Jokilaakson kaupunki

Transkriptio

1 Jokilaakson kaupunki Harjavallan, Nakkilan, Kokemäen ja Ulvilan kuntaliitosselvitys Loppuraportti Selvitysmies Jarkko Majava, FCG Efeko Oy

2 Sisältö Yhteenveto Kuntien yhdistymisen lähtökohdat Kuntarakennemuutos osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta Kuntien väestökehitysnäkymät Palvelut ja asiakkaat Kehitysnäkymät ja tavoitteet Toimintakyky ja sosiaalinen turvallisuus Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajan palvelut Yhdyskuntien toimintakyky ja turvallisuus Hallinto- ja talouspalvelut Ravitsemuspalvelut Yhdistymisen etuja ja haittoja palveluiden järjestämiseksi Talous Henkilöstö Demokratia ja johtaminen Elinkeinot ja työllisyys Yhdyskunta ja ympäristö Liitteet Liite 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon nykytilan kuvaus Liite 2. Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajan palvelujen nykytilakuvaus Liite 3. Yhdyskuntien toimintakyky ja turvallisuus nykytilakuvaus Liite 4. Maankäytön suunnittelun nykytilakuvaus Liite 5. Kuntien yhtiöt, osakkuudet, jäsenyydet Liite 6. Kuntien taloustilanne Liite 7. Palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi Liite 8. Kuntien henkilöstö Liite 9. Kuntaliitosselvityksen työryhmien jäsenet 2

3 Yhteenveto Harjavallan kaupunki, Kokemäen kaupunki, Nakkilan kunta ja Ulvilan kaupunki päättivät huhtikuussa 2008 tehdä kuntaliitosselvityksen, jonka tuloksena valtuuston voivat päättää mahdollisen uuden yhdistetyn kunnan perustamisesta joulukuussa Uusi kunta käynnistyisi vuoden 2011 alusta lähtien. Uuden asukkaan kunnan nimeksi on esitetty Ulvilaa ja se ottaisi käyttöönsä kaupunki nimityksen ja suunnittelisi itselleen uuden vaakunan. Kaupungin hallinnollista keskustaa ei tässä vaiheessa ole haluttu määritellä, vaan se ratkaistaan vuosien aikana tehtävien tarkennettujen hallinnon- ja palvelujen suunnittelun yhteydessä. Kuntien yhdistymisen keskeiseksi tavoitteeksi on määritelty täyttää PARAS-lain vaatimukset sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen vähintään asukkaan asukaspohjalle. Tavoite täytetään järjestämässä palvelut yhdistetysti oman itsenäisen kuntayksikön toimesta eli palvelujen järjestäminen olisi oman kunnan vastuulla kuntayhtymien tai yhteistoiminta-alueiden sijaan. Valtuuston aseman vahvistaminen voidaankin nähdä mahdollisen kuntaliitoksen suurimpina hyötyinä. Selvityksen yhteydessä on asetettu tavoitteeksi, että koko uuden kunnan asukkaita palvellaan yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti ja palvelut järjestetään taloudellisesti, tehokkaasti, tuottavasti ja joustavasti. Yhdistymissopimuksessa ja -suunnitelmassa on määritelty palvelujen järjestämisen tavoitteita ja muun muassa lähipalvelut. Yksityiskohtaisesti jokaisen palvelun toteuttamistapaa ei kuitenkaan tässä vaiheessa ole päätetty, vaan päätökset halutaan tehdä uuden kunnan näkökulmasta tarkempien selvitysten pohjalta vuosien aikana. Tämä on selkeästi hyvä asia, sillä palvelurakenteiden betonoiminen nyt, yli kaksi vuotta ennen mahdollista liitosta, ei antaisi uudelle kunnalle hyviä mahdollisuuksia järjestellä palveluitansa ja talouttaan parhaalla mahdollisella tavalla. Taloudelliset haasteet ovat tälläkin seudulla tulevina vuosina suuret. Tähän vaikuttavat muun muassa kuntalaisten ikääntyminen ja työikäisen väestön väheneminen, kuntalaisten palvelutarpeiden kasvaminen erityisesti vanhustenhoidossa ja terveydenhoidossa sekä tällä hetkellä hyvin ajankohtainen talouden taantuma. Tällä hetkellä uuden kunnan taloudellisia lähtökohtia ja näkymiä voidaan pitää kohtuullisen hyvinä. Kuntien yhteenlaskettu ylijäämä on tällä hetkellä 11,3 milj. ja yhdistymisavustusta saadaan 7,56 milj.. Tärkeintä on kuitenkin, että selvitysten perusteella palvelurakenteita muuttamalla uudella kunnalla on mahdollisuus parantaa taloudellista tehokkuutta ja tuottavuutta. Näitä toimenpiteitä ovat esimerkiksi palveluprosessien kehittäminen sujuvimmiksi, terveydenhuollon laitospaikkojen muuttaminen avopalveluiksi, perus- ja lukio-opetuksen kouluverkkoratkaisut sekä hallinnon päällekkäisyyksien purkaminen. Näiden hyötyjen realisoituminen vaatii kuitenkin päätöksiä valtuustoilta ja muutosvalmiutta kuntien henkilöstöltä ja johdolta. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteiden mukaisesti kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta. Työssäkäyntialue kuntaliitosten perustana nähdään kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteissa olevan se pohja, joka ratkaisee useita yhdyskunta- ja palvelurakenteellisia ongelmia kaupunkiseuduilla. Harjavallan, Kokemäen, Nakkilan ja Ulvilan mahdollisen kuntaliitoksen tuloksena syntyvä uusi kunta ei muodostu työssäkäyntialueesta. Kokemäkeä lukuun ottamatta muut kunnat kuuluvat Porin työssäkäyntialueeseen. On selvää, että mahdollinen uusi kunta tulee kaikilla yhteiskunnan ja ihmisten elämän alueilla olemaan hyvin tiiviissä vuorovaikutuksessa Porin kaupungin kans- 3

