Sydänperäinen aivoembolisaatio
|
|
- Jere Hänninen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus MATTI HALINEN, PEKKA JÄKÄLÄ, PETRI SIPOLA, TERO TAPIOLA, PIRJO MUSTONEN JA JORMA KOKKONEN Sydänperäinen aivoembolisaatio Sydänperäinen embolisaatio aiheuttaa viidenneksen aivohalvauksista. Veri hyytyy sydämen sisällä virtauksen hidastuessa tai muuttuessa pyörteiseksi, sydämen sisäkalvon vaurioiduttua tai hyytymisjärjestelmän aktivoiduttua. Eteisvärinä on tavallisin sydänperäisen embolisaation aiheuttaja. Aivohalvauksen vaara on suuri iäkkäällä eteisvärinäpotilaalla. Sydämen vajaatoiminta tai korkea verenpaine eteisvärinän yhteydessä merkitsevät suurta aivohalvauksen vaaraa. Suuren vaaran potilaille suositellaan antikoagulaatiota varfariinilla, ellei sille ole vasta-aihetta. Sydämen kaikututkimus tehdään, jos löydöksen oletetaan vaikuttavan hoitoon. Lisäperuste kaikututkimukselle on emboliaan viittaava taudinkuva alle 50-vuotiaalla sinusrytmissä olevalla potilaalla. Trombolyyttisestä hoidosta on selkeästi hyötyä myös embolisissa aivoinfarktissa, jos se annetaan kolmen tunnin kuluessa oireiden alusta ja vasta-aiheet huomioidaan. Uusiutuvan embolisaation estoon tarkoitettu antikoagulaatio voidaan aloittaa aivoinfarktin koon mukaan joko heti tai vajaan viikon kuluttua aivoinfarktiin sairastumisesta. A ivoverenkierron häiriöön sairastuu maassamme vuosittain henkilöä, joista kuolee noin Lisäksi yli 4000 jää aivoverenkierron häiriön vuoksi vaikeasti vammautuneeksi. Kallonsisäinen verenvuoto aiheuttaa 20 % ja iskemia 80 % aivohalvauksista. Sydänperäinen embolia on merkittävä aivohalvauksen aiheuttaja: on arvioitu, että % aivohalvauksista johtuu hyytymästä, joka on lähtenyt liikkeelle sydämestä (Cerebral Embolism Task Force 1989, Hinchley ym. 1998). Sydämensisäisen verihyytymän patogeneesi Sydämen lokeroihin muodostuva hyytymä syntyy kuten laskimotukos. Hidastunut tai poikkeavan pyörteinen verenvirtaus, sydämen sisäkalvon tulehdus tai muu vaurioituminen sekä hyytymisjärjestelmän poikkeavuudet lisäävät hyytymistaipumusta. Lopputuloksena on tummanpunainen hyytymä, joka koostuu pääosin fibriinistä. Fibriinin lisäksi näissä trombeissa on Duodecim 2005;121: verihiutaleperäistä materiaalia (Wysokinski ym. 2004). Verihiutaleiden merkitys ei ole kuitenkaan keskeinen, ja tähän sopii se, että verihiutaleiden estäjähoidon antama suoja on selvästi heikompi kuin antikoagulaation. Edellä kuvatulla tavalla syntynyt hyytymä todetaan tavallisimmin eteisvärinäpotilailla, joilla verenvirtaus on hidastunutta eteisissä ja erityisesti eteiskorvakkeessa. Hyytymän syntymekanismi on laskimotukoksen kaltainen myös silloin, kun embolisaation lähtökohta on sydäninfarktin tai sydämen vajaatoiminnan vaurioittama, huonosti supistuva tai laajentunut vasen kammio tai embolisaatio tapahtuu paradoksaalisesti avoimen foramen ovalen kautta. Jos taas embolisaation lähtökohta on aortankaaren aterooma, kyseessä on valtimotukos, jossa verihiutaleiden merkitys korostuu. Monet hyytymisjärjestelmän perinnölliset ja hankinnaiset häiriöt altistavat laskimotukokselle, mutta sydämensisäisten hyytymien ensisijaisina aiheuttajina ne ovat harvinaisia. 1961
2 Sydänsairaudet, joihin liittyy sydämensisäisiä verihyytymiä ja niistä lähteviä embolisaatioita Taulukossa 1 on lueteltu ne sydänsairaudet, joihin tavallisimmin liittyy sydämensisäisistä hyytymistä lähtevää aivoembolisaatiota. Emboli saatio todetaan vain osalla (10 20 %) potilaista, joilla on sydämen vasemman puolen lokeroissa hyytymä. Aivohalvauksen vaara ja ehkäisy eteisvärinässä. Aivohalvaus ilmaantuu keskimäärin 5 %:lle eteisvärinäpotilaista vuodessa, jos antikoagulaatiohoitoa ei anneta. Aivohalvauksen riskiä lisääviä vaaratekijöitä ovat korkea ikä, aikaisemmin sairastettu aivohalvaus, hypertensio ja diabetes (kuva 1). Aivohalvauksen vaaratekijöiden perusteella potilaat voidaan luokitella riskiryhmiin (ks. kuvan 1 teksti), joissa aivohalvauksen vaara on pieni (alle 2 % vuodessa), keskisuuri (2 4 %/v) tai suuri (yli 4 %/v). Aikaisemmin aivo halvauk sen sairastaneilla eteisvärinäpotilailla uuden aivohalvauksen vaara on erityisen suuri (noin 12 % vuodessa) (Atrial TAULUKKO 1. Sydänsairaudet, joihin liittyy aivoembolioita, ja niiden arvioitu suhteellinen osuus sydänperäisistä embolisaatioista (Cerebral Embolism Task Force 1989). Sairaus Osuus (%) Eteisvärinä, joka ei liity läppävikaan 45 Akuutti sydäninfarkti 15 Vasemman kammion pumppauskyvyn krooninen häiriö 10 Reumaattinen sydänsairaus 10 Tekoläppä 10 Muut harvinaisemmat syyt 10 TAULUKKO 2. Sydänperäiseen aivoemboliaan sopivia kliinisiä piirteitä ja kuvantamislöyksiä (Ferro 2003). Oireet ja löydökset Äkillinen ja nopeasti huippunsa saavuttava oireisto Tajunnan heikentyminen infarktin alussa Oireiden nopea korjaantuminen Useiden suonitusalueiden oireet Aivoinfarkti ja systeeminen embolia Äkillinen näkökenttäpuutos, neglect-häiriö tai afasia Aivojen kuvantamislöydökset Useiden suonitusalueiden infarktit Hemorraginen infarkti Tukoksen varhainen rekanalisaatio Aivohalvauksien ilmaantuvuus (/100 potilasta / v) Pieni riski, uusiutuva Pieni riski, krooninen Keskisuuri riski, uusiutuva Keskisuuri riski, krooninen Suuri riski, uusiutuva Suuri riski, krooninen KUVA 1. Aivohalvauksen vaara SPAF-tutkimuksen mukaan (Hart ym. 2000) eteisvärinäpotilailla. Eteisvärinä oli krooninen potilaalla ja ajoittainen 460:llä potilaalla. Kaikki potilaat saivat asetyylisalisyylihappoa 325 mg/vrk, ja aivohalvauksen vaaran suhteen heidät voitiin jakaa kolmeen riskiryhmään seuraavin kliinisin perustein: 1) Suuren riskin ryhmä (yli 4 %/v): ikä yli 75 vuotta ja hypertensio tai ikä yli 75 vuotta ja naissukupuoli tai systolinen verenpaine yli 160 mmhg tai aiemmin sairastettu aivoinfarkti tai ohimennyt iskeeminen aivo verenkierron häiriö. 2) Keskisuuren riskin ryhmä (2 4 %/v): hypertensio alle 75-vuotiaalla tai diabeetikolla ilman muita vaaratekijöitä. 3) Pienen riskin ryhmä (alle 2 %/v): ei edellisten riskiryhmien piirteitä. Uusiutuvaan kohtauksittaiseen eteisvärinään liittyy riskitekijöiden mukaan suuri aivohalvauksen vaara M. Halinen ym.
