FI Erityiskertomus

Transkriptio

1 FI Erityiskertmus Hrisntti puitehjelmaan sallistumisen laajentamiseen tähtäävät timenpiteet livat hyvin suunniteltuja, mutta kestävä muuts riippuu pääasiassa kansallisten viranmaisten timista

2 2 Sisällys Khta Tiivistelmä I X Jhdant Tutkimuksen ja innvinnin merkitys EU:ssa Tehtävät ja vastuualueet Tarkastuksen sisältö ja tarkastustapa Humautukset Vaikka sallistumista laajentavien timenpiteiden suunnittelu li enimmäkseen tarkituksenmukaista, niiden avulla vidaan vain vauhdittaa tutkimus- ja innvaatitiminnan edistymistä Heikn tutkimus- ja innvaatisurituskyvyn syihin puututtiin pääasiassa timenpiteillä, mutta kansallinen situtuminen n tarpeen T&I-investintien lisäämiseksi Timintaplitiikan tukijärjestelyn mahdllisuudet saada aikaan tarvittavia muutksia kansallisissa tutkimus- ja innvintijärjestelmissä livat rajalliset, kska tähän vaikuttaa myös jäsenvaltiiden situtuneisuus, mutta mahdllisuuksia hyödynnetään muissa uudistuksia edistävissä EU:n timenpiteissä Jtkin khteena levat maat hyötyivät laajentamistimenpiteistä humattavasti vähemmän kuin tiset Laajentamistimenpiteiden täytäntöönpanssa n llut haasteita, mutta ensimmäiset tulkset vat havaittavissa Täydentävää rahitusta saatiin usein myöhässä Kansainvälisen henkilöstön rekrytinti li aikaavievää Kestävyyden varmistaminen n edelleen haaste Varhaisia merkkejä knkreettisista tulksista Kmissi ei le tteuttanut riittäviä järjestelyjä seuratakseen sallistumista laajentavien timenpiteiden vaikutusta Jhtpäätökset ja susitukset 87 99

3 3 Liitteet Liite I Hrisntti Eurppa -puitehjelman laajentamistimenpiteet Liite II Menetelmät Liite III T&I-investintien suhde tutkimus- ja innvaatisurituskykyyn Liite IV Tutkimuksesta ja innvinnista annetut maakhtaiset susitukset Liite V Indikaattrit analyysissä, jnka kmissi timitti lainsäätäjille laajenevasti sallistuvien maiden valintaa varten Liite VI Tilastt Lyhenteet Sanast Kmissin vastaukset Tarkastuksen eteneminen Tarkastustiimi

4 4 Tiivistelmä I Kmissi krsti Eurppa strategiassaan tutkimuksen ja innvinnin merkitystä ssiaalisen ja taludellisen vaurauden ja eklgisen kestävyyden keskeisenä edistäjänä. EU n tukenut tutkimusta ja innvintia vudesta 1984 peräkkäisten puitehjelmien kautta. Kahdeksas puitehjelma Hrisntti 2020 katti hjelmakauden (määrärahat 76,4 miljardia eura). Sitä seuraa nyt Hrisntti Eurppa - puitehjelma (määrärahat 95,5 miljardia eura) kaudelle II EU:n jäsenvaltiiden tutkimus- ja innvaatisurituskyvyssä n merkittäviä erja. Tämä kuilu näkyy myös erina sallistumisessa puitehjelmiin, jista myönnetään varja huippusaamisen perusteella. Vähäinen sallistuminen pulestaan rajittaa heiksti suriutuvien maiden mahdllisuuksia krjata tutkimus- ja innvintijärjestelmiensä puutteet. Innvaatikuilun kaventamiseksi ja sallistumisen parantamiseksi Hrisntti puitehjelmassa varattiin 935 miljnaa eura erityisesti heikmmin suriutuville jäsenvaltiille suunnattuihin sallistumista laajentaviin timenpiteisiin. Timenpiteillä pyrittiin parantamaan näiden jäsenvaltiiden tutkimuslaitsten valmiuksia esimerkiksi auttamalla niitä verkstitumaan, tekemään yhteistyötä jhtavien laitsten kanssa ja hukuttelemaan krkeasti kulutettua työvimaa. Näitä timenpiteitä n vahvistettu Hrisntti Eurppa -puitehjelmassa, ja niiden määrärahat vat nyt 2,95 miljardia eura. III Tilintarkastustumiistuin päätti surittaa tämän tarkastuksen antaakseen päättäjille tieta kysymyksistä, jtka vaikuttavat laajentamistimenpiteiden suunnitteluun ja täytäntöönpann. Syynä tähän n erityisesti se, että kyseisiä timenpiteitä jatketaan Hrisntti Eurppa -puitehjelmassa. Tämä erityiskertmus n uusin Eurpan tilintarkastustumiistuimen julkaisuista, jissa tutkitaan Hrisntti puitehjelman tarjamaa tukea. IV Tilintarkastustumiistuin tutki, livatk Hrisntti puitehjelman sallistumista laajentavat timenpiteet tarkituksenmukaisia. Tätä varten tilintarkastustumiistuin tutki timenpiteiden kknaissuunnittelua sekä kahden timenpiteen täytäntöönpan- ja seurantajärjestelyitä. Nämä timenpiteet vat tiimiyttäminen (huippusaamiskeskusten tukeminen) ja ERA-ppitulit (tunnustettujen tieteenharjittajien tuminen tutkimuslaitksiin). Kummankin timenpiteen tarkituksena li tuttaa pitkäkestisia vaikutuksia rahituksen saajille.

5 5 V Tilintarkastustumiistuin ttesi, että laajentamistimenpiteet n suunniteltu hyvin khdistumaan mniin niistä tekijöistä, jtka vat rajittaneet laajenevasti sallistuvien maiden sallistumista peräkkäisiin puitehjelmiin. Tdellinen kestävä muuts riippuu kuitenkin suurelta sin tutkimuksen ja innvinnin investinneista ja kansallisen tasn uudistuksista. VI Timintaplitiikan tukijärjestely n yksi niistä välineistä, jita EU käyttää edistääkseen uudistuksia kansallisissa eksysteemeissä. Kaikki laajenevasti sallistuvat maat eivät hyödyntäneet tukijärjestelyä kaudella , ja kmissin li lykättävä jitakin hankkeita resurssien puutteen vuksi. Tilintarkastustumiistuin havaitsi, että vaikka timintaplitiikan tukijärjestelyä kskeviin susituksiin reagiminen li jäsenvaltiiden vastuulla, kmissi käytti myös kansallisista tutkimus- ja innvintijärjestelmistä saatuja tietja, etenkin laatiessaan EU-hjausjaksn yhteydessä maakhtaisia arviinteja, jtka jhtivat maakhtaisiin susituksiin. VII Tilintarkastustumiistuin havaitsi, että laajentamistimenpiteet vat hyödyttäneet jukka maita, jiden surituskyky tutkimuksen ja innvinnin alalla sekä puitehjelmaan sallistumisessa vat vaihdelleet. Nämä ert kuvastavat myös maiden sallistumista laajentamistimenpiteisiin, vaikka ne eivät välttämättä täysin krreli sallistumisasteen kanssa. VIII Vaikka n liian aikaista arviida timenpiteiden täyttä vaikutusta, tilintarkastustumiistuin havaitsi, että tiimiyttämis- ja ERA-ppitulihankkeet vat alkaneet tuttaa lupaavia tulksia erityisesti julkaisujen määrän, verkstitumisen ja avustusrahituksen saatavuuden salta. Timenpiteiden täytäntöönpanssa li kuitenkin useita haasteita, kuten täydentävän rahituksen turvaaminen muista lähteistä kuin Hrisntti puitehjelmasta, kansainvälisten tutkijiden rekrytinti ja ennen kaikkea kestävyyden varmistaminen tuttamalla tulja tutkimustulsten hyödyntämisestä. IX Tilintarkastustumiistuin havaitsi, että tiimiyttämis- ja ERA-ppitulihankkeiden seurannassa li parantamisen varaa, erityisesti kummankin välineen pitkän aikavälin vaikutusten mittaamisessa. X Tilintarkastustumiistuin susittaa, että kmissi tehstaa timintaplitiikan tukijärjestelyn käyttöä pyrkii siihen, että laajenevasti sallistuvat maat sallistuvat tasapulisemmin laajentamistimenpiteisiin

6 6 helpttaa täydentävän rahituksen ikea-aikaista saatavuutta parantaa hankkeiden edunsaajien valmiuksia hyödyntää tutkimustulksiaan tehstaa laajentamistimenpiteiden seurantaa.

7 7 Jhdant Tutkimuksen ja innvinnin merkitys EU:ssa 01 Eurppa strategiassaan kmissi asetti tavitteeksi älykkään, kestävän ja sallistavan kasvun sekä krsti tutkimuksen ja innvinnin merkitystä ssiaalisen ja taludellisen vaurauden ja eklgisen kestävyyden keskeisenä edistäjänä. Tutkimuksen ja innvinnin jatkuva merkitys EU:lle ilmenee myös kmissin kuudessa painpisteessä kaudella Tutkimus- ja innvaatitiminnalla n keskeinen merkitys ainakin neljällä alueella: Eurpan vihreän kehityksen hjelmassa, ihmisten hyväksi timivassa taludessa, Eurpan digitaalisessa valmiudessa ja EU:n aseman vahvistamisessa maailmannäyttämöllä. 02 Eurppa strategiassa asetettiin tavitteeksi myös lisätä varjen khdistamista tutkimukseen ja kehitykseen. Tarkituksena li hukutella yksityisiä investinteja määrä, jka vastaisi jpa kahta klmassaa kknaisinvestinneista, ja saavuttaa näin EU:n taslla yhteensä klme prsenttia bruttkansantutteesta (BKT) vuteen 2020 mennessä. Jäsenvaltit vat asettaneet mat kansalliset tavitteensa, jtka vaihtelevat 0,5 prsentista 4,0 prsenttiin. 03 EU:n määrärahilla n tuettu erityisiä tutkimus- ja innvaatitimintaa edistäviä rahitushjelmia vudesta Tutkimuksen ja innvinnin kahdeksas puitehjelma Hrisntti 2020 (H2020) katti vudet , ja sen määrärahat livat 76,4 miljardia eura. Yhdeksäs puitehjelma Hrisntti Eurppa kattaa vudet , ja sen määrärahat vat 95,5 miljardia eura. Tutkimusta ja innvintia tuetaan myös muista EU:n rahastista, erityisesti Eurpan aluekehitysrahaststa (EAKR), jka n yksi kheesiplitiikkaa täytäntöön panevista rahastista. 04 Kuudennen puitehjelman ( ) lppuarviinnissa ja seitsemännen puitehjelman ( ) väliarviinnissa tdettiin, että tiettyjen jäsenvaltiiden sallistuminen puitehjelmiin li tistuvasti vähäistä. Vähäinen sallistuminen rajittaa näiden jäsenvaltiiden tutkimus- ja innvaatitimijiden sallistumista EU:n ja kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin ja -yhteisöihin. 05 Hrisntti asetuksessa tdettiin vunna 2013, että "vaikka yksittäisten maiden ja alueiden innvaatitast vat viime aikina lähentyneet tisiaan, jäsenvaltiiden välillä n kuitenkin yhä jyrkkiä erja". Kska puitehjelmista myönnetään rahitusta huippusaamisen perusteella (vain parhaat ehdtukset

8 8 valitaan), heikmmin suriutuvilla jäsenvaltiilla li vaikeuksia kilpailla vahvempien jäsenvaltiiden kanssa. Kmissi yksilöi ensimmäisen kerran vunna 2011 syitä tähän. Niitä livat muun muassa riittämättömät kansalliset T&I-investinnit ja heikk pääsy lemassa leviin verkstihin. Siksi asetuksella tettiin käyttöön erityinen sa-alue Huippusaamisen levittäminen ja sallistumisen laajentaminen (kaudelle ). Se li tarkitettu erityisesti heikmmin suriutuville maille eli niin kutsutuille laajenevasti sallistuville maille. Asetuksen tavitteena li puuttua tutkimus- ja innvaatisurituskyvyn vaihtelevuuteen jäsenvaltiiden välillä ja vapauttaa huippusaamista (aktivida lemassa levia huippusaamisen saarekkeita ja yhdistää ne huippusaamisen verkstihin) heikmmin suriutuvissa maissa ja siten laajentaa sallistumista Hrisntti puitehjelmaan. 06 Laajentamistimenpiteet kstuivat useista välineistä, jilla tuetaan valmiuksien kehittämistä, ludaan yhteyksiä jhtavien tutkimuslaitsten ja heiksti suriutuvien maiden ja alueiden välille sekä tarjtaan asiantuntevaa timintaplitiikan tukea (ks. kaavi 1). Kaavi 1 Hrisntti puitehjelman laajentamistimenpiteet Tiimiyttäminen Huippututkimuslaitsten ja tutkimuksen ja innvinnin alalla surituskyvyltään heikmpien alueiden tiimiyttämisellä pyritään lumaan uusia (tai humattavasti parantamaan j lemassa levia) huippusaamiskeskuksi a tutkimuksen ja innvinnin alalla surituskyvyltään heikmmissa jäsenvaltiissa ja alueilla. ERA-ppitulit ERA-ppitulien avulla hukutellaan tunnustettuja tieteenharjittajia tutkimuslaitksiin, jilla n selvästi ptentiaalia huippututkimukseen, jtta nämä laitkset pystyisivät hyödyntämään kaiken ptentiaalinsa. Timintaplitiikan tukijärjestely Timintaplitiikan tukijärjestelyllä (PSF) parannetaan kansallisten/ alueellisten tutkimus- ja innvintiplitiikkjen suunnittelua, täytäntöönpana ja arviintia neuvnnan, asiantuntijuuden, parhaiden käytäntöjen ja hjauksen avulla. Twinning-timet Tutkimuslaitsten twinning-timilla vahvistetaan määriteltyä tutkimusalaa merkittävästi uudessa laitksessa lumalla yhteyksiä ainakin kahden määrätyllä alalla kansainvälisesti jhtavassa asemassa levan laitksen välillä. Näitä timia vat lyhytaikaiset henkilöstövaihdt, asiantuntijavierailut, työpajat, tulsten levittäminen ja tiedtustimet. COST Eurpan tiede- ja teknlgiayhteistyö (COST) n yhteistyökehys, jka saa EU:n rahitusta ja kattaa yhteistyön/verkstitumisen kustannukset. Lähde: Eurpan tilintarkastustumiistuin.

9 9 07 Osallistumista laajentaviin timenpiteisiin sidttiin yhteensä 935 miljnaa eura (1,2 prsenttia kaikista Hrisntti puitehjelman situmuksista). Suurin suus käytettiin tiimiyttämishankkeisiin (390 miljnaa eura eli 41 prsenttia, ks. kaavi 2). Timenpiteet jatkuvat Hrisntti Eurppa -puitehjelmassa, mutta niihin sisältyy uusia piirteitä ja niiden määrärahat vat humattavasti suuremmat, 2,95 miljardia eura (3 prsenttia Hrisntti Eurppa -puitehjelman budjetista) (ks. liite I). Hrisntti puitehjelman väliarviinnin ja Hrisntti Eurppa -puitehjelman vaikutustenarviinnin perusteella kmissi li ehdttanut talusarvin krttamista 2,1 miljardiin eurn. Lainsäätäjät kasvattivat määrää vielä lainsäädäntöprsessin tulksena. Kaavi 2 Huippusaamisen levittäminen ja sallistumisen laajentaminen -situmukset Hrisntti puitehjelmassa (miljnaa eura) Tiimiyttäminen Twinning-timet ERA-ppitulit COST Muu Lähde: Eurpan tilintarkastustumiistuin kmissin tietjen perusteella. 08 Hrisntti puitehjelmassa laajentamistimenpiteet khdistuivat vudesta 2004 lähtien liittyneisiin 13 jäsenvaltin (EU-13) sekä Luxemburgiin ja Prtugaliin (kaavi 3). Hrisntti Eurppa -puitehjelman timenpiteet khdistuvat samihin maihin lukuun ttamatta Luxemburgia, jka n krvattu Kreikalla. Ryhmään vat liittyneet myös Ranskan ja Espanjan syrjäisimmät alueet. Hrisntti Eurppa - asetuksessa n täsmennetty, että ryhmän kknpan n vimassa kk Hrisntti Eurppa -puitehjelman kestn ajan.

