EETTINEN KUORMITTAVUUS JOHTAJIEN TYÖSSÄ (hankenumero )
|
|
- Mari Heikkinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 + 1 TUTKIMUSHANKKEEN LOPPURAPORTTI EETTINEN KUORMITTAVUUS JOHTAJIEN TYÖSSÄ (hankenumero ) Hankkeen vastuuhenkilö: Taru Feldt, professori Jyväskylän yliopisto psykologian laitos sähköposti: taru.feldt@jyu.fi puhelin: Tutkimusryhmä: Mari Huhtala, tutkijakoulutettava (Jyväskylän yliopisto) Katriina Hyvönen, tutkijatohtori (Jyväskylän yliopisto) Ulla Kinnunen, professori (Tampereen yliopisto) Anna-Maija Lämsä, professori (Jyväskylän yliopisto) Saija Mauno, Akatemiatutkija (Jyväskylän yliopisto) Risto Puutio, lehtori (Jyväskylän yliopisto)
2 2 Tutkimuksen tavoitteet ja tutkitut johtajat Eettinen kuormittavuus johtajien työssä tutkimushankkeessa tutkittiin johtajien työtä ja heidän hyvinvointiaan eettisten haasteiden, erityisesti eettisten dilemmojen näkökulmasta. Lisäksi selvitettiin, missä määrin eettiset dilemmat kytkeytyvät psykologisen stressin kokemuksiin (ks. Huhtala, Feldt, Lämsä, Mauno & Kinnunen 2011). Lisäksi tutkimme miten johtajat arvioivat organisaatiokulttuurinsa eettisyyttä sekä sitä, miten eettinen organisaatiokulttuuri on yhteydessä johtajien eettiseen organisaatiokulttuuriin. Menetelmällisenä tavoitteena tutkimushankkeessamme oli kehittää validi kyselymenetelmä eettisen kuormittuneisuuden tutkimiseen sekä tutkia eettisen organisaatiokulttuurin mittaamiseen kehitettyä CEV-kyselyn (Kaptein, 2008) validiteettia suomalaisilla johtajilla. Tutkimustulokset perustuvat syksyllä 2009 suomalaisille johtajille kohdistettuun kyselytutkimukseen. Kyselyyn osallistui 902 keskijohdon ja ylimmän johdon edustajaa eri toimialoilta ja eri puolilta Suomea (ks. tarkemmin Huhtala, Feldt, Lämsä, Mauno, & Kinnunen, 2011; Kangas, Huhtala, Lämsä, & Feldt, 2010). Ennen kyselytutkimuksen toteuttamista tehtiin pilottitutkimus, joka perustui 16 johtajan fokusryhmäkeskusteluiden laadulliseen analyysiin (Huhtala ym., 2010). Pilottitutkimuksen havaintoja käytettiin hyväksi kehitettäessä kyselyä eettisen kuormittuneisuuden tutkimiseen. Tutkimushankkeesta on julkaistu useita artikkeleita ja raportteja. Hankkeen aineistoihin perustuen on myös tehty lukuisia opinnäytetöitä sekä pidetty kansallisia ja kansainvälisiä kongressi- ja seminaariesitelmiä. Myös yksi väitöskirja on tekeillä (Mari Huhtala). Hankkeen julkaisuluettelo on esitetty tämän tulostiivistelmän lopussa. Seuraavassa tiivistelmässä on esitetty vain hankkeen päätulokset. Yksityiskohtaisemmat tulokset ja johtopäätökset löytyvät alkuperäisjulkaisuista sekä tuoreesta tuloksia koskevasta katsauksesta (Feldt, Huhtala, & Lämsä, 2012). Eettiset dilemmat johtajan työssä Tutkimuksessamme eettisillä dilemmoilla viitattiin päätöksentekotilanteisiin, joissa on mukana eettinen ulottuvuus. Laura Nashin (1993) mukaan johtajat voivat kohdata kahdentyyppisiä eettisesti haastavia päätöksentekotilanteita. Ensinnäkin on mahdollista, että johtaja ei tiedä, mikä on oikea toimintatapa tietyssä tilanteessa.
3 3 Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi tilannetta, jossa johtajan pitäisi valita irtisanottavia henkilöitä: oikean ratkaisun tekeminen ei ole helppoa tai yksiselitteistä. Toiseksi on mahdollista, että johtaja tietää, mikä on oikea toimintatapa, mutta ei syystä tai toisesta toimi sen mukaisesti. Johtaja voi esimerkiksi tietää, että oikea tapa olisi tehdä ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja, mutta yrityksen budjettivaikeudet eivät mahdollista tällaisia valintoja. Johtaja joutuu siis eettiseen päätöksentekotilanteeseen, jossa hänen on pohdittava oman toimintansa, valintojensa ja päätöstensä oikeellisuutta (ks. Feldt, Huhtala & Lämsä, 2012). Pyysimme laajassa kyselytutkimuksessamme syksyllä 2009 johtajia kuvaamaan vapaasti työuransa eettisesti haastavinta tilannetta. Kuvauksien sisällön analyysin perusteella luokittelimme johtajien vastaukset kahdeksaan sisältöluokkaan (ks. tarkemmin Feldt, Huhtala, & Lämsä, 2012). Joka viides (19.8 prosenttia) vastanneista johtajista koki irtisanomiset uransa haastavammaksi tilanteeksi. Eettisen dilemman synnytti irtisanottavien valinta, irtisanomisperusteiden esittäminen tai irtisanottavan henkilön elämäntilanne. Elämäntilanteesta tulivat esille esimerkiksi pitkään työskennelleen alaisen irtisanominen johtajan mielestä väärin perustein tai sellaisen henkilön irtisanominen, jonka johtaja tiesi työllistyvän jatkossa huonosti (ks. tarkemmin Feldt ym., 2012). Osa johtajista koki haastavimmaksi tilanteekseen myös oikeudenmukaisuuteen (8.3 prosenttia), arvoristiriitoihin (7.4 prosenttia) tai vuorovaikutustilanteisiin (6.7 prosenttia) liittyvät dilemmat. Oikeudenmukaisuuden kuvauksissa korostuivat henkilöstön oikeudenmukainen kohtelu ja esimiehen tasapuolisuus suhteessa alaisiin. Arvoristiriitoihin liittyvät dilemmat kohdistuivat tyypillisesti johtajan omien arvojen ja organisaation, oman esimiehen tai asiakkaiden arvojen väliseen epäsuhtaan. Vuorovaikutustilanteisiin liittyviä dilemmoja oli tyypillisesti koettu alaisten tai asiakkaiden kanssa. Näitä tilanteita olivat esimerkiksi työntekijän kiusaamiseen puuttuminen tai hankalaksi koetun asiakkaan kohtelu. Kuusi prosenttia johtajista kuvasi myös ulkoapäin tulevia paineita lakirikkomuksiin. Näissä kuvauksissa korostuivat esimerkiksi asiakkaan taholta tuleva painostus tai asiakkaan odotukset vääristellä kirjanpitoa. Muita lakiin liittyviä ongelmia olivat tilanteet, joissa asiakas vaatii lahjusta tai tilanteet, joissa johtaja tietää alaisen varastavan yrityksen omaisuutta, mutta ei saa todisteita asiasta. Osalle johtajista vaikeimman eettisen ristiriitakokemuksen oli aiheuttanut organisaation toimintaan liittyvät muutokset, kuten toimintojen ulkoistaminen, fuusiot ja niihin sopeutuminen. Tällaisia organisaation muutokseen liittyviä dilemmoja kuvasi 6 prosenttia johtajista. Johtajat kuvasivat myös eettisesti haastavina tilanteina
