdollistaa maakunnallista palveluvalikon rakentamista Monen kunnan/kuntayhtymän/sairaanhoitopiirin yhteistä toimintaa ottaen huomioon tuleva sote-alue Sivistys/sote-integraatio Moniammatillisuus, ennaltaehkäisevyys, varhainen tuki Levitettävyys laajemmalle Kunta/sote-rajapintoja rakentavan yhteistyön ja integraation kehittäminen Asiakkaiden osallisuus kehittämisessä oltava mukana, esimerkiksi palvelumuotoilu-menetelmien kautta

11 Kuulumiset LAPE ohjausryhmä Matalan kynnyksen palvelujen verkostoiminen Otetaan käyttöön paikallisesti sovellettava perhekeskustoimintamalli. Perhekeskustoimintamalli toimii maakunnan sote-palvelujen, kuntien palvelujen sekä järjestöjen ja seurakuntien lapsi- ja perhetoiminnan yhteen sovittajana. Kaikille lapsiperheille suunnattu perhekeskus on tapa koota hajanaisia palveluita ja siirtää painopistettä varhaiseen tukeen.

12 Kuulumiset LAPE ohjausryhmä Erityistason palvelut Sote-uudistuksessa toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon perusja erityistason palvelujen sekä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelujen integraatio palvelujen asiakaslähtöisyyttä korostaen. LAPEmuutosohjelmassa myös lasten, nuorten ja perheiden somaattisen ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon vaativia palveluja kehitetään sote-uudistuksen suuntaan asiakaslähtöisiksi integroituviksi palveluiksi. Erityisesti painotetaan perustason vahvistamista ja palvelujen painopisteen siirtämistä ennaltaehkäiseviin sekä varhaisen tuen ja hoidon palveluihin, keinona muun muassa erityistason palvelujen tarjoaminen saumattomasti peruspalvelujen yhteydessä, jalkautuvien konsultaatiopalvelujen lisääminen ja digitaaliset konsultaatio- ja yhteistyömuodot.

13 Kuulumiset LAPE ohjausryhmä Vaativien palveluiden kokonaisuus (osaamis- ja tukikeskukset): - Sekä maakuntatason, että viiden yhteistoiminta-alueen (yliopistokeskussairaaloiden) pohjalta tapahtuvaa Osaamis- ja tukikeskukset toimivat vaativan, erityistä osaamista edellyttävän asiakastyön keskuksina. Asiakastyössä kehitetään erityisesti jalkautuvaa konsultaatiotoimintaa ja digitaalisin menetelmin lähipalveluiksi tuotavia palveluita. Osaamis- ja tukikeskukset tuottavat myös konsultaatio- ja koulutuspalveluja alueensa peruspalvelujen toimijoille sekä huolehtivat osaltaan tutkimus- ja kehittämistyöstä yhteistyössä yliopistojen kanssa. Osaamis- ja tukikeskuksien palvelut kohdistuvat näin ollen sekä yksilöllisesti lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin että kokonaisten työyhteisöjen, kuntien tai alueen tarpeisiin. Osaamis- ja tukikeskuksien palvelutarjonnalla taataan alueellisesti erityispalveluiden saavutettavuus ja laatu.

14 3.Taso Kansalliset erityispalvelut 1.Taso Lähi- ja peruspalvelut Perheiden arki ja elinolot: asuinalue, asuminen, yhteisöllisyys, harrastustoiminta, SRK ja 3.sektori, toimeentulo, työn ja perheen yhteensovittaminen jne. Avoimet yhteiset peruspalvelut: neuvolat, varhaiskasvatus, koulut, opiskelijahuolto, kulttuuri, liikunta, nuorisotyö, nuorisotiedotus ja -neuvonta, ohjaamot, sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut (perhetyö, kotipalvelu), kasvatusvalmennus, perheneuvonta, avoterveydenhuolto jne. 2.Taso Maakunnalliset palvelut Maakunnalliset erityispalvelut: (ongelmalähtöinen) lastensuojelulain mukainen lastensuojelutyö, vammaispalvelut, kuntoutus, kasvatus- ja perheneuvola, oikeudelliset palvelut, perhesovittelu, tehostettuperhetyö, parisuhteen tuki, erikoissairaanhoidon avohoito, etsivä nuorisotyö, kotouttaminen jne. Maakunnallinen osaamis- ja tukikeskus: tutkimus, kehittämis- ja koulutustoiminta, konsultaatio, sijaishuolto, lasten ja nuorten päihdekuntoutus, erikoissairaanhoidon osastohoito, eriytynyt erityisopetus, sairaalaopetus, ensi- ja turvakoti jne. Palveluohjaus, yhteistyö Sähköiset palvelut ja asiointi, itsehoito Kansallinen taso erityiserityistaso: oikeuspsykiatriset palvelut, lastenasiaintalo, lastensuojelun vaativa erityisosaaminen, moniongelmaiset maahan muuttaja lapset ja nuoret, rikosseuraamus ym. erityiserityispalvelut Yksi asiakas, yksi suunnitelma Petri Oinonen