3 fibrillation investigators 1994). Aivohalvauksen vaaran suuruus ei kontrolloituihin tutkimuksiin hyväksytyillä potilailla riippunut siitä, oliko eteisvärinä krooninen vai kohtauksittainen (van Walraven ym. 2002). Varfariinia suositellaan aivohalvauksen estolääkkeeksi, kun potilaalla on suuri tai keskisuuri vaara sairastua aivohalvaukseen (kuva 2) riippumatta siitä, onko eteisvärinä krooninen vai kohtauksittainen. Rajallisten rekisteröintivuorokausien vuoksi EKG:n pitkäaikaisnauhoitus on epäherkkä uusiutuvan eteisvärinän toteamisessa. Implantoitava rytmivalvuri toimii luotettavammin (Barthelemy ym. 2003), mutta se ei sovellu laajaan kliiniseen käyttöön. Muraalinen trombi ja aivohalvauksen ilmaantuminen akuutin sydäninfarktin yhteydessä. Etuseinäinfarktiin liittyy %:n riski hyytymän kehittymisestä vasempaan kammioon. Jos infarkti sijaitsee muualla kuin etuseinän alueella, riski on alle 5 % (Nayak ym. 2004). Mitä suurempi infarktialue on ja mitä enemmän vasemman kammion toiminta on heikentynyt, sitä todennäköisempää trombin muodostuminen on. Trombi syntyy tavallisimmin vasemman kammion kärkeen. Miltei 15:lle tuhannesta akuuttiin sydäninfarktiin sairastuneesta kehittyy sairaalajakson aikana aivohalvaus trombolyysinkin aikakaudella. Kolme neljästä aivohalvauksesta on iskeemisiä (Spencer ym. 2003). Aivohalvaukset ovat yhteydessä etuseinäinfarktin lisäksi kor keaan ikään ja hypertensioon. Sydämen vajaatoiminta ja siihen liittyvä eteisvärinä ovat tavallisia laajoissa etuseinäinfarkteissa, ja myös ne lisäävät aivohalvauksen vaaraa. Kun vasemmassa kammiossa todetaan trombi, suositellaan pitkäaikaista antikoagulaatiota kolmen kuukauden ajaksi kaikille (Antman ym. 2004). Avoin foramen ovale ja eteisväliseinän aneurysma. Avoin foramen ovale (PFO) on yleinen; ruumiinavauksissa se todetaan %:lla vainajista. PFO on tavallisempi niillä potilailla, joiden aivohalvaukselle ei ole voitu osoittaa tavanomaista syytä (kryptogeeninen aivohalvaus), kuin niillä, joiden aivohalvauksen syy on saatu selville (Cramer ym. 2004). PFO-potilaalla lisääntynyt aivohalvauksen vaara liittyy uusiutuneeseen aivohalvaukseen, suureen oikovirtaukseen (värikäyrän mukaan virtaus oikealta vasemmalle Valsalvan toimenpiteessä yli 5 %), kookkaaseen (yli 5 mm) PFO-aukkoon ja eteisväliseinän aneurysmaan (Wu ym. 2004). Viimeksi mainitulla tarkoitetaan eteisväliseinän liikkumista vähintään mm eri hengitysvaiheissa (Messé ym. 2004). HYKS:ssa käytäntönä on tehdä nuorille (alle 50 v) aivohalvauspotilaille värikäyrätutkimus. Jos oikovirtaus todetaan, tehdään jatkotutkimuksena ruokatorven kautta kaikukardiografia () PFO:n ominaisuuksien määrittämiseksi. Messén ym. tuoreen katsauksen (2004) mukaan PFO ei sinänsä altista aivohalvaukselle. Kryptogeenisen aivohalvauksen jälkeen PFO-potilaan ennuste on sama, käytettiinpä hoitona antikoagulaatiota varfariinilla tai verihiutaleiden tarttuvuuden estoa asetyylisalisyylihapolla (ASA). PFO:n perkutaanisesta sulkemisesta on käynnissä satunnaistettuja tutkimuksia. Ennen Potilasmäärä Aiempi aivohalvaus/ TIA (riski yli 10 %) Suuri riski (yli 4 %) Keskisuuri riski (2 4 %) Pieni riski (alle 2 %) KUVA 2. Yhden aivohalvauksen estämiseksi vuoden aikana hoidettavien eteisvärinäpotilaiden määrät (NNT) riskiryhmien mukaan. Yhden aivohalvauksen estämiseksi suurimman riskin ryhmässä (aikaisemmin aivohalvauksen sairastaneet) on hoidettava 17:ää potilasta varfariinilla vuoden ajan, jotta yksi aivohalvaus estyy. Pienen riskin ryhmässä määrä on yli 200. Antikoagulaatiota varfariinilla suositellaan suuren ja keskisuuren riskin potilaille. Viimeksi mainituille voidaan antaa vaihtoehtoisesti asetyylisalisyylihappoa, jota suositellaan myös pienen riskin potilaille (Hart ym. 2003). Sydänperäinen aivoembolisaatio 1963
4 niiden valmistumista hoitoratkaisut ovat yksilöllisiä. HYKS:ssa lääkehoito on toistaiseksi ensi sijainen. PFO:n sulkemista harkitaan, jos aivo infarkti uusiutuu ja oikovirtaus on suuri tai potilaalla todetaan myös eteisväliseinän aneurysma. Myös oireiden ilmaantuminen ponnistelun yhteydessä tai pian sen jälkeen puoltaa sulkemista (Kupari ja Roine). Endokardiitti. Embolisaatio endokardiitin aiheuttamista vegetaatioista on todettu %:lla endokardiittipotilaista (Horstkotte ym. 2004). Embolisaation vaaratekijöitä ovat vegetaation suuri (yli 10 mm) koko, liikkuvuus, nopea kasvu ja mm. enterokokin ja stafylokokin aiheuttama endokardiitti silloin, kun vegetaatio on mitraaliläpässä. Vegetaation suureneminen antibioottihoidon aikana ennustaa myös embolisaatiota. Embolisaation vaara on erityisen suuri ja leikkaushoito suositeltava, jos vegetaatio on halkaisijaltaan yli 15 mm ja jos se on liikkuva (Di Salvo ym. 2001). Sydämen vajaatoiminta sinusrytmissä olevilla potilailla. Aivohalvauksen vaara on sydämen vajaatoimintaa sairastavilla keskimäärin 1,5 % vuodessa (Halinen 2003). Antikoagulaation hyödyllisyydestä sinusrytmissä oleville ei ole tutkimustuloksia, mutta eteisvärinäpotilaiden osalta hyöty on hyvin osoitettu. Antikoagulaatiota on lisäksi suositeltu sellaisille sydämen vajaatoimintaa poteville, jotka ovat aiemmin sairastaneet aivohalvauksen. Hoitoa on harkittava yksilöllisesti vuotoriski huomioiden. Milloin on syytä epäillä sydänperäistä syytä aivohalvaukselle? Aivoverenkierron häiriön syyt ovat erilaisia eri ikäryhmissä. Sydänperäisistä embolioista 90 % ilmaantuu yli 50-vuotiaille, jolloin syynä on tavallisesti eteisvärinä. Alle 50-vuotiailla sekä eteisvärinä että sydänperäinen embolisaatio ovat harvinaisia. Tyypillistä onkin, että etiologia jää epävarmaksi puolella alle 50-vuotiaista huolimatta