Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus eteisvärinän rytminsiirrossa
|
|
- Auvo Nieminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Alkuperäistutkimus Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus eteisvärinän rytminsiirrossa Elise Saarela, Virpi Koskela, Marjatta Strandberg, K.E. Juhani Airaksinen, Matti Niemelä ja M.J. Pekka Raatikainen Ruokatorven kautta tehtävän sydämen kaikututkimuksen käyttö eteisvärinän rytminsiirron aikaistamisessa on lisääntynyt viime vuosina nopeasti. Suomessa tämä menetelmä on ollut pisimpään kliinisessä käytössä Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Tässä artikkelissa esittelemme kokemuksiamme tutkimuksen käytöstä yli 48 tuntia jatkuneen tai tuntemattoman kestoisen eteisvärinän rytminsiirrossa. Tuloksemme vahvistivat, että rytminsiirto voidaan turvallisesti toteuttaa heti ellei ruokatorven kautta tehdyssä kaikututkimuksessa havaita sydämensisäistä hyytymää. Totunnaiseen hoitokäytäntöön verrattuna kaikututkimuksen käyttö lyhensi merkitsevästi antikoagulanttihoitoa ja näytti parantavan eteisvärinän rytminsiirron onnistumista. Menetelmää voidaan suositella etenkin potilaille, joilla nopea rytminsiirto on tarpeen voimakkaiden oireiden takia tai antikoagulanttihoidon kesto halutaan verenvuotovaaran takia minimoida. Eteisvärinä aiheuttaa monia hoitoa vaativia oireita, mm. sydämentykytystä, rintakipua, hengenahdistusta, voimattomuutta ja huonoa rasituksensietoa. Lisäksi eteissystolen puuttuminen altistaa sydämensisäisen hyytymän muodostumisella ja tromboembolisille komplikaatioille. Alle 48 tuntia kestänyt eteisvärinä tai -lepatus voidaan hoitaa turvallisesti rytminsiirrolla ilman edeltävää antikoagulanttihoitoa (Fuster ym. 2001, Raatikainen 2002). Ongelmallisempia ovat potilaat, joilla eteisvärinä on kestänyt yli 48 tuntia tai tuntemattoman ajan. Suositusten mukaan antikoagulanttilääkityksen tulee näillä potilailla olla hoitotasolla (INR 2 3) vähintään kolme viikkoa ennen rytminsiirtoa (Fuster ym. 2001). Käytännössä hoitotason saavuttaminen voi kestää jopa kuukausia (Lehto ja Kala 2002), mikä viivästyttää rytminsiirtoa ja pitkittää tavanomaisella tavalla hoidettujen potilaiden oireita. Lisäksi pitkä antikoagulanttilääkitys altistaa etenkin iäkkäät potilaat verenvuodoille (Halinen 2001) ja kuormittaa terveydenhuoltoa toistuvine seurantakäynteineen ja laboratorioseurantoineen. Vaihtoehdoksi on esitetty, että jos ruokatorven kautta tehtävässä sydämen kaikututkimuksessa (transesophageal echocardiography, TEE) ei havaita sydämensisäistä hyytymää, rytminsiirto voidaan tehdä saman tien ilman edeltävää antikoagulanttihoitoa (Bartel ja Erbel 2001, Klein ym. 2001b, Weigner ym. 2001, Asher ja Klein 2003). Suomessa pisimmät kokemukset tästä hoidosta on Oulun yliopistollisessa sairaalassa, jossa TEE:n käyttö eteisvärinän rytminsiirron aikaistamisessa aloitettiin vuonna Duodecim 2004;120:
2 Aineisto ja menetelmät Taulukko 1. Potilaiden ikä ja eteisvärinälle ja tromboembolisille komplikaatioille altistavat tekijät aineistossamme. Tekijä TEE-ryhmä 1 Vertailuryhmä 1 p-arvo n=123 n = 86 Ikä (v) 66 ± ± 11 0,16 Miehiä (%) 142 (67) 54 (63) 0,80 Naisia (%) 71 (33) 32 (37) 0,80 Hypertonia (%) 88 (41) 37 (43) 0,95 Sepelvaltimotauti (%) 93 (44) 38 (44) 0,95 Vajaatoiminta (%) 43 (20) 15 (17) 0,77 Mitraaliläpän ahtauma (%) 2 (1) 2 (2) 0,71 Mitraaliläpän vuoto (%) 37 (17) 18 (20) 0,66 (gradus 2) Diabetes (%) 26 (12) 15 (17) 0,40 Pneumonia (%) 6 (2,8) 3 (3,5) 0,94 Infektio (%) 19 (8,9) 6 (7,0) 0,78 Aiempi aivoverenkierto- 20 (9,4) 16 (18,6) 0,08 häiriö 2 (%) Idiopaattinen eteisvärinä (%) 25 (12) 7 (8,1) 0,54 1 TEE-ryhmässä eteisvärinän rytminsiirto tehtiin saman tien ja vertailuryhmässä tavanomaisten hoitosuositusten mukaisesti vasta antikoagulanttilääkityksen oltua hoitotasolla vähintään kolmen viikon ajan. 2 Aivohalvaus tai lyhytkestoinen aivoverenkierron häiriö (TIA) TEE = ruokatorven kautta tehtävä sydämen ultraäänitutkimus. Satunnaistamattoman seurantatutkimuksemme päätavoitteena oli selvittää voidaanko eteisvärinän rytminsiirtoa nopeuttaa turvallisesti TEE-tutkimuksen avulla. Tämän lisäksi selvitimme varhaisen rytminsiirron onnistumista ja vaikutusta antikoagulanttihoidon kestoon vertaamalla varhaiseen rytminsiirtoon soveltuvia potilaita niihin, joilla rytminsiirto jouduttiin TEE-löydösten takia lykkäämään myöhemmäksi. Potilaat. Tutkimukseen otettiin mukaan 299 peräkkäistä yli 18-vuotiasta potilasta, joille tehtiin OYS:n kardiologian osastolla vuosina TEE-tutkimus yli 48 tuntia jatkuneen tai tuntemattoman ajan kestäneen eteisvärinän (n = 249) tai eteislepatuksen (n = 50) rytminsiirron aikaistamiseksi. Tärkeimmät poissulkukriteerit olivat akuutti sydäninfarkti, akuutti sydänlihastulehdus, akuutti keuhkoembolia, kilpirauhasen liikatoiminta, vaikea hiippaläpän ahtauma, nielemisvaikeudet ja muut TEE:n vasta-aiheet. Lisäksi edellytyksenä oli, että potilas ei saanut antikoagulanttihoitoa tai INR ei ollut hoitoalueella sairaalaan tullessa. Potilaiden keski-ikä oli 66 ± 11 vuotta (vaihteluväli vuotta). Miehiä oli joukossa 196 ja naisia 103. Rytmihäiriön tarkkaa kestoa ei kyetty luotettavasti selvittämään 208 tapauksessa (70 %); muilla se oli keskimäärin 9,6 ± 12,7 vuorokautta. Potilaat jaettiin TEE-löydösten perusteella kahteen ryhmään. TEE-ryhmään otettiin kaikki ne 213 potilasta, joilla ei todettu estettä varhaiselle rytminsiirrolle. Ne 86, joilla havaittiin kaikututkimuksessa trombi, otettiin vertailuryhmään. Sekä TEE- että vertailuryhmässä suurimmalla osalla (89 %) potilaista oli jokin eteisvärinälle tai tromboembolisille komplikaatiolle altistava tekijä (taulukko 1). Ns. idiopaattinen eteisvärinä, jossa riskitekijöitä ei ollut lainkaan havaittavissa, todettiin 11 %:lla potilaista. Tavallisimpia riskitekijöitä olivat verenpainetauti ja sepelvaltimotauti. Ainoa