4 4 henkilöstön henkilökohtaiset ongelmat (3.7 prosenttia). Tällaisina ongelmina kuvattiin erityisesti työuupumusta, masennusta tai alkoholin väärinkäyttöä, jotka heikensivät työntekijän työssä suoriutumista. Rehellisyyteen liittyviä vaikeita dilemmoja raportoi 3.7 prosenttia johtajista. Näissä tilanteissa eettinen haaste syntyi omaan rehellisyyteen liittyvistä ristiriidoista, kuten katteettomien lupausten antamisesta, tiedon salaamisesta eri syistä johtuen tai asioiden vääristelystä. Johtajien eettinen kuormittuneisuus Eettisiä dilemmoja ei ole aiemmin tarkasteltu johtajien työhyvinvoinnin (esimerkiksi stressi, työuupumus, työn imu) näkökulmasta. Siksi tutkimuksemme tärkeänä lähtökohtana olikin yhdistää psykologisen työhyvinvoinnin tutkimus eettisten dilemmojen käsitteistöön ja tutkimusperinteeseen. Tutkimuksessamme kuvasimme eettisiä dilemmoja psykologisen stressiteorian mukaisina stressitekijöinä (Huhtala, Feldt, ym. 2011; Feldt, Huhtala, & Lämsä, 2012). Jos johtaja ei tiedä, mikä olisi eettisesti haastavassa tilanteessa oikea toimintatapa tai ei syystä tai toisesta pysty toimimaan sen mukaan, minkä tietäisi olevan oikein, syntyy stressiä aiheuttava ristiriitatilanne. Lähestymistavassamme viittasimme stressillä eettisten dilemmojen aiheuttamaan psykologiseen reaktioon, joka voi ilmetä erilaisina psykosomaattisina oireina kuten ahdistuneisuutena, ärtymyksenä, keskittymishäiriöinä, päänsärkyinä, unihäiriöinä ja vatsaoireina. Pitkään ja voimakkaana jatkuessaan stressi voi johtaa myös työuupumukseen. Eettisten dilemmojen yleisyys (kuinka usein johtaja kohtaa työssään eettisesti haastavia tilanteita) ja tilanteissa koettu psykologinen stressi yhdistyvät lähestymistavassamme eettisen kuormittuneisuuden käsitteeksi (ethical strain, ks. Huhtala, Feldt, ym. 2011; Feldt, Huhtala & Lämsä, 2012). Johtajille kohdistettu kyselytutkimuksemme antoi ensimmäistä kertaa tietoa siitä, kuinka usein ja kuinka voimakkaana johtajat kokevat eettistä kuormittuneisuutta työssään. Kyselyssämme eettisesti haastava tilanne määriteltiin sellaiseksi tilanteeksi, jossa ei ole aina selvää, mikä on oikea toimintatapa tai tilanteessa voi joutua syystä tai toisesta toimimaan sääntöjen, normien tai arvojen. Kaikkiaan seitsemän prosenttia tutkimukseen osallistuneista johtajista kohtasi tällaisia eettisesti haastavia tilanteita työssään useamman kerran viikossa ja joka viides (18 prosenttia) useamman kerran kuukaudessa. Toisaalta suurin osa johtajista (58 prosenttia) kohtasi tällaisia tilanteita vain muutaman kerran vuodessa ja 16 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei ole koskaan kohdannut koskaan tällaisia tilanteita. Tulokset osoittivat edelleen, että johtajat
5 5 kokivat jonkin verran stressiä kuten jännittyneisyyttä, levottomuutta, ahdistuneisuutta ja univaikeuksia eettisesti haastavien työtilanteiden vuoksi. Yli puolet koki kuitenkin melko vähän stressiä, ja 10 prosenttia ilmoitti, etteivät koe lainkaan stressiä eettisesti haastavien tilanteiden vuoksi (Huhtala, Lähteenkorva, & Feldt, 2011; Huhtala, Lämsä, ym., 2010). Yleisesti ottaen voidaan kuitenkin todeta, että suomalaisten johtajien kokema eettinen kuormittuneisuus on keskimääräisesti kohtuullisella tasolla. Vähemmistö johtajista kokee työssään voimakasta eettisistä dilemmoista johtuvaa kuormittuneisuutta. Tulos ei sinänsä ole yllättäviä, sillä aikaisemmissa tutkimuksissa suomalaisten johtajien on todettu voivan hyvin työssään muun muassa heidän korkean koulutuksensa, vahvan kompetenssinsa ja työn runsaiden vaikutusmahdollisuuksien vuoksi. Saattaa olla, että nämä samat voimavaratekijät suojaavat johtajia myös eettisesti haastavien tilanteiden aiheuttamalta stressiltä. Mielenkiintoa herättävät myös ne johtajat (16 prosenttia vastanneista), jotka eivät oman ilmoituksensa mukaan olleet koskaan kohdanneet työssään eettisesti haastavia tilanteita. Havaitsimme, että osaselitys eettisten kuormittuneisuuden puuttumiseen tai vähäisyyteen löytyi johtajien kokemasta eettisestä organisaatiokulttuurista. Miten johtajat arvioivat organisaatiokulttuurinsa eettisyyttä? Edellä kuvatut eettiset dilemmat ja niistä johtuva kuormittuneisuus eivät synny tyhjiössä, vaan niihin vaikuttavat organisaation muodolliset ja epämuodolliset eettisyyttä koskevat ajattelu- ja toimintamallit. Eettisyys julkilausuttuna arvona ja käytännön toiminnan ohjenuorana auttaa johtoa ja muuta henkilöstöä fokusoitumaan monimutkaistuvassa ja uusia haasteita sisältävässä työssä sekä tekemään perusteltuja valintoja. Organisaatiokulttuurin eettisyys linjaa päätöksentekoa, tukee henkilöstöä nopeaa toimintaa vaativissa tilanteissa sekä auttaa suunnistamaan erityisesti ongelmien ja ristiriitojen ratkaisuissa (ks. Feldt, Huhtala & Lämsä 2012). Eettinen organisaatiokulttuuri kattaa henkilöstön kokemukset, oletukset ja odotukset siitä, miten organisaatio estää epäeettisyyttä ja edistää eettisyyttä (ks. katsaus Kangas, ym., 2010). Hollantilainen professori Muel Kaptein on kehittänyt normatiivisen yrityksen eettiset hyveet -mallin (Corporate Ethical Virtues, CEV; Kaptein, 2008) joka ottaa kantaa siihen, millainen toiminta organisaatiossa on moraalisesti tavoiteltavaa (ks. katsaus Kangas, ym., 2010). Malli koostuu kahdeksasta osa-alueesta, joiden
6 6 arviointiin on kehitetty 58-osioinen CEV-kysely. Kyselyssä vastaaja arvioi eettistä organisaatiokulttuuria kuvaavia väittämiä 6-portaisella asteikolla (1 = täysin eri mieltä, 6 = täysin samaa mieltä). Tutkimushankkeessamme kysely käännettiin hollannista suomeksi, ja totesimme sen rakennevaliditeetin ja osa-alueiden reliabiliteetit erittäin hyviksi suomalaisessa johtaja-aineistossamme (ks. Huhtala, Feldt, ym., 2011). CEVmallin kahdeksan osa-alueen sisällöt ovat seuraavat: 1. Sääntöjen selkeys viittaa siihen, kuinka konkreettisia, kokonaisvaltaisia ja ymmärrettäviä eettiset odotukset, kuten arvot, normit ja säännöt, ovat johdolle ja työntekijöille. 2. Esimiehen esimerkki viittaa siihen, miten hyvin lähiesimiehet toimivat eettisten odotusten ja sääntöjen mukaisesti. 3. Johdon esimerkki viittaa siihen, miten hyvin johto ja hallitus toimivat eettisten odotusten ja sääntöjen mukaisesti. 4. Toteutettavuus kuvaa käytännössä sitä, että työntekijöillä ja johdolla on riittävästi aikaa, budjetoituja varoja, tarvittavat työvälineet ja tietoa sekä valtaa toteuttaa omia työtehtäviään ja kantaa vastuuta. 5. Organisaation tuki tarkoittaa sitä, että organisaatio ja välitön työympäristö tarjoavat tukea ja mahdollisuuksia samaistua ja sitoutua eettisiin odotuksiin, joita työntekijöiltä ja johdolta odotetaan. 6. Läpinäkyvyys viittaa siihen, miten hyvin eettisen ja epäeettisen toiminnan seuraukset ovat näkyvissä johtajille ja työntekijöille. Korkean läpinäkyvyyden organisaatioissa siis annetaan palautetta ja korjataan sekä omaa että työtovereiden, esimiesten ja alaisten käyttäytymistä eettisemmäksi. 7. Keskusteltavuus tarkoittaa sitä, miten paljon on mahdollista keskustella eettisistä aihepiireistä, kuten eettisistä dilemmoista ja oletetusta epäeettisestä käytöksestä työntekijöiden ja johdon kesken. Hyvä keskustelukulttuuri auttaa myös työntekijöitä oppimaan virheistään, kun taas puhumattomuus ja puheenaiheiden mitätöinti johtaa moraaliseen stressiin ja vahvistaa näin epämoraalista kulttuuria. 8. Toiminnan seuraukset viittaa rangaistavuuteen ja siihen, uskovatko työntekijät ja johto, että epäeettisestä toiminnasta rangaistaan ja eettisestä toiminnasta palkitaan. Lisäksi toiminnan seuraukset viittaa siihen, kuinka hyvin organisaatiot oppivat epäeettisestä toiminnasta. Rankaiseminen epäeettisestä toiminnasta viestii työntekijöille siitä, miten toimia oikein organisaatiossa.