laajoista tutkimuksista (Lee ym. 2002). Joko selittävää tekijää ei löydy tai havaitaan pienen tai epävarman emboliariskin löydös (taulukko 3). Tällöin kyseessä on usein avoin foramen ovale tai eteisväliseinän aneurysmaattinen pullistuma. Anamneesi, kliininen neurologinen tutkimus tai aivojen peruskuvantaminen eivät riitä sydänperäisen aivoembolian tunnistamiseen. Em- TAULUKKO 3. Kaikukardiografiset löydökset, joihin liittyy sydänperäisen embolisaation vaara. Ruokatorven kautta tehtävä tutkimus (), rintakehän läpi tehtävä tutkimus (). Löydös Suositeltu tutkimus Ensisijainen / Toissijainen Suureen sydänperäisen embolisaation vaaraan viittaavat Vasemman eteisen tai eteiskorvakkeen trombi Vasemman kammion kärjen trombi tai vasemman kammion vaikea pumppaushäiriö Aortta- tai mitraaliläpän endokardiitti ja kookas liikkuva vegetaatio Eteisen myksooma Mekaanisen tekoläpän trombi, mitraalitekoläppäpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmat Aortankaaren aterooma ja liikkuva trombi Pieneen sydänperäisen embolisaation vaaraan viittaavat Avoin foramen ovale Eteisväliseinän aneurysma Vasemman eteisen tai eteiskorvakkeen spontaani kaikukontrasti Vasemman kammion yksittäisen segmentin akinesia tai dyskinesia Mitraaliläpän prolapsi Mitraaliläpän anuluskalkkiutuma Aorttaläpän kalkkiutuma Aortan aterooma / / / / = kaikukardiografia ruokatorven kautta, = kaikukardiografia rintakehän läpi 1964 M. Halinen ym.
5 bolian aiheuttamaan aivoverenkierron häiriöön sopivia kliinisiä piirteitä ja kuvantamislöydöksiä on lueteltu taulukossa 2 (Ferro 2003). Miten kuvannan aivohalvauspotilaan? Kaulasuonten kuvantaminen. Sydänperäistä aivoverenkierron häiriötä ei useimmiten voida erottaa luotettavasti kaulasuonten kovettumataudin aiheuttamista kliinisen kuvan tai aivojen kuvantamislöydöksen perusteella. Aivoverenkierron häiriön sairastaneella kaulavaltimoiden tilan selvittäminen on aiheellista, jos ahtaumille on potilaan muun tilan perusteella mahdollista tehdä korjaava toimenpide (European Carotid Surgery Trialists Collaborative Group 1991). Kaulavaltimoiden primaariselvittelyyn soveltuvat kaikukuvaus, monileiketietokonetomografia ja magneettitutkimus. Mitä kaikukardiografia antaa? Valtaosalle aivoinfarktipotilaista ei tarvitse tehdä kaikukardiografiaa. Pelkän anamneesin, kliinisen tutkimuksen ja EKG:n avulla voidaan usein löytää ne potilaat, jotka hyötyvät antikoagulaatiohoidosta. Erityisesti eteisvärinäpotilaan aivo halvaus on selkeä antikoagulaatiohoidon aihe ilman kaikututkimustakin. Yli 50-vuotiailla eteisvärinä on yleinen, ja iän karttuessa myös kaula- ja aivovaltimoiden ahtaumat yleistyvät, joten kaikukardiografialla todettavien löydösten merkitys hoitoratkaisujen kannalta vähenee (kuva 3). Jatkotutkimuksilla etsitään embolian sydänperäistä lähdettä, trombia tai muuta sydämensisäistä massaa, sydämen rakenteen poikkeavuutta tai supistumisen häiriötä. Nämä tutkimukset ovat aiheellisia, jos niiden tuloksella on vaikutusta hoitoon. Ensisijainen kliinisen tutkimuksen jälkeen tehtävä jatkotutkimus on kaikukardiografia rintakehän lävitse (). Siinä löytyy sydämensisäinen massa (trombi tai tuumori) vain 0,7 %:lta sydämensä puolesta terveistä mutta 13 %:lta sydänsairautta potevista. Ruokatorven kautta tehdyssä :ssä näitä poikkeavuuksia todetaan 1,6 %:lla tervesydämisistä ja 19 %:lla sydänsairautta potevista. Näiden tulosten perusteella kanadalainen työryhmä suosittaa kaikukardiografiaa sydänpotilaille, joilla ei ole muutoin tarvetta antikoagulaatiolle. Tutkimustiedon puuttumisen vuoksi työryhmä ei ota kantaa tervesydämisten kaikututkimuksen aiheellisuuteen (Kapral ym. 1999). Yhdysvaltalainen laadittu ohje suosittaa kaikukardiografiaa, jos 1) suuri Iskeeminen aivoinfarkti Anamneesi, kliininen tutkimus ja thoraxin röntgenkuvaus sekä EKG Sinusrytmi Ikä alle 50 v Ikä yli 50 v Eteisvärinä + oikovirtauksen selvitys Kaulavaltimoissa enintään lieviä muutoksia tai epäillään sydänperäistä emboliaa Antikoagulaatiohoito, ei jatkotutkimuksia Oikovirtaus, jos tulos vaikuttaa hoitoon KUVA 3. Sydäntutkimusten aiheellisuuden määrittäminen iskeemisen aivoinfarktin sairastaneilla. Kaaviota sovelletaan potilaan yksilöllisten piirteiden mukaan aloittaen aivoinfarktin todennäköisestä etiologiasta ja välttäen tutkimuksia, joilla ei ole hoidon kannalta merkitystä. = kaikukardiografia ruokatorven kautta, = kaikukardiografia rintakehän läpi. Sydänperäinen aivoembolisaatio 1965
6 ääreisvaltimo on äkillisesti tukkeutunut, 2) potilas on nuorehko (tyypillisesti alle 45-vuotias) ja aivoverenkierron häi riön sairastanut, 3) iäkkäämmän (tyypillisesti yli 45-vuo tiaan) potilaan aivoverenkierron häiriölle ei löydy ilmeistä syytä eikä hänellä todeta aivovaltimoiden poikkeavuuksia ja kaikukardiografia vaikuttaa kliiniseen hoitoratkaisuun (Cheitlin ym. 2003). PFO ja hiippaläpän prolapsi voivat altistaa sydänperäisille embolisaatioille. Näitä sydämen poikkeavuuksia esiintyy jopa puolella nuorehkoista (alle 50-vuotiaista) sydämensä puolesta terveinä pidetyistä sinusrytmissä olevista aivohalvauspotilaista. Kaikukardiografian suositteleminen ja mm. HYKS:n käytäntö tehdä tehdä sydämensisäisen oikovirtauksen selvitys värikäyrää käyttäen ja nuorehkoille potilaille perustuvat edellä mainittujen löydösten etsimiseen. Jos oikovirtaus todetaan, tehdään jatkotutkimuksena. Kuvassa 3 on esitetty sydäntutkimuksen aiheellisuuden määrittäminen aivoinfarktipotilaan tilan mukaan. Taulukon 3 kaikukardiografisiin löydöksin liittyy embolisaation vaara. Jos aivoinfarktin yhteydessä todetaan vasemman eteiskorvakkeen tai vasemman kammion hyytymä, on antikoagulaatio