Laadun reunaehdot kunnissa ja oppilaitoksissa. Rovaniemi Raila Oksanen

Transkriptio

1 Laadun reunaehdot kunnissa ja oppilaitoksissa Rovaniemi Raila Oksanen

2 Laadun reunaehdot kunnissa ja oppilaitoksissa 1. Mitä ymmärrämme laadulla? -> Miksi laadun tulisi kuulua arkeen? 2. Kansallinen tilanne -> Ohjaus ja valvonta 3. Kuntien laatutyö -> Kunnallisen itsehallinnon vapaus ja vastuu 4. Koulutuksen järjestäjä & laatu -> Kuka saa määritellä laadun? 5. Laatu oppilaitoksissa -> Osa arkea vai massiivinen erillisprojekti 6. Miten tästä eteenpäin? -> Miten saamme laadun osaksi arkea? Page 2

3 Nimimerkki Asiakas Yle.fi sivuilla Laatu on sikäli helppo arvioida, että asiakkaan näkökulmasta sitä yleensä on tai ei ole. Kun asioimme minkä tahansa yrityksen tai organisaation tiloissa, laatu näkyy yleisenä siisteytenä, viihtyvyytenä ja asioinnin helppoutena. Laatu näkyy myös siinä saammeko palvelua nopeasti, joustavasti, sovittuna ajankohtana, ja ystävällisesti. Laatua voi määritellä myös siten, että vastaako tuote tai palvelu asiakkaan tarvetta, toimiiko se ja vastaako myös turvallisuuteen liittyviin kriteereihin. Jokainen johtaja määrittää oman organisaationsa toiminnan, tuotteiden ja palveluiden laadun omalla esimerkillään ja niillä asioilla, joita vaatii tai joihin puuttuu päivittäin. Jokainen työntekijä puolestaan määrittää laadun jokaisessa asiakaskohtaamisessa, oli asiakas sisäinen tai ulkoinen. Toimivien prosessien lisäksi laatu on myös asennekysymys Page 3

4 Kun me puhumme laadusta, niin kaikkihan me teemme laadullista työtä, mutta Kuka määrittelee Sinun koulusi laadun? Miten ja missä koulusi laatu määritellään ja miten sen toteutuminen todennetaan? Riittävätkö nykyiset seurantatavat? Ovatko mittarit tilastotietoa / mitä mittareilla oikein mitataan? Mihin tulokset johtavat? Onko teillä sovittu poikkeamien käsittelystä? Mitä itse asiassa tiedät koulusi toiminnasta kokonaisuutena? Mistä tiedät, että koulusi prosesseissa ei ole sählinkiä ja pullonkauloja tai mistä tiedät, että niissä on? Onko rehtori motivoitunut johtamaan? Tunnistaako hän henkilöstönsä osaamisen? Miten hän sen tekee? Miten oppilaat ja heidän huoltajansa ovat mukana kehittämistoiminnassa? Entä henkilöstön alaistaidot? Onko henkilöstö aktiivisesti mukana kehittämässä toimintaa? Miten se mahdollistetaan? (Soveltaen Vuorinen 2009) Raila Oksanen 4

5 Oppilashuolto toimii Ja mikä on todellisuus? Opettajia ei lomauteta? Raila Oksanen Johtaminen, työyhteisö Henkilökohtainen avustaja Ruoka! Ei hometta Tiukka/rento rehtori Kyläkoulu, iso koulu, yhtenäiskoulu Menestyminen koulussa Mukava opettaja Kiva kiinteistö Page 5

6 Laatu virallinen käsitys laadusta On aina heijastuma omasta ajastaan, aikakautensa laadun ymmärryksestä ja käsityksistä. Määrittelyyn vaikuttavat arvot ja jopa kasvatustrendit. Infrastruktuuri Taloudelliset resurssit Kestävä kehitys Globalisaatio TVT Teknologia ipadit Pelillisyys Mitä kaikkea muuta? Laatu v. 2025? Kodin ja koulun yhteistyö Turvallisuus Kerhotoiminta Ap-/ip-toiminta

7 Kansallinen tilanne Page 7

8 Yle.fi -sivuilta : Amerikkalainen tutkimuslaitos selvitti viime vuoden aikana, miten yrityksissä suhtaudutaan laatuun. Mukana oli 2000 yritystä eri puolilta maailmaa. Suomalaiset jäivät monessa kohtaa joko viimeiseksi tai viimeisten joukkoon. Jos sanot saksalaiselle, että ainoastaan asiakas voi määritellä, mitä hyvä laatu yrityksesi kohdalla tarkoittaa, lähes kaksi kolmasosaa on samaa mieltä. Suomessa asia nähdään toisin: yli puolet yrittäjistä on eri mieltä. Tämä on vain yksi esimerkki amerikkalaistutkimuksen tuloksista. Surkeimpia tuloksia saatiin tutkittaessa, onko yrityksillä ylipäätään kattavia laatutavoitteita. 22 maasta Suomi sijoittui viimeiseksi Page 8