merkitsevä ero ryhmien välillä oli se, että varhaiseen rytminsiirtoon soveltuneilla potilailla oli esiintynyt aivohalvauksia jonkin verran vähemmän (3,8 % vs 12 %, p = 0,02) kuin niillä potilailla, joille rytminsiirto voitiin tehdä vasta myöhemmin antikoagulanttilääkityksen oltua riittävän pitkään hoitotasolla. Rytmihäiriölääkityksessä ei ollut eroa ryhmien välillä. Sairaalan tullessa rytmihäiriölääkitystä käytti 206 potilasta (79 %). Yleisin rytmihäiriölääke oli beetasalpaaja (sotaloli), jota käytti 47 potilasta mukaan luettuna 178 potilasta (87 % rytmihäiriölääkitystä saaneista). Muista rytmihäiriölääkkeistä digoksiinia käytti 61 (30 %), flekainidia 13 (6,3 %), amiodaronia kahdeksan (3,9 %), verapamiilia kuusi (2,9 %), propafenonia kolme (1,5 %) ja diltiatseemia ja kinidiinia kumpaakin yksi (0,5 %). Tutkimus- ja hoitokaavio. Tiivistelmä käyttämästämme tutkimus- ja hoitokaaviosta on esitetty kuvassa 1. Hoitokaavion mukaisesti kaikille potilaille alettiin antaa pienimolekyylistä hepariinia (daltepariinia tai enoksapariinia) ja varfariinia 1 2 vuorokautta ennen TEE-tutkimusta. Oraalista antikoagulanttihoitoa (INR 2 3) jatkettiin vähintään neljä viikkoa rytminsiirron jälkeen kummassakin ryhmässä. Molemmissa ryhmissä potilaan oma lääkäri huolehti antikoagulanttihoidon seurannasta. Sydämen kaikututkimus tehtiin kardiologian osastolla osana tavanomaista kliinistä rutiinia joko sairaalaantulopäivänä tai ensimmäisenä sitä seuraavana arkipäivänä. Kaikille potilaille tehtiin sekä normaali transtorakaalinen kaikututkimus (2,5 3,5 MHz:n anturi) että TEE-tutkimus (5 MHz:n anturi). Ennen TEE-tutkimusta potilaan nielu puudutettiin lidokaiinisuihkeella tai anturiin laitetulla lidokaiinigeelillä tai molemmilla. TEE:ssä todettua vasemman eteisen tai eteiskorvakkeen sisäistä trombia (kuva 2A) tai vähäistäkin epäilyä siitä pidettiin ehdottomana vasta-aiheena varhaiselle rytminsiirrolle. Sen sijaan vasemman eteisen tai eteiskorvakkeen»savuilmiötä» (kuva 2B) tai eteiskorvakkeen hidastunutta verenvirtausta (kuva 2C) ei tässä tutkimuksessa pidetty esteenä varhaiselle rytminsiirrolle. TEE-ryhmässä rytminsiirto suoritettiin vuorokauden kuluessa kaikututkimuksesta. Vertailuryhmässä rytminsiirto tehtiin vasta antikoagulanttilääkityksen oltua hoitotasolla (INR = 2 3) vähintään kolmen viikon ajan. Rytminsiirto katsottiin onnistuneeksi, jos normaali sinusrytmi tai tahdistinrytmi säilyi seuraavaan päivään saakka. Rytminsiirron yhteydessä todetut komplikaatiot kirjattiin heti, ja myöhemmin rytminsiirron jälkeen ilmaantuneiden komplikaatioiden esiintyvyys selvitettiin takautuvasti sairauskertomuksista. Tarvittaessa tietoja täydennettiin ottamalla yhteys potilaaseen tai hoitavaan lääkäriin. Alle kuukauden 1576 E. Saarela, ym.
3 Eteisvärinä kesto yli 48 tuntia tai tuntematon Antikoagulanttihoito (pienimolekyylinen hepariini ja varfariini) Kaikukardiografia ruokatorven kautta Trombi Epäily trombista Ei trombia A Varfariinihoito (INR 2 3 vähintään 3 viikkoa ennen kardioversiota) Varhainen kardioversio Kuva 1. Tutkimuksessa noudatettu hoito-ohjelma. Kaikille potilaille alettiin antaa pienimolekyylistä hepariinia (enoksapariinia 1 mg/kg ihonalaisina injektioina 12 tunnin välein) heti varhaista rytminsiirtoa suunniteltaessa ja hoitoa jatkettiin, kunnes oraalinen antikoaglulanttilääkitys saavutti hoitotason (INR 2 3). Varfariinia annettiin niin, että INR-tavoite saavutettiin mahdollisimman nopeasti, ja lääkitystä jatkettiin onnistuneen rytminsiirron jälkeen vähintään kuukauden ajan. Samaa käytäntöä noudatetaan edelleen OYS:ssa. Kaavion mukainen hoito edellyttää tutkijalta laajaa kokemusta ruokatorven kautta tehtävästä sydämen kaikututkimuksesta, eikä se siten sovellu käytettäväksi kaikissa keskuksissa. B kuluessa rytminsiirrosta todettua tromboembolista tapahtumaa pidettiin toimenpiteestä johtuvana. Tilastolliset menetelmät. Tulokset on ilmoitettu keskiarvona ± keskihajontana. Ryhmien välisten tilastollisten erojen arvioinnissa käytettiin mitattavan suureen mukaan joko χ 2 - tai Studentin t-testiä. Tulokset TEE-löydökset ja varhaisen rytminsiirron tulokset. Ruokatorven kautta tehty sydämen kaikututkimus onnistui 96 %:lla potilaista. Tavallisin syy epäonnistumiseen oli, että potilas ei useista yrityksistä huolimatta kyennyt nielemään ruokatorvianturia tai veti sen toistuvasti pois nielustaan kesken tutkimuksen. TEE:ssä havaittiin sydämensisäinen hyytymä (tai sitä epäiltiin) 77 potilaalla (22 %). Näillä potilailla vasemman eteiskorvakkeen tyhjenemisnopeus oli merkitsevästi hitaampi ja ns. savuilmiö tavallisempi kuin varhaiseen rytminsiirtoon soveltuneilla potilail- C Kuva 2. Kaikukardiografiassa havaittu sydämensisäinen trombi (A) on aina ehdoton vasta-aihe varhaiselle rytminsiirrolle. Sen sijaan hidastuneen verenvirtauksen aiheuttamaa punasolujen raharullamuodostuksesta syntyvää ns. savuilmiötä (B) ja vasemman eteiskorvakkeen hidastunutta tyhjenemisnopeutta (C) ei tutkimuksessamme pidetty ehdottomina vasta-aiheina varhaiselle rytminsiirrolle. Trombi sijaitsee useimmiten vasemmassa eteiskorvakkeessa. Eteiskorvaketta on aina tarkasteltava useassa eri projektiossa. Savuilmiön arvioinnissa kannattaa käyttää apuna kaikukuvauslaitteen säätöjä. Eteiskorvakkeen tyhjenemisnopeuden mittauksessa käytetään pulssidoppleria. Normaalisti tyhjenemisnopeus on selvästi yli 0,4 m/s. Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus eteisvärinän rytminsiirrossa 1577