7 7 Tutkimuksessamme suomalaiset johtajat arvioivat oman organisaatiokulttuurinsa keskimäärin melko eettiseksi, kun arvioita kuvattiin CEV-kyselyn kaikkien osioiden keskiarvolla (ks. Huhtala, Feldt, ym., 2011; Kangas, ym., 2010). Kun eettisen organisaatiokulttuurin arvioita tarkasteltiin yllä kuvattujen kahdeksan kuvaajan avulla, havaittiin, että johtajat kokivat organisaationsa arvot, säännöt ja toiminnan ohjenuorat suhteellisen selkeinä. Sen sijaan johtajat arvioivat organisaation tuen muita eettisen organisaatiokulttuurin osa-alueita kielteisemmin (ks. Kangas ym. 2010). Havaitsimme myös, että ylin johto arvioi eettisen organisaatiokulttuurin myönteisemmin kuin keskijohto. Johtajien arviot organisaationsa eettisestä organisaatiokulttuurista erosivat toimialoittain. Rahoitus- ja vakuutusalan johtajat arvioivat organisaatiokulttuurinsa eettisimmäksi jokaisen kahdeksan hyveen osalta. Julkisen hallinnon johtajien arviot eettisestä organisaatiokulttuurista olivat sen sijaan muiden alojen johtajia kielteisempiä (ks. tarkemmin Kangas, ym., 2010). Eettinen organisaatiokulttuuri on johtajan työhyvinvoinnin kivijalka Havaitsimme, että johtajien näkemykset oman organisaationsa eettisestä kulttuurista kytkeytyivät heidän kokemaansa eettiseen kuormittuneisuuteen (Huhtala, Feldt, ym., 2011): Mitä epäeettisemmäksi johtajat arvioivat oman organisaatiokulttuurinsa, sitä enemmän he kokivat myös eettistä kuormittuneisuutta, eli eettisiä dilemmoja ja niistä johtuvaa stressiä. Eettisen kuormittuneisuuden kokemukset olivat vuorostaan yhteydessä vuorostaan johtajien työhyvinvoinnin ongelmiin, erityisesti työuupumuksen kokemuksiin. Erityisesti ongelmat eettisyyden toteuttamismahdollisuuksissa olivat yhteydessä johtajien eettiseen kuormittuneisuuteen ja työuupumukseen. Toisin sanoen kuormittuneisuutta ja jaksamisen ongelmia ilmeni, mikäli johtajilla ei ollut riittävästi aikaa, budjetoituja varoja, tarvittavia työvälineitä, tietoa tai valtaa kantaa vastuuta omista työtehtävistään. Havaitsimme edelleen, että eettiseksi koettu organisaatiokulttuuri oli yhteydessä johtajien työn imuun. Eettiseksi koettu organisaatiokulttuuri suuntasi myös johtajien henkilökohtaisia työtavoitteita (Huhtala, Feldt, Hyvönen, & Mauno, painossa). Merkittävä havainto oli, että eettinen organisaatiokulttuuri kytkeytyi organisaatiolle edullisiin työtavoitteisiin: Ne johtajat, jotka kokivat oman organisaatiokulttuurinsa eettiseksi, raportoivat muita enemmän oman organisaation menestymiseen liittyviä työtavoitteita. Tällaisia työtavoitteita olivat esimerkiksi pyrkimykset parantaa oman osaston tuottavuutta tai
8 8 taata organisaation jatkuvuus ja kilpailukyky. Eettisissä organisaatioissa työskentelevät johtajat tavoittelivat myös arvostuksen saamista omalle työlleen sekä työn vaikuttavuutta jopa yhteiskunnallisella tasolla. Tällaisia tavoitteita olivat esimerkiksi työn hoitaminen hyvin niin, että se saa ulkopuolista tunnustusta tai edistää muiden tahojen kehittymistä ja menestymistä yhteiskunnassa. Epäeettiseksi koetulla organisaatiokulttuurilla näytti tutkimuksessamme olevan yhteys työtavoitteisiin, jotka eivät ole aina organisaation tai yhteiskunnan edun mukaisia. Epäeettisissä organisaatioissa työskentelevät johtajat kuvasivat muita useammin tärkeimmäksi työtavoitteekseen työpaikan vaihdon tai työuran päättämisen (eläkkeelle siirtyminen). Eettinen johtajuus on eettisen organisaatiokulttuurin selkäranka Johtajat ovat itse siten avainroolissa kehitettäessä organisaatioiden kulttuuria kohti eettisiä hyveitä. Tällöin tarkastelun keskiöön nousee eettinen johtajuus. Keskimääräisesti ottaen tutkimukseemme osallistuneet suomalaiset johtajat antoivat omasta johtamisestaan varsin eettisen kuvan (Kangas ym., 2011). Johtajat kuvasivat itseään luotettaviksi sekä ilmoittivat pohtivansa päätöksentekotilanteissa oikeudenmukaisia ja eettisiä arvoja. Eettinen johtajuus toteutuu silloin, kun johtaja toimii alaisilleen esimerkkinä luotettavuudesta ja rehellisyydestä (Brown, Trevinõ, & Harrison, 2005). Tutkimuksemme antoi tukea sille, että eettinen johtamistyyli kytkeytyy eettiseen organisaatiokulttuuriin (Kangas ym., 2011; Huhtala, Kangas, Lämsä & Feldt painossa). Voimakkain yhteys eettisen johtajuuden arvioinneilla löytyi toiminnan seurauksia kuvaavaan eettisen organisaatiokulttuurin osa-alueeseen: ne johtajat, jotka arvioivat johtamistyylinsä eettiseksi, arvioivat myös, että eettisellä ja epäeettisellä toiminnalla on seurauksensa organisaatiossa. Johtajilla onkin mahdollisuuksia vaikuttaa toiminnan seurauksiin palkitsemisen ja rankaisemisen keinoin. Mitä eettisemmäksi johtajat arvioivat oman johtamistyylinsä, sitä paremmiksi he arvioivat myös läpinäkyvyyden ja keskusteltavuuden organisaatiossaan. Läpinäkyvissä organisaatioissa ollaan tietoisia siellä tapahtuvista niin hyvistä kuin huonoistakin asioista, joihin puututaan tarvittaessa. Läpinäkyvyys toimii johtajan toiminnan tarkkailuvälineenä ja kannustaa näin eettiseen johtamiseen. Johtaja on myös avainasemassa keskustelukulttuurin luomisessa, ja voi vaikuttaa sen syntymiseen olemalla helposti tavoitettavissa ja kaikkien ulottuvilla, luomalla
