AIESOPIMUS JOUKKOLIIKENTEEN KEHITYKSESTÄ JA RAHOITUKSESTA VUOSILLE

Transkriptio

1 AIESOPIMUS JOUKKOLIIKENTEEN KEHITYKSESTÄ JA RAHOITUKSESTA VUOSILLE SOPIMUSOSAPUOLET 1.1 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1.2 Lappeenrannan kaupunki toimivaltaisena joukkoliikenneviranomaisena Lappeenrannan kaupungin alueella (jäljempänä Lappeenrannan kaupunki) 1.3 Liikennevirasto 2. LÄHTÖKOHTA Tämän sopimuksen lähtökohtana on keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus - raportin (LVM 39/2009) mukaisesti laatia Lappeenrannan kaupungille liikennejärjestelmäsuunnitteluun kytketty kokonaisvaltainen joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma. Valtion vuoden 2011 talousarviossa oli kirjaus, jonka mukaan joukkoliikenteen valtionavustusta on mahdollista myöntää keskisuurten kaupunkiseutujen kunnille joukkoliikenteen kehittämisen avustamiseen, jos ne ovat tehneet joukkoliikenteen kehittämisohjelman toteuttamisesta aiesopimuksen valtion ja alueen toimijoiden kanssa. Tämän kirjauksen pohjalta Liikennevirasto käynnisti neuvottelut 10 keskisuuren kaupungin tai kaupunkiseudun kanssa aiesopimusten laatimista varten. Joukkoliikenteen aiesopimus sisältää keskeisiä joukkoliikenteen kehittämistoimia joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattamiseksi ja matkustajamäärien lisäämiseksi. Aiesopimuksessa sovitaan lähivuosien joukkoliikenteen palvelutasoa parantavat kehittämistoimenpiteet ja niiden rahoitusperiaatteet. Aiesopimuksella pyritään parantamaan valtion ja kaupunkiseudun koordinaatiota joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantamisessa ja rahoituksen suunnittelussa. Aiesopimuksia solmitaan yli asukkaan kaupunkien tai kaupunkiseutujen kanssa. Tästä aiesopimusmenettelystä saatujen kokemusten perusteella voidaan arvioida suurten kaupunkiseutujen MALaiesopimusmenettelyn mahdollista laajentamista keskisuurille kaupunkiseuduille. 2.1 Aiesopimuksen tarkoitus Tämän sopimuksen tarkoituksena on edistää Lappeenrannan kaupungin ja valtion joukkoliikenteen kehittämistoimien toteutumista liikennepoliittisen selonteon ja kaupungin joukkoliikennepoliittisen ohjelman pohjalta. Tällä aiesopimuksella sopimusosapuolet sopivat vuosien joukkoliikenteen valtakunnallisten ja alueellisten kehittämishankkeiden, hintavelvoitteiden sekä ostoliikenteen rahoituksesta, edellyttäen, että sekä valtion että Lappeenrannan kaupungin vuosittaisissa talousarvioissa on tarkoitukseen osoitettu tarvittavat määrärahat. Liikenneviraston rahoitusosuus tulee Liikenneviraston myöntämästä keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen määrärahakiintiöstä (talousarviomomentti ) ja määrärahan käyttöön on sovellettu joukkoliikennelain (869/2009) 46 :n 2 momenttia sekä joukkoliikenteen valtionavustuksista annettua asetusta. Menettelyn tarkoituksena on siirtyä joukkoliikenteen kehittämisessä nykyistä pitkäjänteisempään suunnitteluun ja lisätä joukkoliikenteen markkinaosuutta palvelutasoa parantamalla sekä tukea 1