9 Yle.fi -sivuilta : Hallinto- ja tukitoimintojen laadun mittarit olivat samalla tasolla: viimeinen sija. Mukana oli sentään 2000 yritystä, joiden toiminta kattaa yli 75 % prosenttia maailmantaloudesta. Laadun mittaaminen ja valvominen näyttää heikolta, oli kyseessä suomalaiset tuotteet, palvelut, johtaminen tai työntekijöiden koulutus laadun tarkkailuun. Tilanne näkyy yhä heikompana kilpailukykynä. Tulokset ovat hälyttäviä. Olemmehan sentään kai tottuneet ajattelemaan, että suomalainen laatu on mitä parhainta. Vai olemmeko? Page 9

10 Page 10

11 Entä opetussektorilla? Varhaiskasvatuksessa variaatiota. Perusopetuksen laatukriteereiden käyttöönotosta ei löydy kansallista arviointia. Lukion laatukriteerityö edelleen kesken. Ammatillisessa koulutuksessa kansallisen laadunhallinnan visio Ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa laatutyö sidoksissa rahoitukseen Vapaan sivistystyön puolella laatutyö itsearviointipohjaista, useimmiten käytössä CAF tai EFQM Taiteen perusopetuksen puolella käytössä Virvatuli itsearviointijärjestelmä Page 11

12 Kuntien laatutyö Page 12

13 Laatutyön kohde vaihtelee Toiminta Tulokset Page 13

14 Kuka määrittelee laadun julkisella sektorilla? Julkisen hallinnon organisaatioiden tuottamat palvelut perustuvat niin valtionhallinnossa kuin kunnissakin poliittisen päätöksentekojärjestelmän kautta asetettuihin linjauksiin ja taloudelliseen ohjaukseen. Tuloksellisuuden arviointi osana kunnallisen palvelutoiminnan kehittämistä Työturvallisuuskeskus Näin ollen julkisen hallinnon ja sen kanssa asioivien kansalaisten välinen suhde ei ole aina yksiselitteinen, vaan pikemminkin varsin monimuotoinen. Julkisen hallinnon kanssa asioivat henkilöt voivat olla asioidessaan kansalaisen ja/tai asiakkaan roolissa. CAF Page 14

15 Johdon sitoutuminen ja tuki Laatutyötä edistävät asiat Saada koko henkilöstö tietoiseksi ja motivoituneeksi laatuajattelusta, uuden henkilöstön perehdyttäminen organisaation laatuajatteluun Lisäresurssit (taloudelliset, henkilöstö-) Toiminnan ja sen tulosten säännöllinen tarkastelu Arvioinnin saaminen osaksi talousprosessia Hyvät kehittämistulokset Viestintä, viestintä ja viestintä Page 15

16 Tyypillisiä palvelutuotannossa mitattavia tekijöitä (Jääskeläinen et al 2013) Laatujärjestelmät ja toiminnan arviointi kohdistuvat usein yksittäisiin yksityiskohtiin - ei kokonaisuuksiin. Esimerkiksi koulussa voidaan toteuttaa vain huoltajakysely, ei muuta. Syytämme päättäjiä näköalattomuudesta ja lillukanvarsiin tarttumisesta. Kuka syöttää päättäjille nippelitietoa ja miksi? Page 16

17 Kauppalehti , Mikko Peltokorpi Lyhyesti voisi kiteyttää ongelmaksi terveen ja asiakkaan tarpeita kunnioittavan asenteen puutteen olevan suurin este laadukkaalle palvelulle ja työlle. Kuvaavaa on se, että aina on aikaa kolme kertaa korjata, mutta ei aikaa tehdä kerralla kuntoon. Tämähän ei voi johtua muusta kuin huonosta yritysasenteesta ja vääränlaisesta lyhyen välin eduntavoittelusta tuotantoketjun eri vaiheissa. Kokonaisuus ja kirkas tavoite laadukkaasta loppukäyttäjää palvelevasta lopputuloksesta hämärtyy prosessin aikana totaalisesti. että päästäisiin eroon vallitsevasta toimintatavasta sen minkä mitta heittää, sen lista tai kitti peittää Page 17

18 Kokonaisuus ja kirkas tavoite laadukkaasta loppukäyttäjää palvelevasta lopputuloksesta hämärtyy prosessin aikana totaalisesti Mistä laatu muodostuu? Page 18

19 KUNTATASON LAATU OIKEUS PERUS- OPETUKSEEN JA OPPIVELVOLLISUUS Oppilaitos OPETUS JA MUUT PALVELUT JA TOIMINTA KOULUN LAATU Page 19