9 9 keskustelulle resurssit ja puitteet ja tekemällä niihin myös aloitteita, sekä ryhtymällä mahdollisiin jälkitoimiin, jos niihin on aihetta. Johtopäätökset ja suositukset Tutkimushankkeen tulosten perusteella on tehty useita käytännön johtopäätöksiä ja suosituksia, jotka on koottu yksityiskohtaisemmin tuoreeseen työhyvinvointia käsittelevään kirjanlukuun (Feldt, Huhtala & Lämsä 2012) sekä tutkimustuloksista tehtyyn raporttiin (Kangas ym., 2010). Johtajilla itsellään on tärkeä rooli niin oman kuin muunkin henkilöstön eettisen kuormittuneisuuden vähentämisessä. Tiivistettynä voidaan kuitenkin todeta, että seuraavan keinovalikoiman avulla voidaan vähentää johtajien eettistä kuormittuneisuutta ja edistää heidän hyvinvointiaan. 1) Eettisten dilemmojen tunnistaminen. Eettisen kuormittavuuden vähentämiseksi on tärkeää tunnistaa eri toimialoilla johtamistehtävissä toimivien tavanomaisia eettisesti epäselviä tilanteita (eettisiä dilemmoja). Eettisiä dilemmoja voidaan tehdä näkyviksi organisaatioissa esimerkiksi yhteisissä keskustelutilaisuuksissa, johtajien työnohjauksessa ja koulutuksessa. Tutkimushankkeessamme kehitetyt kyselymenetelmät (ks. Kangas ym., 2010; Huhtala, Lähteenkorva & Feldt 2011) voivat olla avuksi dilemmojen tunnistamisessa laajoissa organisaatiokyselyissä. 2) Eettisen normiston (koodiston) luominen. Monimutkaiset ja epäselvät tilanteet ovat dilemmoja, joihin ei ole selvää eettistä normia. Selkeän eettisen normiston puuttuminen organisaatioissa onkin oletettavasti yksi syy johtajien eettiseen kuormittavuuteen. Eettisen koodiston luominen organisaatioihin onkin yksi tärkeä keino eettisen kuormittuneisuuden vähentämisessä. 3) Eettisten toimintamallien luominen ja eettisen organisaatiokulttuurin vahvistaminen. Organisaatioissa tulisi yhteisesti luoda eettisiä toimintamalleja ja kehittää hyviä käytäntöjä eettisten dilemmojen kohtaamiseen ja käsittelyyn. Vaikka toimintamallit eivät koskaan kata eettisesti haastavien tilanteiden epäselvyyttä, antavat ne kuitenkin organisatorista tukea ja ohjenuoran, jonka avulla työn eettinen kuormittavuus todennäköisesti vähenee. Eettisen organisaatiokulttuurin tunnusmerkit tulisivat
10 10 olla myös systemaattisen tarkastelun kohteena, sillä kuten tutkimushankkeemme osoitti, organisaatiokulttuurin eettisyys on tärkeä pohja vähäiselle eettiselle kuormittuneisuudelle ja työhyvinvoinnille. Erilaisilla johdon kehittämisen keinoilla, kuten coachingilla, mentoroinnilla, vertaistuella ja koulutuksella, on myös mahdollista vaikuttaa epäselvien dilemmojen kohtaamisen ja käsittelyn haasteisiin. TUTKIMUSHANKKEEN JULKAISUT, RAPORTIT, OPINNÄYTTEET JA ESITELMÄT (tilanne ) Kansainväliset artikkelit: Huhtala, M., Feldt, T., Lämsä, A.-M., Mauno, S., & Kinnunen, U. (2011). Does the Ethical Culture of Organisations Promote Managers' Occupational Well-Being? Investigating Indirect Links via Ethical Strain. Journal of Business Ethics, Vol. 101, No. 2, DOI: /s Huhtala, M., Feldt, T., Hyvönen, K., & Mauno, S. (painossa). Ethical organisational culture as a context for managers personal work goals. Journal of Business Ethics. DOI /s y Huhtala, M., Kangas, M., Lämsä, A.-M., & Feldt, T. (painossa). Ethical managers in ethical organisations? The leadership-culture connection among Finnish managers. Journal of Leadership and Organizational Studies. Hyvönen, K., Feldt, T., Huhtala, M., Rantanen, J., Wiese, B., & Tolvanen, A. (submitted). Personal work goals in conflict: A risk to occupational well-being. Kansalliset artikkelit: Huhtala, M., Puutio, R., Lämsä, A-M., Mauno, S., Kinnunen, U., Hyvönen, K., & Feldt, T. (2010). Eettisesti haastavat tilanteet ja niiden kuormittavuus johtajien työssä: fokusryhmäkeskusteluiden analyysi. Työelämän tutkimus, 1, Huhtala, M., Lämsä, A.-M., & Feldt, T. (2010). Eettiset dilemmat ja niistä johtuva kuormittuneisuus johtajien työssä. Yritysetiikka, 2, saatavissa: Huhtala, M., Lähteenkorva, L., & Feldt, T. (2011). Johtajien työn eettinen kuormittavuus ja sen yhteydet työhyvinvointiin. Työelämän tutkimus, 9(2), Kangas, M., Lämsä, A.-M., Huhtala, M., & Feldt, T. (2011). Suomalaisten johtajien itsearvioinnit eettisestä johtamistyylistään ja niiden yhteydet eettiseen organisaatiokulttuuriin. Hallinnon tutkimus, 2, Feldt, T., Huhtala, M., & Lämsä, A.-M. (2012). Johtajan työn eettiset haasteet. In P. Pyöriä (ed). Työhyvinvointi ja organisaation menestys (s ). Gaudeamus Helsinki University Press: Helsinki.