4 Taulukko 2. Todettu rytmihäiriö ja löydökset sydämen kaikututkimuksessa. la (taulukko 2). Heidän lisäkseen rytminsiirtoa jouduttiin lykkäämään muiden lääketieteellisten syiden vuoksi (mm. hypokalemia, keuhkokuume) yhdeksällä potilaalla, joten varhaiseen rytminsiirtoon soveltui 213 potilasta (71 %). Keskimäärin vajaan vuorokauden (0,5 ± 0,9 vrk) kuluttua TEE-tutkimuksesta tehty varhainen rytminsiirto onnistui 92 %:ssa tapauksista. Vertailuryhmässä aika hoitoon hakeutumisesta rytminsiirtoon oli merkitsevästi pitempi (75 ± 46 vrk vs 1,5 ± 0,9 vrk, p < 0,0001) kuin TEE-ryhmässä. Rytminsiirto onnistui vertailuryhmässä merkitsevästi harvemmin (80 % vs 92 %, p < 0,001). Peräti 40 potilaalla (48 %) myöhemmin tehtäväksi suunniteltu rytminsiirto jäi eri syistä kokonaan tekemättä. Molemmissa ryhmissä yleisin rytminsiirtotapa oli sähköinen kardioversio, mutta osalla käytettiin myös lääkkeellistä rytminsiirtoa, ja yhden potilaan eteislepatus hoidettiin ylitahdistamalla ruokatorvielektrodia käyttäen. Tromboemboliset komplikaatiot ja varhaisen rytminsiirron vaikutus antikoagulanttihoidon kestoon. Rytminsiirron jälkeisten tromboembolisten komplikaatioiden esiintyvyydessä ryhmien välillä ei ollut merkitsevää eroa. Rytmisiirtoa seuraavan kuukauden aikana TEE-ryhmässä yksi potilas (0,3 %) sai aivoinfarktin. Kyseessä oli 86-vuotias sepelvaltimotautia ja kohtauksittaista eteisvärinää sairastanut nainen, jolle tehtiin varhainen rytminsiirto hemodynamiikan vakiinnuttamiseksi mitraaliläpän lievästä ahtaumasta huolimatta. Hän käytti varfariinia, mutta INR oli edellisten viikkojen aikana ollut ajoittain terapeuttisen alueen alapuolella. Vertailuryhmässä ei todettu tromboembolisia komplikaatioita seuranta-aikana. Vakavia verenvuotoongelmia ei esiintynyt kummassakaan ryhmässä. Antitromboottinen hoito toteutui kummassakin ryhmässä varsin hyvin. Pienimolekyylistä hepariinia (enoksapariinia tai daltepariinia) annettiin ihonalaisina ruiskeina 86 %:lle potilaista. Hepariinihoidon kestossa ei ollut eroa ryhmien välillä. Seitsemää potilasta lukuun ottamatta kaikki käyttivät varfariinia vähintään kuukauden ajan rytminsiirron jälkeen. Näistä seitsemästä yhdelle ei määrätty suuren verenvuotovaaran takia lainkaan oraalista antikoagulanttihoitoa ja kuusi käytti asetyylisalisyylihappoa varfariinin sijaan. Varhainen rytminsiirto lyhensi merkitsevästi oraalisen antikoagulanttihoidon kestoa. TEE-ryhmässä antikoagulanttihoidon kokonaiskesto oli 44 ± 37 vuorokautta. Tässä ryhmässä pysyvään antikoagulanttihoitoon päädyttiin 69 potilaalla (32 %). Totunnaisten hoitosuositusten mukaisesti hoidetussa vertailuryhmässä antikoagulanttihoidon kokonaiskesto oli lähes kaksi kuukautta pitempi eli 91 ± 51 vuorokautta (p < 0,001). Pysyvään antikoagulanttihoitoon päädyttiin 48 tapauksessa (57 %). Pohdinta TEE- Vertailu- p-arvo ryhmä ryhmä Eteisvärinä (%) 178 (84) 71 (83) 0,98 Eteislepatus (%) 35 (16) 15 (17) 0,99 Vasemman kammion ejektio- 51 ± ± 15 0,56 fraktio, % Vasemman eteisen koko, mm 44 ± 6 45 ± 7 0,22 Vasemman eteiskorvakkeen 0,46 ± 0,22 0,37 ± 0,17 < 0,001 tyhjenemisnopeus, m/s»savuilmiö» vasemmassa 62 (29) 42 (49) 0,038 eteisessä (%) Lyhenteet ja ryhmät kuten taulukossa 1. Tutkimuksemme tulokset vahvistivat, että TEEtutkimuksella voidaan varsin helposti ja turvallisesti nopeuttaa yli 48 tuntia jatkuneen tai tuntemattoman ajan kestäneen eteisvärinän rytminsiirtoa. Varhaisen rytminsiirron ansiosta potilaiden oireet lievittyivät nopeasti ja antikoagulanttihoidon kesto lyheni merkitsevästi. Lisäksi menetelmän käyttö näytti parantavan rytminsiirron välittömiä tuloksia. Varhaisen rytminsiirron turvallisuus. Jos eteisvärinä tai eteislepatus on kestänyt yli 48 tuntia, rytminsiirtoon liittyy jopa 5 %:n vaara saada sydänperäinen aivoembolia, ellei potilas saa riittävää antikoagulanttihoitoa (Bjerkelund ja Orning 1969, Arnold ym. 1992). Optimaalisen antikoagulanttihoidon aikana tehdyssä ryt E. Saarela, ym.
5 minsiirrossa emboliavaara on huomattavasti pienempi 0,3 0,8 % (Elhendy ym. 2001, Klein ym. 2001a, Gentile ym. 2002). Suositusten (Fuster ym. 2001) mukaan riittää, että antikoagulanttilääkitys on hoitotasolla kolmen viikon ajan ennen rytminsiirtoa. Käytännössä rytminsiirto saattaa kuitenkin viivästyä jopa kuukausia INRarvojen vaihtelun takia (Lehto ja Kala 2002). Koska TEE-tutkimus on osoittautunut erittäin luotettavaksi ja turvalliseksi menetelmäksi intrakavitaaristen trombien havaitsemisessa (Chan ym. 1991, Manning ym. 1995b, Koca ym. 1999) on esitetty, että ellei tutkimuksessa havaita sydämensisäistä trombia, rytminsiirto voidaan tehdä saman tien ilman edeltävää varfariinihoitoa (Bartel ja Erbel 2001, Klein ym. 2001b, Weigner ym. 2001, Asher ja Klein 2003). Oman tutkimuksemme tulokset tukevat tätä. Tutkimuksessamme 78 %:lla potilaista, joiden eteisvärinä oli kestänyt yli kaksi vuorokautta tai tuntemattoman ajan, ei todettu TEE:ssä sydämensisäisiä trombeja. Näistä potilaista yksi sai aivohalvauksen pian rytminsiirron jälkeen. Vaikka rytminsiirtoa edeltäneessä TEE-tutkimuksessa ei havaittu sydämensisäisiä hyytymiä, kyseessä oli todennäköisesti sydänperäisen embolisaation aiheuttama komplikaatio. Näin ollen varhaisessa kardioversiossa tromboembolisten komplikaatioiden esiintyvyys (0,3 %) oli suunnilleen sama kuin aiemmissa tutkimuksissa antikoagulanttihoidon aikana tehdyissä rytminsiirroissa. Tutkimuksemme on tuloksiltaan yhtenevä useiden kansainvälisten tutkimusten kanssa. TEE:n avulla nopeutetun rytminsiirron turvallisuus on osoitettu yhdessä laajassa satunnaistetussa monikeskustutkimuksessa (Klein ym. 2001a) ja useissa seurantatutkimuksissa (Manning ym. 1995a, Corrado ym. 2000, Roijer ym. 2000). Satunnaistetussa ACUTE-tutkimuksessa tromboembolinen komplikaatio ilmaantui viidelle 619 potilaasta (0,8 %) varhaisen rytminsiirron jälkeen ja tavanomaisen antikoagulanttihoidon aikana tehdyn kardioversion jälkeen kolmelle 603 potilaasta (0,5 %, p = 0,50) (Klein ym. 2001a). Myös useimmissa seurantatutkimuksissa tromboembolisten komplikaatioiden määrä on ollut suunnillen sama tai pienempi kuin tavalliseen tapaan antikoagulanttihoidon aikana tehdyssä rytminsiirrossa (Manning ym ja 1995a, Corrado ym. 2000, Roijer ym. 2000). Osassa