4 sa. Kuntaliitosselvityksen alkumetreistä asti yhdeksi tavoitteeksi on asetettu Satakunnan elinvoimaisuuden lisääminen ja niin Porin seutukunnan kuin koko maakunnan vahvistaminen. Mahdollinen uusi kunta on siis lähtökohtaisesti valmis laajaan yhteistyöhön kaikkiin suuntiin maakunnan sisällä ja sen ulkopuolella, ja tässä yhteistyössä onnistuminen on erittäin tärkeää. Negatiivisella kilpailulla ja vastakkainasettelulla olisi todennäköisesti suuria haittoja koko maakunnalle. Erityisesti Ulvilan asema on puhututtanut koko selvityksen ajan. Vaihtoehtoina Ulvilan tulevaisuudelle ovat esillä olleet kuntaliitokset Jokilaaksoon tai Poriin päin sekä itsenäisyys ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alue yhdessä Porin ja sen naapurikuntien kanssa. Liitoksesta Poriin ei kuitenkaan ole tehty selvitystä, joten siihen vaihtoehtoon on vaikea Jokilaakson kaupunkia verrata. Yhteistoimintaalueen keskeisenä haasteena on puolestaan välillisen demokratian lisääntyminen. Usein epäilläänkin yhteistoiminta-alueiden olevan esiaste kuntaliitoksille. Yhtenä tulevaisuuden mahdollisuutena voidaan kuitenkin pitää koko Porin seudun kattavaa kuntaa. Harjavallan, Kokemäen, Nakkilan ja Ulvilan kuntaliitoksessa lähtökohtana ei ole työssäkäyntialue vaan muu sellainen toiminnallinen kokonaisuus, jolla on voimavarat vastata palveluiden järjestämisestä. Uudella asukkaan kunnalla onkin tavoitteena järjestää palvelunsa joustavasti ja asiakaslähtöisesti, mutta toisaalta myös taloudellisesti ja tuottavasti. Kuntien yhdistymistä säätelevän lain mukaan kuntien yhdistyminen voidaankin toteuttaa, jos sen katsotaan edistävän palvelujen järjestämistä ja taloudellisuutta sekä asukkaiden elinolosuhteita. Näin ollen katson, että mahdollinen neljän kunnan yhdistyminen täyttää kuntaliitoksille kuntajakolaissa asetetut edellytykset. Selvitysmies Jarkko Majava, FCG Efeko Oy 4

5 1. Kuntien yhdistymisen lähtökohdat 1.1. Kuntarakennemuutos osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta Kunta- ja palvelurakenteiden uudistaminen on jatkuva haaste kuntasektorilla. Kuntarakennemuutoksia tapahtuu tällä hetkellä runsaasti: vuoden 2009 alusta kuntien määrä putoaa 67 kunnalla. Tällöin Suomessa on yhteensä 348 kuntaa. Uudistamisella tavoitteena on turvata kuntien ja seutujen elinvoimaisuus eri puolella Suomea sekä menestyä kilpailussa työpaikoista ja väestöstä. Tämä edellyttää kunnilta ja niiden palveluyhteistyöltä entistä tehokkaampia ja taloudellisempia palvelujen tuottamistapoja. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen keskeisenä tavoitteena on turvata kansalaisille palvelujen saatavuus kaikkialla Suomessa asuinpaikasta riippumatta kohtuullisin kustannuksin. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää rakennemuutoksia sekä palvelutarjontamuotojen ja -prosessien kehittämistä, uuden teknologian hyödyntämistä sekä osaamisen vahvistamista. Toinen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen keskeinen tavoite on elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne. Uudistuksen tavoitteena on kehittää kuntarakennetta edistämällä kuntien alueellista eheyttä ja yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset palveluiden järjestämiseen ja rahoitukseen (Kuntajakolaki 1 ). Selvää on, että Harjavallan, Kokemäen, Nakkilan ja Ulvilan mahdollisen kuntaliitoksen tuloksena syntyvä uusi kunta ei muodostu työssäkäyntialueesta eikä näin ollen tässä vaiheessa tue tavoitetta muodostaa kuntia työssäkäyntialueiden pohjalta. Kokemäkeä lukuun ottamatta muut kunnat kuuluvat Porin työssäkäyntialueeseen. On myös selvä, että mahdollinen uusi kunta tulee kaikilla yhteiskunnan ja ihmisten elämän alueilla olemaan hyvin tiiviissä vuorovaikutuksessa Porin kaupungin kanssa. Työssäkäyntialue kuntaliitosten perustana nähdään kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteissa olevan se pohja, joka ratkaisee useita yhdyskunta- ja palvelurakenteellisia ongelmia kaupunkiseuduilla. Tässä vaiheessa, ilman sen syvällisempiä selvityksiä tai kannanottoja, tulevaisuudessa yhtenä mahdollisuutena on koko Porin seudun yhteinen kunta. Samoin tässä selvityksessä olevien yksittäisten kuntien, erityisesti Ulvilan, asemaan ja suuntautumiseen on suoraan vaikea ottaa kantaa vaihtoehtoisten selvitysten puuttuessa. Tässä kuntaliitoshankkeessa lähtökohtana onkin muu sellainen toiminnallinen kokonaisuus, jolla on voimavarat vastata palveluiden järjestämisestä. Uudella asukkaan kunnalla on tavoitteena järjestää palvelunsa joustavasti ja asiakaslähtöisesti, mutta toisaalta myös taloudellisesti ja tuottavasti. Kuntien yhdistymistä säätelevän lain mukaan kuntien yhdistyminen voidaankin toteuttaa, jos sen katsotaan edistävän palvelujen järjestämistä ja taloudellisuutta. Kuntajakolain lähtökohtana on, että kuntajaon muutoksen yhteydessä kehitetään palvelujen tuotantorakenteita ja kuntien yhdistymisellä vaikutetaan palvelurakenteeseen sekä alueen elinolosuhteiden parantamiseen. Kuntajakolain kolmannen pykälän mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos: 1) edistää palvelujen järjestämistä alueen asukkaille; 2) parantaa alueen asukkaiden elinolosuhteita; 3) parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) edistää kuntien toimintakykyä ja toiminnan taloudellisuutta. Kuntien yhdistyminen on strateginen valinta, jonka pyrkimyksenä on turvata yksittäisen kunnan, seudun ja laajemmankin alueen elinvoimaisuus ja toimintakyky sekä palvelujen järjestäminen. Tarve rakenteiden ja toimintatapojen uudistamiselle nou- 5