11 11 Raportit laitossarjoissa: Kangas, M., Huhtala, M., Lämsä, A.-M., & Feldt, T. (2010). Organisaatiokulttuurin eettisyys suomalaisten johtajien silmin: Työhyvinvoinnin näkökulma. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja, 353/2010. saatavissa: 53_eettinen_kulttuuri_ja_hyvinvointi_netti.pdf?sequence=1 Pro gradu-tutkielmat: Lähteenkorva, L. (2010). Johtajien työn eettinen kuormittavuus ja sen yhteydet työhyvinvointiin. Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos. (Ohjaaja: Feldt, T.) Råman, S., & Mäkinen, H. (2010). Johtajien eettisesti haastavimpien tilanteiden sisällöt. Yhteys eettiseen kuormittavuuteen ja moraalisiin tunteisiin. Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos. (Ohjaaja: Feldt, T.) Kangas, M. (2010). Organisaatiokulttuurin eettisyys, eettinen johtamistyyli ja työhyvinvointi johtajien arvioimana. Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos ja Jyväskylän kauppakorkeakoulu. (Ohjaaja: Feldt, T. ja Lämsä A-M) Parviainen, N.-M., & Vehviläinen, K.-M. (2011). Johtajien henkilökohtaiset työtavoitteet ja eettisen organisaatiokulttuurin yhteys niihin. Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos. (Ohjaajat: Hyvönen, K., & Feldt, T.) Ojanperä, S. & Ropponen, J. (2011): Työtavoitteista työhyvinvointiin: Henkilökohtaiset työtavoitteet työn imun selittäjinä suomalaisilla johtajilla. Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos. (Ohjaaja: Feldt, T.) Granström, A., & Laari, M. (2011): Suurin saavutukseni Työhön liittyvien saavutusten yhteydet työholismiin suomalaisilla johtajilla. Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos. (Ohjaajat: Feldt, T., & Huhtala, M.) Kandidaatin tutkielmat: Hintikka, K., & Kinnunen, S. (2010). Johtajien kokemat eettisesti haastavat tilanteet ja niiden yhteys työuupumukseen. Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos. (Ohjaaja: Huhtala, M.) Korpela, M., & Kauppinen, K. (2011). Johtajien kokemuksia irtisanomistilanteista: eettinen haastavuus ja yhteydet työhyvinvointiin. Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos. (Ohjaaja: Huhtala, M.) Kongressiesitykset: Valkama, M., Puutio, R., Feldt, T., Lämsä, A-M., Mauno, S., Hyvönen, K., & Kinnunen, U. (posteri). Ethical demands and strain in managerial work, a pilot study. 14th European Congress on Work and Organizational Psychology (EAWOP), Santiago de Compostela, Espanja,
12 Huhtala, M. (suullinen esitys). Eettisesti haastavat tilanteet johtajien työssä. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere, Huhtala, M., Kaptein, M., Lämsä, A.-M., Mauno, S., & Feldt, T. (posteri). Does ethical organizational culture associate with managers occupational well-being? 9th Conference of the European Academy of Occupational Health Psychology, Rome, Italy, Huhtala, M., Lämsä, A.-M., Mauno, S. & Feldt, T. (suullinen esitys). Does ethical organizational culture associate with managers occupational well-being? EBEN Research Conference, From Theory to Practice - How does business ethics matter?, Tampere, Finland, Huhtala, M. Eettinen organisaatiokulttuuri ja sen yhteys johtajien työhyvinvointiin. Suullinen esitys symposiumissa Ikkunoita työhyvinvoinnin ajankohtaisiin tutkimuskysymyksiin. Psykologia-kongressi, Jyväskylä, Huhtala, M. (suullinen esitys). Edistääkö eettinen organisaatiokulttuuri johtajien työhyvinvointia? Eettinen kuormittavuus välittävänä tekijänä. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere, Feldt, T. (suullinen esitys). Eettiset dilemmat johtajien työssä. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere, Huhtala, M. (suullinen esitys). The ethical organisational culture as a context for manager s personal work goals. EAWOP-konferenssi, Maastricht, Alankomaat, Hirttiö, P. (posteri). Does ethical organisational culture associate with sickness absences? EAWOP-konferenssi, Maastricht, Alankomaat, Huhtala, M. (suullinen esitys). Eettinen organisaatiokulttuuri kontekstina johtajien henkilökohtaisille työtavoitteille. Taloustutkijoiden XXVIII kesäseminaari, Jyväskylä, Huhtala, M., Feldt, T., Hyvönen, K., & Mauno, S. (2012). Ethical Organisational Culture as a Context for Managers' Personal Work Goals. 10 th Conference of European Academy of Occupational Health Psychology April Zurich, Switzerland. Hyvönen, K., Feldt, T., Rantanen, J., Huhtala, M., & Tolvanen, A. (2012). Ovatko ristiriitaiset työtavoitteet riski työhyvinvoinnille? Psykologia 2012 kongressi, Turku. Luennot: Huhtala, M. Johtajien työhyvinvointi eettisyyden näkökulmasta. Jyväskylän kauppakorkeakoulu, henkilöjohtamisen luento, Huhtala, M. Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos, Contemporary Issues in Human Development-kurssin luento,
13 Feldt, T. Eettinen kuormittavuus johtajien työssä. Psykonet/Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos, Ajankohtaista tutkimusta työpsykologiasta, Lämsä, A.-M. Opetus aiheena johtamisetiikka (ml. eettiset ongelmat ja eettinen organisaatiokulttuuri) fmba-koulutus, Oulun seudun ammattikorkeakoulun täydennyskoulutus, Koulutus- ja kehityskeskus Verve Oulu, 16 tuntia (20 naisjohtajaa ja yrittäjää), Mauno, S. Ihmisläheinen organisaatiokulttuuri Työhyvinvoinnin edistäjä? Luento sairaalakemisteille, Huhtala, M. Ethical organizational culture, managerial work and occupational health. Luento Erasmus Intensive Programme -kurssilla, Leipzig, Saksa, Lämsä, A.-M. Luento projektin tutkimustuloksista, Vilnan yliopisto, Liettua, Feldt, T. Eettinen kuormittuneisuus ja eettinen organisaatiokulttuuri. Luento projektin tutkimustuloksista Työpsykologia II -kurssilla Jyväskylän yliopistossa, joka välitettiin samanaikaisesti videovälitteisesti myös Helsingin, Turun, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistoon Feldt, T. Eettinen kuormittuneisuus ja eettinen organisaatiokulttuuri. Luento projektin tutkimustuloksista JSBE-seminaarissa Jyväskylän yliopistossa Feldt. T. Eettinen kuormittuneisuus, eettinen organisaatiokulttuuri ja henkilöstön hyvinvointi. Luento projektin tutkimustuloksista TOP-messuilla Helsingissä Feldt, T. Eettinen kuormittuneisuus ja eettinen organisaatiokulttuuri kaupunkiorganisaatiossa. Luento Sosiaali- ja terveyspalvelujen työturvallisuusiltapäivässä, Jyväskylän kaupunki, Muut esitykset: Valkama, M. (suullinen esitys). Eettinen kuormittavuus johtajien työssä. Studia Generalia: Kuormittavuuden hallinta työssä, Työhyvinvointifoorumi, STM, Työsuojeluosasto, Tampere, Valkama, M. (suullinen esitys). Eettisesti haastavat tilanteet johtajien työssä. Taloustutkijoiden kesäseminaari, Jyväskylä, Feldt, T. Esitys tutkimusprojektin tavoitteista ja tuloksista LeadNet-seminaarissa Feldt, T. Esitys tutkimusprojektin tavoitteista ja tuloksista Psykologian laitoksen tutkimusseminaarissa Tutkimusseminaari Jyväskylässä tutkijoiden ja SEFEn, TEKin sekä UILn edustajien kesken.
