VAASAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014

Transkriptio

1 VAASAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS

2 SISÄLLYSLUETTELO Kaupunginjohtajan katsaus 1 I TOIMINTAKERTOMUS 1. VAASAN KAUPUNGIN HALLINTO Kaupungin organisaatio Kaupungin hallinto Kaupungin henkilöstö 6 2. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Yleinen taloudellinen kehitys Kuntatalouden kehitys Olennaiset muutokset Vaasan toiminnassa ja taloudessa Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Vahinkoriskit ja toiminnan keskeytymisriskit Rahoitusriskit Ympäristöriskit Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN Kaupunginhallituksen selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä sekä arvio merkittävimmistä riskeistä Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Kokonaisarvio riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan nykytilasta sekä kehittämistoimenpiteet taloussuunnittelukaudella TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tuloslaskelman tuotot Toimintatuotot Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot Tuloslaskelman kulut Toimintakulut Rahoituskulut Toimintakate ja vuosikate TOIMINNAN RAHOITUS Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tase ja sen tunnusluvut Taseen rakenne KOKONAISTULOT JA MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS KUNTAKONSERNIN TILINPÄÄTÖS Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase ja taseen tunnusluvut Kaupungin taseen ja konsernitaseen suurimmat poikkeamat 45

3 10. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY 46 II TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Keskeisten tytäryhtiöiden tavoitteet ja niiden toteutuminen 48 Valtuuston nähden sitovien tavoitteiden toteutuma TALOUDEN TOTEUTUMINEN Käyttötalouden toteutuminen 55 Hallintokuntien toimintakertomukset Tuloslaskelmaosan toteutuminen (kaupunki ilman liikelaitoksia) Investointien toteutuminen (kaupunki ilman liikelaitoksia) Rahoitusosan toteutuminen (kaupunki ilman liikelaitoksia) Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumistaulukot Käyttötalousosa Investointiosa Nettoyksiköiden taloudellinen toteuma Yhteenveto määrärahojen ylityksistä 161 III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma 164 Rahoituslaskelma 165 Tase 166 Konsernituloslaskelma 168 Konsernin rahoituslaskelma 169 Konsernitase 170 Tuloslaskelma - yhdistely 172 Rahoituslaskelma - yhdistely 173 Tase-yhdistely 174 IV LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 179 Tuloslaskelman liitetiedot 180 Taseen liitetiedot 182 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 186 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 188 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 189 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 196 V LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET Liikelaitosten vaikutus tulokseen 198 Liikelaitosten vaikutus rahoitukseen 199 Liikelaitosten vaikutus taseeseen 200 Pohjanmaan pelastuslaitos Vaasan Aluetyöterveys Vaasan Satama Vaasan Talotoimi Vaasan Vesi

4 1 Kaupunginjohtajan katsaus Vuotta leimasivat sekä valtakunnallisten että paikallisten talousongelmien jatkuminen ja syveneminen. Vuosi oli samalla myös rakenteellisten selvitysten vuosi. Rakenteellisten uudistusten tarve ja siihen liittyvä tahtotila ilmeni kuntakentällä muun muassa valtio-osuusjärjestelmän ja kuntalain uudistamishankkeiden, kuntarakenneselvitysten ja sote -selvitysten kautta. Siitä huolimatta, että kyseisiin uudistuksiin on panostettu paljon ajallisia ja rahallisia resursseja, ei ole näköpiirissä riittävän nopeaa käännettä toiminnallisten uudistusten osalta, jolla voisi vastata yhä nopeammin kasvavaan talouden kestävyysvajeeseen. Julkisen talouden rahoituspohja on heikentynyt ennustettua nopeammin ja vahvemmin. Koko maan tilanne heijastuu yhä enenevissä määrin myös Vaasaan, vaikkakin Vaasa ja Vaasan seutu ovat vientivetoisen energiaklusterinsa menestyksen ansiosta selvinneet taantumasta paremmin kuin useimmat muut seudut. Kaikissa viime aikoina julkaistuissa seutujen kilpailukykyä monipuolisesti arvioivissa tutkimuksissa Vaasa on edelleen ollut maamme parhaiden joukossa. Vuosi oli kaupungille myös vahvan kasvun vuosi. Väestönkasvu ylitti prosentin väkiluvun kasvaessa 680 asukkaalla. Kaupunki toteutti 46,7 miljoonan edestä investointeja. Merkittävimmät investoinnit kohdistuivat varhaiskasvatuksen ja peruskoulutuksen saralle. Infraa uusille asuinalueille rakennettiin Sundomiin ja Gerbyyhyn. Kaupunkikonserniin tuli uusia toimijoita, kun satamatoiminnot, laboratoriotoiminto ja Teatterikorttelin pysäköintitoiminta yhtiöitettiin. Kaupungin verotulot kasvoivat vuonna vain 0,4 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kunnallisverot kasvoivat 2,3 %, mutta yhteisöverotilitykset laskivat 16,7 %. Palvelutuotannon toimintamenojen kasvu oli 1,2 %. Päätettyjen säästötoimenpiteiden johdosta kaupungin henkilöstökulut laskivat 0,7 % vuoden 2013 tilinpäätöksestä. Lainakanta oli vuoden lopussa 212,8 miljoonaa euroa, jossa kasvua vuoden aikana oli 17 %. Kaupungin saamat valtionosuudet laskivat 2,2 miljoonaa euroa. Vuosikate oli 3,1 milj. euroa, joten tulosrahoitus ei riittänyt investointien rahoittamiseen. Tilanteeseen on reagoitu käynnistämällä vuoden aikana kaupungin oma mittava talouden tasapainottamisohjelma, johon sisältyy sekä henkilöstösäästöjä, rakenteellisia uudistuksia että investointiasteen tarkastelua. Ohjelma tulee kestämään usean vuoden ajan, jotta menot ja tulot saadaan tasapainoon. Kaupunki vähensi tilikauden aikana henkilöstöresurssiaan 118 henkilötyövuodella ja henkilöstömenojaan lähes 5 miljoonalla eurolla budjetoidusta tasosta. Samalla kyettiin myös saamaan aikaiseksi merkittäviä säästöjä ostopalveluiden puolella, ellei erikoissairaanhoidon ostopalveluja oteta huomioon. Vaasan kaupungin esityksen perusteella, hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen päätti maaliskuussa määrätä toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Isonkyrön, Korsnäsin, Laihian, Maalahden, Mustasaaren ja Vöyrin kuntien sekä Kaskisten, Kristiinankaupungin, Närpiön ja Vaasan kaupunkien välillä. Valtiovarainministeriön asetti kuntajakoselvittäjiksi Jan-Erik Enestam ja Ossi Repo, jotka antoivat selvityksen perusteella raportin , jossa esitetään kaikkien 10 kunnan yhdistymistä. Kuntien kannanotot selvityshenkilöiden esitykseen on odotettavissa kesäkuussa 2015.

5 2 Kaupunki ja seutu pääsivät 2013 mukaan sekä työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämään kasvusopimusmenettelyyn että INKA hankkeeseen. Kasvusopimus on seudun toimijoiden ja valtion viranomaisten keskinäinen sopimus tärkeimmistä kehittämishankkeista, joiden tarkoituksena on edistää seudun kasvua ja elinvoimaa sekä elinkeinotoiminnan edellytyksiä. Kasvusopimuksia tehtiin 12 suurimmalle kaupunkiseudulle. INKA hanke (innovatiiviset kaupungit) puolestaan on kehittämishanke, jossa Vaasalla on valtakunnallinen vetovastuu kestävät energiaratkaisut teemasta. INKA-hankkeena käynnistyi vuoden puolella älykkään sähköverkon hanke Sundomissa ja samaan aikaan valmisteltiin EnergyLabin ja Wasa Stationin hankeita, joiden osalta rahoituspäätökset tulivat 2015 alkuvuoden puolella. Kaupungin sisäisestä kehittämisestä on mainittava kaupungin hallinnollisten tukipalveluiden mittava uudelleenorganisointi, jonka valmistelu eteni päätöksentekoon loppuvuoden puolella. Yhteistyö Uumajan kanssa tiivistyi entisestään vuoden aikana yhteisen satamayhtiön puitteissa. Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että vuosi sisälsi valmistautumista tulevaan. Tilinpäätöksen heikko tulos ei lupaa helpotusta lähivuosille ja tämän takia on edettävä suurten muutosten osalta linjakkaasti. Säästöt ja supistukset eivät ole helppoja ratkaisuja. Niitä saatiin kuitenkin osittain jo aikaiseksi mennen vuoden aikana, kiitos hyvän ja ammattitaitoisen henkilöstön. Kaupunginjohtaja Tomas Häyry

6 3 1. VAASAN KAUPUNGIN HALLINTO 1.1. Kaupungin organisaatio Kaupungin liikelaitokset vuonna : Vaasan Aluetyöterveys, Pohjanmaan pelastuslaitos, Vaasan satama, Vaasan Talotoimi ja Vaasan Vesi.

7 Kaupungin hallinto Vaasan kaupungin ylin päättävä elin on kaupungin toiminnasta ja taloudesta vastaava kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuustoon kuuluu 67 valtuutettua ja puolueet olivat edustettuina seuraavasti: Ruotsalainen kansanpuolue 15, Kansallinen Kokoomus 15, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 14, Perussuomalaiset 8, Vasemmistoliitto 4, Suomen Keskusta 4, Vihreä liitto 3, Kristillisdemokraatit 3 ja ryhmä Helin 1. Ahlnäs Anna-Lena (RKP) Ahonpää Markku (SDP) Ala-Kokko Laura (Vihr.) Andrejeff Pirjo (SDP) Axell May-Gret (KD) Berg Kim (SDP) Bertills Anna (RKP) Boucht-Lindeman Helena (RKP) Blomfeldt Ragnvald (RKP) Capova Ivanka (Vihr.) Erickson Sture (RKP) Frantz Hans (RKP) Granfors Ulla (RKP) Heinonen Marko (Kok.) Helin Risto (Ryhmä Helin) Hellman Per (SDP) Hokkanen Heimo (KD) Häkkinen Juha (Kok.) Isomöttönen Vesa (Vas.) Jussila Ville (PS) Karhu Pauli (SDP) Karppi Lauri (PS) Kela Vesa (PS) Keskinen Pasi (Kesk.) Kivimäki Jorma (SDP) Kiviranta Marjatta (SDP) Kloo Barbro (RKP) Koski Susanna (Kok.) Kujanpää Raija (Kok.) Kullas Johan (RKP) Kumpula-Natri Miapetra (SDP) Laaksoharju Kalervo (KD) Lahti Daniel (Kok.) Lehto Anneli (Vas.) Lehto Taina Inkeri (Vas.) Miettinen Arja (SDP) Moisio Harri (Vas.) Mäkynen Jukka (PS) Mäkynen Matias (SDP) Mäntymaa Markku (Kok.) Niemi-Iilahti Anita (SDP) Nybacka Mikko (Kesk.) Ollila Mauri (PS) Pastuhov Kari (Kok.) Pääjärvi-Myllyaho Riitta (Kok.) Rapo Seppo (Kok.) Rauhala Raimo (SDP) Rintamäki Anne (Kesk.) Rintamäki Merja (Kesk.) Risberg Pentti (Kok.) Rundgren Salla (Kok.) Ruostetoja Tapio (SDP) Salovaara-Kero Anne (RKP) Silander Juha (Kok.) Simons Eeva (Vihr.) Skåtar Kaj (RKP) Sorvari Kim (PS) Stenman Kristina (RKP) Strand Joakim (RKP) Teppo Erkki (SDP) Tolppanen Maria (PS) Tulimaa Leena (Kok.) Vahtera Matti (PS) Viinamäki Anne-Marie (Kok.) Välimäki Laura (Kok.) Wägar Lars-Erik (RKP) Öhman Thomas (RKP) Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi vuonna Joakim Strand, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Arja Miettinen ja toisena varapuheenjohtajana Markku Mäntymaa. Vuoden aikana järjestettiin 9 kokousta. Vuoden 2013 tilinpäätös ja arviointikertomus hyväksyttiin ja vuoden 2015 talousarvio Kaupunginhallituksen tehtävä on huolehtia Vaasan kaupungin hallinnon ja toiminnan johtamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymien perusteiden mukaisesti. Kaupunginhallitukseen kuuluu 15 jäsentä. Ahlnäs Anna-Lena (RKP) Frantz Hans (RKP)

8 5 Katajamäki Jorma (VAS) Kiviranta Marjatta (SDP) Kujanpää Raija (Kok.) Mäkynen Jukka (PS) Mäkynen Matias (SDP) Niemi-Iilahti Anita (SDP) Ollila Mauri (PS) Pastuhov Kari (Kok.) Rapo Seppo (Kok.) Rintamäki Merja (Kesk.) Salovaara-Kero Anne (RKP) Viinamäki Anne-Marie (Kok.) Wägar Lars-Erik (RKP) Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Seppo Rapo, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Anita Niemi-Iilahti ja toisena varapuheenjohtajana Hans Frantz. Kaupunginhallituksen esittelijöinä toimivat kaupunginjohtaja Tomas Häyry, sivistystoimenjohtaja Christina Knookala, perusturvajohtaja Jukka Kentala ja teknisen toimen johtaja Markku Järvelä. Kaupunginhallitus kokoontui vuoden aikana 28 kertaa. Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimii kaksi jaostoa: Suunnittelujaosto ja yleisjaosto. Suunnittelujaosto kokoontui vuoden aikana 15 kertaa ja yleisjaosto 10 kertaa. Jaostoihin kuuluivat vuonna seuraavat jäsenet: Suunnittelujaosto Boucht-Lindeman Helena (RKP) Capova Ivanka (Vihr.) Kujanpää Raija (Kok.), pj Laaksoharju Kalervo (KD) Laine Kari (SDP) Niemi-Iilahti Anita (SDP), vpj Ollila Mauri (PS) Rautonen Markku (Kok.) Rintamäki Merja (Kesk.) Skåtar Kaj (RKP) Wägar Lars-Erik (RKP) Yleisjaosto Katajamäki Jorma (Vas.) Kiviranta Marjatta (SDP), vpj. Kivimäki Jorma (SDP) Kloo Barbro (RKP) Kullas Johan (RKP) Mäkynen Jukka (PS) Rundgren Salla (Kok.) Viinamäki Anne-Marie (Kok.) Wägar Lars-Erik (RKP), pj. Lautakuntien ja johtokuntien tehtävänä on huolehtia toimialansa toiminnan ja talouden johtamisesta valtuuston asettamien tavoitteiden toteuttamiseksi. Vuonna Vaasan kaupungilla toimi 13 lautakuntaa ja 9 johtokuntaa. Lautakunnat Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Vähänkyrön aluelautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta Toisen asteen koulutuslautakunta Vapaa-aikalautakunta Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Museolautakunta Teatteri- ja orkesterilautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Tekninen lautakunta Vaasan seudun jätelautakunta Johtokunnat Oppisopimustoimen johtokunta Työväenopiston johtokunta Vasa arbetarinstitutetin johtokunta Pohjanmaan pelastuslaitos liikelaitoksen johtokunta Työpaja Arpeetin johtokunta Vaasan aluetyöterveys liikelaitoksen johtokunta Vaasan Satama liikelaitoksen johtokunta Vaasan Talotoimi liikelaitoksen johtokunta Vaasan Vesi liikelaitoksen johtokunta Toimikunnat on kaupunginhallitus valinnut hoitamaan ja valmistelemaan määrättyä tehtäväaluetta. Edellä mainittujen kunnan toimielinten jäsenten lisäksi tilivelvollisia ovat tehtäväalueiden johtavat viranhaltijat ja esittelijöinä toimivat viranhaltijat.

9 6 1.3 Kaupungin henkilöstö Kaupungin voimassa olevien palvelussuhteiden lukumäärä oli vuoden viimeisenä päivänä (6 212 vuonna 2013), näistä (4 727) vakituisia ja (1 485) määräaikaisia. Vakituisten määrässä ovat mukana kaikki vakituisessa palvelussuhteessa olevat henkilöt, vaikka ao. henkilöt olisivat virkavapaalla / työlomalla. Määräaikaisiin kuuluvat kaikki määräajaksi tehdyt palvelussuhteet, mukaan lukien kaikki tuntiopettajat. Lukuihin sisältyvät myös työllisyysvaroin palkatut henkilöt, näiden määrä vuoden lopussa oli 79 (136). Lukuihin eivät sisälly Pohjanmaan pelastuslaitoksen sivutoimiset ns. puolivakinaiset palomiehet, joita oli 510 (486). Palvelussuhteiden määrä ei suoraan kuvaa henkilöstöresurssia, joka koko vuoden on keskimääräisesti ollut käytettävissä palvelujen tuottamiseen. Lukuihin sisältyvät sekä vuoden lopussa eri lomilla ja virkavapailla olleet henkilöt että näitä tehtäviä hoitaneet sijaiset. Henkilötyövuosien määrä ilman opettajia oli (4 905). Luku sisältää työllistetyt. Henkilöstömäärät tehtävittäin esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa. Palvelussuhteiden kokonaismäärä oli 28 pienempi kuin vuoden 2013 lopussa. Vakinaisten määrä on laskenut 41:lla ja määräaikaisten kasvanut 13:lla. Vakinaisen henkilöstön vähennykseen vaikuttaa kaupungin säästövelvoitteiden mukaiset henkilöstökulujen vähennystoimenpiteet. Henkilöstön määrä hallinnonaloittain Vakituiset Määräaikaiset Henkilöstön määrä on kuvattu oheisissa taulukoissa hallinnonaloittain. Sosiaali- ja terveystoimi koostuu sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisista tulosalueista sekä Vaasan Aluetyöterveyden henkilöstöstä. Sivistystoimeen kuuluvat opetus-, kirjasto-, kulttuuri-, vapaa-aika-, museo-, orkesteri- ja teatteritoimi. Tekniseen toimeen kuuluu

10 7 kuntatekniikka, kiinteistötoimi, rakennusvalvonta, Vaasan tekniset palvelut, Vaasan Ruokapalvelut, Vaasan Satama, Vaasan Siivouspalvelut, Vaasan Talotoimi, Vaasan Vesi, Vaasan seudun jätelautakunta, yhteispalvelut ja ympäristötoimi. Ryhmään muut kuuluvat keskushallinto, tarkastustoimi ja Pohjanmaan pelastuslaitos. Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma vuonna oli 200 miljoonaa euroa, mistä käyttötalousosan palkat 199 milj. euroa ja investointiosan palkat 1,0 milj. euroa. Vakituisesta henkilöstöstä naisia oli 77,6 % (78,7 % v. 2013) ja miehiä 22,4 % (21,3 %). Määräaikaisesta henkilöstöstä naisia oli 77,7 % (77,8 %) ja miehiä 22,3 % (22,2 %). Koko henkilöstön keski-ikä vuonna oli 45,2 vuotta (44,1 v. 2013). Vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 47,7 vuotta (46,1 vuotta) ja määräaikaisen henkilöstön keski-ikä 39,1 vuotta (37,1 vuotta). Erillisenä laaditaan henkilöstöraportti, jossa kuvataan mm. henkilöstövoimavarojen määrää, laatua ja saavutettuja tuloksia.

11 8 2. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 2.1 Yleinen taloudellinen kehitys Talouden vaikeudet ovat jatkuneet vuonna. Talouden kehitys on jäänyt selvästi useimmista euroalueen maista ja BKT:n määrä on edelleen runsaat viisi prosenttia pienempi kuin juuri ennen kansainvälisen finanssikriisin alkamista vuonna Suomen talouspolitiikka on vaikeiden kysymysten edessä. Valintoja joudutaan tekemään tilanteessa, jossa kansainvälisen talouskehityksen epävarmuus on lisääntynyt, Suomen kustannustaso on kalliimpi kuin kilpailijoiden, ulkoinen tasapaino on huonontunut ja pitkän aikavälin kasvunäkymät ovat heikot. Työikäisen väestön määrä supistuu nopeasti ja vanhusten osuus kasvaa. Tämä tarkoittaa, että väestön ikääntyminen lisää hoiva- ja terveyspalvelujen tarvetta. Rakennepoliittinen ohjelma on edennyt hitaasti. Eläkeuudistus pienentää kestävyysvajetta, mutta samanaikaisesti heikompi lähtötilanne ja hitaampi talouskehitys kasvattavat kestävyysvajetta niin, että julkisen talouden budjetissa on edelleen noin neljän prosentin vajaus. Julkisen talouden kestävyysvaje kertoo, kuinka paljon julkisen talouden rahoitusjäämää olisi välittömästi kohennettava, jotta julkiset tulot riittäisivät kattamaan tulevat menot ilman, että velka-aste ylittäisi 60 %. Palkkaratkaisu vuonna 2013 oli kustannustason nousun hidastamisen kannalta tärkeä. Tarvitaan kasvuedellytyksiä parantavien rakenneuudistusten toteuttamista esim. sosiaali ja terveyspalveluiden uudistus, jolla voidaan hallita kustannusten kasvua ja parantaa tuottavuutta. Uudistusten vaikutukset kuitenkin tulevat suurelta osin vasta vuosien kuluttua. Menosäästöiltä ei voida välttyä, koska julkisen talouden tulopohja näyttää heikentyneen pitkäaikaisesti ja kokonaisveroaste on Suomessa poikkeuksellisen korkea. Palkansaajien yhteenlasketun käytettävissä olevan reaalitulon eli ostovoiman arvioidaan supistuneen 0,6 % vuonna, toista vuotta peräkkäin. Ostovoiman supistumiseen ovat vaikuttaneet työllisyystilanteen heikkeneminen, ansiokehityksen hidastuminen sekä veronkorotukset. Valtion nopeasta velkaantumisvauhdista huolimatta Suomi on säilyttänyt hyvän asemansa valtionlainamarkkinoilla. Luottoluokittaja Standard & Poor s laski lokakuussa Suomen valtion luottoluokituksen yhdellä pykälällä. Luottoluokituksen laskulla ei toistaiseksi ole ollut suoraa vaikutusta valtion luotonsaantiin ja korkoon. (Lähde: Suomen pankki) 2.2 Kuntatalouden kehitys Kuntasektori on suurten muutosten ja odotusten keskiössä. Samanaikaisesti on ollut valmistelussa valtionosuusuudistus, kuntalain uudistaminen, sote-uudistus, rakennepoliittinen ohjelma sekä kuntarakenteen muutos. Myös vuosi 2015 tulee olemaan erittäin haasteellinen. Kuntien rahoitusasema tulee heikkenemään noin 220 miljoonaa euroa ja valtionosuusleikkaukset tuovat vaikeuksia kunnille, kun rahat puuttuvat mutta palvelut on järjestettävä. Noin kolmannes kunnista yhteensä 98 kuntaa ovat reagoineet heikkeneviin verotuloihin ja valtionosuusleikkauksiin korottamalla veroprosenttejaan vuodelle 2015.

12 9 Keskimääräinen painotettu kunnallisveroprosentti on nyt 19,84. Ero matalimman ja korkeimman välillä on venähtänyt jo 6,0 %- yksikön suuruiseksi. Tämänhetkisten arvioiden mukaan talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, minkä seurauksena kuntien verotulot kehittyvät jatkossakin hyvin vaatimattomasti. Kuitenkin kuntien toimintamenot kasvavat edelleen tasaisesti ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelutarvetta. Tästä johtuen kuntien tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja ja velkaantuminen jatkuu voimakkaana. Kuntien keskinäiset erot talouskehityksessä uhkaavat kasvaa entisestään. Kuntien tulojen ja menojen tasapainottaminen on ensiarvoisen tärkeää koko julkisen talouden hallinnalle. Kuntataloutta ei voida kuitenkaan tasapainottaa pelkästään veroja nostamalla, tuottavuutta lisäämällä tai julkisen sektorin toimintatapoja ja rakenteita uudistamalla. Tulisi kiinnittää huomiota kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseen sekä kuntien tulopohjan laajentamiseen. Kuntatalouden perustan lujittaminen menojen hallinnan ja nykyistä laajemman veropohjan kautta tukee myös talouden muun kasvuperustan vahvistamista. Rakennepoliittisen ohjelman tavoitteena on vähentää kuntien tehtäviä ja velvoitteita sekä tehostaa toimintaa yhteensä kahdella miljardilla eurolla. Tästä puolet on kuntien ja toinen puoli on valtion vastuulla. Tämän hetkisten arvioiden mukaan valtion toimenpiteet kuntien tehtävien ja velvoitteiden keventämiseksi eivät vastaa rakennepoliittisen ohjelman tavoitteita, vaan ne jäävät noin kolmannekseen tavoitellusta yhdestä miljardista eurosta. Sen sijaan kunnat ylittävät niille asetetun yhden miljardin euron sopeutustavoitteen. Kuntien tilanne on nyt monessa mielessä hyvin epävarma ja monet samanaikaiset uudistukset vaikuttavat myös kuntien toimintaan ja talouteen. Kun talouskasvu pysyy nollan tuntumassa, kuntien toimintamenojen kasvu ei voi pysyä aikaisempien vuosien tasolla. Haasteet kuntataloudessa ovat suuret ja näkyvät myös Vaasan kaupungissa. Talouden ja toiminnan sopeutustoimia on jatkettava edelleen Vaasassa. (Lähde: Suomen Kuntaliitto) Vaasan taloudellinen kehitys ja väestö Tuorein tilastotieto työpaikkojen määrästä on vuodelta 2012, jolloin Vaasassa oli työpaikkaa luvulla työpaikkojen määrä on kasvanut 5 536:lla, eli keskimäärin 426:lla vuodessa. Kasvu on siis ollut voimakas. Vuonna 2012 työpaikkojen määrän kasvu jäi pieneksi. Vaasan kaupungin työpaikkojen määrä kasvoi 27:lla ja Vaasan seudun 7:lla. Viime vuosien aikana Vaasan kehitys on kuitenkin ollut erittäin suotuisa verrattuna maan muihin kaupunkeihin ja seutuihin. Seututasolla työpaikkojen määrän kasvu oli 7. suurin vuosina Vaasan seutu on väkiluvultaan maan 11. suurin kaupunkiseutu ja Vaasan kaupunki maan 15. suurin kaupunki. Vaasan kaupungin työpaikkatilastossa Vaasan ja Vähänkyrön tiedot on laskettu yhteen kaikkina vuosina.

13 10 Toimialoittain tarkasteltuna työpaikkojen määrän kasvu on ollut suurin työpaikkamäärältään suurimmilla toimialoilla 2000-luvulla. Vaasa on ainoa paikkakunta koko maassa, jossa teollisuustyöpaikkojen määrä on kasvanut merkittävästi (+922). Useimmilla muilla paikkakunnilla teollisuustyöpaikkojen määrä on vähentynyt. Teollisuustyöpaikkojen väheneminen Vaasassa vuosina johtuu vuoden 2009 laskusuhdanteesta, jolloin teollisuustyöpaikkojen määrä väheni 712:lla. Sen jälkeen teollisuustyöpaikkojen määrä on kasvanut 119:lla. Tilastokeskuksen toimialamuutoksen vuoksi useammasta pienemmästä toimialasta löytyy vertailutietoa vasta vuodesta 2007 lähtien.

14 11 Toimialoista teollisuus on suurin (23,3 % kaupungin työpaikoista), terveys- ja sosiaalipalvelut toiseksi suurin (18,4 %), tukku- ja vähittäiskauppa kolmanneksi suurin (9,4 %) ja koulutus (8,5 %) neljänneksi suurin. Näiden neljän toimialan osuus Vaasan työpaikoista on lähes 60 prosenttia.

15 12 Vaasan työttömyysaste oli keskimäärin 10,0 % vuonna. Työttömyysaste nousi 1,1 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen katsottuna. Työttömyysaste on kolmanneksi alhaisin 20 suurimman kaupungin vertailussa. Pohjanmaan työttömyysaste on Manner- Suomen alhaisin. 120 km säteellä Vaasasta asuu asukasta. Alueeseen kuuluu Vaasan seudun lisäksi Seinäjoen, Pietarsaaren, Kokkolan ja Uumajan kaupunkiseudut. Kaikki ovat kasvuseutuja, joiden yhteenlaskettu väestönkasvu oli lähes asukasta vuosina Yhteenlaskettu työpaikkojen määrän kasvu oli lähes vuosina Seuduilla on yhteensä yli korkeakouluopiskelijaa, joista on Uumajassa. Yhdessä seudut muodostavat hyvin merkittävän ja menestyvän alueen.

16 13 Suomessa on 36 kaupunkiseutua. Vaasan seutu on 11. suurin asukkaallaan. Seudun väestönkasvu oli 7. suurin vuosina Saman kokoluokan kaupunkiseutujen joukossa Vaasan seudun väestönkasvu oli toiseksi suurin. Seinäjoen seudun kasvu oli kolmanneksi suurin. Seinäjoki on väkiluvultaan 12. suurin seutu. Kaupunkiseutuvertailut ovat mielekkäitä sen takia, että kaupungit ovat muuttuneet vertailukelvottomiksi monella alueella tapahtuneiden kuntaliitosten vuoksi. Vientiteollisuus on erittäin vahva Vaasan seudulla ja Pohjanmaalla. Pohjanmaan osuus Suomen viennin arvosta oli neljänneksi korkein vuonna Pohjanmaa on väestöltään 12. suurin maakunta. Viennin arvo / asukas on ylivoimaisesti suurin Pohjanmaalla. Vaasan seudun energiakeskittymän osuus maakunnan viennin arvosta on hyvin merkittävä. Vaasan seudun vahva elinkeinoelämä näkyy myös korkeana

17 14 bruttokansantuotteena. Seudulla oli neljänneksi korkein BKT kaupunkiseutujen joukossa vuonna Vaasassa asui asukasta vuoden lopussa ennakkoväkilukutietojen mukaan. Kaupungin väestö on kasvanut voimakkaasti viime vuodet. Kuuden viime vuoden aikana väestö on kasvanut keskimäärin yli 600 asukkaalla vuodessa. Samalla ajanjaksolla Vaasan seudun väestö on kasvanut lähes 870 asukkaalla vuodessa. Vaasan lisäksi väestö kasvaa voimakkaasti Mustasaaressa ja Laihialla. Vaasan kaupungin kielijakauma on seuraava (2013): suomenkielisiä (70,1 %), ruotsinkielisiä (22,7 %) ja muunkielisiä (7,2 %). Vuosina suomenkielisten määrä kasvoi 925:lla, ruotsinkielisten 475:lla ja muunkielisten 3 457:lla.

18 Olennaiset muutokset Vaasan toiminnassa ja taloudessa Vuosi oli väestökehityksen kannalta jälleen hyvän kasvun vuosi. Väkiluku asettui yhteensä asukkaaseen, jossa kasvua oli 680, eli runsaan prosentin verran, edelliseen vuoteen nähden. Sosiaali- ja terveystoimi Vuoden aikana Sote- lainsäädännön uudistusta valmisteltiin valtakunnallisten linjausten mukaisesti ja toisaalta alueellisesti nykyisen sairaanhoitopiirin kuntien oman valmistelun kautta. Alueellisesti päästiin virkamiestyöryhmässä eteenpäin luomalla vuoden lopussa yhteiset linjaukset periaatteista, joilla kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto sekä erikoissairaanhoito voidaan integroida toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Talouden toteutuman osalta oman toiminnan tulokseen voidaan olla tyytyväisiä; myös henkilöstömenoissa pystyttiin toteuttamaan vaaditut henkilötyövuosi -vähennykset. Sen sijaan kuntayhtymien (erityisesti erikoissairaanhoidon) kulukehitykseen ei pystytty riittävästi vaikuttamaan toimialan käytettävissä olevin keinoin. Toimintavuonna toimialan laatutyö laajeni merkittävästi kun hallinto sai SHQS laatusertifikaatin ja laatutyö eteni muutoinkin toimialalla suunnitellusti. Sähköisten palvelujen käyttöönottoa laajennettiin yhdessä tietojärjestelmien kehittämisen kanssa. Työllistämistoiminnan ja velvoitteiden laajentaminen näkyi sosiaalityö ja perhepalvelut - tulosalueen arjessa. Sosiaalityössä kehitettiin uusia työmalleja hyvin tuloksin ja psykososiaalisissa palveluissa mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut sekä koko päihde- ja mielenterveyspalvelujen organisaatiomuutos olivat erityisen kehittämisen kohteena. Lastensuojelun velvoitteisiin pystyttiin vastaamaan haastavasta työntekijätilanteesta huolimatta, vammaispalveluissa kuljetuspalvelujen uudelleen järjestelyt aloitettiin osana kaupungin laajempaa asiaan liittyvää kehittämishanketta. Hanke sosiaalialan koulutuksen järjestämiseksi eteni myös suotuisasti. Vanhustenhuollon palvelurakenneuudistus eteni valtuuston päätösten mukaisesti sekä vanhustenhuollon palvelutalojen rakentamisen että muiden sovittujen muutosprosessien osalta. Samoin lähdettiin toteuttamaan Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymää suunnitelmaa ikääntyneen väestön tukemiseksi vv Vuoden aikana tehtiin merkittävä päätös kantakaupungin terveysasemien vastaanottotoiminnan, opetusterveyskeskustoiminnan ja diabetes-osaamiskeskuksen toteuttamisesta Vaasan uudelle terveysasemalle. Toiminnallisesti oli merkittävää myös yhteispäivystyksen toiminnan aloittaminen lokakuussa. Lääkäripula ja sen kohdentuminen erityisesti sijaisiin hankaloitti toiminnan järjestelyjä ja pidensi odotusaikoja omalääkärille ja hammaslääkärien vastaanotoille. Erikoissairaanhoidon osalta huolena oli kustannuskehitys; erityisiä toimenpiteitä suunnattiin varsinkin hoitoviivepotilaiden järjestelyihin. Laihian yhteistoiminta-alueen osalta toiminta jatkui pääosin jo vakiintuneilla toimintatavoilla. Sivistystoimen toimiala Sivistystoimen vuoden toimintaa kuvaavat palveluverkkoselvitykset, kehittämishankkeet, strategiatyö, säästötoimenpiteet ja organisaatio- ja tukipalveluuudistukseen valmistautuminen. Sivistystoimen oman strategian luominen oli yksi vuoden painopistealueista. Sivistystoimen strategia perustuu Vaasan kaupungin strategiaan Pohjolan energiapääkaupunki virtaa hyvää elämään. Toimialan strategian nimeksi annettiin Pohjolan energisin koulutus- ja kulttuuripääkaupunki. Toimialan yhteisen strategian lisäksi laadittiin erilliset kasvatus- ja koulutustoimen, vapaa-ajan ja kulttuuritoimen

19 16 alastrategiat. Tämän lisäksi toimialan suuremmat tulosalueet tekivät vielä omat strategiansa. Jokaisen strategian yhteydessä määriteltiin kunkin toimialueen keskeisimmät toimenpiteet. Vuoden aikana jatkettiin sivistystoimen organisaation tiivistämiseen tähtäävää kehittämistyötä ja eri tulosalueiden välinen yhteistyö syveni entisestään. Varhaiskasvatuksessa otettiin käyttöön uusi organisaatiomalli elokuusta. Sen mukaan varhaiskasvatus on jaettu neljään maantieteelliseen alueeseen: Keskusta, Pohjoinen, Itäinen ja Vähäkyrö. Perusopetuksessa on valmisteltu omaa organisaatiouudistusta. Pohjanmaan museon, Tikanojan taidekodin ja Kuntsin modernin taiteen museon tulosalueet on yhdistetty yhteiseksi tulosalueeksi. Teatterin ja orkesterin yhdistymistä yhdeksi tulosalueeksi selvitettiin, mutta lautakunnan esityksen mukaan yhdistymiselle ei tässä vaiheessa nähty edellytyksiä. Vaasan ammattiopisto on tehnyt rakenteellisia muutoksia siirtymällä 4-jaksojärjestelmään. Tämä on mahdollistanut yksilöllisten opintopolkujen paremman huomioimisen sekä käytännössä mahdollistanut opintoajan lyhentymisen ja läpäisyn tehostamisen. Sivistystoimen organisaatiomuutos eteni siten, että malli lähetettiin lautakuntiin ja johtokuntiin lausuntokierrokselle. Vaasan kaupungin tukipalvelu uudistus on edennyt suunnitelman mukaisesti, ja asiaa on valmisteltu monissa eri työryhmissä. Strategian mukainen toinen tärkeä toimenpidekokonaisuus oli palveluverkkoselvityksien tekeminen. Niitä on laadittu varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja museotoimessa. Niiden avulla pyritään tehostamaan toimintaa ja optimoimaan palveluverkkoa sekä taloudellisesta että toiminnallisesta näkökulmasta. Palveluverkkoselvityksistä saatu tieto oli arvokasta myös maankäytön toteuttamisohjelmaa laadittaessa. Vuonna päiväkotiverkkoon tehtiin mm seuraavat muutokset; Purolan päiväkoti valmistui ja Teerenpesän päiväkoti lakkautettiin. Ennen ostopalvelupäiväkotina toiminut päiväkoti Pax siirtyi kaupungille 1.8. ja sai uuden nimen Taikametsän päiväkoti. Ostopalvelupäiväkotien hoitopaikat kilpailutettiin ja uudet sopimukset astuivat voimaan alkaen VAO/VAKKin Sampokampukselle suunniteltu U-P-K siiven peruskorjauksen suunnittelu eteni. Sivistystoimen yhteinen tieto- ja viestintätekniikan kehittämishanke eforum eteni suunnitelmien mukaan ja syksyllä avattiin pedagoginen TVT keskus, joka tässä vaiheessa toimii n. 50 e-tutorin lähitukiverkostona oppilaitoksissa ja verkossa. Hanke on onnistunut laatimaan sivistystoimelle yhteisen strategian tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämisestä Vaasan kaupungin oppilaitoksissa. Opettajien valmennus ja riittävä tuki, opetusteknologian/infrastruktuurin päivittämisen ja siihen liittyvien hankintojen koordinointi on saatu hyvään vauhtiin. Tärkeänä asiana on ollut valmistautuminen tuleviin sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Gerbyn koulun kirjaston kehittäminen nykyaikaiseksi oppimisympäristöksi on aloitettu Opetushallituksen myöntämällä hankerahoituksella. Energiakoulutuspolkua varhaiskasvatuksesta korkeakouluasteelle on suunniteltu yhdessä korkeakoulujen ja yritysten edustajien kanssa. Työtä jatketaan vuonna Toisella asteella valtion säästövelvoitteet tuovat suuria haasteita, mikä tarkoittaa toiminnan sopeuttamista. Opiskelijoiden määrä pyritään kuitenkin pitämään samalla tasolla kuin aikaisemmin. Toimenpiteitä opintojen keskeyttämisen vähentämiseksi tulee löytää ja opetus tulee suunnata entistä tarkemmin Vaasanseudulle tärkeisiin alueisiin. Yhteistyötä tehtiin laajasti kolmannen asteen, elinkeinoelämän ja myös taidelaitosten kanssa. Uutena yhteistyötoimintona aloitti TaiKonakatemia, joka mahdollistaa, että taiteen perusopetuksen kurssit voidaan lukea hyväksi toisella asteella. Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen toiminta suuntautui vuonna Vaasan alueen kannalta keskeisten elinkeinojen sähkö-, metalli- sosiaali- ja terveysalan sekä kaupan alan tarvitseman työvoiman aikuiskoulutukseen sekä maahanmuuttajakoulutukseen.

20 17 Aikuiskoulutuksen avulla on tuettu työuran eri vaiheissa olevien osaamisen kehittämistä siten, että osaaminen vastaa muuttuvien työmarkkinoiden sekä yksilöiden urakehityksen tarpeita. Vapaan sivistystyön sekä kulttuuri ja vapaa-aikapalveluiden suosio on pysynyt korkeana. Kulttuuritapahtumista Kuorofestivaali, LittFest ja Taiteiden yö olivat sivistystoimen eri yksiköiden järjestämiä tapahtumia, jotka kaikki löysivät suuren yleisönsä. Kaikki kulttuurilaitokset ovat panostaneet yleisötyöhön ja kävijämäärät ovatkin selvästi kasvaneet. Kaupunginteatteri teki vuonna kaikkien aikojen katsojaennätyksen: yhteensä katsojaa. Myös orkesterin ja museoiden kävijämäärät ovat hyvällä tasolla. Vaasan uimahallin kävijämäärät olivat yhtälailla ennätysluvuissa, ja se sai jopa valtakunnallista tunnustusta, kun se nimettiin Vuoden uimahalliksi. Tekninen toimiala Vaasan asukasmäärä kasvoi noin 700:lla ja ylitti vuoden lopussa asukkaan rajan. Keskimääräistä voimakkaampi kasvu näkyi nostokurkien lisääntymisenä. Kerrostalorakentamisen aalto valtasi Vaasan samalla, kun omakotirakentamisen määrä hiipui. Asuntorakentamisen painopiste on vähitellen siirtynyt kerrostaloihin, mikä vähentää omakotialueiden infrastruktuurin rakentamistarvetta. Kaupungin kasvuodotusten mukaisesti jatkettiin määrätietoista raakamaan hankintaa, mitä edesauttoi verovapaan myynnin jatkuminen vuoden loppuun saakka. Työttömyyden lisääntymisestä huolimatta ilmassa on toivoa herättäviä väreitä, sillä kaupunki solmi aiesopimuksen Risön alueen kehittämisestä Ikean, Ikanon ja KPO:n kanssa. Aiemmin kesällä solmittiin aiesopimus Linja-autoaseman aukion kehittämisestä Lemminkäisen kanssa. Näiden hyperhankkeiden toteutuminen kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä voi tuoda jopa tuhat uutta työpaikkaa. Kaupungin kokonaisyleiskaavasta saatiin korkeimman hallinto-oikeuden lopullinen tuomio. Osin päätös oli kaupungille suosiollinen, vaikka joitakin alueita myös kumottiin. Kokonaisyleiskaavan vahvistumisen jälkeen oli tekeillä keskustan osayleiskaava, Vähänkyrön kirkonseudun osayleiskaava ja Merkkikallion tuulivoimapuiston osayleiskaava. Asemakaavoina saatiin edistymään merkittäviä uusia rakentamiskohteita. Tekeillä olivat rantarakentamista koskevat Vaskiluodon tornikaava, Palosaaren salmen kaava mukaan lukien Mansikkasaari sekä kauan odotettu Siilokaava. Lisäksi keskusta-alueen kaavoista olivat työn alla Linja-autoaseman aukion kokonaisuus ja uutena laajana alueena arkkitehtikilpailun jatkotyönä kaavoitettava raviradan alue. Yleistä tarvetta varten laaditut Klemettilän laitosalueen, Onkilahden puiston ja Nummen koulun kaavat olivat valmistumassa. Lisäksi laadittiin muutamia asuntoalueiden kaavoja sekä yritystoimintaa mahdollistavia hankekaavoja. Kuntatekniikan kokonaisinvestoinnit olivat 9,7 milj.euroa. Uutta infraa rakennettiin Yttersundomin alueella ja Teeriniemellä sekä viimeisteltiin Purolassa. Merkittävä katuverkollinen yhteys valmistui, kun Välitie avattiin liikenteelle marraskuussa. Vaskiluodon silta ja siihen liittyvä Sinisen tien pengerosuus palkittiin Vuoden kuntatekniikan saavutuksena Suomessa. Myös uusia viheralueita, leikkipuistoja ja liikenneturvallisuutta parantavia järjestelyitä toteutettiin tavan mukaisesti samoin kuin katuvalosaneerausta. Joukkoliikenteen uusilla linjajärjestelyillä parannettiin kaupunkilaisten ja opiskelijoiden palveluja Teeriniemen Purolan alueella, Vaskiluodossa ja erityisesti uuden Kampuslinjan myötä Palosaarella. Joukkoliikenteen biokaasupohjainen kalustohankinta viivästyi kaasun jalostusaseman hankintaa koskevan markkinaoikeuskäsittelyn vuoksi.

21 18 Valtion tiehankkeista Sepänkylän ohikulkutie vihittiin käyttöön liikenneministeri Risikon vierailun yhteydessä. Yhdystien tiesuunnittelu saatiin valmiiksi ja Vaasan satamatien ympäristövaikutusten arviointi eteni yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa. Talotoimi käytti uusinvestointeihin 3,0 milj.euroa ja peruskorjauskohteisiin 6,4 milj.euroa investointimenojen kokonaismäärän ollessa 9,4 milj.euroa. Uudisrakennuskohteista valmistui Purolan päiväkoti. Uusina merkittävinä kohteina käynnistyivät Vähänkyrön terveysaseman ja Tervajoen koulun rakennustyöt. Peruskorjauksia tehtiin noin 110 kohteessa, joista suurin yksittäinen oli keskuskoulun osasaneeraus 0,75 milj.euroa. Vaasan Veden investoinnit olivat 3,0 milj.euroa, josta pääosa kohdistui verkostoiden saneeraus- ja uudisrakentamiseen. Vesihuoltovarmuuden parantamista selvitettiin yhteistyötahojen kanssa. Toimialan nettoyksiköissä oli vireillä voimakas keskittämisselvitysten aalto. Vaasan Ruokapalvelut keskitti valmistuskeittiötoimintaa samalla kun joitakin rippeitä päiväkotien keittiöhenkilöstöstä siirtyi ruokapalveluihin. Tulosalue valmisti vuoden aikana noin 3,2 miljoonaa ateriaa. Vaasan Siivouspalveluiden ja sosiaali- ja terveystoimen siivouksen keskittämistä selvitettiin ja samalla harkittiin selvityksen jatkamista myös keskussairaalan siivoustoimintojen osalta. Myös laadunvalvonnan kehittäminen oli Siivouspalveluiden kehittämistyön keskiössä. Vaasan Teknisissä palveluissa jatkettiin keskusvaraston ja Vaasan sairaanhoitopiirin varasto- ja logistiikkatoimintojen keskittämisselvitystä. Keskuskorjaamo valittiin kaupungin vuoden työpaikaksi kahden muun yksikön mukana. Lupa- ja valvontaviranomaisina toimivat Rakennusvalvonta ja Ympäristötoimi jatkoivat määrätietoista ja suunnitelmallista toimintaa. Rakentamisen lupamäärät vähenivät hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Lupamenettelyjen lisäksi sekä Rakennusvalvonnassa että Ympäristötoimessa annettiin laadukkaaseen toimintaan ohjaavaa palvelua sekä puututtiin asiallisesti perusteltuihin epäkohtiin. Terveysvalvonta kohdistui laadittuun suunnitelmaan perustuen yli 2000 kohteeseen. Vaasan satama liikelaitos yhtiöitettiin yhdessä Uumajan sataman kanssa Kvarken Ports Ltd:ksi. Lisäksi Vaasan ympäristölaboratorio yhtiöitettiin BotniaLab Oy:ksi. Seudun kuntien yhteinen jätelautakunta aloitti säännöllisen toimintansa. Vaasan kaupunki on lautakunnan isäntäkunta. 2.4 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Kunnan toimintaan vaikuttavat mm. toiminnalliset riskit, rahoitusriskit ja vahinkoriskit Vahinkoriskit ja toiminnan keskeytymisriskit Vahinkoriskeihin ja toiminnan keskeytymisriskeihin on varauduttu vakuuttamalla ja rahastoimalla. Vakuuttamalla varaudutaan mm. kiinteistöjen palovahinkoihin, liikennevahinkoihin ja vastuuvahinkoihin. Vahinkorahaston avulla on varauduttu seuraavien omalla vastuulla olevien vahinkojen rahoittamiseen: Kiinteää ja irtainta omaisuutta kohdanneet vahingot Toiminnan keskeytysvahingot Vastuuvahingot, joista kaupunki on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa Takaussitoumuksen perusteella mahdollisesti syntyvä korvausvastuu

22 19 Vahinkorahaston määrä on 7,5 miljoonaa euroa. Valtuusto on vahvistanut rahaston varojen vähimmäismäärää, rahaston kartuttamista ja varojen käyttöä koskevat säännöt. Kaupungin vakuutukset olivat toimintavuoden aikana lakisääteisten vakuutusten osalta Fennia vakuutusyhtiössä ja vapaaehtoisten vakuutusten osalta LähiTapiola vakuutusyhtiössä. Vuoden 2011 tammikuusta lukien kaupungilla on myös kuntalaisten eduksi vapaaehtoinen tapaturmavakuutus kaupungin järjestämässä toiminnassa, ns. kuntalaisvakuutus. Taloustoimi kilpailutti koko kaupungin vakuutusturvan kesällä ja syksyllä 2013 siten, että uudet vakuutukset astuivat voimaan vuoden alusta. Vakuutusturvan sisältö pysyy vakuutusyhtiöiden vaihdoksista huolimatta pääosin ennallaan Rahoitusriskit Rahoitusriskeistä on viime vuodet kiinnitetty erityistä huomiota korkoriskiin. Kaupungin lainasalkku on osin sidottu vaihtuviin korkoihin, mikä on pitkällä aikavälillä havaittu edullisimmaksi. Tällöin korkomenojen ennakointi on kuitenkin vaikeampaa ja korkoriski suurempi. Toimenpiteitä on tehty suojatun osuuden lisäämiseksi tekemällä koronvaihtosopimuksia. Vuoden lopulla koronvaihtosopimuksia oli yhteensä seitsemän. Vuoden lopussa lainasalkusta suojattu osuus oli noin 57 %. Kaupungin korkonäkemys on, että korkotaso pysyy matalana edelleen vuosien 2015 ja 2016 aikana. Vaikka korkotaso pysyy matalana, korkoriski on yhä merkittävämpi riski kaupungille. Korkoriskin hallintaa vaatii yhä enemmän suunnitelmallisuutta ja resurssia. Vuonna tehtiin lainasalkkuanalyysi, joka selvästi osoitti, että kaupungin lainakannan suojausastetta on nostettava Ympäristöriskit Ympäristötekijöitä, joilla on mahdollisesti vaikutusta toimintaan ja/tai talouteen, on Suvilahden kaatopaikan sulkemisesta aiheutuvat toimenpiteet. Suvilahden kaatopaikan sulkemislupa saatiin ympäristöviranomaisilta vuoden aikana. Tilinpäätös sisältää 2,2 miljoonan euron varauksen Suvilahden kaatopaikan maisemointiin, varauksen riittävyys arvioidaan vuoden 2015 aikana. Suvilahden kaatopaikan sulkemiseen liittyy olennaisesti myös Suvilahden teollisuusalueen pilaantuneiden maa-alueiden kunnostus. Teollisuusalueen pilaantuneista maa-alueista tehtiin laaja selvitys vuonna mutta vasta riskiarvioinnin jälkeen kunnostuksesta on mahdollista laatia kustannusarvio. Riskiarviointi suoritetaan vuoden 2015 aikana. Vuoden 2008 lopulla saatiin Vaasan hallinto-oikeudelta päätös jätevesien johtamisluvasta tehtyyn valitukseen. Päätöksen tiukat lupaehdot eivät muuttuneet, ympärivuotinen typenpoisto 70 % tulee olla käytössä Vaasan Vesi on investointisuunnitelmassaan varautunut jätevedenpuhdistuksen ympäristöluvan vaatimiin investointeihin, investoinnit ajoittuivat suunnitelmassa vuosille ja toteutuivat käsittelyssä olevan tilivuoden aikana. Vaasan veden johtokunta jätti uuden ympäristölupahakemuksen , lupapäätöstä odotetaan.

23 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Talouden tasapainottaminen Vuoden 2015 talousarviota käsiteltäessä marraskuussa päätettiin myös talouden tasapainottamisohjelmasta. Tasapainottamisohjelman laadinta oli välttämätöntä kaupungin käyttötalouden heikentymisen johdosta ja kaupungin velkaantumisen hillitsemiseksi. Vuoden talousarvion talouden tasapainotustoimenpiteenä valtuusto päätti 5 miljoonan euron lisäsäästöstä henkilöstökuluihin vuoden aikana. Tavoite toteutui, mutta säästöt on löydettävä vuosittain koko valtuustokauden aikana. Vuosina henkilösäästöjen aikaansaaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia ja palvelutuotannon leikkauksia. Tilinpäätöksen perusteella voidaan todeta, että valtuuston asettama säästötavoite vuodelle saavutettiin oman toiminnan osalta. Poikkeus on sosiaali- ja terveyslautakunta, joka ei yltänyt säästötavoitteisiin. Erityisesti erikoissairaanhoidon kustannuskehitys on merkittävä riski koko kaupungin muulle toiminnalle. Kaupungin talous ei ole tasapainossa taloussuunnitelmakaudella tilinpäätöksen perusteella. Kaupungin on kuntalain velvoittaman laadittava erillinen tasapainottamissuunnitelma vuoden 2015 aikana ja päätettävä toimenpiteistä viimeistään vuoden 2016 talousarviokäsittelyn yhteydessä. Investoinnit Vuonna kaupungin investointiosan bruttomenot ovat yhteensä lähes 42 milj. euroa, josta kaupungin (ilman liikelaitoksia) bruttoinvestoinnit ovat 23,5 milj. euroa. Investointikohteiden arvioinnin perusteena on kaupunginvaltuuston hyväksymä strategia. Talouden tasapaino on merkittävin investointiosan tavoite ja bruttoinvestoinnit suunnitelmakaudella on alennettava suunnitelmapoistojen tasolle eli n. 30 miljoonaan euroon. Talouden tasapainon saavuttamiseksi investointikohteita on uudelleenarvioitava, karsittava ja lykättävä jopa pitkälle tulevaisuuteen. Velkaantumiskehitys Velkaantumiskehitystä hillitään käyttötalouden tasapainottamistoimenpiteillä ja investointien tarkastelun kautta. Velkaantumiskehitystä hillitään myös omaisuuden myynnillä erillisen myyntiohjelman kautta.