6 see toimintaympäristön muutoksesta ja globalisaatiosta sekä väestörakenteessa tapahtuvista muutoksista. Muutoksilla on vaikutuksia palvelujen turvaamisen ja tuottavuuden, kuntien talouden, kunta-alan työvoiman saannin ja kustannuskehityksen kannalta. Rakenteiden ja toimintatapojen uudistamisen tarve on lähtöisin kuntien toimintaympäristön muutoksesta. Muutokset ovat laaja-alaisia aina globalisaatiosta väestörakenteessa tapahtuviin muutoksiin sekä näiden paikallisia seurauksia palvelujen turvaamisen ja tuottavuuden, kuntien talouskehityksen eriytymisen, kunta-alan työvoiman saannin vaikeutumisen ja kustannuskehityksen kannalta. Kuntien ja alueiden kehittämis- ja kehittymisedellytyksiin on vaikuttanut voimakkaasti kuntien toimintaympäristön globalisoituminen. Yritykset muuttavat toimintapaikkojaan sekä organisoivat tuotantoa, jakelua ja markkinointia entistä laajemmille maantieteellisille alueille. Nopeat muutokset aiheuttavat kunnille muutospaineita, kun perinteisten teollisten työpaikkojen vähenemistä tulisi voida kompensoida uusille toimialoille syntyvillä työpaikoilla tai kehittämällä vakiintuneiden toimialojen jalostusastetta ja paikallista alihankintaa. Tällöin erityinen toimintaedellytysten luominen kohdistuu pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä kasvuyrityksiin ja -toimialoihin, mutta suurilla kaupunkialueilla myös kansainvälisten yritysten toimintaedellytyksiin. Kuntatalous on riippuvainen toimintaympäristön muutoksesta. Kunnan omien verotulojen osuus menojen rahoittamisessa kasvaa ja ajan tasaisen elinkeinopolitiikan rooli korostuu. Tähän vaikuttaa myös luonnollisesti valtionosuuksien määrä. Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan vuonna Kuntaliitosten edistämisen osoitus on se, että avustusmäärät erityisesti monikuntaliitoksiin ovat kasvaneet. Linjaukseen liittyy myös se, että liitosavustukset lopetetaan 2013 jälkeen. Itsehallintonsa perusteella kunta vastaa asukkaille tarjottavien palveluiden lisäksi myös yhdyskunnan kehittymisestä, elinkeinojen edellytysten luomisesta ja ympäristön viihtyvyydestä. Suomen Kuntaliitto ja FCG Efeko Oy ovat vuosia työstäneet elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan arviointimallia sekä sen näkökulmia ja kriteereitä (kuva 1). Kuten todettu myös kunta- ja palvelurakenneuudistamiseen tähtäävä puitelaki tavoittelee elinvoimaista ja toimintakykyistä kuntarakennetta. Tällöin tarkastelussa on huomioitava esimerkiksi millaisella väestöpohjalla, taloudellisilla voimavaroilla, ammatillisen ja poliittisen johtamisen järjestelmillä sekä henkilöstövoimavaroilla kunnat pystyvät turvaamaan uuden kunnan elinvoimaisuuden ja toimintakykyisyyden. Kunnan vastuulla olevat laajat kokonaisuudet voidaankin ryhmitellä seuraavaan viiteen keskeiseen näkökulmaan: 1. Palvelut ja asiakkaat 2. Henkilöstö ja talous 3. Yhdyskunta ja ympäristö 4. Elinkeinot ja työllisyys 5. Demokratia ja johtaminen 6

7 Demokratia ja johtaminen Elinkeinot ja työllisyys Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Palvelut ja asiakkaat Henkilöst stö ja talous Yhdyskunta ja ympärist ristö Kuva 1. Elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan näkökulmat Nämä itsehallinnollisuuden näkökulmat ja kriteerit mahdollistavat kuntarakenteen toimivuuden kokonaisvaltaisen ja monipuolisen arvioinnin. Tässä selvityksessä käytetään näitä näkökulmia ja kriteereitä arvioitaessa yhdistymisen vaikutuksia. Kuntien yhdistymistä selvitettäessä keskeisessä asemassa ovat lisäksi sopimukset uuden kunnan strategisista tavoitteista sekä hallinto- ja palvelurakenteista, muutoksen johtamisesta, kuntalaisten osallisuuden turvaamisesta ja henkilöstön asemasta muutoksesta. 7