2 Lappeenrannan kaupunkia Lappeenrannan joukkoliikenne 2020 Lappeenrannan kaupungin joukkoliikennepoliittinen ohjelma raporttiin kirjattujen kehittämistavoitteiden toteuttamisessa. Sopimusmenettelyssä tarkennetaan yhteisesti asetettuja lyhyemmän aikavälin tavoitteita ja luodaan pidemmän aikavälin kehittämispolku, johon niin valtion kuin kaupunginkin rahoitusta on tarkoitus kohdentaa. Tavoitteena on sopimusosapuolten yhteinen tahtotila joukkoliikenteen kehittämistavoitteista sekä paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten joukkoliikenteen kehittämistavoitteiden yhteen sovittaminen. 2.2 Sopimusosapuolten roolit joukkoliikenteen järjestäjinä ja rahoittajina Liikennevirasto vastaa joukkoliikenteen valtakunnallisesta kehittämisestä ja joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten ohjauksesta. Sen vastuulla on joukkoliikenteen valtakunnallisten kehittämishankkeiden rahoittaminen ja joukkoliikenteen valtionavustusten myöntäminen Lappeenrannan toimivaltaiselle viranomaiselle määrärahojensa puitteissa. Lisäksi se seuraa hankkeiden ja rahoituksen käytön toteutumista. Kaakkois-Suomen ELY-keskus vastaa seuturajan ylittävästä Lappeenrannan toimivaltaisen viranomaisen alueelle tulevasta, alueelta lähtevästä sekä alueen läpi kulkevasta joukkoliikenteestä. Tämä liikenne palvelee merkittävästi Lappeenrannan sisäisen liikenteen yhteyksiä useilla reittiosuuksilla. Kaakkois-Suomen ELY-keskus rahoittaa tätä joukkoliikennettä määrärahojensa puitteissa. Lisäksi Kaakkois-Suomen ELY-keskus osallistuu Lappeenrannan kaupungin kehittämishankkeiden ohjausryhmätyöskentelyyn. Lappeenrannan kaupunki vastaa joukkoliikenteen järjestämisestä toimivalta-alueellaan. Se vastaa toimivalta-alueensa joukkoliikennerahoituksesta ja voi lisäksi anoa valtionavustusta joukkoliikenteen valtionavustusasetuksen mukaisesti. Valtionavustusmenettelystä on tarkemmin sovittu kohdissa 5 ja 6. Lappeenrannan kaupunki ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus tekevät yhteistyötä liikennepalveluiden suunnittelussa. Myös hankinnat voidaan toteuttaa yhteisinä ja niistä sovitaan tapauskohtaisesti erikseen. 3. JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMINEN SOPIMUSKAUDELLA 3.1 Valtakunnalliset kehittämishankkeet Valtakunnallisten kehittämishankkeiden kehittämisvaiheen rahoituksesta vastaa Liikennevirasto. Toteuttamisvaiheen kustannuksista sovitaan erikseen sopimusosapuolten kesken Maksu- ja lippujärjestelmät Lappeenrannan kaupunki on valtuuttanut Liikenneviraston käynnistämään tarjouskilpailun PILETTIjärjestelmän hankkimiseksi puolestaan vuoden 2013 alusta. Kaupunki päättää kesään 2013 mennessä liittyykö se uuden lippu- ja maksujärjestelmän organisointia varten perustettavaan yhtiöön ja ottaako se PILETTI- järjestelmän ja sen vyöhyketariffit ja lipputuotteet käyttöön kesällä Lippujen hinnoittelu kuuluu kaupungille. 2

3 Lippu- ja maksujärjestelmää kehitetään yhteiskäyttöiseksi valtakunnallisesti. Valtio pyrkii yhtenäistämään tuettuja lipputuotteita valtakunnallisesti. Lappeenrannan kaupunki mahdollistaa omilla toimillaan yhteiskäyttöisyyden edistämisen. Liikennevirasto vastaa PILETTI-hankkeen kustannuksista vuosina ja Lappeenrannan kaupunki ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus käyttö-, ylläpito- ja kehittämiskustannuksista vuodesta 2016 alkaen Informaatiojärjestelmä Liikennevirasto toteuttaa joukkoliikenteen työkalun ja koontitietokannan vuosina Niiden avulla kaikkien toimivaltaisten viranomaisten joukkoliikennepalveluista voidaan kerätä sähköisesti tiedot, joita tarvitaan matkustajainformaatiopalveluiden tuottamiseen sekä viranomaisen käyttöön liikenteen suunnittelussa, järjestämisessä, palvelutason määrittelyssä ja seurannassa. Tietoja voidaan luovuttaa myös palvelujen tuottajille lisäarvopalvelujen tuottamista varten. Lappeenrannan kaupunki sitoutuu toimittamaan joukkoliikennepalveluistaan Liikennevirastolle matkustajainformaatiopalveluiden