aiheellinen. on epäherkkä ja epätarkka vasemman kammion muraalisten tromboosien osoittamisessa. Tämän vuoksi antikoagulaatiohoidon aiheeksi aivoinfarktin yhteydessä riittää vasemman kammion vaikean pumppaushäiriön toteaminen. Pienen tai epävarman riskin löydöksiä (taulukko 3) esiintyy myös normaaliväestössä, joten näiden löydösten merkitystä ja syysuhdetta on vaikea osoittaa. Ruokatorven kautta tehtävän sydämen kaikukuvaus () on vain harvoin aiheellinen yli 50-vuotiaille potilaille. Jos :ssä ei todeta aivohalvausta selittäviä löydöksiä mutta epäily sydänperäisestä emboliasta on vahva, suositellaan kui- tenkin :tä. Perusteena on :n spesifisyys ja herkkyys sydämensisäisten verihyytymien osoittamisessa. Sinusrytmissä olevien potilaiden osalta tutkimus muuttaa kuitenkin vain harvoin käsitystä antitromboottisen hoidon aiheellisuudesta (Omran ym. 2000). Kardioembolisen aivoinfarktin akuutti trombolyyttinen ja antitromboottinen hoito Aivoinfarktin trombolyyttinen hoito alteplaasilla (rtpa) on hyväksytty aivopuoliskotasoisen aivoinfarktin hoitoon (Kaste 2003). Siitä on hyötyä yhdelle seitsemästä, kun hoito annetaan kolmen tunnin kuluessa oireiden alusta ja arvioin nin peruste on toipuminen itsenäiseen elämään kykeneväksi (Lindsberg ym. 2003). Myös todennäköisesti sydänperäisen embolian vuoksi aivopuoliskotasoiseen iskeemiseen aivoinfarktiin Y D I N A S I A T Eteisvärinässä aivohalvauksen vaara on suuri, jos potilaalla on esiintynyt aiemmin iskeeminen aivoverenkierron häiriö tai hänellä on korkea verenpaine tai sydämen vajaatoimintaa. Aivohalvaus ilmaantuu trombolyysinkin aikakaudella 1,5 %:lle kaikista sydäninfarktipotilaista sairaalajakson aikana. Aivohalvaus liittyy potilaan ikään, etuseinäinfarktiin ja korkeaan verenpaineeseen. Eteisvärinä aiheuttaa suurimman osan yli 50-vuotiaiden sydänperäisistä (embolisista) aivohalvauksista mutta vain pienen osan alle 50-vuotiailla, sillä eteisvärinä on harvinainen alle 50 vuoden iässä. Kaulavaltimoiden kuvantaminen on aiheellista, jos mahdollisille kaulavaltimoahtaumille on potilaan muun tilan perusteella mahdollista tehdä korjaava toimenpide. Sydämen kaikututkimus on aiheellinen, jos sen löydöksen arvioidaan vaikuttavan hoitoon. Trombolyyttinen hoito on vaikuttavaa myös embolisissa aivoinfarkteissa, mutta se on annettava kolmen tunnin kuluessa oireiden alusta M. Halinen ym.
7 sairastuneet hyötyvät liuotushoidosta. Eteisvärinällä ei ole todettu olevan merkitsevää vaikutusta liuotushoidon tehoon (The NINDS t-pa Stroke Study Group 1995 ja 1997). Hoidon aloituksella on kiire: nykykriteereiden mukaan hoitoa ei saa antaa, jos oireiden alusta on kulunut yli kolme tuntia. Ennen hoidon aloitusta tulee myös selvittää vasta-aiheet tekemällä mm. pään TT. Hoitoon liittyvä aivoverenvuodon riski on 5 10 %. Liuotushoidon kriteereitä ja käytännön toteutusta on käsitelty tässä lehdessä aikaisemmin (Lindsberg ym. 2003). Sydänperäisen embolian aiheuttaman aivoinfarktin antitromboottisen lääkehoidon päätavoitteena on estää uusi embolisaatio ja aivohalvauksen laajeneminen (Ferro 2003). Eteis värinän yhteydessä riski aivoinfarktin uusiutumisesta kahdessa viikossa on peräti 5 % (Hart ym. 2002), ja uusintainfarktiin liittyy suuri kuolleisuus (Ferro 2003). Hoidon aloituksen ajankohta on kuitenkin kiistanalainen. Antikoagulaatiohoito aloitetaan heti pienen aivoinfarktin tai TIA:n toteamisen jälkeen, jos potilaalla on selkeä sydänperäinen embolian syy. Mikäli kyseessä on laaja aivoinfarkti, on suositeltu antikoagulaation aloituksen lykkäämistä, kunnes aivoinfarktin hemorragisoituminen on suljettu pois pään TT:llä 3 5 vuorokauden kuluttua oireen alusta (Ferro 2003). Rutiiniluonteista hepariinihoitoa ei suositella akuutissa aivoinfarktissa (Hacke ym. 2003). Fraktioimatonta hepariinia suositellaan, jos embolian lähde on sydänperäinen ja siihen liittyen suuri uusintainfarktin riski (Hacke ym. 2003). Pienimolekyylistä hepariinia (LMWH) suositellaan vain syvien laskimotukoksien ja keuhkoembolian ehkäisemiseksi vuodelevon ajan. Hoidon komplikaationa ilmaantuvat verenvuodot vähentävät hyötyä (Ferro 2003, Hacke ym. 2003). Jos pitkäkestoinen antikoagulaatio on tavoitteena, aloitetaan varfariinin anto ja hepariinin käyttöä sen kanssa jatketaan vähintään viiden vuorokauden ajan ja kunnes INR on hoitoalueella (2 3). Antikoagulaatiohoidon lopettamiseen iskeemisen aivoinfarktin yhteydessä vaikuttaa hoidon aihe. Mitraalitekoläppä trombosoituu helposti, eikä antikoagulaatiota pidä lopettaa muutoin kuin vakavan verenvuodon yhteydessä. Hepariinihoito on näissä tilanteissa helpommin ohjattavissa kuin varfariinilääkitys. Varfariinihoidon keskeyttämiseen keskimäärin kymmenen vuorokauden ajaksi akuutin aivoverenvuodon yhteydessä liittyi Phanin ym. (2000) aineistossa vajaan 5 %:n suuruinen embolisen aivotapahtuman riski. ASAa annoksin mg/vrk on suositeltu annettavaksi 48 tunnin kuluessa iskeemisen aivoinfarktin oireiden alusta, koska se vähentää hieman kuolleisuutta ja uuden aivotapahtuman todennäköisyyttä (111 potilasta hoidettava, jotta yksi hyötyisi) (CAST Collaborative Group 1997, International Stroke Trial Collaborative Group 1997, Coull ym. 2002, Hacke ym. 2003). Jos potilas kuitenkin saa liuotushoidon, ASAn anto voidaan aloittaa vasta 24 tunnin kuluttua liuotuksen jälkeen. ASAa ja klopidogreelia käytetään vain erityisin perustein samanaikaisesti varfariinin kanssa, koska yhdistelmähoito aiheuttaa suuren vakavien verenvuotojen vaaran (Buresly ym. 2005). Lopuksi Epäily sydänperäisestä embolisaatiosta herää kliinisten tietojen perusteella. Syyn selvitteleminen vaatii yksilöllisesti harkittavia kuvantamistutkimuksia. Hoitoratkaisutkin on punnittava yksilöllisesti, sillä tavallisimmin käytettävään ehkäisevään hoitoon antikoagulaatioon liittyy selvä vuotokomplikaatioiden vaara. Kajoavan hoidon avoimen foramen ovalen sulun aiheet vaativat lisätutkimuksia. Kirjallisuutta Antman EM, Anbe DT, Armstrong PW, ym. ACC/AHA guidelines for the management of patients with ST-elevation myocardial infarction. J Am Coll Cardiol 2004;44:E1 E211. Atrial fibrillation investigators. Risk factors for stroke and efficacy of antithrombotic therapy in atrial fibrillation. Analysis of pooled data from five randomized controlled trials. Arch Intern Med Sydänperäinen aivoembolisaatio 1967