10 10 Kaavi 3 Jäsenvaltit, jtka n valittu mukaan Hrisntti puitehjelman laajentamistimenpiteisiin Vir Latvia Liettua Pula Tšekki Luxemburg Slvakia Slvenia Kratia Unkari Rmania Bulgaria Prtugali Kyprs Malta Lähde: Eurpan tilintarkastustumiistuin. Tehtävät ja vastuualueet 09 Kmissin tutkimuksen ja innvinnin pääsast n tärkein pääsast, jka vastaa tutkimukseen, tieteeseen ja innvintiin liittyvästä EU:n timintaplitiikasta (mukaan lukien puitehjelmien suunnittelu ja hallinninti). Hrisntti puitehjelma pantiin täytäntöön mnivutisten työhjelmien avulla. Niissä esitettiin kmissin painpisteet, jtka myöhemmin muunnettiin hanke-ehdtuspyynnöiksi. 10 Eurpan tutkimuksen timeenpanvirast (REA) hallinni kaikkia sallistumista laajentavia timenpiteitä (erityisesti hankkeiden valintaa, tteutusta ja seurantaa) lukuun ttamatta tutkimuksen ja innvinnin pääsastn hallinnimaa timintaplitiikan tukijärjestelyä ja Eurpan tiede- ja teknlgiayhteistyöjärjestön (COST) tteuttamaa COST-yhteistyötä. 11 Osallistumista laajentavien timenpiteiden yhteydessä rahitetut hankkeet vivat saada täydentävää rahitusta muista lähteistä, kuten EAKR:stä. EAKR:n täytäntöönpan perustuu kansallisten/alueellisten viranmaisten laatimiin ja kmissin hyväksymiin timenpidehjelmiin. Kyseisistä hjelmista vastaavat

11 hallintviranmaiset arviivat ja valitsevat hankkeet, jtka vat ikeutettuja täydentävään rahitukseen, ja seuraavat niiden täytäntöönpana, jsta vastaavat edunsaajat. 11

12 12 Tarkastuksen sisältö ja tarkastustapa 12 Tämän tarkastuksen tavitteena li selvittää laajentamistimenpiteiden suunnittelua ja tuda esiin niiden täytäntöönpana mahdllisesti vaikeuttavia tekijöitä erityisesti sen jhdsta, että timenpiteitä n lujitettu Hrisntti Eurppa - puitehjelmassa. Laajentamistimenpiteet livat Hrisntti puitehjelmassa uusia, ja suurin sa hankkeista n edelleen käynnissä, minkä vuksi tarkastuksessa ei keskitytty timenpiteiden vaikutusten arviintiin. Vaikutusten dtetaan tteutuvan täysimittaisesti vasta vudesta 2025 alkaen. 13 Tilintarkastustumiistuimen aiemmissa Hrisntti puitehjelmaa 1 kskevissa erityiskertmuksissa n j mainittu EU:n jäsenvaltiiden eriasteinen sallistuminen puitehjelmiin. Tilintarkastustumiistuin päätti surittaa tämän tarkastuksen tutkiakseen kahdeksannessa puitehjelmassa hiljattain käyttöön tetut laajentamistimenpiteet ja täydentääkseen Hrisntti puitehjelmaa kskevia tarkastuksia. 14 Tilintarkastustumiistuin keskittyi kahteen pitkäkestisiin vaikutuksiin tähtäävään laajentamistimenpiteeseen eli tiimiyttämiseen ja ERA-ppituleihin sekä timintaplitiikan tukijärjestelyn tehtävään. Tässä kertmuksessa ei arviida synergiita Hrisntti puitehjelman ja kheesiplitiikkaa täytäntöön panevien rahastjen välillä. Niitä n tarkitus käsitellä myöhemmässä tilintarkastustumiistuimen kertmuksessa. 15 Tilintarkastustumiistuin kysyi, sveltuvatk Hrisntti puitehjelman laajentamistimenpiteet tutkimus- ja innvintikuilun kaventamiseen. Vastatakseen kysymykseen tilintarkastustumiistuin tutki, lik laajentamistimenpiteet suunniteltu hyvin ltiink laajentamistimenpiteillä saavuttamassa niiden tavitteet nk kmissilla käytössään vaikuttavat järjestelyt sallistumista laajentavien timenpiteiden vaikutusten seuraamiseen. 1 Erityiskertmuksessa 02/2020 (khta 41) ja erityiskertmuksessa 04/2016 (khta 86).

13 13 16 Tarkastuksessa tutkittiin useista eri lähteistä saatua näyttöä: relevantin aineistn asiakirjatarkastus kyselylmakkeet ja haastattelut kmissin, REAn sekä Kratian, Prtugalin, Pulan, Rmanian ja Slvenian laajentamistimenpiteistä hulehtivien hallintviranmaisten ja kansallisten yhteyspisteiden kanssa tilastllinen analyysi Hrisntti puitehjelman tiedista ja jäsenvaltiiden T&I-investinteja kskevista tiedista perusteellinen analyysi harkintaan perustuvasta viiden ERA-ppitulihankkeen ja kuuden tiimiyttämishankkeen tksesta. Tiimiyttämishankkeista neljä rahitettiin ensimmäisen ehdtuspyynnön perusteella (vusien työhjelma) ja kaksi tisen ehdtuspyynnön perusteella ( ). Hankkeiden analyysi perustui vuden 2021 puliväliin mennessä kerättyihin tietihin. Lisätietja tilintarkastustumiistuimen menetelmistä n liitteessä II. yksityiskhtainen analyysi, jnka aiheena li kaikkien tiimiyttämishankkeiden täydentävä rahitus.

14 14 Humautukset Vaikka sallistumista laajentavien timenpiteiden suunnittelu li enimmäkseen tarkituksenmukaista, niiden avulla vidaan vain vauhdittaa tutkimus- ja innvaatitiminnan edistymistä 17 Laajentamistimenpiteiden tavitteena li kura umpeen tutkimus- ja innvintikuilua sekä puitehjelmissa tistuvasti ilmenevää sallistumisvajetta vapauttamalla huippusaamista maissa, jtka n määritelty heiksti suriutuviksi (ks. khta 05). 18 Kmissi ttesi, että rakenteelliset ngelmat vat yksi syy siihen, miksi tietyt jäsenvaltit vat jääneet jälkeen innvaatisurituskyvyssä. (Tällaisia ngelmia vat esim. heikk hallint ja heikt instituutit ja/tai kansallisten tutkimus- ja innvintieksysteemien hajanaisuus ja/tai kulutuksen ja tutkimuksen välisten yhteyksien puuttuminen). EU:lla n uudistusten vauhdittamiseen tarkitettuja välineitä, kuten timintaplitiikan tukijärjestely (ks. khta 06). 19 Tilintarkastustumiistuin arvii, lik laajentamistimenpiteet suunniteltu puuttumaan heikn tutkimus- ja innvaatisurituskyvyn syihin livatk laajentamistimenpiteet jhdnmukaisia muiden, jäsenvaltiissa tteutettavia uudistuksia vauhdittavien EU:n timenpiteiden kanssa khdistuivatk laajentamistimenpiteet heikmmin suriutuviin maihin.

15 15 Heikn tutkimus- ja innvaatisurituskyvyn syihin puututtiin pääasiassa timenpiteillä, mutta kansallinen situtuminen n tarpeen T&I-investintien lisäämiseksi 20 Useissa tutkimusjulkaisuissa 2 n analysitu syitä laajenevasti sallistuvien maiden heikkn tutkimus- ja innvaatisurituskykyyn ja Hrisntti puitehjelmaan sallistumisen vähäisyyteen. Tunnistettuja syitä vat muun muassa riittämättömät tutkimus- ja innvintieksysteemit (hajanainen hallint tai vähäiset investinnit), heikmmat yhteydet kansainvälisiin yhteistyöverkstihin, inhimillisen pääman vajeet, aivvut, innvintiin sallistuvien julkisten ja yksityisten elinten vähäinen yhteistyö sekä tutkimus- ja innvintilaitsten vähäinen kansainvälistyminen. 21 Tilintarkastustumiistuin arvii, khdistuivatk sallistumista laajentavat timenpiteet nimenmaan näihin syihin. Tilintarkastustumiistuimen tulkset esitetään taulukssa 1. 2 Final reprt f the MIRRIS prject, kesäkuu 2016; MLE n Natinal Practices in Widening Participatin and Strengthening Synergies: Summary Reprt, Eurpan kmissi, 2018; Overcming innvatin gaps in EU-13 Member States, Eurpan parlamentin tutkimuspalvelu, maaliskuu 2018; Mbilising Eurpean Structural and Investment Funds and Hrizn 2020 in supprt f innvatin in less develped regins, Yhteinen tutkimuskeskus, marraskuu 2018.

16 16 Taulukk 1 Heikn tutkimus- ja innvaatisurituskyvyn syyt, jihin n puututtu sallistumista laajentavilla timenpiteillä Heikn T&I-surituskyvyn syyt Tiimiyttäminen ERAppitulit Twinningtimet COST Timintaplitiikan tukijärjestely 1.1. Vähäiset kansalliset T&Iinvestinnit 1. Eksysteemi 1.2. Vähäiset yksityiset T&Iinvestinnit 1.3. Kansallisiin T&Ieksysteemeihin vaikuttavat rakenteelliset kysymykset (esim. T&Ihallinninnin hajanaisuus) X X X 2. Rajitettu pääsy kansainvälisiin verkstihin 3. Ylipistjen ja tutkimuskeskusten vähäinen kansainvälinen näkyvyys 4. Tutkimuskeskusten ja yritysten välinen vähäinen yhteistyö X X X X X X X X X 5. Palkkaert/aivvut X X 6. Vähäinen kkemus aiemmista puitehjelmista X X X 7. Rajalliset synergiat puitehjelmien ja kheesiplitiikkaa X täytäntöön panevien rahastjen välillä Lähde: Tilintarkastustumiistuin Hrisntti asetuksen ja työhjelmien perusteella. X

17 17 22 Kaikkiin muihin syihin kuin kansallisten (julkisten ja yksityisten) T&I-investintien tasn puututtiin yhdellä tai useammalla laajentamistimenpiteellä. Laajentamistimenpiteiden painpisteenä ei kuitenkaan llut innvinti, ja ne tarjsivat vain rajallisesti tukea kansallisten yhteyspisteiden verkstlle, jka tarjaa edunsaajille puitehjelmiin liittyvää tieta ja apua. Tilintarkastustumiistuimen erityiskertmuksessa 28/2018 tdettiin, että tällaista tukea tarvitaan. Tilintarkastustumiistuin panee merkille, että Hrisntti Eurppa -puitehjelman timenpiteisiin sisältyy nyt tämäntyyppinen tuki sekä tuki aivvudn trjumiseksi ja huippusaamisen edistämiseksi ylipistissa ja paikallisista tarpeista lähtevissä alueellisissa innvaatieksysteemeissä (ks. liite I). 23 Laatikssa 1 selitetään, miten niillä kahdella timenpiteellä (tiimiyttäminen ja ERA-ppitulit), jihin tilintarkastustumiistuin keskittyi hankkeiden täytäntöönpana kskevassa analyysissään, n puututtu tutkimus- ja innvintikuilun syihin. Laatikk 1 Tiimiyttäminen ja ERA-ppitulit tutkimus- ja innvintikuilun kaventajina Tiimiyttäminen Tiimiyttämishankkeissa (ks. kaavi 1) n mukana laajenevasti sallistuvassa maassa timiva tutkimusrganisaati (T&I-huippusaamiskeskus), jka hulehtii krdininnista, ja yksi tai useampi tunnetun kansainvälisen huippusaamisen laits, jka sallistuu hankekumppanina. Tämän pitäisi lla perustana puutteiden 2, 3 ja 6 krjaamiselle (ks. taulukk 1). Tuettujen saamiskeskusten dtetaan situtuvan strategiselle kasvu-uralle taludellisen kehityksen salta. Siksi niiden n sisällytettävä hanke-ehdtuksen mukana timitettuihin liiketimintasuunnitelmiin selvitys siitä, miten ne luvat yhteyksiä yrityksiin ja hyödyntävät tutkimustulksia (puute 4). Niiden dtetaan myös parantavan merkittävästi kansallista T&I-eksysteemiä (puute 1.3). Kukin tiimiyttämishanke vi saada Hrisntti puitehjelmasta enintään 15 miljnaa eura rahitusta pääasiassa palkka- ja yleiskustannusten kattamiseen (puute 5). Viranmaisten tai yksityisten tahjen n tuettava hanketta täydentävällä rahituksella, jka vastaa vähintään Hrisntti puitehjelmasta myönnettävän rahituksen määrää. Tätä rahitusta vidaan myöntää timenpidehjelmien kautta, mikä lu synergiita Hrisntti

18 18 puitehjelman ja kheesiplitiikkaa täytäntöön panevien rahastjen välille (puute 7). ERA-ppitulit ERA-ppitulihankkeissa (ks. kaavi 1) myönnetään rahitusta Hrisntti puitehjelmasta, jtta laajenevasti sallistuvassa maassa (ppitulin isäntä ) timiva tutkimusrganisaati vi nimittää arvstetun tutkijan (ppitulin haltija ). Rahitus kattaa pääasiassa ppitulin haltijan ja tämän perustaman tutkijaryhmän palkat. Tavitteena n lisätä isäntärganisaatin hukuttelevuutta kansainvälisten tutkijiden silmissä ja samalla auttaa isäntärganisaatita tteuttamaan rakenteellisia muutksia, saavuttamaan kestävää huippusaamista ja hakemaan menestyksekkäämmin kilpailuun perustuvaa rahitusta. ERAppitulit pyrkivät näin llen krjaamaan puutteita 1.3, 2, 3, 5 ja Hrisntti puitehjelman laajentamistimenpiteillä ei puututtu nimenmaisesti kansallisten (julkisten ja yksityisten) T&I-investintien määrään. Laajentamistimenpiteisiin khdennetun rahituksen suuruus (ks. khta 07) merkitsee itse asiassa sitä, että näillä timenpiteillä li ensisijaisesti tarkitus lla katalyyttinen vaikutus yleisesti tutkimus- ja innvaatisurituskykyyn ja erityisesti Hrisntti puitehjelmaan sallistumiseen. 25 On kuitenkin lemassa muita EU:n timenpiteitä, jilla pyritään lisäämään investintien määrää, niin Hrisntti puitehjelmassa kuin muissa EU:n hjelmissa tai EU-hjausjaksn eli talus- ja finanssiplitiikan vutuisen krdinintijaksn kautta (ks. myös tilintarkastustumiistuimen erityiskertmus 16/2020 EU-hjausjakssta). 26 Lisäksi jäsenvaltit vat ensisijaisesti vastuussa julkisten investintien tassta. Tutkimus- ja innvintisurituskykyyn sekä Hrisntti puitehjelmaan sallistumiseen vaikuttavat merkittävästi kansallisten (julkisten ja yksityisten) T&I-investintien määrä sekä kansallisten tutkimus- ja innvintieksysteemien vahvuus. Lisätietja tästä krrelaatista n liitteessä III. 27 Vunna 2020 EU investi 2,3 % BKT:stään tutkimukseen ja innvintiin. T&I-investintien suus vaihtelee suuresti EU:n jäsenvaltiiden välillä (ks. kaavi 4), mutta yksikään laajenevasti sallistuvista maista ei investinut EU:n keskiarvn verran, ja vain kaksi niistä (Slvenia ja Tšekki) investi yli 2,0 prsenttia. Lisäksi useimmat jäsenvaltit, erityisesti laajenevasti sallistuvat maat, livat vuden 2020 lpulla vielä kaukana tavitteistaan (ks. khta 02), jtka livat useimmissa tapauksissa alle EU:n keskiarvn (ks. kaavi 4).