vaatimat pysäkki-, reitti- ja aikataulutiedot käytössä olevaan valtakunnalliseen tietojärjestelmään. Liikennevirasto koordinoi ja ohjeistaa infojärjestelmän sekä lippuja maksujärjestelmän tietokantojen käytön niin, että kaupunki velvoitetaan toimittamaan pysäkki-, reitti- ja aikataulutiedot vain yhteen valtakunnalliseen tietokantaan Palvelumuotoilu Joukkoliikenteen yhtenäinen palvelukokonaisuus muodostuu lippu- ja informaatiojärjestelmien ohella helppokäyttöisyyttä edistävistä palvelumuotoiluun tai brändäykseen liittyvistä toimenpiteistä. Tavoitteena on kehittää liikennepoliittisten linjausten mukaisesti yhtenäistä joukkoliikennejärjestelmää helppokäyttöisemmäksi mm. palvelumuotoilun keinoin. Vuonna 2013 määritellään viranomaisten keinot ja mahdollisuudet asiakaslähtöisen palvelutarjonnan kehittämiseksi sekä selvitetään kehityspolku vuosille palveluiden vakioimiseksi tai räätälöimiseksi asiakaslähtöisen käyttäjäkokemuksen näkökulmasta. Mikäli valtakunnallisia ohjeistuksia palvelumuotoilun huomioimisesta joukkoliikenteen palvelujen järjestämisessä saadaan aikaan, Lappeenrannan kaupunki ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus osallistuvat hankkeeseen ja siinä päätettävien toimenpiteiden edistämiseen ja käyttöönottoon mm. liikenteen kilpailuttamisen yhteydessä omalla toimivaltaalueellaan Valtakunnallinen pysäkkihanke Liikennevirasto on käynnistänyt valtakunnallisen kehittämishankkeen pysäkkistrategian valmistelemiseksi. Linja-autotyöryhmän loppuraportissa esitettiin jatkoselvityksen tarve liittyen linjaautopysäkkeihin ja terminaaleihin. Hankkeessa on tarkoitus selvittää muun muassa pysäkkimerkintöjen ohjeistuksen uusimistarvetta, reittiliikenteen asettamia vaatimuksia pysäkeille ja palvelutasomäärittelyihin liittyviä pysäkkiohjeistuksia pysäkki-infrasta. Myös pysäkki-informaation tuottamisen vastuukysymyksiä selvitetään. Lappeenrannan kaupunki ja Kaakkois-Suomen Ely-keskus osallistuvat valtakunnalliseen pysäkkihankkeeseen erikseen sovittavalla tavalla Terminologiatyö Liikennevirasto on aloittanut hankkeen joukkoliikenteen terminologian yhtenäistämiseksi. Työn tavoitteena on luoda julkisen liikenteen alalle yhteistä sanastoa sekä määritelmiä tukemaan uusia 3

4 liikenteen järjestämistapoja. Työn tuloksia tarvitaan lippujärjestelmän kehittämisessä ja palvelutasoja uudistettaessa, mutta sillä on merkitystä erityisesti tilastoinnin kehittämisessä ja yhdenmukaistamisessa. Lappeenrannan kaupunki ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus sitoutuvat toteuttamaan työn tuloksia. 3.2 Lappeenrannan joukkoliikenteen kehittämissuunnitelmat Kaupungin kehittämishankkeiden rahoituksesta vastaa kaupunki itse. Se voi hakea valtionavustusta joukkoliikenteen valtionavustusasetuksen mukaisiin kehittämishankkeisiin tämän sopimuksen pohjalta. Lisäksi tähän sopimukseen on kirjattu muulla rahoituksella suunniteltavia tai toteutettavia kehittämishankkeita, jotka tukevat joukkoliikenteen palvelutason parantamistavoitteita. Lappeenrannan kaupunki toimii omalla alueellaan toimivaltaisena viranomaisena. Päätökset PSA:n (EY N:o 1370/2007) soveltamisesta kaupungin sisäisessä liikenteessä on tehty. Nykyiset siirtymäajan liikennöintisopimukset päättyvät kesällä 2014 ja solmittavalla sopimuskaudella viranomaisten on tehtävä päätökset liikenteiden järjestämistavasta. Tämän vuoksi kehittämisen painopiste vuonna 2013 on alueen joukkoliikennesuunnittelussa ja liikenteen kilpailuttamisessa. Lappeenrannan