14 Esitys psykologian tutkijakoulun kevätsymposiumissa, Tampere, Ethical culture and occupational well-being: The mediating role of ethical strain (Mari Huhtala). Alustus sekä paneelikeskustelu SuomiAreenalla, Pori, Paremman työelämän lyhyt oppimäärä: Eettinen kulttuuri ja kuormittavuus sekä johtajien työhyvinvointi. (Mari Huhtala). Esitelmä Juuriharja Consulting Group Oy:n Advisory Boardin kokouksessa, Helsinki, Eettiset ongelmat ja työhyvinvointi johtamistyössä (Anna-Maija Lämsä). Esitelmä Leadership development Workshop and research seminar, Jyväskylän psykologian laitos, Ethical organizational culture and occupational wellbeing among managers. (Mari Huhtala). Tutkimusseminaari, Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos, (Mari Huhtala). Esitys HENRY Ry:n Pro Gradu-kilpailussa , Eettinen organisaatiokulttuuri, eettinen johtamistyyli ja työhyvinvointi suomalaisten johtajien arvioimana (Maiju Kangas). 14 Palkinnot: Kangas, M. (2010). Eettinen organisaatiokulttuuri, eettinen johtamistyyli ja työhyvinvointi suomalaisten johtajien arvioimana. Pro gradu-tutkielma, Jyväskylän yliopiston psykologian laitos ja Jyväskylän kauppakorkeakoulu palkinto Psycon gradukilpailussa vuonna tutkielma sijoittui 2. sijalle Henry ry:n gradukilpailussa 2011
Eettinen kuormittuneisuus työelämässä
Eettinen kuormittuneisuus työelämässä Mentorointi, Coaching ja eettisyys työelämässä-ilta 15.9.2016 työterveyspsykologi Pia Pihlajasaari, PsT, psykoterapeutti ET, esimiesten ja johdon työnohjaaja, Työelämän
LisätiedotEETTINEN ORGANISAATIOKULTTUURI JA HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI
LOPPURAPORTTI 17.3.2014 EETTINEN ORGANISAATIOKULTTUURI JA HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI ORGANISAATIOIDEN VÄLISEN VERTAILUN JA JOHTAJIEN SEURANTATUTKIMUKSEN VALOSSA Tutkimushanke numero 110104 Hankkeen vastuuhenkilö:
LisätiedotAvoimen yliopiston hoitotieteen opiskelijoiden käsityksiä eettisestä johtamisesta Hannele Laaksonen
1 Työryhmäkoordinaattorit: Johanna Kujala & Hannele Laaksonen Torstai 4.11.2010, klo 14.00 17.00, Päätalo LS A31 14.00 14.10 Alkusanat Johanna Kujala & Hannele Laaksonen 14.10 14.40 Eettiset dilemmat johtajien
LisätiedotToimivat hyveet: Eettinen organisaatiokulttuuri työhyvinvoinnin ja henkilökohtaisten työtavoitteiden kontekstina
LECTIO PRAECURSORIA Toimivat hyveet: Eettinen organisaatiokulttuuri työhyvinvoinnin ja henkilökohtaisten työtavoitteiden kontekstina Mari Huhtala Eettinen valintatilanne on kuin tienhaarassa seisomista
LisätiedotEettinen organisaatiokulttuuri mitä väliä? Maiju Kangas PsT, KTM
Eettinen organisaatiokulttuuri mitä väliä? Maiju Kangas PsT, KTM maiju.kangas@hrsadvisors.fi ALUSTUKSEN TEEMAT Organisaatiokulttuurin käsite Eettinen organisaatiokulttuuri ja hyveet Eettisen organisaatiokulttuurin
LisätiedotTampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet. Tampereen kaupunki
Tampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet 1 Taustaa Kaupungin toimintamallin arvioinnin ja henkilöstön kanssa käsiteltyjen Kunta10 - työhyvinvointikyselyn tulosten pohjalta kaupungissa on havaittu
LisätiedotArvot ja eettinen johtaminen
Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään
LisätiedotUutta kunnista KUNTALIITON JULKAISUSARJA NRO 14/2018
Uutta kunnista KUNTALIITON JULKAISUSARJA NRO 14/2018 Eettiset ongelmat kuntajohtajien työssä Tanja Vierula, Marianne Pekola-Sjöblom & Jenni Airaksinen KESKEISET HAVAINNOT Vakavien eettisten ongelmien,
LisätiedotThis is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Pihlajasaari, Pia; Feldt, Taru; Lämsä, Anna-Maija; Huhtala,
LisätiedotMitä tiedetään yrittäjien työhyvinvoinnista?
Mitä tiedetään yrittäjien työhyvinvoinnista? Mäkiniemi, J.-P., Ahola, S., Nuutinen, S., Laitinen, J., Heikkilä-Tammi, K. & Oksanen, T. Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä, JKK, TAY & Työterveyslaitos jaana-piia.makiniemi@uta.fi
LisätiedotEnsihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.
LisätiedotUUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta
UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK
LisätiedotPalaute voi koukuttaa oppiva johtaja, oppiva organisaatio
Palaute voi koukuttaa oppiva johtaja, oppiva organisaatio Juuriharja Consulting Group Oy 25.3.2015 Erika Heiskanen erika.heiskanen@juuriharja.fi +358 40 7466798 Kuka on ohjaimissa? Miksi Afrikka on ikuinen
LisätiedotVASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies
1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin
LisätiedotThis is a self-archived version of an original article. This version may differ from the original in pagination and typographic details.
This is a self-archived version of an original article. This version may differ from the original in pagination and typographic details. Author(s): Kangas, Maiju; Lämsä, Anna-Maija; Huhtala, Mari; Feldt,
LisätiedotVastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1
Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus
LisätiedotTransformationaalinen johtajuus ja työntekijän depressio-oireet: yhteyttä välittävät psykologiset tekijät
Transformationaalinen johtajuus ja työntekijän depressio-oireet: yhteyttä välittävät psykologiset tekijät Kaisa Perko (1), Ulla Kinnunen (1) & Taru Feldt (2) (1) Tampereen yliopisto (2) Jyväskylän yliopisto
LisätiedotTuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011
Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset
LisätiedotTalent Management parhaat käytännöt -kartoituksen tulokset
Talent Management parhaat käytännöt -kartoituksen tulokset Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten yritysten käytäntöjä Talent Managementissa ja liiketoiminnan tilanteen vaikutusta valittuihin
LisätiedotLÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA
LÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA Tarja Tuononen, KM, tohtorikoulutettava Yliopistopedagogiikan keskus Jenni Krapu, Yliopisto-opettaja, Avoin yliopisto Risto Uro, Yliopistonlehtori,
LisätiedotENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN
ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen
LisätiedotLähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua?
Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua? Kaisa Perko & Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö
LisätiedotTyö- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus
Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Risto Puutio (lehtori/jy) Anna-Liisa Elo (professori/uta) Erikoispsykologi on oman sovellusalansa käytäntöjen kehittäjä, joka hyödyntää alansa tieteellistä
LisätiedotEsimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot
ESIMIESTUTKIMUKSEN RAPORTTI Raportin tekijä ossi.aura@gmail.com www.ossiaura.com FIRMA OY 15.2.2019 Esimiestutkimus toteutettiin osana Työkaari kantaa - työhyvinvointia ja tuottavuutta hanketta. Kyselyyn
LisätiedotEETTINEN ORGANISAATIOKULTTUURI, TYÖHYVINVOINTI JA EETTINEN KUORMITTUNEISUUS OPETTAJILLA
EETTINEN ORGANISAATIOKULTTUURI, TYÖHYVINVOINTI JA EETTINEN KUORMITTUNEISUUS OPETTAJILLA Heini Kämäräinen Pro gradu tutkielma Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto Toukokuu 2014 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Psykologian
LisätiedotTampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet. Kaupunginvaltuuston perehdyttämiskoulutus Niina Pietikäinen henkilöstöjohtaja
Tampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet Kaupunginvaltuuston perehdyttämiskoulutus 14.6.2017 Niina Pietikäinen henkilöstöjohtaja Taustaa Kaupungin toimintamallin arvioinnissa ja Henkilöstön työhyvinvointikyselyssä
LisätiedotTyökuormituksesta palautuminen
Heikki Ruskon juhlaseminaari Sykettä työhön ja urheiluun Työkuormituksesta palautuminen - psykologinen ja fysiologinen näkökulma 15.5.2007 Taru Feldt Työstressi työpsykologisen tutkimuksen keskiössä Stressi
LisätiedotOsallisuus- / työssäjaksamiskysely henkilöstölle
Osallisuus- / työssäjaksamiskysely henkilöstölle Työtehtävä Osallisuuden määritelmää: Yleensä osallisuus ymmärretään tunteena, joka syntyy, kun ihminen on osallisena jossakin yhteisössä esimerkiksi työn
LisätiedotTyöpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun. Saija Mauno & Arja Uusitalo
Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun Saija Mauno & Arja Uusitalo Tausta lyhyesti Poikkeavan sykevaihtelun havaittu ennustavan sydänsairauksia ja kuolleisuutta sydänsairauksiin.
LisätiedotTutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet
Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet Arja Kuula, kehittämispäällikkö Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Tampereen yliopisto 21.03.2011 Itä-Suomen yliopiston tutkimusetiikan seminaari Tarpeet
LisätiedotMitä kuuluu? työhyvinvointikyselyn tulokset 2018 Työvaliokunta
Mitä kuuluu? työhyvinvointikyselyn tulokset 2018 Henkilöstöjohtaja Erja Saari Kyselyn toteutus Kyselyn toteutus Kokonaisarvosanaksi saimme 7,05 (7,16 vuonna 2017). Kyselyn vastausprosentti oli 67 % (52
LisätiedotKysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana
Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 11 000, vastausprosentti noin 25 YTN-teemana työtyytyväisyys ja työn muutokset Tuunia Keränen @TEK_akateemiset
LisätiedotOsuva-kysely Timo Sinervo
Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.