20 Koulutuksen järjestäjä ja laatu Page 20

21 Kenen vastuulla laatu on koulussanne? - Ettei käy kuin entiselle rengille Hailuodossa Oksanen Kuvan copyright Raila Oksanen Page 21

22 SUUNTAVIIVAT LUKION, AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN SEKÄ VAPAAN SIVISTYSTYÖN RAKENTEELLISEKSI UUDISTAMISEKSI Raila Oksanen Lukion, ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä vapaan sivistystyön keskeinen tavoite on tarjota opiskelijoille mahdollisuudet joustaviin ja monipuolisiin opintoihin ja edistää kansalaisten tasaarvoa laadukkaiden koulutuspalvelujen saamisessa. Niukkenevien resurssien ja kasvavien haasteiden olosuhteissa on keskityttävä toiminnan laatuun ja koulutuksen oikea-aikaiseen kohdentamiseen. Uudistuksen tavoitteena on, että lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjäverkkoa tiivistetään. Tavoitteena on vahvojen lukio- ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjien toimintaedellytysten, yhteistyön ja laadun parantaminen ja jatko-opintoihin sekä työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen valtakunnallisen ja alueellisen saavutettavuuden turvaaminen Page 22

23 Laatu toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistuksessa Lähtökohtana tulisi olla toiminnan laatu ja tuloksellisuus sekä toimipaikkojen sijainti suhteessa ikäluokkaan. Lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa koulutuksen laatu (läpäisy) ja taloudellinen pohja sekä kehittämiskyky nähtiin keskeisiksi tekijöiksi. Vapaalla sivistystyöllä nähtiin olevan erityistehtävä ja määrätty asiakasryhmä, joka tulisi olla tarkastelun pohjana, ei niinkään sijainnin tai organisaationmuodon. Laatuun liitettyjä asioita olivat muun muassa opintojen monipuolisuus, koulutuksen toteutustavat ja jatkoopintomahdollisuudet. Osa vastaajista kaipasi koulutuksen järjestämiseen tuottavuutta mittaavia mittareita, osa taas ei. (Selkee 2014) Page 23

24 Visio ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta vuonna 2020 Raila Oksanen Laadunhallinta on kiinteä osa kaikkien ammatillisen koulutuksen toimijoiden toimintaa, jolla varmistetaan asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin vastaaminen sekä tuetaan ammatillisen koulutuksen jatkuvaa parantamista. Laadunhallinta on systemaattista kaikilla ammatillisen koulutuksen toimijatasoilla ja kaikissa koulutusmuodoissa. Ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on vuoteen 2015 mennessä yhdessä henkilöstön kanssa luotu ja käyttöönotettu laadunhallintajärjestelmä/toimintajärjestelmä, jota parannetaan toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten ja palautetiedon pohjalta. (Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:9) Page 24

25 Järjestämisedellytysten arviointi ja seuranta Ammatillisen koulutuksen järjestämisedellytysten arvioinnilla ja seurannalla on selkeä rooli laadunvarmistuksessa ja laadun jatkuvassa parantamissa. Opetushallinto kehittää ja ottaa käyttöön yhdessä koulutuksen järjestäjien ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa kriteeristön ammatillisen koulutuksen järjestämisedellytysten arviointiin. Ammatillisen koulutuksen ohjaus ja päätöksenteko perustuu kaikilla tasoilla luotettavaan ja monipuoliseen tulos- ja arviointitietoon sekä muuhun tietoperustaan. Päätöksentekijät kaikilla tasoilla käyttävät monipuolisesti tietoa sekä sisäisestä että ulkoisesta toimintaympäristöstä ja niissä tapahtuvista muutoksista Page 25

26 Joensuu & Oksanen Aktiivinen, tunnetaan organisaation tila Suhtautuminen tulevaisuuteen Passiivinen, toiminta ei ole järjestelmällistä Arviointi strategisen johtamisen tukena Tulevaisuuteen sopeutuminen Tulevaisuuteen ajautuminen Tulevaisuuteen varautuminen Tulevaisuuden tekeminen Reaktiivinen Aktiivinen Ennakoiva Toimintatapa Ennakoidaan tulevaa muutosta suunnittelemalla, toteuttamalla, arvioimalla ja kehittämällä säännöllisesti toimintaa ja sen tuloksia. Hyödynnetään meneillään olevaa muutosta ja pyritään ennakoimaan tulevaa muutosta suunnittelemalla, toteuttamalla ja arvioimalla toimintaa ja sen tuloksia. Hyödynnetään meneillään olevaa muutosta suunnittelemalla ja toteuttamalla sekä satunnaisesti arvioimalla toimintaa ja sen tuloksia. Tehdään toteutuneiden muutosten edellyttämät välttämättömimmät toimenpiteet ilman suunnitelmallisuutta ja arviointia. 26