kaupungille on laadittu kattava Lappeenrannan kaupungin joukkoliikennepoliittinen ohjelma (Lappeenrannan joukkoliikenne 2020), jonka Lappeenrannan kaupunginvaltuusto on vahvistanut (Sopimusliite 1). Ohjelma sisältää mm. Strategiset päämäärät ja joukkoliikennevision Asetetut tavoitteet Palvelutason määrittelyn ja palvelutasoalueet Joukkoliikenteen palvelutason seurannan mittarit Työ asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi on aloitettu keväällä Lappeenrannan kaupungin joukkoliikennepoliittisen ohjelman (Lappeenrannan joukkoliikenne 2020) mukaiset kehityshankkeet vuosille ovat: Paikallisliikenteen matkustajamäärien kasvattaminen Lappeenrannan joukkoliikennepoliittisessa ohjelmassa asetettiin tavoitteeksi matkustajamäärien kasvattaminen erityisesti paikallisliikennealueella. Tätä tuetaan seuraavilla toimenpiteillä aikuisten 30 päivän kaupunkilipun hinnan alennus lasten ja nuorten kaupunkilippujen hinnan alennukset uuden lipunmyynti- ja infopisteen perustaminen Skinnarilan kampukselle siirtyminen vyöhykehinnoitteluun ja sen mahdollistamien uusien lipputuotteiden käytön ja hinnoittelun hyödyntäminen matkustajamäärien lisäämiseksi mm. ruuhka-aikojen ulkopuolella. Kustannukset: Aikuisten 30 päivän kaupunkilipun hinnanalennuksen bruttokustannusvaikutus on /vuosi, nuorten kaupunkikortin /vuosi ja lapsen (alle 12 v.) /vuosi. 4

5 Skinnarilan lipunmyynti- ja infopisteen perustamisesta ei tullut kaupungille suoria kustannuksia, mutta opiskelijalippujen myynti ja matkustus on kasvanut 12 kk:n aikana 12 %. Tämän vaikutus lipputukeen on ollut /vuosi Vyöhykehinnoitteluun siirtymisen ja uusien lipputuotteiden suunnittelun valmistelun konsulttiselvitys maksaa alv. Lippujen hinnanalennukset ovat siirtymäajan liikennöintisopimusten voimassaoloaikana valtionavustukseen oikeuttavia ja kaupunki saa niistä avustusta hintavelvoitteen korvaamisesta varatuista määrärahoista. Liikennevirasto kuitenkin sitoutuu nostamaan hintavelvoitteen osalta Lappeenrannan saamaa avustusosuutta Lappeenrannan vuosittaiselle lisäpanostukselle :lla (35,1 %) lisäpanostuksesta. Suunnittelukustannuksista Liikenneviraston rahoitusosuus on 50 %, enintään Paikallisliikenteen palvelutason nostaminen Palvelutasoa ja tarjontaa nostetaan päivittämällä Lappeenrannan paikallisliikenteen linjastosuunnitelma osana 2014 liikenteen kilpailutusprosessiin valmistautumista Ruoholammen kaupunginosan linjan 10 ostolla jo syksystä 2012 alkaen osana uutta linjastosuunnitelmaa Paikallisliikenteen 2014 alkavan sopimuskauden hankintaprosessiin sisällytettävillä laadullisilla vaatimuksilla Kilpailutasoisen liikenteen alueen kasvattaminen keskusta-alueella Kustannukset: Lappeenrannan paikallisliikenteen linjastosuunnitelman ja linjataksin sekä lähiliikenteen linjastosuunnitelman päivityksen kustannukset ovat alv. muodostuen konsulttityön kustannuksista. Ruoholammen ostoliikenteen kustannus on /vuosi Paikallisliikenteen kilpailutuksen laadullisten vaatimusten suunnittelun kustannukset ovat alv. muodostuen konsulttipalkkiosta Kilpailutasoisen liikenteen alueiden kasvattaminen keskusta-alueella maksaa 2014 alkaen vuodessa noin Ruoholammen ostoliikenteen kustannuksista Liikennevirasto korvaa vuonna %, enintään Kilpailutasoisen liikenteen alueiden laajennuksen kustannukset alkaen arvioidaan kun tarjoukset on saatu vuoden 2013 loppuun mennessä. Tavoitteena on, että Liikennevirasto osallistuu alueen laajentamisen aiheuttamiin lisäkustannuksiin ensimmäisen vuoden osalta noin 30 %:lla ja 2. vuoden osalta 20 %:lla Keskeisten joukkoliikenteen pysäkkien kehittäminen Lappeenrannan keskeisten pysäkkien toimivuutta ja palvelutasoa kehitetään vuosina seuraavasti 5