15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUJEN ORGANISOINTI TULEVAISUUDESSA? 1.Taso: Perheiden arki ja elinolot: Yhteisöllisyys, vertais- ja harrastustoiminta, kaupat, pankit, srk:n ja 3. sektorin palvelut, ym. lähipalvelut 1. Taso: Avoimet yhteiset peruspalvelut: Neuvolatoiminta, varhaiskasvatus, opetus, opiskeluhuollon terveydenhoitaja- ja lääkärityö sekä psykologi- ja kuraattoritoiminta, sosiaalihuoltolain mukainen lastensuojelutyö Perhekeskusmallin mukainen työskentely: Jämsä ja Arjen verkostojen ja virallisten Kuhmoinen verkostojen yhdistäminen. Eivät ole tällä Alueellinen vastuu ja hetkellä mukana koordinaatio KS Sote hankkeessa 2. Taso: Maakunnalliset erityispalvelut: Nykyisten perheneuvoloiden pohjalle (vrt Eksoten lasten ja nuorten talot) 2. Taso: Maakunnallinen osaamis- ja tukikeskus: Vaativien palveluiden kokonaisuus Petri Oinonen Kansallinen taso: Erityiserityistaso Liikkuvat ja sähköiset palvelut

16 1. Erityistason palveluiden tarjoaminen peruspalveluissa - konsultaatio- ja yhteistyömuodot Mitkä ovat tarpeet arjen työssä millaista erityisosaamista tarvitaan peruspalveluissa? Toteutus ja keinot: miten erityisosaaminen viedään perustasolle? Olemassa olevat toimivat mallit ja käytännöt? Uudet ideat ja mallit jotka tulisi ottaa käyttöön?

17 2. Sähköiset palvelut/järjestelmät Konsultaatio- ja yhteistyömuodot Mitä toimivia sähköisiä palveluita meillä on? Minkälaisia sähköisiä palveluita tarvitaan, mitkä ovat sähköisten palveluiden mahdollisuudet?

18 3. Tutkimus, koulutus ja kehittäminen Kuinka tieto välittyy kahteen suuntaan osaamis- ja tukikeskuksesta kentälle, kentän tarpeista tutkijoille, kehittäjille ja kouluttajille?

19 Koulutuskutsu Muut asiat Kirsi Mustonen Intensiivisen avohoidon kehittäminen lastenpsykiatriassa projekti järjestää koulutuksen, joka on tarkoitettu sekä lastenpsykiatrian, että lastensuojelun työntekijöille ja se toteutuu ma , paikkana on Keskussairaala, luentosali 1. Aiheita ovat seuraavat: klo Moniammatillinen ongelmanmäärittely ja hoitosuunnitelma - Ideana on kehittää yhteistyötä siten, että lapsen ja perheen lähiverkosto voisi yhteistyössä lastenpsykiatrian kanssa muodostaa yhteisen näkemyksen ydinongelmista sujuvasti näin voitaisiin välttää päällekkäistä/eriaikaista/sekoittavaa työtä ja päästä varhemmin siihen vaiheeseen, jossa ydinongelmien ratkaiseminen on mahdollista työnjako sopien

20 Muut asiat Kirsi Mustonen klo Mentalisaatiota vahvistava työskentely lasten ja perheiden mielenterveystyössä - Episteeminen (=aitouteen ja totuuteen pohjautuva) luottamus syntyy, kun itseä on mentalisoitu osuvasti. Episteeminen epäluottamus synnyttää sietämättömän eristäytymisen ja yksinjäämisen kokemuksen, jota vastaan yksilö pyrkii kaikin keinoin suojautumaan, ja joka näkyy ulospäin hänen käyttäytymisessään. Lastenpsykiatrisen ja lastensuojelun työn näkökulmasta mentalisaatioon kohdentuva työote tarkoittaa mahdollisuutta rakentaa episteemistä luottamusta vanhemman/perheen/lapsen ja työntekijän välillä Liitteenä artikkeli Mentalisaatiosta Ilmoittautuminen: minna.nattinen@ksshp.fi Koulutusta voi seurata myös reaaliaikaisesti suorana lähetyksenä nettiyhteydellä (ilmoittautumista ei tarvita). Selkeä äänentoisto edellyttää kuulokkeiden käyttämistä Tässä toukokuun tilaisuutta varten etäosallistumislinkki: Tervetuloa! Kirsi Mustonen, lastenpsykiatrian ylilääkäri

21 Lisätietoja: Petri Oinonen Keski-Suomen SOTE2020-hanke Puh (014) tai