8 1.2. Kuntien väestökehitysnäkymät Kuntaliitosselvityksessä olevien Harjavallan, Nakkilan, Kokemäen ja Ulvilan väestö on yhteensä noin (kuva 2). Selvityksessä olevat kunnat ovat samaa koko luokkaa eli kyseessä on tasavertaisten kuntien mahdollinen kuntaliitos. Ulvila Nakkila 5750 Harjavalta 7650 Kokemäki 8200 Yhteensä väestöä Pohjakartta Genimap Oy, lupa L6655/06 Kuva 2. Kuntaliitosselvityksen kunnat ja väestömäärät Harjavalta Harjavallassa väestökehitys pysyy tulevaisuudessa suunnilleen samalla tasolla kuin se on nyt; vuoteen 2020 mennessä väestömäärän ennakoidaan kasvavan noin 2 % vuoden 2005 tasosta. Tämän jälkeen väestömäärä kääntyy hitaaseen laskuun ja vuonna 2025 väestömäärän ennakoidaan olevan 1 % suurempi kuin se on vuonna

9 Kuva 3. Harjavallan väestökehitys ikäluokittain. Lähde: FCG Efeko Oy:n ennakointimalli Pienten lasten (1 6 v.) määrä kasvaa Harjavallassa lähivuosien aikana: vuonna 2010 pieniä lapsia on alueella 3 % enemmän kuin vuonna 2005 (kuva 3). Tämän jälkeen pienten lasten määrä kääntyy laskuun ja vuonna 2020 pienten lasten määrä on samalla tasolla kuin vuonna 2005 ja vuonna 2025 pienten lasten määrä on 2 % pienempi kuin se oli vuonna Kouluikäisten (7 18 v.) määrä laskee Harjavallassa lähivuosina: vuoteen 2010 mennessä kouluikäisiä on 4 % vähemmän kuin vuonna Tämän jälkeen kouluikäisten määrä lähtee nousuun ja kouluikäisten määrä pysyttelee vuoteen 2025 saakka lähes vuoden 2005 tasolla. Työikäisten määrä vähenee Harjavallassa vuoteen 2010 mennessä 4 %. Työikäisten määrän lasku jatkuu tasaisesti vuoden 2010 jälkeen ja vuonna 2025 työikäisten määrä on pudonnut 18 %:lla. Nuorten eläkeläisten (65 74-vuotiaat) määrä kasvaa Harjavallassa tulevaisuudessa rajusti: jo vuoteen 2015 mennessä nuorten eläkeläisten määrä kasvaa 45 % vuoden 2005 tasosta. Vuonna 2020 nuorten eläkeläisten määrä on jo 57 % vuoden 2005 määrää suurempi. Vuoden 2020 jälkeen nuorten eläkeläisten määrän kasvu kääntyy laskuun. Vanhusten (yli 74 v) määrä kasvaa Harjavallassa tulevaisuudessa rajusti: vuoteen 2020 tultaessa vanhusten määrä on noin 52 % suurempi kuin vuonna 2005 ja vuoteen 2025 mennessä vanhusten määrä on noin 93 % suurempi kuin vuonna Kokemäki Kokemäellä väestömäärä laskee tulevaisuudessa: vuoteen 2010 mennessä väestömäärän ennakoidaan laskevan noin 3 % vuoden 2005 tasosta. Tämän jälkeen väestömäärän lasku jatkuu ja vuonna 2025 väestömäärän ennakoidaan olevan 5 % pienempi kuin se on vuonna

10 Kuva 4. Kokemäen väestökehitys ikäluokittain. Lähde: FCG Efeko Oy:n ennakointimalli Pienten lasten (1 6 v.) määrä kasvaa Kokemäellä lähivuosien aikana: vuonna 2010 pieniä lapsia on alueella 8 % enemmän kuin vuonna 2005 (kuva 4). Tämän jälkeen pienten lasten määrä kääntyy laskuun ja vuonna 2025 pienten lasten määrä on 5 % suurempi kuin vuonna Kouluikäisten (7 18 v.) määrä laskee Kokemäellä lähivuosina: vuoteen 2010 mennessä kouluikäisiä on 14 % vähemmän kuin vuonna Tämän jälkeen kouluikäisten määrän lasku jatkuu: vuonna 2015 kouluikäisten määrä on 18 % pienempi kuin vuonna Tämän jälkeen kouluikäisten määrä kääntyy nousuun: vuonna 2025 kouluikäisten määrä on 14 % pienempi kuin vuonna Työikäisten määrä vähenee Kokemäellä vuoteen 2010 mennessä 4 % vuoden 2005 tasosta. Työikäisten määrän lasku jatkuu tasaisesti vuoden 2010 jälkeen ja vuonna 2025 työikäisten määrä on pudonnut 25 %:lla vuoden 2005 tasosta. Nuorten eläkeläisten (65 74-vuotiaat) määrä kasvaa Kokemäellä vuoteen 2020 mennessä rajusti: tällöin nuorten eläkeläisten määrä on 43 % suurempi kuin vuonna Tämän jälkeen nuorten eläkeläisten määrä kääntyy laskuun. Vanhusten (yli 74 v) määrä kasvaa Kokemäellä tulevaisuudessa: vuoteen 2020 tultaessa vanhusten määrä on noin 20 % suurempi kuin vuonna 2005 ja vuoteen 2025 mennessä vanhusten määrä on noin 47 % suurempi kuin vuonna Nakkila Nakkilassa väestömäärä laskee tulevaisuudessa rajusti; vuoteen 2010 mennessä väestömäärän ennakoidaan laskevan noin 5 % vuoden 2005 tasosta. Tämän jälkeen väestömäärän lasku jatkuu voimakkaana ja vuonna 2020 väestömäärän ennakoidaan olevan 11 % pienempi kuin se on vuonna