6 Lappeenrannan keskeisimmän vaihtopysäkkialueen, Koulukadun, informaatiopalveluita parannetaan mm. sähköisellä aikatauluinformaatiolla. Kustannukset: Koulukadun informaatiojärjestelmän suunnittelu ja toteutus leasing-sopimuksella Suunnittelukustannuksista Liikennevirasto maksaa 50 %, enintään Joukkoliikenteen kehityksen seuranta Joukkoliikenteen kehityksen seurantaa tehostetaan täydentämällä Lappeenrannan kaupungin paikallisliikenteen vuosiraporttia (Liite 2) joukkoliikennepoliittisen ohjelman yhteydessä laadituilla mittareilla toteuttamalla joukkoliikenteen seurantaan asiakastyytyväisyyden mittausmenetelmä osaksi 2014 alkaen ostettavan liikenteen palvelutason palkitsemis- ja sanktiojärjestelmää Kustannukset: Sopimusliikenteen palvelutason mittausjärjestelmän konsulttikustannus on alv. Suunnittelukustannuksista Liikennevirasto maksaa 50 %, enintään Henkilökuljetusten hallinnan keskittämishanke Lappeenrannan kaupunki alkaa selvittää 2013 syksyllä henkilökuljetusten suunnittelun ja hallinnan keskittämistä vaiheittain muodostettavalle kaupungin henkilökuljetustoimistolle, joka tulevaisuudessa ottaisi vastuun avoimen joukkoliikenteen lisäksi koulukuljetuksista ja sosiaalitoimen kuljetuksista. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa henkilökuljetusten kokonaisvaltaiseen suunnitteluun olisi kaikkien hallintokuntien tarpeita vastaavat resurssit, jotka kykenevät toteuttamaan myös paikallisliikenteen kilpailutuksen ja suunnittelun bruttomallin mukaisena ostopalveluna. Resursseja keskittämällä ja liikenteen tehokkaammalla kilpailuttamisella haetaan merkittäviä kustannussäästöjä nykymalliin verrattuna. Kustannukset: Suunnittelukustannukset ovat noin alv. Käynnistämiskustannukset selviävät 2014 aikana ja ovat riippuvaisia syntyvästä toteutussuunnitelmasta. Hankkeen suunnittelu- ja käynnistämiskustannuksista sovitaan sopimusosapuolten kanssa erikseen. 4. JOUKKOLIIKENTEEN HINTAVELVOITTEET JA OSTOT Lappeenrannan kaupunki ja valtio ovat käyttäneet vuosina hintavelvoitteiden korvaamiseen ja liikenteen ostoihin määrärahoja seuraavasti: 6

7 Lappeenranta Valtio Valtion osuus Vuosi Hintavelvoite 1) Ostoliikenne Yhteensä tuki % ,5 % ,8 % ,8 % ,2 % ,8 % ,1 % 1) Valtionavustukseen oikeuttavien lipputuotteiden osalta Vuoden 2012 osalta kaupungin ostaman liikenteen kustannukset jakautuivat seuraavasti: Lähiliikenne ,30, jossa Vainikkalan yhteysliikenne kansainvälisen junaliikenteen matkustajille on suurin yksittäinen kohde ( ,50 ) Paikallisliikenne ,78, tarjontaa täydentävät liikenteen ostot aamu- ja viikonvaihdeliikenteeseen Palvelulinjat ,13, liikenne on reititettyä ja aikataulutettua, mutta poikkeamia tehdään tarvittaessa. Täydentää paikallisliikennettä asiointivuoroina. Lisäksi kaupunki on omien resurssiensa lisäksi ostanut konsulttipalveluita joukkoliikenteen kehitysprojektien valmisteluun ja toteutukseen noin eurolla/vuosi, vuonna 2012 noin eurolla. 5. JOUKKOLIIKENTEEN VALTIONAVUSTUSASETUKSEN MUKAISTEN TOIMENPI- TEIDEN RAHOITTAMINEN AIESOPIMUSKAUDELLA Vuosi Hintavelvoite 1) Lappeenranta Valtio Valtion osuus Ostoliikenne Kehittäminen Yhteensä avustus % ,2 % ,9 % ,5 % ,5 % Tässä esitetyt eurosummat kuvaavat sitä suuntaa, johon valtion ja kaupungin rahoituspanostuksia halutaan yhteisesti kehittää. Ne eivät kuitenkaan sido sopimusosapuolia, vaan rahoituksesta päätetään talousarviomenettelyn mukaisesti aina vuodeksi kerrallaan. 