19 19 Kaavi 4 Kansalliset T&I-investinnit prsenttisuutena BKT:stä vuden 2020 lpussa vs. Eurppa strategian tavitteet Osuus BKT:stä (%) sitettu T&I-timintaan vunna 2020: 4 % Eurppa strategian tavitteet Muut kuin laajenevasti sallistuvat maat Laajenevasti sallistuvat maat 3 % 2 % 1 % 0 % SE BE AT DE DK FI FR NL IT EL ES IE SI CZ EE HU PT PL HR LT LU CY BG SK LV MT RO Investinnit vähäisempiä tutkimukseen ja innvintiin laajenevasti sallistuvissa maissa ja tavitteet alhaisemmat Lähde: Eurpan tilintarkastustumiistuin Eurstatin tsiasiallisten lukujen ja Eurppa strategian tavitteiden perusteella. Timintaplitiikan tukijärjestelyn mahdllisuudet saada aikaan tarvittavia muutksia kansallisissa tutkimus- ja innvintijärjestelmissä livat rajalliset, kska tähän vaikuttaa myös jäsenvaltiiden situtuneisuus, mutta mahdllisuuksia hyödynnetään muissa uudistuksia edistävissä EU:n timenpiteissä 28 Vastauksena jäsenvaltiiden tunnustettuun uudistustarpeeseen (ks. khta 18) kmissi hyväksyi kaudelle uusia välineitä uudistusprsessin edistämiseksi ja jäsenvaltiiden auttamiseksi taustalla levien ngelmien ratkaisemisessa. Osa näistä välineistä tettiin käyttöön tutkimuksen ja kheesiplitiikan alilla. Hrisntti puitehjelmassa kyse li edellä mainitusta timintaplitiikan tukijärjestelystä (ks. khta 06). 29 Tilintarkastustumiistuin tutki, lik timintaplitiikan tukijärjestely jhdnmukainen muihin EU:n tukitimenpiteisiin nähden ja reagik kmissi asianmukaisesti vuden 2019 arviintinsa tulksiin. 30 Laatikssa 2 esitetään timintaplitiikan tukijärjestelyn puitteissa tarjtut palvelut ja laajenevasti sallistuvissa maissa rahitettujen hankkeiden määrä.

20 20 Kknaisbudjetti li suhteellisen pieni (vain 5,7 miljnaa eura), ja jtkin hankkeet alitettiin myöhässä kmissin henkilöstöpulan vuksi. Laatikk 2 Timintaplitiikan tukijärjestelyn puitteissa tarjtut palvelut ja hankkeiden täytäntöönpan (kausi ) Kansallisten tutkimus- ja innvintijärjestelmien vertaisarviinti: asiantuntijapaneelit ja timintaplitiikan vertaisryhmät arviivat perusteellisesti kansallisia tutkimus- ja innvintijärjestelmiä ja antivat peratiivisia susituksia järjestelmän vahvistamiseen tarvittavista uudistuksista. Hankkeita n tteutettu kahdeksan (jista viisi laajenevasti sallistuvissa maissa). Keskinäinen ppiminen: useat maat vaihtivat tietja hyvistä käytännöistä, kkemuksista ja menestystekijöistä. Hankkeita n tteutettu 12 (mukana livat kaikki laajenevasti sallistuvat maat klmea lukuun ttamatta). Erityinen tukitiminta: asiantuntijaryhmät tarjsivat räätälöityä neuvntaa yksittäisille maille ja auttivat niitä suunnittelemaan tai tteuttamaan erityisiä T&I-uudistuksia (kuten start-up-eksysteemi, tutkimuksen ja innvinnin hallinninti tai tutkimusalan ja yritysten väliset yhteydet). Hankkeita n tteutettu 14 (jista kahdeksan laajenevasti sallistuvissa maissa). 31 Jäsenvaltit sallistuivat timintaplitiikan tukijärjestelyn timiin vapaaehtisesti. Tilintarkastustumiistuin havaitsi, että kaudella neljä laajenevasti sallistuvaa maata (Kratia, Luxemburg, Prtugali ja Tšekki) ei sallistunut timiin, jtka khdistuivat suraan tutkimus- ja innvintijärjestelmien uudistuksiin (vertaisarviinti ja erityistuki). 32 Tissijaisuusperiaatteen mukaisesti sallistujamaat päättävät itse, edistävätkö ne näiden timien yhteydessä annettuja susituksia jllakin tavalla. Kmissin vunna 2019 tekemässä timintaplitiikan tukijärjestelyä kskevassa arviinnissa tdettiin, että kmissi ei kiinnittänyt riittävästi humita tdellisten timintapliittisten muutsten seurantaan ja valvntaan. Sen vuksi n tärkeää varmistaa, että näkemyksiä tarvittavista kansallisista uudistuksista ei unhdeta, vaan että niitä käytetään tehkkaasti EU-hjausjaksn yhteydessä. EU-hjausjaksn työn tulksena neuvst hyväksyy vusittain maakhtaiset susitukset kmissin ehdtuksen perusteella.

21 21 33 Tilintarkastustumiistuin analysi vutuiset maakhtaiset arviinnit, jtka vat maakhtaisten susitusten perustana, ja havaitsi, että kmissi viittasi vasta vudesta 2019 lähtien nimenmaisesti timintaplitiikan tukijärjestelystä 3 saatuihin näkemyksiin. Kyseiset viittaukset tehtiin valikivasti eli niissä käytettiin tärkeimpiä timintaplitiikan tukijärjestelystä saatuja näkökhtia. 34 Vastaavasti kmissi alki vasta vunna 2019 käsitellä järjestelmällisemmin jäsenvaltiille annettuja tutkimusta ja innvintia kskevia maakhtaisia susituksia. Tilintarkastustumiistuimen analyysi tutkimusta ja innvintia kskevista maakhtaisista susituksista vudelta 2019 sitti, että susitukset livat yleislunteisia ja niissä keskityttiin investinteihin eikä uudistuksiin. Jtkin laajenevasti sallistuvat maat eivät saaneet tutkimusta ja innvintia kskevia maakhtaisia susituksia vusina (lisätietja liitteessä IV). EU-hjausjaksa kskevassa tilintarkastustumiistuimen erityiskertmuksessa 16/2020 tdettiin j, että kmissi ei antanut riittäviä susituksia tutkimuksen salta. 35 Jäsenvaltit vat kuitenkin edelleen vastuussa tutkimus- ja innvintijärjestelmiensä tilasta, ja niiden n tteutettava tarvittavat timenpiteet tarvittavien uudistusten tteuttamiseksi. Kmissin analyysi vuden 2019 maakhtaisten susitusten täytäntöönpansta sitti, että vuden kuluttua susituksen antamisesta yli pulessa laajenevasti sallistuvista maista li edistytty vain vähän tai ei lainkaan. 36 Uudistusten täytäntöönpan n myös keskeinen sa elpymis- ja palautumistukivälinettä. Elpymis- ja palautumistukivälinettä kskevassa asetuksessa tdetaan, että tukivälineen lisi saltaan vastattava tulksellisesti kaikkiin asianmaisissa maakhtaisissa susituksissa yksilöityihin haasteisiin tai merkittävään saan niistä. Kmissin n arviitava tätä edellytystä ennen kunkin jäsenvaltin timittaman elpymis- ja palautumissuunnitelman hyväksymistä. Tarkastuksen aikaan li liian aikaista arviida, missä määrin elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa suunniteltujen uudistusten tteuttaminen eli virallisten situmusten (kuten säädöksen hyväksyminen) muuntaminen tdelliseksi edistymiseksi nnistuu käytännössä. 37 Uudistusten kasvava merkitys elpymis- ja palautumistukivälineen yhteydessä ja vähäinen edistyminen maakhtaisten susitusten täytäntöönpanssa (ks. khta 32) krstavat timintapliittisen tuen merkitystä. 3 Research and Innvatin analysis in the Eurpean Semester 2020 Cuntry Reprts, Eurpan kmissi, tukkuu 2020.

22 22 38 Kmissin vunna 2019 tekemässä timintaplitiikan tukijärjestelyä kskevassa arviinnissa tdettiin, että suurin sa kyselyyn vastanneista sidsryhmistä suhtautui erittäin myönteisesti järjestelmän etuihin. Arviintiin sisältyi kuitenkin useita susituksia, jtka kskivat seuraavia timia: a) timintaplitiikan tukijärjestelyn aseman parantaminen uudistusten edistäjänä (esim. käyttämällä sitä järjestelmällisempään ja laajempaan vurpuheluun jäsenvaltiiden kesken sekä niiden ja kmissin välillä) b) timintaplitiikan tukijärjestelyn suunnittelueritelmien laajentaminen (esim. pidentämällä niiden vimassalaikaa ja ttamalla käyttöön seurantakehys täytäntöönpann tukemiseksi ja vaikutusten seuraamiseksi) c) timintaplitiikan tukijärjestelyn mekanismien parantaminen (esim. lisäämällä tiedtus- ja viestintätimia, jtta vidaan lisätä näkyvyyttä ja varmistaa, että tulsten vaikutus asianmaisissa maissa n suurempi). 39 Klme vutta myöhemmin kmissi ei kuitenkaan le vielä pannut näitä susituksia kaikilta sin täytäntöön. Kmissi ilmitti tilintarkastustumiistuimelle, että se aik kehittää edelleen perinphjaista kahdenvälistä tutkimus- ja innvintitimintaa kskevaa vurpuhelua tiettyjen jäsenvaltiiden kanssa saatujen kkemusten phjalta. Se aik käydä vurpuhelua niiden jäsenvaltiiden kanssa, jtka vat halukkaita sallistumaan prsessiin (a alakhta). Timia llaan parhaillaan tteuttamassa tulsten levittämisen, viestinnän ja näkyvyyden parantamiseksi (c alakhta). 40 Kmissi seuraa timintaplitiikan tukijärjestelystä saatuja, jäsenvaltiille suunnattuja susituksia (b alakhta) tällä hetkellä pääasiassa hjausjaksprsessin kautta ja tulevaisuudessa myös elpymis- ja palautumissuunnitelmien seurannan kautta (ks. khta 36). Lisäksi vuden 2019 arviinnin b alakhdan mukaisesti Hrisntti Eurppa -hjelman puitteissa n tettu käyttöön uusi timint PSF Open. Tämä timint mahdllistaa sen, että jäsenvaltit, jtka vat j hyötyneet timintaplitiikan tukijärjestelystä, vivat saada tukea sen susitusten täytäntöönpann. Timintaplitiikan tukijärjestely n kuitenkin edelleen kysyntälähtöinen. Tilintarkastustumiistuin ei pystynyt arviimaan PSF Open -timinnn asianmukaisuutta, kska timinnn täytäntöönpann liittyviä käytännön näkökhtia ei le vielä määritelty. 41 Tarkastajien haastattelema Yhteisen tutkimuskeskuksen henkilöstö krsti, että liitännäistimenpiteistä n paljn apua, kun jäsenvaltit uudistavat tutkimus- ja innvintijärjestelmiään. He mainitsivat jatkuvan tuen, investintineuvnnan ja

23 23 spivimpia välineitä ja timia kskevien neuvjen antamisen. Timintaplitiikan tukijärjestely Hrisntti puitehjelman puitteissa ei tarjnnut näistä mitään. Jtkin khteena levat maat hyötyivät laajentamistimenpiteistä humattavasti vähemmän kuin tiset 42 Hrisntti puitehjelman salta päätös laajentamistimenpiteistä hyötyvistä maista tehtiin työhjelmien hyväksymisen yhteydessä. Kmissi tekee sen kmiteamenettelyssä, jssa n mukana jäsenvaltiiden edustajista kstuva kmitea. Hrisntti Eurppa -hjelmassa laajenevasti sallistuvista maista päättivät lainsäätäjät, ja maat sisällytettiin itse asetukseen. 43 Vaikka edunsaajamaiden valinta ei kuulunut kmissin välittömään timivaltaan, kmissi timitti analyysejä näyttöön perustuvan päätöksenten mahdllistamiseksi paremman sääntelyn periaatteiden mukaisesti. Tämä analyysi perustui jukkn indikaattreita, jtka li valittu heikn surituskyvyn syiden kuvaajiksi. 44 Hrisntti puitehjelmassa käytettyjen indikaattreiden tarkastelun tulksena kmissi käytti Hrisntti Eurppa -puitehjelmaa kskevassa analyysissään eri indikaattreita (liitteessä V n lisätietja kummankin kauden indikaattreista). Tämä analyysi, jka timitettiin lainsäätäjille epävirallisessa asiakirjassa Hrisntti Eurppa -puitehjelmaan sallistuvien maiden valintaa varten, ei sisältänyt tietja maiden 1) sallistumisesta aiempiin puitehjelmiin. Tämä indikaattri n merkityksellinen, kun tetaan humin laajentamistimenpiteiden välitön tavite eli sallistumisen lisääminen (ks. Hrisntti Eurppa -asetuksen 7 artiklan 5 khta) 2) asemasta ylikansallisissa ja mnialaisissa tutkimusverkstissa. Tämä n merkityksellinen indikaattri, kska keskeinen asema verkstissa ja siten vahvat yhteydet heijastavat maan sallistumisastetta puitehjelmaan. Suurin sa puitehjelmien määrärahista käytetään T&I-yhteistyöhankkeisiin, jilla edistetään muun muassa sellaisten ylikansallisten ja mnialaisten verkstjen lumista, jita kmissi pitää puitehjelmien keskeisenä lisäarvna. 45 Tällä perusteella tilintarkastustumiistuin valitsi analysitavakseen nämä kaksi indikaattria. Hrisntti puitehjelmaan sallistumisen salta vidaan tdeta, että kaikkien laajenevasti sallistuvien maiden sallistuminen li muita kuin laajenevasti sallistuvia maita vähäisempää (ks. kaavi 5).