11 Kuva 5. Nakkilan väestökehitys ikäluokittain. Lähde: FCG Efeko Oy:n ennakointimalli. Pienten lasten (1 6 v.) määrä kasvaa Nakkilassa vuoteen 2010 mennessä 2 % vuoden 2005 tasosta (kuva 5). Tämän jälkeen pienten lasten määrä kääntyy laskuun ja vuonna 2025 pienten lasten määrä on 9 % pienempi kuin vuonna Kouluikäisten (7 18 v.) määrä laskee Nakkilassa tulevaisuudessa: vuoteen 2010 mennessä kouluikäisiä on 10 % vähemmän kuin vuonna Tämän jälkeen kouluikäisten määrän lasku jatkuu: vuonna 2015 kouluikäisten määrä on 18 % pienempi kuin vuonna 2005 ja vuonna 2025 kouluikäisten määrä on 22 % pienempi kuin vuonna Työikäisten määrä vähenee Nakkilassa vuoteen 2010 mennessä 9 %. Työikäisten määrän lasku jatkuu tasaisesti vuoden 2010 jälkeen ja vuonna 2025 työikäisten määrä on pudonnut 28 %:lla verrattuna vuoden 2005 tasoon. Nuorten eläkeläisten (65 74-vuotiaat) määrä kasvaa Nakkilassa vuoteen 2015 mennessä rajusti: tällöin nuorten eläkeläisten määrä on 31 % suurempi kuin vuonna Tämän jälkeen nuorten eläkeläisten määrä kääntyy laskuun. Vanhusten (yli 74 v) määrä kasvaa Nakkilassa tulevaisuudessa nopeasti: vuoteen 2020 tultaessa vanhusten määrä on noin 42 % suurempi kuin vuonna 2005 ja vuoteen 2025 mennessä vanhusten määrä on noin 70 % suurempi kuin vuonna Ulvila Ulvilassa väestömäärä pysyy lähivuosina suunnilleen samalla tasolla kuin se on nyt: vuoteen 2010 mennessä väestömäärä laskee 1 % vuoden 2005 tasoon verrattuna. Tämän jälkeen väestömäärän lasku kiihtyy ja vuoteen 2020 mennessä väestömäärän ennakoidaan laskevan noin 5 % vuoden 2005 tasosta. Vuoteen 2025 mennessä väestömäärä laskee 7 % vuoden 2005 tasosta. 11

12 Kuva 6. Ulvilan väestökehitys ikäluokittain. Lähde: FCG Efeko Oy:n ennakointimalli. Pienten lasten (1 6 v.) määrä kasvaa Ulvilassa vuoteen 2010 mennessä 2 % vuoden 2005 tasosta (kuva 6). Tämän jälkeen pienten lasten määrä kääntyy laskuun ja vuonna 2025 pienten lasten määrä on 9 % pienempi kuin vuonna Kouluikäisten (7 18 v.) määrä laskee Ulvilassa tulevaisuudessa: vuoteen 2010 mennessä kouluikäisiä on 6 % vähemmän kuin vuonna Tämän jälkeen kouluikäisten määrän lasku jatkuu: vuonna 2015 kouluikäisten määrä on 13 % pienempi kuin vuonna 2005 ja vuonna 2025 kouluikäisten määrä on 14 % pienempi kuin vuonna Työikäisten määrä vähenee Ulvilassa vuoteen 2010 mennessä 5 %. Työikäisten määrän lasku jatkuu tasaisesti vuoden 2010 jälkeen ja vuonna 2025 työikäisten määrä on pudonnut 22 % vuoden 2005 tasoon verrattuna. Nuorten eläkeläisten (65 74-vuotiaat) määrä kasvaa Ulvilassa vuoteen 2020 mennessä: tällöin nuorten eläkeläisten määrä on 44 % suurempi kuin vuonna Tämän jälkeen nuorten eläkeläisten määrä kääntyy laskuun. Vanhusten (yli 74 v) määrä kasvaa Ulvilassa tulevaisuudessa rajusti: vuoteen 2020 tultaessa vanhusten määrä on noin 76 % suurempi kuin vuonna 2005 ja vuoteen 2025 mennessä vanhusten määrä on noin 124 % suurempi kuin vuonna