24 21 3. SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN 3.1. Kaupunginhallituksen selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä sekä arvio merkittävimmistä riskeistä Vaasan kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Kaupunginhallitus vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta sekä päättää kaupungin omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta (hallintosääntö 35 ). Kaupunkikonsernin ohjauksesta ja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen asianmukaisuudesta ja tuloksellisuuden valvonnasta vastaavat konsernijohtoon kuuluvat kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja, toimialajohtajat, talousjohtaja ja konsernipalvelujohtaja (hallintosääntö 41 ). Kaupunginjohtajan syksyllä asettaman riskienhallintatyöryhmän (RHT) tehtävänä on koko kaupunkia kattavan riskienhallinnan kokonaisvaltainen erityisvalmistelu (valmius- ja jatkuvuussuunnittelun sekä organisaatioturvallisuuden kehittäminen ja arviointi). Ulkoisen toimintaympäristön vaikutuksia koko kaupungin tasolla, toimialoilla tai palvelusprosesseissa arvioidaan tapauskohtaisesti. Strategisen ohjausprosessin ja päätöksenteon yhteydessä vaikutuksia arvioidaan, mutta arviointiprosessissa ja ohjauksen jalkauttamisessa on edelleen työsarkaa. Riskien tunnistamisen ja arvioinnin apuvälineistä ei ole saatu parasta mahdollista hyötyä irti. Sähköinen riskien arviointijärjestelmä Riskipiste on ollut käytössä jo vuosia, mutta sen käyttö ja kokonaisvaltainen hyödyntäminen ei ole optimaalista. Merkittävimpien riskien hallitsemiseksi lautakunnissa, johtokunnissa ja konserniyhteisöissä seurataan säännöllisesti ennalta sovittuja mittareita, tavoitteiden toteutumista sekä niihin liittyviä riskejä. Merkittävimmät riskit arvioidaan ja synkronoidaan niitä koskeva vastuutus, seuranta ja toimenpiteiden aikataulutus. Riskeihin ja erilaisiin häiriötilanteisiin varaudutaan laatimalla tarvittavat suunnitelmat etukäteen. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki toimialat ja työyksiköt ovat varautuneet erilaisten talouden ja toiminnan häiriötilanteiden ennakointiin, niiden hallintaan sekä toiminnan palauttamiseen normaalitasolle. Riskienhallinnan järjestäminen Kaupunginhallituksen selonteko sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta vuodelta perustuu lautakuntien ja toimielinten sekä konserniyhtiöiden antamiin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan selontekoihin. Talousarvion tavoitteiden toteutumisesta on raportoitu tämän toimintakertomuksen tai toimielinkäsittelyssä hyväksytyn vuoden riskienhallinnan raportoinnin kautta. Vuoden talousarviossa yhteensä 29 toimielin- ja tulosaluetason yksikköä on kirjannut yhden tai useamman sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevan tavoitteen. Tämän lisäksi kaupungin neljä liikelaitosta on kirjannut talousarvioon yhden tai useamman sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevan tavoitteen. Tavoitteiden kokonaismäärää (yhteensä 34 toimintayksikköä) on pidettävä kattavana. Toimielin- ja tulosaluetasolla suoritettujen itsearviointien nojalla sisäinen valvonta ja riskienhallinta toteutui viime vuonna pääosin suunnitellusti ja kokonaisuudessaan skaalalla tyydyttävä hyvä. Annettujen selontekojen sisällön taso on kehittynyt aikaisemmista vuosista. Kaupunginhallituksen kokonaisarvion mukaan kehittämistä tarvitaan edelleen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintamallin yhtenäistämisessä, systemaattisuudessa, relevanttien tavoitteisiin kytkettyjen mittarien asettamisessa sekä valvonnan ulottamisessa/vastuutuksessa valvontaketjun kaikille tasoille.

25 22 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osittain epäyhtenäiset toimintamallit, kontrolliketjun puutteet toimielinten ja niiden toimintayksiköiden välillä ja puutteelliset mittarijärjestelmät muodostavat keskeisen haasteen kaupunkitason riskien synkronoinnissa. Osa valvonnan/riskienhallinnan seurantamittareista ei riittävästi/lainkaan kuvaa sitä, onko asetettuihin tavoitteisiin päästy tai sitten mittaus tehdään pelkästään jälkijättöisesti kalenterivuoden umpeuduttua selontekoa laadittaessa. Suurten toimialojen/toimielinten selonteot nojaavat konkreettiseen riskimatriisiin/-kartoitukseen (mm. Sotela, Vapela, Tela, Rakennus- ja ympäristölautakunta, liikelaitokset), mutta usean toimielimen/tulosyksikön selonteosta kirjallista raporttia täsmentävä tavoite-/toimenpide-/mittarimatriisi vielä puuttuu. Toimielinten selonteoista ilmenevät seuraavat pääriskit vuonna voidaan luokitella seuraavasti: 1. TALOUS: talousarvion tasapainoriskit ja atk-seurantajärjestelmien toimintariskit 2. PROSESSIT: organisaatiomuutosten hallinta - ja työnjaon muutosriskit 3. HENKILÖKUNTA: avainhenkilöiden/ammattitaitoisen henkilöstön rekrytointivaikeudet, ammattitaitoisen henkilöstön pula, eläköityminen, osaamiseen liittyvät riskit 4. TURVALLISUUS: palvelutoiminnan ja toimitilojen ympäristö- ja turvallisuusriskit, ml. ilkivaltariskit (kts ao. RISKIPISTE-analyysi) Kaupungin käytössä olevasta RISKIPISTE-ohjelmasta on saatavissa tiedot lähes 400 toimintayksikön riskienarvioinnista, kuvastaen ensijaisesti yksiköiden fyysisen toimintaympäristön/palvelutuotannon turvallisuusriskejä. Tavoitteiden toteutuminen ja seuranta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Talousarvion tavoitteiden ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta vuodelta on esitetty toimialakohtaisena tarkasteluna jäljempänä toimintakertomuksessa. Kaupungin talouden ja toiminnan tasapainottaminen edellyttää toimivaa seurantaa ja arviointia seuraavan kaavan mukaan: Talouden ja toiminnan kuukausiraportti viedään helmikuun lopun tilanteesta lähtien kuukausittain kaupunginhallitukselle. Henkilöstömenojen ja henkilöstömäärien kehittymistä sekä palvelujen ostoja ja verotulojen toteutumista sekä myös investointeja kaupunkitasolla ja kaupungin liikelaitoksia seurataan kuukausittain. Kaupunginhallitukselle ja valtuustolle tuodaan huhti- ja elokuun lopun tilanteesta kuukausiraporttia laajempi seurantaraportti. Kesällä otettiin käyttöön seuranta- ja ohjaustyökaluna Exreport-raportointijärjestelmä, joka kattaa myös suorite- ja henkilöstötietoja. Siirtymävaiheessa esiintyi puutteita tiedon luotettavuudessa ja tämä vaikeutti osaltaan reaaliaikaista raportointia. Jatkossa ohjelma mahdollistaa hyvän toiminnan ja talouden seurannan. Tuloksellisuuden arvioinnin vaikuttavuudesta ja luotettavuudesta saadaan vuosittain arvio tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen kautta. Tilintarkastuspalveluita vuonna lisättiin tilapäisesti kaupungin laskentajärjestelmästä johtuvien ongelmien vuoksi. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tuloksellisuudesta vuonna antaa myös kaupungin tilintarkastaja lausuntonsa tilintarkastuskertomuksessaan.

26 23 Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta sekä varojenkäytön hallinta Tilikauden aikana ei ole todettu hankinnoissa, omaisuuden luovutuksessa tai käyttöarvossa merkittäviä menetyksiä, arvon alennuksia tai jouduttu korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Hankintojen seurannassa ei ole noussut esiin väärinkäytöksiä eikä varojen käytön hallinnasta ei ole löytynyt puutteita eikä vilpillistä toimintaa koskien kaupungin omaisuutta. Ostopalveluiden ja poikkihallinnollisten prosessien valvonnan osalta todetaan, että: Erikoissairaanhoidon toimintamenot ylittyivät muutettuun talousarvioon nähden 9 M (+9,6 % ) VKS:n laskuttamien siirtoviivepäivien määrä oli viime vuonna 2194 ja laskutus 1,64 M. Vanhusten palveluketju on kuvattu, mutta toiminnassa on edelleen kehitettävää. Kotihoidosta puuttuu toimiva palveluohjausjärjestelmä. Sopimustoiminta Kaupunginhallituksen tiedossa ei ole, että sopimuksista olisi aiheutunut merkittäviä negatiivisia seurauksia toiminnalle. Sopimusten laadinnassa hyödynnetään hankintatoimea ja kaupunginlakimiestä. Uusi sähköinen asiakirjahallinnon järjestelmä Kaarle (Tweb) otettiin käyttöön tehostamaan asiakirjahallintoa ja päätöksentekoa. Tämä parantaa osaltaan jatkossa kokonaisvaltaista sopimushallintaa. Tiedotus ja viestintä Kaupunginhallitus johtaa tiedotusta ja viestintää kaupunkikonsernin viestintästrategian pohjalta. Kaupungin sisäisen ja ulkoisen viestinnän kehittämiseen on tehty useita panostuksia. Extranet luottamushenkilöille otettiin käyttöön kesäkuussa ja vireillä on uusien www-sivujen käyttöönotto. Kaupungin strategian teemat sidottiin lähemmin tiedotuslehden aihevalintoihin ja sisältöön. Tiedotuslehti ilmestyi viime vuonna 3 kertaa ja uudistui sisällöltään ja ulkonäöltään keväällä. Kaupunki on aktiivisesti mukana sosiaalisessa mediassa. Lehdistötilaisuuksia on järjestetty säännöllisesti toimielinten kokousten yhteydessä sekä silloin kun kaupunkikonsernissa käsitellään tai on vireillä palvelutuotantoa koskevia muutoshankkeita. Kuntalaisille ja eri sidosryhmille järjestettiin 45 tiedotustilaisuutta Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Kaupunginjohtajan alaisuudessa toimii sisäinen tarkastus, jonka tehtävä on hallinto- ja talousprosessien tarkastaminen sekä osallistuminen riskienhallinnan, sisäisen valvonnan ja hallinnon kehittämiseen mm. koulutuksen kautta. Sisäiset tarkastajat tukevat kaupungin tavoitteiden toteutumista tarkastamalla ja arvioimalla organisaatioiden ja sisäisen valvonnan toimivuutta sekä toiminnan ja päätöksenteon säädöstenmukaisuutta. Suoritettujen tarkastusten perusteella voidaan kohtuullisella varmuudella todeta, että sisäinen valvonta toimii tyydyttävästi. Sisäisen tarkastuksen valvomista, ohjaamista ja kehittämistä sekä sen ja tilintarkastuksen koordinointia varten on tarkastustoimikunta. Sisäinen tarkastus avustaa kaupungin ulkoista tilintarkastajaa sopimuksen mukaisesti sekä myy palveluitaan myös mm. Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle. Sisäinen tarkastus oli mukana Vaasan kaupungin ja

27 24 Vaasan sairaanhoitopiirin varastojen yhdistämistä pohtineessa VALO-työryhmässä, joka antoi loppuraporttinsa joulukuussa Kokonaisarvio riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan nykytilasta sekä kehittämistoimenpiteet taloussuunnittelukaudella Kaupunginhallitus toteaa, että hallintokuntien, liikelaitosten ja tytäryhtiöiden arvioinnit on käsitelty asianomaisissa päättävissä elimissä, jolloin tieto puutteista ja korjaustarpeista on otettu käsittelyyn. Annettujen selontekojen perusteella todetaan, että sisäinen valvonta pääsääntöisesti yltää hyväksyttävälle tasolle ja on systematisoitunut aiemmasta erityisesti riskien tunnistamisen, arvioinnin ja hallinnan osalta. Tiedonvälityksen ja seurantamenetelmien toimivuudessa on puutteita ja yhtenäistämistarpeita. Integroidun ohjauksen, kehittämisen ja räätälöidyn koulutuksen kautta järjestelmän puutteita kehitetään kuluvalla taloussuunnittelukaudella. Raportointia parantamalla saavutetaan parempi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kokonaisohjaus, jota peräänkuulutetaan erään tulosalueen selonteossa: miten sisäisen valvonnan selontekoja hyödynnetään koko kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämisessä? Kaupunginhallituksen sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat toimintalinjat ja konkreettiset kehittämistoimet taloussuunnittelukaudella ovat seuraavat: 1) Johtamistavan jatkuvan parantamisen kautta vahvistetaan seurannan ja riskienhallinnan perustaa ja edistetään tavoitteiden saavuttamista. TOIMENPITEET: Johtamiskoulutusta tuetaan ja koulutusta/konsultaatiota järjestetään vuosittain sekä tilauspohjaisesti. 2) Kaupunkikonsernin tuloksellinen kokonaisjohtaminen edellyttää valvonnan ja riskienhallinnan säännöllistä arviointia/konkretisointia ja päivittämistä. TOIMENPITEET: Tuetaan tavoitteiden toteutumisen oikea-aikaista/ luotettavaa/ systemaattista raportointia yksikkö-/ toimielin-/sidosryhmä-/ ja konsernitasolta kaupunginhallitustasolle. Toimielinkohtaiset yhtenäiset valvonta- ja riskienhallintajärjestelmät ovat käytössä kaikissa toimielimissä kauden lopussa. Riskienhallinnan ja valvonnan kytkentää asetettuihin toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin sekä vaikutusten mittausta/ mittarien konkretisointia suhteessa verrokkikuntiin kehitetään. Raportointi kytketään osaksi toiminnallista ja taloudellista osavuosiseurantaa. 3) Kaupungin talouden tasapainottamiseksi ja tuotantorakenteiden tervehdyttämiseksi valvontaa ja riskienhallintaa suunnataan poikkihallinnollisiin laadunvarmistusprosesseihin. TOIMENPITEET: Kaupunkikonsernin resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä ja tasapainoa edistetään säännöllisellä arvioinnin ja mittarianalyysien kautta. Kaupungin tukipalveluiden uudelleenorganisoinnin yhteydessä varmistetaan sisäisen valvonnan ja sen kontrollien toimivuus uuden toimintamallin mukaisesti.

28 25 4. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN 4.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Liikelaitoksen tuloslaskelmassa esitetään kaupungin ulkopuolelta sekä kaupungin muilta yksiköiltä saadut tuotot ja niille maksetut kulut Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys(+) Tilikauden ylijäämä ( alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 23,9 25,6 Vuosikate / Poistot, % 10,1 69,5 Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset

29 Tuloslaskelman tuotot Tuloslaskelman tuotot olivat yhteensä 507,1 miljoonaa euroa (515,0 milj. euroa vuonna 2013). Verotulojen osuus tuotoista oli 54,0 % ja valtionosuuksien 19,8 % eli verorahoitus oli 73,8 % tuotoista. Verotulojen osuus kasvoi 1,0 prosenttiyksikköä edellisvuodesta Toimintatuotot Toimintatuotot olivat 120,0 miljoonaa euroa ja ne vähenivät 5,1 % vuodesta 2013, koko maan vastaavan keskimääräisen kasvun ollessa 3,3 %. Suurimmat erät ovat myyntituotot 61,0 miljoonaa euroa ja maksutuotot 26,7 miljoonaa euroa Verotulot Verotulot vuonna olivat 274,1 miljoonaa euroa ja kasvua oli 1,2 miljoonaa euroa. Kunnallisveron osuus verotuloista oli 82,3 %, vastaava kansallinen taso keskimäärin oli 86 %. Yhteisöveron osuus oli 11,6 % ja kiinteistöveron 6,1 %.

30 27 Kunnallisveroa kertyi vuonna yhteensä 225,5 milj. euroa. Vaasan kunnallisverotettavien tulojen kasvu oli vuonna noin 2,2 %. Vuoden kunnallisverokertymä ylitti budjetoidun noin 2,5 miljoonaa euroa ja 1,1 %. Kunnallisveroa korotettiin edellisen kerran 0,5 prosentilla 19,5 prosenttiin vuoden 2010 alusta. Yhteisöveroa tilitettiin 31,8 miljoonaa euroa, mikä on 6,3 miljoonaa euroa edellistä vuotta vähemmän. Yhteisöverokertymä on heikentynyt koko valtakunnan tasolla. Pienentymiseen vaikutti yhteisöverokannan lasku 24,5 prosentista 20,0 prosenttiin vuonna. Toisaalta kuntien jako-osuutta yhteisöverosta on korotettu viidellä prosenttiyksiköllä hallituskauden ajaksi vuoteen 2015 saakka. Ilman korotettua jakoosuutta Vaasan yhteisöverotuotto olisi ollut heikompi. Verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin oli Vaasan yhteisöverokertymä verovuonna 2013 merkittävästi parempi. Vaasan osuus maksettavasta yhteisöverosta oli koko maan kuudenneksi suurin eli 597 euroa/asukas. Kiinteistöveron tilitykset olivat 16,8 miljoonaa euroa. Veroprosentit olivat: yleinen 1,05 %, vakituinen asunto 0,4 %, voimalaitos 2,5 % ja rakentamaton rakennuspaikka 3,0 %. Kiinteistöveron tuotto nousi 2,6 milj. euroa edelliseen vuoteen nähden ja ylitti budjetoidun 0,8 miljoonaa euroa Valtionosuudet Valtionosuuksia saatiin 100,4 miljoonaa euroa, mikä oli 0,6 milj. euroa vähemmän kuin talousarviossa. Vuoteen 2013 verraten valtionosuuksia saatiin 2,2 milj. euroa vähemmän. Valtionosuudet ovat 19,8 % kaupungin kokonaistuloista. Valtionosuudet (milj. ) 2013 muutos % Peruspalvelut 98,2 95,9-2,3 % Verotuloperusteinen vos-tasaus -17,8-18,0 1,3 % Järjestelmämuutoksen tasaus 0,3 0,3 0,0 % Opetus- ja kulttuuritoimen muut valt.os. 21,9 22,2 1,6 % Yhteensä 102,6 100,4-2,1 %

31 Rahoitustuotot Rahoitustuottoja kertyi 12,8 miljoonaa euroa ja ne vähenivät 0,3 miljoonaa euroa. Rahoitustuotoista merkittävin on Vaasan Sähkö Oy:n maksama osinko 11 miljoonaa euroa. 4.3 Tuloslaskelman kulut Tuloslaskelman kulut olivat yhteensä 506,5 miljoonaa euroa toimintakulujen muodostaessa 99,4 % ja rahoituskulujen 0,6 % kuluista Toimintakulut Toimintakulut olivat 503,3 miljoonaa euroa; kasvua edelliseen vuoteen oli 1,3 %. Toimintakulujen kasvutahti Vaasassa on huomattavasti laskenut. Toimintakuluista merkittävin on henkilöstökulut 255,2 miljoonaa euroa, laskua edelliseen vuoteen 0,7 %. Palvelujen ostot olivat 178,7 miljoonaa euroa. Yli puolet tästä kuluerästä eli 91,3 miljoonaa euroa on erikoissairaanhoidon kustannuksia, jotka nousivat 2,6 %. Toimintakulut osuus 2013 muutos milj. % milj. % Henkilöstökulut 255,2 50,7 % 257,1-0,7 Palvelujen ostot 178,7 35,5 % 171,2 4,4 Aineet ja tarvikkeet 29,4 5,8 % 29,9-1,7 Avustukset 31,3 6,2 % 29,9 4,7 Vuokrat 6,5 1,3 % 6,9-5,8 Muut toimintakulut 2,1 0,4 % 1,8 16,7 Yhteensä 503,3 100 % 496,8 1, Rahoituskulut Rahoituskuluja oli tilikaudella 3,2 miljoonaa euroa, josta 3,1 miljoonaa euroa on pitkäaikaisten lainojen korkoja. 4.4 Toimintakate ja vuosikate Toimintakate oli -380,9 miljoonaa euroa ja se kasvoi edellisestä vuodesta 13,9 miljoonaa euroa ja 3,8 %. Verotulot ja valtionosuudet eli verorahoitus oli 374,4 miljoonaa euroa. Verorahoitus ei riittänyt kattamaan edes toimintakatteen määrää, jolloin verorahoituksesta ei jäänyt käytettäväksi yhtään investointeihin. Toimintakatteen osuus verorahoituksesta oli 101,7 %. Vuosikate oli 3,1 miljoonaa euroa muutetun budjetoidun vuosikatteen ollessa 4,9 miljoonaa euroa. Ero budjettiin johtuu toimintakatteen ja verotulojen toteutumisesta yli budjetoidun sekä valtionosuuksien ja rahoitustuottojen jäämisestä alle budjetin.

32 29 Vuosikatteen poikkeamaa selittävät erät milj. Toimintakate yli budjetin -4,8 Verotulot yli budjetin 4,1 Valtionosuudet alle budjetin -0,6 Rahoitustulot ja -menot nettotulo alle budjetin -0,5 Yhteensä vuosikate budjetoitua huonompi -1,8 Talouden tasapainon vähimmäisvaatimus, jonka mukaan vuosikatteen tulee olla poistojen suuruinen, ei toteutunut. Poistot olivat 30,6 miljoonaa euroa ja vuosikate kattoi poistoista 10,1 %. Talouden pitkän aikavälin rahoitustasapaino edellyttää, että suunnitelmapoistot ja poistonalaisten investointien omahankintameno ovat samaa tasoa. Tilikauden tulos oli -27,3 miljoonaa euroa. Poistoeron tuloutuksen ja rahastonsiirtojen jälkeen tilikauden alijäämäksi muodostui -25,7 miljoonaa euroa.

33 30 5. TOIMINNAN RAHOITUS 5.1 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelmaan kootaan kaupungin kaikki rahanlähteet ja rahankäyttö tilikauden aikana. Rahoituslaskelma kuvaa tilikauden liiketapahtumien vaikutusta kaupungin rahavaroihin Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 6,7 36,4 Lainanhoitokate 0,2 0,8 Kassan riittävyys, pv 6 9 Asukasmäärä Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 pv * Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella

34 31 Tilikauden toiminnan ja investointien rahavirta oli 42,3 milj. euroa negatiivinen. Tulorahoituksella katettiin 6,6 % investointimenoista. Tilikaudella lisättiin korollisen vieraan pääoman määrää 30,6 miljoonaa euroa ja rahavarat vähentyivät 4,8 milj. euroa. Vuosi päättyi korkomarkkinoilla matalalle korkotasolle: Vuoden ensimmäinen noteeraus 1 kk euriborille oli 0,216 % ja vuosi päättyi tasolle 0,018 %. Pitkäaikaisia lainoja nostettiin vuoden aikana 55,0 miljoonaa euroa ja lyhennettiin 24,3 miljoonaa euroa. Lainakanta tilivuoden lopussa oli 212,9 miljoonaa euroa. Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Vaasan tunnusluku oli -156,1 miljoonaa euroa. Investointien tulorahoitus, % kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Vaasan tunnusluku oli 6,7 %. Vuonna 2013 koko maan keskiarvo oli 57,2 %. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1-2 ja heikko kun arvo jää alle yhden. Vaasan lainanhoitokate on heikko 0,2 (0,8 v. 2013). Kassan riittävyys (pv) kuvaa kunnan maksuvalmiutta. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Vaasan kaupungin kassan riittävyys vuoden lopussa oli 6 pv. Vuonna 2013 vertailukuntien kassan riittävyys oli 20 pv, koko maassa 38 pv.

35 32 6. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET 6.1 Tase ja sen tunnusluvut Tase kuvaa tilinpäätöspäivän mukaista taloudellista asema sisältäen omaisuuden ja pääomaerät tilikauden lopussa. VASTAAVAA 2013 VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Muut pitkävaikutteiset menot Arvonkorotusrahasto Ennakkom. ja kesk.er. hankinn Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli- / alijääm Aineelliset hyödykkeet Tilikauden yli- / alijäämä Maa- ja vesialueet Maa- ja vesial. arvonkorotukset POISTOERO JA VAPAA- Rakennukset EHTOISET VARAUKSET Kiinteät rakenteet ja laitteet Kertynyt poistoero Koneet ja kalusto Vapaaehtoiset varaukset Ennakkomaksut ja keskener.ha PAKOLLISET VARAUKSET Sijoitukset Eläkevaraukset Osakkeet ja osuudet Muut pakolliset varaukset Osakkeiden ja os. arvonkorotuk Muut lainasaamiset TOIMEKSIANTOJEN Muut saamiset PÄÄOMAT Ennakkomaksut ja keskener.ha 0 0 Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN VARAT Muut toimeksiantojen pääom Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatte VIERAS PÄÄOMA Muut toimeksiantojen varat Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vak.laitoks VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat julkisyhteisöiltä Vaihto-omaisuus Liittymismaksut ja muut vela Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vak.laitoks Saamiset Lainat julkisyhteisöiltä Pitkäaikaiset saamiset Lainat muilta luotonantajilta Myyntisaamiset 0 2 Saadut ennakot Lainasaamiset 0 0 Ostovelat Muut saamiset Muut velat Siirtosaamiset Siirtovelat Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrum Joukkovelkakirjalainasaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

36 33 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuus, % 51,5 56,2 Suhteellinen velkaantuneisuus 57,6 50,1 Kertynyt ylijäämä, Kertynyt ylijäämä, /asukas Lainakanta , Lainakanta , /asukas Lainasaamiset, Asukasmäärä Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / ( Koko pääoma - Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Lainakanta = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Omavaraisuusaste mittaa vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Vaasan omavaraisuusaste oli 51,5 %. Vuonna 2013 kaikkien kuntien keskimääräinen omavaraisuusaste oli 60,5 % ja Vaasan vertailuryhmän, asukkaan kuntien, omavaraisuusaste oli 53,1 %. Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo kuinka paljon käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi tunnusluku on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Vaasan kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus nousi vuodesta 2013 ollen 57,6 %. Koko maan keskiarvo vuonna 2013 oli 50,7 % ja asukkaan kuntien suhteellinen velkaantuneisuus 54,8 %. Lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Vaasan lainakanta kasvoi 36,6 miljoonalla eurolla. Lainaa/asukas oli vuoden lopulla euroa. Vuonna 2013 kuntien lainamäärä oli koko maassa euroa/asukas ja Vaasan vertailukuntien euroa/asukas.

37 Taseen rakenne Taseen vastaavista vaihto- ja rahoitusomaisuus pieneni 8,6 milj. euroa ja aineettomat ja aineelliset hyödykkeet kasvoivat 3,7 milj. euroa avaavaan taseeseen nähden. Vastattavissa vieras pääoma kasvoi 33,3 milj. ja oma pääoma väheni 25,0 milj. eurolla. Vastaavissa suurin erä on aineelliset hyödykkeet 459,5 miljoonaa euroa. Sijoitukset sisältäen osakkeet, antolainat ja muut sijoitukset muodostavat toiseksi merkittävimmän erän, 103,6 miljoonaa euroa. Toimeksiantojen varat ovat noin 21,1 miljoonaa euroa. Vaihtuvat vastaavat eli vaihto-omaisuus, lyhytaikaiset saamiset sekä rahat ja pankkisaamiset ovat 43,3 miljoonaa euroa. Vastattavaa -puolella oman pääoman vähennys (322,1 milj. ) johtuu tarkasteltavan tilikauden alijäämästä. Oman pääoman muut omat rahastot koostuvat vahinkorahastosta ja oppisopimustoimen rahastosta, joiden yhteenlaskettu arvo on 11 miljoonaa euroa. Vapaaehtoiset varaukset ovat poistoero 5 miljoonaa euroa sekä 2,5 miljoonan euron investointivaraus kuntaliitokseen liittyviin investointeihin. 4,3 miljoonan euron pakolliset varaukset muodostuvat seuraavista eristä: Eläkevastuuvaraus 1,3 milj. euroa Suvilahden kaatopaikan maisemointivaraus 2,0 milj. euroa Alueiden puhdistamisvelvollisuudet 1,0 milj. euroa Takausvastuut olivat yhteensä 127,3 miljoonaa euroa. Suurimmat takausvastuiden kasvut ovat Pikipruukilla, Vaasan Yrittäjänkatu 17 ja Palosaaren Kampuksella. Omavelkaisia takauksia on 123,7 miljoonaa euroa, joista tytäryhtiöille annettuja 74,4 miljoonaa euroa ja muille kuin tytäryhtiöille annetut takauksia 49,3 miljoonaa euroa. Täytetakauksia on 3,7 milj.. Vaasan kaupungin osuus Kuntien takauskeskuksen takausvastuusta oli 302,6 miljoonaa euroa vuonna, kun vastaava luku vuonna 2013 oli 286,2 miljoonaa euroa.

38 35 7. KOKONAISTULOT JA MENOT Kokonaistulojen ja menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. TULOT milj % MENOT milj % Toiminta Toiminta Toimintatuotot 119,9 21,0 Toimintakulut 503,3 87,5 Verotulot 274,1 48,1 - Valmistus omaan käyttöön -2,4-0,4 Valtionosuudet 100,4 17,6 Korkokulut 3,1 0,5 Korkotuotot 0,7 0,1 Muut rahoituskulut 0,1 0,0 Muut rahoitustuotot 12,0 2,1 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät 0,2 0,0 - Pakollisten varausten muutos 0,4 0,1 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot -1,5-0,3 luovutustappiot -0,2 0,0 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,7 0,1 Investointimenot 46,7 8,1 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden Rahoitustoiminta luovutustulo 2,1 0,4 Antolainasaamisten lisäys 0,0 0,0 Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen vähennys 24,4 4,2 Antolainasaamisten vähennykset 0,2 0,0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 55,0 9,7 Oman pääoman vähennys 0,0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 6,0 1,1 Kokonaismenot yhteensä 575,4 100,0 Oman pääoman lisäykset 0,0 0,0 Kokonaistulot yhteensä 569,8 100,0

39 36 8. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernitilinpäätös on laadittu konserniyhteisöjen tilinpäätösten perusteella, eli taseiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma, jossa annetaan selvitys kuntakonsernin varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana. Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty konserniin kuuluvat tytäryhteisöt sekä kuntayhtymät. Suurimmat tytäryhteisöt ovat Vaasan Sähkö konserni, Koy Pikipruukki, Vaasan ammattikorkeakoulu Oy ja Palosaaren yrityskeskus Oy. Konsernin osuudet osakkuusyhtiöiden omasta ja vieraasta pääomasta on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa. Konsernin toiminnan ohjaus ja tytäryhtiöille asetettujen taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Kaupunginvaltuusto määrittelee tytäryhtiöille toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet talousarviossa. Talousarviossa on myös määritelty eräitä omistajaohjauksen periaatteita. Kaupunginhallitus vastaa konserniohjauksen ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Kaupunginhallitus vastaa myös konserniyhteisöille asetettavien tavoitteiden valmistelusta. Kaupungin konserniohjetta uudistettiin kaupunginhallituksen nimeämän toimikunnan toimesta. Kaupunginhallitus jatkoi konserniohjauksen kehittämistoimikunnan toimikautta vuoden 2015 loppuun saakka. Konserniohjeen kehittämistyössä ja konsernivalvonnan järjestämisessä huomioitiin kuntalain muutoksen tuoma yhtiöittämisvelvoite. Vaasan kaupungin ympäristölaboratorio yhtiöitettiin BotniaLab Oy:ksi. Liikelaitos Vaasan sataman ja Umeå Hamn Ab:n toiminta siirrettiin Vaasan kaupungin ja Uumajan kaupungin 50/50 perustamalle Kvarken Ports ltd yhtiölle. Kaupunginhallitus on sopinut Vaasan Sähkön kanssa vuosien tuottovaatimuksesta, jonka mukaan maksettavan osingon määrä on 50 % Vaasan Sähkö Oy:n tuloksesta, kuitenkin keskimäärin 11 miljoonaa euroa vuodessa. Sovitut periaatteet ja asetetut vaatimukset ja tavoitteet ovat toteutuneet tilikauden aikana. Vaasan Sähkön maksama osinko vuonna (edellisen vuoden tuloksen perusteella) oli 11 miljoonaa euroa. Vaasan ammattikorkeakoulun kanssa sovitut periaatteet ja asetetut vaatimukset ja tavoitteet ovat toteutuneet tilikauden aikana. Toimintavuosi oli yhtiön viides osakeyhtiönä. Toiminta osakeyhtiönä on vakiintunut, mutta valtion ammattikorkeakoulutukseen osoitetut rakennemuutos- ja säästötoimenpiteet merkitsevät suuria haasteita ammattikorkeakoululle. Toiminnan ja talouden sopeuttaminen sekä toiminnan arviointi ja toiminnan kehittäminen ovat tärkeitä painopistealueita tulevina vuosina. Koy Pikipruukin kanssa sovitut periaatteet ja asetetut vaatimukset ja tavoitteet ovat toteutuneet tilikauden aikana. Vuokra-asuntojen kysyntä on ollut vilkasta toimintavuoden aikana ja tilikauden päättyessä yhtiön omistamista asunnoista oli 96,3 % (96,0 %) vuokrattuina. Palosaaren Yrityskeskus Oy:lle asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet tilikauden aikana. Tilikauden toiminta on ollut vakaa. Yhtiöllä ei ole yksittäisiä

40 37 kovin suuria vuokralaisia, joten yhtiön asiakasriski ei ole kovinkaan suuri. Yhtiön taloudellinen asema on melko vahva. Vaasan Asumisoikeus Oy:lle asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet tilikauden aikana. Tilikauden toiminta on ollut vakaa ja yhtiön taloudellinen asema on parantunut. Ab Stormossen Oy:stä tuli osa kaupunkikonsernia vuoden 2013 alusta seurauksena Vaasan ja Vähänkyrön kuntaliitoksesta. Vuoropuhelu omistajakuntien kanssa on ollut aktiivista ja erityisesti Vaasan kaupungin kanssa on aktiivisesti valmisteltu biokaasuhanketta, jonka tavoitteena on biokaasun jalostamista liikennekäyttöön. Vähänkyrön Vuokratalot Oy:lle asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet tilikauden aikana. Tilikauden toiminta on ollut vakaa ja yhtiön taloudellinen asema ei ole muuttunut olennaisesti. Konsernia koskevat olennaiset tapahtumat Vaasan ammattikorkeakoulu Oy Vaasan kaupungin ammattikorkeakoulun toiminta siirrettiin Oy Vaasan ammattikorkeakoulu Vasa yrkeshögskola Ab:lle ja vuosi oli yhtiön viides toimintavuosi. Valtioneuvosto on myöntänyt toimiluvan ammattikorkeakoululle. Yhtiön pääomistaja on Vaasan kaupunki. Yhtiön muut omistajat ovat Vaasan yliopisto, Pohjanmaan liitto ja Pohjanmaan kauppakamari. Toiminnallisesti Oy Vaasan ammattikorkeakoulu Vasa yrkeshögskola Ab:n suurimmat haasteet vuonna ja myös muutaman seuraavan vuoden aikana liittyvät Suomessa meneillään olevaan korkeakoulujen rakenteelliseen kehittämiseen. Ammattikorkeakoulujen toimiluvat uudistettiin vuoden alusta. Uuden toimiluvan mukaan Vaasan ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkintokieli on suomi. Ruotsinkieliset liiketalouden ja matkailun aloituspaikat siirrettiin ruotsinkielisille ammattikorkeakouluille. Ammattikorkeakoulujen uuden rahoitusmallin mukaan rahoitus määräytyy saavutettujen tulosten perusteella. Koy Palosaaren Kampus Vaasan kaupunki ja kuntayhtymä SÖFUK ovat solmineet aiesopimuksen Palosaaren ja Kuninkaankartanon kampusten toteuttamisesta. Aiesopimus on hyväksytty kaupunginhallituksessa Tavoitteena on keskittää Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian toiminta Vaasassa Palosaarelle. Kaupunginvaltuusto on päättänyt perustaa kiinteistöosakeyhtiön hallinnoimaan ammattikorkeakoulujen käyttöön tulevia tiloja. Yhtiö on aloittanut liiketoimintansa vuonna 2012 ostamalla Wolffintie 33 ja Wolffintie rakennukset. Vuonna 2013 yhtiö on ostanut Wolffintie tilat SÖFUK:lta. Koy Palosaaren kampuksen peruskorjausohjelmasta valmistui I vaihe Wollfintie 30 toimintavuoden aikana. Wolffintie 30 II vaihe valmistuu vuoden 2015 aikana ja Wolffintie Medibothnian saneerausrakentaminen käynnistyy keväällä Mittava peruskorjaushanke valmistuu vuoden 2017 alussa.

41 38 Vaasan Sähkö Oy Vuosi oli edellisen vuoden tavoin poikkeuksellisen lämmin, joten energian kulutus ei oleellisesti kasvanut. Sähkön markkinahinta laski edelleen, kuten myös sähköenergian asiakashinnat. Konsernin liikevaihto laski sähkökaupan vetämänä huolimatta muiden liiketoimintojen kasvusta. Investoinnit osakkuusyhtiö EPV-Energian kautta toteutettaviin tuotantokohteisiin jatkuivat vuonna. Vuorossa olivat Vaasan Torkkolan tuulivoimapuisto ja Raahen terästehtaan yhteyteen rakentuvan Ravolan voimalaitos. Torkkola valmistuu alkuvuodesta 2015 ja Ravola vuoden 2016 aikana. Valmistautuminen LNG:n käyttöön tulevaisuudessa aloitettiin osallistumalla Tornion terminaalihankkeeseen. Vaasan Sähkön uusi toimitalo valmistui joulukuussa ja on asteittain otettu Vaasan Sähkön ja Vaasan Sähköverkon sekä EPV Energian henkilökunnan käyttöön. Monivuotinen investointiohjelma Palosaaren sillan kupeessa sijaitsevalle vanhalle voimalaitosalueelle on saatettu loppuun. Koy Pikipruukki Yhtiön vuokra-asuntojen kysyntä säilyi lähes samanlaisena kuin edellisvuonna. Asuntojen käyttöaste on säilynyt hyvällä tasolla toimintavuoden aikana. Yhtiön taloudellinen tilanne on myös kohtuullinen. Tilikauden aikana yhtiö on solminut Vaasan kaupungin kanssa aiesopimuksen kuuden palvelutalon rakennuttamisesta, jonka johdosta rakennuttamistoiminnan painopiste on vanhusten palvelutalojen rakennuttamisessa. Tilikauden aikana kasvoi yhtiön omistama asuntomäärä Sorsantie 12:n ja Tehtaankatu 3:n hankkeiden valmistuttu seuraavasti: 60 vanhusten palveluasuntoa, 19 invalidien palveluasuntoa, 63 vuokra-asuntoa. Kiinteistö Oy Vaasan Teatteriparkki Yhtiön perustamiskokous pidettiin , jonka jälkeen pysäköintilaitoksen rakentaminen ns. teatterikorttelissa aloitettiin. Pysäköintilaitos valmistui rakennusaikataulun ja kustannusarvion mukaisesti joulukuussa aikana. Pysäköintilaitos on vuokrattu kaupungin Kuntatekniikalle. Ab Stormossen Oy Yhtiö on lähtien osa Vaasan kaupungin konsernia Vaasa-Vähäkyrö kuntaliitoksen seurauksena. Vuosi 2013 oli yhtiön 27 toimintavuosi. Stormossenin toimintaperiaatteena on ylläpitää kustannustehokasta ja korkean palvelutason jätehuoltoa, joka huomioi kestävän kehityksen. Stormossen omistaa vajaan kolmanneksen jäte-energialaitoksesta Westenergy Oy:sta jonka tuottama höyry käytetään sähkön ja kaukolämmön tuotantoon. Stormossen on yhdessä Vaasan kaupungin kanssa päättänyt aloittaa biokaasuhankkeen, jonka tavoitteena on biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Vähänkyrön Vuokratalot Oy Yhtiö on lähtien osa Vaasan kaupungin konsernia Vaasa-Vähäkyrö kuntaliitoksen seurauksena. Asuntojen käyttöaste vuonna oli 93,4 %. Tyhjiä asuntoja oli vuoden lopussa 8 kpl, vuoden aikana sisään muuttoja on ollut 51 kpl, pois muuttoja 48 kpl.

42 39 Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kiinteistö Oy Pikipruukki Yhtiö laajentaa asumispalvelujen tarjontaa rakennuttamalla omistukseensa vanhusten palveluasuntoja uusien palvelutalojen rakennuttamisen myötä. Tilikauden aikana yhtiö on solminut Vaasan kaupungin kanssa aiesopimuksen kuuden palvelutalon rakennuttamisesta, jonka johdosta rakennuttamistoiminnan painopiste on vanhusten palvelutalojen rakennuttamisessa. Yhtiön toiminnan painopiste tulee lähivuosina olemaan palvelutalojen uudisrakennuttamisessa ja vuokratalojen saneerauskohteiden rakennuttamisessa sekä nykyisen asunto- ja kiinteistökannan parantamisessa vastaamaan asiakkaiden lisääntyviä vaatimuksia. Vaasan Sähkö Oy Energiamarkkinoiden päällekkäiset poliittiset ohjausmekanismit ovat muodostuneet ener giayhtiöille merkittäväksi liiketoimintariskiksi. Tuettu sähkön tuotanto on pudottanut markkinahintaa siten, että aidosti markkinaehtoiset tuotantoinvestoinnit Euroopassa ovat pysähtyneet. Vaasan Sähkö tulee merkittävästi hidastamaan investointejaan saatuaan keskeneräiset päästöttömän sähköntuotannon investointinsa valmiiksi. Vaasan Sähkön suhteellinen kilpailuasema on vahva, vaikkakin näkymät energiamarkkinoilla ovat viime aikoina heikentyneet. EU:n vuotta 2030 koskevat energialinjaukset antavat tukea Vaasan Sähkön EPV Energia Oy:n kautta tekemille investoinneille päästöttömään sähkön tuotantoon. Vaasan sairaanhoitopiiri Hallituksen lakiesitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä oli tarkoitus antaa eduskunnalle vuoden 2015 alussa. Esitys ei läpäissyt perustuslakivaliokunnan käsittelyä ja laki jäi käsittelemättä eduskunnassa. Toteutuessaan lakiesitys olisi tuonut mukanaan hyvin ratkaisevia muutoksia sairaanhoitopiirin vastuualueeseen ja toimintaan. Sairaanhoitopiiri on toimintavuoden aikana yhdessä kuntien kanssa päivittänyt terveydenhuollon järjestämissuunnitelman. Strategiatyöhanke VKS 2025, jossa on tarkoitus laatia erikoissairaanhoidon konsepti- ja toimintasuunnitelma sekä investointisuunnitelma käynnistettiin. Keskussairaalan uusi Y-rakennus valmistui alkuvuodesta ja kuntien yhteispäivystys aloitti toimintansa uusissa tiloissa vuoden lokakuussa. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kaupunkikonsernin ohjauksesta ja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen asianmukaisuudesta ja tuloksellisuuden valvonnasta vastaavat konsernijohtoon kuuluvat kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja, toimialajohtajat, talousjohtaja ja konsernipalvelujohtaja (hallintosääntö 41 ). Kaupungin konserniohjeella luodaan puitteet ensisijaisesti Vaasan kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukselle kaupungin tavoitteiden mukaisesti. Ohjetta sovelletaan soveltuvin osin myös osakkuusyhteisöjen ja kuntayhtymien omistajaohjauksessa. Konserniohjeella pyritään yhteisöjen ohjauksen yhtenäistämiseen, toiminnan läpinäkyvyyden lisäämiseen, kaupungin yhteisöistä saaman tiedon laadun parantamiseen ja tiedonkulun tehostamiseen. Kaupunginhallituksen asettama toimikunta valmisteli uutta konserniohjetta toimintavuoden aikana. Valtuusto kuitenkin palautti konserniohjeen

43 40 uuteen valmisteluun uuden kuntalain säädökset huomioiden. Merkittävimpien riskien hallitsemiseksi lautakunnissa, johtokunnissa ja konserniyhteisöissä seurataan säännöllisesti ennalta sovittuja mittareita, tavoitteiden toteutumista sekä niihin liittyviä riskejä. Merkittävimmät riskit arvioidaan ja synkronoidaan niitä koskeva vastuunjako, seuranta ja toimenpiteiden aikataulutus. Sisäisessä valvonnassa ei ole havaittu olennaisia puutteita tai virheitä. Johtamis- ja hallintojärjestelmä on pääosin asianmukainen. Kaupunginvaltuusto määrittelee omistajapolitiikan linjaukset ja valtuusto hyväksyi toimintavuoden aikana uudet omistajapoliittiset linjaukset. Valtuusto hyväksyy kuntalain mukaan vuosittaisissa talousarvioissa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä valvoo osaltaan niiden toteutumista. Vuoden 2015 talousarviossa tavoiteasetantaa on uudistettu ja laajennettu kattamaan kaikkia konserniyhteisöjä. Kaupunginhallitus johtaa ja ohjaa Vaasan kuntakonsernia sekä valvoo, että konsernin osat toimivat valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginjohtaja ja kaupungin johtoryhmän jäsenet seuraavat konserniyhteisöjen toimintaa ja tavoitteiden toteutumista päätetyn työnjaon mukaisesti. Tehtävä suoritetaan ensisijaisesti konserniyhteisöjen hallitustyöskentelyn kautta. Taloustoimi arvioi konsernirakenteen kehittämistarpeita ja valmistelee konsernirakenteen muutoksia. Kaupunginhallitus on antanut yhtiö- tai vuosikokousedustajille tarvittavat ohjeet mm. yhteisöjen hallitusten jäsenten ja tilintarkastajien valinnasta. Keskeisten yhteisöjen hallituksissa on kaupungin johtoryhmästä valittu täysivaltainen jäsen. Ohjeiden anto tytäryhteisöille on ollut riittävää ja tiedonkulku on järjestetty asianmukaisella tavalla. Keskeisten tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuutta ja taloudellista asemaa on tilinpäätöksen lisäksi seurattu kerran vuodessa erillisenä selontekona kaupunginhallitukselle. Keskeisten tytäryhteisöjen kanssa käydään tulosneuvottelut vuosittain. Neuvotteluissa käydään läpi mm. edellisen vuoden toiminta ja talous, yhtiön taloudellinen ja toiminnallinen tilanne sekä tulostavoitteet. Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi on ollut pääosin toimivaa. Tytäryhteisöjen tilinpäätöksistä on mm. laadittu erillinen yhteenveto kaupunginhallitukselle. Konsernitavoitteiden asettelu ja seuranta on pääosiltaan tarkoituksenmukaista ja riittävää. Konserniohjetta on noudatettu asianmukaisesti. Kaupunginhallituksen sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat toimintalinjat ja konkreettiset kehittämistoimet taloussuunnittelukaudella ovat seuraavat: 1) Kaupunkikonsernin tuloksellinen kokonaisjohtaminen edellyttää valvonnan ja riskienhallinnan säännöllistä arviointia/konkretisointia ja päivittämistä. 2) Riskienhallintasuunnitelmien laadinta ulotetaan koko kaupunkikonserniin. Kaupungin vakuutukset on kilpailutettu ja osittain ulotettu myös konserniyhteisöihin. Samoin rahoitusriskejä on osittain analysoitu konsernitasolla. Riskienhallintaa kehitetään systemaattisempaan suuntaan niin, että toimenpiteet kattavat myös kaupunkikonsernin. 3) Kaupungin talouden tasapainottamiseksi ja tuotantorakenteiden tervehdyttämiseksi valvontaa ja riskienhallintaa suunnataan poikkihallinnollisiin laadunvarmistusprosesseihin. Kaupunkikonsernin resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä ja tasapainoa edistetään säännöllisellä arvioinnilla ja mittarianalyysien kautta.

44 41 V A A S A N K A U P U N K I E M O ASUNTO- JA KIINTEISTÖYHTIÖT TOIMITILAYHTIÖT MUUT YHTIÖT Omistus- Omistus- Omistus- Tyttäret osuus Tyttäret osuus Tyttäret osuus Koy Pikipruukki, 100 % Oy Klemetinkaari 61,9 % Vaasan Sähkö Oy, 99,9 % joka omistaa: Palosaaren Yrityskeskus Oy 100 % joka omistaa: - As.oy Pitkänlahdenkatu % Oy Vaasan Pysäköinti 100 % - Ravera Oy 100 % - As.Oy Vaasan Asemakatu % Koy Vaasan Myllynranta 100 % - Vaasa Sähköverkko Oy 100 % Koy Cargo Apron 80,8 % - VS Tuulivoima Oy 100 % Koy Sekahaku 53 % Kova Login Oy 60 % - EPV Energia Oy 42,6 % Oy Vaasan Asumisoikeus 100 % Koy Palosaaren Kampus 100 % - Oy Enerit Ab 34,6 % As.oy Teeriniemenkatu % Koy Teatteriparkki 100 % - Smedsby Värmeservice Ab 20 % As.oy Vaasan Kråklundinkatu 100 % Stormossen Oy 54,3 % Koy Vaasan Mäntyhovi 70 % Vaasanseudun Kehitys Oy 58,1 % Vähänkyrön Vuokratalot Ki Oy 100 % Vaasan Ekolämpö Oy 65,0 % Osakkuusyhtiöt Vaasan Ammattikorkeakoulu Oy 74,0 % Osakkuusyhtiöt Vaasanseudun Matkailu Oy 54,1 % Fast.ab Formansgatan % As.oy Koppelonkatu 2 31,1 % Oy Vaasa Parks Ab 40,8 % Osakkuusyhtiöt As.oy Perämiehenkatu 26 22,2 % joka omistaa: Pohjanmaan Expo 30,2 % Bost.ab Vasa Stationsgatan 44 24,2 % - Koy Vaasan Yrittäjänkatu % Tutkimuskeskus Conradi Oy 50,0 % - Koy Vaasan Producta II 100 % Oy Merinova Ab 39,6 % - Koy Circle House 100 % Kyrönmaan Jätevesi Oy 50,0 % Koy Palosaaren laboratoriot 43 % NLC Ferry Oy Ab 50,0 % Koy Ritz 25,1 % Koy Vaasan Ylioppilastalo (PYK) 50,0 % KUNTAYHTYMÄT Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 15,58 % Vaasanseudun Areenat Kuntayhtymä 70,77 % Kårkulla samkommun 5,92 % Pohjanmaan Liitto - Österbottens förbund 40,85 % Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 54,07 % Sv. Österbottens förbund för utbildning och kultur, 21,81 % johon kuuluvat: Yrkesakademin i Österbotten KulturÖsterbotten Wasa Teater

45 42 9. KUNTAKONSERNIN TILINPÄÄTÖS 9.1 Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuoto ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot 0-5 Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Toimintatuotot % toimintakuluista Vuosikate % poistoista Vuosikate /asukas Kunnan asukasmäärä Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * toimintatuotot / toimintakulut Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * vuosikate / (suunnitelman mukaiset poistot + arvonalentumiset)

46 Konsernin rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten lisäys / vähennys Myyntivoitot Myyntitappiot Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulo Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Investointien tulorahoitus % 41,6 37,0 Pääomamenojen tulorahoitus % 26,8 28,3 Lainahoitokate 0,8 1,2 Kassan riittävyys (pv) 10,2 17,1 Investointien tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus = 100 * vuosikate / (investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys + lainanlyhennykset) Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 pv * rahavarat / kassasta maksut tilikaudella

47 Konsernitase ja taseen tunnusluvut VASTAAVAA 2013 VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Arvonkorotusrahasto Muut pitkävaikutteiset menot Muuto omat rahastot Liittymismaksut Edellisten tilikausien yli- / alijäämä Ennakkomaksut Tilikauden yli- / alijäämä Yhteensä Yhteensä Aineelliset hyödykkeet VÄHEMMISTÖOSUUS Maa- ja vesialueet Maa- ja vesialueiden arvonkorotukset POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Rakennukset Kertynyt poistoero Rakennusten arvonkorotukset Vapaaehtoiset varaukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Yhteensä Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat PAKOLLISET VARAUKSET Liittymismaksut 5 5 Eläkevaraukset Yhteensä Muut pakolliset varaukset Yhteensä Sijoitukset Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyhteisö TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut osakkeet ja osuudet Osakkeiden ja osuuksien arvonkorotukset VIERAS PÄÄOMA Muut lainasaamiset Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Muut saamiset Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Ennakkomaksut 0 0 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Yhteensä Lyhytaikainen koroton vieras pääoma TOIMEKSIANTOJEN VARAT VASTATTAVAA YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Konsernitaseen tunnusluvut Saamiset Omavaraisuusaste % 39,8 % Pitkäaikaiset Suhteellinen velkaantuneisuus% 89 % Lyhytaikaiset Kertynyt yli-/alijäämä Kertynyt yli-/alijäämä /asukas 705 Rahoitusarvopaperit Konsernin lainakanta , 1000 euro Konsernin lainakanta , euro /asukas Rahat ja pankkisaamiset Konsernin lainasaamiset euro Kunnan asukasmäärä VASTAAVAA YHTEENSÄ Konsernin henkilöstömäärä Omavaraisuusaste = 100 * (omapääoma + vähemmistöosuus + konsernireservi + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus = 100 * (vieras pääoma - saadut ennakot) / käyttötulot Konsernin lainakanta = vieras pääoma - (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) Konsernin lainasaamiset = sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset

48 Kaupungin taseen ja konsernitaseen suurimmat poikkeamat Aineelliset hyödykkeet, ero 31,9 milj. euroa, josta Pikipruukin osuus on 2,1 milj. euroa, Vaasan Sähkö 11,5 milj. euroa, Palosaaren Kampus 7,5 milj. euroa, Teatteriparkki 4,7 milj. euroa ja Vaasan Sairaanhoitopiiri 4 milj. euroa Sijoitukset, ero 18,2 milj. euroa, josta kaupungin osuus on 2,1 Vaasan Sähkön osuus 16,1 milj. euroa. Rahat ja pankkisaamiset, ero -17,5 milj. euroa, josta suurimpina erinä kaupungin osuus - 4,8 milj. euroa, Pikipruukki -4,3 milj. euroa, Palosaaren Kampus -4,5 milj. euroa ja Vaasan Sairaanhoitopiiri -2,7 milj. euroa. Pitkäaikaiset saamiset, ero 1,3 milj. euroa, josta kaupungin osuus -1,1 milj. euroa. Lyhytaikaiset saamiset, ero 0,7 milj. euroa, josta kaupungin osuus + 2 milj. euroa, Vaasan Sähkö - 0,9 milj. euroa, Teatteriparkki - 1 milj. euroa ja Vaasanseudun Areenat +0,7 milj. euroa Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset, ero 16,9 milj. euroa, josta kaupungin osuus -1,4 milj. euroa, Pikipruukki 1 milj. euroa ja Vaasan Sähkö 16,9 milj. euroa. Vieras pääoma, ero 42,3 milj. euroa, josta kaupunki 33,7 milj. euroa, Pikipruukki -3,2 milj. euroa, Vaasan Sähkö 13 milj. euroa, Palosaaren Kampus 5,8 milj. euroa, Sairaanhoitopiiri -4,7 milj. euroa

49 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Tilikauden tulokseksi muodostui ,99 euroa. Kaupunginhallitus esittää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: Tuloutetaan aikaisempina tilivuosina tehtyjä poistoerovarauksia ,36 euroa. Tuloutetaan oppisopimustoimen rahastosta oppisopimustoiminnan tilikauden tuloksen perusteella ,40 euroa. Tuloutetaan investointivarauksia Vähässäkyrössä tehtyjä investointeja vastaava osuus euroa ja tehdään vastaava poistoerovaraus. Poistoerovarausten lisäysten ja vähennysten nettovaikutus tilikauden tulokseen on ,36 euroa. Vaasan kaupungin tilikauden alijäämäksi muodostuu erien jälkeen ,23 euroa, joka siirretään taseeseen oman pääoman tilikauden ali-/ylijäämä tilille.