24 24 Kaavi 5 Hrisntti puitehjelmasta sidtut määrärahat maittain sekä absluuttisesti että suhteellisesti (hjelman lpussa) Laajenevasti sallistuvat maat Muut kuin laajenevasti sallistuvat maat Osuus H2020- hjelmasta H2020-hjelman rahitus (miljnaa eura) Saksa Ranska Espanja Italia Alankmaat Belgia Rutsi Itävalta Tanska Kreikka Sumi Irlanti Prtugali Pula Tšekki Slvenia Unkari Rmania Kyprs Vir Luxemburg Bulgaria Kratia Slvakia Latvia Liettua Malta 14,7 % 10,9 % 9,4 % 8,3 % 7,9 % 5,0 % 3,4 % 2,8 % 2,6 % 2,5 % 2,3 % 1,8 % 1,7 % 1,1 % 0,7 % 0,6 % 0,5 % 0,5 % 0,4 % 0,4 % 0,3 % 0,2 % 0,2 % 0,2 % 0,2 % 0,1 % 0,1 % EU:n ulkpuliset maat (Yhdistynyt kuningaskunta) EU:n ulkpuliset maat (muut) 11,5 % 9,7 % Lähde: Eurpan tilintarkastustumiistuin H2020-tietkannan perusteella. 46 Tähän tilasttietn vaikuttaa kuitenkin suurelta sin kunkin maan kk. Tisenlainen, merkityksellisempi kuva saadaan, js maan kk tetaan humin. Tilintarkastustumiistuin nrmalisi datan väestömäärän (sidttu rahitus asukasta

25 25 khden) ja tutkijiden lukumäärän (kkaikaisiksi muutettuina) mukaan. Lisäksi tilintarkastustumiistuin nrmalisi datan BKT:n mukaan eri palkkatasihin liittyvien mahdllisten vääristymien välttämiseksi (ks. kaavi 6). Kaavi 6 Hrisntti puitehjelman rahitus maittain nrmalisituna väestömäärän (eura asukasta khden), kkaikaisia työntekijöitä vastaavan tutkijiden määrän ja BKT:n mukaan (hjelman lpussa) Laajenevasti sallistuvat maat Muut kuin laajenevasti sallistuvat maat Varat asukasta khden (eura) Tutkijaa khden (tuhatta eura) Osuus (%) BKT:stä ( ) ,05 0,10 0,15 0,20 0,25 Kyprs Tanska Luxemburg Alankmaat Belgia Sumi Irlanti Rutsi Itävalta Vir Slvenia Kreikka Espanja Saksa Ranska Prtugali Italia Malta Latvia Tšekki Unkari Liettua Kratia Slvakia Bulgaria Pula Rmania Lähde: Eurpan tilintarkastustumiistuin Eurstatin ja H2020-tietkannan tietjen perusteella. 47 Kaavista 6 ilmenee merkittäviä erja laajenevasti sallistuvien maiden välillä. Suurin sa laajenevasti sallistuvista maista sijittuu heiksti. Hyvin sijittuvien laajenevasti sallistuvien maiden sallistumisaste vastaa kuitenkin sellaisten huipputasn maiden sallistumisastetta, jtka eivät le laajenevasti sallistuvia. Tästä hulimatta kaikki Hrisntti puitehjelman laajenevasti sallistuvat maat

26 26 Luxemburgia lukuun ttamatta säilyttivät asemansa laajenevasti sallistuvana maana Hrisntti Eurppa -puitehjelmassa (ks. khta 08). 48 Samanlaisia erja n havaittavissa maiden sallistumisessa tutkimusverkstihin (ks. kaavi 7). Kmissin Hrisntti puitehjelman seurantaraprtissa (2018) tdettiin, että useita EU13-maita sijittuu jatkuvasti heiksti kauden aikana. Kaavi 7 Verkstindikaattri nrmalisituna maan kn mukaan (hjelman lpussa) FP6 FP7 H2020 Laajenevasti sallistuvat maat Muut kuin laajenevasti sallistuvat maat Luxemburg Kyprs Slvenia Belgia Sumi Vir Itävalta Alankmaat Tanska Rutsi Irlanti Malta Kreikka Prtugali Espanja Latvia Italia Ranska Saksa Liettua Kratia Tšekki Yhdistynyt kuningaskunta Unkari Slvakia Bulgaria Rmania Pula Lähde: Hrisntti puitehjelman Dashbard-sivust. 49 Ert laajenevasti sallistuvien maiden ryhmässä ilmenevät myös laajentamistimenpiteisiin sidttujen varjen määrissä (ks. kaavi 8). Nin pulet Hrisntti puitehjelmaan sallistumista laajentavasta rahituksesta myönnettiin 15:stä maasta vain klmelle. Tähän muuttujaan vaikuttaa kuitenkin suurelta sin maan kk. Siksi saadaan merkityksellisempi kuva, kun tiedt nrmalisidaan väestömäärän mukaan (ks. kaavi 9). Ne laajentuvasti sallistuvat maat, jilla n vähemmän yhteyksiä (ks. khta 47), myös hyötyvät vähemmän laajentamistimenpiteistä.

27 27 Kaavi 8 Hrisntti puitehjelman laajentamistimenpiteiden rahitus maittain (hjelman lpussa) Osuus laajentamistimenpiteistä Laajentamistimenpiteiden rahitus (miljnaa eura) Prtugali Kyprs Pula Vir Tšekki Bulgaria Latvia Slvenia Unkari Slvakia Rmania Kratia Liettua Luxemburg Malta 19,9 % 17,2 % 11,6 % 10,3 % 9,7 % 5,8 % 5,5 % 5,1 % 4,8 % 3,5 % 2,0 % 1,9 % 1,0 % 0,9 % 0,8 % Lähde: Eurpan tilintarkastustumiistuin H2020-tietkannan perusteella. Kaavi 9 Hrisntti puitehjelman laajentamistimenpiteiden rahitus asukasta khden (hjelman lpussa) (eura asukasta khden) Kyprs Vir Latvia Slvakia Prtugali Malta Luxemburg Tšekki Bulgaria Slvenia Unkari Kratia Liettua Pula Rmania Lähde: Eurpan tilintarkastustumiistuin H2020-tietkannan perusteella.

28 28 50 Tilintarkastustumiistuin havaitsi kahden analysimansa timenpiteen (ks. khta 14) salta seuraavaa: Yli 60 prsenttia Hrisntti puitehjelmasta rahitetuista tiimiyttämishankkeista tteutetaan vain neljässä laajenevasti sallistuvassa maassa. Niistä Kyprksella n eniten hankkeita (kuusi hanketta, 24 prsenttia). Viisi maata ei le saanut yhtäkään tiimiyttämishanketta (ks. lisätietja liitteessä VI). Nin 51 prsenttia ERA-ppitulihankkeista keskittyy vain kahteen laajenevasti sallistuvaan maahan. Klmella maalla ei le yhtäkään ERA-ppitulihanketta, ja neljällä maalla n kullakin vain yksi hanke (ks. lisätietja liitteessä VI). 51 Samat syyt, jtka selittävät maiden vähäisen sallistumisen aiemmin (ks. khdat 05 ja 20 21), selittävät railn laajenevasti sallistuvien maiden ryhmässä. Puitehjelmista ja erityisesti laajentumistimenpiteistä saatujen kkemusten n tarkitus auttaa maita parantamaan valmiuksiaan laatia kilpailuun perustuvia hankeehdtuksia ja tehdä yhteistyötä, mutta tämä vaikutus tulee esiin vasta tulevina vusina (ks. khta 12). Laajentamistimenpiteiden täytäntöönpanssa n llut haasteita, mutta ensimmäiset tulkset vat havaittavissa 52 Tilintarkastustumiistuin havaitsi näkökhtia, jtka vat tärkeitä sujuvan täytäntöönpann kannalta. Nämä näkökhdat vat seuraavat: tiimiyttämishankkeiden täydentävän rahituksen ikea-aikainen saatavuus, kska rahitus kattaa yleensä infrastruktuuri- ja laitekustannukset. Lisäksi uusimmat infrastruktuurit ja laitteet vat keskeisiä tekijöitä kansainvälisten tutkijiden hukuttelemisessa kansainvälisten tutkijiden rekrytinti T&I-huippusaamisen tumiseksi maahan kestävyyden saavuttaminen. Kestävien vaikutusten aikaansaamiseksi tiimiyttämisen huippusaamiskeskusten n saavutettava mavaraisuus pitkällä aikavälillä, ja niiden n sitettava tämä tavite hanke-ehdtukseensa liitetyssä liiketimintasuunnitelmassa. ERA-ppitulihankkeiden n saatava aikaan

29 29 rakenteellisia muutksia isäntälaitksessa, js halutaan saavuttaa huippusaamista kestävällä tavalla Tilintarkastustumiistuin haastatteli hankkeiden edunsaajia, hallintviranmaisia ja kansallisia yhteyspisteitä ja analysi tdentavia asiakirjja (avustusspimukset ja seurantakertmukset) arviidakseen, nk näitä näkökhtia käsitelty nnistuneesti tarkastetuissa hankkeissa. Tarkastuksen ajankhtana yhtään tiimiyttämishanketta ei llut saatettu päätökseen, mutta neljä ERA-ppitulihanketta li juuri päättynyt. Lisäksi tilintarkastustumiistuin arvii, alkivatk timenpiteet edistää innvaatikuilun kaventamista. Täydentävää rahitusta saatiin usein myöhässä 54 Avustusspimusten mukaan 24:n käynnissä levan tiimiyttämishankkeen täydentävä rahitus li 784 miljnaa eura eli yli kaksinkertainen määrä Hrisntti puitehjelman määrärahihin verrattuna. EAKR:n timenpidehjelmien suus kaikesta täydentävästä rahituksesta n 44 prsenttia. Lput 56 prsenttia mudstuvat (julkisista ja yksityisistä) kansallisista varista, luntissurituksista, avustuksista ja saamiskeskusten tuttamista tulista. 55 Tilintarkastustumiistuimen asiakirjatarkastuksen ja kaikkien tiimiyttämishankkeiden yksityiskhtaisen analyysin perusteella 55 prsentilla ensimmäisen ehdtuspyynnön edunsaajista ja vähintään 28 prsentilla tisen ehdtuspyynnön edunsaajista li viivästyksiä täydentävän rahituksen saannissa erityisesti timenpidehjelmista (Eurpan aluekehitysrahast ja kansallinen yhteisrahitus). Tisen ehdtuspyynnön perusteella suritetuista täydentävän rahituksen maksuista n vain vähän tieta, kska kaikki hankkeet livat lleet käynnissä alle pulitista vutta, kun tiedt kerättiin. 56 Nämä pitkät viivästykset yhdessä tapauksessa lähes kaksi vutta (ks. laatikk 3) sekä työläät hallinnlliset menettelyt täydentävän rahituksen saamiseksi (EAKR ja/tai kansalliset varat) mainittiin syinä tiljen rakentamiseen tai uudistamiseen liittyviin viivästyksiin, jita ilmeni neljässä kuudesta hankkeesta. Samanlaisiin jhtpäätöksiin viivästyksistä päädyttiin 24 tiimiyttämishankkeen edunsaajille khdistetussa kyselyssä, jnka REA teki vuden 2021 timintaplitiikan vaikutuksia käsittelevän kertmuksensa tueksi. Lisäksi kysely sittaa, että vuden 2021 alussa 4 Tavite (huippusaamisen saavuttaminen kestävällä tavalla) esitettiin työhjelmassa H2020 Wrk Prgramme n Spreading Excellence and Widening Participatin.

30 30 vuden 2016 ehdtuspyynnön edunsaajista 60 prsentilla tilja ei llut vielä täysin rakennettu tai kunnstettu. 57 Edellä mainittujen viivästysten lisäksi tilintarkastustumiistuimen tkseen sisältyneistä kuudesta tiimiyttämishankkeesta neljällä li vaikeuksia hallinnida täydentävää rahitusta pääasiassa ajitukseen tai sääntelyyn liittyvien ngelmien vuksi. Tästä vat esimerkkinä seuraavat: Eurpan aluekehitysrahastn ehdtuspyyntöjä täydentävän rahituksen saamiseksi ei llut ajallisesti krdinitu vastaavien tiimiyttämistä kskevien ehdtuspyyntöjen kanssa. Tätä kysymystä n j krstettu kmissin Yhteisen tutkimuskeskuksen vuden 2018 teknisessä raprtissa. Hrisntti puitehjelman hankkeet vivat jatkua vuteen 2026 saakka, ja kulut hyväksytään kyseiseen päivämäärään asti. EAKR:n rahitusta vidaan kuitenkin myöntää ainastaan vuden 2023 lppuun mennessä aiheutuneisiin kustannuksiin. Edunsaajat valittavat, että Eurpan aluekehitysrahastn täydentävää rahitusta n vaikea käyttää tähän määräaikaan mennessä. Tämä kskee erityisesti hankkeita, jita rahitetaan tiimiyttämistä kskevasta tisesta ehdtuspyynnöstä (vusina tehdyt avustusspimukset) (ks. laatikk 3). Tilintarkastustumiistuin havaitsi, että vuden 2016 ehdtuspyynnön perusteella rahitetuista kymmenestä hankkeesta kahdeksassa n j esiintynyt viivästyksiä ja pyydetty pidennystä. Tilintarkastustumiistuin havaitsi, että myös cvid-19-pandemia n vaikuttanut aikatauluun. Näin llen vielä useammalla tisen ehdtuspyynnön perusteella rahitetulla hankkeella n tdennäköisesti sama ngelma, mikä vaarantaa niiden täytäntöönpann, etenkin js ne eivät saa kansallista rahitusta krvaamaan EAKR:stä menetettyä rahitusta.

31 31 Laatikk 3 Esimerkki vaikeuksista, jita tiimiyttämishankkeella n Eurpan aluekehitysrahastn täydentävää rahitusta kskien Edunsaaja teki Hrisntti puitehjelman avustusspimuksen lkakuussa Spimukseen sisältyy kirje, jssa hallintviranmainen situtuu myöntämään Eurpan aluekehitysrahastn rahitusta. Helmikuussa 2020 hallintviranmainen käynnisti tätä hanketta kskevan tapauskhtaisen ehdtuspyynnön, jssa pyydettiin lukuisia asiakirjja. Sen jälkeen se pidensi asiakirjjen timittamisen määräaikaa klme kertaa ja pyysi kuusi kertaa (viimeksi tukkuussa 2021) lisäasiakirjja laajan arviintiprsessin saattamiseksi päätökseen. Hallintviranmaisen raskaan ja pitkään kestäneen arviintiprsessin jälkeen avustusspimus EAKR:n kanssa tehtiin kesäkuussa 2021, lähes kaksi vutta Hrisntti puitehjelman avustusspimuksen jälkeen. Eurpan aluekehitysrahastn ehdtuspyyntöön sisältyi mahdllisuus käyttää 20 prsenttia avustuksesta rakennusten kunnstamiseen. Hallintviranmainen pisti tämän lausekkeen tammikuussa 2021, kska infrastruktuurikustannuksia ei vitu rahittaa timenpidehjelmasta. Ratkaisuksi ehdtettiin avustuksen vähentämistä ja uuden ehdtuspyynnön käynnistämistä tisessa timenpiteessä infrastruktuurikustannusten kattamiseksi. Tätä tista ehdtuspyyntöä ei llut vielä käynnistetty kesäkuun 2021 lppuun mennessä. EAKR-avustukseen liittyvien kustannusten tulee aiheutua syyskuun 2023 lppuun mennessä, vaikka avustusspimukseen liitetyn liiketimintasuunnitelman mukaan Eurpan aluekehitysrahastn rahitusta käytetään kk hankkeen täytäntöönpankauden ajan (vuden 2026 lppuun saakka). Edunsaaja n tdennut, että n epätdennäköistä, että rahitus käytetään näin lyhyessä ajassa (kesäkuusta 2021 syyskuuhun 2023). 58 ERA-ppitulihankkeet vivat myös saada lisärahitusta EAKR:stä. Tilintarkastustumiistuimen tkseen sisältyneistä viidestä hankkeesta kaksi sai tällaista rahitusta, mutta rahitus viivästyi humattavasti yhdessä tapauksessa lisärahitusta saatiin neljä vutta Hrisntti puitehjelman avustuksen myöntämisen jälkeen. 59 REA, jka vastaa hankkeiden valinnasta ja täytäntöönpansta, ei pystynyt surittamaan i) perusteellista ennakkarviintia tiimiyttämishankkeisiin sidtusta täydentävästä rahituksesta tai ii) rahituksen tsiasiallista maksamista kskevaa

32 32 jälkiseurantaa. Tämä rajittaa REAn kykyä tteuttaa tarvittaessa krjaavia timia. REA ti vuden 2021 kertmuksessaan timintaplitiikan vaikutuksista esiin seuraavaa: Tiimiyttämishankkeissa ei aina raprtida täydentävästä rahituksesta yhtenäisellä ja yhdenmukaisella tavalla, mikä vaikeuttaa saadun rahituksen ja hankehakemuksessa esitettyjen situmusten välisen vertailun tekemistä. Täydentävän rahituksen maksaminen edellyttää tiukempaa seurantaa. 60 Tilintarkastustumiistuin analysi kunkin tiimiyttämishankkeen avustusspimuksissa levia tietja täydentävästä rahituksesta ja havaitsi, että tietja ei le esitetty selkeästi eikä jhdnmukaisesti. REAn kertmuksessa timintaplitiikan vaikutuksista päädyttiin samanlaisiin päätelmiin. Tilintarkastustumiistuin havaitsi erityisesti seuraavaa: Kaikista hanke-ehdtuksista 28 prsentissa li sekä varmistettua täydentävää rahitusta että varmistamatnta rahitusta (kilpailuun perustuvat avustukset, tutkimushankkeiden tult jne.), eikä näiden välille llut tehty era. Kaikista hanke-ehdtuksista 56 prsenttia sisälsi täydentävää rahitusta luntissuritusten mudssa, mutta hanke-ehdtuksissa ei kuvattu riittävällä tavalla, miten luntissuritukset arviidaan. Hankkeista 36 prsentissa li täydentävää rahitusta, jka jatkui seitsemän vuden mittaisen tiimiyttämishankkeen jälkeen. Hanke-ehdtuksissa ei aina annettu riittävästi tieta siitä, miten seitsemän vuden ajalle kuuluvien situmusten suus lisi laskettava. REA ei myöskään vi tarkistaa, nk täydentävää rahitusta tsiasiallisesti maksettu hankkeen päättymisen jälkeen. 61 Tilintarkastustumiistuin tteaa, että REA ja/tai kmissi vat ryhtyneet alustaviin timiin REAn vuden 2021 timintaplitiikan vaikutuksia käsittelevän kertmuksen päätelmien perusteella. Ne vat vakiineet erityisesti i) hankeehdtuksessa annettavat tiedt täydentävästä rahituksesta ja ii) raprtinnin täydentävän rahituksen maksamisen edistymisestä (jtta situmuksia vidaan verrata tsiasiallisesti saatuihin määriin). Luntissurituksia ei myöskään vida enää pitää täydentävänä rahituksena.