aiemmista tutkimuksista myös»savuilmiötä» tai eteiskorvakkeen hidastunutta verenvirtausta (ks. kuva 2) on pidetty vasta-aiheena varhaiselle rytminsiirrolle (Roijer ym. 2000). Corradon ym. (2000) tutkimuksessa, jonka lähtökohta oli samantyyppinen kuin omassa tutkimuksessamme, yhdelläkään potilaalla ei todettu tromboembolisia komplikaatioita varhaisen rytminsiirron jälkeen. Runsaalle viidennekselle aineistomme potilaista ei tehty varhaista rytminsiirtoa trombiepäilyn takia. Aiemmissa tutkimuksissa varhaisesta rytminsiirrosta jouduttiin luopumaan Varhainen, heti TEE-tutkimuksen jälkeen tehtävä sydämen sisäisen trombin takia 5 40 %:ssa rytminsiirto lyhentää merkitsevästi antikoagulantti- tapauksista (Santiago ym. 1994, Manning hoidon kestoa. ym. 1995a, Corrado ym. 2000, Roijer ym. 2000, Weigner ym. 2001). Näitä lukuja vertailtaessa täytyy huomioida, että aineistossamme oli lähes täysin valikoitumaton ja TEE-tutkimus tehtiin osana tavanomaista kliinistä rutiinia. Koska trombin luotettava erottaminen eteiskorvakkeen normaaleista rakenteista on joskus vaikeaa kokeneellekin arvioijalle, pidimme myös trombiepäilyä vastaaiheena varhaiselle rytminsiirrolle. TEE-tutkimus toistettiin ennen antikoagulanttihoidon aikaista rytminsiirtoa vain niissä tapauksissa, joissa ensimmäinen tutkimus osoitti kookkaan tai pallomaisen heiluvan trombin. Varhaisen rytminsiirron vaikutus antikoagulanttihoidon kestoon. Tavanomaiseen hoitokäytäntöön verrattuna varhainen, heti TEE-tutkimuksen jälkeen tehtävä rytminsiirto lyhentää merkitsevästi antikoagulanttihoidon kestoa (Klein ym. 2001b, Weigner ym. 2001, Asher ja Klein 2003). Tutkimuksessamme rytminsiirto tehtiin lähes kaikille potilaille alle kahden vuorokauden kuluessa eteisvärinän toteamisesta. Tuoreen suomalaisen tutkimuksen mukaan tavanomaisesta hoitokäytännössä eteisvärinän rytminsiirto viivästyi Helsingin alueella keskimäärin 76 vuorokautta, jos INR-seuranta toteutet- Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus eteisvärinän rytminsiirrossa 1579
6 YDINASIAT Taulukko 3. Ruokatorven kautta tehtävän kaikututkimuksen aiheet yli 48 tuntia tai tuntemattoman ajan jatkuneen eteisvärinän ja -lepatuksen rytminsiirrossa. Tutkimus hyödyllinen nopea sinusrytmin palauttaminen tarpeen vaikeiden oireiden takia pitkäkestoinen antikoagulanttihoito vasta-aiheinen aiemmin todettu pallomainen tai heiluva eteisen sisäinen trombi Tutkimus tarpeeton kammiovasteeltaan»taloudellinen» eteisvärinä vähäoireisella potilaalla, jolla ei vasta-aiheita pitkäkestoiselle antikoagulanttihoidolle 1 rytminsiirto ei enää ole tarpeen (siirrytään sykekontrolliin) 1 Näillä potilailla varhainen kardioversio saattaa nopeuttaa ja selkeyttää hoitolinjojen valintaa, sillä varhaisen kardioversion epäonnistuessa päätös sykekontrolliin siirtymisestä voidaan usein tehdä välittömästi. tiin erikoissairaanhoidossa, ja 121 vuorokautta, jos seuranta suoritettiin avoterveydenhuollossa (Lehto ja Kala 2002). Omassa aineistossamme keskimääräinen viive rytminsiirtoon niillä potilailla, jotka eivät soveltuneet varhaiseen rytminsiirtoon, oli 75 vuorokautta ja huomattavalla osalla potilaista suunniteltu rytminsiirto jäi kokonaan tekemättä. Pitkä antikoagulanttihoito altistaa etenkin iäkkäät potilaat verenvuodoille (Halinen 2001) ja kuormittaa huomattavasti terveydenhuoltoa (Lehto ja Kala 2002). Normaali TEE-löydöskään ei poista antikoagulanttihoidon tarvetta kokonaan. Pitkään jatkuneen eteisvärinän rytminsiirron jälkeen eteisen sähköinen toiminta palautuu heti, mutta mekaaninen toiminta voi olla herpaantunutta jopa yli kahden viikon ajan (Grimm ym ja 1997, Manning ym. 1994). Tästä aiheutuvien tromboembolisten komplikaatioiden estämiseksi aloitimme ulkomaisten suositusten (Fuster ym. 2001) mukaisesti antitromboottisen hoidon hepariinilla ja varfariinilla jo ennen TEE-tutkimusta. Pienimolekyylisen hepariinin antoa jatkettiin, kunnes INR saavutti hoitotason, ja varfariinia käytettiin vähintään kuukauden ajan rytminsiirron jälkeen. Varhaisen rytminsiirron vaikutus sinusrytmin palautumiseen ja ylläpitoon. Useissa kokeellisissa ja kliinisissä tutkimuksissa on osoitettu, että eteisvärinä ja eteislepatus aiheuttavat eteisissä pitkään jatkuessaan rytmihäiriötä pitkittäviä ja sen uusiutumiselle altistavia sähköisiä ja rakenteellisia muutoksia (Pandozi ja Santini 2001, Allessie ym. 2002). Näiden tulosten valossa ei ollut yllättävää, että sekä tässä tutkimuksessa että useissa aiemmissa tutkimuksissa (Corrado ym. 2000, Roijer ym. 2000, Klein ym. 2001a, Weigner ym. 2001) rytminsiirto onnistui merkitsevästi paremmin, jos se tehtiin heti rytmihäiriön toteamisen eikä vasta pitkäkestoisen oraalisen antikoagulanttihoidon jälkeen. Weignerin ym. (2001) tutkimuksessa rytmihäiriön lyhyt kesto oli ainoa yksittäinen eteisvärinän uusiutumista vähentävä tekijä. Sen sijaan satunnaistetussa ACUTE-tutkimuksessa varhaisella rytminsiirrolla ei ollut vaikutusta sinusrytmin säilymiseen (Klein ym. 2001a). Nykytiedon perusteella näyttääkin selvältä, että varhainen kardioversio parantaa rytminsiirron akuuttia tulosta, mutta sen vaikutus sinusrytmin säilymiseen on vielä epävarmaa. Seto ym. (1997) vertasivat eri hoitokäytäntöjen aiheuttamia kustannuksia eteisvärinän rytminsiirrossa. Tulokset osoittivat TEE-tutkimuksen ohjaamana tehdyn varhaisen kardioversion Jos eteisvärinä on kestänyt yli 48 tuntia, rytminsiirtoon liittyy jopa 5%:n vaara saada sydänperäinen embolia, ellei potilas saa antikoagulanttihoitoa. Tutkimuksemme tulokset vahvistivat, että ruokatorven kautta tehtävällä sydämen kaikukuvauksella voidaan varsin helposti ja turvallisesti aikaistaa yli 48 tuntia tai tuntemattoman ajan jatkuneen eteisvärinän rytminsiirtoa. Varhainen rytminsiirto lyhentää antikoagulanttihoidon kestoa ja parantaa rytminsiirron onnistumismahdollisuuksia E. Saarela, ym.
