Lappeenrannan paikallisliikenne Vuosiraportti 2015 ja visiot

Transkriptio

1 Lappeenrannan paikallisliikenne Vuosiraportti 2015 ja visiot Tekninen lautakunta LA PPEEN R A N N A N K A U PU N K I

2 Paikallisliikenteen talouskehitys LA PPEEN R A N N A N K A U PU N K I 2

3 Paikallisliikenteen bruttomallin hyöty Paikallisliikenne; netto (ostot-lipputulo+lipputuki) v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 v.2014 v.2015 v.2016 Matkustajamäärä on kasvanut vuodesta 2010 vuoteen 2015 kaikkiaan 11,7 % eli matkaa/vuosi siirryttiin paikallisliikenteessä bruttomalliin, jonka ansiosta palvelutaso ja tarjonta nousivat, mutta voimakas kustannusten kasvu saatiin katkaistua. Trendiviivan ja vuoden 2016 ennusteen välinen ero on noin 1,2 M. Vuonna 2015 tapahtui selkeä käänne paikallisliikenteen kustannuskehityksessä Saavutettu enemmän matkoja ja parempaa laatua vähemmällä rahalla

4 Koko joukkoliikenteen kehitys v.2013 v.2014 v.2015 v.2016 Ero 2014->2016 Paikallisliikenne - Ostot; nertto Lipputuki Lipputukioikaisu *) ,4 % Lähiliikenne - Ostot, netto **) ,7 % Palvelulinjat - Ostot, netto ,1 % Yhteensä ,8 % Liikenneviraston tuki ,3 % Netto ,6 % Hallintokulut - palkat H-sivu Vuokrat Aineet Muut Hallinto yht Kate yhteensä ,1 % Lähiliikenteen ostot ovat kasvaneet 2013-> ,6 % eli /vuosi; yksi keskeinen syy on Imatra-Joutseno-Lappeenranta -liikenteen siirtyminen enenevässä määrin kaupungin ostettavaksi KAS-ELYltä. Lisäksi kaupunki on ylläpitänyt matkustajamääriin nähden erittäin kallista maaseutuliikennettä (maaseutupalvelutaksi ym.) Liikenneviraston tuki tulee vähenemään nykyisestä ELY ei enää osta Imatra- Joutseno vanhan tien liikennettä Markkinaehtoinen liikenne loppuu maaseudulla ja keskittyy kaupunkien väliseen liikenteeseen Hallinnon palkkakustannus on kasvanut Kaupungin kustannuspaine kasvaa

5 Säästöpotentiaali km/v Matkat Alijäämä Alijääm ä /matka Alijäämä/km Matkoj a/ km Autolinjat, paikallisliikenne ,92 0,99 1,07 Lähiliikenne/ linjataksi ,37 1,08 0,24 Maaseudun PALI-liikenne ,47 0,82 0,02 Pali 1 ja 2 (kaupunki) ,21 1,46 0,28 Vainikkala; linjataksi ,36 1,59 0,25 Kaupungin vuonna 2015 ostamasta maaseutualueen 36:sta linjasta 22 on sellaisia, joissa keskimääräisen nousun hinta ylittää asetetun 20,00 maksimihinnan. Kalleimman vuoron nousuhinnaksi tuli 155,32. Näistä 20 linjaa oli sellaisia, että matkustajamäärä lähtöä kohden alitti 3,0 matkustajan rajan. Paikallisliikenteen osalta Waltti-raportoinnin avulla nähdään entistä tarkemmin linja- ja vuorokohtainen matkustus jopa pysäkkitasolla. Alle 3,0 matkustajan vuorot voidaan karsia ja ohjata vapautuvaa kapasiteettia sinne, missä siitä on parempi hyöty kaupunkilaisille.