13 2. Palvelut ja asiakkaat 2.1. Kehitysnäkymät ja tavoitteet Kansalaisten tasa-arvoisuuden ja kuntalaisasiakkaiden näkökulmasta palvelujen saatavuus ja laatu ovat erittäin tärkeitä. Tapahtuvilla väestömuutoksilla on merkittävä vaikutus palvelutarpeen muutoksiin ja palvelujen turvaamiseen. Keskeisenä tavoitteena tulee olla palvelurakenteen kokonaiskehittäminen ja palvelutarpeisiin vastaaminen. Olennaista on kattava, taloudellinen ja tarkoituksenmukainen palvelurakenne yhdistettynä voimavarojen tehokkaaseen käyttöön. Tuottavuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen eri keinoin on haastavaa mutta mahdollista ja peräti välttämätöntä. Tulevaisuudessa kunnalta edellytetään entistä enemmän yhteistyöverkostoissa toimimista sekä osaamista toimia uskottavana palvelujen ostajana. Uusien tuotantotapojen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen edesauttaa hyvien ratkaisumallien löytämistä. Oman tuotannon jatkuvan kehittämisen rinnalla hyvät tulokset saavutetaan myös parantamalla yhteistyötä yritysten, yhdistysten ja muiden kuntien kanssa. Kuntien yhdistymisen tavoitteena on palveluiden osalta erityisesti: - Muodostaa kooltaan ja rakenteiltaan sopivan kokoinen kunta, jossa kuntalaisille palvelut voidaan järjestää taloudellisesti, tehokkaasti, tuottavasti ja joustavasti - Palvelut kuntalaisille järjestetään järkevästi, asiakaslähtöisesti ja kysyntää vastaavasti lähipalveluina, keskitettyinä palveluina ja ylikunnallisessa yhteistyössä - Kuntaliitoksen yhteydessä arvioidaan koko palveluverkko uuden kunnan ja kuntalaisten näkökulmasta (palveluverkkoselvitykset laaditaan vuosien aikana) - Palvelujen järjestämisessä tavoitellaan uusia toiminta- ja järjestämistapoja ja kumppanuuksia, mm. tilaaja-tuottaja- ja elinkaarimallin mahdollisuudet selvitetään - Uuden kunnan palveluprosessit ja -kokonaisuudet ovat tarkoituksenmukaiset - Harjavallan, Kokemäen, Nakkilan ja Ulvilan kuntien nykyiset hyvät ja toimivat käytännöt omaksutaan myös uuden kunnan käytännöiksi Tulevaisuuden palvelutarpeen kehitykseen ja muutokseen palvelujen järjestämisessä vaikuttavat eniten alueella tapahtuvat väestömuutokset. Mahdollisessa Jokilaakson kaupungissa päivähoidon ja esiopetuksen palvelutarve pysyy tulevaisuudessa lähes nykyisellä tasollaan (kuva 7). Perusopetuksen ja lukion osalta palvelutarve sen sijaan tippuu noin 10 % vuoteen 2015 mennessä vuoden 2005 tasosta ja pysyy tällä tasolla vuoteen 2025 saakka. Vanhusten hoidon osalta palvelutarve kasvaa tulevaisuudessa huomattavasti: vuoteen 2015 mennessä palvelutarve kasvaa 24 % vuoden 2005 tasoon verrattuna ja vuoteen 2025 mennessä palvelutarve kasvaa 77 % vuoden 2005 tasoon verrattuna. Perusterveydenhuollon osalta palvelutarve ei juuri muutu tulevaisuudessa nykytasoon verrattuna. Sen sijaan erikoissairaanhoidon osalta palvelutarve kasvaa 12 % vuoteen 2025 mennessä vuoden 2005 tasoon verrattuna. 13

14 Jokilaakson kaupunki Palvelutarpeiden kehitys, 2007= Päivähoito ja esiopetus Perusopetus ja lukio Vanhusten hoito Perusterveydenhuolto, avo Erikoissairaanhoito Muut tehtävät Palvelutarpeet on laskettu väestötekijöiden muutosten perusteella. 'Muut tehtävät' kattavat kaikki muut kuin nimetyt tehtävät, esim. yleishallinnon ja kulttuuripalvelut. 'Muut tehtävät' luokan palvelutarpeet muuttuvat kuten väestön kokonaismäärä. Vanhusten hoidossa on mukana myös perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen hoito ja kotisairaanhoito Kuva 7. Jokilaakson kaupungin palvelutarpeiden kehitys. Lähde: FCG Efeko Oy:n ennakointimalli 2.2. Toimintakyky ja sosiaalinen turvallisuus Yhteenveto sosiaali- ja terveyspalveluista Jokilaakson kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutarpeeseen tulee vuoteen 2025 mennessä vaikuttamaan eniten muutokset väestörakenteessa. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestömäärä laskee 5 %:lla niin, että alle 7 - vuotiaiden määrä laskee vain vähän (4 %). Eniten, 22 %, laskee työikäisten määrä. Vanhusten määrä kasvaa voimakkaasti, eniten palveluja tarvitsevien yli 74 - vuotiaiden osuus peräti 85 %. Väestöllinen huoltosuhde heikkenee vuoden ,63:sta 0,98:aan. Suuri tulevaisuuden haaste on vanhustenhuollon laajenevaan palvelutarpeeseen vastaaminen. Jokilaakson kaupungissa on suosituksiin verrattuna 2,5 -kertaisesti vanhustenhuollon laitospaikkoja. Kotihoidon peittävyys on lähellä suosituksia mutta tehostetun palveluasumisen paikkoja on liian vähän. Suositusten mukaiseen palvelurakenteeseen siirtymällä voitaisiin parantaa vanhustenhoidon laatua ja palvella 30 % suurempaa asiakasmäärää nykyisillä henkilöstöresursseilla. Terveydenhuollossa päivystysvastaanotolle päätyneiden henkilöiden kotiutus tulee ottaa tavoitteeksi saman tien. Lisäksi kotipalvelun ja kotisairaanhoidon, jatkossa kotihoidon, on sitouduttava toteuttamaan ilman viivettä tarvittava apu kotiin, jotta osastolle otto vältetään, kun siihen ei ole lääketieteellistä tarvetta. Myös erikoissairaanhoidon sairaalaan tai terveyskeskussairaalaan joutuneen potilaan kotiutusta tulee suunnitella aiempaa aiemmin. Tätä varten perustetaan vähintään yksi kotiutustiimi, johon kuuluvat ainakin sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä, fysioterapeutti ja asunnonmuutostyön ammattilainen. 14