7 turvalliseksi verrattuna tavanomaisen hoitokäytännön mukaisesti myöhemmin tehtyyn rytminsiirtoon. Erityisesti verenvuodolle alttiit potilaat hyötyivät varhaisesta kardioversiosta ja antikoagulanttihoidon lyhenemisestä. Vaikka emme laskeneet eri hoidoista aiheutuneita kustannuksia, oletamme että lyhyempi antikoagulanttihoito vähensi sairaanhoidon kokonaiskustannuksia ja oireiden nopea helpottuminen karsi sairauslomista yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia myös omassa aineistossamme. Aiemmissa tutkimuksissa havaittua verenvuotokomplikaatioiden määrän vähenemistä (Klein ym. 2003) emme pystyneet osoittamaan. Lopuksi Tuloksemme vahvistavat, että eteisvärinän varhainen kardioversio voidaan tehdä turvallisesti, jos TEE-tutkimuksessa ei havaita sydämensisäistä trombia. Lisäksi varhainen suoritus näytti parantavan rytminsiirron onnistumista. Koska kyseessä oli satunnaistamaton seurantatutkimus, ryhmien välisten erojen perusteella tekemiimme päätelmiin pitää suhtautua kriittisesti. Oma ehdotuksemme TEE-tutkimuksen aiheista eteisvärinän rytminsiirrossa on esitetty taulukossa 3. Kirjallisuutta Allessie M, Ausma J, Schotten U. Electrical, contractile and structural remodeling during atrial fibrillation. Cardiovasc Res 2002;54: Arnold AZ, Mick MJ, Mazurek RP, ym. Role of prophylactic anticoagulation for direct current cardioversion in patients with atrial fibrillation or atrial flutter. J Am Coll Cardiol 1992;19: Asher CR, Klein AL. Transesophageal echocardiography in patients with atrial fibrillation. Pacing Clin Electrophysiol 2003;26: Bartel T, Erbel R. Transoesophageal echocardiography for immediate and safe cardioversion in patients with atrial fibrillation. Eur Heart J 2001;22: Bjerkelund CJ, Orning OM. The efficacy of anticoagulant therapy in preventing embolism related to D.C. electrical conversion of atrial fibrillation. Am J Cardiol 1969;23: Chan KL, Cohen GI, Sochowski RA, ym. Complications of transesophageal echocardiography in ambulatory adult patients: analysis of 1500 consecutive examinations. J Am Soc Echocardiogr 1991; 4: Corrado G, Santarone M, Beretta S, ym. Early cardioversion of atrial fibrillation and atrial flutter guided by transoesophageal echocardiography: a single centre 8.5-year experience. Europace 2000;2: Elhendy A, Gentile F, Khandheria BK, ym. Thromboembolic complications after electrical cardioversion in patients with atrial flutter. Am J Med 2001;111: Fuster V, Ryden LE, Asinger RW, ym. ACC/AHA/ESC guidelines for the management of patients with atrial fibrillation. Eur Heart J 2001;22: Gentile F, Elhendy A, Khandheria BK, ym. Safety of electrical cardioversion in patients with atrial fibrillation. Mayo Clin Proc 2002;77: Grimm RA, Stewart WJ, Arheart K, ym. Left atrial appendage»stunning» after electrical cardioversion of atrial flutter: an attenuated response compared with atrial fibrillation as the mechanism for lower susceptibility to thromboembolic events. J Am Coll Cardiol 1997;29: Grimm RA, Stewart WJ, Maloney JD, ym. Impact of electrical cardioversion for atrial fibrillation on left atrial appendage function and spontaneous echo contrast: characterization by simultaneous transesophageal echocardiography. J Am Coll Cardiol 1993;22: Halinen M. Ikä ja antikoagulanttihoito. Duodecim 2001;117: Klein AL, Grimm RA, Murray RD, ym. Use of transesophageal echocardiography to guide cardioversion in patients with atrial fibrillation. N Engl J Med 2001(a);344: Klein AL, Murray RD, Grimm RA. Role of transesophageal echocardiography-guided cardioversion of patients with atrial fibrillation. J Am Coll Cardiol 2001(b);37: Klein AL, Murray RD, Grimm RA, ym. Bleeding complications in patients with atrial fibrillation undergoing cardioversion randomized to transesophageal echocardiographically guided and conventional anticoagulation therapies. Am J Cardiol 2003;92: Koca V, Bozat T, Akkaya V, ym. Left atrial thrombus detection with multiplane transesophageal echocardiography: an echocardiographic study with surgical verification. J Heart Valve Dis 1999;8: Lehto M, Kala R. Eteisvärinän elektiivinen rytminsiirto hoidon toteutuminen ja tulokset. Duodecim 2002;118: Manning WJ, Silverman DI, Gordon SP, ym. Cardioversion from atrial fibrillation without prolonged anticoagulation with use of transesophageal echocardiography to exclude the presence of atrial thrombi. N Engl J Med 1993;328: Manning WJ, Silverman DI, Katz SE, ym. Impaired left atrial mechanical function after cardioversion: relation to the duration of atrial fibrillation. J Am Coll Cardiol 1994;23: Manning WJ, Silverman DI, Keighley CS, ym. Transesophageal echocardiographically facilitated early cardioversion from atrial fibrillation using short-term anticoagulation: final results of a prospective 4.5-year study. J Am Coll Cardiol 1995(a);25: Manning WJ, Weintraub RM, Waksmonski CA, ym. Accuracy of transesophageal echocardiography for identifying left atrial thrombi. A prospective, intraoperative study. Ann Intern Med 1995(b);123: Pandozi C, Santini M. Update on atrial remodelling owing to rate; does atrial fibrillation always beget atrial fibrillation? Eur Heart J 2001;22: Raatikainen M. Akuutin eteisvärinäkohtauksen hoito. Suom Lääkäril 2002;57: Roijer A, Eskilsson J, Olsson B. Transoesophageal echocardiography-guided cardioversion of atrial fibrillation or flutter. Selection of a low-risk group for immediate cardioversion. Eur Heart J 2000;21: Santiago D, Warshofsky M, Li MG, ym. Left atrial appendage function and thrombus formation in atrial fibrillation-flutter: a transesophageal echocardiographic study. J Am Coll Cardiol 1994;24: Seto TB, Taira DA, Tsevat J, ym. Cost-effectiveness of transesophageal echocardiographic-guided cardioversion: a decision analytic model for patients admitted to the hospital with atrial fibrillation. J Am Coll Cardiol 1997;29: Weigner MJ, Thomas LR, Patel U, ym. Early cardioversion of atrial fibrillation facilitated by transesophageal echocardiography: shortterm safety and impact on maintenance of sinus rhythm at 1 year. Am J Med 2001;110: ELISE SAARELA, LK VIRPI KOSKELA, LK MATTI NIEMELÄ LT, erikoislääkäri M.J. PEKKA RAATIKAINEN, dosentti, erikoislääkäri pekka.raatikainen@oulu.fi OYS:n sisätautien klinikka, kardiologian osasto PL 5000, Oulun yliopisto MARJATTA STRANDBERG, LL, sairaalalääkäri K. E. JUHANI AIRAKSINEN, dosentti, osastonylilääkäri TYKS:n sisätautien klinikka Turku Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus eteisvärinän rytminsiirrossa 1581
Geriatripäivät 2013 Turku
Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa
LisätiedotEteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet
Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan
LisätiedotMiksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1
Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial
LisätiedotEteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY
Eteisvärinän antikoagulaatiohoito Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Sidonnaisuudet Tukea esimiehen määräämiin koulutuksiin Bayer, Boehringer
LisätiedotSähköinen rytminsiirto on ollut kohta neljänkymmenen
Alkuperäistutkimus Eteisvärinän elektiivinen rytminsiirto hoidon toteutuminen ja tulokset Mika Lehto ja Risto Kala Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää antikoagulaatiohoidon toteutumista ennen eteisvärinän
LisätiedotEteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy
Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta
LisätiedotEteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet
Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan
LisätiedotAKUUTIN ETEISVÄRINÄN JÄLKEISET TROMBOEMBOLISET KOMPLIKAATIOT
AKUUTIN ETEISVÄRINÄN JÄLKEISET TROMBOEMBOLISET KOMPLIKAATIOT Tiina Rautiainen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos/kardiologia Helmikuu
LisätiedotUutta eteisvärinän hoidosta
TYKS 2013 Potilaskeskeisesti toimien talouden realiteetit ymmärtäen Sydänpurjehdus 7.10.2014 Uutta eteisvärinän hoidosta Juhani Airaksinen Kardiologian professori Toimialuejohtaja Sydänkeskus, TYKS VARSINAIS-SUOMEN
LisätiedotAntikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä
Pekka Raatikainen AJANKOHTAISTA LÄÄKÄRIN KÄSIKIRJASTA Antikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä Keskeistä Antikoagulaatiohoito on ainoa Kohtauksittaisessa eteisvärinässä aivohalvauksen vaara
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Eteisvärinä
Käypä hoito -suositus Päivitetty kohdennetusti 24.4.2015 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan.
LisätiedotSuomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1
Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotAivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla. Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011
Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä www.älähyydy.fi 1 2 Oikein hoidettuna eteisvärinä ei estä täysipainoista ja mukavaa elämää. Mikä on eteisvärinä? ETEISVÄRINÄ (flimmeri) on yleisin sydämen rytmihäiriö. Eteisvärinässä
LisätiedotAntikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä
Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima
LisätiedotFimea kehittää, arvioi ja informoi
Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotEKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET
EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys
LisätiedotSydänleikkauksen jälkeinen eteisvärinä. Liisa Kokkonen ja Silja Majahalme
Näin hoidan Sydänleikkauksen jälkeinen eteisvärinä Liisa Kokkonen ja Silja Majahalme Sydänleikkauksen jälkeinen eteisvärinä ja eteislepatus ovat merkittävä hoidollinen ongelma, koska rytmihäiriöön liittyy
LisätiedotEteisvärinän hoito lineaariablaatiolla sydänleikkauksen yhteydessä
Alkuperäistutkimus Eteisvärinän hoito lineaariablaatiolla sydänleikkauksen yhteydessä Mika Lehto, Hannu Parikka, Jarmo Simpanen, Juha Virolainen, Kalervo Werkkala ja Lauri Toivonen Sokkeloleikkaus ja sen
LisätiedotTromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015
Tromboosiprofylaksian nykytilanne Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukos ja keuhkoveritulppa
LisätiedotEteisvärinä JA AIVOINFARKTIN ESTO
Eteisvärinä JA AIVOINFARKTIN ESTO PC-FI-100090-PRA-10-2018 Tämä kansio On suunniteltu käytettäväksi tukimateriaalina eteisvärinäpotilaan ohjauksessa. Materiaali on jaoteltu kolmeen aihekokonaisuuteen.
LisätiedotTietoa eteisvärinästä.
Tietoa eteisvärinästä www.älähyydy.fi 1 Mitä on eteisvärinä? Oikein hoidettuna eteisvärinä ei estä täysipainoista ja mukavaa elämää. ETEISVÄRINÄ on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö. Eteisvärinässä
LisätiedotRytminhallinnan uudet keinot. Mika Lehto HYKS, Kardiologian klinikka
Rytminhallinnan uudet keinot Mika Lehto HYKS, Kardiologian klinikka Eteisvärinän hoito tänään AFFIRM 2002 Eteisvärinän hoito tänään AFFIRM 2002 Eteisvärinän hoito tänään - sinusrytmiin liittyi parempi
LisätiedotSuomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Eteisvärinä. Päivitetty
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä Päivitetty 9.6.2017 PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus viitteet typistetyssä
LisätiedotVarfariini vai ASA aivohalvauksen estoon eteisvärinässä?
TEEMA TROMBOOSI LUKU 1 Varfariini vai ASA aivohalvauksen estoon eteisvärinässä? MATTI HALINEN littää ASAn ja muiden verihiutaleiden tarttuvuutta estävän lääkityksen lievän aivohalvauksia estävän tehon.
LisätiedotElektiivisen rytminsiirron hoidon toteutuminen Helsingin
Elektiivisen rytminsiirron hoidon toteutuminen Helsingin kaupunginsairaalassa Saga Itäinen LK Helsinki 14.5.2015 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja: Mika Lehto M.D. Helsingin yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotKeskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri
Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa
LisätiedotVarhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus
Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,
LisätiedotAntikoagulaatiohoito eteisvärinässä
Näin hoidan Matti Halinen Antikoagulaatiohoito eteisvärinässä Eteisvärinään liittyy lisääntynyt aivohalvauksen vaara, olipa eteisvärinä pysyvä tai uusiutuva. Aivohalvauksen vaaran suhteen potilaiden kirjo
LisätiedotOPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE
OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE SISÄLLYS ETEISVÄRINÄ... 3 ETEISVÄRINÄN OIREET... 5 ETEISVÄRINÄN HOITO... 6 ETEISVÄRINÄN ESTOHOITO... 7 Rytmikontrolli... 9 Sykekontrolli... 9 SÄHKÖINEN RYTMINSIIRTO... 10 Huomioitavaa
LisätiedotMihin INR-vieritestiä tarvitaan?
Mihin INR-vieritestiä tarvitaan? OYS Pitkäkestoinen antikoagulanttihoito (varfariini) noin 1 % väestöstä saa suun kautta otettavaa antikoagulanttihoitoa eteisvärinä laskimoveritulppa tekoläppäleikkauksen
LisätiedotToiminta-ajatuksemme toteuttamiseksi mm. Suunnittelemme ja toteutamme sydän- ja verisuoniterveyttä edistäviä ohjelmia.