50 47 II TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Talousarvion toteutuminen kohdassa selvitetään valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen. 1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1.1 Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Talousarviossa on asetettu Vaasan kaupungin visiosta ja strategiasta sekä kriittisistä menestystekijöistä johdetut valtuustoon nähden sitovat tavoitteet kaudelle 2016, mittarit ja keskeiset toimenpiteet. Valtuustoon nähden sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutumatilanne on esitetty sivuilla Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Liikelaitosten valtuustoon nähden sitovat tavoitteet ja niiden toteutuminen liikelaitoksittain: Vaasan Satama Alkuperäinen talousarvio Muutettu talousarvio Tilinpäätös Korvaus peruspääomasta Liikeylijäämä ilman poistoja Investoinnit netto Vaasan Vesi Alkuperäinen talousarvio Muutettu talousarvio Tilinpäätös Korvaus peruspääomasta Liikeylijäämä ilman poistoja Investoinnit netto Vaasan Aluetyöterveys Alkuperäinen talousarvio Muutettu talousarvio Tilinpäätös Korvaus peruspääomasta Liikeylijäämä ilman poistoja Investoinnit netto Vaasan Talotoimi Alkuperäinen talousarvio Muutettu talousarvio Tilinpäätös Korvaus peruspääomasta Liikeylijäämä ilman poistoja Investoinnit netto Pohjanmaan pelastuslaitos Alkuperäinen talousarvio Muutettu talousarvio Tilinpäätös Pelastustoimi Kuntaosuudet Korvaus peruspääomasta Liikeylijäämä ilman poistoja Investoinnit netto vähint

51 48 Ensihoitopalvelut Korvaus peruspääomasta Liikeylijäämä ilman poistoja Investoinnit netto Pohjanmaan pelastuslaitoksen johtokunta päätti palauttaa kunnille yhteensä euroa pelastustoimen vuoden ylijäämästä. Liikelaitosten tilinpäätökset, jotka sisältävät myös talousarvion toteutumisvertailut, on esitetty kohdassa V Liikelaitosten tilinpäätökset. 1.3 Keskeisten tytäryhtiöiden tavoitteet ja niiden toteutuminen Keskeisten tytäryhtiöiden valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen on esitetty kohdassa Kuntakonsernin toiminta ja talous, sivuilla

52 VAASA POHJOLAN ENERGIAPÄÄKAUPUNKI MITEN HOIDETAAN LUPAUS TAVOITE Maailman onnellisimmat ja terveimmät kuntalaiset Luotettavat palvelut Palveluprosessien johtaminen Palvelualtis, ammattitaitoinen henkilökunta Vapaa-ajan mahdollisuudet Rikas ja monipuolinen kaupunkikulttuuri: Vaasassa tapahtuu Kansalaisraatitoiminta Innovaatioosaaminen Monimuotoiset, asiakaslähtöiset elinkaaripalvelut Toimiva palveluverkosto Tontti tunnissa, kilpailukykyinen tonttitarjonta Saavutettavuus ja toimiva logistiikka Houkuttelevat ja toimivat toimintaympäristöt Tehokas ja oikea-aikainen päätöksentekoprosessi yhden luukun periaate Yritysten tarpeiden ymmärtäminen Pitkäjänteinen, strateginen elinkeinopolitiikka Kaupungin, korkeakoulujen ja yritysten yhteistyö Logistiikkakeskukset Tonttivaranto Yhteisöjen arvostus Järjestöjen tarpeiden tunnistaminen Suunnatun viestinnän tehostaminen Aito kumppanuus Vuorovaikutteinen asiantuntijuus Uudet, innovatiiviset yhteistoimintamallit Tieto järjestöjen osaamisista / resursseista Rahoitus KUNTALAISET YRITYKSET YHTEISÖT

53 TAVOITTEET MITTARIT MITTARIN TOTEUTUMINEN VETOVOIMAISUUS Alueen vetovoimaisuuden kehittäminen Väestönkasvu/v/edellinen vuosi, Uusien yritysten lukumäärä Yritysten tuottamat uudet työpaikat Yhteisöverokertymä /asukas, (tavoite top 6 joukossa) Yhteisöverokertymä / verokertymä (tavoite 15% koko verokertymästä) Väestönkasvu (>1%/vuosi) Valtakunnallisten tapahtumien määrä Kulttuuri- ja vapaa-ajan tilaisuuksien osallistujamäärän nousu >1%/vuosi +680 v. (ennakkotieto) ja keskimäärin +604 as./vuosi (virallinen tieto). +66 kpl Q1/2013 Q2/. Työpaikkojen määrän muutos v.2012 (suluissa ): Yksityinen sektori -33 (+2 864), yrittäjät +5 (+139), kunta ja kuntayhtymät +61 (+1 188), valtio +6 (-349), Valtioenemmistöinen Oy -13 (+85) työpaikkatiedot julkaistaan 10/ / asukas (6. sija.) v Vuoden tiedot julkaistaan marraskuussa. 2013: 14,3 %. 1,03 % v. (ennakkotieto) ja 0,94 % vv kappaletta (26 kpl vuonna 2013). Laskua 7% (kirjaston suljettuna oleminen suurin yksittäinen selittäjä). Edullinen ja kilpailukykyinen yhdyskuntarakenne Asunto-ohjelman mukainen tonttivaranto Kaavavarannon määrä Kaavojen toteutumisaste Palveluverkkoselvitys laadittu Tonttivaranto ja kaavavarannon määrä: Vahvistetuissa asemakaavoissa on sekä asunto- että yritystonttien osalta tarpeen ja kysynnän runsaasti ylittävä määrä kerrosalaa. Mittari poistetaan epätarkoituksenmukaisena. MATO-ohjelma on laadittu. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoselvityksiä on päivitetty MATO-ohjelman laadinnan aikana. Konserniohjauksen ja johtamisen kehittäminen Yhtenäiset tieto- ja raportointijärjestelmät Yhtenäiset ohjeistukset Taloustoimi, henkilöstöpalvelut ja terveyspalvelut ovat yhdistäneet raportoinnin yhteiseen raportointijärjestelmään. Raportointijärjestelmä toimii kaupungin intranetissä. Taloustoimi otti käyttöön verkkokaupan syksyllä. KH käsitteli ja hyväksyi konserniohjeen KV käsitteli ohjeen mutta palautti sen valmisteluun. Tukipalveluselvitystä laaditaan. Korkea työllisyysaste (>75% v. on työllisiä) Työllisten määrä/koko väestö Vaasan työllisyysaste on 72 % (2013) ja 4. korkein 20 suurimman kaupungin joukossa. Kaupungin työllisyysaste oli 68 % v Toimiva joukkoliikenne Käyttöaste Asiakastyytyväisyys Matkustajien määrä matkustajaa vuonna, matkustajamäärässä lievää laskua vuodesta 2012.

54 TAVOITTEET MITTARIT MITTARIN TOTEUTUMINEN HYVINVOINTI Väestön hyvinvointi Koettu onnellisuus Sairastavuusindeksi Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta Työttömät, (<7 % v. työvoimasta) Mielenterveyden ongelmien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat v, % vastaavanikäisestä väestöstä Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Vaasalaiset kokevat hyvinvointinsa varsin hyväksi. Puolet kuntalaista kokee itsensä onnelliseksi suurimman osan aikaa, hieman suurempi osuus kokee elämänlaadun hyväksi tai erittäin hyväksi. Sairastavuusindeksissä ei muutosta. Vaasan työttömyysaste on 3. alhaisin 20 suurimman kaupungin joukossa, nuorisotyöttömyys alhaisin, työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus kolmanneksi alhaisin. Toimeentulotukea saavien lapsiperheiden osuus lapsiperheistä 10%, kotona yksin asuvien 75 vuotiaiden 89,5%. Asiakkaan osallisuuden ja autonomian edistäminen Peruspalveluiden hyvä saatavuus Henkilöstöresursseja vaativien palvelutapahtuminen määrä Hoito- ja palvelusuunnitelmat Asiakas-/potilastyytyväisyys Määräajat toteutuvat Käyttöaste Henkilömitoitus palveluittain Asiakas-/ potilastyytyväisyys Ei löydy tietoa tässä vaiheessa. Mittaria kehitetään. Mittari poistetaan epätarkoituksenmukaisena. Laki vaatii nykyään, että suunnitelmat laaditaan. Terveysasemien asiakastyytyväisyys 82,6%, hammashoitoloiden 76,4%. Määräajat ovat säädösten mukaiset. Ei löydy tietoa tässä vaiheessa. Mittaria kehitetään. Henkilöstötiedot löytyvät sosiaali- ja terveystoimen vuosittaisesta henkilöstökertomuksesta. TALOUDEN TASAPAINO Järkevä ja tehokas omaisuuden hallinta Velan määrä/asukas Kaavatalouslaskelmat Tilamäärän kehitys Toimitilakustannukset/ vapaat markkinat /as. v. Uusien asuinalueiden aluevertailu tehdään MATOohjelmassa ja kustannuslaskenta tarkentuu kunkin alueen asemakaavan laadinnan yhteydessä. Tilamäärä m2 v., toimitilakustannukset, vapaat markkinat Tulojen kasvattaminen Tulot/v/ edellinen vuosi, omaisuuden myynti, maksut Omaisuuden myynnin toimenpiteet ovat suunnitteilla. Henkilöstörakenteen optimointi Sisäinen valvonta Henkilöstömäärä/ tuotetut palvelut/ muut kunnat Itseoikaisujen määrä 0 Valitusten määrä alle 1 % päätösten lukumäärästä Luotettava vertailu muihin kuntiin vaatii mittarien yhtenäistämistä. Vaasan kokonaishenkilöstömäärä kasvanut 0,8% vuosina Vuonna ja 2013 ei tehty itseoikaisuja. Valitusten määrä

55 52 Kaupunkistrategiassa asetettujen mittareiden saavuttaminen on perustunut talousarviovuotena eräisiin päätoimenpiteisiin (46 kappaletta), joiden tämän hetkinen tilanne on listattuna alla: Vetovoimaisuus Alueen markkinointi energia-alan keskittymänä, energiaklusterin näkyminen katukuvassa. (Uusi seutuportaali avattu, Energy Lab ja wasa Station hankkeet energia-alan showcaseina. Painopistealueen huomioiminen näkyvästi kaupungin tiedotuslehdessä.) Alueen energia-alan diplomi-insinöörikoulutuksen vahvistaminen. Energia-alan osaamisen näkyvä hyödyntäminen osana kaupungin kehittämistä. (Energiaklusterin merkitys erityisesti Smart Cities ja NCN verkostoissa, teknisen toimialan uusiin energiaratkaisuihin pohjautuvat hankkeet.) Panostetaan ruotsin, englannin, venäjän, kiinan, espanjan ja muiden kielten opetukseen kaikilla tasoilla. HR- verkoston luominen kaupungin ja alueen muiden organisaatioiden välille. (Aloitettu koulutusyhteistyöllä.) Yritysten alueelle etabloitumisen mahdollistavan iskuryhmän perustaminen. (Iskuryhmä ei toteutunut, toiminta on tapauskohtaista ja Vasekin kanssa yhteistyössä tapahtuvaa.) Hyvinvointi osaksi Vaasan liikemerkkiä Vaasassa elät 5 vuotta pidempään kuin muualla. (Teema Onnellisuus osana Vasekin Vaasan seutua koskevaa markkinointia.) INKA- ohjelman toteuttaminen, kasvusopimus. (Molemmat toteutettu.) Monipuolisen kaupunkikulttuurin edistäminen: positiivisen pöhinän aikaansaanti. (Uusia pysyviä tapahtumia kuten Polar Soundin Winter Vaasa Festival ja LoudN Promotionsin Vaasa Open Air. Useita suuria ja vuosittain kiertäviä tapahtumia on myös saatu Vaasaan. Tapahtumajärjestäjien infotilaisuudet ja tapahtuma-avustukset.) Kaupunkikeskustan viihtyisyyden ja tapahtumatarjonnan kehittäminen. (Kehittämistoimenpiteet on aloitettu kaupungin, Vaasan seudun Matkailun ja Vaasan Liikekeskustan kanssa.) Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen. (Uusi seutuportaali avattu, elinkeinoelämän ja yliopistojen vuorovaikutus lisääntynyt. Sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikka, opetusterveyskeskushanke, tutkijakoulun käynnistyminen ja sosiaalityön koulutuksen rahoitus, henkilöstön ruotsin- ja englanninkielinen koulutus.) Lentoliikenteen kehittäminen. Päätös liike- ja teollisista tonteista kolmessa kuukaudessa.

56 53 Tehokas kaavoitus ja aktiivinen tonttitarjonta : Asunto-ohjelmassa pysyminen. (Soten tulosalueiden palveluverkkoselvitykset toteutettu, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoselvityksiä päivitetty.) Maankäytön toteuttamisohjelman laadinta. (MATO-ohjelma on laadittu.) Yhteistyön tiivistäminen: kaupunkikehitys, kiinteistötoimi, VASEK, Merinova, VaasaParks. (Epävirallisen yhteistyöryhmän säännölliset kokoontumiset.) Elinkaariajattelun huomioiva palveluverkkoselvitys. Konserniohjauksen selkeyttäminen USO2 hankkeen avulla. (Ei ole toteutunut.) Säästövelvoitteet myös kuntayhtymille ja yhtiöille. Kehittämishankkeiden prosessijohtaminen. (Toteutetaan osana tukipalveluiden selvitysprosessia.) Tietojärjestelmien kehittäminen koskien poikkihallinnollisia järjestelmiä. (Sähköisen asioinnin alusta hankittu. Uuden asiakirjahallintojärjestelmän käyttöönotto aloitettu.) Yritysten toiminta- ja rekrytointimahdollisuuksien pitkäjänteinen ja monialainen edistäminen. Yliopisto- ja korkeakouluyhteistyö. (Elinkeinoelämän ja yliopistojen vuorovaikutus lisääntynyt. Yhteismarkkinointitoimenpiteet opiskelijamarkkinoinnissa toteutettu.) Tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen opetuksessa. (TVT- hankkeen toteuttaminen) Palveluverkkoselvitys. Uusiutuvan energian hyödyntäminen. Hyvinvointi Sähköisen hyvinvointikertomuksen käyttöönotto. (Otettu käyttöön, mittariston kehittäminen jatkuu.) Ennaltaehkäisevän työn vaikuttavuuden lisääminen. (Kesken, edellyttää pitkää seurantaaikaa.) Nuorisotakuun toteuttaminen. (Sote mukana monialaisen viranomaistyöryhmän työskentelyssä, kesätyö- ja harjoittelupaikkojen tarjoaminen.) Yhteistoimintamallit soten ja sivistyksen välillä. Laitoshuollon uudistaminen: painopisteinä tehostettu palveluasuminen, palveluiden kotiin vieminen. (Palvelurakennemuutos avohoidossa ja kotiin annettavissa palveluissa jatkuu. Yksi palvelutalo avattu, yhtä rakennetaan, kahta suunnitellaan. Osastot B ja D suljettu,

57 54 osasto G siirretty kotihoitoon. Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus 90,3%. Kuntoutussairaalan konseptia suunnitellaan. Mielenterveyspalveluiden rakennemuutoksia toteutettu, oppilas- ja opiskelijahuollon johtoryhmä.) Sähköiset palvelut. (Liitytty kansalliseen sähköiseen terveysarkistoon, sähköinen terveystarkastus ja valmennus.) Tietojärjestelmien kehittäminen. (Sotelan päätös asiakasosallisuuden kehittämisestä. Nettiklaara, hammashuollon esitietolomake. Sähköinen ajanvaraus sisältäen tekstiviestimuistutuksen.) Osallistava demokratia. (Maahanmuuttajien World cafe, vammaisneuvoston toimet koskien erityislapsia ja perheitä. KH: päätösten viittomakieliset yhteenvedot verkossa.) Määräajoissa pysyminen. (Toteutunut.) Organisaatiorakenteiden madaltaminen. (Toteutetaan tukipalvelu-uudistuksen yhteydessä, poistamalla erilliset hallintorakenteet ja väliportaat. Luottamushenkilöorganisaation kehittäminen on käynnissä.) Resurssien uudelleenkohdennus. (Tukipalveluselvitys on käynnissä.) Talouden tasapaino Toimitilojen tehokas käyttö. Maaomaisuuden jalostaminen. (Uusien asuinalueiden aluevertailu toteutuu MATOohjelmassa.) Resurssisuunnittelun kehittäminen. Tilojen järkevä ja monipuolinen käyttö. Maksujen ja taksojen korottaminen. Tonttien myynti. Ennakoiva henkilöstösuunnittelu. (Tukipalveluselvitys on käynnissä. Ennakoivan henkilöstösuunnittelun ohjeistus laadittu ja jalkautettu.) Palvelurakenteen kehittäminen. (Tukipalveluselvitys on käynnissä.) Organisaatioiden uudistaminen, hallinnon keventäminen ja poikkihallinnollisten prosessien tehostaminen (Tukipalveluselvitys on käynnissä. Luottamushenkilöorganisaation kehittäminen.)

58 55 2. TALOUDEN TOTEUTUMINEN Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Toteutumisvertailussa noudatetaan samaa rakennetta. 2.1 Käyttötalouden toteutuminen Valtuusto on talousarviossa vahvistanut määrärahat ja tuloarviot tulosaluetasolla. Tulosaluekohtaiset määrärahat alkuperäisen ja muutetun talousarvion mukaan ja toteutuma tulosalueittain on esitetty hallintokuntien toimintakertomuksissa sivuilla Toteutumavertailu on tehty suhteessa muutettuun talousarvioon. Toimintakertomuksissa on myös esitetty perusteluja suurimmille poikkeamille. Määrärahan sitovuustaso on bruttoyksiköillä toimielintaso, nettobudjetointiyksiköille on vahvistettu sitova nettomeno. Yhteenveto käyttötalouden määrärahojen toteutumasta sitovuustasoittain on esitetty sivuilla Poikkeama sarakkeessa on toteutumaa verrattu muutettuun talousarvioon +merkkinen poikkeama = tulojen toteutuminen yli ja menojen toteutuminen alle talousarvion - merkkinen poikkeama = menojen toteutuminen yli budjetoidun ja tulojen jääminen alle talousarvion

59 56 KÄYTTÖTALOUS Toimielin Tulosalue Sivu Keskusvaalilautakunta 101 Vaalit 58 Tarkastuslautakunta 110 Tarkastustoimi 58 Kaupunginvaltuusto 120 Kaupunginvaltuusto 59 Kaupunginhallitus 130 Kaupunginhallitus Hallintopalvelut Henkilöstöpalvelut Taloustoimi Kaupunkikehitys Kaavoitus Avustukset Jäsenmaksut Osuudet Varausmäärärahat Keskitetysti hallinnoitavat kustannukset Työllistäminen Osuudet eriytetyssä kirjanpidossa oleviin liikelaitoksiin sekä liike- ja maksupalvelutoimintaan kohdistettavat kustannukset 76 Vähänkyrön aluelautakunta 150 Aluelautakunta Yhteispalvelupiste Vähäkyrö Arpeeti 77 Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveystoimen hallinto ja talous Sosiaalityö ja perhepalvelut Koti- ja laitoshoito Terveyspalvelut Erikoissairaanhoito Yhteistoiminta-alue/Laihia 91 Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta Kasvatus- ja opetustoimen hallinto Varhaiskasvatus Perusopetus Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset Kuulaopisto 101 Toisen asteen koulutuslautakunta Toisen asteen yhteinen hallinto Vaasan Lyseon lukio Vasa Gymnasium & Vasa Svenska Aftonläroverk Vaasan ammattiopisto Vaasan aikuiskoulutuskeskus 108 Oppisopimustoimen johtokunta 320 Oppisopimuskoulutus 110 Vaasan työväenopiston johtokunta 330 Vaasa-opisto 110 Direktionen för Arbis 340 Vasa arbetarinstitut 112

60 57 Toimielin Tulosalue Vapaa-aikalautakunta Vapaa-aikalautakunnan hallinto ja talous Liikuntaosasto Liikuntapaikkaosasto Nuoriso-osasto 118 Museolautakunta Pohjanmaan museo Tikanojan taidekoti ja Kuntsin modernin taiteen museo 121 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Hallinto- ja talouspalveluyksikkö Kulttuurikeskus Kirjastotoimi 126 Teatteri- ja orkesterilautakunta Vaasan kaupunginorkesteri Vaasan kaupunginteatteri 128 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Ympäristölaboratorio Terveysvalvonnan yhteistoiminta-alue Eläinlääkintähuollon yhteistoiminta-alue 132 Tekninen lautakunta Yhteispalvelut Kiinteistötoimi Kuntatekniikka Vaasan Tekniset palvelut Vaasan Siivouspalvelut Vaasan Ruokapalvelut 141 Vaasan seudun jätelautakunta 580 Vaasan seudun jätelautakunta 142

61 VAALIT Toiminta-ajatus Kunnan keskusvaalilautakunta toimittaa ne tehtävät, mitkä sille vaalilain mukaan erikseen kuuluvat. Valtiollisissa vaaleissa keskusvaalilautakunnan huolehtii kaikista vaalien käytännöllisistä valmistelutöistä sekä ennakkoäänestyksen toimittamisesta ja ennakkoäänestyksen tarkastamisesta. Kunnallisvaaleissa kunta hoitaa myös ehdokasasettelun ja vaalien tuloksen vahvistamisen. Tavoitteiden toteutuminen Keskusvaalilautakunta järjesti vuonna europarlamenttivaalit. Äänestysaktiivisuus vaaleissa Äänioikeutetut Europarlamenttivaalit Ennakkoon äänestäneet Vaalipäivänä äänestäneet Äänestäneet yhteensä Koko maa (17,4 %) (23,6 %) (41,0 %) Vaasa (17,0 %) (27,0 %) (44,0 %) Äänestysprosentti Vaasassa oli korkeampi kuin koko maassa, kun otetaan huomioon Suomessa asuvat suomalaiset ja muut EU -kansalaiset. Talouden toteutuminen Valtio korvasi europarlamenttivaalien ennakkoäänestyksestä aiheutuneita kuluja eli 2,00 /äänioikeutettu. Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Keskusvaalilautakunnalla ei ole vakituista henkilöstöä vaan se valitsee itselleen vaalia varten sihteerin. Lisäksi ennakkoäänestykseen ja äänestyspäivän äänestykseen palkataan tarvittavaa tilapäistä henkilökuntaa. TARKASTUSLAUTAKUNTA 110 Tarkastustoimi Toiminta-ajatus Kaupunginvaltuuston alainen tarkastuslautakunta huolehtii valtuuston toimikautta vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä ja valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat. Tarkastustoimi arvioi valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista ja kaupungin palvelutoiminnan tarkoituksenmukaista järjestämistä.

62 59 Tavoitteiden toteutuminen Tarkastustoimi arvioi vuosittain valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteumista tarkastuslautakuntaan nähden sitovien tavoitteiden mukaisesti. Tarkastustoimelle asetetut tavoitteet toimintavuodelle ovat toteutuneet. Vaasan kaupungin tarkastuslautakunta on toimintavuoden aikana voittanut vuoden arviointikertomus kilpailun sarjassa kunnat yli asukasta. Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Arviointikertomus vuodelta 2013 Toteutunut Arviointisuunnitelma Toteutunut Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Henkilöstöriskien hallinta Toteutunut Toimintamenot ja tulot Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Toimintavuonna tarkastuslautakunta järjesti yhteensä 9 kokousta. Toimintoja on voitu edelleen kehittää niin, että taloudellisia menoja kyettiin rajaamaan yhdistyneessä tarkastustoimessa erittäin hyvin. Toimintakulujen toteuma on 97,8 % talousarviosta. Vaikka toimintavuoden aikana on ulkoisia palveluita ollut huomattavasti vuotta 2013 enemmän, ovat vuoden 2013 tilinpäätöksestä toimintamenot kasvaneet vain 0,4 %. Lakisääteisiä tilintarkastuspalveluita on vuoden aikana laskutettu 92,15 pv (sopimus alkaen 80 pv, toimintavuonna 2013 laskutus 72,7 pv). Tilintarkastuspalveluita on toimintavuoden aikana lisätty tilapäisesti kaupungin laskentajärjestelmästä johtuvien ongelmien vuoksi. Henkilöstö Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset 2-2 KAUPUNGINVALTUUSTO 120 KAUPUNGINVALTUUSTO Toiminta-ajatus Kaupunginvaltuusto toimii kaupungin ylimpänä päätöksentekoelimenä, päättää Vaasan toiminnan suuntalinjoista sekä kuntalaisille järjestettävien palveluiden määrästä ja laadusta. Valtuusto hyväksyy talousarviossa ja -suunnitelmassa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kaupungin toimialoille sekä päättää toiminnan rahoituksesta. Kaupunginhallitus vastaa kaupunginvaltuuston päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Kaupunginvaltuuston valitsemat lautakunnat järjestävät palvelut valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Valtuusto vuosina on 67 jäseninen. Tavoitteiden toteutuminen Valtuusto hyväksyi kesäkuun kokouksessaan päivitetyn kaupunkistrategian. Marraskuun kokouksessa vahvistettiin talousarvio ja taloussuunnitelma sekä niihin liittyvät sitovat tavoitteet toimialoille ja palveluille.

63 60 Keskeiset talouden tunnusluvut Tunnusluku TP 2013 TA TP Valtuuston kokoukset ja seminaarit lkm Päätökset lkm Kustannukset / kokous Kustannukset / asukas 8,95 5,84 6,30 Vaasan kaupunginvaltuustoon nähden sitovien toiminnan tavoitteiden toteutumat on esitetty sivuilla Toimintamenot ja -tulot Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 28 KAUPUNGINHALLITUS Keskushallinnon henkilöstömäärä Henkilöstö Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset Määräaikaiset Työllistetyt KAUPUNGINHALLITUS Toiminta-ajatus Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitus valvoo kaupungin etua sekä hoitaa kaupungin ulkoisia suhteita. Kaupunginhallitus reagoi aktiivisesti toimintaympäristön muutoksiin. Tavoitteiden toteutuminen Kaupunginhallitus joutui vuoden aikana paneutumaan talouden säästöjen aikaansaamiseen heikentyvästä taloustilanteesta johtuen. Sekä talousraportointi että henkilöstöraportointi saatiin käyttöön tilikauden aikana. Kaikissa toimintamenoissa pyrittiin myös säästöihin ja nämä yhdessä toivatkin tulosta kaupungin omassa toiminnassa. Alijäämä kasvoi huomattavasti tilikauden aikana johtuen erikoissairaanhoidon menokehityksestä. Myös korkea investointitaso ja poistosuunnitelman muutos kasvattivat merkittävästi suunnitelman mukaisia poistoja. Rakenteellisia muutoksia valmisteltiin ja mm. vanhustenhoidon rakennemuutos ja tukipalvelu-uudistus etenivät tilikauden aikana. Tavoitteet toteutuivat pääosin suunnitellusti, vaikka epävarma taloustilanne heijastui vahvasti myös kaupungin toimintaan. INKA-ohjelman toteutus alkoi tilikauden aikana. Kuntajakoselvityksen loppu-

64 61 raportti luovutettiin selvitysalueen kunnille joulukuussa ja päätökset kuntarakenteesta tehdään vuoden 2015 aikana. PR-toiminnan tilaisuuksien (63) ja osallistujien (6735) määrä jatkoi vähentymistään. Keskeiset taloudelliset tunnusluvut Tunnusluku TP 2013 TA TP Hallituksen kokoukset lkm Päätökset lkm Kustannukset /asukas 17,93 15,27 15,37 Muut tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Kaupungin ja kaupunkikonsernin johtaminen siten, että kaupunginvaltuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuvat. Päätöksenteossa huomioidaan - toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, - päätösten yhdensuuntaisuus strategian kanssa, - pääprosessien kehittäminen, - talousarvion toteutumista seurataan kuukausittain ja ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin - tavoitteiden toteutumista seurataan 2 kertaa vuodessa. Kaupungin kehitystavoitteiden toteutumisen seuranta Kaupunkistrategia päivitettiin valtuustossa toukokuussa. Kaupungin pääprosesseja ja organisaatiota on kehitetty mm. luottamushenkilöorganisaatiotoimikunnan ja kaupunginhallituksen linjauksilla. Myös sivistystoimen organisaatioselvitykset valmistuivat vuoden lopulla. Tukipalveluiden laaja kehittäminen aloitettiin ja päätökset linjauksista tehtiin vuoden lopussa. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuma raportoidaan toimintakertomuksessa. Talouden toteutumaa on seurattu kuukausittain kesäkuusta lähtien. Talousjärjestelmän käyttöönoton viivästyminen on vaikeuttanut talousseurantaa tilikauden alussa. Johtamista tukevien ohjaus- ja tietojärjestelmien kehittäminen. Tiedonohjauksen järjestelmistä otettu käyttöön exreport-sovellus talouden, henkilöstöhallinnon ja terveydenhoidon osalta. Omistajaohjauksen kehittäminen suhteessa konserniyhtiöihin, liikelaitoksiin ja kuntayhtymiin. Merkittävimpien kilpailutusten koordinointi. Talousarviolaadinnan ja raportoinnin tietojärjestelmien kehittäminen. Omistajapoliittiset linjaukset on hyväksytty valtuustossa. Yhteistyötä kuntayhtymien ja keskeisten tytäryhtiöiden kanssa on tiivistetty toimintavuoden aikana. Keskitettyä hankintaohjausta on kehitetty tilikauden aikana ja kaupunginhallituksen yleisjaosto on käsitellyt uuden hankintaohjeen suuntaviivoja Kaupungin talousarvioprosessin uudistamista on jatkettu ja kaupunginvaltuusto hyväksyi rakenteeltaan uudistetun talousarvion Raportointijärjestelmän kehittäminen on jatkuva prosessi,

65 62 Konserniohjauksen ja johtamisen kehittäminen Henkilöstörakenteen optimointi Toimintamenot ja -tulot Konserniohjauksen selkeyttäminen USO2 hankkeen avulla. Säästövelvoitteet myös kuntayhtymille ja yhtiöille. Kehittämishankkeiden prosessijohtaminen. Organisaatioiden uudistaminen, hallinnon keventäminen ja poikkihallinnollisten prosessien tehostaminen. Ennakoiva henkilöstösuunnittelu Palvelurakenteen kehittäminen. joka jatketaan hyödyntämällä uutta laskentajärjestelmää. Kuntaliiton ja FCG:n vetämä kaksivuotinen USO2 (Uuden sukupolven organisaatiot) hanke saatiin päätökseen. Uusi konserniohje valmistui, ja sen käsittely alkoi valtuustossa Talouden tasapainottamistyössä asetettiin myös tavoitteet kuntayhtymille. Kehittämishankkeiden johtamisen muutos sisältyy tukipalvelu-uudistukseen. Toimialajohtajamallin kehittäminen ja virastorakenteen purku. Hallinnon tukipalvelu-uudistus (Kh 8.12.). Palkkahallinnon prosessien tehostaminen=auditointi 12/, jatkuu Ennakoivaan henkilöstösuunnitteluun laadittu ohjeistus ja jalkautettu esimiespassissa ja johtoryhmissä, jatkuu Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 42 Kaupunginhallituksen talousarviota on muutettu varausmäärärahojen siirroilla käyttösuunnitelman yhteydessä. Tilinpäätöksen menoihin sisältyvät kaupunginhallituksen varsinaisen toiminnan kustannusten lisäksi myös kuntalain edellyttämistä yhtiöittämisistä (mm. satama) aiheutuneet kustannukset sekä Merenkurkun EU-hankkeen (Midway Alignment of the Bothnian Corridor-hanke) kustannukset ja vuoden aikana saatu rahoitus. 131 HALLINTOPALVELUT Toiminta-ajatus Hallintopalvelut huolehtii kaupunginvaltuuston ja hallituksen sekä kaupunginjohdon ja asiantuntijoiden sihteeripalveluista ja valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävistä. Hallintopalveluiden tehtävänä on myös huolehtia eräiden kaupungin hallinnolle keskitetysti tuotettavien palvelujen ja kaupunkilaisille tarjottavien yhteispalveluiden järjestämisestä.

66 63 Tavoitteiden toteutuminen Kaupunginkanslia Kaupunginkanslian tehtävänä on valtuuston, kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan, toimialajohtajien sekä asiantuntijoiden sihteeri-, valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävät. Kaupunginkanslian tehtävänä on myös koko kaupungin hallintoa koskevien tukipalveluiden kehittäminen mahdollisimman tehokkaaksi. Tukipalvelu-uudistuksen toteuttaminen onkin ollut selkeä painopistealue v.. Kirjattujen asioiden määrä kasvu johtuu kirjaamistoimintojen keskittämisestä keskuskirjaamoon. Tunnusluvut TP 2012 TP 2013 TA TP Järjestetyt työkokoukset lkm Kokouksiin osallistuneet henkilöt yht Julkaisujen määrä Tiedotustilaisuuksien määrä Keskuskirjaamo; kirjatut asiat Kirjattujen asioiden lisäys johtuu kirjaustoiminnan keskittämisestä keskuskirjaamoon vuoden aikana. Talous- ja velkaneuvonta Vaasanseudun talous- ja velkaneuvontapalvelut järjestetään Vaasanseudun kuntien yhteistyönä. Keskimääräinen jonotusaika on ollut noin 22 päivää, joka alittaa selvästi valtakunnallisen 60 päivän tavoitteen. Tunnusluvut TA TP Jonotusaika 42 päivää 22 päivää Atk-osasto Atk-osasto on turvannut hallinnon ja palvelusektorien tarvitsemat tietotekniikka- ja tietoverkkopalvelut riittävällä toimintatasolla ja varmuudella. Uusien kehittämishankkeiden suunnittelu, resursointi ja käynnistäminen sekä käytön tuki (help desk) ovat toteutuneet pääosin suunnitellusti. Tiera Oyltä on hankittu palveluita palvelustrategian linjausten mukaisesti, merkittävimpinä verkkosivuihin liittyvät hankinnat ja sähköisen asioinnin alusta. Tunnusluvut TP 2012 TP 2013 TA TP Palvelimien määrä Virtuaalipalvelimien määrä Työasemien määrä Graafiset palvelut Tulosalueeseen sisältyy nettobudjetointiyksikkönä toimiva graafiset palvelut, jolle on asetettu valtuustoon nähden sitova taloudellinen tavoite. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Graafisten palveluiden taloudellinen tavoite Tavoitetaso talousarviovuonna Tuloslaskelma tasapainossa. Graafisten palveluiden vuoden tavoitteena on nettotulo Tavoitteen toteutuminen Graafisten palveluiden toteutunut nettotulo on Nettolaskelmat on esitetty sivuilla 154.

67 64 Kaupungin kriittisestä menestystekijästä johdettu toiminnan tavoite/periaate Tukipalvelujen kehittäminen tehokkaiksi Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen valmisteluprosessin kehittäminen sekä sujuvuuden turvaaminen Tietotekniikan toimivuuden korkeasta tasosta huolehtiminen. Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Puhelinvaihteen, kielenkääntämön, postituksen ja asiakirjahallinnon kehittäminen vastaamaan paremmin ydinprosessien tarpeita. Atk-osaston palvelutason kehittäminen Sähköisen asioinnin kehittäminen Graafisten palveluiden palveluvalikoima pidetään monipuolisena. Graafisen alan palvelujen tuotannon ja hankinnan keskittäminen/koordinointi. Kehitetään sähköistä päätöksentekoprosessia, asiointia ja tiedonvälitystä. Jatketaan puhelin ja dataliikenteen yhdistämistä ns. VoiP -ratkaisun avulla. Siirrytään puhelinliikenteessä yhä enemmän yhden päätelaitteen käyttöön. Ohjataan ja tuetaan uusien tietojärjestelmien käyttöönottoa (mm. taloushallinto, asiakirjahallinto, terveystoimi). Tavoitteen toteutuma Puhelinvaihteen ja kielenkääntämön palvelutaso on ollut hyvää. Postitus siirtyi kuljetustoimiston hoidettavaksi. Asiakirjahallinnossa otettiin käyttöön uusi asiakirjahallinnon järjestelmä ja kirjaamistoiminnot keskitettiin keskuskirjaamoon. Atk-osasto vaihtoi internet-liittymän operaattoria. Toinen aste ja opetuspuoli sekä hallinto saivat omat internetliittymät. Samanaikaisesti vaihdettiin palomuurijärjestelmä. Sähköisten palvelun alustan käyttöönotto tapahtui vuoden 2015 alussa. Sähköiset palvelut liitetään tähän alustaan vuoden 2015 aikana. Tulos on Asiakastyytyväisyyttä on kartoitettu graafisissa palveluissa ja saatu palaute on ollut erinomaista. Kaupunginhallituksen valmisteluprosessia uudistettiin ja luottamushenkilöiden vaikutusmahdollisuuksia lisättiin. Luottamushenkilöille tarkoitettu Extranet otettiin käyttöön. Puhelinliikennettä ohjataan edelleen VoiP- järjestelmän kautta. Tietotekniikan toiminnan on ollut sujuvaa eikä häiriötilanteita ei ole ollut. Internet operaattorin vaihdon yhteydessä ilmeni joitakin tilapäisiä häiriöitä. Puheliittymien kokonaismäärä on vähentynyt. Päätelaitteiden kartoitus aloitettu tavoitteena vähentää sekä puhelinliittymien että -koneiden määrää. Help-desk tikettien määrä 6145 seuranta. Asiakaspalautteita ei ole kerätty. Taloushallinnon kokonaisjärjestelmän ohjelmisto vaihdettiin. Asiakirjahallinnon sovelluksen osista otettiin käyttöön diaari ja viranhaltijapäätökset.

68 65 Tiedotuksen hoitaminen siten, että kuntalaiset ja eri sidosryhmät saavat riittävästi ja ajantasaisesti tosiasioihin perustuvaa tietoa kaupungin toiminnasta ja palveluista. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Talouden toteutuminen Julkaistaan tiedotuslehti 3 kertaa vuodessa, sekä järjestetään n. 35 tiedotustilaisuutta. Kehitetään yhteispalvelua osana tukipalveluiden tuotantoa. Internetsivujen, intranetin ja extranetin uudistaminen Tiera Oy:n kanssa. Erityisryhmät huomioidaan viestinnässä paremmin. Sosiaalisen median käytön tehostaminen ja interaktiivisuuden kehittäminen verkkoviestinnässä. Päätösviestinnän kehittäminen yhdessä virkamiesten ja luottamushenkilöiden kanssa. Hallintokuntien viestintävastaavien tietotaidon parantaminen. Kriisiviestinnän parempi suunnittelu ja harjoittelu. Hallintotalon turvallisuusriskin ja asiakaspalvelutilojen turvallisuuden parantaminen. Tietojärjestelmäriskien vähentäminen hyväksytyn tietotekniikan varautumissuunnitelman avulla. Tiedotuslehti ilmestyi 3 kertaa. Kaupungin strategian teemat sidottiin lähemmin tiedotuslehden aihevalintoihin ja sisältöön. Tiedotuslehti uudistettiin sisällöltään ja ulkonäöltään nro 3/ lähtien. 45 tiedotustilaisuutta järjestettiin. Palveluvalikoima laajentui Welcome Office toiminnan siirtyessä osaksi Kansalaisinfon toimintaa. Kassatoiminnan osalta yhteistyö laajentui opistojen kurssimaksujen vastaanottamiseen myös Kansalaisinfon kassalla www-sivuilla julkaistiin 245 suom., 229 ruots. ja 13 englanninkielistä tiedotetta. Mediaseuranta käytössä. Vaasa otsikossa osumia: 4537 Extranet otettiin käyttöön. Valmisteltiin uusien www-sivujen käyttöönottoa. Kaupunginhallitus päätti juttusarjaan tehtiin 28 juttua. Kaupunginhallituksen päätöksistä tehtiin vuoden vuoden aikana 20 viittomakielistä videota. Järjestettiin 2 suomenkielistä Kriisiviestintäkoulusta ja 1 ruotsinkielinen tilaisuus. Tietopalvelun turvallisuutta parannettiin. Valmisteltiin tukipalveluuudistuksen yhteydessä tehtäviä turvallisuuden parannuksia. Tietojärjestelmä riskejä on pienenetty mm. uuden palomuurin avulla. Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 510 Toimintamenot ja -tulot sisältävät myös nettobudjetoinnissa olevan graafiset palvelut yksikön, jonka nettovaikutus on

69 66 Muun Hallintopalvelun osalta säästöä on syntynyt täyttämättömistä toimista, viivytetyistä täytöistä ja palkattomista lomista sekä säästöistä esim. kaluston hankinnan, koulutuksen ja toimistotarvikkeiden hankinnan yms. menoissa. 133 HENKILÖSTÖPALVELUT Toiminta-ajatus Vaasa kaupunki on oikeudenmukainen työnantaja. Kaupungin henkilöstöpalveluiden toimintaajatuksena on huolehtia siitä, että kaupungilla on osaava, hyvinvoiva ja oikein mitoitettu henkilökunta, joka tuottaa ja järjestää laadukkaita ja luotettavia hr-palveluja riittävästi ja taloudellisesti. Henkilöstöpalveluiden asiantuntijapalvelut mahdollistavat hyvän työn tekemisen ja tukevat laadukkaiden palveluiden tuottamista kuntalaisille. Tavoitteiden toteutuminen Hr-raportointia on kehitetty tukemaan kaupungin johtamisjärjestelmää. Kehitystyö jatkuu. Ennakoivan henkilöstösuunnittelun käyttöönotto varmistaa optimaalisen henkilöstörakenteen siten, että Vaasan kaupungilla työskentelee oikein mitoitettu ja osaava henkilöstö. Henkilöstösuunnitteluohjeistus on laadittu ja strategia-, talous- ja HR-prosesseja on synkronoitu. Hr-organisaatiota kehitetään osana keskushallinnon tukipalveluiden uudistusta ja työ jatkuu yhdessä muiden keskushallinnon tukipalveluyksiköiden kanssa. Muut tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Ennakoiva henkilöstösuunnittelu Otetaan ennakoiva henkilöstösuunnittelu käyttöön. Ennakoivaan henkilöstösuunnitteluun on laadittu ohjeistus ja jalkautettu esimiespassissa ja johtoryhmässä. Avainhenkilön siirtyminen toiseen yksikköön on hidastanut tavoitteen toteuttamista. Hr-palvelurakenteen kehittäminen Hr-prosessien kehittäminen. Uusi hr-palvelurakenne käyttöön vuoden 2015 aikana, Hrprosessien kehittäminen jatkuu. Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen 1.3. Toimintamenot ja tulot Alkuperäinen talousarvio Keskitetyn rekryn perustaminen. Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Keskitetyn rekry-yksikön suunnittelu aloitettu osana tukipalvelu-uudistusta. Käyttöönotto vuonna Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot Toimintatuloissa ovat työterveyshuoltoon saatavat Kelan korvaukset toteutuneet budjetoitua suurempana.

70 TALOUSTOIMI Toiminta-ajatus Taloustoimen toiminta-ajatuksena on tukea kaupunkikonsernin johtamista ja ohjausta, päätöksentekijöitä ja palveluntuottajia huolehtimalla kaupungin talousohjauksesta, taloushallinto- ja hankintapalveluista, rahoituksesta ja sijoittamisesta, konserniohjauksesta sekä ohjaus- ja seurantajärjestelmien toimivuudesta ja kehittämisestä. Toimintaympäristö Taloustoimi on seurannut valtakunnallisen kuntarakennehankkeen edistymistä ja kehittymistä. Taloustoimi on osallistunut Valtiovarainministeriön asettamaan kuntajakoselvitykseen. Taloustoimi on valmistautunut kuntarakennemuutoksiin tiivistämällä yhteistyötä kuntien, kuntayhtymien ja kuntien omistamien yhtiöiden kanssa. Toimintaprosessien ja tietojärjestelmien kehittäminen on useampana vuonna ollut taloustoimen talousarviotavoitteina. Laskentajärjestelmän käyttöönottoa jatkettiin ja käyttöönottoprojekti päättyi maaliskuussa Laskentajärjestelmä on siten tuotantokäytössä ja koko tilikauden laskenta on suoritettu uudella järjestelmällä. Järjestelmää laajennettiin myös erillisellä raportointityökalulla, jonka kehittäminen jatkuu vuonna Tavoitteiden toteutuminen Tietojärjestelmien kehittämistyötä on jatkettu toimintavuoden aikana. Laskentajärjestelmän lisäksi hankintapalvelukeskus otti käyttöön erillisen kilpailutusjärjestelmän. Konserniohjauksen kehittämistyötä on jatkettu. Kaupunginhallituksen asettama toimikunta valmisteli uutta konserniohjetta ja kuntalain yhtiöittämisvelvoitteen toimenpiteitä. Konserniohje käsiteltiin valtuustossa joulukuussa ja ohje palautettiin. Valmistelu jatkuu tältä osin uuden kuntalain vahvistamisen jälkeen. Uusia perustettuja yhtiöitä ovat Merenkurkun Satamat Oy ja BotniaLab Oy. Kuntalain muutoksen myötä on käynnistetty myös uusia yhtiöittämisselvityksiä eräillä toimialoilla siirtymäsäännösten mukaisesti. Talouspalvelukeskus on laajentanut taloushallinnon palvelut Vaasanseudun matkailu Oy:lle ja BotniaLab Oy:lle. Hankintapalvelukeskus on keskittynyt kasvattamaan sopimuskattavuutta ja ohjeistamaan hallintokuntia hyvissä hankintakäytännöissä. On myös kehitetty uudenlaista auditointiprosessia palveluhankinnoille. Myös yhteistyötä Vaasan Yrittäjien kanssa on pyritty syventämään. Vuoden aikana toteutettiin kuljetuspalveluihin liittyviä selvityksiä ja sairaanhoitopiirin kanssa on tehty varastotoimintoihin kohdistuvaa yhteistyöselvitystä. Kaupunginhallituksen yleisjaoston hyväksymä logistisen optimoinnin projektia jatkettiin toimintavuoden aikana. Määrärahat työlle oli varattu vuonna 2013 mutta aikataulusyistä pääosa työstä suoritettiin vuoden aikana. Kulut vuonna olivat ,14 euroa ja pääosa työstä kohdistui kotihoitoon. Taloustoimi osallistui myös Midway Alignment TEN-T-hankkeeseen. Kaupungin strategiasta johdettu toiminnan tavoite Järkevä ja tehokas omaisuuden hallinta Hallintokunnan keskeiset tavoitteet vuodelle Toimintaprosessien kehittäminen Mittari Palveluiden tuotteistus ja kustannuslaskennan kehittäminen Toteuma Palveluiden tuotteistus ei ole edennyt. Kehittämistoiminnassa on keskitytty laskentajärjestelmän kehittämiseen.

71 68 Konserniohjauksen ja johtamisen kehittäminen Tietojärjestelmien kehittäminen Konserniohjauksen tiivistäminen ja avoimuuden lisääminen Laskentatoimen tietojärjestelmien käyttöönoton jatkaminen Toiminnan ja talouden raportoinnin kehittäminen Hankintaprosessin laajentaminen, selkiyttäminen ja sähköistäminen Konserniraportoinnin ja yhteistyön lisääminen Laskentajärjestelmän käyttöönotto saatiin päätökseen maaliskuussa Käyttöönoton jälkeen työ jatku järjestelmän kehitystyöllä mm. raportoinnin parantamiseksi. Hankintojen sopimuskattavuutta on lisätty. Kilpailutusjärjestelmä on otettu käyttöön ja extranetpalvelua on suunniteltu. Raportointia on laajennettu ja valmistelun sisältöä on kehitetty. Yhteistyön jatkuvuutta on parannettu. Talouden toteutuminen Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Rahoitustulot Poistot KAUPUNKIKEHITYS Toiminta-ajatus Kaupunkikehityksen tehtävänä on ennakoida ja hoitaa aktiivisesti seudullista elinvoimapolitiikkaa, huolehtia aluekehitys- ja seutuyhteistyöstä sekä osallistua alue- ja kaupunkipolitiikkaan liittyviin ohjelmiin. Lisäksi kaupunkikehitys huolehtii kaupunkistrategiaan ja hallinnon kehittämiseen liittyvistä tehtävistä, tuottaa tieto- ja tilastomateriaalia. Uutena tehtävänä on EU-rahoituslähteiden seuranta, arviointi sekä tiedottaminen niistä. Tavoitteiden toteutuminen Kertomusvuonna jatkettiin aiemmin luotujen toimintatapojen seudullista ja valtakunnallista toteuttamista. Vaasa on mukana esimerkiksi seudun ja valtion välisessä kasvusopimuksessa ja Innovatiiviset kaupungit ohjelmassa (INKA). Näiden ohjelmien kautta Vaasan rooli varteenotettavana kansallisena kasvukeskuksena on vahvistunut ja yhteistyötavat kaupungin, elinkenoelämän sekä yliopistojen välillä ovat edelleen kehittyneet. Osana kasvusopimusta aloitettiin myös kansallisen maailmanperintöstrategian kehittäminen, mutta pääasiallisesti toimintavuoden resurssit kohdistuivat TEM:n puolelta kasvusopimusten arvioimiseen ja mahdollisiin jatkotoimenpiteisiin.