8 1994;154: Barthelemy JC, Feasson-Gerard S, Garnies P, ym. Automatic cardiac event recorders reveal paroxysmal fibrillation after uneplainded stroke or transient ischemic attacks. Ann Noninvasive Electrocardiol 2003;8: Buresly K, Eisenberg MJ, Zan X, Pilote L. Bleeding complications associated with combination of aspirin, thienopyridine derivatives, and warfarin in elderly patients following acute myocardial infarction. Arch Intern Med 2005;165: CAST (Chinese Acute Stroke Trial) Collaborative Group. CAST: randomised placebo-controlled trial of early aspirin use in 20,000 patients with acute ischaemic stroke. Lancet 1997;349: Cerebral Embolism Task Force. Cardiogenic brain embolism. Arch Neurol 1989;46: Cheitlin MD, Armstrong WG, Aurigemma GP, ym. ACC/AHA/ASE 2003 guideline update for the clinical application of echocardiography: a report of the American College of Cardiology/American Heart Association Task Force on Practice Guidelines (ACC/AHA/ASE Committee update the 1997 Guidelines for the Clinical Application of Echocardiograpy). American College of Cardiology, Internetosoitteessa: Coull BM, Williams LS, Goldstein LB, ym. Anticoagulants and antiplatelet agents in acute ischemic stroke. Neurology 2002;59: Cramer SC, Rordorf G, Maki JH, ym. Increased pelvic vein thrombi in cryptogenic stroke: results of the Paradoxical Emboli from Large Veins in Ischemic Stroke (PELVIS) study. Stroke 2004;35: Derdeyn CP, Powers WJ, Moran CJ, ym. Role of Doppler US in screening for carotid atherosclerotic disease. Radiology 1995;197: Di Salvo G, Habib G, Pergola V, ym. Echocardiography predicts embolic events in infective endocarditis. J Am Coll Cardiol 2001;37: European Carotid Surgery Trialists Collaborative Group. MRC European Carotid Surgery Trial: interim results for symptomatic patients with severe (70 99 %) or with mild (0 29 %) carotid stenosis. Lancet 1991;337: Ferro JM. Cardioembolic stroke: an update. Lancet Neurol 2003;2: Hacke W, Kaste M, Bogousslavsky J, ym. European Stroke Initiative Recommendations for Stroke Management update Cerebrovasc Dis 2003;16: Halinen M. Antikoagulaatio sydämen vajaatoiminnassa. Suom Lääkäril 2003;43: Hart RG, Halperin JL, Pearce LA, ym. Lessons from the Stroke Prevention in Atrial Fibrillation trials. Ann Intern Med 2003;138: Hart RG, Palacio S, Pearce LA. Atrial fibrillation, stroke, and acute antithrombotic therapy: analysis of randomized clinical trials. Stroke 2002;33: Hart RG, Pearce LA, Rothbart RM, McAnulty JH, Asinger RW, Halperin JL. Stroke with intermittent atrial fibrillation: incidence and predictors during aspirin therapy. Stroke Prevention in Atrial Fibrillation Investigators. J Am Coll Cardiol 2000;35: Hinchley J, Furlan A, Barnett H. Cardiogenic brain embolism: incidence, varieties and treatment. Kirjassa: Barnett HJM, Mohr JP, Stein B, Yatsu FM, toim. Stroke, pathophysiology, diagnosis and management. 3. painos. Philadelphia: Churchill-Livingstone, 1998, s Horstkotte D, Follath F, Gutschik E, ym. Guidelines on prevention, diagnosis and treatment of infective endocarditis executive summary; the task force on infective endocarditis of the European Society of Cardiology. Eur Heart J 2004;25: International Stroke Trial Collaborative Group. The International Stroke Trial (IST): a randomised trial of aspirin, subcutaneous heparin, both, or neither among patients with acute ischaemic stroke. Lancet 1997;349: Kapral MK, Silver FL, with the Canadian Task Force on Preventive Health Care. Echocardiography for the detection of a cardiac source of embolus in patients with stroke. Update 2. CMAJ 1999;161: Kaste, M. Aivoinfarktin liuotushoito saatava kaikkien tarvitsevien ulottuville. Suom Lääkäril 2003:58:491. Kupari M, Roine RO. Aivoinfarkti ja avoin foramen ovale. Duodecim 2005;121: Lee TH, Hsu WC, Chen CJ, ym. Etiologic study of young ischemic stroke in Taiwan. Stroke 2002;33: Lindsberg PJ, Soinne L, Roine RO, ym. Aivoinfarktin trombolyysihoito alteplaasilla Helsingin malli. Duodecim 2003;119: Messé SR, Silverman IE, Kizer JR, ym. Practice parameter: recurrent stroke with patent foramen ovale and atrial septal aneurysm: report of the Quality Standards Subcommittee of the American Academy of Neurology. Neurology 2004;62: Nayak D, Aronow WS, Sukhija R, McClung JA, Monsen CE, Belkin RN. Comparison of frequency of left ventricular thrombi in patients with anterior wall versus non-anterior wall acute myocardial infarction treated with antithrombotic and antiplatelet therapy with or without coronary revascularization. Am J Cardiol 2004;93: Omran H, Rang B, Schmidt H, ym. Incidence of left atrial thrombi in patients in sinus rhythm and with a recent neurologic deficit. Am Heart J 2000;140: Phan TG, Koh M, Wijdicks EF. Safety of discontinuation of anticoagulation in patients with intracranial hemorrhage at high thromboembolic risk. Arch Neurol 2000;57: Spencer FA, Gore