Suomen Sydänliitto on kansanterveys-, potilas- ja edunvalvontajärjestö, joka edistää terveyttä siten, että sydän- ja verisuonisairaudet vähenevät, sairastavien hoito ja kuntoutus paranee sekä fyysinen,
LisätiedotUusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa
LUKU 9 Uusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa Mika Lehto Ilkka Tierala Tiivistelmä Tällä hetkellä käytössämme on kolme ns. uutta antikoagulanttia ( new oral anticoagulant NOAC ): apiksabaani,
LisätiedotETEISVÄRINÄPOTILAIDEN ANTIKOAGULAATIOHOIDON TOTEUTUMINEN TAYS ENSIAPU ACUTASSA
ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN ANTIKOAGULAATIOHOIDON TOTEUTUMINEN TAYS ENSIAPU ACUTASSA Eveliina Päivä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Syyskuu 2016 Tampereen yliopisto
Lisätiedot- Limakalvobiopsia - Harjanäyte - KNB (G19)
ANTIKOAGULANTTI- JA ANTITROMBOOTTINEN LÄÄKITYS KEUHKOTOIMENPITEIDEN YHTEYDESSÄ Jaottelemalla toimenpiteet pienen ja suuren vuotoriskin toimenpiteiksi, ja toisaalta potilaat pienen tai suuren tukosriskin
LisätiedotETEISVÄRINÄ ELÄMÄSSÄNI
Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyö Sairaanhoitaja (AMK) 2015 Marianna Kujamäki & Marjaana Tuomi ETEISVÄRINÄ ELÄMÄSSÄNI digitaalinen tarina eteisvärinästä ja sen hoidosta OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotLääkkeen määrääjän opas
Lääkkeen määrääjän opas YLEISTÄ XARELTO XARELTO on suun kautta otettava veren hyytymistä estävä lääke eli antikoagulantti. Sen vaikuttava aine on rivaroksabaani. Rivaroksabaani estää hyytymistekijä Xa:ta,
LisätiedotTrombiprofylaksia - alustus. Hannu Miettinen KYS - Kuopio
Trombiprofylaksia - alustus Hannu Miettinen KYS - Kuopio Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukokset N. 2 / 1000 / vuosi Tukosaltteilla
LisätiedotANTIKOAGULANTTIHOITOA SAAVIEN ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN SEURANTA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA
ANTIKOAGULANTTIHOITOA SAAVIEN ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN SEURANTA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Hannele Alatalo Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Tutkimusryhmä EPAK Joulukuu/2009
LisätiedotSYDÄMEN SEPELVALTIMO- OHITUSLEIKKAUKSEN JÄLKEINEN UUSI ETEISVÄRINÄ JA ENNUSTE
SYDÄMEN SEPELVALTIMO- OHITUSLEIKKAUKSEN JÄLKEINEN UUSI ETEISVÄRINÄ JA ENNUSTE Ilkka Luokkala Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta KYS Sydänkeskus Huhtikuu
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
Lisätiedotohjeita eteisvärinän pitkäaikaishoitoon.
Katsaus tieteessä Heikki Mäkynen dosentti, osastonylilääkäri TAYS Sydänkeskus Oy heikki.makynen@uta.fi M.J. Pekka Raatikainen dosentti, apulaisylilääkäri TAYS Sydänkeskus Oy Eteisvärinän pitkäaikaishoito
LisätiedotOLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS
OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI tarkoituksena on punnita, miten ratkaisevasti leikkauksen odotetaan parantavan potilaan elämän
LisätiedotMistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?
YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset
LisätiedotHuomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator
Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos
LisätiedotMitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku
1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v
LisätiedotIäkäs rytmihäiriöpotilas tutkimus- ja hoitolinjauksia
LUKU 10 Iäkäs rytmihäiriöpotilas tutkimus- ja hoitolinjauksia Sinikka Yli-Mäyry Tiivistelmä Sekä naisten että miesten elinikä on noussut ja yhä suurempi osa väestöstä on yli 70 vuotiaita. Kuka on iäkäs?
LisätiedotAKUUTIN ETEISVÄRINÄN HOITO OYS:SSA 2015 OYS:n akuutin eteisvärinäkohtauksen päivystysohjeen arviointi
AKUUTIN ETEISVÄRINÄN HOITO OYS:SSA 2015 OYS:n akuutin eteisvärinäkohtauksen päivystysohjeen arviointi Lauri, Mikko Syventävien opintojen tutkielma Sisätautien klinikka Oulun yliopisto huhtikuu 2017 LT
LisätiedotUutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011
Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011 Johdanto Yli 2 % väestöstä antikoagulaatiohoidon piirissä Useamman viime vuoden
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotEteisvärinän hoito Suomessa FinFib-tutkimus
ALKUPERÄISTUTKIMUS TIETEESSÄ MIKA LEHTO LKT, kardiologi HYKS, kardiologian klinikka PEKKA RAATIKAINEN professori (ma) TAYS, Sydänkeskus Oy ja Tampereen yliopisto HEIKKI MÄKYNEN dosentti, Tampereen yliopisto
LisätiedotSUUNNITELTU SÄHKÖINEN RYTMINSIIRTO
SUUNNITELTU SÄHKÖINEN RYTMINSIIRTO Potilasohje Kanta-Hämeen keskussairaalaan Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Hämeenlinna, syksy 2016 Krista Hirvihuhta Miia Hollo TIIVISTELMÄ
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa
Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden
LisätiedotOPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE. XARELTO -lääkkeen käyttäjälle
OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE XARELTO -lääkkeen käyttäjälle SISÄLLYSLUETTELO ETEISVÄRINÄ Mikä on eteisvärinä? 3 XARELTO Mikä on XARELTO? 4 Miksi XARELTO -lääkkeen säännöllinen käyttö on tärkeää? 6 XARELTO
LisätiedotTekoläppiin liittyvän tromboemboliavaaran
Näin hoidan Matti O. Halinen ja Riitta Lassila Tekoläppiä on käytetty jo 4 vuoden ajan. Ne aiheuttavat merkittävän altistuksen tromboembolisille komplikaatioille. Mekaanisen läpän pinnalle muodostuu ohut
LisätiedotOnko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen
Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure
LisätiedotKäypä hoito - päivitys
LEIKKAUSTA EDELTÄVÄ ARVIOINTI Käypä hoito - päivitys Kirurgimeeting 26.4.2013 GKS Koulutuspäivät 19.9.2014 Kardiologi Pirjo Mustonen Kardiologi, LT Pirjo Mustonen, KSKS Endokardiittiprofylaksi Miten menettelen
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotSydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä
Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen
LisätiedotEteisvärinän katetriablaatiohoito
L U K U 8 Eteisvärinän katetriablaatiohoito MJ Pekka Raatikainen Katetriablaatio on nopeasti vakiinnuttanut asemaansa eteisvärinän hoidossa. Eteisvärinän ablaatiohoidon kannalta mullistavan havainnon tekivät
LisätiedotRytmihäiriölääkkeet. Rytmihäiriöistä. Rytmihäiriöiden oireita. Kammiovärinä. Päivystyvän lääkärin kannalta keskeisiä rytmihäiriöitä 11/20/2013
Rytmihäiriöistä Rytmihäiriölääkkeet Pekka Rauhala, LKT 2013 Rytmihäiriön merkitys riippuu sydämen kunnosta ja rytmihäiriön tyypistä Vaarattomia lisälyöntejä vs. kammiovärinä Rytmihäiröiden jaottelua/terminologiaa
LisätiedotLIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka
LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka Urheilijan rytmihäiriöt Urheilu lisää Hyvänlaatuista harvalyöntisyyttä ja johtumishäiriöitä Eteisvärinää
LisätiedotIkä ja antikoagulanttihoito. Matti O. Halinen
Näin hoidan Matti O. Halinen Pitkäkestoisen antikoagulanttihoidon tavallisimpia käyttöaiheita ovat eteisvärinä sekä laskimoveritulpan ja tekoläppäleikkauksen jälkitila. Verenvuodon vaara on iäkkäiden potilaiden
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013
Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon
LisätiedotEKG:n pitkäaikaisrekisteröinti eteisvärinän diagnostiikassa ja hoidossa
LUKU 8 EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti eteisvärinän diagnostiikassa ja hoidossa Paavo Uusimaa Tiivistelmä Eteisvärinä on tavallisin kliinisessä työssä esiintyvä rytmihäiriö. Moninaisten oireiden lisäksi
LisätiedotAlueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta
Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta Puhakka J, Helsingin tk, tkl Suvanto I, Helsingin tk, oh Sipilä R, Rohto-keskus
LisätiedotEteisvärinän antikoagulaatiohoito muutoksen myllerryksessä: Muuttuvatko kokonaiskustannus ja vaikuttavuus maksajan mukana? Erkki Soini, ESiOR Oy
Eteisvärinän antikoagulaatiohoito muutoksen myllerryksessä: Muuttuvatko kokonaiskustannus ja vaikuttavuus maksajan mukana? Erkki Soini, ESiOR Oy 1 Kuka: Erkki Soini Toimitusjohtaja, terveystaloustieteilijä,
LisätiedotPEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström
PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen ulosvirtaus Kuvaa suurten hengitysteiden väljyyttä Puhalluksiin vaikuttavat:
LisätiedotVoidaanko aivoverenkierron häiriöitä estää sydämen katetritoimenpiteillä?