72 69 INKA -ohjelmassa tavoitteena on synnyttää korkeatasoista osaamista, uutta liiketoimintaa ja uusia yrityksiä ja tätä kautta luoda uusia työpaikkoja. Ohjelma haastaa kaupunkiseutuja luomaan osaamiseen pohjautuvia liiketoiminnan kehitysympäristöjä ja edelläkävijämarkkinoita. Lähtökohta on tutkimuksen, koulutuksen, yritysten ja julkisen hallinnon tiivis paikallinen yhteistyö ja voimavarojen kokoaminen. Sundom Smart Grid hanke on ensimmäinen INKA-ohjelman hanke, jolle saatiin rahoitus. Wasa Stationin ja Energy Labin rahoitusneuvottelut Tekesin kanssa ovat edelleen kesken ja jatkuvat vuonna Midway Alignment of the Bothnian Corridor -hankkeen tavoitteena on parantaa Pohjois-Ruotsin ja Länsi-Suomen välisiä liikenneyhteyksiä uusien mallien ja kustannustehokkaiden ratkaisujen kautta sekä hyödyntämällä eri logistiikkamuotoja. Euroopan komissio on myöntänyt 6,129 miljoonaa euroa hankkeen ensimmäiselle vaiheelle. Valmistelut toisen vaiheen hakemusta varten jatkuvat. Valtiovarainministeriö päätti kuntarakennelain nojalla määrätä toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Isonkyrön, Korsnäsin, Laihian, Maalahden, Mustasaaren ja Vöyrin kuntien sekä Kaskisten, Kristiinankaupungin, Närpiön ja Vaasan kaupunkien välillä. Kuntajakoselvittäjiksi asetettujen Jan-Erik Enestamin ja Ossi Revon tehtävänä oli laatia selvitys, jonka perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Selvittäjät totesivat lain mukaisten liitosedellytysten olevan olemassa ja tekivät ehdotuksen kymmenen kunnan kuntaliitoksesta. Loppuraportti valmistui , joten sen käsittely kunnissa siirtyi vuoden 2015 puolelle. Vuorovaikutteisen strategiaprosessin edelleen kehittäminen on toteutunut suunnitelman mukaisesti. Kaupunginvaltuusto hyväksyi päivitetyn strategian vuodelle 2015 marraskuussa. Strategiaprosessin sovittaminen budjettiaikatauluun on toteutunut osittain. Työskentely tämän asian sekä uuden kuntalakiehdotuksen asettamien vaatimusten osalta jatkuu edelleen. Myös tukipalveluprosessia on kehitetty. Kaupunkikehitys on osallistunut työhön muiden keskushallinnon yksiköiden kanssa. Vaasan seudun kunnat ja VASEK ovat alkuvuonna käynnistäneet Vaasan seudun elinvoimastrategian suunnittelun. Elinvoimastrategian tavoitteena on vahvistaa seudun kilpailukykyä. Vaasan seudun elinvoimastrategiatyöhön osallistuvat Vaasa, Mustasaari, Vöyri, Maalahti, Korsnäs, Laihia ja Isokyrö. Elinvoimastrategian työryhmä koostuu kunnanjohtajista, kehitysjohtajista sekä viranhaltijoista. Kaupunkikehitys edustaa kaupunkia kansainvälisissä verkostoissa kuten Nordic City Network (NCN), Smart Cities ja Union of Baltic Cities (UBC). EU-tasoisen Smart Cities and Communities verkoston tarkoituksena on vastata kaupungistumisen haasteisiin kehittämällä esimerkiksi kaupunkien infrastruktuuria ja palveluita energiatehokkaampaan, innovatiivisempaan ja kilpailukykyisempään suuntaan. Kaupunki ilmoittautui mukaan myös Innovaatiokumppanuusverkostoon (EIP Smart Cities), joka tarjoaa tilaisuuden oppia, löytää partnereita, verkostoitua ja saada näkyvyyttä omille projekteille. Tässä yhteydessä nostettiin esiin myös suunnitteilla oleva Energy Education Strategy ja Energy Run. Tämän lisäksi kaupunki on allekirjoittanut EU-tasoisen kaupunginjohtajien energiaja ilmastosopimuksen (Covenant of Mayors), jonka myötä kaupunki sitoutuu vähentämään energiankäytöstä aiheutuvia CO2-päästöjä vähintään 20 % vuoteen 2020 mennessä. Sitoumus koskee energiankäyttöä, johon kaupungin on mahdollista vaikuttaa. Toukokuussa järjestettiin Vaasassa ja Uumajassa yhteinen NCN-konferenssi, jonka teemana oli Vaasa-Umeå Twin Cities Konferenssissa kehitettiin uusia malleja Vaasan ja Uumajan yhteistyön tiivistämiseksi. Uutena toimintana kaupunkikehitys ryhtyi kartoittamaan suoran EU-rahoituksen kanavia ja hyödyntämismahdollisuuksia kaupungin sisäisten kehittämistarpeiden kannalta. Tilastotuotannon osalta kaupunkikehitys laatii ja ylläpitää ajankohtaisia tilastoja kaupungin ja seudun kehityksestä sekä tiedottaa niistä laajasti. Tilastotuotannon kautta osallistutaan kaupungin

73 70 maankäytön toteuttamisohjelman laadintaan. Kaupunkikehityksen tuottamat väestöennusteet ovat olennainen osa esimerkiksi kaupungin palveluverkkoselvityksiä. MAL-yhteistyön merkeissä laadittiin vuosina seudullinen rakennemalli, jossa hyödynnettiin kaupunkikehityksen tuottamaa tilasto- ja kartta-aineistoa. Kaupungin strategiasta Hallintokunnan keskeiset arviointikriteerit johdetut tavoitteet Alueen vetovoimaisuuden kehittäminen Vaasanseudun kasvusopimuksen jatkojalostus ja seuraaminen. Kestävät energiaratkaisut INKA kokonaisuuden kehittäminen ja toteuttaminen. Kuntarakenneuudistuksen aktiivinen edistäminen ja siihen liittyvien selvitysten laatiminen. Seudun elinvoimastrategian laadinta. Kasvusopimuksen arviointi. Hankkeet priorisoitu seudun avaintoimijoiden kanssa Kuntajakoselvitys etenee sovitun aikataulun mukaisesti. Elinvoimastrategia etenee sovitun aikataulun mukaisesti. Edullinen ja kilpailukykyinen yhdyskuntarakenne Yhteistyön tiivistäminen kaupunkikehityksen, kiinteistötoimen, VASEKin, Merinovan, Vaasa Parksin kanssa Yhteistyöfoorumi perustettu ja toiminta käynnistynyt Konserniohjauksen ja johtamisen kehittäminen Vuorovaikutteisen strategiaprosessin edelleen kehittäminen. Aluekehitykseen ja elinkeinotoimintaan liittyvien EUrahoituslähteiden seuranta, arviointi ja hankkeiden valmistelu Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Ennakoiva rekrytointi kaupunkikehityksessä. Strategiaprosessia on kehitetty yhdessä toimialojen kanssa. Mittareiden määrä on vähennetty. Kansainvälisten rahoituskanavien hyödyntäminen. Henkilöstön jatkuvuus turvattu. Tavoitteen toteutuma/mittari Kasvusopimuksessa mainittuja hankkeita on seurattu aktiivisesti. Kaupunkipoliittisesta ohjausmekanismista on tehty valtakunnallinen arviointi. Vaasaan myönnettiin ensimmäinen INKA - rahoituspäätös ja palkinto hyvästä hakemuksesta. Isoimmista ja tärkeimmistä hankkeista on jätetty hakemuksia yhteistyössä korkeakoulujen ja yritysten kanssa, mutta päätöksenteko Tekesissä on vielä kesken. Kuntajakoselvittäjien loppuraportti ja yhdistymissopimusluonnos sekä alatyöryhmien loppuraportit valmistuivat Elinvoimastrategia on laadittu yhteistyössä VASEKin ja seudun kuntien kanssa. Strategiatyön hyväksyminen tapahtuu vuonna Epävirallinen työryhmä (yritystonttitiimi), missä kaikki avaintoimijat (kaupunkikehitys, kiinteistötoimi, kaavoitus Vaasan Vesi, VA- SEK, Merinova, Vaasa Parks) ovat edustettuina kokoontuu säännöllisesti. Mittareiden lukumäärä vähennetty ja toimialojen työskentelytapaa on yhdenmukaistettu. Ketterä strategia projekti päättynyt. Eu-rahoituslähteiden kartoitus on tehty ja sisäisten kehittämistarpeiden kartoitus on aloitettu. Täyttölupia ei ole saatu.

74 71 Talouden toteutuminen Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Kaupunkikehityksen tulosalueelle kirjataan varsinaisen toiminnan menot, kaupungin omien tai muiden toimijoiden toteuttamien kehittämishankkeiden vastinrahat sekä alueellisen kehittämisen että elinkeinojen kehittämisen menot. Talousarviomuutokset johtuvat hankkeiden ja alueellisen kehittämisen määrärahojen siirrosta tulosalueelle tilivuoden aikana. Varsinaisista toimintamenoista jäi säästöön , joka pääasiallisesti johtuu säästyneistä palkkamenoista ja ulkoisista ostopalveluista. Alueellisesta kehittämisestä säästyi EAKR-vastinrahoista säästyi , joka johtuu siitä, että vastinrahoitusta tarvitsevia ulkopuolisia hankkeita ei vielä käynnistynyt. Elinkeinojen kehittämisestä säästyi Tämä johtui siitä, että Kestävät energiaratkaisut INKA hankkeen sekä Ketterä Strategia hankkeen omarahoitusosuudet alittuivat, tulojen alittuminen johtuu samasta syystä. 136 KAAVOITUS Toiminta-ajatus Kaavoituksen ydintehtävänä on tuottaa kaupungin strategisia tavoitteita toteuttavia kaupunkisuunnitelmia ja kaavoja sekä niihin liittyviä selvityksiä. Vuorovaikutteisella suunnittelulla ja suuntaa antavalla ohjauksella luomme edellytyksiä ekologisesti kestävien, toimivien, turvallisten ja viihtyisien elinpiirien rakentamiselle kaupungin ja kaupunkiseudun asukkaille, yritykselle ja eri toimijoille. Tavoitteiden toteutuminen Kaavoituksen tehtävänä on luoda edellytyksiä ja ohjata kaupungin kehitystä yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin. Vaasan seudun rakennemallityö sekä maankäytön toteuttamisohjelma saatiin valmiiksi päätöksentekoa varten. Yleiskaavallisesti vuosi oli poikkeuksellinen, Vaasan yleiskaava 2030 sekä Laatukäytävän osayleiskaava saivat lainvoiman. Keskustan osayleiskaava, Vähänkyrön keskustan osayleiskaava sekä Merkkikallion tuulivoiman osayleiskaava etenivät selvitysaineistojen täydentämisellä. Tärkeitä keskustan täydennysrakentamisen kohteita linjattiin arkkitehtikilpailujen kautta. Raviradan yleisessä arkkitehtikilpailussa valittiin jatkokaavoituksen pohjaksi Inside Outside ehdotus ja kilpailuehdotuksen jatkojalostus tarkemmaksi yleissuunnitelmaksi yhdessä voittajan kanssa alkoi. Flickskolanin kutsukilpailun kautta valittu ehdotus eteni kaavallisesti kohti toteutusta. Linjaautoaseman aukion alueen kehittäjäkumppani valittiin ja suunnittelutyö jatkui hankekaavamaisesti yhdessä Lemminkäisen kanssa. Asemakaavoituksessa edettiin kaavoitusohjelman mukaisesti. Palosaaren salmen alueen, Keskussairaalan ja Hietalahden villan, Palosaaren kampusalueen ja Yhdystien alueiden asemakaavoitukset alkoivat. Höstveden, Meijerinkatu 2-4, Vanhan sataman ja Vaskiluodon tornin alueen asemakaavat etenivät luonnosvaiheeseen. Flickskolanin, Kivihaantie 16, Onkilahden puiston, Klemettilän laitosalueen, Suvilahden teollisuusalueen, Valkolinnan, Nummen koulun ja Hiiripellontien asemakaavamuutokset olivat julkisesti nähtävillä ja etenivät loppuprosessiin. Karran, Pukinkulman, Terva-

75 72 joen koulun, Länsiniityn (Böle II:sen), Hietalahden monitoimiviheriön ja Eilon kolmion asemakaavat saivat vuoden aikana lainvoiman. Hallintokunnan keskeiset tavoitteet Kehitetään tiedottamista ja vuorovaikutusta kaava- hankkeissa. Tiivistetään käytännön yhteistyötä yhteistyö- kumppaneiden kanssa. Toteutetaan kh:n hyväksymää kaavoitusohjelmaa, laadukkaan kaupunkiympäristön vaaliminen Toimintakäsikirjan jatkuva päivittäminen, ohjeistuksessa pysyminen Talouden toteutuminen Arviointikriteeri/mittari Asiakaspalautteet, projekti- ja työryhmien tuloksellinen työtapa, karttapohjaisen vuorovaikutuskanavan käyttöönotto Edetty kaavoitusohjelman mukaisesti, rakennemallityö vahvistunut, toteutettu maankäytön toteuttamisohjelmaa ja energiapoliittista ohjelmaa. Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma, keskustan, aluekeskusten, Hietalahden rantavyöhykkeen ja vesijärjestelmän kehittämisiin liittyvät suunnitelmat ovat edenneet Toimintakäsikirjan noudattaminen, toiminnan ja projektien riskienarviointi tehty Tavoitteen toteutuma Edetty suunnitelmien mukaan. Paikka.fi ja sähköinen palaute järjestelmä on käytössä ja vuoden aikana hyödynnetty mm. Vähänkyrön ja Sundomin keskustassa. On edetty suunnitellun mukaisesti ja hankemäärä pysynyt samana. Viiden hankkeen kohdalla on jouduttu priorisoimaan joko uusi hanke edelle tai sopimuksellisista tai maaomistuksellisista syistä ei ole voitu vielä edetä. Maton loppuun saattaminen vei enemmän resursseja mitä mitoitettiin jolloin arkkitehtuuripoliittinen ohjelma siirtyi vuodelle Toteutunut Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Kaavoitukseen kuuluu kaksi tulosyksikköä; 1218 kaavoitus ja 1219 kaavoituksen konsulttipalvelut. Kokonaissäästö on e, josta noin tulee henkilöstömenojen säästöistä. Säästöä syntyi täyttämättömistä viroista, erityyppisistä palkattomista lomista ja vapaista sekä pitkistä sairaslomista. Konsulttipalvelujen palveluostoista jäi säästöön e. Määrällisesti enempää sijaismentorointia tai palvelujen ostoja ei pystytty jäljellä olevilla resursseilla hoitamaan. Käyttötalouden puolelta e jäi toteutumatta yksittäisten säästöjen johdosta. Tulojen lisääntyminen johtui lähennä rakennemallityön laskutuksesta muilta kunnilta sekä kaavoitusmaksujen budjetointia suuremmista tuloista. 140 AVUSTUKSET Avustuksia maksettiin vuoden aikana yhteensä euroa. Avustusmäärärahaa käytettiin toiminta-avustuksiin yhteisöille ja yhdistyksille euroa sekä lahjoitusvirkoihin ja osaamisperustan vahvistamiseen euroa. Vuoden talousarviossa toteutettiin kaupunginhallituksen päättämä muutos avustusten myöntämisessä. Kaupunginhallituksen päättämiin avustuksiin jäivät pääosin sopimusluonteiset avustukset, muiden avustusten myöntäminen siirrettiin niille toimielimille, joille avustukset toimintansa puolesta kuuluvat.

76 73 Suurimmat toiminta-avustusten saajat ovat Vaasan yliopistosäätiö euroa, Högskolestiftelsen i Österbotten euroa, IB-opetus euroa, Vaasan kesäyliopisto euroa, Vaasan Oopperasäätiö euroa sekä Mustasaaren musiikkijuhlat euroa. Vaasassa vuoden aikana järjestettyjä tapahtumia tuettiin eurolla. Lahjoitusvirkoihin käytettiin voimassa olevien päätösten mukaisesti euroa. Osaamisperustan vahvistamiseen varatun euron määrärahan käytöstä päätti kaupunginhallitus Korkeakoulukonsortion raportti vuoden määrärahan käytöstä on ollut kaupunginhallituksessa ja valtuustossa Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate JÄSENMAKSUT Jäsenmaksuja maksettiin vuoden aikana euroa. Suurimmat jäsenmaksut olivat Suomen Kuntaliitto euroa, Kunnallinen työmarkkinalaitos euroa ja Pohjanmaan kauppakamari euroa. Vuoden talousarviossa varattiin Pohjanmaan matkailun jäsenmaksuun euroa. Valtuusto päätti Vaasan seudun Matkailu Oy:n perustamisesta ja Pohjanmaan matkailun toiminta päättyi. Päätöksen mukaan Pohjanmaan matkailun jäsenmaksuun varattu määräraha osoitettiin Vaasan seudun Matkailu Oy:lle. Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot OSUUDET Osuuksiin, yhteensä 4,177 milj. euroa, sisältyvät suurimpina Vaasanseudun Areenat Kuntayhtymä (1,06 milj. euroa), Pohjanmaan liitto (1,23 milj. euroa), Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur ( euroa), Vaasanseudun Kehitys Oy Vasek ( euroa) sekä Oy Vaasa Parks Ab ( euroa). Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 416

77 VARAUSMÄÄRÄRAHAT Tulosalueen määräraha sisältää pääosin määrärahoja, jotka eri päätöksillä siirretään toiminnan toteuttaville hallintokunnille. Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot (ilman sairausvak.korvauksia) Sairausvakutuskorvaukset Toimintatulot Toimintakate Toimintamenoista siirrettiin päätösten perusteella hallintokunnille 1,6 milj. euroa, siirtoihin sisältyvät mm. - kiinteistötoimelle kaupungin vastuulla olevilla kiinteistöillä suoritettuihin pilaantuneiden maiden puhdistukseen ja maakauppojen yhteydessä tulleiden rakennusten ja rakennelmien ylläpito-, korjaus- ja purkukustannuksiin yhteensä euroa -keskushallinnon kehittämisprojekteihin varatun määrärahan, euroa, siirto kaupunginhallitukselle ja keskushallinnon virastoille -kaupunkikehitykselle INKA-ohjelmaan ja projektien, mm. Euroopan Aluekehitysrahaston Länsi- Suomen toimenpideohjelman (EAKR) vastinrahoihin euroa -vuoden aikana käyttöönotetun Purolan päiväkodin toimintamenoihin euroa. Toteutuneisiin toimintamenoihin sisältyy lomapalkkajaksotuksen muutos. Talousarviossa varauduttiin sen lisäykseen eurolla, toteutunut muutos oli n euroa vähennystä. Tulosalueen määrärahaan sisältyy varaus erikoissairaanhoidon menoihin. Erikoissairaanhoidon toteutuma on esitetty sivuilla Sairausvakuutuskorvaukset budjetoidaan talousarviossa tälle tulosalueelle. Saadut korvaukset kirjataan vuoden aikana suoraan hallintokunnille, joille siirretään vastaavan suuruinen tuloarvio. Toteutuneisiin toimintatuloihin sisältyy suurimpana eränä kuntaliitokseen liittyvät yhdistymiskorvaus ja korvaus valtionosuuden vähenemisestä, yhteensä 1,97 milj. euroa. Toimintatulojen toteutuma jää alle budjetoidun. Alkuperäisessä talousarviossa tulosalueelle budjetoitiin myynti- ja maksutuloja, joiden toteutuma tilinpäätöksessä sisältyy hallintokuntien toteutuneisiin tuloihin. 144 KESKITETYSTI HALLINNOITAVAT KUSTANNUKSET Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate

78 75 Suurimpana eränä toteutuneissa menoissa on eläkemenoperusteinen eläkemaksu 7,65 milj. euroa. Talousarviomuutos sisältää mm. varhaiseläkkeisiin budjetoitujen määrärahojen siirron ( euroa) niiden hallintokuntien talousarvioihin, joihin toteutuneet kustannukset on kirjattu. Toteutunut toimintatulo on tuki, joka perustuu lakiin koulutuksen korvaamisesta. 145 TYÖLLISTÄMINEN Toiminta-ajatus Työllistämisen toiminta-ajatuksena on vaasalaisten pitkäaikaistyöttömien palkkatukityöllistäminen sekä koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöllistäminen sekä siviilipalveluspaikkojen tarjoaminen vaasalaisille siviilipalveluvelvollisille. Työllistämistoimenpiteet kohdistuvat palkkatukityöllistämiseen ja kuntouttavaan työtoimintaan. Tavoitteiden toteutuminen Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen ylittyi sekä määrärahojen että työllistämiskuukausien suhteen. Tavoitteena oli 1000 kk/v ja toteuma oli 1506 kk. Tähän vaikutti palkkatuen saannin helppous vuonna, Kokkolan kaupungin lomautusten myötä saadut Kokkolan palkkatukimäärärahat ja hallintokuntien aktiivinen asenne palkkatukityöllistämiseen alkuvuonna, kun Vaasan kaupungilla oli lomautusuhka. Lomautusuhasta johtuen alkuvuonna työllistettiin palkkatuella paljon. Valtuusto myönsi vuoden aikana työllistämiseen lisämäärärahaa Ely-keskuksen maksamat palkkatuet maksetaan jälkikäteen, saatavaa on tilinpäätösvaiheessa n kk työsopimuksen jatkoja myönnettiin 33 kappaletta, perusteina hakijan taloudellinen tilanne sekä työnkohteen erittäin suuri tarve työntekijän työllistämiseen. Muut projektit ja hankkeet etenivät tavoitteiden mukaan. Jupiter säätiön asettamat tavoitteet ylittyivät. Jupiter säätiölle on myönnetty tukea alkuperäisessä talousarviossa varattu 1,2 milj. euroa, minkä lisäksi valtuusto myönsi euron lisämäärärahan säätiön toimintaan. Koululaisten ja opiskelijoiden kesätyömääräraha saatiin pysymään budjetissa. Nuoria työllistyi 555 kk edestä ja kesäduunisetelillä avustettiin 52 nuoren kesätyöllistymistä. Kaupungin kriittisestä menestystekijästä johdettu toiminnan tavoite Pitkäaikaistyöttömien ja nuorten alle 25-vuotiaiden työllistäminen. Muut projektit ja hankkeet Ostopalvelusopimuksin tukea pitkäaikaistyöttömien, vajaakuntoisten, nuorten ja muiden vaikeasti työllistettävien osallistumista projekteihin ja työvalmennukseen Jupiter-säätiössä. Jupiter järjestää kuntoutumista Tavoitteet / tavoitetaso vuodelle Työllistetään kaupungin yksiköihin ½ vuoden työsuhteeseen pitkäaikaistyötöntä mahdollisimman tasaisesti pitkin vuotta n kk ajaksi sisältäen 2 kk jatkot. Edesauttaa muiden projektien ja hankkeiden työllistämistä edistävää toimintaa. Vuosittain tehtävien ostopalvelusopimuksien tavoitteet sekä työvalmennuspäivät hankkeiden kautta. Jupiter säätiön kanssa laaditaan Tavoitteiden toteutuminen Kaupungin virastoihin ja laitoksiin työllistettiin palkkatuella 1506 kk Kaupungin oma jatko 2-4 kk myönnettiin 33 henkilölle. Projektien ja hankkeiden tavoitteet ovat täyttyneet arvioidulla tavalla. Jupiter-säätiössä oli projekteissa ja työvalmennukssa yhteensä 470 henkilöä. Valmennuspäiviä kertyi

79 76 tukevan työtoiminnan pidempi kestoisia (2-3v.) paikkoja myös niille pitkäaikaistyöttömille, jotka eivät tule autetuiksi kuntouttavan työtoiminnan normaalein toimenpitein. Paikkoja voidaan hankkia myös muilta toimijoilta. Kesätöiden järjestäminen koululaisille ja opiskelijoille. Siviilipalvelupaikkojen turvaaminen Toimintamenot ja tulot ostopalvelusopimukset, joissa määritellään tavoitteet, kustannukset enintään Järjestetään kesätyöpaikkoja koululaiselle ja opiskelijalle n. 500 kk ajaksi Siviilipalvelupaikkoja 10 kpl hallintokuntien omien paikkojen lisäksi. Kesätyömäärärahalla järjestettiin koululaisille ja opiskelijoille kesätöitä 550 kk kaupungin virastoihin ja laitoksiin. Kesäduunisetelillä avustettiin 52 nuoren kesätyöllistymistä kuukauden ajaksi. Siviilipalveluvelvollisia on ollut 18 joista neljän palvelus jatkui vuodelta 2013 ja kymmenen palvelusvelvollisuus jatkui vuodelle 2015 Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Työllistämismäärärahaa siirretään tilinpäätöksessä niille hallintokunnille, jotka ovat vuoden aikana työllistäneet työttömiä henkilöitä. Toimintamenojen talousarviomuutoksiin sisältyvät sekä lisämäärärahat että siirrot hallintokunnille. Toimintatuloissa on toteutuneet työllistämistuet kirjattu hallintokunnille, mikä selittää poikkeaman talousarvion ja toteutuman välillä. Työllistämisen tulosalueella on sitovana nettomeno. Toteutuminen on esitetty sivulla OSUUDET ERIYTETYSSÄ KIRJANPIDOSSA OLEVIIN LIIKELAITOKSIIN SEKÄ LIIKE- JA MAKSUPALVELUTOIMINTAAN KOHDISTETTAVAT KUSTANNUKSET Talouden toteutuminen Vaasan osuus pelastustoimen menoista oli 4,7 milj. euroa. Tulosalue sisältää lisäksi mm. johtokeskuksen menot sekä palovesilaitteiden huollosta ja rakentamisesta Vaasan Vedelle maksettavan korvauksen euroa. Tulot koostuvat yleishallinnon ja muiden kustannusten kohdistamisesta liikelaitoksille, tuotannollisille tukipalveluyksiköille sekä normirahoitteisille oppilaitoksille. Tulojen jääminen alle talousarvion johtuu muutoksesta toisen asteen koulutuslautakunnan vuoden säästötoimenpiteiden toteuttamistavassa. Säästö otetaan huomioon toisen asteen nettolaskelmissa (laskelmat sivuilla ), mutta sitä ei ole kohdistettu sisäisenä laskutuksena toisen asteen yksiköille.

80 77 Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 2 VÄHÄNKYRÖN ALUELAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Aluelautakunta valvoo Vähänkyrön alueen kehittämistä ja edunvalvontaa yhdistymissopimuksen mukaisesti. Aluelautakunta turvaa alueen asukkaiden vaikutusmahdollisuudet, kehittää lähipalveluja ja asuinympäristön toimivuutta. Aluelautakunta seuraa, arvioi ja kehittää alueen palvelujen toimivuutta, saatavuutta ja laatua. Tavoitteiden toteutuminen Aluelautakunta toteuttaa osaltaan kuntaliitossopimusta. Kuntaliitossopimusta on noudatettu. VÄHÄKYRÖN ALUEHALLINTO 150 Aluelautakunta 151 Yhteispalvelupiste 152 Arpeeti Toiminta-ajatus Vahvistetaan Vähänkyrön alueen elinvoimaa ja kasvua sekä sovitetaan yhteen organisaatiokulttuureita ja toimintatapoja, levitetään hyviä käytäntöjä. Sopeutetaan asiakaslähtöinen palvelutuotanto käytettävissä oleviin resursseihin. Tavoitteiden toteutuminen Aluelautakunta toteutti säännöllisesti erilaisia kansalaisfoorumeja ja vuorovaikutteisia tilaisuuksia. Lähivaikuttamisen toimintatavoista ei kuitenkaan ole keskusteltu riittävästi. Yhteispalvelupisteen toimintaa, asiakasneuvontaa ja ohjausta kehitettiin suunnitelmien mukaisesti. Kehittämistyö jatkuu. Työpaja Arpeetin toiminnan jatkuvuus on avoinna. Toiminta on määräaikaista kuntien sopimuksen mukaisesti. Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut Suorite, tunnusluku TA Tot. Järjestettyjen tilaisuuksien lkm 5 5 Palvelu- ja neuvontatapahtumat (henkilökohtainen, puhelin, sähköposti, muu)

81 78 Työpajatoimintaan osallistuvat ja työpäivät, lkm Keskeiset talouden tunnusluvut 70 henkilöä 4200 työpäivää 57 henkilöä 3414 työpäivää Tunnusluku TA Tot. Talousarvion toteuma 99,9 % 97,9 % Vuokratalojen käyttöaste 94 % 93,4 % Työpajapäivän kustannus alle 50 /pv 53,35 /pv Keskeiset tavoitteet vuodelle Mittari Tavoitteen toteutuma Alueen asiantuntemusta hyödynnetään palveluja kehitettäessä. Annettavien lausuntojen merkitys päätöksenteossa. Voidaan arvioida vasta myöhemmin. Kehitetään monialaista yhteistyötä ja palvelu-prosesseja tavoitteena yhden luukun -periaate. Asiakaspalautteet. Kehitystyö aloitettu ja sitä jatketaan. Asiakaspalautteen kerääminen jäi aikeeksi, Työpaja Arpeetin uuden toimintamallin käyttöönotto. Varmistetaan sisäisen valvonnan ohjeiden noudattaminen, kartoitetaan riskit. Toimintamenot ja tulot Toiminnan vakiinnuttaminen. Laaditaan riskienhallintaa ja valvonnan tilaa ja kehittämis-tarpeita koskeva arviointi (selonteko). siirtyy vuodella. Toiminnan vakiinnuttaminen jäi toteutumatta, neuvottelut kesken. Aloitettu, dokumentointi kesken. Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Henkilöstö Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset 4-4 Määräaikaiset Työllistetyt 2-2

82 79 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Vaasan kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on järjestää vaasalaisille ja yhteistoimintasopimuksen mukaan myös Laihian alueen asukkaille hyvän elämän edellyttämät sosiaalija terveyspalvelut sekä ennaltaehkäistä sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien syntymistä yhdessä asiakkaiden, eri hallintokuntien sekä muiden toimijoiden kanssa. Toimintamenot ja tulot Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 738 Henkilöstö Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset Määräaikaiset Työllistetyt HALLINTO JA TALOUS Toiminta-ajatus Hallinnon, talouden sekä strategiatyön ja kehittämisen palvelualueiden tehtävänä on tukea, ohjata ja koordinoida tulosalueita niiden johtamisessa, kehittämisessä ja suunnittelussa. Nämä palvelualueet hoitavat tehtäväjakonsa mukaisesti viraston keskitetyt hallinto- ja muut tukipalvelut. Tavoitteiden toteutuminen Hallinnon ja talouden alueella laatutyötä jatkettiin SHQS-menetelmällä, tavoitteena oli ulkoinen auditointi. Se toteutui toukokuun lopulla, ja sen jälkeen lokakuussa viraston koko hallinto sai yhteisen laatusertifikaatin koti- ja laitoshoidon kanssa kolmeksi vuodeksi. Hallinnossa jatkettiin rakenteiden selkeyttämistä ja toiminnan kehittämistä. HR-tuen henkilöstö muutti fyysisesti samaan kiinteistöön muun viraston hallinnon kanssa. Tavoitteena oli myös kehittää työhyvinvointia ja rekrytointia resurssien puitteissa henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden turvaamiseksi. Tätä vaikeutti normaalitoiminnan oheen tulleet suuret lisätehtävät, poikkeava rekrytointi ja mahdollisten lomautusten suunnittelu. Henkilöstösäästöjen läpivienti tarkoitti mm. koulutusmäärärahojen vähentämistä, rekrytointien lykkäämistä tai niistä luopumista, tehtävien uudelleenjärjestelyjä, sijaisten käytön vähentämistä, palkattomia vapaita ja henkilöstöetujen heikennyksiä. Sähköisten sovellusten käyttöönottoa lisättiin ja tietojärjestelmiä kehitettiin yhdessä keskushallinnon ja toiminnallisten tulosalueiden kanssa. Käyttöön otettiin mm. kuntalaskutus, Nettiklaara ja ITTE-itseilmoittautumisautomaatti pilottihankkeena. Hammashuollossa otettiin käyttöön eesitietolomake, tekstiviestimuistus ja tiettyjen ryhmien ajanvaraus. Suurimpana hankkeena oli valtakunnallinen potilastiedon ykkösvaiheen arkistoprojekti. Potilastiedon arkisto otettiin käyttöön lokakuun

83 80 lopussa. Arkistotoimen ja asiakirjahallinnon ohjeistus sekä arkistonmuodostussuunnitelma saatiin ajantasaisiksi ja hyväksyttiin lautakunnassa. Sosiaali- ja terveystoimen nettisivuille perustettiin sähköiset palvelut -osio, johon joulukuussa tuotiin uusia palveluja kuntalaisille. Sivustolla lanseerattiin sähköinen terveystarkastus ja terveysvalmennus, jotka on tuotettu yhteistyössä Kustannus Oy Duodecim`n kanssa. Sähköinen terveystarkastus antaa tietoa kuntalaiselle hänen oman terveysprofiilinsa mukaisista riskeistä sairastua elinikää lyhentäviin ja elämänlaatua heikentäviin sairauksiin. Sähköisen terveysvalmennuksen myötä kuntalainen saa halutessaan säännöllisesti neuvoja liikunnan, ravinnon ja painonhallinnan, tupakoinnin sekä useiden muiden hyvinvoinnin teemojen alueilta, ja hän voi seurata omaa edistymistään terveysvalmennuksessa. Nämä sähköiset palvelut ovat saatavilla molemmilla kotimaisilla kielillä sekä englanniksi, ja ne tarjotaan kuntalaisille ilmaiseksi. Maksutoimistossa on maksupäätöksiä (kotihoito ja tukipalvelut, asumispalvelut ja laitoshoito) tehty yhteensä 7094 kpl. Näistä alennuspäätöksiä on 133 kpl. Palveluasumisessa asumispalvelumaksua on alennettu 94 asiakkaalle. Päätöksiä poistettavista laskuista on tehty 64 kpl, pääsyinä kuolinpesän varattomuus tai toimeentulon turvaaminen ja sosiaaliset syyt. Laskutustietoja v:lta : laskuja keskimäärin/kk maksutuotot keskimäärin/kk -kotihoito ja palveluasuminen 2012 kpl laitoshoito 437 kpl Toimitila- ja palveluverkkoselvitys saatiin valmiiksi koko viraston osalta (koti- ja laitoshoidossa tehty aiemmin erillinen tilakartoitus). Se on hyväksytty lautakunnassa ja lähetetty Talotoimeen täydennettäväksi ja tulevien tilatarve-esitysten pohjaksi. Turvallisuuden takaaminen toimipisteissä on ollut yksi tärkeimmistä tavoitteista, turvallisuusuhat ovat myös toinen suurimmista hallintokunnan riskeistä. Käytännössä työ- ja asiakas/potilasturvallisuudesta ovat vastanneet vahtimestarit. Viraston Turvatiimi on käsitellyt kaikki turvallisuuteen liittyvät viraston hankinnat keskitetysti. Hälytysjärjestelmiä, henkilöturvalaitteita ja valvontakameroita on hankittu tarpeen mukaan ja resurssien puitteissa eri kohteisiin. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet Oikea-aikaiset ja laadukkaat palvelut Sähköisten palvelujen ja tietojärjestelmien kehittäminen Laatuauditointia jatketaan hallinnossa Asiakas/potilastyytyväisyyden seurannan laajentaminen Tavoitetaso vuodelle Sähköisiä palveluja tuodaan verkkoon Kansallisen terveysarkiston käyttöönoton valmisteluprojekti Ulkoisen auditoinnin toteuttaminen hallinnon palveluissa Seurannan laajentaminen verkkoon käynnistetään Tavoitteen toteutuma Seuraavat sähköiset palvelut otettiin käyttöön: 1. Sähköinen terveystarkastus 2. Sähköinen terveysvalmennus 3. Nuorisoasema Klaara 4. Hammashuollon e- Esitietolomake, ajanvaraus ja tekstiviestimuistus Potilastiedon arkisto otettiin käyttöön Ulkoinen auditointi toteutettu ja SHQS-laatusertifikaatti saatu 3 vuodeksi Ei toteutunut

84 81 Toimiva- ja monipuolinen palvelurakenne Väestön hyvinvoinnin edistäminen Osaava, uudistava ja motivoitunut henkilöstö Ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen Talouden toteutuminen Sähköisen hyvinvointikertomuksen käyttöönotto Tarvittavan koulutuksen järjestäminen Vaasassa on käytössä versio 0.3. Olemme mukana kehittämisryhmässä, joka testaa seuraavaa versiota. Koulutustiedot selviävät henkilöstökertomuksesta (tulee lautakuntaan III/2015) Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 21 Talousarviomuutokset (sekä tulot että menot) johtuvat pääosin organisaatiomuutoksista; mm. hoitotarvikevaraston yhdistyminen kaupungin keskusvarastoon ja kuljetustoiminnan siirtyminen osaksi kuljetustoimistoa v. alusta alkaen. Muut menomäärärahasiirrot liittyvät mm. sairausvakuutuskorvauksiin, varhaiseläkemaksuihin sekä hankintojen siirtoihin investointiosasta käyttötalouteen. Toimintatulot toteutuivat v. n yli muutetun talousarvion. Poikkeama sisältää mm. eri toimintojen myyntituottojen ylityksiä talousarvioon nähden. Toimintamenojen toteutuma muutettuun talousarvioon nähden oli 100,6 %. 210 SOSIAALITYÖ JA PERHEPALVELUT Toiminta-ajatus Tulosalueen tehtävänä on vahvistaa yksilön ja perheen elämänhallintaa, osallisuutta, omatoimisuutta, sosiaalista hyvinvointia, kotoutumista ja yhteisöllisyyttä asiakkaan tarpeista lähtevillä palveluilla ja toimenpiteillä. Tavoitteiden toteutuminen Vuonna tulosalueen toiminnassa korostuivat tuleviin lainsäädäntömuutoksiin valmistautuminen: pitkäaikaistyöttömyyden hoitamiseen liittyvät tehtävät ja sosiaalihuoltolain säätäminen. Yhteistyössä henkilöstöpalvelukeskuksen kanssa haettiin ratkaisuja työllistämistoiminnan laajentamiseen. V. päästiin lähemmäksi lakisääteisiä määräaikoja, mm. lastensuojelun ja sosiaalityön palvelualueilla oli edelleen pulmia. Osasyinä olivat ongelmat saada päteviä sosiaalityöntekijöitä sekä suuret asiakasmäärät. Eri toimipisteissä ilmeni edelleen sisäilmaongelmista johtuvaa vakavaa oireilua ja sairastelua. Palvelujen tuottamisessa oli vaikeuksia, kun työntekijäresurssit eivät siis olleet täysimääräisesti käytettävissä. Sisäilmaongelmiin etsittiin aktiivisesti ratkaisuja Talotoimen ja Vaasan Aluetyöterveyden kanssa. Henkilöstön rekrytoinneissa ilmeni haasteita erityisesti esimiesten ja psykologien vakanssien täyttämisessä sekä pätevien sijaisten saamisessa. Sosiaalityön palvelualueella kaikilla sosiaalityöntekijöiden vakansseilla oli pätevä työntekijä.

85 82 Lastensuojelun palvelualueen kaikissa eri toiminnoissa asiakkaiden määrät ovat hienoisessa nousussa. Vuoden aikana on pyritty vastaamaan asiakastyöhön parhaalla mahdollisella tavalla, vaikka työntekijäresurssit ovat liian vähäiset. Keskimääräinen asiakasmäärä oli 60 lasta/sosiaalityöntekijä, kun lastensuojelun laatusuositus on enintään lasta. Määräaikoihin ei ylletty edelleenkään. Kustaalan osasto Kortteeri sai uusissa tiloissa kaksi paikkaa lisää, ja lisäksi kaksi tukiasuntoa nuorille. Aluehallintovirasto on tehnyt valvontakäynnit kaikkiin lastenhuollon yksiköihin. Sosiaalityön palvelualueella oli mahdollista kehittää työmenetelmiä hyvän sosiaalityöntekijätilanteen vuoksi. Suunnitelmalliseen työhön panostettiin, ja suunnitelmien määrä kasvoi huomattavasti, samoin kuin kuntouttavan työtoiminnan toimintapäivien ja asiakkaiden määrä. Palvelualueella kehitettiin myös uutta ryhmämuotoista kuntouttavaa työtoimintaa, joka tuotti hyvää tulosta. Toimeentulotukityössä määräajat saavutettiin melko hyvin, vaikka toimeentulotukea saaneiden määrä kasvoi. Toimeentulotukiyksikössä käynnistettiin organisaatiomuutos, jonka tavoitteena oli mm. hakemusten käsittelyaikojen lyhentäminen. Toimeentulotukilain uudet soveltamisohjeet otettiin käyttöön. Psykososiaalisissa palveluissa panostettiin vahvasti vuoden alussa palvelualueelle siirtyneiden mielenterveyskuntoutujien asumis- ja muiden tukipalveluiden toteuttamiseen. Loppuvuodesta palvelualueella käynnistettiin organisaatiomuutos, jonka tavoitteena on saada lisää tehokkuutta mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tukipalveluihin, ja alentaa erikoissairaanhoidon kustannuksia. Aaltokodin yhteyteen sijoitettu selviämishoito päätettiin keskeyttää toistaiseksi mm. asiakasvolyymin pienuuden ja tilaongelmien vuoksi. Vammaispalvelujen henkilökohtaisen avun palvelussa selvitettiin vammaisten työnantajatehtävien hoitamiseen liittyviä ongelmia. Harva vammainen selviää kaikista työnantajan velvoitteista itsenäisesti ja tästä aiheutuu paljon selvitystyötä jälkikäteen. Vaasan kaupunki toimii palkkojen sijaismaksajana. Asunnon muutostöiden, kuljetuspalvelujen ja henkilökohtaisten avustajien tarpeet lisääntyivät, mikä näkyi määrärahojen ylittymisenä. Kuljetuspalveluissa yli 65-vuotiaiden osuus on 76 %. Kuljetuspalvelujen uudelleenjärjestämisen selvittely aloitettiin keväällä yhteistyössä kaupungin muiden palvelujen kanssa. Omaishoidontuen kysyntä ylitti määrärahat ja hoitajien tilapäishoidon tarve kasvoi. Maahanmuuttajatyössä ulkomaalaistoimiston kokonaisasiakasmäärä väheni jonkin verran. Ulkomaalaistoimiston hallinnoima ja Pohjanmaan liiton rahoittama Welcome Office -hanke päättyi kesäkuun lopussa. Hankkeessa kehitetty kaikkien maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontakeskustoiminta jatkuu keskushallinnon alaisuudessa kansalaisinfossa. Ulkomaalaistoimisto teki yhteistyötä THL:n Vaasan toimipisteen kanssa nuorille maahanmuuttajille kohdennetussa Solid Youth - hankkeessa, joka päättyi Vastaanottokeskuksen paikkamäärä laskettiin väliaikaisesti sataan paikkaan ajalla Vastaanottokeskuksen käyttöaste oli 107 %. Pohjanmaan tulkkikeskuksen osalta päätettiin, ettei sen toimintaa yhtiöitetä, vaan toiminta sopeutetaan uuden kuntalain mukaiseksi. Tulkkauspalvelujen kysyntä kasvoi, koska Pohjanmaan maakuntaan vastaanotettiin kansainvälistä suojelua tarvitsevia henkilöitä suurin määrä tähän mennessä. Tulosalueella jatkettiin suunnittelutyötä kaksikielisen sosiaalityön koulutuksen järjestämiseksi sosiaalityöntekijöiden saatavuuden parantamiseksi. Vaasassa aloitettiin uusi ruotsinkielinen sosiaalityöntekijäkoulutus yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa valtuuston myöntämän määrärahan turvin. Vuoden aikana jatkettiin Vaasan seudun sosiaali- ja terveysalan opetus- ja tutkimusklinikkatoimintaa kokeiluvaiheella. Hankkeessa järjestettiin yhteistyössä sosiaalialan osaamiskeskusten SONet BOTNIAn ja FSKC:n sekä alueen korkeakoulujen kanssa käytännönopettaja-koulutus (osallistujia 23) ja suunniteltiin praksistoimintaa Vaasaan, Mustasaareen ja Maalahteen. Tulosalue oli mukana kansalliseen Kaste-ohjelmaan kuuluvissa Väli-Suomen kehittämishankkeissa (hallinnoijana SONet BOTNIA): aikuissosiaalityön S.O.S. 2:ssa ja lastensuojelun palveluja kehittävässä LasSe-hankkeessa, jossa kehitetään yhteisiä käytäntöjä lastensuojelutarpeen selvityksiin.

86 83 Keskeisimpänä tavoitteena oli erilaisten asiakkaan osallisuutta ja kuulemista parantavien työmenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto. Suoritetietoja painopistealueittain Suorite, tunnusluku TP 2013 TP Nuorisoasema Klaara (käyntikertoja) Perheneuvola (käyntikertoja) Päihdeasema (hoitovuorokausia) Polikliininen hoito (korvaushoitokäyntejä) Nuorten päihdepysäkki Haavi (käyntejä) Mielenterveyskuntoutujien asuminen (asiakkaita) Aikuissosiaalityö ja sosiaaliohjaus (käyntejä) Aikuissosiaalityö (asiakassuunnitelmia) Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet Toimeentulotukihakemukset Maksettu toimeentulotuki /asukas Kuntouttava työtoiminta (toimintapäiviä) Lastensuojeluasian vireille tulot Lastensuojelutarpeen selvitykset Lastensuojeluasiakkaat avohuollossa (ls-lapset) Pohjanmaan sosiaalipäivystys (toimenpiteet) Vammaispalvelun kuljetuspalvelu (voimassaolevia päätöksiä) Henkilökohtainen apu (asiakkaita) Vammaispalvelun asumispalvelut (asiakkaita) oma toiminta ostopalvelu Vammaispalvelun päivä- ja työtoiminta-asiakkaita oma toiminta ostopalvelu Ulkomaalaistoimistossa: asiakkaita vuoden aikana uusia asiakkaita vuoden aikana - kotitaloudet yhteensä Vastaanottokeskuksen majoitusvuorokaudet Tulkkikeskuksen kuukausipalkkaiset tulkit/freelancer-tulkit 6/100 6/ Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet Oikea-aikaiset ja laadukkaat palvelut Asiakkaiden osallisuuden ja kuulemisen parantaminen Tavoitetaso vuodelle Asiakkaiden ja kokemusasiantuntijoiden mukaan ottaminen palvelun suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin Tavoitteen toteutuma Asiakkaiden edustajia ollut mukana suunnittelemassa toimintoja Erikoissairaanhoidosta siirtyvien kuntoutuskodin ja päivä- ja työtoiminnan asiakkaiden ja heidän omaistensa kuulemistilaisuudet Ulkomaalaistoimisto järjesti Kotomajassa kaksi kurssia naisille, kaksi suomenkielen kurssia vasta kuntaan muuttaneille sekä kaksi nuorten ja neljä miesten ryhmää. Ulkomaalaistoimisto järjesti viisi pakolaistaustaisen ryhmän World Cafe keskustelu-tilaisuutta.

87 84 Sähköisen asioinnin käyttöönotto Palvelujen sisällön ja työmenetelmien kehittäminen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Kotouttamisohjelma Toimiva ja monipuolinen palvelurakenne Lainmukaisissa määräajoissa pysyminen Painopisteen siirtäminen laitoshoidosta avohoitoon Nuoret kärkiasiakasryhmäksi Palveluverkosto- ja tilaselvityksen tekeminen tulosalueen palveluista Tavoitteiden, voimavarojen ja toiminnan tasapaino Henkilöstömitoituksen kehittäminen NettiKlaara ja sähköinen toimeentulohakemus käytössä Osallistuminen suunnitelmien mukaisesti Kaste-hankkeisiin: S.O.S. 2 -Pohjanmaa LasSe Toimitaan määrärahojen puitteissa suunnitelmaa noudattaen, suunnitelman päivittäminen Kotoutumisen tukeminen moniammatillisessa yhteistyössä Määräajat ovat lainmukaisissa rajoissa Laitospaikkojen vähentäminen vammaispalveluissa Tehostetaan palvelujen suunnitelmallista järjestämistä Kustaalan toimitilojen suunnittelu, Meritähden tilojen suunnittelu, Päihdeaseman tilojen suunnittelu Mielenterveysasiakkaiden asumispalvelujen palveluverkkoselvityksen tekeminen Henkilöstömitoitus suhteessa suosituksiin on määritelty NettiKlaaran palvelusivuston käyttöönotto loppuvuonna, sähköisen toimeentulotukihakemuksen valmistelu keskeytetty. Pohjanmaan tulkkikeskus osallistui videotulkkauspilottiin, jotta voitaisiin jatkossakin tarjota asiakkaille kustannus-tehokkaita ja ajanmukaisia tulkkauspalveluita. Edetty suunnitelmien mukaisesti. Suunnitelmaa päivitetty ennaltaehkäisevän neuvolatoiminnan osalta Kotoutumisohjelma hyväksytty valtuustossa 6/ Lastensuojelussa vireille tulot 96 %, lastensuojelun tarpeen selvitykset (3 kk) 71 %. Toimeentulotuessa päästiin määräaikoihin keskimäärin 98 prosenttisesti. Muissa palveluissa pääsääntöisesti määräajoissa. Alueellinen asumisen suunnitelma valmistunut, Vaasan osalta kesken. Laitoshoidossa on yhdeksän henkilöä. Sosiaalityön palvelualueella kaikki nuoret uudet asiakkaat tavataan henkilökohtaisesti. Loppuvuodesta aloitettiin neuvottelut nuorisopoliklinikan palvelujen ostamisesta Folkhälsan Botnia Ab:ltä. Tulosalueen palvelu- ja tilaverkkoselvitys valmistunut., Kustaalan osasto Kortteeri siirtynyt Alkulaan Meritähden suunnitelma valmistelussa Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluita koskenut tarveselvitys valmistui. Vaasan keskussairaalalta kaupungin järjestettäväksi siirtyvät kuntoutuskotipalvelut päätettiin hankkia ostopalveluna. Lastensuojelun laatusuositus julkaistu ja käsitelty sotelassa, ei konkreettisia toimenpiteitä

88 85 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen organisointi toteutetaan Laatujärjestelmän käyttöönotto Osaava, uudistuva ja motivoitunut henkilöstö Henkilöstön osaamiskartoitukset Täydennyskoulutusta annetaan suositusten mukaisesti Työnohjauksen järjestäminen tarpeiden mukaisesti Vaasan seudun sosiaali- ja terveysalan opetus- ja tutkimusklinikkatoiminnan kehittäminen Palvelujen organisointi on tehty ja prosessit on mallinnettu ja käytössä. Tiimit toimivat tehtyjen suunnitelmien mukaisesti SHQS-laatujärjestelmän mukainen itsearviointi tehty kaikilla palvelualueilla Osaamiskartoitukset valmiina 12/ Täydennyskoulutusta on saatu suositusten mukaisesti Työnohjaukset on toteutettu suunnitelmien mukaisesti Kokeiluvaiheen toteutuminen suunnitelman mukaisesti Palveluiden toteuttaminen siirtyi ko.palvelualueen vastuulle. Organisaation rakenteellisiin muutoksiin tähtäävää työtä jatkettiin. Ei vielä käytössä tulosalueella Koulutussuunnitelma vuodelle tehty Koulutuspäivistä pääosa toteutunut suunnitelman mukaisesti Toteutettu työnohjaus suunnitelmien mukaisesti Kokeiluvaihe käynnistynyt 3/ Talouden toteutuminen Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 80 Toimintatulot Toimintatuotot toteutuivat yli muutetun talousarvion. Myyntituotot ylittyivät , kun v. saatiin Ely-keskukselta vuosien 2012 ja 2013 valtionkorvaukset maahanmuuuttajatyöhön. Tuet ja avustukset ylittyivät :lla; suurin erä oli perustoimeentulotuen valtionosuus, jota saatiin arvioitua enemmän. Muut toimintatuotot toteutuivat yli talousarvion. Toimintamenot Toimintakulut ylittyivät 1,2 milj. eurolla muutettuun talousarvioon verrattuna. Henkilöstökulujen euron ylitys koostui vakinaisten palkoista ja erilliskorvauksista. Palvelujen ostot toteutuivat yli talousarvion; mm. asiakaspalvelujen ostot ylittyivät ja vammaispalvelun henkilökuljetukset Tuet ja avustukset ylittyivät Sosiaalityön palvelualueella työmarkkinatuen kuntaosuus ylittyi , toimeentulotuet ja vammaispalvelun henkilökohtainen apu Vuokrakulut (ulkoiset ja sisäiset) toteutuivat alle talousarvion ja muut toimintakulut

89 KOTI- JA LAITOSHOITO Toiminta-ajatus Koti- ja laitoshoidon palveluilla tuetaan tarpeen mukaan ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten vaasalaisten itsenäistä ja turvallista, hyvää elämää sekä heidän toimintakykynsä ylläpitämistä ja parantamista. Tavoitteiden toteutuminen Valtuusto hyväksyi lokakuussa vanhuspalvelulain mukaisen Vaasan kaupungin suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseksi vuosina Laki asettaa kunnille kolmen kuukauden määräajan tuottaa ikääntyneen tarvitseman kiireettömän sosiaalipalvelun. Jonotusajat on julkaistu kahdesti vuodessa, ja ne ovat suosituksen mukaiset. Vanhustenhuollon palvelurakenteen muutosta toteutetaan. Kaupunginvaltuusto hyväksyi keväällä aikataulutetun suunnitelman vanhusten palvelutalojen rakentamisesta sekä aiesopimusehdotuksen, jonka kaupunki ja Kiinteistö Oy Pikipruukki olivat laatineet toteutusohjelmasta. Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintoviraston valvonta saatiin näin päätökseen. Kaupunginsairaalan uudistamista kuntoutuskeskukseksi suunniteltiin. Palvelutalo Kotiranta Sorsantiellä otettiin käyttöön kesäkuussa, ja samassa yhteydessä kaupunginsairaalan osastot B ja D suljettiin. Osasto G siirrettiin kotihoitoon kotikuntoutusyksiköksi ja pitkäaikaishoito siellä lopetettiin. Vakanssimuutoksin saatiin kotihoitoon toimintaterapeutin ja fysioterapeutin vakansseja. Himalajankadun palvelutalon rakentaminen aloitettiin; se valmistuu syksyllä Taitokadun palvelutalon ja Fyrrykartanon palvelukeskuksen suunnittelutyöt käynnistyivät. Molempiin uudisrakennuskohteisiin saatiin ARA:n investointiavustus. Palvelutalojen lääkäripalvelut ulkoistettiin 24/7-etälääkäripalveluna. Tämän myötä sekä ambulanssin tilaaminen akuuttitilanteissa että kaupunginsairaalan paikkojen käyttö ovat molemmat vähentyneet 60 %. Yhteispäivystykseen siirtymisen myötä on sairaalan virka-ajan ulkopuolinen konsultaatio toteutettu myös etänä. Järjestelmään on oltu tyytyväisiä. 208 konsultaatiotilanteesta 199 tapauksessa potilaan hoitoa voitiin jatkaa omalla osastolla. Keskussairaalan laskuttamien siirtoviivepäivien määrä oli vuonna , vuonna ja vuonna 2194 (vuoden laskutus 1,64 M ). Vanhusten palveluketju on kuvattu, mutta toiminnassa on edelleen kehitettävää. Kotihoidosta puuttuu toimiva palveluohjausjärjestelmä. Akuuttitilanteissa selviytyminen ja hoitosuunnitelmien laatiminen (mm. lääkitys) on puutteellista, kun kotihoitoon ei riitä tarvittavaa lääkäriresurssia. Suosituksen mukaan tulisi omaishoidon 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden määrän olla 6,0-7,0% tästä ikäluokasta. Määräraha (TA noin 1, 52 M ) on loppunut kesken vuosina 2013 ja. Tästä syystä jätettiin molempien vuosien syksyllä uudet päätökset jonoon odottamaan toimeenpanoa ja maksatuksen aloittamista. Vuoden em. peittävyys oli 4,9% ja toteutuma noin 1, 8 M. Laatutyö on jatkunut, ulkoisen auditoinnin jälkeen saatiin Labquality Oy:n SHQS-laaduntunnustus taas jatkumaan kolme vuotta eli syksyyn 2017 asti. Kotihoidon ja palveluasumisen ostopalvelujen auditointien tulokset sekä oman ostopalvelun asiakaspalautteet on raportoitu lautakunnalle. Koti- ja laitoshoito on mukana valtionvarainministeriön kuntakokeilussa, kokeilukohteena on Himalajankadun palvelutalo.