LisätiedotUniversity of Tampere University of Jyväskylä
Työ kuormituksesta palautumisen haasteet Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Psykologian laitos Työelämän muutokset 24 x 7 x 365 logiikka Aina avoin yhteiskunta Työn rajattomuus Aika ja paikka Oma kyky asettaa
LisätiedotJohtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT
Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja
LisätiedotTyöhyvinvointia yhdessä Pori
Työhyvinvointia yhdessä 20.4.2018 Pori Työhyvinvointi ei synny sattumalta Terveys Hyvinvointi Toimintakyky Työkyky Työhyvinvointi Työhyvinvointi tarkoittaa sitä, että työ on turvallista, terveellistä ja
LisätiedotHankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita
VeTe Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita professori Katri Vehviläinen-Julkunen 1 professori Hannele Turunen 1 yliopistotutkija, TtT Tarja Kvist 1 lehtori, TtT Pirjo Partanen
LisätiedotYRITYSETIIKKA Numero 2/2013 Vuosikerta 5 (2013) Julkaisija: EBEN Suomi ry EBEN Finland rf ISSN 1797-8866 www.eben-net.fi
Numero 2/2013 Vuosikerta 5 (2013) Julkaisija: EBEN Suomi ry EBEN Finland rf ISSN 1797-8866 www.eben-net.fi 2/2013 www.eben-net.fi Pääkirjoitus Lisää jazzia yritysmaailmaan? HANNELE MÄKELÄ Monimuotoisuus
LisätiedotMaiju Kangas, Mari Huhtala, Anna-Maija Lämsä ja Taru Feldt ORGANISAATIOKULTTUURIN EETTISYYS SUOMALAISTEN JOHTAJIEN SILMIN: TYÖHYVINVOINNIN NÄKÖKULMA
Maiju Kangas, Mari Huhtala, Anna-Maija Lämsä ja Taru Feldt ORGANISAATIOKULTTUURIN EETTISYYS SUOMALAISTEN JOHTAJIEN SILMIN: TYÖHYVINVOINNIN NÄKÖKULMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON PSYKOLOGIAN LAITOKSEN JULKAISUJA
LisätiedotIkääntyneiden työurat työssä jatkaminen ja eläkkeellä työskentely
Ikääntyneiden työurat työssä jatkaminen ja eläkkeellä työskentely Työsuojelurahaston 40-vuotisjuhla 9.5.2019 Helsinki Monika von Bonsdorff, Professori ja akatemiatutkija Vaasan yliopisto / Kokkolan yliopistokeskus
LisätiedotTYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS
TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen
LisätiedotHelsingin hengessä - sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen
Helsingin hengessä - sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen 1 Tarve yhteiselle toimintaohjeelle Kaupungin työyhteisöt ovat hyvin toimivia. Kaikilla työpaikoilla esiintyy kuitenkin näkemyseroja ja ristiriitoja.
LisätiedotVälittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari
Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Laura Halonen & Elina Nurmikari Nuorisotakuun hankekokonaisuus Millaiseen tarpeeseen hanke syntyi
LisätiedotTyöntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.
Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta
LisätiedotPalautejärjestelmän kautta palautetta antoi 40,00 % kurssille ilmoittautuneista opiskelijoista.
Kurssipalautekooste Kurssi: Metallurgian seminaari (477419S) Toteutusajankohta: Syksy 2018 (periodi 2) Vastuuopettaja: Eetu-Pekka Heikkinen Muut opettajat: Timo Fabritius Koosteen koonnut: Eetu-Pekka Heikkinen
LisätiedotMiten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa?
Miten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa? Seminaari 28.3.2019 Paneeli: Miten vähentää eettistä kuormitusta sosiaali- ja terveydenhuollossa? Mika Virtanen, projektipäällikkö,
LisätiedotJytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013
Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.
LisätiedotTampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet. Kaupunginvaltuuston strategiaseminaari
Tampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet Kaupunginvaltuuston strategiaseminaari Niina Pietikäinen henkilöstöjohtaja 28.08.2017 Sami Uusitalo työhyvinvointipäällikkö Taustaa Kaupungilla käytössä
LisätiedotKuntajohtajien työhyvinvointi 2018
Kuntajohtajien työhyvinvointi 2018 Timo Kietäväinen 9.8.2018 / Kuntajohtajapäivät (Joensuu) Tausta Kuntajohtajien työhyvinvointikysely on toteutettu aikaisemmin Kevan ja Kuntajohtajat ry:n yhteistyönä
LisätiedotAjankohtaisia työelämäaiheita - Osallistuminen Exponential Work hankkeeseen - Työnohjauksen kysymyksiä - Hengellinen ohjaus
Ajankohtaisia työelämäaiheita - Osallistuminen Exponential Work hankkeeseen - Työnohjauksen kysymyksiä - Hengellinen ohjaus Mirkka Torppa ja Timo Helenius 26.9.2019 1. Exponential Worktutkimuksen toteutus
LisätiedotTyöturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa
Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi
LisätiedotMPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010
MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa
LisätiedotMillaista tietoa stressistä saadaan kyselylomakkeilla? 22.5.2006 Taru Feldt, PsT
Millaista tietoa stressistä saadaan kyselylomakkeilla? 22.5.2006 Taru Feldt, PsT Kyselyyn vastaaminen KYSYMYS VASTAUS Ymmärtäminen & tulkinta Vastauksen muotoileminen Muistaminen & arviointi Ahola A. ym.
LisätiedotJOHTAJIEN HENKILÖKOHTAISET TYÖTAVOITTEET JA EETTISEN ORGANISAATIOKULTTUURIN YHTEYS NIIHIN
JOHTAJIEN HENKILÖKOHTAISET TYÖTAVOITTEET JA EETTISEN ORGANISAATIOKULTTUURIN YHTEYS NIIHIN Noora-Maria Parviainen Kirsi-Marjaana Vehviläinen Pro gradu tutkielma Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto Maaliskuu
LisätiedotTalent Management parhaat käytännöt -kartoituksen tulokset
Talent Management parhaat käytännöt -kartoituksen tulokset Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten yritysten käytäntöjä Talent Managementissa ja liiketoiminnan tilanteen vaikutusta valittuihin
LisätiedotEETTINEN ORGANISAATIOKULTTUURI JA EI-HENKILÖITYVÄ ORGANISATORINEN LUOTTAMUS TERVEYDENHUOLLOSSA
EETTINEN ORGANISAATIOKULTTUURI JA EI-HENKILÖITYVÄ ORGANISATORINEN LUOTTAMUS TERVEYDENHUOLLOSSA Iida Varemäki PRO GRADU -TUTKIELMA Hoitotiede Hoitotieteen laitos Turun yliopisto Huhtikuu 2018 TURUN YLIOPISTO
LisätiedotYliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47
Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies
LisätiedotPsykososiaalinen hyvinvointi työssä
Psykososiaalinen hyvinvointi työssä Perusasiat kuntoon - Parempi työ -seminaari 26.4.2013 Leila Partanen-Salosto STM, Työsuojeluosasto Esityksen sisältö Työhyvinvoinnin lisääminen ja psykososiaalisen kuormittumisen
LisätiedotYliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27
Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian
LisätiedotHenkilöstökysely
Henkilöstökysely 2017 15.11.2017 Vastausprosentti kouluittain Yliopiston vastausprosentti oli 61%, 2327 vastaajaa. 205 193 221 361 367 401 579 Vastausprosentti henkilöstöryhmittäin Yliopiston vastausprosentti
LisätiedotNäkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen
Technopolis Business Breakfast Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen Technopolis Innova, Piippukatu 11, Jyväskylä 31.8.2012 klo 8.30-9.45 Auvinen, Tommi (KTL, MTI), yliopistonopettaja Sajasalo,
LisätiedotMaj ja Tor Nesslingin säätiö Kysely apurahansaajille Tiivistelmä selvityksen tuloksista
Maj ja Tor Nesslingin säätiö Kysely apurahansaajille Tiivistelmä selvityksen tuloksista Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti Maj ja Tor Nesslingin Säätiön toimeksiannosta kyselytutkimuksen,
LisätiedotHyvän työpaikan kriteerit
Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu
Lisätiedot#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018
#tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia
LisätiedotPsykososiaalinen työkuormitus ja riskit opettajan työssä
Psykososiaalinen työkuormitus ja riskit opettajan työssä To be a Teacher Filmscreening ja keskustelutilaisuus 8.11.2017 Tarja Kantolahti, Jaana Vastamäki, työ- ja tasa-avo-osasto, STM 1 Sisaltö Psykososiaaliset
LisätiedotOsuva-loppuseminaari
Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.