Heikki Ukkonen, Juha Lund ja Antti Saraste TEEMA: TOIMENPIDEKARDIOLOGIA Voidaanko aivoverenkierron häiriöitä estää sydämen katetritoimenpiteillä? Suurin osa eteisvärinän aiheuttamista aivoinfarkteista
LisätiedotEteisvärinäpotilaan revaskularisaatio toimenpiteen valinta ja antikoagulaatio
TEEMA TROMBOOSI LUKU 2 Eteisvärinäpotilaan revaskularisaatio toimenpiteen valinta ja antikoagulaatio JUHANI AIRAKSINEN Tiivistelmä Pitkäaikaista antikoagulaatiota tarvitsevia eteisvärinäpotilaita on runsas
LisätiedotKaksivaiheinen kliininen yhteenveto
Kaksivaiheinen kliininen yhteenveto Kammiovärinän ja kammiotakykardian defibrillointi Taustatietoja Physio-Control teki kaksivaiheisten, katkaistujen eksponentaalisten iskujen (BTE) sekä tavallisten yksivaiheisten
LisätiedotSisällys. Sydämen rytmi 5. Eteisvärinän syntymekanismit ja seuraukset 7. Eteisvärinäpotilaan tutkimukset 10. Eteisvärinän hoito 11
Lukijalle Eteisvärinä on yleinen vaiva, joka yleistyy iän myötä. Jopa kaksi prosenttia työikäisistä ja kymmenen prosenttia yli 80-vuotiaista kärsii eteisvärinästä. Eteisvärinän oireet vaihtelevat huomattavasti,
LisätiedotAntikoagulaatiohoidon toteutuminen Oulun kaupungin avoterveydenhuollossa
Katsaus tieteessä Riikka-Leena Leskelä TkT Nordic Healthcare Group riikka-leena.leskela@nhg.fi Matti Schmidt KTM Nordic Healthcare Group Päivi Hirsso LT, yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri,
LisätiedotTiivistetty potilasohje Marevan-hoidosta sydänkirurgiselle vuodeosastolle
Tiivistetty potilasohje Marevan-hoidosta sydänkirurgiselle vuodeosastolle Hellman, Nea Heinänen, Teppo 2016 Laurea Otaniemi Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Otaniemi Tiivistetty potilasohje Marevan-hoidosta
LisätiedotSydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon
Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotOttaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.
Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin
LisätiedotUutta lääkkeistä: Ulipristaali
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien
LisätiedotToimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014
Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Hemostaasi Verenhyytymisjärjestelmässä Verihiutaleet Reagoivat verisuonen sisäpinnan endoteelivaurioon
LisätiedotTukos dabigatraanihoidon aikana
Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen
LisätiedotMitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta
Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä
LisätiedotEteisvärinäpotilaan tukosja vuotoriskin arviointi
Katsaus tieteessä Mikko Savontaus dosentti, kardiologian erikoislääkäri TYKS, sydänkeskus mikko.savontaus@tyks.fi Eteisvärinäpotilaan tukosja vuotoriskin arviointi Eteisvärinäpotilaan aivohalvausriskin
LisätiedotLasten oraalisen antikoagulanttihoidon kotiseuranta
Alkuperäistutkimus SAARA MÄHÖNEN, PEKKA RIIKONEN, RITVA-LIISA VÄÄTÄINEN JA TERO TIKANOJA Lasten oraalisen antikoagulanttihoidon kotiseuranta Selvitimme lasten oraalisen antikoagulanttihoidon kotiseurannan
LisätiedotSuoliston alueen interventioradiologiaa
Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.5.15
Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana
LisätiedotSISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS
UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto
LisätiedotHemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen
Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka
LisätiedotSÄHKÖINEN RYTMINSIIRTO. Potilasohje Hatanpään sairaalan sisätautiosastolle B5
SÄHKÖINEN RYTMINSIIRTO Potilasohje Hatanpään sairaalan sisätautiosastolle B5 Patomo Tanja Saarinen Inkeri Opinnäytetyö Maaliskuu 2012 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Tampereen
LisätiedotUudet rytmihäiriölääkkeet eteisvärinän hoidossa
M. J. Pekka Raatikainen ja Heikki V. Huikuri KATSAUS Uudet rytmihäiriölääkkeet eteisvärinän hoidossa Eteisvärinän hoito on vaikeaa nykyisten rytmihäiriölääkkeiden puutteellisen tehon ja monien haittavaikutusten
LisätiedotFimea kehittää, arvioi ja informoi -julkaisusarja [nro/vuosi]
Fimea kehittää, arvioi ja informoi -julkaisusarja [nro/vuosi] 1 1 1 1 1 1 Dabigatraanin hoidollinen ja taloudellinen arvo eteisvärinäpotilaan antikoagulaatiohoitona aivohalvausten ja systeemisten veritulppien
LisätiedotYleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka
NÄYTTÖÖN PERUSTUVIEN, ALKOHOLIRIIPPUVUUTTA KOSKEVIEN HOITOMUOTOJEN SATUNNAISTETTU, VERTAILEVA TUTKIMUS: DISULFIRAAMI, NALTREKSONI JA AKAMPROSAATTI ALKOHOLIRIIPPUVUUDEN HOIDOSSA Yleislääketieteen erikoislääkäri,
LisätiedotILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU
Tutkimusnumero -- tarra SVT+D täydentävä tutkimus ILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU Tallennuspäivä: / 200 Tallennuksen alkuaika: Sukunimi: Etunimi: Syntymäaika: Sukupuoli: Lähiosoite: Postinumero:
Lisätiedot203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet
1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat
LisätiedotLiite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset
Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden
LisätiedotELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas
On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyötyhaittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia
LisätiedotPEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström
PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus
LisätiedotAmbulatorisen oire-ekg:n ja Holterrekisteröinnin
Ambulatorisen oire-ekg:n ja Holterrekisteröinnin vertailua - Mitä hoitajan pitää tietää EKG:n pitkäaikaisrekisteröinneistä Laboratoriolääketiede ja näyttely 2014, 9.10.2014 Scandic Marina Congress Center
LisätiedotAntikoagulaatio ja verihiutaleiden estäjät tahdistinasennuksen yhteydessä
LUKU 3 Antikoagulaatio ja verihiutaleiden estäjät tahdistinasennuksen yhteydessä P e t r i K o r k e i l a Pirjo Mustonen Tiivistelmä Tahdistimia asentava lääkäri joutuu usein pohtimaan tahdistimen asennukseen
Lisätiedot