90 87 Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet Oikea-aikaiset ja laadukkaat palvelut Laatujärjestelmän ylläpito ja kehittäminen Valvontaviranomaisten valvontakriteerien ja muiden suositusten täyttäminen Toimiva ja monipuolinen palvelurakenne Palvelurakenteen muutostyö jatkuu Palveluja kehitetään niin, että yhä useampi ikääntynyt voisi asua kotona Kotikuntoutuksen käynnistäminen ja lyhytaikaishoidon lisääminen Omaishoidon lisääminen ja omaishoitajien tukeminen Tavoitteiden, voimavarojen ja toiminnan tasapaino Henkilöstömitoitus on suositusten mukainen, ja työvuoroissa on riittävä miehitys Kuntouttavaa henkilöstöä lisää Osaava, uudistava ja motivoitunut henkilöstö Työtavat ja osaaminen kunnossa Hankitaan/ työstetään aiempaa kevyempi osaamiskartta Oman henkilöstön työmotivaatio kunnossa Esimiespassi- ja muuhun koulutukseen osallistuminen Tavoitetaso vuodelle Laaduntunnustuksen uusiminen keväällä Laatupoikkeamien tunnistaminen ja korjaavat toimenpiteet Keskimääräiset odotusajat palvelukohtaisesti Geriatrisen potilaan palveluketju valmiiksi keväällä yhdessä mm. VKS:n kanssa Kv:n hyväksymän muutossuunnitelman toteuttaminen aikataulun mukaan Kotona asuu 89,5% 75 vuotta täyttäneistä Henkilöstömitoituksen ja -menojen toteutuminen Fysio- ja toimintaterapeuttien lukumäärä Uuden osaamiskartan käyttöönotosta suunnitelmat Lyhyiden sairaslomien määrä yksiköittäin Esimiespassikoulutukseen osallistuneiden määrä Koulutuspäivät ammattiryhmittäin Tavoitteen toteutuma Laaduntunnustus voimassa syksyyn 2017 AVI:n valvontakierros saatu päätökseen Odotusajat ovat suosituksen mukaiset (keskim. alle 3 kk). Geriatrista palveluketjua on implementoitu. Uusi palvelutalo avattu, yhtä rakennetaan, kahta suunnitellaan. Osastot B ja D suljettu, os. G siirretty kotihoitoon. Kuntoutussairaalan konseptia suunnitellaan. Kotona asuu 90,3 % 75 vuotta täyttäneistä. Kotikuntoutus käynnistynyt AVI on tarkastanut ja hyväksynyt 24/7-yksiköiden mitoituksen Vakansseja muutettu ja saatu toiminta- ja fysioterapeutteja Käynnistynyt kaupunkitasolla henkilöstön kehittämissuunnittelu Suunniteltua kotipalvelun pilottihanketta ei kaupungissa hyväksytty. Pääsääntöisesti kaikki osallistuneet esimiespassikoulutukseen

91 88 Talouden toteutuminen Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 231 Toimintatulot Tulosalueen tulot jäivät alle muutetun talousarvion , lähinnä maksutuottojen ja myyntituottojen (valtionkorvaus) vuoksi. Maksutuotot ovat pienentyneet, kun rakennemuutoksen myötä on painopiste siirtynyt laitoshoidosta palveluasumiseen ja kotihoitoon. Valtionkorvausten väheneminen vuosittain johtuu sotainvalidien määrän jatkuvasta pienenemisestä. Toimintamenot Tulosalueen menot toteutuivat n. 0,9 milj. euroa yli muutetun talousarvion. Henkilöstömenot ylittyivät n.1,4 milj. euroa. Suurimmat ylitykset olivat työsuhteisten kuukausipalkoissa sekä erilliskorvauksissa. Palvelujen ostot toteutuivat alle budjetoidun, säästöä syntyi mm. henkilöstön koulutuspalveluissa sekä ateria- ja siivouspalveluissa. Avustukset kokonaisuutena jäivät alle muutetun talousarvio, säästö syntyi kotihoidon palveluseteleissä. 230 TERVEYSPALVELUT Toiminta-ajatus Terveyspalvelujen tulosalueen tehtävänä on tuottaa hyvää elämää tukevia, kuntalaisten tarvitsemia terveydenhuollon asiantuntijapalveluita. Tavoitteena on sairauksien ennaltaehkäisy, hoito ja vajaakykyisen toimintakyvyn parantaminen yhteistyössä potilaan, eri hallintokuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteiden toteutuminen Omalääkärille päästiin v. keskimäärin 6,8 viikossa (hoitotakuun raja on 12 viikkoa). Työssä olevien omalääkäreiden määrä vaihteli kuukausittain siten, että lääkäripula oli keskimäärin 8,3 lääkäriä. Omalääkärin virkoja oli yhteensä 32,5. Hammaslääkärille odotus oli noin 20 viikkoa (hoitotakuun raja on 24 viikkoa) ja suuhygienistille oli 12 viikon odotus. Hammashuollon työvoimatilanne oli hyvä, mutta palveluiden kysyntä kasvaa edelleen. Hoitohenkilökuntaa riitti vakituiseen työsuhteeseen, mutta sijaisten saanti oli vaikeaa. Perusterveydenhuollon päivystys siirtyi Vaasan sairaanhoitopiirin toiminnaksi Päivystysyksikön vakansseista 9 lakkautettiin ja 10 siirrettiin muualle terveyspalveluihin, pääasiassa terveysasemille. Lääkinnällisen kuntoutuksen ostopalvelusta muutettiin omaksi toiminnaksi yksi puheterapeutin ja yksi lasten toimintaterapeutin vakanssi.

92 89 Kantakaupungin kuuden terveysaseman vastaanottotoiminnan, opetusterveyskeskuksen ja diabetesosaamiskeskuksen yhdistämistä yhdelle isolle terveysasemalle valmisteltiin. Kaupungin tilahallintoryhmä hyväksyi tarveselvityksen Kaupunginhallitus hyväksyi suunnitelman Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut Suorite, tunnusluku TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP Päiväajan käynnit lääkärin vastaanotolla Päivystyskäynnit lääkärin vastaanotolla Käynnit hoitajan vastaanotolla Hammashuollon käynnit Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet Oikea-aikaiset ja laadukkaat palvelut Hyvä palveluiden saatavuus ja peittävyys Terveyden edistäminen Toimiva ja monipuolinen palvelurakenne Nk. neuvola-asetuksen mukainen toiminta Uuden terveydenhuoltolain mukaisen toiminnan suunnittelu Tavoitteiden, voimavarojen ja toiminnan tasapaino Asukkaiden palvelujen saamisen parantaminen Terveyspalvelujen toimitilojen kartoitus palveluverkkosuunnitelmaa varten Osaava, uudistava ja motivoitunut henkilöstö Henkilöstön hyvinvoinnin parantaminen Tavoitetaso vuodelle Kiireetön jono lääkärille ja hammaslääkärille 2-4 viikkoa. (Asemakohtainen minimi 1,4 vk ja maksimi 8,5 vk.) Ylipainoisten koululaisten määrän vähentäminen Nuorten tupakanpolton vähentäminen Terveystarkastusten toteuttaminen asetuksen mukaisesti. Suunnitelma käsitelty lautakunnassa Asukkaiden määrä / omalääkärivakanssi = 1900 Asukkaiden määrä / hoitajan vakanssi (terveysasemat) = 780 Terveyspalvelujen tilakartoitus on tehty. Työilmapiirikyselyn tulos kaupungin keskiarvoa. Tavoitteen toteutuma Lääkärille keskimäärin 5,1 viikkoa. Hammaslääkärille yli 5 kk. 1., 5. ja 8. luokan laajoista tarkastuksista koottujen tietojen perusteella kouluikäisten ylipainoisuus on lisääntynyt 1-2 %. Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulosten mukaan perusopetuksessa ja ammatti-opistossa on edelleen tapahtunut positiivista kehitystä. Lääkärin tarkastukset opiskeluterveydenhuollossa lisääntyivät edell. vuoteen verrattuna. Hoitajan tarkastukset toimivat asetuksen mukaisesti. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma hyväksyttiin lautakunnassa as / virka 770 as / toimi Tilakartoitus on valmistunut osana viraston yhteistä selvitystä. Terveyspalveluissa kyselyn tuloksen keskiarvo v. oli 3,59 / 5 ; huonoin oli palkkaus 2,83 ja paras oli tasa-arvo 3,93. Koko kaupungin keskiarvosta ei saatu tietoa.

93 90 Henkilöstön täydennyskoulutuksesta huolehtiminen Talouden toteutuminen Asetuksen mukainen täydennyskoulutus annetaan suositusten mukaisesti. Koulutus toteutui suunnitellusti. Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 351 Toimintatulot Toimintatulot toteutuivat noin alle arvioidun; tästä myyntituottojen osuus oli n Suurimmat myyntituottojen alitukset olivat: kiintiöpakolaisten erityiskustannusten korvaukset n ja kotikuntakorvaukset n Kotikuntakorvaukset ja sisäiset myyntituotot (Laihian yhteistoiminta-alueelta budjetoitu n toteutumaa enemmän) eivät toteutuneet budjetoidusti, koska päivystys siirtyi alkaen VKS:n yhteispäivystykseen. Samasta syystä maksutuotot jäivät alle budjetoidun n :lla. Toimintamenot Toimintamenot ylittyivät noin Palkat ja palkkiot toteutuivat n alle muutetun arvion. Vakinaisten viranhaltijoiden palkoissa säästyi n johtuen täyttämättömistä lääkärin- ja hammaslääkärin vakansseista. Työsuhteisten kuukausipalkat ylittyivät n :lla. Sairaus- ja vuosilomasijaisten palkat alittuivat yhteensä n ja erilliskorvaukset n Palvelujen ostot ylittyivät n Suurin ylitys oli asiakaspalvelujen ostoissa kunnilta ja kuntayhtymiltä, yhteensä n. 1,1 milj. euroa (vaasalaisten käynnit muualla); tästä summasta VKS:n yhteispäivystyksen osuus on n. 1, 013 milj. euroa. Muita ylityksiä olivat lääkinnällisen kuntoutuksen terapiaostot n ja hammaslääkäripäivystyksen ostot n Aineet, tarvikkeet ja tavarat -menot jäivät noin alle arvion. Suurimpia menoeriä näissä olivat hoitotarvikkeet (toteutuma n ) ja lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet (n ). 239 ERIKOISSAIRAANHOITO Toiminta-ajatus Sairaanhoitopiirin tehtävänä on järjestää kuntayhtymän jäsenkuntien puolesta laissa säädetty erikoissairaanhoito ja ratkaista ensisijaisesti oman alueen väestön erikoissairaanhoitoa vaativat terveysongelmat. Kunnat maksavat asukkaidensa erikoissairaanhoidosta käytön mukaan.

94 91 Tavoitteiden toteutuminen Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut (Vaasalaisten osuus sairaanhoitopiirin sairaaloissa Suorite, tunnusluku TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP Poliklinikkakäynnit Hoitopäivät Drg-paketit, lkm Talouden toteutuminen Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 55 Varausmäärärahoihin sisältyy 1 milj. euron varaus erikoissairaanhoidon menoihin. Varaus huomioon ottaen on määrärahaylitys 7,3 milj. euroa. Tulot ovat Vanhan Vaasan sairaalan potilaiden entisten kotikuntien korvauksia. Nämä henkilöt ovat lakimuutoksen oikeuttamina vaihtaneet kotikunnakseen Vaasan vuosina , ja VSHP on laskuttanut näistä aluksi Vaasaa. Ensihoidon osuus Vaasan sairaanhoitopiirin maksuosuudesta, 94,1 milj. eurosta, on YHTEISTOIMINTA-ALUE LAIHIA Toiminta-ajatus Laihian tulosalueella toteutetaan Vaasan kaupungin ja sosiaali- ja terveystoimen toimialan strategisten tavoitteiden sekä kaupungin ja Laihian kunnan yhteistoimintasopimuksen mukaisia sosiaalija terveyspalveluita. Tavoitteiden toteutuminen Toiminnan keskeisimpänä tavoitteena toimintavuodella on ollut järjestää lainsäädännön velvoittamat terveydenhuollon palvelut lähipalveluperiaatteella laadukkaasti, taloudellisesti ja määräaikojen puitteissa. Toiminnassa on korostettu asiakaslähtöisyyttä, hoidon oikea-aikaisuutta sekä oikeaa hoidonporrastusta. Erityistä huomiota on kiinnitetty ikäihmisiin ja erityisesti kotona asumisen tukemiseen, lasten ja nuorten palveluihin sekä hyvinvointiin varhaisen puuttumisen ja matalan kynnyksen periaatteilla. Lautakuntaan ja aluejaostoon nähden sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutumisessa on onnistuttu pääsääntöisesti hyvin. Virka-aikainen päivystys omalla terveysasemalla ohjaa akuuttipainotteisten käyntien määrää sekä hoitajalle että lääkärille. Kontrollikäyntien ja määräaikaistarkastusten lisäksi tarvitaan akuuttikäyntejä. Merkittävä osa vastaanottotoiminnasta hoidetaan hoitajavastaanottotoimintana.

95 92 Kotisairaanhoidon ennaltaehkäisevien kotikäyntien toteutus aloitettiin loppuvuonna. Myös työaikakokeilu käynnistettiin loppuvuodesta. Kotiuttamishoitajatoiminta käynnistettiin. Fysioterapiaa ja fysioterapeuttien tekemiä kotikäyntejä on pystytty kehittämään ja lisäämään suunnitelman mukaisesti. 70-vuotialle suunnatut terveyskunnon kartoitukset on nähty toimivana palveluna. Ostopalveluissa mm. puheterapian ja toimintaterapian tarve ja käyttö on edelleen kasvussa. Puheterapiassa ei määrärahan käyttöä pystytty ohjaamaan virkatyönä tehtävään toimintaan, kuten oli suunniteltu. Ylitys pystyttiin kattamaan muun toiminnan säästöinä. Sairaanhoitopiirin kunnalta laskuttamat siirtoviivepotilaspäivät ovat vähentyneet merkittävästi (85pv/ ja 368pv/2013). Tähän on päästy hyvässä yhteistyössä mm. vuodeosaston, lääkärivastaanoton, kotipalvelun, kotisairaanhoidon ja kunnan vanhuspalveluiden kanssa, kun palveluketjua ja toimintoja on yhdessä saatu yhä toimivimmiksi. Hammashuollossa hoitoon pääsyn määräaikojen toteutuminen on ollut haasteellista, ja työkuormaa on jouduttu purkamaan ostopalvelun avulla. Avoinna olleeseen osa-aikaiseen hammaslääkärin toimeen ei saatu virkalääkäriä. Neuvolapalvelut ovat toimineet hyvin koko toimintavuoden. Verkostoitumista erityisesti sosiaalipalveluihin on lisätty mm. perhetyössä. Aikuisneuvola on linkittynyt entistä tiiviimmin lääkäri- ja sairaanhoitovastaanottotoimintaan vastaten erityisesti diabetes- ja verenpaineasiakkaiden vuositarkastuksista. Psykologin toiminnassa osa työajasta on kohdistunut edelleen Vaasan Vähänkyrön alueelle sovitun mukaisesti. Vaasalta ostettujen psykososiaalisten palvelujen käyttö on vakiintunut kustannustasolle n /v. Lautakuntaan ja aluejaostoon nähden sitovat tavoitteet Oikea-aikaiset ja laadukkaat palvelut Terveyden edistäminen Toimiva ja monipuolinen palvelurakenne Neuvola-asetuksen toteutuminen Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Tavoitteiden, voimavarojen ja toiminnan tasapaino Hoito oikea-aikaista ja oikeassa paikassa Määrärahojen optimaalinen kohdentuminen Osaava, uudistava ja motivoitunut henkilöstö Täydennyskoulutuksista huolehtiminen Tavoitetaso vuodelle Käyntimäärät lääkärillä, hoitajalla ja hammashuollossa Akuuttihoitopainotteisuuden vähentäminen Terveystarkastusten toteutuminen Koululaisten ylipainon väheneminen Vuodeosastopaikkojen käyttö lääketieteelliseen tarpeeseen Puheterapian määrärahojen kohdentamista virkatyöhön ostopalvelun sijasta Koulutuspäivien toteumaseuranta Tavoitteen toteutuma Hoitoon pääsy on toteutunut määräajoissa, ajoittain hammashuollossa hoitotakuu on ylittynyt. Neuvola-asetuksen velvoitteet toteutuneet Erityistä huomioita on kiinnitetty ylipainoon. Toimintaa on edelleen kehitetty, mm.tarkastuksia ja kartoituksia lisäämällä Hoitopäivien ja -jaksojen määrä vähentynyt, yhteistyötä kehitetty yli yksikkö- ja toimialarajojen Edelleen ostopalveluna, ja tarve kasvussa Koulutukset on pystytty toteuttamaan suunnitellusti, tarkempi raportti viraston henkilöstökerto-

96 93 Talouden toteutuminen muksessa ( ltk:aan III/15) Sisäinen valvonta ja riskien hallinta * * *Sisäinen valvonta ja riskien hallinta: raportoidaan toimialatasolla keskitetysti Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate/ vaikutus Vaasalle Kokonaisuudessaan tulosalueen talousarvion toteutuma alittaa talousarvion n Vaasan kaupungille tulosalueen kustannusvaikutus on 0. Kuntaosuus (tulosyksikköjen nettomenot yhteensä) on ,92. Tämän lisäksi käyttötalousarvion ulkopuolelta on toteutunut investointeja yhteensä ,59. Kunnalta on toimintavuoden aikana peritty ennakkona kuntaosuutta kuukausittain yhteensä n. 5,602 milj. euroa. Kunnalle on näin ollen palautettava liikaa ennakkoon laskutettua kuntaosuutta n Yhteistoiminta-alueen sopimuksen mukaan on kuntalaskutuksen tasauslasku laskutettava tai liikaa peritty osuus palautettava viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Toimintatulot Toimintatulot vastaavat suuruudeltaan toimintamenoja, koska muiden tulojen huomioimisen jälkeen kuntaosuuksilla katetaan toteutuneet nettomenot. Toimintatuotot ilman kuntaosuuksia ylittyivät n (toteuma n.104 %). Tulojen ylityksiä toteutui eri tulolajeissa, mutta maksutuotot alittuivat n Toimintamenot Menojen toteutuma oli yhteensä 96,8 % talousarviosta. Säästöjä syntyi budjettiin verrattuna henkilöstömenoissa yhteensä n , mm. lomapalkkajaksotus- ja yleiskorotusmäärärahat alittuivat yhteensä n Vakituisten työntekijöiden ja viranhaltijoiden palkkamenot alittivat talousarvion n , mutta sijaisten palkkamenot taas ylittivät sen n Sairaanhoitopiiriin alkaen siirtyneen yhteispäivystyksen käytön VKS laskutti suoraan kunnalta (3 kk:n laskutus n ), mikä vähensi vastaavasti kaupungin päivystyslaskutusta ja menoja yhteistoiminta-alueelta. Palvelujen ostojen määräraha ylittyi n , syynä erityisesti terapiapalvelujen ostot.

97 94 VARHAISKASVATUS- JA PERUSOPETUSLAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta huolehtii johtosäännön mukaan niistä tehtävistä, jotka lasten päivähoidosta sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetuissa laeissa sekä perusopetuslaissa ja näihin liittyvissä muissa laeissa ja asetuksissa on säädetty kunnan tehtäväksi. Lisäksi lautakunta vastaa musiikkioppilaitoksessa tapahtuvasta musiikin- ja tanssinopetuksesta. Jaostot käyttävät kaupunginvaltuuston myöntämien ja lautakunnan päättämien resurssien puitteissa itsenäistä päätösvaltaa kieliryhmäänsä koskevissa opetushallinnollisissa asioissa. Esiopetuksen osalta jaostot käsittelevät omaa kieliryhmäänsä koskevat opetukseen ja sen kehittämiseen liittyvät asiat ja hyväksyvät opetussuunnitelmat ja niihin liittyvät muut suunnitelmat. Lautakunnan tavoitteena on luoda tuloksellisen ja taloudellisen toiminnan edellytykset ja seurata tavoitteiden toteutumista. Lautakunta on säännöllisesti seurannut toiminnan ja talouden kehitystä. Lisäksi se on tunnusluvuin arvioinut toimintaa. Lautakunnan alaisuudessa on kasvatus- ja opetusvirasto. Toimintamenot ja tulot Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 910 Myyntitulot ja saadut tuet ovat suuremmat kuin budjetoidut. Palveluiden ja materiaali- ja aineiden menot ovat toteutuneet huomattavasti budjetoitua pienempinä. Henkilöstö Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vuosi Vakituiset Määräaikaiset Työllistetyt VARHAISKASVATUS- JA PERUSOPETUSTOIMEN SEKÄ KUULA-OPISTON HALLINTO Toiminta-ajatus Virastolla on yhteinen hallinto- ja talousyksikkö, joka käsittää yleishallinnon ja henkilöstö- ja talousyksiköt. Yhteisiä palveluja tarjoavat myös suomenkieliseen perusopetusosastoon sijoitettu palveluyksikkö ja ruotsinkieliseen perusopetusosastoon sijoitettu kehittämisyksikkö. Yhteisen hallinnon tehtävänä on avustaa viraston johtajaa ja osastojen johtajia johtamis- ja kehittämistyössä. Tavoitteiden toteutuminen Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet Taata kaupungissa riittävät, laadukkaat, monipuoliset ja tasapuoliset varhaiskasvatus- Tulosalueen keskeiset tavoitteet vuodelle Kehittämissuunnitelman toteuttaminen ja uuden strategian toteutuksen käynnistäminen Tavoitteen toteutuma Kehittämissuunnitelman tavoitteiden ja strategian toteutus käynnistetty suunnitel-

98 ja perusopetuspalvelut, sekä turvata myönteinen, edistyksellinen kasvun ilmapiiri. Henkilöstön saatavuuden turvaaminen Henkilöstön pätevyyden kehittäminen Työssä jaksamisen turvaaminen Sisäinen valvonta ja riskien hallinta. Kaupunki on oikeudenmukainen, vastuullinen ja kilpailukykyinen työnantaja 95 Laatukriteerien ja arvioinnin käytännön toteutus Henkilöstösuunnittelutyön jatkuva tehostaminen Uudelleensijoitustoiminnan kehittäminen Osaamiskartoitus ja henkilökohtaiset koulutussuunnitelmat Sairauspoissaolojen syiden selvittäminen Työhyvinvointia tukeva koulutus Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen hallinnon palkat saatetaan vertailukelpoiseksi muiden hallintokuntien kanssa. man mukaisesti Laatukriteerit ovat olemassa ja arviointi toteutetaan joka toinen vuosi. Täyttölupamenettely vaatii jatkuvaa suunnittelua Hepake vastaa toiminnasta On osalle henkilöstöstä tehty Seurataan. Sairauspoissaolojen määrä oli keskimäärin 14,2 pv/henk v (13,49 pv / henk v 2013) Vartu-keskusteluja on tehostettu Ei järjestetä hallintokunnan toimesta Riskikartoitus on tehty Ei ole toteutunut. Hepakkeen vastuulla Talouden toteutuminen Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate VARHAISKASVATUS Toiminta-ajatus Subjektiivinen oikeus kunnan järjestämään päivähoitopaikkaan alkaa vanhempainrahakauden päätyttyä, jatkuen siihen saakka kunnes lapsi oppivelvollisena siirtyy perusopetukseen. Se toteuttaa alle kouluikäisen lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen ja vanhempien oikeutta saada lapselleen päivähoitopaikka, mikä mahdollisuuksien mukaan tulisi järjestää myös vanhempien toivomassa muodossa. Päiväkodit ja perhepäivähoito, leikkitoiminta, kotihoidon- ja yksityisen hoidon tuki ovat perheille vaihtoehtoisia toimintamuotoja. Varhaiskasvatuksessa otettiin käyttöön uusi organisaatiomalli elokuusta. Sen mukaan varhaiskasvatus on jaettu neljään maantieteelliseen alueeseen: Keskusta, Pohjoinen, Itäinen ja Vähäkyrö. (Tilastoluvuissa vuodesta 2013 alkaen luvut sisältävät myös Vähänkyrön tiedot.) Vaasassa esiopetus toteutetaan varhaiskasvatuksen yksiköissä. Kuusivuotiaiden ilmaista esiopetusta on annettu 4 h/pv ja 724 tuntia/v, työpäiviä yhteensä 181. Tukea tarvitseville lapsille järjestetään heidän tarpeitaan vastaavasti tukea erityisvarhaiskasvatuksen piirissä. Käytössä on kolmiportaisen tuen malli, jossa tuki on jaettu kolmeen osaan: yleinen,

99 96 tehostettu ja erityinen tuki. Lisäksi tulee huomioida suomi/ruotsi toisena kielenä opetus varhaiskasvatuksessa/esiopetuksessa. Vuonna jatkettiin kotona hoidettavien pienten lasten tuen maksamista (Täsmälisä). Tukea maksetaan 2 ikävuoteen ja maksettava summa on 250 euroa kuukaudessa. Lähtökohtana on perheiden valinta. Leikkipuistot ja avoimet päiväkodit tukevat kotona hoidettavien lasten vanhempia kasvatustyössä. Kunnallisen päivähoidon kysyntä / 0 6-vuotiaat Kunnallisessa päivähoidossa 0 6-vuotiaita suhteessa ikäryhmään (%) - joista päiväkodeissa (%) joista perhepäivähoidossa (%) Kunnallisessa päivähoidossa 0 6-vuotiaita suhteessa hoidon tarpeeseen - kokopäivähoidossa (%) osapäivähoidossa(%)(- pelkästään esiopetuksessa(4t) 3,6 %) v. lapsia päivähoidossa yhteensä v. lapsia päiväkodeissa joista ostopalvelupäiväkodeissa Tukea vaativat lapset (resurssi)* v. lapsia perhepäivähoidossa Tukea vaativat lapset (resurssi)* Perhepäivähoitajia -joista kotona hoitavia perhepäivähoitajia Lapsia esiopetuksessa Tukea vaativat lapset (resurssi)* Lapsia erityisvarhaiskasvatuksessa Lapsia leikkitoiminnassa - leikkipuistoissa (lapsia keskim./toimintapäivä) - kerhotoiminnassa - avoimissa päiväkodissa (lapset /toimintapäivä) - (aikuiset/toimintapäivä) Lasten kotihoidontuen ja yksityisen hoidon tukea saaneita perheitä keskim./kk joista yksityisen hoidon tukea saaneita perheitä joista osittaista tukea saaneita perheitä - täsmälisää saaneita perheitä keskimäärin kuukausittain *Lisäresurssia vaativat, tukea (kolmiportainen tuki) tarvitsevien lasten määrä. Huom! Toimintavuoden aikana lasten määrä vaihtelee, tammi- toukokuussa lapsia on määrällisesti eniten hoidossa. Kesällä lomien vuoksi määrä laskee (kesä-, heinä ja elokuu). Syys- joulukuussa lapsimäärä kasvaa, mutta ei saavuta kevään lukemia. Tilastopäivä antaa sen hetkisen tilanteen eikä näytä vuoden aikana tapahtuvia vaihteluja hoidossa olevien lasten määrästä. Alkaen vuodesta 2013 on luvuissa mukana myös Vähänkyrön tiedot.

100 Tavoitteiden toteutuminen Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 97 Tulosalueen keskeiset tavoitteet vuodelle Tavoitteen toteuma Varhaiskasvatus- ja esiopetuspalvelujen saatavuuden ja riittävyyden takaaminen koko kaupungissa ja alueellisesti suomen- tai ruotsinkieli huomioiden. Kaikille hakijoille järjestetään ko. palvelut lain määrittelemän ajan puitteissa ja perheiden tarpeet huomioon ottaen. Tarjonnan alueellinen kohtaaminen ensisijaisesti lähipalveluperiaatteella Turvata jokaisen lapsen oikeus laadultaan hyvään ja monipuoliseen varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen sekä tasa-arvoiset mahdollisuudet kehittyä omien edellytystensä mukaisesti. Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy. Maahanmuuttajataustainen lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen. Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin saada tukea kasvulleen ja oppimiselleen sekä kehittää oppimisvalmiuksiaan. Lapsella on oikeus saada kasvuun ja oppimiseen riittävä tuki. Tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen varhaiskasvatuksessa. Kaikilla yksiköillä on verkkoyhteys Päivähoitopaikka järjestetään mahdollisuuksien mukaan perheiden toiveen mukaisesti. Täsmälisän maksamista jatketaan kahteen ikävuoteen saakka (250 euroa/kk). Täsmälisää saavan lapsen kotona hoidettavasta, alle esikouluikäisestä sisaruksesta maksetaan 50 euroa/kk. Avointa leikkitoimintaa tarjotaan vaihtoehtona päivähoidolle. Lisätään ja kehitetään avoimen päiväkodin kerhoja tarpeen mukaan, myös 2-3-vuotiaille. Avointa leikkitoimintaa laajennetaan kaupungin eri asuinalueille. Turvataan riittävät päivähoitopalvelut eri asuinalueilla. Asiakastyytyväisyyden arvioinnin tulos 2,8 tai suurempi. Asiakastyytyväisyyden arviointi uudistetaan. Turvataan riittävä määrä koulutettua ja ammattitaitoista henkilökuntaa. Kasvatuskumppanuuskoulutus jatkuu. Oppimisympäristön ja toimintakulttuurin kehittäminen siten, että toimiminen pienryhmissä on mahdollista. Kotouttamisen tukeminen päivähoidon keinoin. Tuetaan lasten kielen kehitystä (S2/R2-kieli). Tukea tarvitsevien lasten hoidon, kasvatuksen ja oppimisen sekä tukimuotojen ja dokumentaation kehittäminen varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Erityisvarhaiskasvatuksen tilastoinnin ja seurannan kehittäminen. Koulutetaan henkilöstöä atktaidoissa. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuk- Paikat on järjestetty kaikille niitä tarvitseville. Korotettu Täsmälisä (250) ei ole lisännyt hakijoiden määrää merkittävästi. Täsmälisän sisarmaksu ei toteutunut. Avoimen leikkitoiminnan kerhoja lisättiin. Bölen alueen lapset sijoitettu eri puolille kaupunkia. Vuosittaisen asiakastyytyväisyyskyselyn/arvioinnin tulos 3,68 (asteikko 1-4). Toiminnan laadun seuranta jatkuvan arvioinnin avulla. Arviointitulosten käsittely yksiköissä sekä raportointi vuosittain osastolle ja jaostoille/ lautakunnalle. Kielitaitotason jatkuva arviointi/ seuranta jatkuu. R2-kielen tuki ei ole toteutunut. Asiantuntijoiden lausunnot lisätuen tarpeista. Tukea tarvitsevien lasten määrän ja lisäresurssien määrän seuranta; yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, avustajat, kahden/kolmen paikalle sijoitukset, kelton asiakaskäynnit/vuosi. Henkilöstölle järjestetty jatkuvia Effica-, Läsnä- ja Titania - koulutuksia.

101 ja asianmukainen, riittävä laitteisto. Jokaisella yksikön henkilökuntaan kuuluvalla on mahdollisuus käyttää tietokonetta työssään. Henkilöstön työssä jaksamisen tukeminen. 98 sen opetusohjelmien käytön lisääminen. Selvitetään perhepäivähoitajien työpuhelinten käyttöä. Tukea tarvitsevien lasten tietojen sähköinen dokumentointi. Esikoululaisten tietojen sähköinen dokumentointi. Henkilöstölle annetaan mahdollisuus työnohjaukseen. Koko henkilöstölle järjestetään täydennyskoulutusta. Säännölliset kehityskeskustelut. Henkilöstön ihmisenkokoinen työmäärä. Varajohtajatoiminnan kehittäminen. Tyky -toiminta; mahdollistetaan liikuntailtapäivän toteuttaminen. Esiopetusohjelmia ei vielä otettu laajaan käyttöön. Perhepäivähoitajille ei ole otettu työpuhelimia käyttöön. Tukea tarvitsevien lasten osalta sähköistä dokumentointia ei ole otettu käyttöön. Esikoululaisten osalta sähköistä dokumentointia ei ole otettu käyttöön. Työnohjausta tarjottu tarpeiden mukaisesti. Täydennyskoulutusta tarjottu koko henkilöstölle. Kehityskeskusteluja pidetty Sairauslomien seuranta kuukausittain. Varhaiskasvatuksen uudelleen organisointi 1.8. alkaen Toteutunut, mutta ei koko henkilökunnalle. Tyky -toiminta on tapahtunut pääsääntöisesti työajan ulkopuolella. Talouden toteutuminen Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 172 Varhaiskasvatuksen toimintatulot ovat noin e suuremmat kuin alkuperäinen talousarvio. Maksutuottojen osuus tästä on noin e. Valtion työllistämistuki ja täyden korvauksen perusteella saadut korvaukset ovat e. Lisäksi kaupunki sai Päiväkoti Paxin siirtymisen myötä Päiväkotiyhdistykseltä euron suuruisen avustuksen. Päiväkotien sekä ryhmäperhepäivähoitokotien osalta on jatkettu kartoitusta päivähoitopaikoista. Joihinkin ryhmiin on vuoden aikana tehty rakenteellisia muutoksia, johtuen tiloista tai henkilökunnan määrästä. Purolan päiväkodin valmistumisen yhteydessä on tarkistettu päivähoitopaikkatilannetta ja päädyttiin lakkauttamaan Teerenpesän päiväkoti sekä Teeriniemen päiväkodin alaisuudessa toiminut päiväkotiryhmä Kivitaskut (30.6.). Ennen ostopalvelupäiväkotina toiminut päiväkoti Pax siirtyi kaupungille 1.8. ja sai uuden nimen Taikametsän päiväkoti. Myös Vähänkyrön osalta on tarkistettu varhaiskasvatuksen päivähoitorakennetta ja päädyttiin lakkauttamaan viikonloppuhoito. Leikkipuistotoiminta lopetettiin kaupungin omana toimintana kokonaan kesällä vähäisen käytön vuoksi. Leikkipuistotoiminta siirtyi Setlementin toiminnan piiriin syksyllä. Vuonna on toiminut 10 avoimen päiväkodin kerhoryhmää, joista lämmin aterian on tarjottu seitsemässä kerhoryhmässä.

102 99 Ostopalvelupäiväkotien hoitopaikat kilpailutettiin ja uudet sopimukset astuivat voimaan alkaen Kilpailutuksessa uusien paikkojen hankinnassa oli pääpaino pienten lasten (alle 3 v.) paikoissa. Uusia sopimuksen mukaisia paikkoja hankittiin yhteensä 367 paikkaa. Hankittuja paikkoja on jonkin verran määrällisesti vähemmän kuin aikaisemmalla sopimuskaudella, mutta koska pääpaino hankinnalla oli enemmän resurssia vaativissa pienten lasten paikoissa suhteessa yli 3 vuotiaiden paikkoihin, on hankitut paikat määrärahallisesti lähes entisen sopimuksen tasolla. Kesäajan maksuttomuutta lasten poissaolojen ajalta toteutettiin edellisten kesien tapaan kesä-heinäkuussa sekä lisäksi elokuun poissaoloa ajalla , mahdollisuutta käytti yhteensä 1648 lasta. 303 PERUSOPETUS Toiminta-ajatus Peruskoulutoiminnan toiminta-ajatus on tarjota korkealuokkaista peruspalvelua kasvatuksen, oppimisen ja opetuksen alalla sekä huolehtia siitä, että palvelut ovat suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden saatavilla. Peruskoulutuksen omaan toimintaan kuuluvat opetus ja pedagogiset palvelut, maahanmuuttajien valmistava opetus ja tukiopetus, kansainvälinen toiminta, aamu- ja iltapäivätoiminta, oppilashuolto, kiinteistönhoito, sisäinen hallinto sekä palvelut ulkopuolisille. Oppilasmäärä/vuosi TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP Luokkien 1-6 oppilaat ja esioppilaat Luokkien 7-9 oppilaat ja lisäoppilaat Yhteensä (ilman valmentavaa opetusta) joista erityisen tuen päät. saaneet, ei pid. opv ,5 - joista vaikeimmin kehitysvammaisia,pid. opv ,5 - joista muita vammaisoppilaita, pid. opv Valmistava opetus Luvut ovat keskiarvoja. TP 2013 = Vaasan kaupungin ja Vähänkyrön alueen oppilasmäärä ja Keskimääräiset pedagogiset resurssit / oppilas Vuosi TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP Yleisopetus, luokat 1-6 1,61 1,69 1,70 1,68 1,77 1,63 Yleisopetus, luokat 7-9 2,09 2,18 2,21 2,41 2,5 2,42 Luokkamuotoinen erityisopetus 2,82 3,06 3,50 3,88 3,96 4,48 Vammaisopetus 4,66 4,52 4,24 4,37 4,71 4,92 Perusopetus keskimäärin 1,89 1,96 1,99 2,03 2,09 2,0 Resurssit sisältävät opetushallituksen avustuksella rahoitetut opetusryhmien pienentämiseen tarkoitetut tunnit.kerhotunnit ja stipendi- ja kehittämisrahaston varoin rahoitetut kerho- ja tukitunnit eivät enää ole mukana tilastoissa. Sairaalaopetusta ei ole huomioitu. Aamu- ja iltapäivätoiminta Koululaisten määrä Kevät 2011 Syksy 2011 Kevät 2012 Syksy 2012 Kevät 2013 Syksy 2013 Kevät Syksy Kaupungin omissa yksiköissä - Perusopetuksen yksiköt Varhaiskasvatuksen yksiköt 29 Yhteistyökumppaneiden järjestämä Yhteensä

103 100 Tavoitteiden toteutuminen Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet Tulosalueen keskeiset tavoitteet vuodelle Tavoitteen toteutuma Johtajuuden vahvistaminen Henkilöstön työhyvinvointi Arvioinnin kehittäminen Opetus ja opetusjärjestelyt Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Oppimisympäristöjen kehittäminen Kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen Rehtoreiden/apulaisrehtoreiden tehtäväkuvat ja ajankäyttö kartoitetaan Osaamiskartoitukset / seurantakartoitukset tehdään rehtoreille, opettajille sekä ohjaajille. Luodaan osaamisen kehittämisen malli, joka sisältää kartoituksen, kehityskeskustelun ja yksilölliset koulutussuunnitelmat Koulutusten järjestäminen kartoitusten pohjalta Laatukriteereihin pohjautuvan arviointijärjestelmän käyttöönotto Oppi-ja laatutyöryhmän perustaminen Perusopetuksen tuntiresurssi 2 vvh/oppilas Riittävät resurssit laadukkaaseen oppimiseen ja opettamiseen Oppimisen tuen uudelleenresursointi Alueellisen ja moniammatillisen oppilashuoltotyön kehittäminen Talotoimen ja perusopetuksen yhteinen fyysisten olosuhteiden arviointi sekä kartoituksessa esiin tulleiden epäkohtien korjaustoimenpiteet ja vuosikorjausesitykset Uusien tieto- ja viestintäteknisten oppimisympäristöjen kehittäminen ja käyttöönotto Laitekannan ja ohjelmistojen päivittäminen Opetustilan varustus Jokaisella opettajalla on käytettävissä työasema Tvt-tuen kehittäminen ja tvtkeskuksen perustaminen. Pilvipalveluiden kehittäminen ja vahvistaminen Kodin ja koulun yhteistyön toimintatapojen määrittely Apulais- ja vararehtoreiden työnkuvaukset ovat osittain määrätty koulujen vuosisuunnitelmissa. Rehtoreiden viikkotyöaikaa seurataan säännöllisesti Osaamiskartoitukset ovat vielä kesken johtuen ohjelman puutteesta Koulutukset osittain kartoituksien pohjalta Arviointijärjestelmä osittain otettu käyttöön. Laatutyöryhmä perustettu Tuntiresurssi 2,04vvh/oppilas Oppilashuolto järjestetty uuden oppilas-ja opiskelijahuoltolain mukaisesti Eivät toteutuneet Osittain toteutuneet Viihtyvyyskysely tehty

104 101 Talouden toteutuminen Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 675 Toimintatuloja kertyi noin budjetoitua enemmän. Toimintamenot ovat alle budjetoidun. Henkilöstömenot alittavat budjetoidut menot täyttämättä olevien vakanssien takia, esim. psykososiaalisen oppilashuollon osalta. Merkittävin alitus on asiakaspalveluiden ostoissa. Suomenkielisten peruskoulujen osalta käytettiin stipendi- ja kehittämisrahaston tuottoa koulujen toimintaan. Vuoden aikana toimintaan käytettyjä varoja katettiin em. rahaston tuotoilla yhteensä ,99. Ruotsinkielisen stipendi- ja kehittämisrahaston :n tuottoa on käytetty lähinnä stipendejä ja virkistystä varten. Hankerahaa on käytetty yhteensä ,08. Lisäksi on saatu muita avustuksia, yhteensä ,88. Kaikkiaan on ulkopuolisilta saaduilla tuloilla rahoitettu toimintaa ,96 eurolla. 305 ESI- JA PERUSOPETUKSEN KOTIKUNTAKORVAUKSET Tulosalueen menoksi kirjataan korvaukset muissa kuin kaupungin esi- ja peruskouluissa opiskelevista vaasalaisista oppilaista ja tuloksi korvaus muiden kuntien oppilaista, jotka ovat oppilaina kaupungin peruskouluissa. Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate KUULA-OPISTO Toiminta-ajatus Kuula-opisto on taideoppilaitos, jonka tehtävänä on järjestää musiikin ja tanssin sekä niihin liittyvien taidemuotojen opetusta. Opetuksen tulee kehittää valmiuksia luovaan ja monipuoliseen musiikin ja tanssin harrastamiseen ja esittämiseen sekä alan ammattiopintoihin. Keskeisenä tavoitteena on myönteisen musiikki- ja tanssisuhteen luominen. Tavoitteiden toteutuminen Kuula-opiston 62. toimintavuoden sisäisen toiminnan stabilisointi on jatkunut. Toiminnan tehostamistyössä arvioidaan oppituntien pituus oppilaan oman motivaation ja tavoitteiden mukaan. Soitin-

105 102 valmennusmenetelmä uusille nuorille pyrkijöille on todettu hyväksi testien tilalla ja toiminta jatkuu soitinstartti-nimen alla. Yhteistyö koulujen ja päiväkotien kanssa on jatkunut vilkkaana. Kurssien hyväksi lukeminen toisella asteella on uusittu Taikonakatemiaksi. Yhteistyössä Mustasaaren musiikkiopiston kanssa on palkattu ruotsinkieliselle muskaritoiminnalle yhteinen opettaja. Kuulaopiston tanssiopetus keskittyy lastentanssiin ja baletin opetukseen. Oppilasmäärä on pysynyt hyväksytyllä tasolla kovasta kilpailusta huolimatta. Henkilökunnan kanssa solmittiin paikallissopimus muun työn sisällöstä ja raportoinnista. Tilat ovat olleet vilkkaassa käytössä ja Toivo Kuula salissa oli vuoden aikana 66 muuta käyttökertaa. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet Tulosalueen keskeiset tavoitteet vuodelle Tavoitteen toteutuma Oppilaat Tyytyväiset ja osaavat oppilaat Uusien opetusmenetelmien kehittäminen Musiikki- ja tanssi Elävä ja vireä musiikki- ja tanssikulttuuri. Henkilökunta Osaava, sitoutunut, motivoitunut ja kannustava henkilökunta. Koulutus Toimiva työnjako Työilmapiiri Perehdyttäminen Organisaatio Toimiva organisaatio Sisäisen yhteistyön parantaminen Yhteistyö Hedelmällinen yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Koulut ja päiväkodit Vaasan kaupunginorkesteri Vaasan kaupunginteatteri Vaasa opisto/arbis Lähikunnat Oppilasrekrytointi Yhteistyö koulujen kanssa Musiikkileikkikouluoppilaiden ohjaaminen soitinopetukseen Musiikin perusteiden kehittäminen Yhteissoiton jaksottaminen Konsertti- ja esitystoiminnan kehittäminen Tuntiopettajien ja yhteisten opettajien sitoutuminen Osaamisen kartoituksen seuranta => koulutussuunnitelma Työkuvien ja vastuualueiden selkeyttäminen Ikääntymisen huomioiminen Tyky-toiminnan kehittäminen Opettajan opas Pedagogisia teemakeskusteluja Wilma-ohjelman kehittäminen Kuula-opiston tarpeisiin Virvatuli-arviointijärjestelmän käyttöönotto Eri osastojen keskinäinen yhteistyö Päiväkotimuskarit Kehitetään edelleen yhteismuotoja koulujen kanssa Yhteiskonsertti (tuttikonsertti) Hankkeita yhteistyösopimuksen mukaan Kunnallisen tanssiopetuksen kehittäminen Toiminta Vähässäkyrössä/ Merikaarto Laihian sivutoimipiste Isokyrön sivutoimipiste Mustasaari / tanssi Musiikki: 217 pyrk., 176 sijoit. Tanssi: 23 pyrk., 23 sijoitet. Soitinkaruselli, 23 oppilasta Kehittämishanke OPH:n rahoilla naapurioppilaitosten kanssa Kokeilu: Buranat Konserttien määrä 96 Yleisömäärä Kehityskeskustelut Kehityskeskustelut Koulutussuunnitelma Kehityskeskustelut Pidetty 2 tyky-tilaisuutta Työn alla. Tulee nettiin. Henkilöstökokoukset sekä yksi koulutuspäivä Wilma otettu käyttöön => haaste, resurssi kehittämistyölle Kahden arviointikohteen arviointi/vanhemmat ja oppilaat suoritettu Konserttityöryhmä 14 päiväkotia mukana, 4 koulua Toteutuu 2016 Tanssiesitykset es. Raportti tehty Siirtyy vuodelle 2015 Oppilasmäärä 78 Oppilasmäärä 28 Yhteinen lastentanssiopettaja 1.8.lukien

106 Talous Kestävä ja vakaa talous Tilat Tarkoituksenmukaiset tilat Hyvä julkisuuskuva ja arvostus 103 Maltillinen maksupolitiikka Ulkopuolista rahoitusta hankkeisiin Uusien tilojen kapasiteetin hyödyntäminen Tiedotus- ja markkinointistrategian sekä kotisivun päivitys Talouden seurantaraportit Salin ulkopuolisia var. 66 kpl Uusittujen kotisivujen suunnittelu Talouden toteutuminen Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 63 Kuulaopisto on pystynyt säästämään palveluista mutta henkilöstömenot ylittävät talousarvion noin eurolla. TOISEN ASTEEN KOULUTUSLAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Toimialaan kuuluvat lukiolaissa, ammatillisesta koulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetuissa laeissa ja niihin liittyvissä asetuksissa määritellyt tehtävät. Toimintamenot ja tulot Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 856 Talousarviomuutokset aiheutuvat käyttösuunnitelmassa tehdyistä muutoksista, joilla talousarviot oikaistiin vastaamaan vahvistettuja oppilaskohtaisia valtionosuuksia. Henkilöstö Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset Määräaikaiset Toisen asteen yhteinen hallinto 17 Lukiot 59 Ammattiopisto, 163 Aikuiskoulutuskeskus 78 Toisen asteen yhteinen hallinto 5 Lukiot 5 Ammattiopisto, 18 Aikuiskoulutuskeskus 6 Toisen asteen yhteinen hallinto 2 Lukiot 11 Lukiot

107 104 Ammattiopisto, 30 Aikuiskoulutuskeskus 37 Yhteensä 397 luku sisältää 1 työllistetyn Ammattiopisto, 17 Aikuiskoulutuskeskus TOISEN ASTEEN YHTEINEN HALLINTO Toiminta-ajatus Toisen asteen yhteinen hallinto toimii oppilaitosten koordinoivana toimintona, josta johdetaan koko toista astetta koskevia tiedotus-, markkinointi- ja viestintä-, kirjasto-, atk-, varasto- ja hallintopalveluita. Toisen asteen yhteiseen hallintoon on budjetoitu koko toisen asteen yhteiset toiminnot. Tavoitteiden toteutuminen Yhteinen hallinto tarjoaa toiselle asteelle erilaisia keskitettyjä palveluja tehokkaasti. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet Toisen asteen hallinto- ja tukipalvelujen toimintaa tehostetaan Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Arviointikriteeri/mittari Henkilöstön määrä Hallinto- ja tukipalvelujen toimivuutta mitataan kyselyjen avulla Tavoitteen toteutuma Eläköitymiset tehostivat henkilöstöresurssien käyttöä, mutta henkilöstöresurssien poistuminen heikensi myös osaltaan toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista. Vuoden aikana ei ehditty toteuttamaan kyselyjä. Talouden toteutuminen Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate VAASAN LYSEON LUKIO Toiminta-ajatus Lukio-opintojen tavoitteena ovat lukion päättötodistus ja ylioppilastodistus. Yleissivistävänä kouluna lukio antaa jatko-opintokelpoisuuden yliopistoon ja korkeakouluun. Aikuislinja tarjoaa vaihtoehtoisena opiskelumuotoja aikuisväestön opiskelutarpeiden tyydyttämiseksi. Tavoitteiden toteutuminen Päivälukiossa opiskelijamäärä on ollut hieman laskussa. Aikuislinjan osalta vuosittainen vaihtelu on ollut vähäistä. Suuressa yksikössä läpäisyyn vaikuttaa ikäryhmien heterogeenisyys. Eri vuosikurssien osalta siinä voi olla merkittäviä eroja. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden lukumäärä on jonkun verran kasvanut, samoin erityisen tuen tarpeessa olevien opiskelijoiden määrä on kasvanut.