JM, Yarzebski J, Lessard D, Jackson EA, Goldberg RJ. Trends (1986 to 1999) in the incidence and outcomes of in-hospital stroke complicating acute myocardial infarction (The Worcester Heart Attack Study). Am J Cardiol 2003;92: The NINDS t-pa Stroke Study Group. Tissue plasminogen activator for acute ischemic stroke. N Engl J Med 1995;333: The NINDS t-pa Stroke Study Group. Generalized efficacy of t-pa for acute stroke. Subgroup analysis of the NINDS t-pa Stroke Trial. Stroke 1997;28: van Walraven C, Hart RG, Singer DE, ym. Oral anticoagulation vs. aspirin in nonvalvular atrial fibrillation. An individual patient meta-analysis. JAMA 2002;288: Wu LA, Malouf JF, Dearani JA, ym. Patent foramen ovale in cryptogenic stroke: current understanding and management options. Arch Intern Med 2004;164: Wysokinski WE, Owen WG, Fass DN, Patrzalek DD, Murphy L, McBane RD. Atrial fibrillation and thrombosis: immunohistochemical differences between in situ and embolized thrombi. J Thromb Haemost 2004;2: MATTI HALINEN, dosentti, erikoislääkäri, tulosalueen johtaja matti.halinen@kuh.fi KYS, konservatiivisten alojen tulosalue PL 1777, Kuopio PEKKA JÄKÄLÄ, dosentti, erikoislääkäri, vs. osastonylilääkäri TERO TAPIOLA, LT, vs. kliininen opettaja KYS:n neurologian osasto KYS PL 1777, Kuopio PIRJO MUSTONEN, LT, erikoislääkäri SPR:n veripalvelu Memostaasiosasto Kivihaantie 7, Helsinki JORMA KOKKONEN, dosentti, erikoislääkäri jorma.kokkonen@hus.fi HYKS:n kardiologian klinikka PL 1777, Kuopio PETRI SIPOLA, LL, erikoislääkäri KYS, kliinisen radiologian osasto KYS PL 1777, Kuopio 1968
Eteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY
Eteisvärinän antikoagulaatiohoito Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Sidonnaisuudet Tukea esimiehen määräämiin koulutuksiin Bayer, Boehringer
LisätiedotEteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy
Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta
LisätiedotVarfariini vai ASA aivohalvauksen estoon eteisvärinässä?
TEEMA TROMBOOSI LUKU 1 Varfariini vai ASA aivohalvauksen estoon eteisvärinässä? MATTI HALINEN littää ASAn ja muiden verihiutaleiden tarttuvuutta estävän lääkityksen lievän aivohalvauksia estävän tehon.
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotMiksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1
Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial
LisätiedotAntikoagulaatiohoito eteisvärinässä
Näin hoidan Matti Halinen Antikoagulaatiohoito eteisvärinässä Eteisvärinään liittyy lisääntynyt aivohalvauksen vaara, olipa eteisvärinä pysyvä tai uusiutuva. Aivohalvauksen vaaran suhteen potilaiden kirjo
LisätiedotAntikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä
Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima
LisätiedotEteisvärinäpotilaan aivoinfarktin vaaran ja antikoagulaatiohoidon hyödyn arviointi
Matti Halinen KATSAUS Eteisvärinäpotilaan aivoinfarktin vaaran ja antikoagulaatiohoidon hyödyn arviointi Eteisvärinäpotilaiden aivoinfarktin riskin kirjo ulottuu 0,5 %:sta yli 10 %:iin vuodessa. Aivoinfarktin
LisätiedotUutta eteisvärinän hoidosta
TYKS 2013 Potilaskeskeisesti toimien talouden realiteetit ymmärtäen Sydänpurjehdus 7.10.2014 Uutta eteisvärinän hoidosta Juhani Airaksinen Kardiologian professori Toimialuejohtaja Sydänkeskus, TYKS VARSINAIS-SUOMEN
LisätiedotGeriatripäivät 2013 Turku
Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa
LisätiedotSydänperäisen aivoverenkiertohäiriön etiologia, diagnostiikka ja hoito
Marjatta Strandberg, Pirjo Mustonen, Mikko Taina, Jaana Korpela, Sari Vanninen ja Marja Hedman Sydänperäisen aivoverenkiertohäiriön etiologia, diagnostiikka ja hoito Tavallisimmat iskeemisen aivoverenkiertohäiriön
LisätiedotEteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet
Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan
LisätiedotSydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon
Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotToimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014
Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Hemostaasi Verenhyytymisjärjestelmässä Verihiutaleet Reagoivat verisuonen sisäpinnan endoteelivaurioon
LisätiedotAntikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä
Pekka Raatikainen AJANKOHTAISTA LÄÄKÄRIN KÄSIKIRJASTA Antikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä Keskeistä Antikoagulaatiohoito on ainoa Kohtauksittaisessa eteisvärinässä aivohalvauksen vaara
LisätiedotAivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla. Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011
Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation
LisätiedotVoidaanko aivoverenkierron häiriöitä estää sydämen katetritoimenpiteillä?
Heikki Ukkonen, Juha Lund ja Antti Saraste TEEMA: TOIMENPIDEKARDIOLOGIA Voidaanko aivoverenkierron häiriöitä estää sydämen katetritoimenpiteillä? Suurin osa eteisvärinän aiheuttamista aivoinfarkteista
LisätiedotIkä ja antikoagulanttihoito. Matti O. Halinen
Näin hoidan Matti O. Halinen Pitkäkestoisen antikoagulanttihoidon tavallisimpia käyttöaiheita ovat eteisvärinä sekä laskimoveritulpan ja tekoläppäleikkauksen jälkitila. Verenvuodon vaara on iäkkäiden potilaiden
LisätiedotValtimotaudin ABC 2016
Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotEteisvärinäpotilaan tukosja vuotoriskin arviointi
Katsaus tieteessä Mikko Savontaus dosentti, kardiologian erikoislääkäri TYKS, sydänkeskus mikko.savontaus@tyks.fi Eteisvärinäpotilaan tukosja vuotoriskin arviointi Eteisvärinäpotilaan aivohalvausriskin
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotMikä on valtimotauti?
Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotSekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen
Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Juhani Sivenius Kuopion yliopisto, neurologian klinikka, KYS, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Aivoinfarktipotilaan seuraava päätetapahtuma on todennäköisesti
LisätiedotTromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015
Tromboosiprofylaksian nykytilanne Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukos ja keuhkoveritulppa
LisätiedotEteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet
Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan
LisätiedotVerenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota
Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy
LisätiedotKeskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri
Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa
LisätiedotAIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ POTILAAN SYDÄNTUTKIMUKSET
Perttu J. Lindsberg ja Janne Rapola RAATI RATKOO AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ POTILAAN SYDÄNTUTKIMUKSET Mikä aiheutti näennäisesti täysin terveen nuoren ihmisen aivoinfarktin? Tämä kysymys jää usein jäljelle,
LisätiedotRuokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus eteisvärinän rytminsiirrossa
Alkuperäistutkimus Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus eteisvärinän rytminsiirrossa Elise Saarela, Virpi Koskela, Marjatta Strandberg, K.E. Juhani Airaksinen, Matti Niemelä ja M.J. Pekka Raatikainen
LisätiedotAivoverenkierron häiriöt (=AVH)
Aivoverenkierron häiriöt (=AVH) 1. Aivoinfarktit eli aivoveritulpat 2. Aivoverenvuodot (yleisin SAV= subaraknoidaalivuoto/lukinkalvon alainen vuoto) Aivohalvaus= aivoinfarkti+aivoverenvuoto TIA-kohtaukset
LisätiedotHuomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator
Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos
LisätiedotUutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011
Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011 Johdanto Yli 2 % väestöstä antikoagulaatiohoidon piirissä Useamman viime vuoden
LisätiedotAkuutin AVH:n hoito Pauli Ylikotila TYKS, Neurotoimialue
Akuutin AVH:n hoito 13.3.2017 Pauli Ylikotila TYKS, Neurotoimialue Käypä hoito päivittynyt 11/2016 Aivoverenkiertohäiriöt Suomessa sairastuu 24 000 potilasta vuosittain 16600 aivoinfarktia IV trombolyysiin
LisätiedotSydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä
Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen
LisätiedotAivojen PIENTEN SUONTEN TAUTI. Susanna Melkas LT, neurologian ylilääkäri, HUS Lohjan sairaala 15.04.2016
Aivojen PIENTEN SUONTEN TAUTI Susanna Melkas LT, neurologian ylilääkäri, HUS Lohjan sairaala 15.04.2016 Ei sidonnaisuuksia POTILAS 46-vuotias yleensä terve mies, yksityisyrittäjä. Ei lääkityksiä, verenpainetta
LisätiedotOnko testosteronihoito turvallista?
Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll
LisätiedotIäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku
Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus
LisätiedotÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA
1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen
LisätiedotMITEN ESTÄN AIVOHALVAUKSENI JA TOIVUN SIITÄ, JOS SEN KUITENKIN SAAN
MITEN ESTÄN AIVOHALVAUKSENI JA TOIVUN SIITÄ, JOS SEN KUITENKIN SAAN Markku Kaste Neurologian emeritusprofessori Helsingin yliopisto ja HYKS neurologian klinikan edellinen ylilääkäri SIDONNAISUUDET VIIMEISIMMÄT:
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotEteisvärinäpotilaan revaskularisaatio toimenpiteen valinta ja antikoagulaatio
TEEMA TROMBOOSI LUKU 2 Eteisvärinäpotilaan revaskularisaatio toimenpiteen valinta ja antikoagulaatio JUHANI AIRAKSINEN Tiivistelmä Pitkäaikaista antikoagulaatiota tarvitsevia eteisvärinäpotilaita on runsas
LisätiedotLÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI
LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART
LisätiedotMiten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?
Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin
Lisätiedot- Limakalvobiopsia - Harjanäyte - KNB (G19)
ANTIKOAGULANTTI- JA ANTITROMBOOTTINEN LÄÄKITYS KEUHKOTOIMENPITEIDEN YHTEYDESSÄ Jaottelemalla toimenpiteet pienen ja suuren vuotoriskin toimenpiteiksi, ja toisaalta potilaat pienen tai suuren tukosriskin
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotEteisvärinän antikoagulaatiohoito muutoksen myllerryksessä: Muuttuvatko kokonaiskustannus ja vaikuttavuus maksajan mukana? Erkki Soini, ESiOR Oy
Eteisvärinän antikoagulaatiohoito muutoksen myllerryksessä: Muuttuvatko kokonaiskustannus ja vaikuttavuus maksajan mukana? Erkki Soini, ESiOR Oy 1 Kuka: Erkki Soini Toimitusjohtaja, terveystaloustieteilijä,
LisätiedotFRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE
FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE *Fraktioimaton hepariini UFH (Heparin Leo ) antikoagulaatiovaikutus perustuu antitrombiinista riippuvaan hyytymistekijä Xa:n estoon, lisäksi se estää tehokkaasti
LisätiedotNuoren niska-hartiakipu
Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun
LisätiedotOLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS
OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI tarkoituksena on punnita, miten ratkaisevasti leikkauksen odotetaan parantavan potilaan elämän
LisätiedotOPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE. XARELTO -lääkkeen käyttäjälle
OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE XARELTO -lääkkeen käyttäjälle SISÄLLYSLUETTELO ETEISVÄRINÄ Mikä on eteisvärinä? 3 XARELTO Mikä on XARELTO? 4 Miksi XARELTO -lääkkeen säännöllinen käyttö on tärkeää? 6 XARELTO
LisätiedotSydämen UÄ tutkimus. Perusterveydenhuollon käytössä. Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi
Sydämen UÄ tutkimus Perusterveydenhuollon käytössä Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi UKG toiminta Hyvinkään sairaanhoitoalueella KLF myyntiä perusterveydenhuoltoon
LisätiedotUutta lääkkeistä: Edoksabaani
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2015 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Edoksabaani Taru Kuittinen / Kirjoitettu 20.10.2015 / Julkaistu 20.1.2016 Lixiana 15 mg, 30 mg, 60 mg tabletti, kalvopäällysteinen,
LisätiedotMassiivisen keuhkoembolian hoito embolektomialla. Panu Taskinen, Martti Mosorin ja Martti Lepojärvi
Tapausselostus Massiivisen keuhkoembolian hoito embolektomialla Panu Taskinen, Martti Mosorin ja Martti Lepojärvi Keuhkoembolia on kehittyneestä tromboosiprofylaksiasta huolimatta yksi vakavimpia kirurgisen
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotOhjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen
Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 24.8.2017 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden
LisätiedotSuomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1
Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston
LisätiedotSuoliston alueen interventioradiologiaa
Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston
LisätiedotDiabetes ja verenpaine - uudet suositukset
Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Ilkka Tikkanen Professori, osastonylilääkäri Sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, nefrologia, ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä www.älähyydy.fi 1 2 Oikein hoidettuna eteisvärinä ei estä täysipainoista ja mukavaa elämää. Mikä on eteisvärinä? ETEISVÄRINÄ (flimmeri) on yleisin sydämen rytmihäiriö. Eteisvärinässä
LisätiedotAmaurosis fugax ohimenevä sokeus tarkoittaa
SILMÄTAUDIT Äkilliset näköhäiriöt, kaulavaltimon ahtauma ja kuoleman vaara Tero Kivelä Amaurosis fugax, nopeasti ohimenevä näönhämärtymiskohtaus, aiheutuu emboliasta, joka on kulkeutunut silmävaltimoon
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotAorttaläpän ahtauma. Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta
Aorttaläpän ahtauma Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta Potilaan kokemuksia aorttaläpän ahtaumasta En ikinä unohda sitä hetkeä, kun lähdin pois kardiologini vastaanotolta
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotEteisvärinäpotilaan aivoinfarkti ja varfariinihoidon toteutuminen
Paula Tiili, Mika Lehto, Atte Meretoja, Tuomo Nieminen, Sami Pakarinen, Turgut Tatlisumak ja Jukka Putaala Eteisvärinäpotilaan aivoinfarkti ja varfariinihoidon toteutuminen TAUSTA: Varfariinihoito on tehokas
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Eteisvärinä
Käypä hoito -suositus Päivitetty kohdennetusti 24.4.2015 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan.