27 Laatu oppilaitoksissa Page 27

28 Laadunhallinnan haasteita Laatukeskustelua käydään edelleen suomalaiseen insinöörimäiseen ajattelutapaan perin juurin luontevasti kovin tavarakeskeisesti: paitsi että laatuarviot painottuvat tuotantoprosesseihin myös mittaaminen on väkevästi määrällistä. Laadun arvioimisessa tulisi siirtyä yhä enemmän mittaamaan palvelun laatua: aineettoman pääoman, innovaatioiden ja työhyvinvoinnin merkitys korostuu kilpailuedun saavuttamisessa yhä enemmän. (Kurvinen 2013) Page 28

29 Laadun mittarit hukassa? Page 29

30 Yle.fi -sivuilta : Hallinto- ja tukitoimintojen laadun mittarit olivat samalla tasolla: viimeinen sija. Mukana oli sentään 2000 yritystä, joiden toiminta kattaa yli 75 % prosenttia maailmantaloudesta. Laadun mittaaminen ja valvominen näyttää heikolta, oli kyseessä suomalaiset tuotteet, palvelut, johtaminen tai työntekijöiden koulutus laadun tarkkailuun. Tilanne näkyy yhä heikompana kilpailukykynä. Tulokset ovat hälyttäviä. Olemmehan sentään kai tottuneet ajattelemaan, että suomalainen laatu on mitä parhainta. Vai olemmeko? Page 30

31 Asiakas-/kansalaistyytyväisyyden mittaaminen Tunnusluku 2013 Asiakkuuden tunnusluvut opiskelijoiden lukumäärä opiskelijoista miehiä (%) opiskelijoilla perusasteen koulutus (%) opiskelijoilla keskiasteen koulutus (%) opiskelijoilla korkeakoulututkinto (%) opiskelijoista työttömiä (%) opiskelijoista alle 16 vuotiaita (%) opiskelijoista eläkeläisiä (%) taiteen perusopetuksen opiskelijoiden lukumäärä kurssilaisten lukumäärä kurssilaisista miehiä (%) Suunnittelun ja toiminnan tunnusluvut suunnitellut kurssit, lukumäärä toteutuneet kurssit, % keskeytetyt kurssit, % perutut kurssit, % kurssipalautejärjestelmä käytössä (on/ei) Osallisuutta kuvaavat tunnusluvut opiskelijoiden määrä (%) alueen väestöstä vapaan sivistystyön tunnit / asukas opistolaisyhdistys (on/ei) Lähipalvelua kuvaavat tunnusluvut lähipalvelun määrittely tehty, on/ei opetus keskitetty taajamaan / opetus hajautettu kurssipaikkojen lukumäärä Onko julkisen sektorin organisaatioissa kirkkaana mielessä, kuka on asiakas? Millaisilla mittareilla asiakkaiden tyytyväisyyttä voidaan arvioida? Mitä mittareilla laadunhallinnan yhteydessä tarkoitetaan? Mistä asiakkuuden mittaamiselle oikeat mittarit? Mitä se indikaattori tarkoittaa? Saammeko tunnusluvuilla riittävästi tietoa? Miksi ylipäätänsä täytyy mitata? Page 31

32 Miten tästä eteenpäin? Page 32

33 Arviointikohta 1.1 Mitä johtajat tekevät osoittaakseen organisaatiolle suunnan kehittämällä sille mission, vision ja arvot? Arviointikohta 1.2 Mitä johtajat tekevät johtaakseen organisaatiota, sen suorituskykyä ja jatkuvaa kehittämistä? Arviointikohta 1.3 Miten johtajat motivoivat ja tukevat organisaation henkilöstöä? Arviointikohta 1.4 Miten johtajat ylläpitävät toimivia suhteita poliittisiin päättäjiin ja sidosryhmiin? 1 JOHTAJUUS Rehtori johtaa opiston vision ja arvojen kehittämistä. Rehtori johtaa ja kehittää tulosten saavuttamista ja muutosten hallintaa. Rehtori johtaa, motivoi ja tukee henkilöstöään omalla esimerkillään. Rehtori johtaa sidosryhmäyhteistyötä. Mitä rehtori tekee osoittaakseen oppilaitokselle suunnan kehittämällä sille mission, vision ja arvot? Mitä rehtori tekee johtaakseen oppilaitosta, sen suorituskykyä ja jatkuvaa kehittämistä? Miten rehtori motivoi ja tukee oppilaitoksen henkilöstöä? Miten rehtori ylläpitää toimivia suhteita poliittisiin päättäjiin ja sidosryhmiin? Page 33

34 Malli perusopetuksesta Page 34

35 Miten laatutyö osaksi arkea? Page 35

36 Oksanen Kiitos! Raila Oksanen Snellmaninkatu LAPPEENRANTA raila.oksanen(at)fcg.fi Page 36