33 33 62 Seurantavaikeuksien salta (ks. khta 59) tilintarkastustumiistuin havaitsi syynä levan sittain sen, että kansallisten viranmaisten ja muiden rahittajien situmuskirjeet täydentävän rahituksen tarjamisesta vat tisinaan epäselviä ja mahdttmia panna täytäntöön. Tästä vat esimerkkinä seuraavat seikat: sidtun määrän ilmittamatta jättö sentapaisten ilmaisujen kuin aimme harkita enintään [...] eurn vutuista rahitussuutta käyttö yleinen situtuminen kaikkiin tietyssä maassa kilpaileviin hankkeisiin, minkä vaarana n, ettei kaikkia valittuja hankkeita pystytä tukemaan. Kansainvälisen henkilöstön rekrytinti li aikaavievää 63 Tilintarkastustumiistuin haastatteli hankkeiden edunsaajia ja analysi tkseen sisältyviä hankkeita kskevia säännöllisiä edistymiskertmuksia (ks. khta 15). Se havaitsi, että kansainvälisen henkilöstön rekrytinti n sittautunut vaikeaksi ja aikaavieväksi (ks. taulukk 2). REAn kesäkuussa 2021 laatimassa kertmuksessa timintaplitiikan vaikutuksista päädyttiin samanlaisiin jhtpäätöksiin.

34 34 Taulukk 2 Otkseen sisältyneiden hankkeiden rekrytintiin liittyvät haasteet Tiimiyttäminen ERA-ppitulit Osuus hankkeista Kmmentti Osuus hankkeista Kmmentti Rekrytinti 75 % 50 % Hankkeista 75 prsentissa palkattiin vähintään yksi tutkija ulkmailta. Hankkeista 50 prsentilla li ngelmia kansainvälisen henkilöstön rekrytinnissa. 80 % 80 % Hankkeista 80 prsentissa ppitulin haltijaksi palkattiin arvstettu kansainvälinen tutkija. Hankkeista 80 prsentilla li ngelmia kansainvälisen henkilöstön rekrytinnissa. 60 % Hankkeista 60 prsentissa ppitulin haltija vaihtui rahituskauden aikana. Pysyvyys Lähde: Eurpan tilintarkastustumiistuimen kkamat tiedt. 50 % Hankkeista 50 prsentissa ppitulin haltijaa ei nnistuttu pitämään palveluksessa EU:n rahituksen päättymisen jälkeen. 64 Vaikeudet jhtuvat muun muassa siitä, että tutkijan n vaihdettava paikkakuntaa tai maata, ja siitä, että tutkijanuraa tietyissä laajenevasti sallistuvissa maissa ei pidetä hukuttelevana. Sillä, että palkka ei le hukutteleva, vi myös lla merkitystä erityisesti sillin, kun tutkimuskeskukset vat julkisia elimiä, jiden työehtihin khdistuvat ikeudelliset rajitukset vivat heikentää niiden mahdllisuuksia rekrytida kansainvälisiä huippututkijita. REA n vahvistanut, että tiimiyttämiseen sallistuvat huippusaamiskeskukset vat usein rekrytineet kansallisia hakijita. Kestävyyden varmistaminen n edelleen haaste 65 Kestävyys merkitsee sitä, että hankkeiden n haettava lisää kilpailuun perustuvaa avustusrahitusta, mutta niiden n myös tutettava tulja tutkimustulstensa

35 35 hyödyntämisen kautta. Kaksi edellytystä vat niiden tutkimustyön hyvä näkyvyys ja yhteydet yrityksiin innvaatiiden tumiseksi markkinille. Kestävyyden varmistaminen n ensisijaisesti hankkeiden edunsaajien ja kansallisten viranmaisten tehtävä. Kmissi vi kuitenkin tarjta välineitä, jilla helptetaan siirtymistä khti kestävää kehitystä. 66 Tilintarkastustumiistuin analysi säännöllisiä edistymiskertmuksia edistyneimmistä tkseen sisältyneistä hankkeista (ks. khta 16) ja niiden tuttamista tulista. Analyysi sitti, että useimmissa hankkeissa ei le varmistettu pitkän aikavälin kestävyyttä. Tärkeimmät tähän liittyvät ngelmat esitetään taulukssa 3. Taulukk 3 Hankkeiden pitkän aikavälin kestävyyteen vaikuttavat ngelmat Ongelmat Tutkimustulsten kaupalliseen hyödyntämiseen liittyvät vaikeudet Ei varmistettuja kilpailuun perustuvia tutkimusavustuksia tiimiyttämisen/erappitulien rahituksen lisäksi Tiimiyttäminen, suus hankkeista ERAppitulit, suus hankkeista 50 % 50 % 25 % 50 % Ei yhteyksiä yrityksiin 50 % 50 % Edunsaajien käsitys heiksta näkyvyydestä EU:n tutkimuskentällä 100 % 75 % Lähde: Eurpan tilintarkastustumiistuin. 67 Tilintarkastustumiistuin analysi tkseen pimittujen tiimiyttämishankkeiden avustusspimukset ja havaitsi, että 75 prsenttiin sisältyi kaupallistamista kskevia tulsindikaattreita. Yksikään hankkeista ei kuitenkaan llut tarkastusajankhtana lähellä tavitettaan. Lisäksi 50 prsenttia hankkeista ei le tähän mennessä tuttanut tulja. 68 Tilintarkastustumiistuimen analyysin tulkset tiimiyttämishankkeiden kestävyyteen vaikuttavista kysymyksistä vat yhdenmukaisia REAn saamien tulsten kanssa: Vuden 2021 kertmuksen phjana levassa kyselyssä 80 prsenttia ensimmäiseen tiimiyttämistä kskevaan ehdtuspyyntöön sallistuneista

36 36 vastaajista ilmitti saaneensa avustusta ja 50 prsenttia ilmitti tuttaneensa tulja. On kuitenkin epäselvää, riittävätkö käytettävissä levat tullähteet takaamaan huippusaamiskeskusten taludellisen kestävyyden. Lisäksi 40 prsenttia vastaajista ilmitti, että he eivät vielä pysty tuttamaan tulja kilpailuun perustuvan tutkimusrahituksen lisäksi. REAn lkakuussa 2020 tekemän tisen analyysin mukaan vain klme kymmenestä vuden 2016 ehdtuspyynnön meneillään levasta tiimiyttämishankkeesta li lunut yhteyksiä yrityksiin. 69 Tiimiyttämishankkeiden salta neuvstn päätöksessä Hrisntti puitehjelman täytäntöönpansta tettiin humin mahdllisuus yhteyksien lumiseen innvatiivisiin klustereihin ja huippusaamisen tunnistamiseen tutkimuksen, teknlgian kehittämisen ja innvinnin alalla surituskyvyltään heikmmissa jäsenvaltiissa ja heikmmilla alueilla, myös vertaisarviintien avulla ja myöntämällä laatuleimja kansainväliset standardit täyttäville laitksille. Päätöksen tarkituksena li parantaa kaupallistamista. Kmissi ei kuitenkaan le ttanut käyttöön vertaisarviintikäytäntöjä, ja laatuleimja se n ttanut käyttöön vain vähän. 70 Tilintarkastustumiistuin tteaa, että Hrisntti Eurppa -puitehjelman sallistumisen laajentamisen sa-alueella kmissi n ttanut käyttöön uuden timenpiteen, jlla tuetaan huippusaamiskeskuksia. Tarkituksena n muun muassa luda paremmat yhteydet tiedemaailman ja liike-elämän välille. Ei kuitenkaan le takeita siitä, että nykyiset tiimiyttämishankkeet hyötyisivät tästä alitteesta: esimerkiksi nämä huippusaamiskeskukset vat aihekhtaisia, jten tiimiyttämishankkeet, jissa keskitytään muihin kuin saamiskeskusten kattamiin aiheisiin, saattavat jäädä tteutumatta. Alitteella ei myöskään puututa siihen, että rahituksen saajilta puuttuu tietisuus ja asiantuntemus siitä, miten niiden tutkimustulksia vitaisiin parhaiten hyödyntää. 71 Hrisntti puitehjelmassa ja Hrisntti Eurppa -puitehjelmassa n muitakin, kaikille jäsenvaltiille tarjlla levia alitteita, jilla pyritään lumaan yhteyksiä tutkimusyhteisön ja yritysten välille. Tällaisia vat esimerkiksi saamis- ja innvintiyhteisöt. Kmissi ei kuitenkaan le aktiivisesti edistänyt yhteyksien lumista hankkeiden ja innvintiyhteisöjen välille. 72 Tutkimustulsten levittämiseksi ja niiden hyödyntämisen edistämiseksi kmissi ylläpitää erityistä tietkantaa, jta kutsutaan EU:n tutkimus- ja kehitystietpalveluksi (Crdis). Tietkannassa n tieta kaikesta EU:n tukemasta tutkimus- ja kehitystiminnasta, myös hankkeiden tulksista ja julkaisuista, jtka hankkeiden

37 37 edunsaajien n lisättävä Crdis-järjestelmään. Tilintarkastustumiistuin havaitsi kuitenkin, että Crdis-järjestelmässä levat tiedt vat vanhentuneita ja vain sittain lutettavia (erityisesti ERA-ppitulihankkeiden salta). Varhaisia merkkejä knkreettisista tulksista 73 Tilintarkastustumiistuin tutki maiden sallistumisen varhaisia suuntauksia ttaen humin yhden laajentamistimenpiteiden tavitteista (ks. khta 05) eli tavitteen lisätä laajenevasti sallistuvien maiden mukana la Hrisntti puitehjelmassa, sekä sen, että timenpiteiden vaikutusten dtetaan ilmenevän vasta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä (ks. khta 12). Lisäksi tilintarkastustumiistuin arvii, nk hankkeista j saatu ensimmäisiä knkreettisia tulksia. 74 Laajenevasti sallistuvien maiden varmistaman rahituksen suus kasvi seitsemännen puitehjelman ja Hrisntti puitehjelman välillä (+ 1,7 prsenttiyksikköä ja suhteellisesti jpa + 31 prsenttia) (ks. taulukk 4). Tilintarkastustumiistuin tteaa, että kaikki laajenevasti sallistuvat maat Kratiaa ja Unkaria lukuun ttamatta lisäsivät sallistumistaan niin prsenttiyksikköinä kuin suhteellisesti tarkasteltuna (ks. yksityiskhtaiset tiedt jäsenvaltiittain liitteessä VI).

38 38 Taulukk 4 Seitsemännessä puitehjelmassa ja Hrisntti puitehjelmassa sidtun rahituksen suus maaryhmittäin (hjelmien lpussa) Seitsemännen puitehjelman sidtut varat (a) Hrisntti puitehjelman sidtut varat (b) Er (b-a) Er (%) (b-a)/a Laajenevasti sallistuvat EUmaat Muut kuin laajenevasti sallistuvat EUmaat Yhdistynyt kuningaskunta EU:n ulkpuliset maat (paitsi Yhdistynyt kuningaskunta) 5,5 % 7,2 % + 1, ,4 % 71,5 % + 3,1 + 4,5 15,5 % 11,5 % 4,0 25,8 10,6 % 9,7 % 0,9 8,0 Lähde: Eurpan tilintarkastustumiistuin seitsemännen puitehjelman ja Hrisntti puitehjelman tietkantjen perusteella. 75 Kun laajentamiseen khdistetut situmukset n vähennetty, laajenevasti sallistuvien maiden salta sidtun rahituksen lisäys n vähemmän selkeä, eli 1,1 prsenttiyksikköä ja suhteellisesti katsen 20 prsenttia. Maat, jissa sallistuminen laajentamistimenpiteisiin n vilkkaampaa (ks. kaavi 9), kuuluvat myös niihin maihin, jissa sallistuminen n lisääntynyt eniten seitsemännen puitehjelman ja Hrisntti puitehjelman välillä sekä rahituksen (ks. taulukk 10 liitteessä VI) että verkstitumisen (ks. kaavi 7) salta. 76 Tilintarkastustumiistuin havaitsi tkseen sisältyneiden hankkeiden j tuttaneen useita myönteisiä aineettmia ja aineellisia tulksia. Tiimiyttämishankkeiden salta näitä livat muun muassa seuraavat: Edunsaajien ja hallintviranmaisten mukaan sekä yksittäiset hankkeet että yleisemmin tutkimus- ja innvintitiminta laajenevasti sallistuvissa maissa herättivät paljn pliittista kiinnstusta kansallisissa ja alueellisissa viranmaisissa.

39 39 Hankkeet työllistivät tutkijita ja innvaattreita (klme neljästä analysidusta, ensimmäiseen ehdtuspyyntöön liittyvästä uudesta keskuksesta n kukin lunut jpa 70 tutkijanpaikkaa). Jitakin tutksia, pääsiassa tieteellisiä julkaisuja, llaan j saamassa aikaan (neljä hanketta ensimmäisestä ehdtuspyynnöstä; tisen ehdtuspyynnön hankkeiden khdalla n vielä liian aikaista). Hankkeiden täydentävän rahituksen määrä ylitti tarvitun määrän (ks. khta 11). 77 Esimerkkejä ensimmäisistä myönteisistä tulksista ERA-ppitulihankkeiden salta: Edunsaajien ja hallintviranmaisten mukaan ppitulin haltijat ja isäntärganisaatit saivat hankkeista tunnustusta kansainvälisesti. 80 prsenttia tkseen sisältyvistä hankkeista n hyötynyt lisääntyneestä verkstitumisesta. 60 prsenttia tkseen sisältyvistä hankkeista n tuttanut rakenteellisia muutksia isäntärganisaatissa. 78 Laatikssa 4 esitetään kaksi esimerkkiä hankkeista, jtka sittavat lupaavia ja knkreettisia tulksia. Laatikk 4 Esimerkkejä psitiivisista tulksista Tiimiyttämishanke: ensimmäiset lupaavat tulkset Hanke käynnistettiin vunna 2017 viiden vuden ajaksi. Vastaperustettu saamiskeskus työllisti neljä vutta myöhemmin j 68 henkilöä 17 maasta. Edistyneemmät kumppanit avustivat yhteyksien lumisessa ja kansainvälisten tutkijiden rekrytinnissa. Neljän ensimmäisen vuden aikana keskus n saanut varmistettua rahitusta 47 tutkimushankkeelle (mukaan lukien kahdeksan Hrisntti hanketta), tuttanut humattavan määrän tieteellisiä julkaisuja, lunut yhteyksiä yrityksiin ja jättänyt yhden patenttihakemuksen.