LisätiedotAivoinfarktin trombolyysihoito alteplaasilla Helsingin malli
Alkuperäistutkimus Aivoinfarktin trombolyysihoito alteplaasilla Helsingin malli Perttu J. Lindsberg, Lauri Soinne, Risto O. Roine, Oili Salonen, Turgut Tatlisumak, Mikko Kallela, Olli Häppölä, Marjaana
LisätiedotHemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen
Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka
LisätiedotEteisvärinä JA AIVOINFARKTIN ESTO
Eteisvärinä JA AIVOINFARKTIN ESTO PC-FI-100090-PRA-10-2018 Tämä kansio On suunniteltu käytettäväksi tukimateriaalina eteisvärinäpotilaan ohjauksessa. Materiaali on jaoteltu kolmeen aihekokonaisuuteen.
LisätiedotESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi
Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Aivoinfarkti
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 11.1.2011 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,
LisätiedotOttaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.
Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin
LisätiedotLIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka
LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka Urheilijan rytmihäiriöt Urheilu lisää Hyvänlaatuista harvalyöntisyyttä ja johtumishäiriöitä Eteisvärinää
LisätiedotEteisvärinän hoito lineaariablaatiolla sydänleikkauksen yhteydessä
Alkuperäistutkimus Eteisvärinän hoito lineaariablaatiolla sydänleikkauksen yhteydessä Mika Lehto, Hannu Parikka, Jarmo Simpanen, Juha Virolainen, Kalervo Werkkala ja Lauri Toivonen Sokkeloleikkaus ja sen
LisätiedotFimea kehittää, arvioi ja informoi
Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa
LisätiedotPULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;
LisätiedotMikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?
Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan
LisätiedotAntikoagulaatiohoidon toteutuminen Oulun kaupungin avoterveydenhuollossa
Katsaus tieteessä Riikka-Leena Leskelä TkT Nordic Healthcare Group riikka-leena.leskela@nhg.fi Matti Schmidt KTM Nordic Healthcare Group Päivi Hirsso LT, yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri,
LisätiedotEKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET
EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys
LisätiedotAIVOINFARKTIN UUSIUTUMISTA JA MUITA KARDIOVASKULAARISIA PÄÄTETAPAHTUMIA ENNUSTAVAT TEKIJÄT POTILAILLA, JOILLA EPÄILLÄÄN SYDÄNPERÄISTÄ
AIVOINFARKTIN UUSIUTUMISTA JA MUITA KARDIOVASKULAARISIA PÄÄTETAPAHTUMIA ENNUSTAVAT TEKIJÄT POTILAILLA, JOILLA EPÄILLÄÄN SYDÄNPERÄISTÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖTÄ Ida Paust Opinnäytetutkielma Lääketieteen koulutusohjelma
LisätiedotTarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti?
Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Antti Haavisto antti.haavisto@phsotey.fi Päijät-Hämeen keskussairaala 26.4.2012 Preoperatiiviset tutkimukset Lab päiväkirurgiassa Onko mahdollista vähentää
LisätiedotEKG:n pitkäaikaisrekisteröinti eteisvärinän diagnostiikassa ja hoidossa
LUKU 8 EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti eteisvärinän diagnostiikassa ja hoidossa Paavo Uusimaa Tiivistelmä Eteisvärinä on tavallisin kliinisessä työssä esiintyvä rytmihäiriö. Moninaisten oireiden lisäksi
LisätiedotKiireellisen angiografian aiheet Ayl Jyri Koivumäki
Kiireellisen angiografian aiheet 27.11.2015 Ayl Jyri Koivumäki Sidonnaisuudet Kongressimatkoja St. Jude Medical ja Boston ScienAfic ACS ST-nousuinfarkA Angiografia (ja PCI), jos mahdollinen < 120 minuuassa
LisätiedotETEISVÄRINÄ JA AIVOINFARKTIN EHKÄISY. Juha Huhtakangas LT, neurologian el OYS neurologian klinikka
ETEISVÄRINÄ JA AIVOINFARKTIN EHKÄISY Juha Huhtakangas LT, neurologian el OYS neurologian klinikka AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ Kolmanneksi yleisin kuoleman syy (syövän ja sydänkohtauksen jälkeen) Yleisin aikuisten
LisätiedotMiten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka
Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli
LisätiedotLiikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset
Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen
LisätiedotVerenpaine mihin kaikkeen se vaikuttaa? Mika Koskinen Neurologian el
Verenpaine mihin kaikkeen se vaikuttaa? Mika Koskinen Neurologian el 10.4.2018 Verenpaine (RR) Suurimmissa valtimoissa oleva painetta Pitää veren liikkeessä Vaihtelee sydämen pumppauksen tahdissa Suurimmillaan
LisätiedotAntitromboottinen hoito sydämen vajaatoiminnassa
LUKU 5 Antitromboottinen hoito sydämen vajaatoiminnassa MARKKU PENTIKÄINEN PIRJO MUSTONEN JYRI LOMMI Yhteenveto Antitromboottisen lääkityksen eli antikoagulaation ja/tai verihiutale-eston tarpeen arvioiminen
LisätiedotVanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja. Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011
Vanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011 Antitromboottiset lääkkeet Verihiutaleiden estäjät ja Antikoagulantit Asetyylisalisyylihappo
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotMekaaninen rekanalisaatio akuutin aivovaltimotukoksen yhteydessä
Alkuperäistutkimus Tanya Bogoslovsky, Olli Häppölä, Turgut Tatlisumak, Kimmo Lappalainen, Tapio Paananen, Markku Kaste ja Perttu J. Lindsberg Mekaaninen rekanalisaatio akuutin aivovaltimotukoksen yhteydessä
LisätiedotKohonnut verenpaine on kiistatta sydän- ja
Kohonnut verenpaine Ilkka Tikkanen ja Tuula Tikkanen Kiistatta on osoitettu, että jo lievästi kohonnutta verenpainetta kannattaa hoitaa. Uusimmissa suosituksissa ollaan kuitenkin luopumassa kategorisista
LisätiedotAivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta?
Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta? Kirsi Rantanen Neurologi, vs oyl Mei neu ppkl, HUS SVPY sihteeri 10.9.2015 1 SVPY syysristeily 4.-6.9.2015 Verenpaine ja AVH-sairaudet 70%:lla AVH-potilaista
LisätiedotHEIDI LEHTOLA ISCHAEMIC STROKE AND INTRACRANIAL HAEMORRHAGE IN ANTICOAGULATED PATIENTS WITH ATRIAL FIBRILLATION
PUBLICATIONS OF THE UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND Dissertations in Health Sciences HEIDI LEHTOLA ISCHAEMIC STROKE AND INTRACRANIAL HAEMORRHAGE IN ANTICOAGULATED PATIENTS WITH ATRIAL FIBRILLATION Ischaemic
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotSydämen ultraäänitutkimus. Markku Pentikäinen HYKS, Sydän- ja keuhkokeskus
Sydämen ultraäänitutkimus Markku Pentikäinen HYKS, Sydän- ja keuhkokeskus Miksi sydämen ultraääni? Nopea käsitys sydämen rakenteesta, toiminasta ja hemodynamiikasta Nopea, bed-side tutkimus Ei korvaa anamneesia
LisätiedotStabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito
Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset
LisätiedotSuomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Eteisvärinä. Päivitetty
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä Päivitetty 9.6.2017 PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus viitteet typistetyssä
LisätiedotTukos dabigatraanihoidon aikana
Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen
Lisätiedot