108 105 Opiskelijamäärät Vuosi TP 2012 TP 2013 TP Päivälukiot Aikuislukiot Vakituiset opiskelijat Aineopiskelijat alkaen 2 0,4 2 Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Opiskelijamäärä Vähintään opiskelijaa 761, Turvataan nykyinen opiskelijavolyymi rekrytointialueella Läpäisy 90 % päivälukion aloittaneesta Toteutuma 83,39 % Lukion oppimäärä suoritetaan enintään 3 vuodessa lukioopintojen aloittamisesta suorittaa lukion oppimäärän kolmessa vuodessa Opiskelijatyytyväisyys Vuosittain suoritettava arviointi. Toteuma 3,6 % Opiskelijaterveydenhuolto Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Talouden toteutuminen Tavoite 3,6 Jokaiselle toisen asteen koulutuksen opiskelijalle taataan vastaanotto 1 krt/ vuosi Työvoiman saanti, Opiskelijapohja Ei saatavissa. Kaikki lukion aloittaneet ovat päässeet terveydenhoitajan tarkastukseen ensimmäisen lukuvuoden aikana Tarve on arvioitu henkilöstösuunnitelmassa. Ennakointi on tehty ajoissa. On huomioitu erityisen tuen tarve. Valtuustoon nähden sitova talouden tavoite Valtionosuusnormin mukaiset kustannukset Arviointikriteeri/mittari Päivälukio 5 861,77 /opiskelija Aikuislukio 3 501,88 /opiskelija Tavoitteen toteutuma Päivälukio 5 722,81 /opiskelija Aikuislukio 3 493,56 /opiskelija Lukiotoiminnan nettolaskelma on esitetty s Alkuperäinen talousarvio Lukion toiminta resursoidaan yksikköhintaperusteisesti. Toimintaan sovelletaan ylivuotista nettobudjetointia. Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot VASA GYMNASIUM JA VASA SVENSKA AFTONLÄROVERK Toiminta-ajatus Vasa gymnasium tarjoaa nuorille hyvää yleissivistävää teoreettista koulutusta turvallisessa ympäristössä, joka tukee heitä heidän jatko-opinnoissaan kolmannella asteella. Vasa svenska aftonläroverk antaa aikuisille ja nuorille mahdollisuuden suorittaa henkilökohtaista suunnitelmaa noudattavia

109 106 lukiokursseja etäopiskeluna, omien tarpeiden ja oman aikataulun pohjalta, aikuislukion opetussuunnitelman mukaan. Tavoitteiden toteutuminen Asetetut tavoitteet ovat toteutuneet alla olevan taulukkotietojen mukaisesti. Jokainen Vasa gymnasiumin opiskelija käy kuraattorin ja terveydenhoitajan luona vähintään kerran lukuvuodessa. VG/VSA:n opettajakunta on pätevä. Kouluihin pyrkineiden määrä on ollut tasainen ja myös osoittanut taipumusta nousuun. Vasa gymnasiumissa muiden kuntien opiskelijoiden määrä on lisääntynyt Vaasan kaupungin huippu-urheilupainotuksen johdosta. Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Opiskelijoiden määrä Vasa gymnasium 145 Vasa svenska aftonläroverk 62 Läpäisy, opiskelija suorittaa 90 % opiskelijoista 94 % tutkinnon kolmessa vuodessa Oppilaiden viihtyvyys 4,0 3,8 % Opiskelijahuolto Jokaiselle opiskelijalle taataan vähintään yksi käynti opiskelijaterveydenhuollossa lukuvuosittain. 100 % Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Talouden toteutuminen Pätevän henkilöstön/pätevien opettajien saatavuus. Opiskelijoiden /opintomateriaalin saatavuus Vasa gymnasium 141,3 Vasa svenska aftonläroverk 73,3 100 % Valtuustoon nähden sitova Arviointikriteeri/mittari talouden tavoite Normihinta, valtionosuus/opisk. Vasa gymnasium 6 940,34 /opiskelija Vasa svenska aftonläroverk 3 501,88 /opisk. Tavoitteen toteutuma Vasa gymnasium 6 889,87 /opisk. Vasa svenska aftonläroverk 3 253,49 /opisk. Lukiotoiminnan nettolaskelmat on esitetty s Alkuperäinen talousarvio Lukion toiminta resursoidaan yksikköhintaperusteisesti. Toimintaan sovelletaan ylivuotista nettobudjetointia. Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 29 Opiskelijamäärät Vuosi TP 2012 TP 2013 TP Päivälukiot Aikuislukiot Vakituiset opiskelijat Aineopiskelijat alkaen 6,9 3,5 6,7

110 VAASAN AMMATTIOPISTO Toiminta-ajatus Vaasan ammattiopiston toiminta-ajatuksena ja yleisenä koulutuksellisena tavoitteena on kouluttaa ammattitaitoista, laaja-alaisen pätevyyden omaavaa henkilöstöä elinkeino- ja työelämän sekä yhteiskunnan nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Tämän lisäksi tavoitteena on antaa opiskelijoille jatkoopiskeluvalmiudet ylemmälle koulutusasteelle. Vaasan ammattiopisto on kaksikielinen oppilaitos, joka antaa opetusta suomen, ruotsin ja englannin kielellä. Opiskelijamäärät koulutusaloittain ja asteittain (rahoituslain mukaisesti) OPISKELIJAMÄÄRÄT TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP - tekniikan ala turvallisuusala kulttuuri, artesaani kulttuuri, viestintä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala luonnontieteiden ala matkailu- ja ravitsemis- ja talousala sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala maahanmuuttajien koulutus vammaisten valmentava ja kuntouttava koul. - ammatilliseen perusk. valmentava koulutus Yhteensä Tavoitteiden toteutuminen Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Työllisyysmittari 75% 68,5% Keskeyttämismittari 6% 7,18% Jatko-opiskelumittari 20% 10,9% Läpäisymittari 70% 73,6% Opiskelijatyytyväisyys 3,8 (asteikko 1-5) 3,9 Opiskelijaterveydenhuolto Jokaiselle toisen asteen koulutuksen opiskelijalle taataan vastaanotto 1krt/vuosi. Käytössä oma lääkäri. Opiskelijoille tehdyt terveystarkastukset vuosittain ovat toteutuneet. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Pätevän opetushenkilöstön saaminen tietyille koulutusaloille. Henkilökohtainen pätevöitymisohjelma. Talouden toteutuminen Vaasan ammattiopiston toimintaa resursoidaan yksikköhintaperusteisesti. Vaasan ammatti-opisto on tehnyt rakenteellisia muutoksia toimintaansa saavuttaakseen nollatuloksen. Rakenteelliset muutokset on toteutettu mm. 4-jaksojärjestelmään siirtymisellä. Tämä on mahdollistanut yksilöllisten opintopolkujen paremman huomioimisen sekä käytännössä mahdollistanut opintoajan lyhentymisen ja läpäisyn tehostamisen. Myös käytännön työssäoppimista on lisätty ja ryhmiä on mahdollisuuksien mukaan yhdistetty yli tutkintorajojen. Sopeutuminen niukempiin resursseihin on tehty asteittain, jotta opetuksen laatu ei ole kärsinyt. Vuoden aikana on opiskelijapaikkoja leikattu ja yksikköhinta laskenut.

111 Valtuustoon nähden sitova talouden tavoite Resurssit 108 Arviointikriteeri/mittari Valtionosuusnormin mukaiset kustannukset 9 941,93 /opiskelija. Kustannuksiin sisältyy takuusumma. Tavoitteen toteutuma ,26 /opiskelija Nettolaskelma on esitetty s Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot VAASAN AIKUISKOULUTUSKESKUS Toiminta-ajatus Vaasan aikuiskoulutuskeskus Vasa vuxenutbildningscenter oppilaitoksen tehtävänä on ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisen koulutuksen ja sitä tukevien työelämän kehittämispalvelujen tuottaminen. Tehtävänä on kouluttaa käytännön osaajia alueen työelämän tarpeisiin sekä tuottaa yrityksille ja muille työyhteisöille niiden tarvitsemia koulutus- ja kehittämispalveluja. Aikuiskoulutuskeskuksen toiminta-ajatus perustuu kumppanuuteen. Tavoitteiden toteutuminen Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen toiminta suuntautui vuonna 2015 Vaasan alueen kannalta keskeisten elinkeinojen sähkö-, metalli- sosiaali- ja terveysalan sekä kaupan alan tarvitseman työvoiman aikuiskoulutukseen sekä maahanmuuttajakoulutukseen. Aikuiskoulutuksen avulla on tuettu työuran eri vaiheissa olevien osaamisen kehittämistä siten, että osaaminen vastaa muuttuvien työmarkkinoiden sekä yksilöiden urakehityksen tarpeita. Opiskelijarekrytointi onnistui vuonna yli tavoitteiden. Tavoitteena ollut opiskelijatyöpäivien määrä ylitettiin selkeästi (toteuma: opisktpv, tavoite: opisktpv). Koulutustoiminnan kokonaisliikevaihto toteutui n. 2,2 milj.e budjetoitua suurempana. Syynä kasvuun olivat erityisesti perustutkinto-opiskelijoiden määrän kasvu sekä nuorten aikuisten osaamisohjelmaan saatu erillisrahoitus. Maksullisen palvelutoiminnan tavoite jäi toteutumatta, joskin se oli suuruudeltaan vuoden 2013 tasoa. Lisääntynyt liikevaihto ei lisännyt samassa suhteessa koulutustoiminnan kustannuksia, mikä näkyy kertyneenä ylijäämänä. Opiskelijatyytyväisyys oli hyvä. Koulutuksen keskeyttämisessä ei päästy tavoitteeseen ja kehitys edelliseen vuoteen verrattuna oli negatiivista. Tämä edellyttää sekä ohjaustoiminnan että seurannan jatkokehittämistä. Suoritettujen tutkintojen määrä pysyi vuoden 2013 tasolla. Suoritettujen osatutkintojen määrä kasvoi, mikä voidaan katsoa positiiviseksi kehitykseksi uudistuvaa rahoitusmallia silmällä pitäen. Koulutusten toteutusmallien kehittämistä jatkettiin eri hankkeiden avulla. Tavoitteena on luoda sellaiset toteutusmallit, joilla pystytään vastaamaan sekä tuleviin ammatillisen koulutuksen rahoitusuudistuksiin ja leikkauksiin sekä tutkintojärjestelmän uudistumiseen.

112 109 Opiskelijatyöpäivien määrä TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP Työvoimapoliittinen koulutus Ammatillinen lisäkoulutus Ammatillinen peruskoulutus Nuorten aikuisten osaamisohjelma Muu koulutus (oppisopimus, yritysten henkilöstökoulutus, lyhytkurssit) Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Suoritetut tutkinnot Suoritettuja tutkintoja yhteensä tutkintoa, joista 313 koko tutkintoa ja 1653 osatutkintoa Keskeyttäminen Keskeyttämisprosentti korkeintaan 8 % 9,8 % Opiskelijatyytyväisyys Maksullisen palvelutoiminnan osuus Henkilöstön kehittäminen Sisäinen valvonta ja riskien hallinta, toiminnan sopeuttaminen ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitusleikkauksiin Talouden toteutuminen Opiskelijapalautteiden keskiarvo: OPAL 4,1 AIPAL 4,1 Yrityskoulutukset 4,5 Maksullisen palvelutoiminnan liikevaihto 7 %:a koulutustoiminnan liikevaihdosta Koulutusmenot 2,8 %:ia henkilöstömenoista Henkilöstö-, tila ja laiteresurssit tasapainossa käytössä olevaan rahoitukseen, %-osuus liikevaihdosta OPAL 4,1 AIPAL 4,2 Yrityskoulutukset 4,4 4 % 2,1 % Toiminnan kustannukset tasapainossa suhteessa saatuun rahoitukseen: Henkilöstökustannukset 56,4 % liikevaihdosta Vuokrat 8,1 % liikevaihdosta Poistot 2,0 % liikevaihdosta Tulos- ja rahoituslaskelma oli tasapainossa. Perustutkintojen osalta valtionosuusnormin mukainen kustannus on pysynyt tasapainossa. Ylijäämällä varaudutaan vuosien aikana tapahtuviin ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkauksiin. Valtuustoon nähden sitova talouden tavoite Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Tulos- ja rahoituslaskelma tasapainossa Tulos- ja rahoituslaskelma Tilikauden tulos Rahoitusjäämä Laskelma on esitetty sivulla 160. /perustutkinto-opiskelija Toteutuneet kustannukset 8 092,94 / perustutkinto-opiskelija Alkuperäinen talousarvio Valtionosuusnormin mukaiset kustannukset 9 514,20 / perustutkinto-opiskelija Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 285

113 110 OPPISOPIMUSTOIMEN JOHTOKUNTA 320 OPPISOPIMUSKOULUTUS Toiminta-ajatus Vaasan kaupungin oppisopimustoimen tehtävänä on johtaa ja valvoa oppisopimuksiin perustuvaa koulutusta Vaasan kaupungin ja Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur`in toimialueella voimaan tulleen ja muutetun yhteistyösopimuksen mukaan. Tavoitteiden toteutuminen Vuoden painopistealueena on ollut tukea opiskelijoita saavuttamaan tavoitteensa, suorittaa tutkinnon, ja työllistyä. Koulutuksen järjestäjille osoitetuista oppisopimusten enimmäismäärästä Pohjanmaalla 30 % on osoitettu ensisijaisesti ruotsinkielistä oppisopimuskoulutusta varten. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet Tavoitteena on järjestää koulutus työpaikalla täydennettynä tietopuolisilla opinnoilla siten, että opiskelijasta tulee ammattitaitoinen työntekijä siinä ammatissa, mihin hän oppisopimusteitse valmistuu. Tavoitetaso vuonna Tavoitteena oli, että suurin osa opiskelijoista suorittaa ammatillisen tutkinnon ja työllistyy. Tavoitteen toteutuminen Vuoden aikana oppisopimusopiskelijoita oli 783, joista 284 solmi oppisopimuksen vuoden aikana. Suomenkielisiä opiskelijoita oli 465 ja ruotsinkielisiä 271 ( 34,6 %) sekä muunkielisiä 47. Opiskelijoista 214 suoritti tutkinnon. Kaikista vuonna opiskelunsa päättäneistä työllistyi noin 90,5 % Infotilaisuuksia pidettiin aikana n. 70 kpl oppisopimustoimistolla ja yhteistyötahoille lähes 600 henkilölle. Toimintamenot ja -tulot Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama Toimintamenot Toimintatulot - Toimintakate Oppilaskohtainen valtionosuus kirjataan rahoitusosaan. Henkilöstö Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset 9-9 TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 330 VAASA-OPISTO Toiminta-ajatus Työväenopiston tavoitteena on edesauttaa kaikenikäisten kaupunkilaisten aktiivista ja hyvää elämää tietoyhteiskunnassa. Tavoitteensa toteuttamiseksi opisto tarjoaa lain edellyttämällä tavalla laadukasta ja monipuolista opetusta kohtuulliseen hintaan. Toiminnan perusajatuksia ovat elini-

114 111 käinen oppiminen ja tasa-arvo. Niistä juontuvat opiston toiminnassaan vaalimat luovuuden, omaehtoisuuden ja osallistuvuuden arvot. Tavoitteiden toteutuminen Toiminnan painopistealueet 1. Laadukkaan ja aikaansa seuraavan vapaan sivistystyön opetustarjonnan takaaminen Vaasassa ja Kyrönmaan alueella 2. Taiteen perusopetuksen kehittäminen, arviointi ja verkostoyhteistyö 3. Uuden organisaation synnyttäminen ja yhteisen asiantuntijuuden vahvistaminen osaaminen, yhteistyö ja kumppanuus 4. Osallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen: nuorten maahanmuuttajien perusopinnot, monikulttuurisuus, erityisryhmät huomioiva toiminta ja kulttuuri Kyrönmaan opiston toiminta siirtyi Vaasa-opiston alaisuuteen 1.8. alkaen. Samalla yhdistyi yksityinen ja kunnallinen, haja-asutusalueella ja urbaanissa ympäristössä toimiva opisto. Henkilöstösiirtosopimuksella opiston palvelukseen siirtyi kolme kokoaikaista työntekijää ja kymmeniä tuntiopettajia. Uusi organisaatio on lähtenyt käyntiin hyvin ja opisto myy palvelut Isollekyrölle ja Laihialle. Taiteen perusopetus laajeni Vähäänkyröön. Virvatuli-arviointihanke toteutettiin yhteistyössä Kuulaopiston ja arbiksen kanssa. TaiKonin kesäleiritoiminta siirtyi arbiksen järjestettäväksi vuosiksi Nuorten maahanmuuttajien perusopetus on vakiintunut ja se toteutetaan perusopetuksen valtionosuusrahoituksella. Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Luoda puitteet ja toimintakulttuuri kansalaisopistotoiminnan harjoittamiselle ja johtamiselle yli kuntarajojen Nuorisoluokka vakiintuu Taiteen perusopetuksen laadun kehittäminen ja tunnetuksi tekeminen Sisäisen valvonnan tavoitteet Kiinteistön turvallisuuden ja terveellisyyden parantaminen kurssien ja osallistujien määrä lv asukkaiden osallistumisaktiivisuus kyselyihin ja keskusteluihin peruskoulun päättötodistusten määrä ja opiskelijoiden sijoittuminen jatko-opintoihin Virvatuli-arviointi Uusien osallistujien määrä Valvonnan parantaminen Opistotalon muutostöiden loppuunsaattaminen Ilmanvaihtoremontti Toiminta käynnistynyt Vähässäkyrössä, Laihialla ja Isossakyrössä 1.8. Kurssilaisten määrä alueella sl Tiedotus aktiivista Asukaskysely 6/, 170 vastausta; avoimet ovet em. kunnissa vko 48, 150 kävijää Loppuunmyyty hyväntekeväisyyskonsertti nuorisoseuralla 18/19 oppilasta sai päättötodistuksen ja jatko-opiskelupaikan arviointi on suoritettu 76 uutta oppilasta TaiKon-akatemia käynnistyi Valvontakamerajärjestelmä asennettu ja otettu käyttöön Muutostyöt saatettu päätökseen Ilmanvaihtoremontti ei toteudu Suorite, tunnusluku TP 2013 TA *TP Kurssien määrä Opetustuntien määrä x) xx)18 902

115 112 Valtionosuuteen oikeutt. tuntien määrä Myönnetyt valtionosuustunnit Kurssilaisten määrä x) sisältää 800 tuntia nuorten maahanmuuttajien perusopetusta, uutta toimintaa xx) sisältää tuntia nuorten maahanmuuttajien perusopetusta sekä Eteenpäin koulutusta 222 tuntia *) Vähänkyrön, Isonkyrön ja Laihian kansalaisopistotoiminta mukana luvuissa 1.8. lukien Talouden toteutuminen - uutena toimintana 1.8. lukien on Vähänkyrön, Isonkyrön ja Laihian kansalaisopistotoiminta - Opetushallituksen myöntämät euron opintoseteliavustukset käytettiin eläkeläisten/senioreiden ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kurssimaksualennuksiin, 500 euroa uudelleen budjetoitiin vuodelle muut kurssialennukset (työttömät) olivat yhteensä Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 56 Keskeiset talouden tunnusluvut Tunnusluku TP 2013 TA TP Valtionosuus Valtionosuus (nuorten maahanmuuttajien perusopinnot) Yhteensä Nettomenot, valtionosuus huomioitu Nettomenot / asukas 10,8 9 5,76 Nettomenot / kurssilainen 77,3 62,6 43,0 Henkilöstö Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset Määräaikaiset Työllistetyt DIREKTIONEN FÖR VASA ARBETARINSTITUT 340 VASA ARBETARINSTITUT Toiminta-ajatus Toiminnan tarkoituksena on vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaisesti: - toimia ruotsinkielisenä ja monikulttuurisena koulutuskeskuksena ja yhdessäolon paikkana - tarjota kohderyhmille mahdollisuuden osallistua monipuoliseen ja laadukkaaseen toimintaan, joka tukee yksilöllistä kehitystä ja myötävaikuttaa elämänlaatuun - toimia yhteiskuntavaikuttajana hyvin toimivassa verkostossa muiden toimijoiden kanssa. Vuoden painopistealueet ja niiden toteutuminen: Varsinaista toimintaa kehitetään vastaamaan paremmin kasvavien kohderyhmien eli maahanmuuttajien ja senioreiden kiinnostusta ja tarpeita. Toimintaa on kehitetty niin, että sekä brutto- että net-

116 113 to-osallistujamäärä on kasvanut aikaisempiin vuosiin verrattuna. Talouden tasapainottaminen. Toimintavuosi antaa hyvän taloudellisen tuloksen. TaiKons-arviointihanke toteutetaan ja markkinointiin panostetaan edelleen. Arviointihankkeita on toteutettu ja markkinoinnin panostamisen tuloksena osallistujamäärät kasvavat. Hanketoimintaa ylläpidetään ulkopuolisen rahoituksen ja kehittämismahdollisuuksien lisäämiseksi. Hanketoiminta on ollut kattava sekä tuonut taloudellista voittoa ja kehittämismahdollisuuksia. Tavoitteiden toteutuminen Tulosalueen tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuminen Osallistujamäärän pitäminen samalla tasolla kuin vuonna 2012 (3371 netto-osallistujaa, 5477 brutto-osallistujaa) vuoden 2013 ja säästöistä huolimatta. Kurssirekisterin osallistumistilastoja. Vuonna järjestettiin 8724 h ja sen lisäksi 316 h toimeksiantokoulutusta. Osallistujamäärä 6870 suurin opiston historiassa. Osallistujamäärä netto Osallistujista 19 % oli eläkeläisiä, 4 % työttömiä ja 26 % osallistujista oli miehiä. Osoittaa, että Arbiksen kursille osallistuvat kokevat saavansa paremman elämänlaadun ja hyvinvoinnin. Sisäisen valvonnan tavoite Säästövelvoite johtaa opetustuntien vähenemiseen, mikä vuorostaan vähentää valtiontukea ja maksutuottoja. Tämän toiminnan näkökulman arviointi kurssiarviointien yhteydessä. Järjestetyt opetustunnit. Kurssimaksutuloja. Vuonna 76 % kurssiarvioinnin täyttäneistä ilmoitti, että olivat kokeneet saavansa paremman elämänlaadun osallistumalla kurssille. Valtiontukeen oikeutettujen opetustuntien määrä on vähentynyt hieman vuodesta ja Vakiintuu vuodesta 2016 lakimuutosten myötä. Kurssimaksuista saadut tulot ovat kasvaneet eurolla vuonna vuoteen verrattuna. Toimintamenot ja tulot Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 9 Henkilöstö Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset 9-9 Määräaikaiset Työllistetyt 1-1

117 114 VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 984 Henkilöstö Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset Määräaikaiset Työllistetyt HALLINTO-OSASTO Toiminta-ajatus Hallinto-osaston tehtävänä on hoitaa vapaa-aikaviraston toimisto-, henkilöstö- ja taloushallinnolliset toimistopalvelut sekä koordinoida ja kehittää näitä tiiviissä yhteistyössä kolmen toiminnallisen osaston kanssa. Hallinto-osasto toimii vapaa-aikalautakunnan yleisenä valmistelu- ja täytäntöönpanoelimenä. Sen keskeisimpiä asiakkaita ovat oman viraston henkilökunta sekä liikunta- ja nuorisoyhdistykset. Tulosalueen alaisuudessa on vapaa-aikalautakunnan avustusmääräraha, jota jaettiin vuonna 78 liikunta- ja nuorisoyhdistykselle yhteensä n Tavoitteiden toteutuminen Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Talouden seuranta, ennustaminen Seuranta- ja raportointiselvitykset lautakunnalle, Tavoite toteutunut ja raportointi. Toimistopal- veluiden koordinointi ja kehittäminenlinnolle. taloustoimeen ja keskushal- Jaetut avustukset yhdistyksille /asukas TP TP 3,09 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Henkilöstöriskit Talouden toteutuminen Hallinto-osasto on asettanut riskienkartoituksessa tavoitteekseen ammattitaitoisen, motivoituneen ja määrältään riittävän henkilökunnan. Työntekijöiden muutosvalmiudet korostuvat kaupungin tukipalvelu-uudistuksessa, jotta työtehtävät ja niiden tekijän osaaminen kohtaavat ja työstä selviäminen toteutuu. Muutosmyönteinen henkilökunta Oikeat henkilöt oikeissa työtehtävissä Oikein mitoitetut henkilötyövuodet Koulutustaso Hallinto-osasto on pysynyt sille annetussa budjettikehyksessä. Säästöjä saatiin sisäisillä tehtäväjärjestelyillä ja hyödyntämällä palkkatukea sekä tarkastelemalla kriittisemmin tarvittavia tavara- ja palveluhankintoja.

118 115 Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate LIIKUNTAOSASTO Toiminta-ajatus Liikuntaosasto tuottaa liikunta- ja vapaa-aikapalveluja ottaen erityisesti huomioon liikuntamahdollisuuksien tarjoamisen myös yhdistystoiminnan ulkopuolelle jääville sekä luo edellytyksiä urheiluseurojen ja muiden liikunta- ja vapaa-aikatoimintoja järjestävien tahojen toiminnalle. Painopistealueita ovat: - Terveysliikuntatoiminnan järjestäminen aktivoimaan väestöä eri ikäkausina - Erityisliikunnan organisointi vastaamaan vammais- ja muun sovelletun liikunnan tarpeita, sekä ikääntyvien ja maahanmuuttajien liikuntapalveluiden kehittäminen - Urheiluseurayhteistyö, valtakunnalliset ja alueelliset liikuntakampanjat - Liikuntatila- ja aluevarausten hallinnointi - Kuntosalitoimintojen ylläpito ja kehittäminen - Lasten ja nuorten liikuntatoiminnan saatavuuden turvaaminen ja iltapäivätoiminnan tehostaminen - Uinninopetuksen organisointi eri ikäisille kohderyhmille Tavoitteiden toteutuminen Toiminta toteutui tehtyjen suunnitelmien mukaisesti. Monipuolisia liikunnan harrastus- ja kilpailumahdollisuuksia pystyttiin tarjoamaan varsin kattavasti kaikkien vaasalaisten ja Vaasassa asuvien käyttöön ja näin voitiin edesauttaa monin tavoin vaasalaisten hyvää elämää elämänkaaren eri vaiheissa. Liikuntaosasto tuotti omin ohjaajavoimin ja yhteistyössä yhdistysten kanssa monipuolisia liikunnan harrastusmahdollisuuksia. Vaasan mestaruuksista kilpailtiin yleisurheilussa, jousiammunnassa ja bocciassa. Action Power-toiminta kohdistettiin ensisijaisesti 1-6-luokkalaisiin lapsiin, joiden kokonaisliikuntamäärä on alle 2h/päivässä, ja lapsiin joilla ei ole mitään liikunnallista harrastusta. Toimintaa järjestettiin yhteistyössä kasvatus- ja opetusviraston kanssa. Muita yhteistyötahoja olivat sosiaali- ja terveyspalvelut, paikalliset urheiluseurat ja oppilaitokset. Uimahallissa oli asiakasta. Viikko-ohjelma sisälsi 21 ohjattua vesivoimistelua, yhden venyttelyryhmän, neljä ohjattua kuntosalitoimintaa sekä uintiklinikan. Sotaveteraaneille pidettiin kerran viikossa vesivoimistelua sekä Tyky-tapahtumia, lapsille suunnattuja vesidiscoja ja lasten vesiliikuntakerho. Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto (SUH) valitsi Vaasan uimahallin Vuoden uimahalliksi. Vireä Vaasa - terveysliikuntaohjelma toimii Vaasan kaupungin työntekijöiden ja kaikkien vaasalaisten työikäisten liikunnalliseksi aktivoimiseksi ja terveyttä edistävän liikuntatietouden edistämiseksi. Sovelletussa liikunnassa järjestettiin säännöllistä liikuntatoimintaa kaikille erityisryhmiin kuuluville (mm. kehitysvammaisille, liikunta- ja CP-vammaisille, aistivammaisille sekä erityislapsille ja nuorille).

119 116 Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Liikuntapalvelujen tuottaminen painopisteenä oleville kohderyhmille Liikuntaryhmien määrä Osallistuja- ja kävijämäärät Action liikuntakerhoja oli 17 eri koululla (1-3 ryhmää/koulu), yht. 58 ryhmää. Osallistujia Seurojen kanssa yhteistyössä lajikouluja 12 kpl, joissa 233 lasta. Loma-aikoihin sijoittuvia liikuntaleirejä 12 kpl, joissa 246 lasta. Suurimmassa yksittäisessä tapahtumassa, koko perheen liikuntariehassa n osallistujaa. Sovelletun liikunnan ryhmiä järjestettiin n.40/vko ja niihin osallistui noin 950 hlö/vko. Senioriliikuntakortteja oli ostanut 534 hlöä. Vireä Vaasan ryhmätoimintoihin on osallistunut n. 400 hlö/vko. Tapahtumiin on osallistunut noin hlöä. Terveysliikuntakortteja osti 455 hlöä. Hietalahden kuntotalolle myytiin vuosikortteja 333 kpl ja lyhyempiä kuntoilujaksoja 989 kpl. Uusia asiakkaita oli 201 kpl. Uimahallissa kirjattiin käyntiä, kesä- Tavoitteena PMuimataitomääritelmän mukainen uimataito. Uinninopetuksen järjestäminen alakoulun oppilaille siten, että 90% yläkouluun siirtyvistä olisi uimataitoisia Tilojen käytön maksimoiminen ja mahdollisten lisätilojen toteuttaminen ja käyttöönotto sekä lähiliikuntapaikkojen kehittäminen Uimataitoisten% osuus yläkouluun siirryttäessä Liikuntatila- ja alueluovutusten määrien seuraaminen uimakouluihin (20 kpl) osallistui 346 lasta. Vaasalaisten yläkouluun siirtyvien uimataito% oli keväällä yli asetetun tavoitteen eli 91%. Timmi varausohjelmaan tehtiin yht h varauksia. Uimahallin tiloja (radat, ryhmäpäädyn saunat ja kokoustilat) varattiin vuoden aikana h. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Turvallisuusriski liikuntatoimintojen tuottamisessa Talouden toteutuminen Vähäinen henkilöstömäärä ja sijaisresurssien puute tekee toimintojen tuottamisesta haavoittuvaa ja on joissakin olosuhteissa turvallisuusriski. Mahdollisuus palkata lyhyellä varoitusajalla ammattitaitoisia sijaisia. Henkilökunnan ammattitaidon ylläpitäminen. Liikuntaosasto pysyi annetussa budjettikehyksessä ja säästöjä saavutettiin tarkalla työvuorosuunnittelulla ja kiinnittämällä erityistä huomiota sijaisten palkkaamistarpeeseen. Lisäksi säästöjä syntyi tilapäisesti vuokrattavien tilojen vuokrauskuluissa. Action toiminnan järjestämiseen saatiin ulkopuolista rahoitusta yhteensä vuodelle. Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 60

120 LIIKUNTAPAIKKAOSASTO Toiminta-ajatus Liikuntapaikkaosasto on huolehtinut liikuntapaikkojen harjoitus- ja kilpailukuntoon saattamisesta. Tavoitteena on, että liikuntapaikat ovat kuntalaisten ja seurojen käytössä ympäri vuoden, sääolosuhteet huomioiden. Tavoitteiden toteutuminen Talvi oli vähäluminen - hiihtolatujen osalta ei saatu koko talvena perinteistä latua tehtyä. Jääalueet olivat ainoastaan käytössä 1 kuukauden ajan, jonka jälkeen jäät sulivat. Vähäkyrön Saarenpäässä latujen osalta tilanne oli parempi. Öjbergetin talviurheilukeskus oli auki ainoastaan 48 päivää eli se avattiin ja suljettiin Jäälatuja ei saatu tehtyä laisinkaan huonon talven takia. Kesän osalta edustuskentät Hietalahden jalkapallostadionin, Kaarlen kentän ja Raviradan nurmi olivat hyvässä kunnossa. Monitoimiviheriön nurmet olivat hyvässä kunnossa. Uimarannat hoidettiin kesätyöntekijöiden ja oman väen kanssa hyvin. Isolahden tekonurmi saatiin toteutettua Vaasan junioripalloilijoille. Pesäpallostadionin myyntipiste uusittiin ja Kyrölän yleisurheilukentän ajanottorakennus toteutettiin omien miesten toimesta. Öjbergetin hissin ala-aseman peruskorjaus toteutettiin loppuvuodesta. Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Liikuntapaikat pidetään kunnossa siten, että ne ovat turvallisesti kuntalaisten ja seurojen käytettävissä olemassa olevien resurssien puitteissa. Liikuntapaikkojen pitkän aikavälin perusparannusohjelma on laadittu. Asiakaspalautteet Kuntoarviot Isolahden tekonurmen toteutus. Öjbergetin hissin ala-aseman peruskorjaus tehty. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Henkilöriskit Talouden toteutuminen Liikuntapaikkaosaston keski-ikä on varsin korkea, lähemmäksi 50 vuotta. Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet vuosi vuodelta. Uusien nuorien koulutettujen liikuntapaikkahoitajien palkkaamista eläkkeelle lähtevien tilalle. Alkuperäinen talousarvio Liikuntapaikkaosaston budjetti ylittyi tavara- ja palveluhankintojen osalta, vaikka henkilöstösäästöjä saatiinkin tarkalla työvuorosuunnittelulla ja kiinnittämällä huomioita ylityömääräyksiin. Tulojen alitus oli seurausta Öjbergetin laskettelukeskuksen lyhyeksi jääneestä, sääoloista johtuvasta, toimintakaudesta. Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 924

121 NUORISO-OSASTO Toiminta-ajatus Nuoriso-osaston toiminnan tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja kehitystä, ennaltaehkäistä syrjäytymistä, edistää nuorten osallistumista omien tavoitteiden toteuttamisessa ja yhteiskuntaan kasvamisessa. Tavoitteiden toteutuminen Vaasalaiset nuoret käyttivät aktiivisesti nuoriso-osaston palveluita. Toiminnalle asetetut tavoitteet toteutuivat pääsääntöisesti. Taloudellisten säästötoimenpiteiden vaikutukset nuorisolain mukaisiin nuorisotyön peruspalveluihin korvattiin hankerahoituksella. Viidellä erillisellä hankkeella tuotettiin; yksilö- ja ryhmäohjausta, kerhoja, monikulttuurinen nuorisotyö sekä nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden, alueellisen nuorisotiedotuksen ja etsivän nuorisotyön palvelut (OKM:n rahoitus 75%). Uutena palveluna tuotettiin nuorille suunnattu ohjelmatuottaja kurssi, minkä päätteeksi nuoret tuottivat musiikkitapahtuman. Nuoriso-osasto osallistui sosiaalipalveluiden nuorten aikuisten ryhmämuotoisen kuntouttavan työtoiminnan toteuttamiseen tarjoamalla tilat ja toisen ohjaajan yhteen ryhmistä. Toiminta toteutettiin moniammatillisesti sosiaalipalveluiden, nuoriso-osaston ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Molempia palveluita jatketaan hyvien tulosten vuoksi myös Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Nuorten sosiaalisten taitojen ja osallisuuden edistäminen sekä syrjäytymisen ennaltaehkäisy tarjoamalla nuorille ajanmukaisia matalankynnyksen harrastus- ja toimintamahdollisuuksia, tiloja ja ohjausta sekä erityisnuorisotyön palveluita. -Nuorisotalot: -kävijöiden määrä -nuorisotalotyön laadun arviointi auditoimalla -Kävijöiden määrät: - skeittihallissa - nuorisotapahtumissa - kerhoissa, kursseilla - leireillä, retkillä - nuorten tieto- ja neuvontapalvelu Reimarissa - monikulttuurisessa nuorisotyössä - etsivässä nuorisotyössä - nuorisovaltuuston osallisuus -Nuorisotaloissa käyntikertoja nuorisotalot olivat auki ka. 3-4 pv/vko. -Skettihalli oli auki ma - la, käyntikertoja n Nuorisotapahtumissa kävijöitä 3 452, tapahtumia ka. 1 / kk. -Kerhoissa, (iltapäivä-, kulttuuri-, monikulttuuristen nuorten-, +18-vuotiaiden kerhoja), kursseilla, retkillä ja leireillä nuoria yht Reimarin palvelupisteessä kävijöitä ja internetsivuilla käyntejä Monikulttuuriseen nuorisotyöhön sisältyi yksilöohjausta sekä erillisiä ja integroituja kerhoja ja tapahtumia yht. 400 nuorta. -Nuorisovaltuusto kokoontui 11 kertaa, toimintakausi ,kuusi lautakuntapaikkaa puhe- ja läsnäolooikeudella, edustus kahdessa aluetoimikunnassa sekä eri asiantuntijatyöryhmissä. -Etsivässä nuorisotyössä asiakkaita 367, jonotusaika ka. 1kk, ikä ka vuotta. Kolme etsivää työparia; 1 nuoriso- osasto, 1 Jupiter-Säätiö ja 1 Föregångarna. - Yhteistyöhankkeet: - VAO:n oppilaiden ryhmäyttäminen (osa uusista oppilaista) - JOPO:ssa kaksi (50% ) nuoriso-ohjaaja - Perhekeskuspalvelujen koordinointi ja nuorille suunnattujen palveluiden tuottaminen.

122 119 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Henkilöstöriskit Talouden toteutuminen Riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä Henkilöstö määrässä ajoittain puutteita, yksintyöskentely lisääntyi. Nuoriso-osasto pysyi hyvin annetussa budjetissa. Nuorisopalveluiden järjestämiseen oli käytettävissä ulkopuolista rahoitusta yhteensä n vuonna Ahaa-hankkeeseen myönnetyn :n avustuksen lisäksi. Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate MUSEOLAUTAKUNTA Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot - Henkilöstö Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset Määräaikaiset Työllistetyt POHJANMAAN MUSEO Toiminta-ajatus Pohjanmaan museo vaalii Vaasan kaupungin ja Pohjanmaan aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä. Pohjanmaan museo toimii aluetaidemuseona ja maakuntamuseona sekä vastaa Museoviraston kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoihin liittyvistä viranomaistehtävistä. Pohjanmaan museoon kuulu Terranova Merenkurkun luontokeskus, jota ylläpidetään yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. Tavoitteiden toteutuminen Pohjanmaan museon vuoden toiminnan painopistealueita olivat sisäinen kehittämistyö sekä museoiden organisaatiouudistuksen valmistelu. Päätös Vaasan kaupungin museoiden hallinnollisesta yhdistämisestä ja uudesta organisaatiosta tehtiin joulukuussa. Vaihtuvia näyttelyitä järjestettiin Pohjanmaan museossa ja Vaasan taidehallissa yhteensä 17. Lisäksi esillä oli 5 pysyväisluonteista perusnäyttelyä. Näyttelytoiminnan toimintamallien kehittämi-

123 120 seen kiinnitettiin erityistä huomiota. Museopedagogisen toiminnan päähanke oli Vaasan kaupungin museoiden saavutettavuus- ja esteettömyyshanke, joka jatkuu vuonna Keskeistä kehittämishanketta, museokokoelmien säilytystilaa, koskevaa tarveselvitystä päivitettiin ja käsiteltiin tilahallintaryhmässä vuoden aikana. Terranova Merenkurkun luontokeskusta koskeva kehittämishanke ei edennyt toimintavuonna. Wildlife Vaasa -luontoelokuvafestivaali järjestettiin suunnitelmien mukaisesti lokakuussa. Luontoelokuvakilpailuun osallistui 163 elokuvaa 47 maasta, kävijöitä oli Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Museot arvioivat toimintaansa hyvinvointipalveluiden tuottamisen näkökulmasta. Museot ylläpitävät laadukkaita kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja esittelyyn liittyviä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten kokemaa hyvinvointia. Pohjanmaan museo solmii valtakunnallisen kumppanuuden museoiden toiminnan vaikuttavuuden arvointiin. (k/e) Museo kehittää toimintaansa ja palveluitaan tapahtumatuotannon näkökulmasta. Museon palveluita tarjotaan myös museorakennusten ulkopuolella. Lisäksi näyttelyiden näkyvyyttä kasvatetaan. Toimenpiteinä museon palvelutuotannon keskittäminen, ydintehtävän kirkastaminen osana organisaation ja toiminnan kehittämistyötä sekä osallistuminen museotoimen hallinnon uudistamiseen. Museo asettaa tavoitteekseen olla palvelutasoltaan ja sisällöiltään luotettava toimija. Luotettavuus näkyy kokoelmatyön määrässä ja tasossa. Museo keskittyy saavutettavuuden parantamiseen ja ohjaa maakunnallisena toimijana saavutettavuuden toteutumista toimintaalueensa museoissa. Museot osallistuvat organisaatiomuutoksensa osana Vaasan kaupungin tilankäytön tehostamisohjelmaan sekä keskittyvät tärkeimpien museokohteiden tilojen kehittämiseen. Lisäksi toimintavuoden aikana laaditaan museoiden kirjalliset toimintaprofiilit. Museo ottaa toimintansa suunnitteluun ja kehittämiseen mukana kolmannen sektorin, erityisesti museon kokoelmatoiminnan sidosryhmät, sekä parantaa sidosryhmäyhteistyötä. Museo toteuttaa yhteistyöhankkeita sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. (lkm) - opastusten ja työpajojen lkm (250) - muiden yleisötapahtumien lkm (100) - näyttelyt, lkm (13) - kävijämäärä (20 000) - sisäinen arviointi - kokoelmalainojen ja -tilausten lkm (50), käsittelyaika (90 % 4 viikossa) - kokoelmatyöhön käytetyt htv:t - digitoitujen objektien lukumäärä (4 000) Saavutettavuuskartoituksen sekä saavutettavuuden ja esteettömyyden toimenpideohjelman laatiminen. (k/e) Erityisryhmille suunnattavat palvelut. (tapahtumakerrat ja lukumäärä) Sisäinen arviointi. Sisäinen arviointi. Museoiden valtakunnallisen arviointimallin toimintatapoja uudistetaan. Museot solmivat valtakunnallisen kumppanuuden vaikuttavuuden arviointiin kehitystyön (ei) Museo on edistänyt saavutettavuushankkeen puitteissa yhteistyötä sosiaali- ja kolmannen sektorin kanssa. (1) - opastusten ja työpajojen lkm (309) - muiden yleisötapahtumien lkm (46) - näyttelyt, lkm (17) - kävijämäärä (23 143) - kokoelmalainojen ja - tilausten lkm digitoitujen objektien lukumäärä (3881) Osittainen toteuma: hanke on edennyt ja jatkuu Erityisryhmille suunnattavat palvelut. (tapahtumakerrat ja lukumäärä) Osittainen toteuma. Kokoelmatoiminnan sidosryhmien kanssa on neuvoteltu yhteistyöstä ja täsmennetty yhteistyön muotoja.

124 121 Toiminnassa keskitytään asiantuntijuuden jakamiseen sekä valtakunnallisiin kehittämisryhmiin ja hankkeisiin osallistuminen. Museo määrittelee ja hinnoittelee asiantuntijapalvelunsa. Museo antaa lausunnot määräaikojen puitteissa. Sisäisen valvonnan tavoitteet - valtakunnalliset kehittämishankkeet / työryhmät (lkm) - asiantuntijapalveluiden määrittely (k/e) - rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoihin liittyvät lausunnot annetaan 4 viikossa (90 %) - valtakunnalliset kehittämishankkeet: 3 - kyllä lausuntoa Talousarviossa vuodelle ei esitetty sisäisen valvonnan tavoitteita. Vuoden 2013 selonteossa sisäisen valvonnan järjestämisestä asetettiin seuraavat päätavoitteet: Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Kokoelmien epätarkoituksenmukaiset säilytysolosuhteet Epäselvät toimivalta- ja vastuukysymykset Tavoitteenasettelun puutteet sekä tavoitteiden ja toiminnan ohjauksen välillä. Organisaatiouudistuksen valmisteluun liittyvät riskit. Talouden toteutuminen Tilatarveselvitys Toimintaohjeiden täsmentäminen ja jalkauttaminen, talousohjauksen täsmentäminen sekä hankintaohjeistusten noudattaminen. Tavoitteiden päivittäminen. Tavoitteiden jalkauttaminen toimintaan. Muutostuki. Työhyvinvoinnin kehittämisen priorisointi, osaamisen kehittämisen suunnitelma. Koulutukset. Toteutunut: tarveselvitystä päivitetty ja käsitelty tilatarveryhmässä Toteutunut. Laadittu hallintokunnan sisäinen ohjeistus hankinnoista. Toteutunut. Toteutunut. Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Toimintatuotot ylittivät alkuperäisen talousarvion :lla. Ylityksen suurin selittäjä ovat ulkoiset avustukset. Myös pääsymaksutuotot ylittivät tavoitteen pääsymaksujen korotuksen ansiosta. Toimintamenot ylittivät alkuperäisen talousarvion :lla ja alittivat muutetun talousarvion :lla. Ero johtuu ulkoisten avustusten määrästä. Toimintamenojen alitus selittyy näyttely- ja muun toiminnan kulukurilla. Myös täyttämättä jätetyt vakanssit vaikuttavat taloudelliseen tulokseen. 362 TIKANOJAN TAIDEKOTI JA KUNTSIN MODERNIN TAITEEN MUSEO Toiminta-ajatus Tikanojan taidekoti ja Kuntsin modernin taiteen museo ovat ammatillisesti hoidettuja taidemuseoita, joiden toiminta painottuu vaihtuviin näyttelyihin ja niihin liittyvään yleisötyöhön, jonka tavoitteena on syventää taiteen ja katsojan kohtaamista sekä vahvistaa väestön ymmärrystä taide- ja kulttuuriperinnöstään. Tikanojan taidekodissa esitellään lahjoituskokoelman lisäksi tyyli- ja taidehistoriallisia

125 122 teemanäyttelyitä. Kuntsin modernin taiteen museo esittelee talletuskokoelmiensa ohella modernin ja nykytaiteen näyttelyitä. Taidemuseot tuottavat kulttuuripalveluita kuntalaisille ja matkailijoille. Tavoitteiden toteutuminen Näyttelyitä toteutettiin toimintasuunnitelman mukaisesti 10, joista viisi oli valtakunnallisia yhteistyönäyttelyitä ja kaksi kokoelmanäyttelyä. Näyttelyiden ja museoiden oheistapahtumien kävijämäärä vuonna oli henkilöä. Museo järjesti pedagogista toimintaa (opastukset, työpajat, luennot, vauvojen värikylvyt, museon ulkopuolelle tilattava Museo matkalaukussa -palvelu) 586 kertaa. Kokoelmista lainattiin 13 teosta ja kokoelmateoksia konservoitiin 31 kpl. Kokoelmatutkimuksia valmistui vuoden aikana yksi ja kokoelmien tunnettuutta lisättiin järjestämällä Pop-up taidetapahtuma Rewell centerissä. Museo osallistui valtakunnalliseen Suomen museoliiton pilottihankkeeseen (Mobiili-opastus) ja julkaisi Frithjof Tikanojasta kertova Fritsin kyydissä -mobiiliopastuksen, joka on tavoittanut käyttäjää. Kokoelmien hallintaa on parannettu tarkentamalla toimintaohjeita ja ohjaamalla henkilöstöresursseja kokoelmatyöhön. Mediaosumien määrä oli printtimedian osalta 272 ja muun median osalta 212. Museoiden www-sivuilla oli käyntiä. Vuoden aikana valmisteltiin museoiden organisaatiouudistusta ja käynnistettiin Vaasan museoiden yhteinen saavutettavuus- ja esteettömyyshanke. Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma 1) Museoiden näyttely-, kokoelma-, julkaisu- ja tutkimustoiminta sekä pedagoginen toiminta ja yleisötyö ovat vaikuttavia, tasokkaita ja valtakunnallisesti näkyviä. 2) Museoiden toiminta on suunnitelmallista, tehokasta ja asianmukaisesti resursoitua. 1) Museot arvioivat toimintansa vaikuttavuutta. 2) Museot laativat toimintaansa ohjaavia dokumentteja. 3) Museoiden palvelut tuotetaan molemmilla kotimaisilla kielillä ja tarpeen mukaan muilla kielillä. Sisäisen valvonnan tavoitteet 1) näyttelyiden kävijämäärän ja sekä muiden palveluiden käyttäjämäärän kasvu 3 % - valtakunnallisiin hankkeisiin osallistuminen, 3 - näyttelyistä tehdään sisäinen arviointi (k/e) - kokoelmalainojen vaikuttavuuden seuranta (k/e) 1) - museot toteuttavat kävijätutkimuksen (k/e) 2) - museot laativat näyttelystrategian (k/e) - museot päivittävät kokoelmiinsa liittyvät sopimukset (5 kpl) 1) - näyttelyiden kävijämäärän kasvu 3,4 % - valtakunnallisiin hankkeisiin ja yhteistyöhankkeisiin osallistuminen (k) - näyttelyiden sisäinen arviointi (k) 2) - kokoelmalainojen vaikuttavuuden arviointi (e) 1) museoiden kävijätutkimus (ei) 2) museoiden näyttelystrategia (ei) - kokoelmasopimusten uusimista on valmisteltu 3) palvelut on tuotettu molemmilla kotimaisilla kielillä ja näyttelytekstit myös englanniksi Sisäinen valvonta ja riskien hallinta STRATEGISEN OHJAUKSEN PUUTE - toimintaa ohjaavien dokumenttien puute - epäselvä tavoitteenasettelu * tehoton ja huonosti ohjautuva organisaatio * valtionosuuden lasku * profiilin lasku KOKOELMATOIMINNAN RISKIT - kokoelman säilyminen, kunto ja käyttö - teosten heikot säilytysolosuhteet, - laaditaan toimintaa ohjaavia dokumentteja - parannetaan sisäisiä prosesseja - kokoelmien uudet säilytystilat - uudistetaan kokoelmien hallintaan liittyvät sopimukset - määritellään teosten vakuutusarvot -laadittu ohje museoiden asiantuntijapalveluiden myymisestä -yhtenäistetty sisäisiä toimintamalleja, laadittu yleisiä toimintaohjeita ja sisäisiä työkaluja -selkeytetty ja lisätty työryhmätyöskentelyä - tilatarveselvitys on valmistunut ja edennyt tilahallintaryhmään - laadittu ohjeet kokoelmien

126 123 puutteelliset inventoinnit ja virheellisesti määritellyt vakuutusarvot - kokoelmatyön laiminlyönti - puutteelliset sopimukset * valtionosuuden vähentyminen * teosvahingot, teosten tuhoutuminen * vakuutus- ja konservointikustannusten kasvu * tärkeimmän resurssin vajaakäyttö Talouden toteutuminen - suunnataan toimintaresursseja kokoelmatyöhön vastaanottamiselle ja valmisteltu kokoelmien hallintaan liittyviä sopimuksia - kokoelmapoliittista ohjelmaa ja kokoelmien vakuutusarvojen määrittelytyötä on jatkettu - kokoelmatyöhön on suunnattu henkilöstöresursseja Tikanoja Kuntsin toimintatulot ylittyivät arvioidusta, erityisesti sisäänpääsymaksujen osalta. Tähän vaikuttivat alkuvuoden suosittu Linnan aarteet -näyttely sekä pääsylippuhintojen korotus 1.6. lähtien. Lisäksi museot saivat ulkopuolisia tukia ja avustuksia euroa ja näitä tuloja ei ole arvioitu vuoden käyttösuunnitelmaan. Toimintamenot alittivat talousarvion menokehyksen eurolla. Tähän vaikuttivat mm. se, että museoiden näyttelyiden määrää on vähennetty aikaisemmista vuosista ja muiden palveluiden osalta on keskitytty museoiden ydinpalveluihin. Lisäksi henkilöstömenoja on karsittu. Toimintamenoista henkilöstökulujen osuus oli 49,0 %, kiinteistökulujen 22,6 % ja yleisten toimintakulujen 28,4 %. Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Alueellisen, paikallisen ja valtakunnallisen yhteistyön kehittäminen kulttuuri- ja kirjastosektorilla yhteinen tekemisen ilon löytäminen fyysisiä ja virtuaalisia rajoja ylittämällä. Toimintamenot ja tulot Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 120 Henkilöstö Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset Määräaikaiset Työllistetyt - 5 5

127 HALLINTO- JA TALOUSPALVELUYKSIKKÖ Toiminta-ajatus Hallinto- ja talouspalveluyksikkö tuottaa hallinnon ja talouden tukipalveluita kulttuurikeskukselle ja kaupunginkirjastolle. Tulosalue sisältää kirjaston virastomestaripalvelut ja kiinteistöihin liittyvät hallinnolliset tehtävät. Tavoitteiden toteutuminen Hallintokunnan keskeiset tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Koulutettu, työhönsä sitoutunut ja motivoitunut henkilökunta Koulutuspäivien ja osallistujien määrä Lukumäärät sisältyvät kirjaston lukuihin. Toimiva talousseuranta kyllä/ei Jatkuva talousseuranta on toimiva. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Ammattitaitoinen henkilökunta Koulutus Henkilökunta on osallistunut aktiivisesti erilaisiin sisäisiin ja ulkoisiin koulutuksiin Talouden toteutuminen Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Toimintamenoissa syntyi säästöä , pääasiassa henkilöstömenoissa. 371 KULTTUURIKESKUS Toiminta-ajatus Kulttuurikeskuksen tehtävänä on vastata yleisen kulttuuritoiminnan kehittämisestä, toteuttamisesta ja koordinoinnista, toteuttaa osaltaan laissa säädettyjä kunnan kulttuuritoiminnan tehtäviä luomalla edellytyksiä monimuotoiselle kulttuurityölle sekä edistämällä monipuolista kulttuuritarjontaa. Tarkoituksena on luoda yhdessä kaupunkilaisten ja kulttuuritoimijoiden kanssa elinikäinen kulttuurisuhde jokaiselle vaasalaiselle sekä korostaa kulttuuripalveluiden merkitystä osana ihmisen arkea ja hyvinvointia. Tavoitteiden toteutuminen Toiminnalliset tavoitteet toteutuivat pääsääntöisesti suunnitelmien mukaisesti. Avustuksia jaettiin 37 kpl ( ). Lisäksi jaettiin itsenäisyyspäivän juhlassa vuoden Kulttuuripalkinto (2 000 ) sekä Nuori kulttuuritekijä stipendi (1 000 ). Myöntöprosentti hakemusmäärään nähden oli 48,6 % ja haettuun summaan nähden 34 %. Vaasan XXII Kuorofestivaaleille osallistui tänä vuonna 74 kuoroa ja lauluyhtyettä, joista kahdeksan oli pääartisteja; n esiintyjää ja yleisöä n Ulkomailta kuoroja osallistui viidestä eri maasta.