15 Sosiaalityöntekijöiden määrä on riittävä mutta erityisosaamisen turvaamiseksi rakenteita on uudistettava. Sosiaalityössä perustetaan tiimejä, joilla varmistetaan työntekijöiden erityisosaaminen ja lisätään työn houkuttelevuutta mahdollistamalla erikoistuminen. Uudessa kaupungissa lähipalvelut tuotetaan täysimittaisesti vähintään kaikissa nykyisissä kuntakeskuksissa perustamalla sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisiä toimipisteitä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutarve ja ongelmat / vajeet Palvelutarpeiden ennustetaan muuttuvan eniten juuri vanhustenhoidossa, jossa kasvua vuoteen 2025 mennessä olisi 85 %. Perusterveydenhuollon muutokset ovat pieniä, laskua 2 %. Erikoissairaanhoidon tarpeen ennustetaan kasvavan 12 % ja muiden tehtävien tarpeen vähenevän 5 %. Samaan aikaan väestöllinen huoltosuhde heikkenee vuoden ,63:sta 0,98:aan. Tällä hetkellä Jokilaakson kuntien koko sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset vaihtelevat melko runsaasti. Halvimmat kokonaiskustannukset ovat Ulvilassa ja kalleimmat Kokemäellä. Kuva 8. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Perusterveydenhuollon osalta kustannukset vaihtelevat voimakkaasti. Mielenkiintoista on, että samassa Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymässä Harjavallan ja Kokemäen kustannukset ovat selvästi yli valtakunnan keskiarvon kun Nakkilan kustannukset ovat selvästi pienemmät. Ero selittyy erityisesti terveyskeskuksen vuodeosaston korkealla käytöllä Harjavallan ja Kokemäen osalta. Toinen selittävä tekijä on avohoidon lääkärikäyntien määrä, joka Harjavallassa on n. 40 % yli valtakunnan keskiarvon. Lääkärikäyntien määrä on tosin kaikissa Jokilaakson kunnissa koholla. Ikävakioitu sairastavuusindeksi on symmetriassa kustannusten kanssa. Sairastavuusindeksi ovat: o Harjavalta 102 o Kokemäki 105 o Nakkila 94 o Ulvila 89 15

16 Kuva 9. Perusterveydenhuollon kustannukset / as Erikoissairaanhoidon somaattisten hoitopäivien osalta Harjavallan, Kokemäen ja Nakkilan käyttö on melko tasaista ja lähellä valtakunnan keskiarvoa. Ulvilan em. palveluiden käyttö on vähäisempää. Kuva 10. Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät / 1000 asukasta. Kokemäki käyttää psykiatrista laitoshoitoa selvästi muita kuntia ja valtakunnan keskiarvoa enemmän. 16

17 Kuva 11. Psykiatrisen laitoshoidon hoitopäivät / 1000 asukasta Tämänhetkinen vanhustenhuollon palvelurakenne on raskas. Jokilaakson kaupungissa on suosituksiin verrattuna huomattavasti liikaa sekä sosiaali- että terveydenhuollon laitospaikkoja. Kotihoidon peittävyys on lähellä suosituksia mutta tehostetun palveluasumisen paikkoja on liian vähän. Sosiaalityössä kunnat ovat lisänneet voimavaroja työttömyyden ehkäisyyn sen jälkeen, kun työttömyysaikaisen työmarkkinatuen korvauksista puolet tuli kuntien maksettavaksi. Harjavallassa työllistämistoimintaan on palkattu työnohjaaja, Kokemäellä ja Ulvilassa on työpajatoimintaa. Nuorisotyöttömyys on kuitenkin kaikissa kunnissa yli valtakunnan keskiarvon ja huonoin tilanne on Nakkilassa. Kokemäellä on laajat yhteistyö- ja toiminnan kehittämishankkeet ja yksityisten palveluntuottajien runsaan käytön. Ulvilalla on puolestaan toimivat ostopalvelusopimukset Porin kaupungin tai porilaisten yksityisten palveluntuottajien kanssa. Kuva vuotiaiden nuorisotyöttömyys 17

18 Lastensuojelussa työntekijä- ja resurssitarve on kasvamassa kaikissa kunnissa. Yhteistyötä tehdään yli kuntarajojen jo tällä hetkellä mutta tarve tiiviimpään yhteistyöhön on olemassa kaikkialla. Kokemäellä on paljon kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia. Nakkila ja Ulvila ovat panostaneet avohuollon tukitoimiin voimakkaasti. Kuva 13. Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä Heikkouksina tai palveluvajeina kaikki kunnat ilmoittivat sosiaalityön osalta erityisosaamisen ja työparien puutteen palvelumääriltään marginaalisissa mutta osaamista vaativissa palveluissa kuten lastenvalvonta, lastensuojelu, vammaispalvelut ja päihdehuolto. Ulvilan ongelma on haavoittuvuus lääkäri-, hammaslääkäri- ja psykologipalveluiden saannissa sekä sosiaalityön ja puheterapian kasvavat tarpeet. Tehostetun palveluasumisen vähäisyys on ongelmana Harjavallassa, Kokemäellä ja Nakkilassa. Myös Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä ilmoitti, että rakenteita on mahdoton uudistaa ennen kuin jäsenkuntien asumispalvelut ovat vaadittavalla tasolla. Kuntayhtymän mukaan tarvitaan lisää erikoislääkärivakansseja. Nykytilan selvitystaulukko kokonaisuudessaan liitteessä 1. Strategiset painopisteet Kuntien strategiat ovat sosiaali- ja terveydenhuollossa monin osin yhteneväisiä. Kaikissa strategioissa painotetaan varhaista puuttumista, terveyden edistämistä, lastensuojelutoiminnan kehittämistä, tehostetun palveluasumisen lisäämistä ja kotona asumisen tukemista. Kaikilla neljällä kunnalla on tavoitteena laitospaikkojen väheneminen. Strategisia vivahde-erojakin löytyy. Harjavalta on päättänyt käyttää palveluseteliä muita voimakkaammin osana vanhustenhuollon laajenevaa palveluntarvetta, Kokemäki panostaa muita enemmän kehitysvammahuoltoon, Nakkilassa kuntouttava työote on painopisteenä myös toimeentuloturvassa, Ulvilan Pori- 18