40 40 ERA-ppitulihanke: psitiiviset tulkset Hanke alki heinäkuussa 2015 ja jatkui kuusi vutta. Oppitulin haltija tutti knkreettisia tulksia ja työskentelee hankkeen päätyttyä edelleen isäntärganisaatissa. Hankkeen vaikutuksesta isäntärganisaati muun muassa i) hyväksyi EU:n tutkijiden peruskirjan ja tutkijiden työhöntn säännöstön; ii) paransi kansainvälistä verkstitumista; iii) lisäsi vertaisarviitujen julkaisujen määrää 20 prsentilla ERA-ppitulin tutkimusalalla ja iv) perusti teknlgiansiirtyksikön, jka n saltaan lisännyt yhteistyötä alan yritysten kanssa ja tutkimustulsten hyödyntämistä (uudet keksinnöt, patentit, timiluvat ja spin-ff-yritykset). Lisäksi ryhmä n saanut varmistettua kilpailuun perustuvia avustuksia, myös kansainvälisiä avustuksia. Se n myös maksunut erittäin aktiivisen rlin cvid-19-tutkimuksessa. Kmissi ei le tteuttanut riittäviä järjestelyjä seuratakseen sallistumista laajentavien timenpiteiden vaikutusta 79 EU:n varainhitasetuksessa edellytetään, että kmissi asettaa tavitteet hjelmilleen ja seuraa niiden saavuttamista tulsindikaattreiden avulla. Tilintarkastustumiistuin arvii, livatk laajentamistimenpiteiden seurantajärjestelyt tarkituksenmukaisia. 80 Tilintarkastustumiistuin ti j vuden 2015 vusikertmuksessaan esiin puutteita Hrisntti puitehjelman suunnittelussa, erityisesti tulsindikaattreiden salta. Lisäksi tavitteiden tdettiin levan liian yleisiä ja liiaksi ylätasn tavitteita. 81 Hrisntti puitehjelmalle määritellyistä indikaattreista vain yksi kskee nimenmaan nk. sallistumisen laajentamisen sa-aluetta (rajittuu ERA-ppituleihin ja twinning-timintaan). Kyseisellä indikaattrilla mitataan (prsentteina), miten rahitusta saavan tutkimusrganisaatin raprttien määrä vaikutusvaltaisissa julkaisuissa n kehittynyt tietyllä tutkimusalalla (verrattuna avustusspimuksen allekirjittamista edeltävään viitejaksn [klme vutta]).

41 41 82 Useissa kmissita tai REAa varten laadituissa asiakirjissa n vudesta 2016 lähtien krstettu, että n tärkeää alkaa kerätä tietja täsmällisten ja mitattavissa levien keskeisten tulsindikaattreiden 5 salta erityisesti tiimiyttämishankkeita varten. REA n esimerkiksi ehdttanut keskeisiä tulsindikaattreita, jilla mitataan nk. rakenteellisia muutksia rganisaatissa, tai indikaattreita hanke-ehdtuksissa annettaville tiedille (esimerkiksi patenttien, lisenssispimusten, palvelukseen tettujen tutkijiden ja rahitettujen uusien tutkimushankkeiden määrä). 83 Kmissi vastasi ehdtuksiin sisällyttämällä laajentamista kskevaan vusien työhjelmaan seuraavat seurannan kannalta merkitykselliset täsmennykset: tiimiyttämisessä uusien/parannettujen huippusaamiskeskusten mahdllisia vaikutuksia li tarkitus vahvistaa mitattavissa levien keskeisten tulsindikaattreiden avulla, ja myös tutkimus- ja innvintieksysteemin parannukset keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä lisi sitettava indikaattreilla (esim. tutkimusintensiteetti) ERA-ppitulien salta työhjelmassa esitettiin esimerkkejä indikaattreista, jilla mitataan tutkimuksen huippusaamisen lisääntymistä (esim. julkaisut vertaisarviiduissa lehdissä, yhteistyöspimukset yritysten kanssa, tellis- ja tekijänikeudet, uudet innvatiiviset tutteet ja palvelut). 84 Kmissi ei kuitenkaan määrittänyt tiimiyttämiselle yksityiskhtaisia keskeisiä tulsindikaattreita, eikä ERA-ppitulien indikaattreille asetettu perustasja ja tavitearvja. Sen sijaan indikaattrit li määriteltävä ja kuvattava kunkin hankkeen avustusspimuksessa. Yhteisten indikaattreiden puuttuminen hankalittaa vaikutuksia kskevien jhtpäätösten tekemistä. 85 Hankkeiden edunsaajien n raprtitava edistymisestä säännöllisesti. Lisäksi REA arvii tdellista edistymistä säännöllisesti kyselyillä, erityisesti tiimiyttämishankkeiden salta. Kyselyillä n kyetty yksilöimään tärkeimmät hankkeisiin vaikuttavat ngelmat (ks. khta 56). 5 Lppuraprtti, H2020 Advisry Grup n Spreading Excellence and Widening Participatin, kesäkuu 2016; Brainstrming n Future Widening Actins in Hrizn Eurpe: Cntributin frm REA B5, lkakuu 2019; Plicy Impact Reprt n Teaming, REA, kesäkuu 2021.

42 86 Osallistumista laajentavilla hankkeilla dtetaan levan keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutuksia isäntämaissa. Tätä varten avustusspimuksiin sisältyy myös levitys- ja hyödyntämissuunnitelma, jnka edunsaajien dtetaan tteuttavan EU:n rahituskauden päätyttyä. Kmissi ei kuitenkaan le suunnitellut hankkeita kskevia jatktimia tai seurantaa rahituskauden päätyttyä. 42

43 43 Jhtpäätökset ja susitukset 87 Tilintarkastustumiistuimen yleinen jhtpäätös n, että Hrisntti puitehjelmassa käyttöön tetut laajentamistimenpiteet livat tarkituksenmukaisia, kska niillä puututtiin useisiin syihin, jiden vuksi eräiden jäsenvaltiiden sallistuminen puitehjelmiin n llut vähäistä. Tutkimus- ja innvintieksysteemien ert laajenevasti sallistuvien maiden välillä merkitsivät kuitenkin, että kaikki maat eivät hyötyneet timenpiteistä samassa määrin. Timenpiteiden vaikutusten dtetaan tteutuvan täysimääräisesti vasta tulevina vusina. Näillä timenpiteillä yhdessä muiden uudistuksia eteenpäin vievien EU:n timenpiteiden kanssa vidaan vauhdittaa tutkimusta ja innvintia vastaanttajamaissa. Tdellinen kestävä muuts edellyttää silti, että kansalliset hallitukset tekevät sansa täysimääräisesti asettamalla tutkimuksen ja innvinnin etusijalle sekä investinneissa että uudistuksissa. 88 Hrisntti puitehjelman laajentamistimenpiteillä puututtiin mniin ngelmiin, jiden n havaittu vaikuttavan tutkimus- ja innvaatisurituskykyyn. Pääasiassa ne kuitenkin vauhdittavat kehitystä, sillä kansallisilla T&I-investinneilla ja uudistuksilla ja siten myös strategisilla kansallisilla päätöksillä n ratkaiseva merkitys maan tulksellisuuden kannalta (ks. khdat 20 27). 89 Timintaplitiikan tukijärjestely kuuluu valikimaan välineitä, jilla EU pyrkii vauhdittamaan uudistuksia jäsenvaltiissa. Viimeisin niistä n elpymis- ja palautumistukiväline. Kmissi n etenkin vudesta 2019 alkaen hyödyntänyt timintaplitiikan tukijärjestelystä saatuja näkemyksiä valikivasti EU-hjausjaksa kskevassa työssään. Timintaplitiikan tukijärjestelyn kyky saada tarvittavat muutkset aikaan kansallisissa järjestelmissä li kuitenkin rajallinen, kska i) tukijärjestelyyn käytettävissä levat resurssit livat rajalliset, ii) kaikki laajenevasti sallistuvat maat eivät pyytäneet tukea tukijärjestelystä ja iii) jäsenvaltit saattivat vapaasti päättää, missä määrin ne tteuttavat timintaplitiikan tukijärjestelyn yhteydessä yksilöidyt uudistukset (ks. khdat 28 37). 90 Kmissi ei le vielä kaikilta sin pannut täytäntöön susituksia, jtka se anti vunna 2019 laatimassaan timintaplitiikan tukijärjestelyn arviinnissa. Kmissi n ilmittanut aikvansa i) kehittää edelleen vurpuhelua kansallisista strategiista niin halukkaiden jäsenvaltiiden kanssa kuin jäsenvaltiiden kesken sekä haluavansa ii) tehstaa tulsten levittämistä ja niistä tiedttamista. Kysyntälähtöisessä timintaplitiikan tukijärjestelyssä n (kaudella ) uusi timint PSF Open, jnka ansista jäsenvaltit vivat hakea tukea tutkimus- ja innvintijärjestelmiensä

44 44 uudistuksiin. Kmissin n kuitenkin vielä määriteltävä kaikki käytännön näkökhdat (ks. khdat 38 41). Susitus 1 Tehstetaan timintaplitiikan tukijärjestelyn käyttöä Vidakseen hyödyntää käytettävissä levia välineitä tulksellisesti kansallisten tutkimus- ja innvintijärjestelmien muutksiin, jtka vat tarpeen laajenevasti sallistuvien maiden edistymisen kannalta, kmissin lisi a) muunnettava knkreettisiksi timiksi aikeensa, jtka liittyvät i) timintaplitiikan tukijärjestelyn tulsten parempaan levittämiseen ja niistä tiedttamiseen ja ii) vurpuhelun parantamiseen (esim. päättämällä vurpuhelun tarkituksesta, välineistä, ajituksesta ja säännöllisyydestä). Vurpuhelun tulksia lisi hyödynnettävä myös kmissin työssä, jka kskee EU-hjausjaksa sekä elpymis- ja palautumissuunnitelmien välitavitteiden saavuttamiseen khdistuvaa seurantaa b) suunniteltava PSF Open -timint sellaiseksi, että sen avulla kansallisia viranmaisia vidaan jatkuvasti tukea niiden pannessa täytäntöön uudistuksia, jtka perustuvat timintaplitiikan tukivälineen timiin liittyviin susituksiin tai jita niiltä pyydetään EU-hjausjaksn yhteydessä tai jihin n situduttu elpymis- ja palautumissuunnitelmien mukaisesti. Tteuttamisen taviteajankhta: tavite a) vuden 2022 lppuun mennessä ja tavite b) vuden 2023 puliväliin mennessä. 91 Tilintarkastustumiistuin havaitsi, että useimpien laajenevasti sallistuvien maiden sallistuminen Hrisntti puitehjelmaan jäi verrattain vähäiseksi (tuen määrä asukasta khti) samin kuin niiden yhteydet kumppaneihin eri pulilla EU:ta. Muutamien maiden sallistumisaste ja yhteydet livat kuitenkin vastaavantasisia kuin sellaisten parhaiten menestyneiden maiden, jtka eivät le laajenevasti sallistuvia (ks. khdat 45 51). 92 Lainsäätäjät päättivät, mitkä maat vivat lla mukana Hrisntti Eurppa - puitehjelman laajentamistimenpiteissä. Päätöstä ei vida tarkistaa kauden pulivälissä. Kmissi laati avuksi analyyseja muutamista indikaattreista, jtka li valittu heikn tulksellisuuden syitä kuvaaviksi krvaaviksi indikaattreiksi. Analyysissä ei tutkittu, i) missä määrin maa li sallistunut aiempiin puitehjelmiin tai ii) minkä verran maalla n yhteyksiä kumppaneihin eri pulilla EU:ta (ks. khdat 42 44).

45 45 Susitus 2 Tasapulistetaan laajenevasti sallistuvien maiden sallistumista laajentamistimenpiteisiin Jtta vältettäisiin tilanteet, jissa suurin sa sallistumista laajentavista hankkeista tteutetaan vain muutamissa maissa, kmissin lisi seurattava tiiviisti, missä määrin eri maat vat mukana Hrisntti Eurppa -puitehjelman laajentamistimenpiteissä. Lisäksi, js merkittävää epätasapaina ilmenee tistuvasti, kmissin lisi laajennettava sallistumismallin kattavuutta. Tteuttamisen taviteajankhta: sallistumista laajentavien timenpiteiden täytäntöönpann aikana. 93 Tiimiyttämis- ja ERA-ppitulihankkeiden edunsaajilla n llut useita ngelmia, jtka vat jhtaneet viivästyksiin ja/tai vivat vaikuttaa kielteisesti hankkeiden tulksiin (ks. khdat 52 ja 53). Ongelmat liittyivät etenkin seuraaviin: Viivästykset Hrisntti puitehjelman avustuksia täydentävän rahituksen saannissa, jsta suurin sa (erityisesti tiimiyttämishankkeissa) tulee EAKR:stä. Vaikka tiimiyttämishankkeet vivat jatkua vuteen 2026 saakka, EAKR:n avustuksilla katettavien kustannusten täytyy aiheutua vuden 2023 lppuun mennessä. Siksi jillakin edunsaajilla vi lla vaikeuksia hyödyntää varat (ks. khdat 54 62). Kansainvälisten tutkijiden rekrytinti (ks. khdat 63 ja 64). Rekrytinti n sittautunut aikaa vieväksi, mutta kansainväliset tutkijat n lpulta saatu suurimmassa sassa hankkeista palkattua. Hankkeiden pitkän aikavälin kestävyyden varmistaminen esimerkiksi siten, että paintetaan näkyvyyttä ja edistetään tutkimustulsten hyödyntämistä lumalla yhteyksiä yrityksiin (ks. khdat 65 72). 94 Täydentävä rahitus n ratkaisevan tärkeää erityisesti infrastruktuurin ja laitteiden rahittamiseksi tiimiyttämishankkeista tuetuissa huippusaamiskeskuksissa. REA ei kuitenkaan pystynyt arviimaan ja seuraamaan tätä rahitusta asianmukaisesti, mikä jhtui pääasiassa yhdenmukaistettujen tietjen puuttumisesta tai jissakin tapauksissa siitä, että rahittajien tekemät situmukset livat epäselviä (ks. khdat 59 62).