6. RAPORTOINTI JA MAKSATUS Tämä aiesopimus ei yksinään oikeuta Lappeenrannan kaupunkia saamaan joukkoliikenteen valtionavustusta, vaan kaupunki hakee erikseen Liikenneviraston ohjeiden mukaan valtionavustusta vuosittain tässä sopimuksessa mainittuihin kohteisiin. Liikennevirasto toteuttaa vuoden 2013 aikana kehittämishankkeena julkisen liikenteen kuljetuskustannusten keruujärjestelmän (JUKU). Sen tarkoituksena on kehittää nykyistä Seitti-tietojen keruu- 7

8 prosessia ja muodostaa tiedoista erillinen kuntien henkilökuljetusten kustannukset sekä joukkoliikenteen kustannukset sisältävä sähköinen valtakunnallinen palvelu. Lappeenrannan kaupunki ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus osallistuvat omalta osaltaan palvelun kehittämiseen ja raportoivat joukkoliikenteen kustannustiedot ko. palveluun sen valmistuttua. Kaakkois-Suomen ELY-keskus osallistuu kohdassa 3 mainittujen Lappeenrannan kaupungin kehittämishankkeiden ohjausryhmien työskentelyyn resurssiensa puitteissa. Sopimusosapuolten hankekohtainen kustannustenjako käsitellään ohjausryhmissä. ELY-keskukselle toimitetaan kehittämishankkeista normaalien kokousaineistojen lisäksi jäljennökset hankkeen hankinta-asiakirjoista ja sopimuksista. Liikennevirasto suorittaa korvauksen Lappeenrannan kaupungille sekä hintavelvoitteiden että ostoliikenteen osalta kunkin vuoden kuudelta ensimmäiseltä ja viimeiseltä kuukaudelta sen jälkeen, kun se on vastaanottanut liitteiden 3, 4, 5 ja 6 mukaiset seurantatiedot ja muut mahdolliset valtionavustuspäätöksessä vaaditut tiedot. Lappeenrannan kaupunki toimittaa seurantatiedot Liikennevirastolle vuoden kuudelta ensimmäiseltä kuukaudelta elokuun loppuun mennessä ja koko vuodelta tammikuun loppuun mennessä. Liikennevirasto maksaa korvaukset, kun tarvittavat selvitykset Lappeenrannan kaupungilta on korvausten maksamista varten saatu. 7. AIESOPIMUKSEN TOTEUTUSAIKA JA TARKISTAMINEN Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun. Sopimusta tarkistetaan tarvittaessa vuoden 2013 lopussa kun paikallisliikenteen kilpailutus ja sen kautta alkavan PSAliikennöintisopimuksen kustannusvaikutukset ovat tiedossa. Lisäksi tarkistuksen yhteydessä voidaan sopia uusista kehityshankkeista. Sopimuksen seurantaa varten järjestetään vuosittain syyskuun loppuun mennessä sopimusosapuolten välinen seurantapalaveri, jossa laaditaan yhteenveto toteutuneista toimenpiteistä, arvioidaan toimenpiteiden vaikutuksia sekä tarkennetaan tulevan vuoden toimenpiteitä ja rahoitusmahdollisuuksia. Ensimmäisen tarkistuksen yhteydessä sovitaan liikenne- ja viestintäministeriön rahoitustyöryhmän linjausten sovittamisesta tähän sopimukseen. xx.xx.2013 Lappeenrannan kaupunki Lappeenrannan kaupunki Kaakkois-Suomen Ely-keskus Kaakkois-Suomen Ely-keskus Tiina Tuurnala ylijohtaja Liikennevirasto Jenni Eskola joukkoliikenteen rahoitusasiantuntija Liikennevirasto 8

9 Liitteet: Lappeenrannan joukkoliikenne 2020 Lappeenrannan kaupungin joukkoliikennepoliittinen ohjelma raportti (Liite 1) Lappeenrannan paikallisliikenteen vuosiraportti 2011 (Liite 2) Kaupunkilipun myynti ja rahoitus (Liite 3) Seutulipun myynti ja rahoitus (Liite 4) Valtionavustus palvelu- ja kutsujoukkoliikenneostoihin (Liite 5) Ostoliikenteen seurantatiedot (Liite 6) Arvio kehittämistoimenpiteiden kustannuksista ja kustannusjaosta (Liite 7) 9