128 125 Taiteiden yö jatkoi suosiotaan vaasalaisten ja lähialueiden asukkaiden keskuudessa. Tapahtuman käyntimäärä vuonna oli noin eli kävijöitä oli n Kulttuurikeskuksen muuta toimintaa oli mm. Senioreille suunnattua kulttuuritoimintaa Kulttuurikarusellin kautta, lapsiperheille suunnattu festivaali Villa dei Misteri, Illallinen senaatilla, Vaasan jokaviikkoinen kesätapahtuma Vaasa Picnic ja Valoa!- tapahtuma ovat rikastuttaneet Vaasan kaupungin kulttuuritarjontaan ja tuonut pöhinää kaupunkilaisille. Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Koulutettu, työhönsä sitoutunut ja motivoitunut henkilökunta Ulkopuoliset rahoituslähteet Kulttuurikasarmin kehittäminen ja tukeminen Koulutuspäivien määrä, koulutusmäärä-raha (% henkilöstökuluista), yksikön sisäinen strategia, selkeät tehtäväkuvat Ulkopuolisten saatujen avustusten määrä Budjetoitu toimintamääräraha, myönnetyt avustukset alueen kulttuuritoimijoille, toimijatyöryhmän ja ohjausryhmän kokousmäärä, alueen tapahtumat 3 koulutuspäivää ja 4 seminaaria (0,3% henkilöstökuluista). Yksikön sisäinen kehittämissuunnitelma on tehty ja tehtävänkuvia sekä nimikkeitä on muutettu vastaamaan tehtävien sisältöjä. Ulkopuolista rahoitusta on saatu Kulttuuritoimijat kasarmilla ovat itse aktivoituneet järjestämään erilaisia tapahtumia alueella. Toimijatyöryhmät ovat kokoontuneet omatoimisesti, ohjausryhmä ei ole kokoontunut. Kulttuurikeskuksen kustantamat tapahtumat olivat Taiteiden yö sekä Joulubasaari. Kulttuuritapahtumien tuottaminen ja tukeminen Tapahtumien määrä Tuottajana tai osatuottajana 27 tapahtumassa. Kulttuurisen ajattelun edistäminen, kulttuurikasvatus ja hyvinvoinnin lisääminen Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Ammattitaitoinen henkilökunta Talouden toteutuminen Kulttuurikarusellin toiminta, koulu- ja päiväkotiyhteistyö Koulutus Kulttuurikarusellin toiminta on jatkunut tarjoten kulttuuritoimintaa senioreille. Koulu- ja päiväkodeille on tarjottu esityksiä. Henkilökunta on osallistunut erilaisiin sisäisiin ja ulkoisiin koulutuksiin ja verkostotapaamisiin. Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 27 Toimintamenoissa säästettiin , pääasiassa henkilöstömenoissa. Toimintatuloja oli arvioitua vähemmän. Myynti- ja maksutuotot olivat noin budjetoitua pienemmät, johtuen Kuorofestivaalin, KultTour-lehden ja myyntipalveluiden odotettua vähäisemmästä myynnistä. Avus-

129 126 tuksia taas saatiin arvioitua enemmän. Ulkopuolista rahoitusta on saatu avustuksina lähinnä Kuorofestivaalin järjestämiseen ( ). 372 KIRJASTOTOIMI Toiminta-ajatus Toiminnan keskeinen ajatus on taata tasapuolisesti kansalaisille pääsy tiedon ja elämysten lähteille. Verkostoitunut kirjasto mahdollistaa tämän perusoikeuden. Kirjasto huomioi toiminnassaan alueelliset tarpeet ja tukee kansalaisten sivistyksellisiä ja kielellisiä oikeuksia. Kaupunginkirjaston visiona on olla vastustamaton sivistyksen ja elämysten keskus sekä kohtaamispaikka näköalapaikka, jonne kaipaa takaisin. Tavoitteiden toteutuminen Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Koulukirjastoyhteistyön edelleen kehittäminen: kirjaston monipuolinen käyttö koulutyössä osana TVT-hanketta Tiedonhakuopetus ja kirjavinkkaus, kpl ja oppilaita. Opettajien tiedonhaun taitotason päivitys, tilaisuudet kpl ja osallistujat, verkkoaineistot Opastus 52 kertaa, 1084 osallistujaa. Vinkkaus 180 kertaa, 3886 osallistujaa. kpl Lainauskäyntejä 864, osallistujaa. Ryhmäkäyntejä 730 kertaa, 9765 osallistujaa. Satutunteja 132 kertaa, 1947 osallistujaa. Merenkurkun maailmanperinnön tietokeskus Vastustamaton sivistyksen ja elämysten keskus sekä kohtaamispaikka Kirjaston verkkopalvelujen kehittäminen E-aineiston käyttö Fyysisten palvelupisteiden muotoilu Aineiston löydettävyyden kehittäminen Henkilöstön täydennyskoulutus: sisältöjen tuntemus Yhteistyöprojektin kehittäminen Järjestettyjen tapahtumien määrä: osallistujat/tapahtumat Tarjotut vinkit, artikkelit kpl Käyttö/lainat Saatu palaute Saatu palaute Koulutuspäivien ja osallistujien määrä Terranova -projekti ei ole edennyt. 511 tapahtumaa ja osallistujaa. Artikkeleita 27 kpl, Vinkkejä 23 kpl. Käyttökerrat: tietokannat kpl, e-kirjat 3156 kpl, e-lehdet 1638 kpl. Pääkirjastossa alakerran kokoelmien ja palvelun siirto toiseen kerrokseen. Asiakaspalaute myönteistä, siirretyn kokoelman käyttö vilkastunut. Omatoimikirjastopalvelun suunnittelu käynnistyi. Hyllynpäätyopasteet uusittu. Tilamuutokset jatkuvat pääkirjastossa, aineiston löydettävyyttä edistetään edelleen, mm. opasteet koko talossa. Koulutustilaisuuksia 70 kpl, osallistujia 334.

130 127 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Ammattitaitoinen henkilökunta Talouden toteutuminen Koulutus Henkilökunta on osallistunut aktiivisesti erilaisiin sisäisiin ja ulkoisiin koulutuksiin. Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 93 Toimintamenoissa syntyi säästöä , mistä suurin osa henkilöstömenoissa. Kaupunginkirjaston toimintamenoista noin 55 % muodostui henkilöstömenoista. Toimintatuloja saatiin arvioitua enemmän. Kaupunginkirjaston toimintatuloista 60 % oli erilaisia avustuksia: OKM:n myöntämä maakuntakirjastoavustus ( ) sekä kirjastotoimen kehittämishankkeisiin ( ) ja Littfestin toimintaan ( ) tarkoitetut avustukset. TEATTERI- JA ORKESTERILAUTAKUNTA Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 169 Henkilöstö Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset Määräaikaiset Työllistetyt VAASAN KAUPUNGINORKESTERI Toiminta-ajatus Vaasan kaupunginorkesteri tuottaa taiteellisesti korkeatasoisia ja monipuolisia musiikkielämyksiä ja luo yhtenä keskeisenä kulttuurilaitoksena osaltaan kuvaa Vaasasta vetovoimaisena ja merkittävänä kulttuurikaupunkina. Orkesterin toimintaa ohjaa työ taidelaitoksena. Tavoitteiden toteutuminen Kaupunginorkesterilla on ollut vuoden aikana talousarviokirjoissa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti monipuolista, korkeatasoista ja asiakkaat huomioonottavaa konserttitoimintaa sekä yhteistyöprojekteja: - Sinfonia-, viihde-, kamari-, koululais-, päiväkoti- ja laitoskonsertteja - Yhteiskonsertteja Seinäjoen kaupunginorkesterin, Korsholman musiikkijuhlien ja Vaasan kamarimuusikoiden kanssa - Tilausesiintymisiä mm. Ilmajoen musiikkijuhlilla ja Vaasan Kuorofestivaalilla

131 128 - Oopperayhteistyö Vaasan kaupunginteatterin ja Vaasan Oopperasäätiön kanssa - Yleisölle avoimet konserttiesittelyt ja taiteilijatapaamiset Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Monipuolinen, korkeatasoinen ja asiakkaat huomioonottava konserttitoiminta Konserttien määrä ja kuulijamäärä 87 esiintymistä kuulijaa Kustannustehokkuus Rahoituksen määrä Konserttikohtaiset kustannukset saatu minimoitua ja ulkopuolista rahoitusta haettu aktiivisesti. Avustuksia yhteensä Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Toimintamäärärahojen riittävyys Kustannukset / konsertti Vuoden aikana onnistuttu pitämään toiminta korkeatasoisena ja monipuolisena budjettia noudattaen. Talouden toteutuminen Vuoden toteuma sisältää tilin 4309 Muu erityiskatteinen toiminta, jossa toimintamenot olivat ja toimintatulot Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot VAASAN KAUPUNGINTEATTERI Toiminta-ajatus Kaupunginteatteri tuottaa taiteellisesti korkeatasoisia ja monipuolisia teatteriesityksiä ja luo yhtenä keskeisenä kulttuurilaitoksena osaltaan kuvaa Vaasasta vetovoimaisena ja merkittävänä kulttuurikaupunkina. Teatterin toimintaa ohjaa työ taidelaitoksena. Tavoitteiden toteutuminen Teatteri teki vuonna kaikkien aikojen katsojaennätyksen: yhteensä katsojaa. Kuluneen vuoden ohjelmistossa panostettiin erityisesti musiikkiteatteriin, mutta myös puhenäytelmiin, lastenteatteriin ja uusiin näytelmäteksteihin. Monipuolinen ja korkeatasoinen ohjelmisto yhdessä tehokkaan markkinoinnin ja myynnin kanssa on kasvattanut teatterin yleisöpohjaa ja lisännyt teatterin tunnettavuutta myös maakuntaan. Tämä osaltaan auttaa vetovoimaisen kulttuurikaupungin kuvan luomisessa. Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Kaupunginteatteri tuottaa korkeatasoisia suomenkielisiä ammattiteatteriesityksiä Ensi-iltojen määrä Tavoite 8 ensi-iltaa Ensi-iltoja 8: Ihmemaa Oz, Badding rokkiin ja takaisin, Tarkastaja, Kolmen tähden Allullinen,

132 129 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Henkilöstöön liittyvät riskit Toimitilojen ja toiminnallisen varustuksen vanheneminen Talouden toteutuminen Esitysten määrä Tavoite 270 esitystä Kävijämäärä tavoite katsojaa Henkilöstöbudjetin toteutuminen Suunniteltujen investointien ja hankintojen toteutuminen Välimatka, Taikatalvi, Lepakko, The Amazing 60ies Esityksiä yhteensä 281 Kokonaiskatsojamäärä: Henkilöstöbudjetti ylittyi 2,2% (suurempi esitysmäärä, tuotantojen laajuus) Tilatarveselvitys tehty, esitystekniset hankinnat toteutuneet suunnitellusti. Toimintakuluja kertyi enemmän kuin muutetussa talousarviossa. Ylitys selittyy muun muassa runsaamman tuotannon tuomista kuluista ja särkyneen kaluston uusimisesta. Teatterin toimintatuottoja kertyi muutettua budjettia enemmän. Suurin toimintatuottojen ylitys tapahtui maksutuotoissa (sisältäen mm. pääsylipputulot), jossa tuloja kertyi muutettua talousarviota enemmän. Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 156 RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot RAKENNUSVALVONTA Toiminta-ajatus Rakennusvalvonta palvelee kaupunkilaisia ja huolehtii yleisen edun huomioon ottamisesta sekä käsittelee rakentamiseen tarvittavat luvat, suorittaa lupiin liittyvät tarkastukset ja antaa ohjeita rakentajille. Toimisto tukee teknistä tointa edistämällä, opastamalla ja valvomalla laadukkaan rakennuskannan ja viihtyisän ympäristön syntymistä ja säilymistä.

133 130 Tavoitteiden toteutuminen Rakennusvalvontapalvelujen tarve on sidoksissa rakennustuotannon, uudis- ja korjausrakentamisen määrään ja siten edelleen vallitsevaan taloustilanteeseen. Lupia myönnettiin yht. 790 kpl ja kerrosalaneliöitä m 2 (v oli 862 kpl ja m 2 ), joista uusia asuinkerrostaloja 8 kpl (2013: 10 kpl), rivitaloja 6 kpl (2013: 12 kpl) ja omakotitaloja 93 kpl (2013: 114 kpl). Suorite, tunnusluku TP 2013 TA TP Vireille jätetyt lupahakemukset Lupien käsittelyajan keskiarvo 13,2 työpv 20 14,6 työpv Katselmukset ja tarkastukset kpl kpl kpl Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Ennakoiva laadunohjaus osaksi viranomaistoimintaa Asiakaspalautteet Keskiarvo asteikko 1-5 Palautteita 13 kpl Keskiarvo 4,50 Henkilöstön osaamisen ja muutosvalmiuden kasvattaminen päivien lukumäärä Jatko- ja täydennyskoulutus- Koulutuspäivät 4,5 pv/hlö Tasapainoinen talous Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Talouden toteutuminen Omarahoitteisuusosuus kolmen vuoden keskiarvona on %. Riskinkartoitusraportti Omarahoitteisuusosuus kolmen vuoden keskiarvona on 101,03 % (2012: 98,6 %, 2013: 98,57 %, 105,9 %) Toteutui. Todetaan toteutuminen vuosittain raportoinnin yhteydessä Rakennusvalvonnan toimintamenojen säästöt ovat henkilöstön palkkojen ja henkilösivukulujen säästöjä. Tulot kasvoivat yli arvion osaksi siksi, että muutos-/ laajennushankkeet olivat suurempia kuin aikaisemmin ja rakennusvalvontataksaa korotettiin 1.1. n. 3 %. Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Henkilöstö Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset 9-9 YMPÄRISTÖTOIMI Toiminta-ajatus Toiminta-ajatuksena on edistää elinympäristön terveellisyyttä ja viihtyisyyttä sekä luonnon ekologista monimuotoisuutta ja kestävää kehitystä. Toimialaan kuuluvat viranomaistehtäviä suorittavat ympäristönsuojelu- ja terveysvalvonta, eläinlääkintähuolto sekä laboratoriopalveluita tuottava ympäristölaboratorio. Henkilöstö Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset Määräaikaiset 4-4

134 YMPÄRISTÖNSUOJELU Toiminta-ajatus Ympäristönsuojelu huolehtii kunnalle kuuluvista ympäristönsuojelutehtävistä kuten ympäristönsuojelu-, jäte- ja vesilain mukaisista tehtävistä. Tavoitteiden toteutuminen Yksikkö tekee päätöksiä lupa- ja ilmoitusasioissa, tekee tarkastuksia sekä antaa neuvontaa ja opastusta ympäristönsuojelun valvontasuunnitelman mukaisesti. Ilmanlaadun seurantaa jatkettiin yhdessä toiminnanharjoittajien kanssa. Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Valvonta toteutetaan ympäristönsuojelun Toteutumisaste Toteutumisaste 85 % valvontasuunnitel- man mukaisesti Tehdään ympäristöraportti 2013 Raportin valmistuminen Raportti valmistui Energia- ja ilmasto-ohjelma valmistujelman Ilmastostrategian ja toimintaoh- Energia- ja ilmasto-ohjelma valmistui valmistuminen Ilmanlaadun jatkuvatoiminen seuranta Mittausten ajallinen kattavuus vähintään 85 % Mittausten ajallinen kattavuus oli 95 % Talouden toteutuminen Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate YMPÄRISTÖLABORATORIO Toiminta-ajatus Ympäristölaboratorio tuottaa analyysi-, näytteenotto- ja asiantuntijapalveluja, jotka liittyvät ympäristöalaan ja terveydensuojeluun. Tavoitteiden toteutuminen Tutkittujen näytteiden määrä oli 5868 kpl. Näytemäärä pieneni jonkin verran vuoden 2013 tasosta. Jätevesiin liittyviä näytteitä oli vähemmän, muut näytemäärät olivat samaa tasoa kuin edellisenä vuotena. Sisäilma- ja rakennusmateriaalitutkimuksia tehtiin 311 kpl. Aikaa tutkimustyöltä veivät laboratorion yhtiöittämistoimenpiteet. Ympäristölaboratorio aloittaa osakeyhtiönä Talouden toteutuminen Toimintamenot ylittyivät n eurolla. Ylitys aiheutui päällekkäisistä henkilöstökuluista (uudelleensijoitus, määräaikainen projektipäällikkö ja uuden kemistin palkkaaminen). palveluiden ostoista (huolto- ja kunnossapitokustannukset, uusien henkilöiden koulutus, laboratorio-ohjelman lisä- ja muutostyöt, mittatekniikan keskuksen ylimääräinen tarkastuskäynti) ja tarvikehankinnoista.

135 132 Tulot ylittivät arvion n eurolla. Tutkittujen näytteiden määrä ei lisääntynyt mutta muiden tutkimus- ja näytteenottopalveluiden määrä lisääntyi selvästi. Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot TERVEYSVALVONTA YHTEISTOIMINTA-ALUE Toiminta-ajatus Terveysvalvonta vastaa terveydensuojelu-, elintarvike-, tuoteturva-, ja tupakkalaissa kunnalle säädetyistä tehtävistä Vaasan ja Laihian muodostamalla yhteistoiminta-alueella. Tavoitteiden toteutuminen Toiminta perustuu vuosittain laadittavaan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmaan, joka pohjautuu valtion asettamiin valvontatavoitteisiin. Suunnitelmallisen valvonnan lisäksi tehtäviin kuuluu mm. ilmoitusten ja hakemusten käsittely, lausuntojen antaminen, valitusten käsittely, epidemioiden selvittäminen, asumisterveysasiat sekä asiakkaiden neuvonta ja ohjaus. Talouden toteutuminen Alkuperäinen talousarvio Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Valvonta toteutetaan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukaisesti. Valvontasuunnitelman toteutumisaste Toteutumisaste 62 % Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO YHTEISTOIMINTA-ALUE Toiminta-ajatus Eläinlääkintähuolto vastaa peruseläinlääkäripalveluiden ympärivuorokautisesta saatavuudesta Vaasan ja Laihian muodostamalla yhteistoiminta-alueella. Päivystysaikana (klo 16-08) palvelut järjestetään Vaasan, Mustasaaren, Vöyrin ja Laihian muodostamalla päivystysalueella. Eläinlääkintähuolto vastaa myös eläinsuojelulain valvonnasta, ennaltaehkäisevästä eläinlääkintätyöstä, tarttuvien tautien vastustuksesta, kunnan velvollisuudesta huolehtia irrallaan tavattujen lemmikkieläinten tilapäisen hoidon järjestämisestä.

136 133 Tavoitteiden toteutuminen Vaasan toimipisteessä pieneläinkäyntien määrä oli 2257 ja hoidettuja potilaita oli Maatiloille ja talleille tehtiin 25 sairaskäyntiä. Eläinsuojelutarkastuskäyntejä tehtiin yksikössä 5 kpl, joista 2 epäilyyn perustunutta eläinsuojelukäyntiä ja muut ns. rutiinitarkastuksia talleihin, hoitoloihin jne. Luonnonvaraisia loukkaantuneita eläimiä tarkastettiin tai lopetettiin vastaanotolla 50 kpl. Laihian toimipisteessä pieneläinkäyntien määrä oli 1214 kpl ja hoidettuja potilaita oli 1336 kpl, suureläinkäyntejä oli 263 kpl ja hoidettuja potilaita oli 347 kpl. Eläinsuojelutarkastuskäyntejä oli 11 kpl, joista 3 oli Eviran määräämiä. Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Peruseläinlääkäripalveluiden Poikkeamat Ei poikkeamia saatavuus ympäri vuorokauden Talouden toteutuminen Toimintakulut jäivät alle arvion euroa. Pääosin johtui siitä, että valvontaeläinlääkärin virka oli täytettynä vain 6 kk. Kulujen alitus vaikutti myös tuloihin jotka jäivät alle arvion eurolla, koska yhteistoimintakorvauksia saadaan toteutuneiden menojen ja tulojen mukaan. Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate TEKNINEN LAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Tekninen lautakunta huolehtii, mikäli ei toisin ole säädetty tai määrätty, kaupungin yhdyskuntarakentamisen edellytyksistä, kuten maa- ja vesialueiden hallinnasta, hankinnasta ja luovutuksesta, paikkatieto- ja kiinteistöinsinöörin palveluista sekä asuntoasioista, yleisten alueiden, liikenteen, maa- ja vesirakenteiden sekä niihin liittyvien laitteiden suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta, viheralueiden suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta sekä jätehuollon, vesihuollon ja joukkoliikenteen viranomaistehtävistä, keskitetyistä ruokapalveluista sekä keskitetyistä siivouspalveluista. Lisäksi tekninen lautakunta toimii tielautakuntana. Tavoitteiden toteutuminen Tulosalueet ovat omissa tilinpäätöksissään esittäneet painopistealueensa ja toteutumat. Lautakunnan yhteisiä painopistealueita vuonna olivat seuraavat: Tavoitteet Talouden tasapaino ja tuottavuuden kasvattaminen Ydintoimintojen ja rakenteiden selkeyttäminen sekä toimintatapojen kehittäminen Henkilöstörakenteen ja määrän optimointi ennakoivilla toimenpiteillä ja suunnittelulla Henkilöstön työssä jaksamisen tukeminen Tavoitteen toteutuma Talouden tasapaino ja tuottavuus selviää tulosaluekohtaisista toteumista. Teknisen toimen organisaatiomuutostyö odotti kaupungin toimialajohtajamallin ja keskushallinnon tukipalveluiden kehittämistyön etenemistä. Tekninen toimi jatkoi talousarvion laadinnassa henkilöstösuunnitelman ja tietojärjestelmän kehittämistä yhteistyössä Henkilöstöpalveluiden ja Talouspalveluiden kanssa. HTVsäästövelvoite toteutui. Työyhteisökyselyn tulosten perusteella on laadittu kehittä-

137 134 ja sairauspoissaolojen vähentäminen Sisäisen valvonnan tavoite Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan menetelmien käytäntöön vieminen missuunnitelmat. Henkilömäärältään suurimmalla tulosalueella Vaasan Ruokapalveluissa on käynnissä TYKkuntoutus yhteistyössä Kelan kanssa. Teknisen lautakunnan alaisten yksiköiden sairauspoissaolot / hlö olivat 20,8 pv (2013: 18,6). Kaikki tulosalueet päivittivät riskienkartoitukset, totesivat tehdyt toimenpiteet ja laativat riskienhallintasuunnitelmat vuodelle 2015 Toimintamenot ja tulot Poikkeamat on selvitetty tulosaluekohtaisissa toimintakertomuksissa. Luvuissa ovat mukana sekä kehykseen sisältyvät että sen ulkopuoliset tulosyksiköt. Merkittävin poikkeama on kiinteän omaisuuden myyntituoton jääminen 3,3 milj. alle budjetoidun. Alkuperäinen talousarvio Talousarvio- muutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot YHTEISPALVELUT Toiminta-ajatus Yhteispalvelut kehittää ja koordinoi toimintoja teknisen toimen vision ja sitä tukevien strategioiden toteuttamiseksi sekä antaa laadukasta hallintopalvelua. Tavoitteiden toteutuminen Ollaan mukana sähköisten palveluiden kehittämisessä. Jatketaan sähköisten asiakaspalvelujärjestelmien hankintaa. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan menetelmien käytäntöön vieminen Talouden toteutuminen Meneillään olevien sähköisten asiakaspalvelujärjestelmien hankinnan ja käyttöönoton toteutuminen. Todetaan toteutuminen vuosittaisen raportoinnin yhteydessä. Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Ennakoivan henkilöstösuunnittelun pilotin loppuun saattaminen ja käytäntöön vieminen toimialalla. Uuden henkilöstösuunnitelmamallin edelleen kehittäminen. Ennakointityön loppuraportti on tehty ja tulokset käsitelty toimialalla. Henkilöstösuunnitelman kehitystoimenpiteet tehty. Toteutui. Henkilöstösuunnitelman kehitystoimenpiteitä tehty, kehittäminen jatkuu edelleen yhteistyössä keskushallinnon kanssa. Teknisen toimen sähköinen palautejärjestelmä otettiin käyttöön 12 /. Toteutui Toimintatuotot jäivät alle talousarvion Yhteispalveluiden toiminnan supistuessa toimintamenoista siirrettiin henkilöstösiirtojen myötä määrärahoja muille tulosalueille.

138 135 Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot Henkilöstö Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset Työllistetyt KIINTEISTÖTOIMI Toiminta-ajatus Kiinteistötoimen toiminta-ajatuksena on luoda edellytykset toiminnallisesti ja yhdyskuntataloudellisesti kilpailukykyiselle kaupunkirakenteelle huolehtimalla kaupungin maapolitiikan ja asunto-olojen kehittämisestä, maa- ja vesialueiden hallinnasta, hankinnasta ja luovutuksesta, paikkatiedon hallinnan kehittämisestä ja kartastotehtävistä, kiinteistönmuodostus- ja mittaustehtävistä sekä kiinteistörekisterin pidosta. Kiinteistötoimi jakaantuu seuraaviin tulosyksiköihin: Tonttipalvelut Kiinteistö- ja mittauspalvelut Paikkatietopalvelut Asumispalvelut Tavoitteiden toteutuminen Valtuuston hyväksymää maapoliittista ohjelmaa on toteutettu maanhankinnan, tontinluovutuksen ja muun maapolitiikan osa-alueilla. Kaupunki omisti vuoden lopussa maa-alueita n ha ja vesialueita n ha. Kaupungin omistamiin alueisiin kohdistuvia maanvuokrasopimuksia oli vuoden lopussa 3705 kpl. Uutta raakamaata hankittiin 113 ha. Uusia omakotitontteja oli haettavana 80 kpl. Lisäksi jatkuvassa haussa on noin 65 tonttia. Tontteja myytiin 12 ja vuokrattiin 60. Vuoden aikana on tutkittu 7 pilaantunutta maa-aluetta ja kunnostettu 2 kohdetta. Tuloja maakaupoista, maanvuokrista ja maankäyttösopimuksista kaupunki sai yhteensä noin 9,6 milj.. Asuntoasioissa ovat työllistäneet koko vuoden hoivakoti- ja muut erityisasumishankkeet. Hissiprojekti on edennyt hyvin. Vaasa on mukana valtakunnallisessa hissiprojektissa ja päässyt hyvällä toiminnallaan esimerkkikaupungiksi, sillä useita hissirakentamishankkeita on käynnistynyt. Korjausja energia-avustuksia on myös jaettu. Valvontatoimenpiteinä on erityisesti tehostettu erityisasumisen asukasvalvontaa ja informoitu yhteistyökumppaneita. Asumispalveluista on osallistuttu myös aktiivisesti Mato-ohjelman laadintaan asumisen ja yhdyskuntapalveluiden näkökulmasta. Vaasan itäiset osat ja Sepänkylä ilmakuvattiin ja laserkeilattiin helikopterista pistetiheydellä 10 korkeuspistettä/neliömetri. Sen lisäksi yhteistyössä Maanmittauslaitoksen kanssa laserkeilattiin koko Vaasa ja Vähäkyrö. Aineistot otettiin käyttöön syksyn aikana ja niitä alettiin hyödyntää projektissa, jossa uudistetaan pohjakartan tuotantoprosessi ja laaditaan 3D-kaupunkimalli. Vakituisesta henkilökunnasta kolme aloitti syksyllä kouluttautumisen uuden prosessin mukaisiin tehtäviin. Esri Kuntalisenssiin kuuluvasta ArcGIS-ohjelmistosta järjestettiin perus- ja jatkokoulutusta kaupungin eri hallintokunnille. Vaasan Taiteiden Yötä varten kehitettiin mobiilikarttasovellus, joka perustuu Esrin Story Maps teknologiaan.

139 136 Kiinteistönmuodostuksen merkittävimpiä kehityskohteita on ollut toimitustuotantoprosessin tehostaminen ja laadun parantaminen sekä kiinteistörekisteritietojen perusparannus etenkin rakennusrasitteiden osalta. Mittauspalvelut on suorittanut rakennusvalvontamittauksia, tontinmittauksia ja kartoituksia sekä kevään aikana ilmakuvauksien ja laserkeilausalueiden signaloinnit. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Päätös yritystonteista kolmessa Toteutumisaste. Yritystonttien varaushakemukset on käsitel- kuukaudessa. ty tavoitteen mukaisesti. Aktiivinen raakamaahankinta. Aktiivinen tonttitarjonta. Yhteistyön tiivistäminen yritystonttiasioissa. Maaomaisuuden tuoton parantaminen. Pohjakartan tuotantoprosessin ja maastomittauksen yhteensovittaminen. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallinnan kehittäminen. Talouden toteutuminen Hankittu raakamaa (tavoite 100 ha/v). Luovutettujen tonttien lukumäärä. Yhteisprojektit. Kaavatalouslaskelmat. Vuokra- ja myyntitulojen kasvattaminen. Prosessin oikeaaikaisuus suunnitteluun nähden. Tietojärjestelmien ja ennakoinnin parantaminen. Hankittu 113 ha raakamaata. Luovutettu 74 tonttia. Perustettu yritystonttitiimi yhdessä muiden hallintokuntien, Vasekin ja Vaasa Parksin kanssa. Laskelmia on kehitetty. Maanvuokratulojen nousu noin 7 %. Myyntitulot laskeneet voimakkaasti taloustaantuman vuoksi. Käynnissä olevien hankkeiden kartoitukset on suoritettu oikea-aikaisesti. Paikkatietopohjainen hallintajärjestelmä kehitetty. Tulosalueen muutetun budjetin mukaisista menoista toteutui noin 97,6 % ja tuloista noin 73,3 %. Teknisen lautakunnan hyväksymässä alkuperäisessä talousarviossa kiinteistötoimi ennusti toimintatuloiksi n. 9,5 milj. (toteutunut n. 9,2 milj. ). Talousarvion jatkokäsittelyssä toimintatuloihin tehtiin 2,0 milj. lisäys, mikä jäi lähes kokonaan toteutumatta. Maanvuokratulot ylittivät budjettitavoitteen noin 0,65 milj. (toteutunut 7,3 milj. ). Kiinteän omaisuuden myyntituotto jäi tavoitteesta noin 3,3 milj., toteuman ollessa noin 1,2 milj.. Tilannetta on vaikeuttanut heikentynyt suhdannetilanne ja siitä johtuva yritysten ja kotitalouksien varovaisuus. Maankäyttösopimustuloja kirjattiin noin Muiden tulosyksiköiden tulot toteutuivat lähes budjetoidusti. Toimintamenojen säästöistä suurin osa koostui henkilöstökuluista mm. eläköitymisten ja työtehtävien uudelleen organisoinnin ansiosta sekä tonttipäällikön rekrytoinnin viivästymisestä. Säästöjä syntyi myös mm. palveluiden ostoista. Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 217 Henkilöstö Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset Määräaikaiset 2-2

140 KUNTATEKNIIKKA Toiminta-ajatus Kuntatekniikka huolehtii liikenteen, liikenneväylien, viheralueiden, metsien, yleisten alueiden ja venesatamien suunnittelusta, maaperätutkimuksista, rakennuttamisesta, rakentamisesta ja ylläpidon järjestämisestä. Lisäksi Kuntatekniikka toimii sekä joukkoliikenne- että vesihuoltoviranomaistehtävissä. Poliisipiirin päällikön alaisena toimiala huolehtii kunnallisesta pysäköinninvalvonnasta. Toimialan tehtävänä on myös vuokrata katualueita rakentamistarkoitukseen ja myöntää kaivulupia. Kuntatekniikka jakaantuu seuraaviin yksiköihin: Liikennesuunnittelu Kunnallistekniikan suunnittelu Rakentaminen Alueiden ylläpito Viranomais- ja erillistehtävät Viheralueyksikkö Tavoitteiden toteutuminen Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Pysytään sovitussa aikataulussa Valmistuneet suoritemäärät 8,7 km kevyen liikenteen väyliä ja katuja 5,8 km. Liikenneturvallisuussuunnitelman toteutus Henkilövahinkoonnettomuudet/kpl 52 kpl (Viimeisin tilasto vuodelta 2013) Kunnossapito- ja hoitoluokitusten mukaiset toimenpiteet ja laadukas rakentaminen Asiakaspalautteet ka. 4,21 (2013 4,09) Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Riskienkartoituksessa ilmenneiden oleellisten riskien (1-3 kpl) poistaminen tai vähentäminen Oma sisäinen tarkastus Talouden toteutuminen Toteutuma Tarkastus tehty Liikenneturvallisuussuunnitelma on päivitetty Korjausvelka laskettu Jatkuvaa toimintaa Kuntatekniikan menot toteutuivat 99 % ja tulot 105 %. Investointeihin käytettiin 9,7 milj. (12,0 milj. vuonna 2013), joista uusinvestoinnit 6,1 milj.. saneeraukset 2,1 milj. ja muut 1,5 milj.. Katuomaisuuden arvo on 290 molj. ja laskennallinen kuntovaje on 57,6 milj.. Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot Henkilöstö Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset Määräaikaiset 8-8 Työllistetyt

141 VAASAN TEKNISET PALVELUT Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa Vaasan kaupungin omistaman ajoneuvo- ja työkonekaluston hankinnasta, hallinnasta ja vuokrauksesta, huollosta ja korjauksesta. Lisäksi tulosalueelle on annettu hoidettavakseen erityisryhmien oppilaskuljetus sekä varastotoiminta. Perusajatuksena on tuottaa asiantuntevaa ja hinnaltaan kilpailukykyistä sekä asiakkaan prosessia tukevaa korjaamo-, kuljetus- ja varastopalvelua. Tulosalue jakaantuu seuraaviin yksiköihin: keskuskorjaamo, kuljetustoimisto, keskusvarasto sekä hallinto. Tavoitteiden toteutuminen Valtuustoon nähden sitovana taloudellisena tavoitteena oli tasapainoinen talous. Vaasan Tekniset palvelut toimii ylivuotisessa netossa. Toiminta on omarahoitteista siten, että tulorahoituksella katetaan toimintamenot, korkokulut ja nettoinvestoinnit. Investointimäärärahalla hankittiin imulakaisuauto sekä kolme pakettiautoa. Toimintavuosi oli työllisyysasteeltaan hyvä. Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Tyytyväinen asiakas Tyytyväisyysaste; tulosalueen ka vähintään 4,4 Tyytyväisyysaste 4,0 (asteikko 1 5) Työhyvinvoinnin ylläpitäminen, Työyhteisökyselyn 2012 perusteella laaditun ke- Kyllä tuottavuuden hittämissuunnitelman läpivienti; onko toimenpiteet turvaaminen suoritettu (kyllä / ei) Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Keskeytyksettömän toiminnan turvaaminen Rekrytointijärjestelmän kehittäminen ja yhdenmukaistaminen; nettoyksiköillä yhdenmukainen rek- Kyllä Osaamisen varmistaminen (tietty osaaminen keskittynyt yksittäisille henkilöille) Talouden toteutuminen rytointijärjestelmä (kyllä / ei) Riskin pienentäminen; riskitaso < 16 (v.2013) Riskitaso 6 Valtuustoon nähden Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma sitovat tavoitteet Talous tasapainossa Tulos- ja rahoituslaskelma Vuosikate Tilikauden tulos Kalustoinvestoinnit Rahoitusjäämä (kumulat ) Nettolaskelmat on esitetty sivulla 156. Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 377 Muutoksia toiminnassa ja talousarviossa aiheutti vuoden vaihteessa varastojen ja kuljetusten keskittäminen sosiaali- ja terveystoimen hoitotarvikevaraston sekä postikuljetusten osalta. Menojen alittuminen johtui pääasiassa säästöistä henkilöstömenoissa. Säästöä syntyi myös tarvikehankinnoissa ja kaluston korjauskustannuksissa.

142 139 Henkilöstö Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset Määräaikaiset 8-8 Työllistetyt VAASAN SIIVOUSPALVELUT Toiminta-ajatus Vaasan Siivouspalvelut vastaa kaupungin kiinteistöjen ja toimitilojen siivouksesta tuottaen siivousja oheispalveluja omana työnä ja ostopalveluna eri hallintokunnille. Tavoitteiden toteutuminen Vaasan Siivouspalvelut on nettoyksikkö, johon sovelletaan ylivuotista nettositovuutta. Tulosalue panosti vuonna asiakaspalveluun ja henkilöstön työtyytyväisyyden parantamiseen, kuntayhteistyön kehittämiseen sekä kustannustehokkuuteen. Kohteiden siivoustyömäärämitoitusten siirtämistä uudelle mitoitusohjelmalle jatkettiin. Samalla aloitettiin projekti siivoustyömäärämitoitusohjelman ja laskutusohjelman yhteenliittämisestä kaupungin taloustoimen kanssa. Toinen painopistealue oli ryhmäyttäminen, jonka avulla pyritään parantamaan Siivouspalvelujen sisäistä tiedonkulkua, työhyvinvointia, yhteisöllisyyttä sekä kevyempien työmenetelmien käyttöönottoa. Haasteena oli säästöjen toteuttaminen Siivouspalveluissa vuonna. Siivouspalvelujen säästömahdollisuus on säästää siivoojien sairaus- ja vuosilomien lomituksien työajoista. Tämä aiheutti työtyytymättömyyttä ja heijastui kasvaviin sairauspoissaolopäiviin. Samoin Siivouspalvelujen asiakkaat kokivat tason alennuksen huonona. Yhteistyö Varhaiskasvatuksen päiväkotien puhtaanapidossa on jatkunut. Toimintavuonna siirtyi neljän päiväkodin siivous Siivouspalvelujen alaisuuteen, jolloin henkilöstö kasvoi 5 työntekijän verran. Vuoden 2015 alussa siirtyy varhaiskasvatukselta vielä kahden ison päiväkodin puhtaanapito Siivouspalvelujen alaisuuteen. Ulkopuolisiin palveluntarjoajiin verrattuna Vaasan Siivouspalvelut on kilpailukykyinen yksikkö, kun ylläpidetään realistinen siivoustehokkuus ja huomioidaan tilankäyttäjien hyvinvointi. Yhteistyötä ulkopuolisten siivouspalveluliikkeiden kanssa on jatkettu tilaamalla työ palveluliikkeiltä silloin, kun se on ollut kaupungin kannalta taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevää. Siivouspalvelut toimii tiiviissä yhteistyössä oppilaitosten kanssa ja on mukana yli kuntarajojen toimivassa mentorointihankkeessa - POMO. Hankkeeseen kuuluvat Isonkyrön, Laihian, Kauhavan, Vaasan, Pietarsaaren ja Mustasaaren siivouspalvelujen esimiehet. Siivouspalvelut osallistui myös Pelkkää puhdasta hoitoa projektin sekä LEAN-projektin ohjausryhmiin. Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Turvallisuuden, viihtyvyyden ja ympäristön laadun kehittäminen. Siivouspalvelujen palvelustrategia painottaa puhtaan ja turvallisen työ- sekä asiointiympäristön tärkeyttä kaupungin työntekijöille ja asukkaille. Siivoojan toimenkuvaan oppilaitoksissa ja päiväkodeissa kuuluu puhtaanapidon lisäksi oheiskasvattajan rooli. Palvelukuvausten, siivoussopimusten ja siivoustyömäärämitoituksen kehittäminen. Päivitetyt palvelusopimukset asiakkaiden kanssa. Osa siivouskohteista mitoitettu uudella ohjelmalla, mitoitusta jatketaan. Isoa asiakaspalautekyselyä ei tehty, käytiin yksittäisiä asiakaspalautekeskusteluja. Palvelut toteutetaan kustannus- Siivouksen kustannusten vertai- Siivoustehokkuus (ka m²/h)

143 140 tehokkaasti. Henkilöstösuunnitelma tehty Sisäinen valvonta ja riskien hallinta lu valtakunnallisesti sekä alueellisesti. Päivitetty henkilöstöstrategia, perustuu siivoustyömäärämitoitukseen Yhteistyö oppilaitosten kanssa ja oppisopimuskoulutus. Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen - koulut (yleissivistävät) 242 m²/h (mukana perussiivous) - amm. oppilaitokset 424 m²/h - toimistot 303 m²/h - päiväkodit 111 m²/h Kustannukset neliötä kohti ( /m²/v) - koulut (yleissivistävät) 18,61 /m²/v - amm. oppilaitokset 8,53 /m²/v - toimistot 12,68 /m²/v - päiväkodit 38,52 /m²/v Aikuiskoulutuskeskuksesta oli työharjoittelijoita erilaisissa siivouskohteissa ja yhteistyötä tehdään tutkintojen kehittämisessä. Oppisopimuskoulutus vuonna : Laitoshuoltajan ammattitutkintoa suorittaa 7 siivoojaa, siivoustyönohjaajan erikoisammatti-tutkintoa suorittaa 5 siivooja ja siivousteknikon erikoisammattitutkintoa suorittaa 2 palveluesimiestä. Työyhteisökyselyn tulos 3,9 Henkilöstölle järjestetty koulutuspäivä Hietalahden Villassa ja syksyllä osallistuttiin Finnclean-messuille Tampereella. Ryhmäyttämistä on kehitetty Riskisuunnitelma päivitetty. Talouden toteutuminen Valtuustoon nähden sitova Arviointikriteeri/ Tavoitteen toteutuma tavoite mittari Talous tasapainossa Tuloslaskelma Toteutunut tulos Nettolaskelma on esitetty sivulla Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Palkkakuluissa säästöjä ja tulot ylittivät budjetoidun. Henkilöstö Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset Määräaikaiset Työllistetyt - 2 2

144 VAASAN RUOKAPALVELUT Toiminta-ajatus Vaasan Ruokapalvelut tuottaa tarkoituksenmukaisella ja taloudellisella tavalla hyvää, maistuvaa ja asiakkaan terveyttä edistävää ruokaa Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemussuositusten mukaisesti. Ruokapalvelut antaa virtaa päivittäin vaasalaisten hyvän elämän arkeen. Vaasan Ruokapalveluiden arvot ovat turvallisuus ja luotettavuus. Vaasan Ruokapalvelut tarjoaa maukasta energiaa lautasella. Tavoitteiden toteutuminen Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Ruokapalvelut vastaa lähes kaikkien kaupungin hallintokuntien toimintayksiköiden ruokapalveluiden järjestämisestä. Vuonna tarjottiin vaasalaisille yli 3,5 miljoonaa laskennallista ateriaa. Suoritemäärät eivät lisääntyneet edellisvuoteen verrattuna. Toisella asteella aterioiden kirjauksen käytäntöjä muutettiin. Ateriat kirjataan toteuman, ei tilauksen mukaisesti. Ruokalistaa on muutettu asiakaskyselyiden toiveiden mukaisesti ja elintarvikkeiden hinnannousun johdosta. Kaupunkitasolla neljä valmistuskeittiöitä muutettiin palvelukeittiöiksi syksyn aikana. Muut tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Asiakaslähtöiset palvelut asiakastyytyväisyys Työtyytyväisyys Laskennalliset ateriat Ateriamäärä, lasken./ htv Henkilötyövuosi (Ilman työllistämistukihenkilöitä) Asiakastyytyväisyyskyselyiden keskiarvo asteikolla 1-5 on 3,75 tai sitä parempi Työyhteisökyselyn tuloksen keskiarvo asteikolla 1-5 on 3,6 tai sitä parempi Asiakastyytyväisyyskyselyiden keskiarvo oli asteikolla 1-5 Fyrrykartanon palveluasumisyksikkö 4,44 Välipalat iltapäiväkerhoissa 3,69 Työyhteisökyselyn tulos oli 3, ,6 Henkilöstön määrä vakituiset määräaikaiset Liikevaihto / htv 141, Toimintakulut / ateria (lask) Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Henkilöstön työssä jaksaminen 4,26 3,44 Sairauspoissaolot ,9 pvä/ henkilö 30 pvä/ henkilö Talouden toteutuminen Valtuustoon nähden sitovana tavoitteena oli tasapainoinen talous. Vaasan Ruokapalvelut toimii ylivuotisessa netossa ja rahoittaa tuloksellaan poistot. Ruokapalveluiden tulos oli alijäämäinen Nettolaskelma on esitetty sivulla 155. Kaksi aluetta on siirtynyt toteumalaskutukseen, toinen aste ja Vaasan Terveyskeskuksen vuodeosastot Ulkoisia tuloja (henkilöstöruokailu) arvioidaan kertyvän enemmän kuin talousarviossa on oletettu.

145 142 Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 33 Henkilöstö Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset Määräaikaiset Työllistetyt VAASAN SEUDUN JÄTELAUTAKUNTA 580 VAASAN SEUDUN JÄTELAUTAKUNTA Sopimus yhteisestä jätelautakunnasta sekä lautakunnan johtosäännöt hyväksyttiin kuntien, Isokyrö, Korsnäs, Maalahti, Mustasaari, Vaasa ja Vöyri, kesken alkuvuodesta. Jätelain mukaan kunnilla, joilla on yhteinen jätteenkäsittely-yhtiö, olisi pitänyt olla yhteinen jätehuoltoviranomaisen tehtäviä hoitava elin toukokuun loppuun mennessä vuonna Tähän ei Vaasan seudulla päästy. Jätelautakunnan ensimmäinen kokous pidettiin ja alun järjestäytymisen jälkeen keskityttiin jätelautakunnan tehtäviin sekä jätehuoltolainsäädäntöön. Vuoden aikana laadittiin uudet yhteiset jätehuoltomääräykset sopijakunnille ja nämä vahvistetaan vuoden 2015 aikana. Jätteenkuljetusyrityksiltä on pyydetty tietoja jätehuoltoviranomaisen kuljetusrekisterin perustamista varten. Jätelautakunta kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa. Talouden toteutuminen Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Lautakunnan kulut katetaan sopimuksen mukaisesti ns. ekomaksuista, jotka Ab Stormossen Oy laskuttaa. Henkilöstö Jätelautakunnan tehtäviä on hoidettu kuntatekniikan henkilöstön laskutustyönä ja lautakunnan omana resurssina aloitti toimistosihteeri Syksyn aikana oli jätehuoltopäällikön rekrytointiprosessi vireillä ja lautakunta suoritti valinnan

146 Tuloslaskelmaosan toteutuminen (kaupunki ilman liikelaitoksia) Käyttötalousosaan budjetoidut tulot ja menot summataan tuloslaskelmaosaan. Tuloslaskelmaosaan budjetoitavia ja siinä seurattavia eriä ovat verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja menot sekä satunnaiset erät. Alla oleva toteutumistaulukko sisältää valmistuksen omaan käyttöön siltä osin kuin se sisältyy talousarvioon. Taulukko ei sisällä liikelaitosten tuloja eikä menoja. Liikelaitosten tilinpäätökset sisältäen toteutumavertailun on esitetty kohdassa V Liikelaitosten tilinpäätökset. Liikelaitosten kaupungille tulouttamat korvaukset peruspääomasta sisältyvät tuloslaskelmaosaan rahoitustuottoihin. Tuloslaskelma Kaupunki ilman liikelaitoksia Alkuperäinen ta Ta-muutokset Muutettu ta TP Poikkeama menot: +alle, -yli tulot: +yli, -alle Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Peruspääoman korvaukset liikelaitoksilta Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Kertaluonteiset poistot Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys Varausten lisäys (-) tai vähennys ( Rahastojen lisäys (-) tai vähennys Tilikauden alijäämä

147 144 Toimintatulot ja menot Toimielin- ja tulosaluekohtaiset toimintakertomukset on esitetty sivuilla Niissä on selvitetty tarkemmin hallintokuntien toimintamenojen ja -tulojen toteutumista. Kaupunginhallitus käsitteli käyttösuunnitelmaa 10.2., jolloin hyväksyttiin talousarvion tasoon laaditut hallintokuntien käyttösuunnitelmat. Osa hallintokunnista oli käyttösuunnitelmissaan esittänyt määrärahan ylityspaineita ja muutostarpeita, joita käsiteltiin valtuustossa Hallintokuntien esittämistä määrärahan ylityspaineista suurin oli erikoissairaanhoidossa; valtuusto myönsi siihen euroa tulolla katettua lisämäärärahaa, mutta muusta erikoissairaanhoidon lisämäärärahasta ei vielä siinä yhteydessä tehty päätöstä vaan kattamiseen päätettiin palata myöhemmin talousarviovuoden aikana. Toimintamenoihin päätettiin vuoden aikana lisäyksiä yhteensä 5,7 milj. euroa ja toimintatuloihin 5 milj. euroa. Lisämäärärahoista suuri osa oli tuloilla katettuja ja ne liittyivät ulkopuoliseen, vuoden aikana saatuun tilaustyö-, hanke- ja projektirahoitukseen. Vuoden aikana päätettiin mm. seuraavista lisämäärärahoista ja määrärahamuutoksista: - työllistämisen tulosalueelle varsinaiseen työllistämiseen lisää nettomääräisenä euroa (määrärahan lisäys 1 milj. euroa, työllistämistuen lisäys euroa) ja Jupiterin toimintaan euroa - joukkoliikenteeseen lisämäärärahaa euroa, siitä euroa voitiin kattaa pysäköintitulojen lisäyksellä - toisen asteen koulutuksen määrärahat oikaistiin vastaamaan vahvistettuja valtionosuuksia, lukioiden ja ammattiopiston määrärahaa pienennettiin yhteensä euroa, aikuiskoulutuskeskuksen menomäärärahaa lisättiin euroa. Nettolisäys euroa katettiin valtionosuuden lisäyksellä. Toimintakate alkuperäisessä talousarviossa on 397,3 milj. euroa, muutetussa 398,0 milj. euroa. Toteutunut toimintakate 404,8 milj. euroa oli 6,8 milj. euroa budjetoitua huonompi. Talousarviota huonompaan toteutumaan vaikuttivat sekä toimintatuottojen toteutuminen alle arvioidun (3,4 milj. euroa) että toimintamenojen toteutuminen yli budjetoidun (3,4 milj. euroa). Toimintatuotoissa suurin poikkeama oli muissa toimintatuotoissa, mm. myyntivoitot jäivät 3,2 milj. euroa alle arvioidun. Toimintamenoissa palvelujen osto ylitti 7,6 milj. euroa budjetoidun; palveluihin sisältyvät erikoissairaanhoidon menot, joiden toteutuma ylitti talousarvion 7,3 milj. eurolla. Henkilöstömenot toteutuivat 2,1 milj. euroa budjetoitua pienempänä, myös aineet ja tarvikkeet jäivät 1,9 milj. euroa alle talousarvion. Toimintakate kasvoi n. 13,5 milj. euroa, 3,5 %, edellisvuodesta. Toimintamenot kasvoivat 6 milj. euroa (1,2 %), toimintatulot vähenivät 7,5 milj. euroa (6,1 %). Toimintatulojen vähenemiseen vaikuttivat vuoden 2013 toimintatuloihin sisältyneet kertaerät. Yhteenveto käyttötalousosan talousarvion toteutumisesta sitovuustasoittain on esitetty sivuilla Toimintatulot ja - menot toiminnoittain (ulkoiset ja sisäiset menot ja tulot) milj. euroa sekä osuus kaupungin toimintatuloista ja menoista ovat: toimintamenot osuus toimintatulot osuus milj. % milj. % 22,2 4,3 5,6 4,8 Keskushallinto (kv, kh, tarkastustoimi, keskushallinnon virastot) 19,7 3,8 5,1 4,4 Varausmäärärahat, keskitetysti hallinnoitavat kustannukset, osuudet, avustukset, jäsenmaksut 260,2 50,0 38,8 33,5 Sosiaali- ja terveyslautakunta, sis. erikoissairaanhoito 102,6 19,7 10,4 9,0 Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta, sis. kotikuntakorvaukset 43,2 8,3 10,2 8,8 Toisen asteen koulutus ja oppisopimus 8,5 1,6 1,7 1,5 Kulttuuri- ja kirjasto sekä työväenopistot

148 145 toimintamenot osuus toimintatulot osuus 8,7 1,7 1,9 1,6 Vapaa-aikalautakunta 9,8 1,9 1,8 1,6 Kaupunginteatteri, -orkesteri ja museot 45,8 8,8 40,4 34,9 Rakennus- ja ympäristölautakunta, tekninen lautakunta, jätelautakunta 520,7 100,0 115,9 100,0 Toiminnot yhteensä Verotulojen erittely TP 2013 TA TP Poikkeama Muutos % +yli/-alle Kunnallisvero ,3 Kiinteistövero ,2 Osuus yhteisöverosta ,7 Yhteensä ,4 Talousarviomuutoksia ei vuoden aikana tehty. Veroprosentti on vuodesta 2010 alkaen 19,5. Kiinteistöveroa kannettiin vakituisista asunnoista 0,40 % ja muista asuinrakennuksista 1,0 %, yleinen kiinteistövero oli 1,05 %, voimalaitokset 2,65 % ja rakentamattoman rakennusmaan 3,0 %. Vuonna kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta oli 35,56 %. Maksuunpantu kunnallisvero ja maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot Vaasassa : Vuosi maksuunpantua kunnallisveroa vast. verotettava tulo, milj. muutos % vero-% maksuunpantu kunnallisvero muutos % milj ,4 0,6 19,0 178,5 0, ,8 0,8 19,5 184,6 3, ,4 4,1 19,5 192,2 4, ,9 3,2 19,5 198,3 3, ,8 4,2 19,5 220,1 3,7 vuoden 2013 muutos-% on laskettu Vaasan ja Vähänkyrön vuoden 2012 yhdistetyistä luvuista Maksuunpantua kunnallisveroa vastaava verotettava tulo 2013 kasvoi koko maassa 3,1 %. Maksuunpannun kunnallisveron 2013 muutos edellisestä vuodesta koko maassa oli 3,9 %. Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot asukasta kohti vuosina : Vuosi /asukas Vaasa muutos Vaasa % /asukas koko maa muutos koko maa % , , , , , , , , , , , , , , , ,6

149 146 Valtionosuuksien erittely TP 2013 Alkuperäinen talousarvio Talousarvio muutoksineen TP Poikkeama +yli /- alle Muutos % Peruspalvelujen valtionosuus ,3 Verotuloperusteinen valtionosuuksien oikaisu ,3 Järjestelmämuutoksen tasaus ,0 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet ,6 Yhteensä ,1 Valtionosuuksia saatiin yhteensä 100,3 milj. euroa. Määrä on 2,2 milj. euroa, 2,1 %, pienempi kuin vuonna Verorahoitus yhteensä (verotulot ja valtionosuudet) vuonna oli 374,4 milj. euroa. Toimintakate (kaupunki liikelaitoksineen) oli 380,9 milj. euroa, joten verorahoitus ei täysin riittänyt kattamaan toiminnan nettomenoa. Verorahoitus v. oli n. 1 milj. euroa edellisvuotta pienempi, toimintakate kasvoi 13,9 milj. euroa. Rahoitustulot ja -menot Muihin rahoitustuottoihin sisältyy suurimpana eränä Vaasan Sähkö Oy:n osinkotuotto, yhteensä 11 milj. euroa. Liikelaitosten kaupungille tulouttamat tuottovaatimukset ovat 6,478 milj. euroa. Korkokulujen toteutuma on 3,36 milj. euroa, toteutuma ylitti budjetoidun 0,5 milj. euroa. Nettolainanotto alkuperäisessä talousarviossa oli 30 milj. euroa (lainojen lisäys 54 milj. euroa, vähennys 24 milj. euroa). Vuoden aikana kaupunginhallituksen lainanottovaltuutta nostettiin 1 milj. eurolla (kv ). Lainakanta tilinpäätöksessä on 212,9 milj. euroa, kasvua vuodesta 2013 on 36,6 milj. euroa Investointiosan toteutuminen (kaupunki ilman liikelaitoksia) Investointien toteutuma kohteittain on sivuilla Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama INVESTOINTIMENOT talousarvio muutokset muutosten jälkeen alle/ - yli Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistonalainen irtain omaisuus Kiinteä omaisuus Osakkeet ja osuudet Peruspääoman sijoitukset omiin liikelaitoksiin MENOT YHTEENSÄ Valtuusto käsitteli investointien käyttösuunnitelmaa Käyttösuunnitelmassa hyväksyttiin mm. seuraavia muutoksia vahvistettuun talousarvioon: - kiinteän omaisuuden hankintamäärärahaa pienennettiin 1,4 milj. euroa, kun vuodelle budjetoitu Palosaaren kampuskiinteistön hankinta toteutui jo myönnettiin lisämäärärahaa vuoden 2013 lopussa kesken olleisiin hankkeisiin n. 1 milj. euroa, suurimpina uimahallin tulosjärjestelmä, talouden tietojärjestelmät ja Sorsantien palvelukeskuksen kalusteet

150 147 - pienennettiin poistonalaisen irtaimen hankintamäärärahoja n euroa, mm. kaupunginteatterin suuren näyttämön pistenostinremontti toteutui jo kuntayhtymäosuuksien määrärahaa pienennettiin 1,7 milj. euroa. Vaasan Sairaanhoitopiirin investointiosuuteen varattu määräraha tarkentui 0,7 milj. euroa talousarviota pienemmäksi ja Vaasanseudun Areenat Kuntayhtymän investointeihin varattua määrärahaa pienennettiin 1 milj. eurolla kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti. Osakkeet ja osuudet, toteutunut meno 13,2 milj. euroa, sisältää suurimpina - Kiinteistö Oy Vaasan Teatteriparkin kassalainan 6 milj. euroa muuttamisen pääomasijoitukseksi, valtuuston päätös pääomasijoituksen Kiinteistö Oy Vaasan Teatteriparkkiin, valtuusto osakepääomasijoituksen 1,6 milj. euroa satamayhtiöön, valtuusto Peruspääoman sijoitukset omiin liikelaitoksiin ovat 3,1 milj. euroa. Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama INVESTOINTITULOT talousarvio muutokset muutosten jälkeen alle/ + yli Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistonalainen irtain omaisuus Kiinteä omaisuus Osakkeet ja osuudet TULOT YHTEENSÄ Käyttöomaisuuden myyntituloa budjetoitiin alkuperäiseen talousarvioon yhteensä 10,5 milj. euroa, mistä myyntivoiton osuudeksi arvioitiin 4,5 milj. euroa ja investointiosaan kirjattavaksi tasearvon osuudeksi 6 milj. euroa. Toteutunut myyntitulo oli 2,1 milj. euroa, mistä myyntivoittoa oli 1,486 milj. euroa ja investointiosaan kirjattu tasearvo 0,6 milj. euroa Rahoitusosan toteutuminen Rahoituslaskelmaa (kaupunki liikelaitoksineen) on selvitetty sivuilla Alla olevassa toteutumavertailussa ovat mukana rahoituslaskelman eristä anto- ja ottolainaus, joiden määrä on suunniteltu talousarviossa. Muut maksuvalmiuden muutokset ryhmään sisältyy useita eriä, kuten toimeksiantojen varojen ja pääomien, vaihto-omaisuuden, saamisten ja korottomien velkojen muutokset, joiden muutoksia on talousarviossa vaikea ennakoida. Talousarvio Muutokset Muutettu ta Toteutuma Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Ottolainauksen muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Pitkäaikaisten lainojen nostovaltuuksia korotettiin vuoden aikana 1 milj. eurolla (kv ). Muutetun budjetin mukainen nettolainaus on 31 milj. euroa, toteutunut 30,6 milj. euroa. Lyhytaikaisten lainojen lisäys oli 6 milj. euroa.