46 46 Susitus 3 Helptetaan täydentävän rahituksen ikeaaikaista saatavuutta Jtta vitaisiin vähentää riskiä, että hankkeilla n vaikeuksia saada täydentävää rahitusta EAKR:n timenpidehjelmista, kmissin lisi kannustettava hallintviranmaisia nudattamaan yksinkertaistettua avustusten hyväksymisprsessia, esimerkiksi ttamalla täysimääräisesti humin Hrisntti Eurppa -puitehjelman rahituksen yhteydessä tehty arviinti. Tteuttamisen taviteajankhta: vuden 2022 lppuun mennessä. 95 Tiimiyttämis- ja ERA-ppitulihankkeilla tavitellaan pitkäaikaisia vaikutuksia. Analyysistä kävi kuitenkin ilmi, että hankkeilla li rajalliset valmiudet hyödyntää tutkimustulksiaan. Vaikka ensisijainen vastuu kestävyyden varmistamisesta n edelleen edunsaajilla ja kansallisilla viranmaisilla, kmissi antaa tukea myös kestävyyden salta. Tätä varten se tekee (Hrisntti ja Hrisntti Eurppa - puitehjelmien yhteydessä) alitteita, jilla pyritään lumaan yhteyksiä tutkimusalan ja yritysten välille. Ei kuitenkaan le takeita siitä, että nykyiset tiimiyttämis- ja ERA-ppitulihankkeet hyötyisivät näistä alitteista (ks. khdat 65 71). 96 Crdis-tietkannan, jka sisältää eri puitehjelmista tuettujen hankkeiden tulkset, päivittäminen ei le järjestelmällistä. Niinpä sitä ei käytetä tehkkaasti lisäämään tiimiyttämis- ja ERA-ppitulihankkeiden tutkimustulsten näkyvyyttä ja helpttamaan tulsten hyödyntämistä (ks. khta 72). Susitus 4 Parannetaan hankkeiden edunsaajien valmiuksia hyödyntää tutkimustulksiaan Hankkeiden kestävyysnäkymien parantamiseksi kmissin lisi a) tarjttava tukea (esim. kulutusta ja valmennusta) sallistumista laajentaville hankkeille, jtta niissä vidaan paremmin hulehtia tutkimustulsten hyödyntämisestä; tämä kskee etenkin tiimiyttämishankkeita b) edistettävä hankkeiden edunsaajien ja mahdllisten tellisuutta edustavien kumppanien välisiä yhteyksiä erityisesti sellaisten j lemassa levien EU:n alitteiden avulla, jilla pyritään lumaan yhteyksiä tutkimusalan ja yritysten välille (esim. saamis- ja innvintiyhteisöt)

47 47 c) tuettava hankkeiden näkyvyyttä kannustamalla edunsaajia päivittämään tiedt hankkeiden tulksista säännöllisesti ja asettamalla tulkset julkisesti saataville tähän tarkitukseen perustetuilla EU:n frumeilla. Tteuttamisen taviteajankhta: vuden 2023 lppuun mennessä. 97 Tarkastuksen ajankhtana li liian aikaista arviida, parantavatk laajentamistimenpiteet laajenevasti sallistuvien maiden tulksellisuutta, sillä mahdlliset vaikutukset ilmenevät asteittain Hrisntti Eurppa -puitehjelman täytäntöönpann myötä. Sen vuksi ei le yllättävää, että laajenevasti sallistuvien maiden sallistumisaste seitsemännen puitehjelman jälkeen kasvi Hrisntti puitehjelman lppuun mennessä vain vähitellen (erityisesti kun humin tetaan laajentamistimenpiteisiin tarkitetun krvamerkityn rahituksen vaikutus) (ks. khdat 73 75). 98 Tilintarkastustumiistuin havaitsi kuitenkin j tässä varhaisessa vaiheessa ja edellä mainituista täytäntöönpann liittyvistä vaikeuksista hulimatta, että tiimiyttämishankkeet ja ERA-ppitulihankkeet livat tuttaneet ensimmäiset myönteiset tulksensa. Erityisesti tiimiyttämishankkeet vat hukutelleet merkittäviä määriä täydentävää rahitusta, ja niissä n alettu julkaista tieteellisiä tulksia ja tarjttu työpaikkja tutkijille. Suurimmassa sassa ERA-ppitulihankkeista isäntälaitksia n autettu tteuttamaan rakenteellisia muutksia (ks. khdat 76 78). 99 Tavitteen huippusaamisen levittäminen ja sallistumisphjan laajentaminen sekä yksittäisten timenpiteiden (kuten tiimiyttäminen ja ERA-ppitulit) nnistumisen seurantaa vat haitanneet tulsindikaattreiden puute tai, js indikaattrit n määritetty (ERA-ppitulit), perustasjen ja tavitearvjen puute. Kmissi ei myöskään ai seurata yksittäisiä hankkeita niiden päättämisen jälkeen, vaikka i) yksi päätavitteista n timien jatkuvuus ja ii) mnet tulkset ja vaikutukset tulevat näkyviin vasta sillin (ks. khdat 79 86).

48 48 Susitus 5 Tehstetaan sallistumista laajentavien timenpiteiden seurantaa Jtta sallistumista laajentavia timenpiteitä ja niiden vaikutuksia vidaan seurata tulksellisesti, kmissin lisi a) asetettava erityisiä tavitteita ja muunnettava ne timenpidetaslla tarkituksenmukaisiksi keskeisiksi tulsindikaattreiksi b) seurattava tiimiyttämishankkeita myös niiden päättämisen jälkeen, jtta niiden keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutuksista vidaan tehdä jhtpäätöksiä. Tteuttamisen taviteajankhta: tavite a) vuden 2024 lppuun mennessä ja tavite b) kaksi vutta hankkeiden päättämisen jälkeen. Tilintarkastustumiistuimen IV jast n tilintarkastustumiistuimen jäsenen Mihails Kzlvsin jhdlla hyväksynyt tämän kertmuksen Luxemburgissa 3. tukkuuta Tilintarkastustumiistuimen pulesta Klaus-Heiner Lehne presidentti

49 49 Liitteet Liite I Hrisntti Eurppa -puitehjelman laajentamistimenpiteet Hrisntti Eurppa -puitehjelman laajentamistimenpiteisiin n khdennettu 2,95 miljardia eura (klme prsenttia Hrisntti Eurppa -hjelman talusarvista). Järjestelyä n laajennettu, ja siihen sisältyy nyt neljä lisätimenpidettä: Ylipistja kskevalla huippusaamisalitteella pyritään muuttamaan krkeaasteen kulutussektria sekä sitä ympäröiviä eksysteemejä, myös ylipistihin kuulumattmia tutkimuskeskuksia. Huippusaamiskeskuksilla pyritään edistämään innvaatieksysteemejä laajenevasti sallistuvissa maissa ja niiden ulkpulella lumalla paremmat yhteydet tiedemaailman, yritysten ja hallinnn välille alueellisten tai kansallisten älykkään erikistumisen strategiiden mukaisesti. Osaamiskierrlla viitataan jukkn erilaisia avustuksia, jilla pyritään lisäämään laajenevasti sallistuvien maiden rganisaatiiden hukuttelevuutta tutkijiden kannalta tarjamalla kilpailuun perustuvia avustuksia ja levittämällä hukuttelevia työ- ja työllistämiskäytäntöjä. Hp-n-järjestelyllä tarkitetaan avustuksia, jita myönnetään sellaisille tutkimusja innvintikyvyltään heikmpien maiden rganisaatiille, jtka tulevat mukaan yhteistimintaan perustuviin j valittuihin tutkimus- ja innvaatitimiin. Tauluksta 5 ilmenee, kuinka näiden eri timenpiteiden määrärahat jakautuvat Hrisntti Eurppa -puitehjelman yhteydessä.

50 50 Taulukk 5 Hrisntti Eurppa -puitehjelman laajentamistimenpiteet Timenpide/väline Varja käytettävissä (miljnaa eura) Osuus sallistumisen laajentamiseen tarkitetuista määrärahista Tiimiyttäminen 743,6 26 % Twinning-timinta 486,2 17 % ERA-ppitulit 343,2 12 % COST 400,4 14 % Huippusaamisalite ylipistja varten 286,0 10 % Huippusaamiskeskukset (innvaatieksysteemit) 257,4 9 % Osaamiskiert 143,0 5 % Tukipaketti (ml. PSF Open) 57,2 2 % Hp-n-järjestely 143,0 5 % Lähde: Eurpan tilintarkastustumiistuin Eurpan kmissin timittamien tietjen perusteella.

51 51 Liite II Menetelmät Tilintarkastustumiistuimen timittama tarkastus perustui seuraavaan näyttöön: 1) julkisten asiakirjjen ja kmissin sisäisten asiakirjjen tarkastaminen; tällaisia vat esimerkiksi ikeudelliset tekstit, hjeet, vaikutustenarviinnit, arviinti- ja seurantakertmukset ja tiednannt 2) kyselyt sekä faktantarkistus videknferensseissa; niihin sallistuivat laajentamistimenpiteistä hulehtivat hallintviranmaiset ja kansalliset yhteyspisteet viidestä jäsenvaltista. Jäsenvaltit (Kratia, Pula, Prtugali, Rmania ja Slvenia) valittiin tutkimus- ja innvaatisurituskyvyn sekä puitehjelmaa ja erityisesti laajentumistimenpiteitä kskevan yleisen sallistumisen perusteella 3) mnenlaisista lähteistä peräisin levien tietjen tilastllinen analyysi (CORDA-järjestelmä, Business Objects -svellus, innvaatiiden tulstaulu, Eurstat ja Crdis-tietpalvelu) 4) tiimiyttämis- ja ERA-ppitulihankkeiden juksta pimitun tksen yksityiskhtainen analyysi; nämä valittiin harkintaan perustuen erityisesti sellaisten hankkeiden juksta, jiden tteutus n edennyt pitkälle (ks. taulukk 6). Yksityiskhtainen analyysi kstui i) hankeasiakirjjen läpikäynnistä (ehdtukset, avustusspimukset, seurantakertmukset jne.) ja ii) kyselyistä sekä faktantarkistuksesta videknferensseissa edunsaajien kanssa 5) Yksityiskhtainen analyysi kaikkien tiimiyttämishankkeiden täydentävästä rahituksesta. Taulukk 6 Ots tiimiyttämis- ja ERA-ppitulihankkeista Ehdtuspyyntömenettely Rahitettujen hankkeiden lukumäärä Ots Kattavuus Tiimiyttäminen (1) 4 40 % Tiimiyttäminen % Tiimiyttäminen yhteensä % ERA-ppitulit % Hum. 1) Tiimiyttämiseen tarkitetun avustuksen sai alun perin 11 hanketta, mutta yksi hanke lpetettiin vunna 2020 (ennen täytäntöönpann päättymistä). Lähde: Eurpan tilintarkastustumiistuin.

52 52 Liite III T&I-investintien suhde tutkimus- ja innvaatisurituskykyyn Tilintarkastustumiistuin havaitsi psitiivisen krrelaatin seuraavien satekijöiden välillä: kansallisten T&I-investintien tas henkeä khden ja surituskyky mitattuna Eurpan innvaatiiden tulstaulun innvaatitiminnan kkmaindeksillä. Mitä enemmän kansallisia T&I-investinteja asukasta khden tehtiin kaudella , sitä paremmin maa sijittui vuden 2021 tulstaulussa (ks. kaavi 10) kansallisten T&I-investintien määrä henkeä khden (kaudella ) ja sallistuminen Hrisntti puitehjelmaan (ks. kaavi 11). Kaavi 10 Krrelaati asukasta khden tehtyjen kansallisten T&Iinvestintien ( ) ja Eurpan innvaatiiden tulstaulun 2021 sijituksen välillä T&I-investinnit ( ) tuhatta eura asukasta khden DK SE FR IE AT LU DE BE NL FI SI IT CZ 2 ES HU PT EE PL EL LT RO 0 BG LV SK HR CY MT Laajenevasti sallistuvat maat Muut kuin laajenevasti sallistuvat maat Investinnit vähäisiä laajenevasti sallistuvissa maissa Eurpan innvaatiiden tulstaulu 2021 Innvaatitiminnan kkmaindeksi Lähde: Eurpan tilintarkastustumiistuin Eurstatin ja Eurpan innvaatiiden tulstaulun (2021) tietjen perusteella.

53 53 Kaavissa 11 havainnllistetaan henkeä khden tehtyjen kansallisten T&I-investintien määrän ( ) ja Hrisntti puitehjelmaan sallistumisen välistä krrelaatita. Determinaatikerrin R 2, jka n 0,45, kuvaa yhdestä muuttujasta ennustettavissa levan tisen muuttujan vaihtelun suutta. Js Kyprs (pikkeava arv) kuitenkin jätetään pis, R 2 nusee 0,65:een. Useimmat laajenevasti sallistuvat maat sijittuvat kaavin vasempaan alakulmaan eli sekä kansalliset T&I-investinnit että Hrisntti puitehjelman rahitus henkeä khden vat niissä vähäiset. Kaikki laajenevasti sallistuvat maat Tšekkiä ja Luxemburgia lukuun ttamatta sijittuvat trendiviivan alapulelle. Kaavi 11 Krrelaati asukasta khden tehtyjen kansallisten investintien ) ja Hrisntti puitehjelmaan sallistumisen (sidtut varat hjelman lpussa) välillä T&I-investinnit ( ) tuhatta eura asukasta khden SE DK AT 8 DE FI LU 6 BE NL FR 4 IE 2 PL RO 0 0 CZ HU SK LT HR BG 50 IT MT LV 100 PT ES 150 EL SI 200 EE CY 400 Vähäiset investinnit tutkimukseen ja innvintiin ja vähäinen rahitus asukasta khden Hrisntti puitehjelmassa useimmissa laajenevasti sallistuvissa maissa Laajenevasti sallistuvat maat Muut kuin laajenevasti sallistuvat maat Hrisntti varat eura asukasta khden Lähde: Eurpan tilintarkastustumiistuin Eurstatin ja H2020-tietkannan tietjen perusteella.

54 54 Liite IV Tutkimuksesta ja innvinnista annetut maakhtaiset susitukset Laajenevasti sallistuville maille annettiin vusina seuraavat tutkimusta ja innvintia kskevat maakhtaiset susitukset: 2014: Viidestätista laajenevasti sallistuvasta maasta kymmenelle annettiin susitus. Susitukset kskivat pääasiassa tutkimuksen ja innvinnin sekä tellisuusplitiikan välisten yhteyksien lumista : Susituksia annettiin jka vusi kahdesta viiteen maalle. Viisi maata ei saanut susituksia (Bulgaria, Kratia, Rmania, Slvenia ja Unkari). 2019: Kaikki laajenevasti sallistuvat maat yhtä lukuun ttamatta saivat susituksen keskittää investinteihin liittyvä talusplitiikka tutkimukseen ja innvintiin. 2020: Viidestätista maasta kymmenen sai susituksen, jnka mukaan investinnit lisi keskitettävä pääasiassa tutkimukseen ja innvintiin.

55 55 Liite V Indikaattrit analyysissä, jnka kmissi timitti lainsäätäjille laajenevasti sallistuvien maiden valintaa varten a) Hrisntti puitehjelma: Jäsenvaltin tulksen li jäätävä alle 70 prsenttiin EU-27:n keskiarvsta tutkimuksen huippusaamista kuvaavan yhdistelmäindikaattrin salta. Indikaattri kstui neljästä muuttujasta: sellaisten julkaisujen suus, jihin n viitattu usein ja jissa vähintään yhdellä tekijöistä n kytkös kyseiseen maahan maan huipputasn tiedekrkeakulujen ja julkisten tutkimusrganisaatiiden lukumäärä patenttihakemukset Eurpan tutkimusneuvstlta saatujen avustusten kknaisarv. b) Hrisntti Eurppa -puitehjelma: bruttkansantul n alle 90 prsenttia EU:n keskiarvsta kunkin maan tutkijiden laatimien sellaisten tieteellisten julkaisujen suus, jtka sijittuvat eniten siteeratun kymmenen prsentin jukkn (julkaisut, jihin n viitattu useimmin muissa tutkimusjulkaisuissa) patenttihakemusten määrä miljnaa asukasta khden jää alle EU:n keskiarvn.

56 56 Liite VI Tilastt Taulukissa 7 ja 8 esitetään yhteenvet laajenevasti sallistuvien maiden sallistumisesta analysituihin kahteen timenpiteeseen. Taulukista käy ilmi, kuinka mnta jätettyä hanke-ehdtusta valittiin rahitettaviksi kilpailuun perustuvan valintamenettelyn päätteeksi. Tärkein nnistumisasteeseen vaikuttava tekijä n maan yleinen tutkimus- ja innvaatisurituskyky. Muita tekijöitä vat esimerkiksi aiemman sallistumisen yhteydessä hankittu kkemus, kansallisten timijiden yhdistetyt pnnistelut nnistumismahdllisuuksien parantamiseksi sekä lemassa levat yhteydet eri tahihin. Tämä vastaa pk-yritysten rahitusvälineestä annetussa tilintarkastustumiistuimen erityiskertmuksessa 02/2020 (khta 43) esitettyjä humautuksia. Taulukk 7 Esitetyt ja rahitetut tiimiyttämisehdtukset maittain (hjelman lpussa) Maa Esitettyjen ehdtusten lukumäärä (a) Rahitettujen hankkeiden lukumäärä (b) Rahitettujen hankkeiden suus (b/a) Osuus rahitettujen hankkeiden kknaismäärästä Kyprs % 24 % Prtugali 21 3 (2) 14 % 12 % Tšekki % 12 % Pula % 12 % Latvia % 8 % Unkari % 8 % Bulgaria % 8 % Vir % 4 % Slvakia % 4 % Slvenia % 4 % Serbia (1) % 4 % Liettua 9 0 % Rmania 44 0 % Kratia 16 0 % Malta 9 0 % Luxemburg 2 0 % Hum. (1) Myös Hrisntti puitehjelmaan asssiituneet maat vivat lla mukana sallistumista laajentavissa timenpiteissä. (2) Lukuun sisältyy hanke, jka lpetettiin vunna 2020 (ennen täytäntöönpann päättymistä). Lähde: Eurpan tilintarkastustumiistuin H2020-tietkannan perusteella.