LisätiedotVesa Närhi. Koko luokan ohjaaminen, työrauhan perusta
, Pst Niilo Mäki Instituutti ja Itä-Suomen yliopisto Koko luokan ohjaaminen, työrauhan perusta Työrauha Kaikille toimintamalli Luokanopettajien konsultatiivinen koulutus, PsT Itä-Suomen yliopisto ja Niilo
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotRistiriidoista ratkaisuihin
Ristiriidoista ratkaisuihin Tarja Räty Asiantuntija (työelämän kehittäminen, työhyvinvointi) Työturvallisuuskeskus TTK 19.3.2015 Erilaisia näkemyksiä ja ristiriitoja Ristiriitoihin ihmisten välillä vaikuttavat
LisätiedotJOHTAJIEN TYÖN EETTINEN KUORMITTAVUUS JA SEN YHTEYDET TYÖHYVINVOINTIIN
JOHTAJIEN TYÖN EETTINEN KUORMITTAVUUS JA SEN YHTEYDET TYÖHYVINVOINTIIN Liljaana Lähteenkorva Pro gradu -tutkielma Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto Kesäkuu 2010 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Psykologian laitos
LisätiedotPalkkatasotutkimus 2015
Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä
LisätiedotSosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä
Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä Kunta1-tutkimuksen osahanke Otso Rantonen, PsM, Tutkija otso.rantonen@ttl.fi Paula Salo, Professori paula.salo@ttl.fi Sosiaalityöntekijän hyvinvointi
LisätiedotOpetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa
Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia
LisätiedotKysely kaupungin viestinnästä 2010 Kaupungin sisäinen osio FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski
Kysely kaupungin viestinnästä Kaupungin sisäinen osio Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Kysely kaupungin viestinnästä Kaupunkien vertailu: Minkä kouluarvosanan antaisitte kaupungin viestinnän tasosta
LisätiedotPorvoon kaupunki. Yleistä kyselystä. Yleistä raportoinnista. Raportin rakenne. Raportti tehty: , klo 16.
n kaupunki Raportti tehty: 7..7, klo 6.9 Vastaajia: 75 Yleistä kyselystä n työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin työntekijöiden työhyvinvoinnin tilaa ja kokemuksia työn sujuvuudesta. Työhyvinvointikyselyn
LisätiedotThis is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Pihlajasaari, Pia; Feldt, Taru; Mauno, Saija; Tolvanen,
LisätiedotAalto-yliopisto. Henkilöstökysely
Aalto-yliopisto Henkilöstökysely 2.-15.5.2011 Henkilöstökyselyn yhteenveto Pääviestit Aalto-yliopiston tulokset ovat suurelta osin linjassa muiden yliopistojen vastaavien tulosten keskiarvon kanssa. Useimmilla
LisätiedotTERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012
Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun
LisätiedotYKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA
YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö
LisätiedotYliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21
Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,
LisätiedotMarkkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla
Sisältö Yhteenveto s2 / Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla s3 / Suomen osakemarkkinoiden kasvu ja uudet listautumiset s5 / Aikaisemmat tutkimustulokset s6 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla
LisätiedotOAJ:n Työolobarometrin tuloksia
OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin
LisätiedotArviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa
Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa 2019 1. Arviointimenetelmien käyttö hyödyn raportoinnissa Kuntoutuksesta saatavaa hyötyä arvioidaan kuntoutujien näkökulmasta, palveluntuottajien arvioinnin
LisätiedotRaportointi: Vuoden 2015 tulokset
Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry JÄSENTUTKIMUS 2015/Yhteenvetoraportti 13.4.2015 Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Jäsentutkimus Tutkimusprosessi ja rakenne Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa
LisätiedotLuonto ja koettu elvyttävyys
Luonto ja koettu elvyttävyys Prof., PsT, Kalevi Korpela Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö / psykologia Tampereen yliopisto kalevi.korpela@uta.fi http://www.favoriteplace.info Millaisten psykologisten
LisätiedotEettinen organisaatiokulttuuri
JYVÄSKYLÄ STUDIES IN EDUCATION, PSYCHOLOGY AND SOCIAL RESEARCH 542 Pia Pihlajasaari Eettinen organisaatiokulttuuri Yhteydet työhyvinvointiin ja työpaikan vaihtoihin JYVÄSKYLÄ STUDIES IN EDUCATION, PSYCHOLOGY
LisätiedotASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ
ASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ Kysely lähetettiin n. 9000 sairaanhoitajaliiton jäsenelle helmikuussa 2018 Kyselyyn vastasi yhteensä 910 henkilöä
LisätiedotSosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa
Arttu Saarinen Yliopistonlehtori Sosiologian oppiaine, Turun yliopisto Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Miksi tutkia työhyvinvointia Pohjoismaissa Pohjoismainen sosiaalityön
LisätiedotKokemuksia eettisen tapauskeskustelun käytöstä Tampereella
Kokemuksia eettisen tapauskeskustelun käytöstä Tampereella 28.3.2019 Tanja Saarela perinnöllisyyslääketieteen el vs. yl Tays perinnöllisyyspoliklinikka Miksi MCD? Terveydenhuollossa työntekijöillä on paljon
LisätiedotRakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti
Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan
LisätiedotOikeudelliset kysymykset. Tuottajan etiikka - essee. Ulla Viskari-Perttu
Oikeudelliset kysymykset Tuottajan etiikka - essee Ulla Viskari-Perttu Oikeudelliset kysymykset 1/2 Lehtori Juha Iso-Aho Humanistinen ammattikorkeakoulu 2 TUOTTAJAN ETIIKKA Mitä eettisyys merkitsee kulttuurituotannossa?
LisätiedotRAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET
1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.
LisätiedotNUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017
NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017 GRADUATES AT WORK Millaisia ajatuksia ja odotuksia nuorilla osaajilla on työelämästä? Nuoret Osaajat työelämässä -tutkimus on Studentworkin vuosittain toteuttama selvitys
LisätiedotVMBaron käyttötarkoitus ja hyödyntäminen
VMBaron käyttötarkoitus ja hyödyntäminen VMBaron version vaihto- ja esittelytilaisuus 9.2.2009 Valtiovarainministeriö, henkilöstöäosasto, Mariankatu 9 A Veli-Matti Lehtonen Työtyytyväisyyden määräytymisen
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot
Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)
LisätiedotPÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013
PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen
LisätiedotIkääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia
Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston
LisätiedotEK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005
EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.
LisätiedotEettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla?
Eettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla? Helena Siipi Turku Institute for Advanced Studies (TIAS) ja Filosofian oppiaine Turun yliopisto Sidonnaisuudet Työ: Turun yliopisto Turku Institute
Lisätiedot