19 suuntautuneisuus on muita selvästi voimakkaampi ja Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän painopisteenä on valtimotautien ehkäisy. Jokilaakson kaupungin henkilöstömääriä sosiaali- ja terveyspalveluissa selvitettiin tarkemmin voimakkaasti laajenevassa vanhustenhuollossa ja sosiaalityön palveluissa. Henkilöstömitoituksessa ei sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa (pois lukien päivähoito) ole velvoittavia normeja. Erilaisia suosituksia henkilöstömääristä asiakasta tai asukasta kohden tai tietyn asiakasryhmän palveluiden peittävyydestä sen sijaan on. Tärkeimmät suositukset ovat: minimi hyvä Ympärivuorokautinen hoito (tt/as) 0,5-0,6 0,7-0,8 TK:n vuodeosaston pitkäaikaishoito 0,6-0,7 0,8 Kotona asuvien osuus % yli 75 v 91-92% Säännöllistä kotihoitoa saavat % yli 75 v 13-14% Tehostetussa palveluas. asuvien osuus % yli 75 v 5-6% Pitkäaikaisessa laitoshoidossa % yli 75 v 3% Omaishoidon tukea saavien osuus % yli 75 v 5-6% Sosiaalityöntekijöiden määrä Lapsiperhetyö Aikuistyö Etuuskäsittely Sosiaaliohjaaja Polikliininen päihdetyö 1 sos.tt / alkava 2000 asukasta 1 sos.tt / 20 as. perhettä 1 sos.tt / 40 asiakasta 1 etuuskäs. / 100 asiakasta 1 sos.ohj. / 60 asiakasta 3 hlö.työvuotta / as. Suosituksiin perustuen Jokilaaksossa on vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa liikaa asiakkaita. Henkilökuntamäärä asiakasta kohden täyttää minimitavoitteen mutta ei ole hyvä yhdessäkään kunnassa. Kotona asuvia on Jokilaaksossa hieman alle tavoitteen mutta säännöllisen kotihoidon peittävyys on Harjavallassa, Kokemäellä ja Ulvilassa tavoitteen mukainen. Nakkilassa kotihoidon peittävyys on poikkeuksellisen suuri. 19

20 Kuva 14. Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneet 75 vuotta täyttäneiden kotitaloudet % vastaavanikäisestä väestöstä Tehostettua palveluasumista on liian vähän ja laitoshoitoa 2,5 kertaa yli suositusten. Myös omaishoidontukea saavia on selvästi alle suositusten. Jokilaakson vanhustenhoidon laatusuositusten toteuma, ennuste ja henkilöstötarpeet ovat liitteissä 1. Sosiaalityöntekijöiden kokonaismäärä Jokilaakson kunnissa on nyt 16 ja sosiaalityöntekijän pätevyyden omaavien sosiaalisihteerien, sosiaalijohtajien tai perusturvajohtajien 7. Yhteensä on siis 23 sosiaalityöntekijän pätevyyden omaavaa henkilöä. Uuden kunnan sosiaalityöntekijöiden, pois lukien johtotehtävissä olevat, määrän tulisi olla vähintään 18, joten virkajärjestelyjenkin jälkeen nykyinen määrä olisi riittävä. Delegointisäännöt Delegointisääntöjen osalta yleisperiaatteet ovat melko samanlaisia Harjavallassa ja Ulvilassa, jossa delegointi on viety pitkälle, sekä toisaalta Nakkilassa, Kokemäellä ja kuntayhtymässä, joissa luottamuselimet ovat säilyttäneet itsellään suuremman roolin henkilöstövalinnoissa. Delegointisäännöt ovat tarkemmin liitteessä 1. Harjavallassa lautakunta valitsee laitosten johtajat yms. Sosiaalijohtaja valitsee kaikki yksiköiden johtajia alemmat vakituiset. Ulvilassa lautakunta valitsee toimintayksiköiden johtajat. Tehtäväalueen johtaja valitsee alaisensa vakituiset, toimintayksikön johtaja tilapäiset henkilöt. Kokemäellä, Nakkilassa ja kuntayhtymässä lautakunta / yhtymähallitus valitsee muut vakituiset paitsi sosiaalijohtajan / johtajan / ylilääkärin. Viranhaltijoilla on oikeus valita vain tilapäisiä ja määräaikaisia henkilöitä. Tietojärjestelmät Harjavalta on vuonna 2008 aloittanut sosiaalitoimen ohjelmissa yhteistyön Porin kanssa. Sosiaalityön Effica ohjelmat ovat Porin palvelimella. Vanhustenhuollon ohjelma on Pro Consona ja talouden ohjausjärjestelmä nykyaikainen Raindance sekä Web-tallennus. 20