57 57 Taulukk 8 Esitetyt ja rahitetut ERA-ppituleja kskevat ehdtukset maittain (hjelman lpussa) Maa Esitetyt ehdtukset (a) Rahitetut hankkeet (b) Rahitettujen hankkeiden suus (b/a) Osuus rahitettujen hankkeiden kknaismäärästä Prtugali % 27 % Vir % 24 % Pula % 10 % Kyprs % 8 % Tšekki % 7 % Slvenia % 5 % Turkki (1) % 3 % Rmania % 3 % Kratia % 3 % Luxemburg % 2 % Bulgaria % 2 % Liettua % 2 % Serbia (1) % 2 % Slvakia % 2 % Latvia 20 0 % Malta 6 0 % Unkari 6 0 % Hum. (1) Myös Hrisntti puitehjelmaan asssiituneet maat vivat lla mukana sallistumista laajentavissa timenpiteissä. Lähde: Eurpan tilintarkastustumiistuin H2020-tietkannan perusteella.

58 58 Taulukk 9 Hrisntti puitehjelman laajentamistimenpiteisiin sitettuja varja kskevien situmusten jakautuminen maittain (hjelman lpussa) Jäsenvalti/maaryhmä Situmukset (miljnaa eura) (ilman COST-situmuksia) Prtugali 102,3 Kyprs 88,2 Pula 59,4 Vir 52,9 Tšekki 50,1 Bulgaria 30,1 Latvia 28,3 Slvenia 26,0 Unkari 24,8 Slvakia 18,0 Rmania 10,2 Kratia 9,9 Liettua 5,3 Luxemburg 4,7 Malta 4,1 Muut kuin laajenevasti sallistuvat maat 157,5 EU:n ulkpuliset maat (myös Yhdistynyt kuningaskunta) 82,3 Lähde: Eurpan tilintarkastustumiistuin Hrizn 2020 Dashbard -sivustn perusteella.

59 59 Taulukk 10 Seitsemännen puitehjelman ja Hrisntti puitehjelman maakhtaisten situmusten vertailu (hjelmien lpussa) Jäsenvalti/ maaryhmä 7. puitehjelma (mrd. eura) H2020 (mrd. eura) Osuus 7. puitehjelmasta (a) Osuus H2020- puitehjelmasta (b) Er (b-a) Er (%) (b-a)/a Saksa 7,13 9,97 15,70 % 14,74 % 0,96 6,1 Ranska 5,21 7,34 11,48 % 10,86 % 0,62 5,4 Espanja 3,30 6,34 7,27 % 9,37 % 2,10 28,9 Italia 3,63 5,62 8,00 % 8,31 % 0,31 3,9 Alankmaat 3,42 5,33 7,52 % 7,88 % 0,36 4,8 Belgia 1,84 3,39 4,05 % 5,01 % 0,96 23,7 Rutsi 1,75 2,29 3,85 % 3,39 % 0,46 11,9 Itävalta 1,19 1,92 2,62 % 2,84 % 0,22 8,4 Tanska 1,08 1,76 2,38 % 2,60 % 0,22 9,2 Kreikka 1,02 1,70 2,25 % 2,51 % 0,26 11,6 Sumi 0,87 1,52 1,93 % 2,25 % 0,32 16,6 Irlanti 0,63 1,19 1,38 % 1,77 % 0,39 28,3 Prtugali 0,53 1,15 1,16 % 1,70 % 0,54 46,6 Pula 0,44 0,74 0,97 % 1,10 % 0,13 13,4 Tšekki 0,29 0,50 0,63 % 0,74 % 0,11 17,5 Slvenia 0,17 0,38 0,38 % 0,56 % 0,18 47,4 Unkari 0,29 0,37 0,64 % 0,55 % 0,09 14,1 Kyprs 0,09 0,32 0,21 % 0,47 % 0,26 123,8 Rmania 0,15 0,30 0,34 % 0,44 % 0,10 29,4 Vir 0,10 0,27 0,21 % 0,41 % 0,20 95,2 Luxemburg 0,06 0,20 0,13 % 0,29 % 0,16 123,1 Bulgaria 0,10 0,16 0,22 % 0,24 % 0,02 9,1 Slvakia 0,08 0,14 0,17 % 0,21 % 0,04 23,5 Kratia 0,09 0,14 0,20 % 0,20 % 0,00 0,0 Latvia 0,05 0,12 0,11 % 0,17 % 0,06 54,5 Liettua 0,05 0,10 0,11 % 0,14 % 0,03 27,3 Malta 0,02 0,04 0,05 % 0,06 % 0,01 20,0

60 60 Jäsenvalti/ maaryhmä 7. puitehjelma (mrd. eura) H2020 (mrd. eura) Osuus 7. puitehjelmasta (a) Osuus H2020- puitehjelmasta (b) Er (b-a) Er (%) (b-a)/a EU:n ulkpuliset maat (Yhdistynyt kuningaskunta) EU:n ulkpuliset maat (muut) 7,03 7,75 15,48 % 11,46 % 4,02 26,0 4,80 6,58 10,56 % 9,72 0,84 8,0 YHTEENSÄ 45,41 67,62 Lähde: Eurpan tilintarkastustumiistuin Hrizn 2020 Dashbard -sivustn perusteella.

61 61 Lyhenteet BKT: Bruttkansantute Crdis: EU:n tutkimus- ja kehitystietpalvelu (Cmmunity Research and Develpment Infrmatin Service) COST: Eurpan tiede- ja teknlgiayhteistyö (Eurpean Cperatin in Science & Technlgy) EAKR: Eurpan aluekehitysrahast H2020: Hrisntti puitehjelma PO RTD: Kmissin tutkimuksen ja innvinnin pääsast PSF: Timintaplitiikan tukijärjestely (Plicy Supprt Facility) REA: Eurpan tutkimuksen timeenpanvirast T&I: Tutkimus ja innvinti

62 62 Sanast Elpymis- ja palautumistukiväline: EU:n rahitustukimekanismi, jlla lievennetään cvid-19-pandemian taludellisia ja ssiaalisia vaikutuksia ja tehstetaan elpymistä keskipitkällä aikavälillä samalla kun edistetään vihreää ja digitaalista muutsta. EU-hjausjaks: Vutuinen sykli, jka mudstaa kehyksen EU:n jäsenvaltiiden talusplitiikkjen krdininnille ja edistymisen seurannalle. Eurpan aluekehitysrahast: EU:n rahast, jlla vahvistetaan taludellista ja ssiaalista yhteenkuuluvuutta EU:ssa rahittamalla investinteja, jilla vähennetään alueiden välisiä kehityserja. Eurppa strategia: Vunna 2010 käynnistetty EU:n kymmenvutinen strategia kasvun ja työllisyyden lisäämiseksi. Hallintviranmainen: Kansallisella, alueellisella tai paikallisella taslla timiva viranmainen (tai yksityinen timija), jnka jäsenvalti n nimennyt hallinnimaan EU:n rahittamaa hjelmaa. Kansallinen yhteyspiste: EU:n jäsenvaltin tai muun sallistuvan maan perustama ja rahittama yksikkö, jka tarjaa kyseisissä maissa tukea ja pastusta Hrisntti tai Hrisntti Eurppa -puitehjelman hakijille ja edunsaajille. Kmiteamenettely: Kmiteamenettelyä käytetään, kun säädöksen tekstissä täytäntöönpanvalta n siirretty kmissille. Kmissita avustaa tällöin kmitea, jka kstuu kaikkien EU-maiden edustajista. Kmitea antaa kmissin ehdttamista timenpiteistä virallisen lausunnn, jka tavallisesti perustuu äänestykseen. Menettelystä riippuu, missä määrin kmitean lausunt sit kmissita. Luntissuritukset: Muut kuin taludelliset resurssit, jita klmannet sapulet asettavat maksutta avustuksen saajan käyttöön. Maakhtaiset susitukset: Vutuiset suuntaviivat, jtka kmissi antaa sana EUhjausjaksa yksittäisille jäsenvaltiille niiden makrtalus-, budjetti- ja rakenneplitiikasta. Paikkaperusteinen innvinti: Tällaista innvintitimintaa edistää innvaatitimijiden, kuten yritysten, tutkimuslaitsten ja paikallisen/alueellisen hallinnn välinen tiivis vurvaikutus läheisessä alueellisessa yhteydessä, missä maantieteellinen läheisyys edistää tiednvaihta ja yhteistyötä.

63 63 Rahituksen myöntäminen huippusaamisen perusteella: Rahitus myönnetään kilpailuun perustuvien ehdtuspyyntömenettelyjen ja ansiihin perustuvan itsenäisen vertaisarviinnin avulla niin, että vain parhaat hankkeet tulevat valituksi maantieteellisestä jakaumasta riippumatta. Rahitusväline: EU:n talusarvista maksettava rahitustuki, jka vi lla mudltaan päämasijitus tai man pääman lunteinen sijitus, laina tai takaus taikka muu riskinjakväline. Situmus: Talusarvissa tietyn menerän, kuten spimuksen tai avustusspimuksen, rahitukseen varattu määrä. Timenpidehjelma: EU:n rahittamien kheesihankkeiden täytäntöönpana kskevat peruslinjaukset tietyllä kaudella. Niistä käyvät ilmi kmissin ja yksittäisten jäsenvaltiiden välisissä kumppanuusspimuksissa svitut pririteetit ja tavitteet. Tissijaisuusperiaate: Periaate, jnka mukaan EU ei tteuta timia, elleivät ne le sen tteuttamina vaikuttavampia kuin kansallisella, alueellisella tai paikallisella taslla tteutettavat timet. Yhteinen tutkimuskeskus: Kmissin tiede- ja tietpalvelu, jka tarjaa tieteellistä neuvntaa ja tukea EU:n timintaplitiikalle.

64 64 Kmissin vastaukset Tarkastuksen eteneminen

65 65 Tarkastustiimi Eurpan tilintarkastustumiistuin esittää erityiskertmuksissaan tulkset tarkastuksista, jita se khdistaa EU:n plitiikkihin ja hjelmiin tai yksittäisten talusarvialjen hallinnintiin liittyviin aihealueisiin. Tilintarkastustumiistuin valitsee ja suunnittelee nämä tarkastustehtävät siten, että niillä saadaan aikaan mahdllisimman suuri vaikutus. Se ttaa valinta- ja suunnitteluvaiheessa humin tulksellisuuteen tai säännönmukaisuuteen khdistuvat riskit, kyseessä levien tuljen tai menjen määrän, tulevat kehityssuunnat sekä pliittiset näkökhdat ja yleisen edun. Tästä tulksellisuustarkastuksesta vastasi IV tarkastusjast, jnka erikisalat vat markkiniden sääntely ja kilpailukykyinen talus. Tarkastusjastn puheenjhtaja n Eurpan tilintarkastustumiistuimen jäsen Mihails Kzlvs. Tarkastus timitettiin Eurpan tilintarkastustumiistuimen jäsenen Ivana Maletićin jhdlla ja siihen sallistuivat kabinettipäällikkö Sandra Diering ja kabinettiavustaja Tea Japunčić, timialapäällikkö Marin Clnerus, tehtävävastaava Juan Antni Vazquez Rivera sekä tarkastajat Marc Mntri ja Katja Mravlak. Kielellisissä kysymyksissä avusti Thmas Everett. Vasemmalta ikealle: Marc Mntri, Tea Japunčić, Juan Antni Vazquez Rivera, Ivana Maletić, Sandra Diering, Katja Mravlak.

66 TEKIJÄNOIKEUDET Eurpan unini, 2022 Datan ja asiakirjjen uudelleenkäyttöä kskevat Eurpan tilintarkastustumiistuimen periaatteet pannaan täytäntöön avimen datan plitiikkaa ja asiakirjjen uudelleenkäyttämistä kskevalla Eurpan tilintarkastustumiistuimen päätöksellä Ellei tisin ilmiteta (esimerkiksi yksittäisissä tekijänikeusilmituksissa), Eurpan tilintarkastustumiistuimen sisältöihin, jtka EU mistaa, myönnetään käyttöikeudet Creative Cmmns Attributin 4.0 Internatinal (CC BY 4.0) licence -käyttöikeuden njalla. Yleissääntö siis n, että uudelleenkäyttö n sallittua, js sisällön tuttaja mainitaan asianmukaisesti ja kaikista sisältöön tehdyistä muutksista ilmitetaan. Eurpan tilintarkastustumiistuimelle kuuluvan sisällön uudelleenkäyttäjä ei saa vääristää asiakirjjen alkuperäistä merkitystä tai sanmaa. Eurpan tilintarkastustumiistuin ei vastaa mistään seurauksista, jtka jhtuvat uudelleenkäytöstä. Tarvittavat lisäikeudet n hankittava, js tietyssä sisällössä (esimerkiksi Eurpan tilintarkastustumiistuimen henkilöstöstä tetuissa valkuvissa) esitetään tunnistettavissa levia henkilöitä tai js sisällössä n mukana klmansien tahjen töitä. Js tällainen lisäikeus saadaan, se kumaa ja krvaa edellä mainitun yleisen käyttöikeuden. Lisäikeutta kskevassa luvassa n selvästi ilmitettava käyttöikeuden rajitukset. Js sisällöt eivät le EU:n maisuutta, vi lla, että lupa niiden käyttöön tai jäljentämiseen n pyydettävä suraan asianmaisilta tekijänikeuksien haltijilta: Kaavin 1 kuvakkeet: Freepik Cmpany S.L. Kaikki ikeudet pidätetään. Tietknehjelmistt tai asiakirjat, jihin khdistuu tellisikeuksia, kuten patentteja, tavaramerkkejä, rekisteröityjä malleja, lgja ja nimiä, eivät kuulu Eurpan tilintarkastustumiistuimen uudelleenkäyttöperiaatteiden piiriin. EU:n timielinten verkksivustilla (jiden verkktunnuksen lppusa n eurpa.eu) n linkkejä ulkpulisille Internet-sivustille. Kska Eurpan tilintarkastustumiistuin ei vastaa näistä sivustista, n susiteltavaa, että tutustutte niiden tietsuja- ja tekijänikeusperiaatteisiin. Tilintarkastustumiistuimen lgn käyttö Eurpan tilintarkastustumiistuimen lga ei saa käyttää ilman tilintarkastustumiistuimen ennakksustumusta. PDF ISBN di: / QJ-AB FI-N HTML ISBN di: / QJ-AB FI-Q

67 67 Innvaatikuilun kaventamiseksi Hrisntti puitehjelmassa tettiin käyttöön erityisiä laajentamistimenpiteitä. Niiden tarkituksena li tukea niitä jäsenvaltiita, jtka livat jäljessä tutkimus- ja innvintitiminnassa. Tilintarkastustumiistuin arvii, livatk nämä timenpiteet tarkituksenmukaisia. Tilintarkastustumiistuin tteaa, että laajentamistimenpiteet li suunniteltu hyvin lisäämään laajenevasti sallistuvien maiden vähäistä mukana la tutkimuksen ja innvinnin puitehjelmissa. Kestävä muuts edellyttää kuitenkin kansallisia timia. Timintaplitiikan tukijärjestelyn kyky saada näitä muutksia aikaan li rajallinen. Osallistuminen laajentamistimenpiteisiin li eriasteista, ja vaikka rahitetut hankkeet vat alkaneet saavuttaa lupaavia tulksia, niillä n haasteita täydentävän rahituksen ja kestävyyden salta. Tilintarkastustumiistuin susittaa, että kmissi tehstaa timintaplitiikan tukijärjestelyn käyttöä, pyrkii tasapulistamaan laajentamistimenpiteisiin sallistumista, helpttaa täydentävän rahituksen saatavuutta, parantaa hankkeiden valmiuksia hyödyntää tulksiaan sekä parantaa seurantaa. Eurpan tilintarkastustumiistuimen erityiskertmus, annettu Eurpan uninin timinnasta tehdyn spimuksen 287 artiklan 4 khdan tisen alakhdan njalla.