6 Informaatio - mobiilikehitys LA PPEEN R A N N A N K A U PU N K I

7 Joukkoliikenteen mobiilipalvelun läpimurto todella lähellä Lappeenrannassa netti- ja paperiaikataulu ovat vielä käytetyimmät lähteet, mutta mobiililaitteella käytetyt aikataulupalvelut ovat jo lähellä. Pysäkkiaikataulujen merkitys vähenee ja QR-koodi jäänee väliaikaiseksi apuvälineeksi mobiilisovellusten kehittyessä. Lappeenrannan kaupunki kehitti bussisovelluksen yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston, paikallisen ohjelmistoalan yrityksen OCTO3 Oy:n ja Autolinjat Oy:n kanssa. Kaupunki on myös mukana kehittämässä Liikenneviraston reaaliaikaista reittiopasta. Mobiilisovellusten läpimurto joukkoliikenteessä on todella lähellä Koululaiset ja opiskelijat ovat kehityksen kärjessä Todellinen läpimurto tapahtuu kun bussin ja matkustajan paikkatieton avulla saadaan nykyistä toimivampia mobiileja joukkoliikennesovelluksia

8 Mobiilivisio Joukkoliikenteen käyttö tulee tehdä asiakkaan kannalta mahdollisimman helpoksi hyödyntäen niin asiakkaan kuin bussinkin paikannustietoa sekä Waltti-järjestelmästä saatavaa reitti-, aikataulu- ja pysäkkitietoa Uuden tekniikan hyödyntämisellä parannetaan joukkoliikenteen tavoitettavuutta etenkin satunnaiskäyttäjien osalta ja saadaan uusia joukkoliikennekäyttäjiä Kaupungin hallitsema joukkoliikennetieto pyritään julkaisemaan mahdollisimman laajasti avoimena datana, jotta markkinat kehittäisivät uusia, joukkoliikenteen käyttöä tukevia sovelluksia Nyt tehtävällä kehitystyöllä tavoitellaan mahdollisimman automaattista ja kustannustehokasta Lappeenrannan paikallis- ja lähiliikenteen informaatiojärjestelmää. Nykyaikaisella joukkoliikenteellä on myös merkittävä imagoarvo yliopistokaupungille.

9 Viestinnän ja markkinoinnin visio LA PPEEN R A N N A N K A U PU N K I

10 Paikallisliikenteen markkinointi ja viestintä paikallisliikenteen uudistuksen markkinoinnissa oli mukana joukkoliikenteen lisäksi kaupungin oma viestintä sekä mainostoimisto. Tulokset olivat valtakunnallisestikin erinomaisia: matkustus kasvoi yli 10 % samaan aikaan kun pääosin muissa kaupungeissa matkustajamäärät laskivat Kun Waltin käyttöönotto viivästyi, jouduttiin markkinointi- ja viestintäsuunnitelman aikataulua myöhäistämään: tämä näkyi kesästä 2015 alkaen selvästi laskeneina matkustajamäärinä. Osa laskusta selittyy toki poikkeuksellisen lämpimällä syksyllä. Markkinointitoimenpiteet ovat näkyneet selvästi kuukausittaisissa matkustajatilastoissa Saavutettu lisämatkan hinta oli vain noin 0,18 /matka Lappeenranta markkinoi aktiivisesti ja kustannustehokkaasti joukkoliikennepalveluitaan kuntalaisille ja paikkakunnalla opiskeleville. Keskeisenä tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen käyttöä erityisesti ruuhka-aikojen ulkopuolella hyödyntäen tavoitetta tukevaa hinnoittelua. Markkinoinnissa ja joukkoliikennepalvelujen suunnittelussa kuunnellaan kuntalaisia ja asiakkaita mahdollisimman laajasti. Markkinointi ja viestintä nähdään jatkuvana prosessina.

11 Asiakaslähtöinen liikennesuunnittelu LA PPEEN R A N N A N K A U PU N K I

12 Asiakastarpeen tunnistaminen Asiakastarpeen tunnistaminen Vuosittainen asiakaskysely netissä Waltti-järjestelmän tuottama matkustustieto Erillisselvitykset Suora palaute Valtakunnalliset tutkimustulokset

13 Asiakaslähtöinen joukkoliikennesuunnittelu Lappeenrannan joukkoliikennesuunnittelussa asiakaspalautteet toimivat mahdollisen muutostarpeen syötteinä Muutostarvetta tarkastellaan kuitenkin mahdollisimman laajasti hyödyntäen Vuosittaisten asiakaskyselyjen tuloksia Waltti-matkustajatilastoja Käytettävissä olevia resursseja Ennen muutosta arvioidaan Miten suurta osaa matkustajista muutos palvelee ja kenelle muutoksesta on haittaa: yksilön etu ei saa ohittaa joukon etua Vaikutus jatkoyhteyksiin Muutokset tehdään pääsääntöisesti aikataulukauden vaihtuessa

14 Kiitokset mielenkiinnosta!