151 148 Lainakanta vuoden lopussa oli 212,9 milj. euroa, 3177 euroa/asukas (2 657 euroa/asukas v. 2013). Lainasaamisten määrä vuoden lopussa oli 17,8 milj. euroa (18 milj. 2013) Rahavarojen määrä tilinpäätöksessä oli 8,7 milj. euroa, v ,6 milj. euroa. Rahavarojen muutoksen arvioitiin talousarviossa olevan n euroa, toteutunut -4,8 milj. euroa. Suurin poikkeama talousarvioon oli investointien rahavirrassa, jossa pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntitulot jäivät alle talousarviossa ennakoidun. 2.5 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumistaulukot Käyttötalousosa Hallintokuntien selvitykset talouden toteutumisesta on esitetty sivuilla Poikkeama: menot yli ja tulot alle -/ menot alle ja tulot yli + KÄYTTÖTALOUSOSA Sito- Alkuperäinen Muutokset Muutettu Toteutuma Poikkeama vuus talousarvio talousarvio Keskusvaalilautakunta Menot B Tulot Tarkastuslautakunta Menot B Kaupunginvaltuusto Menot B Tulot Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Menot B Tulot Keskushallinnon virastot (ilman graafisia palveluja) Menot B Tulot Rahoitustulot ja -menot Graafiset palvelut N (2 Menot Tulot Netto Avustukset, jäsenmaksut, osuudet,keskitetysti hallinnoitavat kustannukset Osuudet eriytetyssä kirjanpid. oleviin liikelaitoksiin sekä liike- ja maksupalvelutoimintaan kohdist. kustannukset Menot B Tulot Varausmäärärahat Menot Sairausvakuutuskorvaukset (x Tulot x) toteutumat ovat hallintokuntien toteutumissa, niihin on myös siirretty vastaavat tuloarviot

152 Työllistäminen N Menot Tulot Netto Työllistämisen määrärahat, menot ja työllistämiskorvaukset on siirretty ao. hallintokunnille Selvitys työllistämisen nettomenon toteutumisesta kohdassa 2.6. Nettoyksiköiden taloudellinen toteutuma 149 Vähänkyrön aluelautakunta Menot B Tulot Sosiaali- ja terveyslautakunta Menot B Tulot Varhaiskasvatus-ja perusopetuslautakunta Menot B Tulot Toisen asteen koulutuslautakunta Toisen asteen yhteinen hallinto Menot Tulot Lukiokoulutus, ammattiopisto ja aikuiskoulutuskeskus kattavat menot sitovuutensa puitteissa Lukiokoulutus normi (1 Menot (1 Tulot Vaasan ammattiopisto normi (1 Menot (1 Tulot Vaasan aikuiskoulutuskeskus N (2 Menot (2 Tulot Rahoitusmenot 64 Vuosikate Poistot Valtionosuudet, kirjattu rah.osaan Oppisopimustoimen johtokunta Menot N Sitovuus: toiminta omarahoitteista (sis. valtionosuuden) Valtionosuus, kirjattu rahoitusosaan Työväenopiston johtokunta Menot B Tulot Arbetarinstitutet`n johtokunta Menot B Tulot

153 150 Vapaa-aikalautakunta Menot B Tulot Museolautakunta Menot B Tulot Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Menot B Tulot Kaupunginteatterin ja -orkesterin johtokunta Kaupunginteatteri N (2 (2 Menot Tulot Netto Kaupunginorkesteri Menot B Tulot Rakennus- ja ympäristölautakunta Menot B Tulot Tekninen lautakunta Yhteispalvelut, kiinteistötoimi, kuntatekniikka Menot B Tulot Nettoyksiköt: Vaasan Tekniset palvelut N (2 Menot Tulot Rahoitusmenot Vuosikate (nettotulo) Vaasan Ruokapalvelut N (2 Menot Tulot Rahoitusmenot Vuosikate Vaasan Siivouspalvelut N (2 Menot Tulot Toimintakate Vaasan seudun jätelautakunta N Menot Tulot

154 151 1) Käyttötalousosan toteutumavertailutaulukossa on oppilaitoksista, joiden määrärahan sitovuustaso on valtionosuusnormi, esitetty bruttomääräisten määrärahojen ja tulojen toteutuma. Näiden valtionosuusnormin mukaisten kustannusten toteutumat ovat seuraavat: Lukiot, sitova normi 6 037,73 euroa/opiskelija, toteutuma 5 912,63 euroa/opiskelija Ammatillinen perusopetus, sitova normi 9 941,93 euroa/opiskelija, toteutuma ,26 euroa/opiskelija Lukiokoulutuksen ja ammatillisen opetuksen nettolaskelmat on esitetty sivuilla ). Nettoyksiköiden toteutuma suhteessa sitovaan nettomenoon on esitetty sivuilla Investointiosa INVESTOINTIMENOT Si- Alkuperäinen Talousarvio- Muutettu Toteutuma Poikkeama to- talousarvio muutokset talousarvio +alle arvion vuus - yli arvion Kiinteät rakenteet ja laitteet Tekninen lautakunta 8200 Uusi kunnallistekniikka B Muu kunnallistekniikka B Valtion tiehankkeet B Kaupunkikeskustan kehittäminen B Teollisuusalueet B Suunnitteluttaminen B Katuvalaistuksen saneeraus B Venesatamat B Viheralueet B Hulevesityöt B Onkilahden kunnostus B Yhteensä Vapaa-aikalautakunta 8250 Vapaa-aikatoimen investoinnit B Yhteensä Keskushallinto / Kaupunginhallitus 8270 Tietoliikenneverkot B Yhteensä Kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä Poistonalainen irtain omaisuus Kaupunginhallitus 8309 Kh:n varausmääräraha investointeihin Puhelinvaihteen kehittäminen Tietojärjestelmien uusiminen Atk-osasto/Konehuoneen turvall. parantaminen Kaupunkikorttijärjestelmä ATK-osasto ohjelmat ja lisenssit Talouden tietojärjestelmän uusi

155 minen 152 Yhteensä B Sosiaali- ja terveyslautakunta 8350 Ensikertainen kalustaminen Hallinto ja talous/laitteet ja kalusto Koti- ja laitoshoito / laitteet ja kalusto Terveyspalvelut / laitteet ja kalusto Atk-laitteet ja tietojärjestelmät Laihian yhteistoiminta-alue, kalusto ja laitteet Yhteensä B Varhaiskasvatus ja perusopetus ltk 8381 Perusopetus irtaimisto ja ohjelmat Perusopetus ensikert. kalustaminen Varhaiskasvatus ensikert. kalustaminen Yhteensä B Toisen asteen koulutus lautakunta 8406 Vaasan ammattiopisto Aikuiskoulutuskeskus Yhteensä B Työväenopiston johtokunta 8430 Työväenopiston poistonalainen irtain Yhteensä B Vapaa-aika lautakunta 8451 Liikuntatoimen laitteet Yhteensä B Museolautakunta 8461 Pohjanmaan museo Yhteensä B Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 8473 Kirjastojärjestelmän uusiminen Yhteensä B Kaupunginteatterin ja -orkesterin johtokunta 8480 Kaup. teatterin kalusto ja laitteet Kaup.orkesteri, instrumentit Yhteensä B Rakennus ja ympäristölautakunta 8496 Ympäristölaboratorion laitteet Yhteensä B Tekninen lautakunta 8501 Kiinteistötoimi poistonalainen irtain

156 Kiinteistötoimi tietojärjestelmät Pysäköintimittarit Liikennevalojen ohjauslaitteet Kuntatekniikan laitteet Ruokapalvelut, kalusto ja laitteet Tekniset palvelut, koneet ja kulj.välineet N Yhteensä B Poistonalainen irtain omaisuus yhteensä Kiinteä omaisuus 8600 Kiinteän omaisuuden hankinta B Kiinteä omaisuus yhteensä Osakkeet ja osuudet 8700 Osakkeet B Kuntayhtymät B Peruspääoman sijoitus liikelaitoksiin B Osakkeet ja osuudet yhteensä MENOT YHTEENSÄ INVESTOINTITULOT + yli arvion - alle arvion Kiinteät rakenteet ja laitteet 8250 Vapaa-aika-alueiden kehittäminen Yhteensä Poistonalainen irtain omaisuus 8356 Laihian yhteistoiminta-alue Liikuntatoimen laitteet Kaup. teatterin kalusto ja laitteet Yhteensä Kiinteä omaisuus ja osakkeet ja osuudet 8600 Kiinteän omaisuuden myynti Osakkeet Yhteensä TULOT YHTEENSÄ

157 Nettoyksiköiden taloudellinen toteutuma Työllistäminen Sitova nettomeno, alkuperäinen talousarvio Lisämääräraha, kv (nettolisäys) Lisämääräraha, kv Sitova nettomeno muutosten jälkeen Toteutuma Toimintatulot - tulosalue 145 Työllistäminen hallintokunnat Toimintatulot Toimintamenot - tulosalue 145 Työllistäminen hallintokunnat Toimintamenot Sitova nettomeno Toteutunut nettomeno Toteutuma yli sitovan nettomenon Graafiset palvelut Rahoittaa tulorahoituksella käyttömenot ja investoinnit. Tasapainoa tarkastellaan kolmen vuoden jaksolla. Sitovana tavoitteena on toimintamenojen kattaminen toimintatuloilla eli toimintakate 0. V. toteutuma Toimintatulot Toimintamenot Tilikauden ylijäämä Vuosi Vuotuinen toteutuma Kumulatiivinen toteutuma Vuoden toteutuma on ylijäämäinen. Kokonaisylijäämä vuoden lopussa on

158 155 Vaasan Ruokapalvelut Rahoittaa tuloksellaan poistot. Tasapainoa tarkastellaan kolmen vuoden jaksolla. Tunnusluvut 2013 Laskennallisia aterioita Henkilöstö keskimäärin Henkilötyövuodet (ei sis ,6 työllistettyjä) Liikevaihto / htv, Ateriamäärä / htv Toimintakulut / ateria, 4,04 3,44 V. toteutuma Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Rahoitusmenot Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Tilinpäätöksen mukaisiin toteutuneisiin menoihin sisältyvät varhaiseläkemaksut euroa, jotka talousarviossa budjetoidaan keskitetysti hoidettavien tehtävien tulosalueelle ja tilinpäätöksessä siirretään toteutumien perusteella hallintokunnille. Erä on vähennetty nettolaskelmassa toimintamenoista. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä poistettiin 2013 lopussa ollut kumulatiivinen alijäämä ja päätettiin, että ylivuotisen neton seuranta aloitetaan vuodesta. Vuoden toteutuma on euroa alijäämäinen. Alijäämään vaikuttaneita tekijöitä on selvitetty Vaasan Ruokapalvelujen toimintakertomuksessa sivuilla Vaasan Siivouspalvelut Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma tasapainossa kolmen vuoden jaksolla. V. toteutuma Toimintatulot Toimintamenot Tilikauden tulos Tilinpäätöksen mukaisiin toteutuneisiin menoihin sisältyvät varhaiseläkemaksut euroa, jotka talousarviossa budjetoidaan keskitetysti hoidettavien tehtävien tulosalueelle ja tilinpäätöksessä siirretään toteutumien perusteella hallintokunnille. Erä on vähennetty nettolaskelmassa toimintamenoista. Vuosi Vuotuinen toteutuma Kumulatiivinen toteutuma

159 Vuoden toteutuma on ylijäämäinen. Kumulatiivinen ylijäämä vuoden lopussa Tekniset palvelut Rahoittaa tuloksellaan kalustoinvestoinnit. Tulosta seurataan tulos- ja rahoituslaskelmalla. Ylivuotista nettobudjetointia sovelletaan vuodesta V. tuloslaskelma Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Rahoitusmenot Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilinpäätöksen mukaisiin toteutuneisiin menoihin sisältyvät varhaiseläkemaksut euroa, jotka talousarviossa budjetoidaan keskitetysti hoidettavien tehtävien tulosalueelle ja tilinpäätöksessä siirretään toteutumien perusteella hallintokunnille. Erä on vähennetty nettolaskelmassa toimintamenoista. Investointimääräraha koneisiin ja kuljetusvälineisiin oli talousarviossa V. rahoituslaskelma Vuosikate Investointimenot Investointitulot Rahoitusjäämä Vuosi Vuotuinen rahoitusjäämä Kumulatiivinen rahoitusjäämä Vuoden rahoitusylijäämä on Kumulatiivinen rahoitusylijäämä vuoden lopussa

160 157 Kaupunginteatteri Sitova nettomeno alkuperäisessä talousarviossa Muutetun talousarvion mukaan nettomeno on , mikä vahvistetaan vuoden sitovaksi nettomenoksi. V. toteutuma Toimintatulot Toimintamenot Rahoitusmenot -130 Toteutunut nettomeno Sitova nettomeno v. toteutuma alle sitovan nettomenon Vuosi Vuotuinen toteutuma Kumulatiivinen toteutuma Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan on ylivuotisen neton seuranta aloitettu vuodesta Vuoden toteutuma on ylijäämäinen, kokonaisylijäämä vuoden lopussa on Toisen asteen koulutuslautakunta Lukiot, opetustoiminta Sitova tavoite: kustannukset /opiskelija korkeintaan valtionosuusnormin suuruiset V. toteutuma Yhteensä Kustannukset, käyttötalous Poistonalainen irtain 0 Kustannukset yhteensä Valtionosuus alle/-yli valtionosuuden Valtionosuuden perustana oleva opiskelijamäärä: alle 18v. 928,3 + yli 18 v. (114,8x0,58) 66,6, yhteensä 994,90 Valtionosuusnormi /op ,73 Kustannukset /op 5 912,63 Kumulatiivinen toteutuma Vuotuinen toteutuma Kumulatiivinen toteutuma

161 oikaisut v. : -lukioiden osuus säästöstä, katetaan kumulatiivisesta ylijämästä -oppilashuoltolain muutos (kuraattorit) käytettiin lukioiden peruskorjauksen jälkeiseen ensikertaiseen kalustamiseen euroa, minkä johdosta 2011 tulos jäi euroa alijäämäiseksi. Alijäämä katettiin aikaisempien vuosien ylijäämällä. Vuoden toteutuma on ylijäämäinen. Kumulatiivinen ylijäämä lopussa on oikaisujen jälkeen Lukiot, maksupalvelutoiminta Sitova tavoite: toimintakulujen kattaminen toimintatuotoilla. V. toteutuma Toimintatuotot Toimintakulut Tilikauden alijäämä Kumulatiivinen toteutuma Vuotuinen toteutuma Kumulatiivinen toteutuma Vuoden toteutuma on euroa alijäämäinen. Kokonaisalijäämä lopussa on euroa. Vaasan ammattiopisto, opetustoiminta Sitova tavoite: valtionosuusnormin mukaiset kustannukset ovat korkeintaan valtionosuusnormin suuruiset. Kustannuksiin sisältyy takuusumman laskutusta. V. toteutuma Valtionosuusnormin mukaiset kustannukset Valtionosuus Tilikauden alijäämä Opiskelijamäärä 1 863,2 Valtionosuus /op toteutuneet kustannukset /op ,26 alijäämä /op. - 81,33

162 159 Ammatillisen peruskoulutukseen saatu valtionosuus yhteensä v. on 2371,1 opisk. x 9 851,47 /op., euroa. Siitä on ammattiopistolle kohdistettu euroa ja aikuiskoulutuskeskukselle euroa. Kumulatiivinen toteutuma Vuotuinen toteutuma Kumulatiivinen toteutuma (sisältää maksupalvelutoiminnan alijäämän kattamisen) Kv , hallintokäytävähanke rahoitetaan yli jäämästä hallintokäytävän rahoitus oikaisut v. : - ammatillisen opetuksen osuus säästöstä katetaan kumulatiivisesta ylijäämästä - oppilashuoltolain muutos (kuraattorit) Vuoden tulos on alijäämäinen, kokonaisylijäämä on oikaisujen jälkeen Kumulatiivisella ylijäämällä varaudutaan tulossa oleviin mahdollisiin yksikköhintojen leikkauksiin ja muihin valtion asettamiin säästötoimiin. Vaasan ammattiopisto, maksupalvelutoiminta Sitova tavoite: toimintakulujen kattaminen toimintatuotoilla V. toteutuma Toimintatuotot Toimintakulut Rahoituskulut Poistot Tilikauden alijäämä Kumulatiivinen toteutuma Vuotuinen toteutuma Kumulatiivinen toteutuma Ravintola Silverian alijäämän

163 160 kattamiseen (x Ravintola Silverian alijäämän kattamiseen (x Ravintola Silverian alijäämän kattamiseen (x toteutuma euroa alijäämäinen, kokonaisalijäämä vuoden lopussa on euroa. Alijäämä on katettava kolmen vuoden kuluessa. x) Valtuuston päätöksen mukaisesti lakkautettiin Ravintola Silverian toiminta kunnallisena liikelaitoksena ja toimintaa jatketaan osana oppilaitoksen toimintaa. Silverian alijäämä 2011 lopussa oli euroa. Alijäämästä puolet eli euroa katetaan kolmen vuoden aikana maksullisen palvelutoiminnan ylijäämällä. Alijäämä on katettu 2013 lopussa. Vaasan aikuiskoulutuskeskus Tulosta seurataan tulos- ja rahoituslaskelmalla. Tuloslaskelma Toimintatuotot Toimintakulut Osuus yhteisen hallinnon kuluista Toimintakate Rahoituskulut - 64 Valtionosuus Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Rahoituslaskelma Vuosikate Investoinnit, netto 0 Rahoitusjäämä Käytettävissä oleva omarahoitus Säästöosuus katetaan rahoitusylijäämästä rahoitusylijäämä Käytettävissä oleva omarahoitus Ammatillisen peruskoulutukseen saatu valtionosuus yhteensä v. on 2371,1 opisk. x 9 851,47 /op., euroa. Siitä on ammattiopistolle kohdistettu euroa ja aikuiskoulutuskeskukselle euroa. Aikuiskoulutuskeskuksen valtionosuus sisältää lisäksi ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuuden euroa ja nuorten aikuisten osaamisohjelman valtionosuudesta euroa. rahoitusjäämä on ylijäämäinen euroa. Kokonaisylijäämä lopussa on euroa. Ylijäämällä varaudutaan ennakoitaviin ammatillisen koulutuksen ja työvoimakoulutuksen rahoitusleikkauksiin.

164 Yhteenveto määrärahan ylityksistä Käyttötalous 1. Bruttohallintokunnat Ylitys Sitovuus toimielintaso Sosiaali- ja terveyslautakunta Hallinto ja talous Sosiaalityö ja perhepalvelut Koti- ja laitoshoito Terveyspalvelut Erikoissairaanhoito Sosiaali- ja terveyslautakunta esitti lisämäärärahaa 3 milj. euroa kattamaan muiden tulosalueiden kuin erikoissairaanhoidon ylityksiä. Kaupunginhallitus käsitteli lisämäärärahaesitystä ja palautti sen selvityspyynnöin sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Sosiaalilautakunta antoi vastineen sekä pienensi samassa yhteydessä lisämäärärahaesitystä 2,7 milj. euroon. 2. Erikoissairaanhoidon menoihin sisältyy varausmäärärahoissa 1 milj. euron määräraha, mikä huomioon ottaen ylitys on 7,3 milj. euroa. Sosiaali- ja terveyslautakunta esitti milj. euron lisämäärärahaa erikoissairaanhoitoon. Sosiaali- ja terveyslautakunnan tekemiä esityksiä ei ollut mahdollista käsitellä kaupunginhallituksessa ja valtuustossa talousarviovuoden aikana esitysten myöhäisen ajankohdan vuoksi (kh:n viimeinen kokous v. oli ja valtuuston ) Direktion för arbetarinstitut Toimielimen tulot ylittyvät , menoylitys on katettavissa tulojen ylityksellä. Teatteri- ja orkesterilautakunta Kaupunginorkesteri Kaupunginorkesterin tulot ylittyvät , menoylitys on katettavissa tulojen ylityksellä Rakennus- ja ympäristölautakunta Ylitys on ympäristölaboratorion määrärahoissa. Toimielimen tulot ylittävät budjetoidun, määrärahaylitys on katettavissa tulojen ylityksellä 2. Nettoyksiköt Työllistäminen Ylitys on katettavissa kaupunginhallituksen varausmäärärahoissa syntyneellä säästöllä Lukiot Maksupalvelutoiminta Ylitys on katettava nettoyksikköjen sääntöjen mukaan kolmen vuoden kuluessa Vaasan ammattiopisto Varsinainen opetustoiminta Maksupalvelutoiminta Ylitys katetaan aikaisempien vuosien ylijäämällä. Ylitys on katettava nettoyksikköjen sääntöjen mukaan kolmen vuoden kuluessa Vaasan Ruokapalvelut Katettava sääntöjen mukaan kolmen vuoden kuluessa Investoinnit 1. Kiinteät rakenteet ja laitteet Ylitys Sitovuus tulosyksikkötaso Tekninen lautakunta Ylittyvät tulosyksiköt: Uusi kunnallistekniikka Muu kunnallistekniikka Kaupunkikeskustan kehittäminen Suunnitteluttaminen Venesatamat

165 162 yhteensä Teknisen lautakunnan kiinteät rakenteet ja laitteet investointimääräraha kokonaisuudessaan jää alle talousarvion. Tekninen lautakunta on esittänyt määrärahan käyttötarkoituksen muutoksia teollisuusalueisiin varatutusta määrärahasta uuteen kunnallistekniikkaan , muuhun kunnallistekniikkaan sekä venesatamiin Esitystä ei ollut mahdollista käsitellä kaupunginhallituksessa talousarviovuoden aikana esityksen myöhäisen ajankohdan vuoksi. 2. Poistonalainen irtain Ylitys Sitovuus toimielintaso Kaupunginhallitus Toteutumaan sisältyy atk-ohjelmien ja lisenssien hankintoja, joiden määräraha on budjetoitu käyttötalouteen, mutta jotka sääntöjen mukaan kuuluvat investointiosaan. Vapaa-aikalautakunta Liikuntatoimen laitteisiin budjetoitu tulo ylittyy (avustus ja vaihtohyvitys). Kattamattomaksi ylitykseksi jää Kaupunginteatterin ja orkesterin johtokunta Kalustoon saatu budjetoimatonta valtionavustusta Menomäärärahan ylitys on katettavissa tulon ylityksellä. 3. Osakkeet ja osuudet Ylitys Sitovuus tulosyksikkötaso Kaupunginhallitus Osakkeet Kiinteistö Oy Teatteriparkki: - kassalaina (6 milj. euroa) muutettu pääomasijoitukseksi kv:n päätöksen mukaisesti - pääomasijoitus 3,1 milj. euroa kv:n päätöksen mukaisesti

166 163 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

167 164 TULOSLASKELMA Toimintatuotot Myyntituotot , ,92 Maksutuotot , ,61 Tuet ja avustukset , ,54 Vuokratuotot , ,81 Muut toimintatuotot , , , ,71 Valmistus omaan käyttöön , ,96 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,88 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,38 Muut henkilösivukulut , ,75 Palvelujen ostot , ,12 Aineet tarvikkeet ja tavarat , ,23 Avustukset , ,08 Vuokrat , ,72 Muut toimintakulut , , , ,67 Toimintakate , ,00 Verotulot , ,28 Valtionosuudet , ,65 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,00 Muut rahoitustuotot , ,49 Korkokulut , ,14 Muut rahoituskulut , , , ,66 Vuosikate , ,59 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,36 Kertaluonteiset poistot , ,63-2, ,86 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot ,00 0,00 Tilikauden tulos , ,27 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,75 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) , ,00 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys(+) , ,68 Tilikauden yli- / alijäämä , ,84

168 165 RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,59 Satunnaiset tulot ,00 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot , ,56 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntitappio ,40 0,00 Pakollisten varausten lisäys / vähennys , ,02 Muut tulorahoituksen korjauserät 4 922, , , ,36 Investointien rahavirta Investointimenot , ,14 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,44 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , ,33 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,97 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys , ,94 Antolainasaamisten vähennys , , , ,03 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,28 Lyhytaikaisten lainojen muutos , , , ,72 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,26 Vaihto-omaisuuden muutos , ,04 Saamisten muutos , ,67 Korottomien velkojen muutos , , , ,01 Rahoituksen rahavirta , ,74 Rahavarojen muutos , ,23 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,45 Rahavarat , , , ,23

169 166 VAASAN KAUPUNGIN TASE VASTAAVAA 2013 A I II III B C I II III PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot , ,48 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,73 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,93 Maa- ja vesialueiden arvonkorotukset , ,74 Rakennukset , ,50 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,95 Koneet ja kalusto , ,37 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,81 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,88 Osakkeiden ja osuuksien arvonkorotukset , ,63 Muut lainasaamiset , ,64 Muut saamiset , ,75 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0,00 0, , ,90 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 5 721, ,49 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,20 Muut toimeksiantojen varat , , , ,22 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,76 Keskeneräiset tuotteet , ,88 Valmiit tuotteet , , , ,80 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 0, ,00 Lainasaamiset 0,00 0,00 Muut saamiset , ,59 Siirtosaamiset , ,28 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,07 Lainasaamiset , ,00 Muut saamiset , ,64 Siirtosaamiset , , , ,41 Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin , ,33 Joukkovelkakirjalainasaamiset 0,00 0, , ,33 IV Rahat ja pankkisaamiset , ,12 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,32

170 167 VASTATTAVAA 2013 A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma , ,82 II Arvonkorotusrahasto , ,37 III Muut omat rahastot , ,48 IV Edellisten tilikausien yli- / alijäämä , ,25 V Tilikauden yli- / alijäämä , , , ,08 B C D E I II POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Kertynyt poistoero , ,46 Vapaaehtoiset varaukset , , , ,46 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset , ,00 Muut pakolliset varaukset , , , ,10 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot , ,26 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,91 Muut toimeksiantojen pääomat , , , ,30 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,12 Lainat julkisyhteisöiltä , ,00 Liittymismaksut ja muut velat , , , ,65 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,56 Lainat julkisyhteisöiltä , ,00 Lainat muilta luotonantajilta , ,00 Saadut ennakot , ,73 Ostovelat , ,54 Muut velat , ,37 Siirtovelat , , , ,73 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,32

171 168 KONSERNITULOSLASKELMA Toimintatuotot , ,36 Toimintakulut , ,56 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta , ,35 Toimintakate , ,85 Verotulot , ,32 Valtionosuudet , ,52 Rahoitustuoto ja -kulut Korkotuotot , ,32 Muut rahoitustuotot , ,19 Korkokulut , ,84 Muut rahoituskulut , ,62 Vuosikate , ,04 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,40 Tilikauden yli- ja alipariarvot 0, ,00 Satunnaiset erät , ,48 Tilikauden tulos , ,16 Tilinpäätössiirrot , ,04 Vähemmistöosuudet , ,69 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,43

172 169 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,41 Satunnaiset erät , ,48 Tulorahoituksen korjauserät , ,70 Pakollisten varausten lisäys / vähennys , ,51 Myyntivoitot , ,35 Myyntitappiot , , , ,73 Investointien rahavirta Investointimenot , ,14 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,05 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulo , , , ,04 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,31 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys , ,82 Antolainasaamisten vähennys , , , ,53 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,28 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,82 Lyhytaikaisten lainojen muutos , , , ,16 Oman pääoman muutos , , ,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Maksetut osingot , ,40 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,75 Vaihto-omaisuuden muutos , ,76 Saamisten muutos , ,34 Korottomien velkojen muutos , , , ,85 Rahoituksen rahavirta , ,54 Rahavarojen muutos , ,77 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,97 Rahavarat , , , ,77

173 170 VAASAN KAUPUNGIN KONSERNITASE VASTAAVAA 2013 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,88 Muut pitkävaikutteiset menot , ,66 Liittymismaksut , ,46 Ennakkomaksut , ,25 Yhteensä , ,25 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,07 Maa- ja vesialueiden arvonkorotukset , ,50 Rakennukset , ,27 Rakennusten arvonkorotukset , ,93 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,03 Koneet ja kalusto , ,87 Muut aineelliset hyödykkeet , ,96 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,19 Liittymismaksut 5 163, ,37 Yhteensä , ,19 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyhteisöissä , ,55 Muut osakkeet ja osuudet , ,35 Osakkeiden ja osuuksien arvonkorotukset , ,25 Muut lainasaamiset , ,86 Muut saamiset , ,92 Yhteensä , ,93 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,43 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus , ,50 Saamiset Pitkäaikaiset , ,58 Lyhytaikaiset , ,43 Rahoitusarvopaperit , ,51 Rahat ja pankkisaamiset , ,42 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,24

174 171 VASTATTAVAA 2 014, ,00 OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,82 Arvonkorotusrahasto , ,27 Muut omat rahastot , ,70 Edellisten tilikausien yli- / alijäämä , ,24 Tilikauden yli- / alijäämä , ,43 Yhteensä , ,46 VÄHEMMISTÖOSUUS , ,47 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Kertynyt poistoero , ,94 Vapaaehtoiset varaukset , ,90 Yhteensä , ,84 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset , ,40 Muut pakolliset varaukset , ,45 Yhteensä , ,85 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,25 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma , ,05 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma , ,23 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma , ,77 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma , ,32 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,24

175 172 TULOSLASKELMA-yhdistely Kaupunki Pohj.pelastusl. Satama Vaasan Vesi Aluetyöterveys Vaasan TalotoimEliminoimaton tuloslaskelma tuloslaskelma tuloslaskelma tuloslaskelma tuloslaskelma tuloslaskelma tuloslaskelma Toimintatuotot Myyntituotot , , , , , , ,17 Maksutuotot , ,66 0,00 0, ,42 0, ,25 Tuet ja avustukset , ,73 0, , ,00 0, ,84 Vuokratuotot , , , ,60 0, , ,63 Muut toimintatuotot , , , , , , ,11 Valmistus omaan käyttöön ,43 0,00 0, ,42 0, , ,78 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , , , , , ,62 Henkilösivukulut Eläkekulut , , , , , , ,24 Muut henkilösivukulut , , , , , , ,35 Palvelujen ostot , , , , , , ,50 Aineet tarvikkeet ja tavarat , , , , , , ,32 Avustukset , ,60 0,00 0,00 0,00 0, ,94 Vuokrat , , , , , , ,38 Muut toimintakulut , , , , , , ,87 Toimintakate , , , , , , ,44 Verotulot ,83 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,83 Valtionosuudet ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , , , , ,95 0, ,45 Muut rahoitustuotot ,85 5,03 0, ,28 25,00 0, ,16 Korkokulut ,54 0,00 0,00 0,00 0, , ,00 Muut rahoituskulut ,24-25, , , , , ,36 Vuosikate , , , , , , ,64 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , , , , , ,95 Kertaluonteiset poistot ,68 0,00 0,00 0,00 0, ,68 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 0,00 0, ,00 0,00 0,00 0, ,00 Tilikauden tulos , , , , , , ,99 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) ,36 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,36 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,00 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) ,40 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,40 Tilikauden yli- / alijäämä , , , , , , ,23 Eliminointi- ja oikaisukirjaukset Kaupungin Kaupunki Pelastuslaitos Satama Vaasan Vesi Aluetyöterv. Vaasan Talotoimtuloslaskelma tuloslaskelma tuloslaskelma tuloslaskelma tuloslaskelma tuloslaskelma tuloslaskelma tilinpäätöksessä Toimintatuotot Myyntituotot 1) , , , , , ,76 Maksutuotot 1) , , ,27 Tuet ja avustukset 1) , ,94 Vuokratuotot 1) , , , ,50 Muut toimintatuotot 1) , , , ,53 Valmistus omaan käyttöön 1) , , , , ,05 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,62 Henkilösivukulut Eläkekulut ,24 Muut henkilösivukulut ,35 Palvelujen ostot 1) , , , , , , ,59 Aineet tarvikkeet ja tavarat 1) , , , ,96 86, , ,87 Avustukset 1) ,94 Vuokrat 1) , ,78 152, , , , ,90 Muut toimintakulut 1) 3 614,46 992,77 387, , , , ,98 Toimintakate ,44 Verotulot ,83 Valtionosuudet ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 2) , , , , ,94 Muut rahoitustuotot 3) , ,16 Korkokulut 2) , ,49 Muut rahoituskulut 3) , , , , ,36 Vuosikate ,64 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,95 Kertaluonteiset poistot ,68 Satunnaiset erät Satunnaiset kulut ,00 Tilikauden tulos ,99 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) ,36 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) ,00 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) ,40 Tilikauden yli- / alijäämä ,23 1) Sisäisten ostojen ja myyntien eliminointi ,73 2) Sisäisen koron eliminointi ,51 3) Liikelaitosten peruspääoman tuoton eliminointi ,00

176 1) Sisäisten ostojen ja rahoituserien eliminointi ,73 2) Oman pääoman lisäyksen eliminointi , RAHOITUSLASKELMA-yhdistely Kaupunki Pohj. pelastusl Satama Vaasan Vesi Aluetyöterveys Talotoimi Eliminoimaton rahoituslask. rahoituslask. rahoituslask. rahoituslask. rahoituslask. rahoituslask. rahoituslask. Toiminnan rahavirta Vuosikate , , , , , , ,64 Satunnaiset tulot 0,00 0, ,00 0,00 0,00 0, ,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot , , , ,94 0,00 0, ,98 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntitappiot ,09 0, ,31 0,00 0,00 0, ,40 Pakollisten varausten lisäys / vähennys ,27 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,27 Muut tulorahoituksen korjauserät 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , ,03 Toiminnan rahavirta yhteensä , , , , , , ,82 Investointien rahavirta Investointimenot , , , , , , ,70 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,00 0,00 0,00 0, , ,59 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , ,94 0, , ,94 Investointien rahavirta yhteensä , , , , , , ,17 Toiminnan ja investointien rahavirta yhteensä , , , , , , ,35 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys ,00 0,00 0, ,00 0, , ,00 Antolainasaamisten vähennys ,78 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,78 Antolainauksen muutokset yhteensä ,78 0,00 0, ,00 0, , ,78 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,00 0,00 0, ,60 0, , ,56 Lyhytaikaisten lainojen muutos ,23 0,00 0, ,05 0,00 0, ,18 Lainakannan muutokset yhteensä ,23 0,00 0, ,65 0, , ,62 Oman pääoman muutokset 0,00 0,00 0, ,08 0, , ,01 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset ,32 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,32 Vaihto-omaisuuden muutos ,96 0,00 0, ,63 0,00 0, ,59 Saamisten muutos , , , , , , ,42 Korottomien velkojen muutos , , , , , , ,95 Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä , , , , , , ,80 Rahoituksen rahavirta , , , , , , ,61 Rahavarojen muutos ,74 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,74 Rahavarojen muutos Rahavarat ,71 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,71 Rahavarat ,45 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,45 Muutos ,74 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,74 Eliminointi- ja oikaisukirjaukset Kaupungin Kaupunki Pohjanmaan Satama Vaasan Vesi Aluetyöterveys Talotoimi rahoituslaskelm pelastuslaitos tilinpäätöksessä Toiminnan rahavirta Vuosikate 1) , , , , , , ,64 Satunnaiset tulot ,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ,98 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntitappiot ,40 Pakollisten varausten lisäys / vähennys ,27 Muut tulorahoituksen korjauserät 4 922,03 Toiminnan rahavirta yhteensä ,82 Investointien rahavirta Investointimenot 2) , ,69 Rahoitusosuudet investointimenoihin ,59 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot ,94 Investointien rahavirta yhteensä ,16 Toiminnan ja investointien rahavirta yhteensä ,34 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys ,00 Antolainasaamisten vähennys ,78 Antolainauksen muutokset yhteensä ,78 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,56 Lyhytaikaisten lainojen muutos 3) , , ,00 Lainakannan muutokset yhteensä ,44 Oman pääoman muutokset 2) , ,93 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset ,32 Vaihto-omaisuuden muutos ,59 Saamisten muutos 3) , , , , , ,11 Korottomien velkojen muutos 3) , ,46 Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä ,38 Rahoituksen rahavirta ,60 Rahavarojen muutos ,74 Rahavarojen muutos Rahavarat ,71 Rahavarat ,45 Muutos ,74

177 174 TASE-yhdistely VASTAAVAA Kaupungin Pohj. pel.laitos Sataman Vaasan Vesi Aluetyöterveys Talotoimi Eliminoimaton tase tase tase tase tase tase tase A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot , ,95 0, , , , ,38 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0,00 0,00 0, ,76 0,00 0, , , ,95 0, , , , ,14 II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet ,46 0,00 0,00 0,00 0, , ,96 Maa- ja vesialueiden arvonkorotukset ,30 0, ,44 0,00 0,00 0, ,74 Rakennukset , , , ,05 0, , ,36 Kiinteät rakenteet ja laitteet , , , ,92 0,00 0, ,81 Koneet ja kalusto , ,07 0, , , , ,97 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ,33 0,00 0, ,95 0, , , , , , , , , ,13 III Sijoitukset Osakkeet ja osuudet ,30 0,00 0,00 0,00 0, , ,48 Osakkeiden ja osuuksien arvonkorotukset ,63 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,63 Muut lainasaamiset ,86 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,86 Muut saamiset , , , ,61 0, , ,13 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , , , ,61 0, , ,10 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 5 721,70 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,70 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet ,18 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,18 Muut toimeksiantojen varat ,76 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , ,64 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,64 C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet ,67 0,00 0, ,00 0,00 0, ,67 Keskeneräiset tuotteet ,10 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,10 Valmiit tuotteet ,62 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , ,39 0,00 0, ,00 0,00 0, ,39 II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Lainasaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut saamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , ,97 Siirtosaamiset ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,00 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , , , , , , ,78 Lainasaamiset , , , , ,88 0, ,50 Muut saamiset , , ,90 0, , , ,79 Siirtosaamiset , ,84 0,00 0,00 487,84 0, , , , , , , , ,55 III Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin ,44 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,44 Joukkovelkakirjalainasaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,44 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,44 IV Rahat ja pankkisaamiset ,27 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,27 VASTAAVAA YHTEENSÄ , , , , , , ,66 VASTAAVAA Eliminointi- ja oikaisukirjaukset Kaupungin tase Kaupunki Pohj.pel.laitos Satama Vaasan Vesi Aluetyöterveys Talotoimi tilinpäätöksessä A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot ,38 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,14 II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet ,96 Maa- ja vesialueiden arvonkorotukset ,74 Rakennukset ,36 Kiinteät rakenteet ja laitteet ,81 Koneet ja kalusto ,97 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,13 III Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 1) , ,23 Osakkeiden ja osuuksien arvonkorotukset ,63 Muut lainasaamiset ,86 Muut saamiset 3) , , ,75 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0, ,47 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 5 721,70 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet ,18 Muut toimeksiantojen varat , ,64 C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet ,67 Keskeneräiset tuotteet ,10 Valmiit tuotteet , ,39 II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 0,00 Lainasaamiset 0,00 Muut saamiset ,97 Siirtosaamiset ,00 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset ,78 Lainasaamiset 2) , , , , ,00 Muut saamiset 2) , ,04 Siirtosaamiset , ,30 III Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin ,44 Joukkovelkakirjalainasaamiset 0, ,44 IV Rahat ja pankkisaamiset ,27

178 1) Peruspääomasijoituksen eliminointi ,25 2) Yhdystilin eliminointi , VASTATTAVAA Kaupungin Pohj. pel.laitos Sataman Vaasan Vesi Aluetyöterveys Talotoimi Eliminoimaton tase tase tase tase tase tase tase A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma , , , , , , ,07 III Arvonkorotusrahasto ,93 0, ,44 0,00 0,00 0, ,37 IV Muut omat rahastot ,08 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,08 V Edellisten tilikausien yli- / alijäämä , , , , , , ,41 VI Tilikauden yli- / alijäämä , , , , , , , , , , , , , ,70 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Kertynyt poistoero ,10 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,10 Vapaaehtoiset varaukset ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , ,10 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,10 C PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset ,27 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,27 Muut pakolliset varaukset ,56 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , ,83 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,83 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot ,06 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,06 Lahjoitusrahastojen pääomat ,13 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,13 Muut toimeksiantojen pääomat ,85 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , ,04 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,04 E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta ,00 0,00 0,00 0,00 0, , ,16 Lainat julkisyhteisöiltä ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,00 Liittymismaksut ja muut velat ,36 0,00 0, ,49 0,00 0, , ,36 0,00 0, ,49 0, , ,01 II Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta ,00 0,00 0,00 0,00 0, , ,96 Lainat julkisyhteisöiltä ,50 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,50 Lainat muilta luotonantajilta ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,00 Saadut ennakot , ,87 0,00 0,00 0, , ,34 Ostovelat , , , , , , ,61 Muut velat , , , , , , ,60 Siirtovelat , , , , , , , , , , , , , ,98 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , , , , , , ,66 VASTATTAVAA Eliminointi- ja oikaisukirjaukset Kaupungin tase Kaupunki Pohj.pel.laitos Satama Vaasan Vesi Aluetyöterveys Talotoimi tilinpäätöksessä A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma 1) , , , , , ,82 III Arvonkorotusrahasto ,37 IV Muut omat rahastot ,08 V Edellisten tilikausien yli- / alijäämä ,41 VI Tilikauden yli- / alijäämä , ,45 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Kertynyt poistoero ,10 Vapaaehtoiset varaukset , ,10 C PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset ,27 Muut pakolliset varaukset , ,83 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot ,06 Lahjoitusrahastojen pääomat ,13 Muut toimeksiantojen pääomat , ,04 E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta ,16 Lainat julkisyhteisöiltä ,00 Liittymismaksut ja muut velat 3) , , , ,63 II Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta ,96 Lainat julkisyhteisöiltä 2) , ,00 Lainat muilta luotonantajilta ,00 Saadut ennakot ,34 Ostovelat ,61 Muut velat 2) , ,85 Siirtovelat , ,73 VASTATTAVAA YHTEENSÄ ,78

179 176

180 177 LIITETIEDOT

181 178

182 179 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. ARVOSTUS- JA JAKSOTUSPERIAATTEET SEKÄ MENETELMÄT Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä rahoitusosuuksilla ja suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginvaltuuston hyväksytyn poistosuunnitelman mukaisesti. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt poistosuunnitelman muutoksen , joka on huomioitu tilikaudella 2013 uusien hyödykkeiden poistojen laskennassa. Tilikauden alusta poistosuunnitelman muutosta on noudatettu kaikkien hyödykkeiden poistojen laskennassa. Alle euron hankinnat on kirjattu vuosikuluksi. Maa-alueiden arvonkorotukset on tehty kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti. Kuntayhtymäosuuksiin tehty arvonkorotus vastaa Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän peruspääoman korotusta. Pohjanmaan museon ja Tikanojan taidekodin taideomaisuus on luetteloitu ko. laitoksissa, eikä niillä ole kirjanpitoarvoa taseessa. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien osakkeet ja osuudet on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Pysyvien vastaavien sijoitusluonteiset erät on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen joko keskihinta-periaatteen mukaisesti, hankintamenon, sitä alemman todennäköisen hankintamenon tai todennäköisen luovutushinnan määräisenä. Saamisten ja rahoitusarvopapereiden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Vastikkeetta saadut rahoitusarvopaperit luetteloidaan erikseen. Johdannaissopimusten käsittely Johdannaiset sisältävät koron- ja valuutanvaihtosopimuksia. Kaikki koron- ja valuutanvaihtosopimukset on tehty suojaamistarkoituksessa. Edellisten tilikausien vertailukelpoisuus Tilikauden avaavassa taseessa valtion tiehankkeet on siirretty aineettomien hyödykkeiden ryhmään muiden pitkävaikutteisten menojen erään. Tilikaudella 2013 valtion tiehankkeet on esitetty aineellisten hyödykkeiden ryhmässä kiinteiden rakenteiden ja laitteiden erässä. Siirrettyjen valtion tiehankkeiden tasearvo tilikauden alussa oli ,28 euroa. Taseen vertailutietoja ei ole valtion tiehankkeiden osalta muutettu. Aikaisempia tilikausia koskevan virheen käsittely tilinpäätöksessä Tilikauden tilinpäätöksessä on oikaistu tilikaudella 2013 virheellisesti liian pienenä käsitellyt rakennusten poistot. Oikaisu koskee Vaasan Talotoimi -liikelaitoksen rakennuksia, joiden menojäännöspoisto poistosuunnitelman mukaan on 5 %. Tilikauden tilinpäätöksessä on rakennusten tasearvoihin tehty ,48 euron vähennys ja vastaava oikaisu on merkitty Edellisten tilikausien ylijäämään. Taseen, tuloslaskelman ja rahoituslaskelman vertailutietoja on muutettu vastaavasti.

183 180 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 2. TOIMINTATUOTOT TEHTÄVITTÄIN 2013 Sosiaali- ja terveystoimi , ,03 Varhaiskasvatus ja perusopetus , ,98 Ammatilliset koulut ja lukiot , ,17 Muu kulttuuri- ja sivistystoimi , ,56 Pelastustoimi , ,85 Tekninen toimi , ,03 Tukipalvelut , ,36 Liiketoiminta , ,46 Muut , ,27 Yhteensä , ,71 3. VEROTULOJEN ERITTELY 2013 Kunnan tulovero , ,25 Osuus yhteisöveron tuotosta , ,35 Kiinteistövero , ,68 Yhteensä , ,28 4. VALTIONOSUUKSIEN ERITTELY 2013 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman tasauksia) , ,65 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus , ,00 Järjestelmämuutoksen tasaus , ,00 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet , ,00 Valtionosuudet yhteensä , ,65 5. SATUNNAISTEN TUOTTOJEN ERITTELY 2013 Satunnaiset tuotot Satamatoiminnan yhtiöittäminen ,00 0,00 6. SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN PERUSTEISTA Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Aineettomat oikeudet 4-5 vuotta tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 5-20 vuotta tasapoisto Rakennukset vuotta menojäännöspoisto 5-20 % Rakennukset / Vaasan Satama vuotta tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet vuotta menojäännöspoisto % Poistonalainen irtain omaisuus 4-20 vuotta tasapoisto Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle euron, on kirjattu vuosikuluksi. 7. KESKIMÄÄRÄISTEN POISTOJEN JA INVESTOINTIEN 2013 VASTAAVUUS v v Keskimääräinen poisto , ,86 Keskimääräinen omahankintameno , , ,94 Poikkeama , ,15-10, Poikkeama % -32,88-42,69 Taloussuunnitelmakauden investointitaso on korkea. Investointien keskimääräinen omahankintameno laskee kuitenkin ,94 euroa (10,5 %) vuoden 2013 tilinpäätökseen verrattuna. Poistosuunnitelmaa on muutettu tilikaudella 2013 poistojen ja investointien vastaavuuden parantamiseksi. Kaupungin toiminnan ja talouden tasapainottamistavoitteena on vuosikatteen nostaminen 30 miljoonaan euroon ja investointien rajoittaminen 40 miljoonaan euroon, jolloin kaupungin rahoitusalijäämä pienenee ja velanottotarve supistuu kestävälle tasolle suhteessa kasvavan kaupungin palvelurakenteeseen.

184 PAKOLLISTEN VARAUSTEN MUUTOKSET 2013 Eläkevastuuvaraus , ,48 Lisäykset tilikaudella 0,00 0,00 Vähennys tilikaudella , ,48 Eläkevastuuvaraus , ,00 Suvilahden kaatopaikan maisemointivaraus , ,05 Lisäykset tilikaudella 0,00 0,00 Vähennykset tilikaudella , ,54 Suvilahden kaatopaikan maisemointivaraus , ,51 Alueiden puhdistamisvelvollisuudet , ,59 Lisäykset tilikaudella 0,00 0,00 Vähennykset tilikaudella 0,00 0,00 Alueiden puhdistamisvelvollisuudet , ,59 9. PYSYVIEN VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN MYYNTIVOITOT 2013 JA MYYNTITAPPIOT Muut toimintatuotot Osakkeet ja osuudet , ,55 Maa-alueet , ,93 Irtain omaisuus , ,08 Yhteensä , ,56 Muut toimintakulut Maa-alueet ,97 0,00 Rakennukset ,62 0,00 Irtain omaisuus ,81 0, ,40 0, OSINKOTUOTTOJEN JA PERUSPÄÄOMAN KORKO TUOTTOJEN ERITTELY Osinkotuotot muista yhteisöistä , ,00 Peruspääoman korot kuntayhtymiltä , ,46 Yhteensä , ,46

185 182 TASEEN LIITETIEDOT 11. ARVONKOROTUKSET Arvonkorotuksissa noudatetaan kaupunginvaltuuston (kv ) päättämiä periaatteita. Maa-alueiden arvostus perustuu arvioituun aluekohtaiseen todennäköiseen luovutushintaan Maa-alueet Arvonkorotukset , ,74 Arvonkorotusten vähennys / myynnit , ,00 Arvonkorotusten lisäys , ,00 Arvonkorotukset , ,74 Osakkeet ja osuudet Arvonkorotukset , ,63 Arvonkorotus , ,63 Arvonkorotukset yhteensä , , KUNTAYHTYMÄOSUUKSIEN ARVONMUUTOKSET KUNTAYHTYMÄOSUUKSIEN ARVONMUUTOKSET Kunna osuus Tasearvo Lisäys/vähennys Tasearvo kuntayhtymän Ero 1.1. tilikaudella peruspääomasta Vaasan sairaanhoitopiirin ky , , , , ,88 Eskoon sosiaalipalvelujen ky , , ,47 0,00 - arvonkorotus , ,63 Pohjanmaan liitto , , , ,64 Svenska österbottens förbund , , , , ,70 för utbildning och kultur Vaasanseudun Areenat ky , , , ,72 0,01 Kårkulla samkommun , , ,13 0, VAIHTUVIEN VASTAAVIEN SAAMISET SAMAN KONSERNIN YHTEISÖILTÄ 2013 Pitkäaikaiset saamiset Saamiset tytäryhteisöiltä Muut saamiset , ,59 Lyhytaikaiset saamiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset , ,11 Lainasaamiset , ,00 Muut saamiset , ,36 Siirtosaamiset , ,73 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta jäsenenä Myyntisaamiset , ,68 Lainasaamiset 0, ,00 Muut saamiset , ,45 Siirtosaamiset , ,77 Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset , ,65 Lainasaamiset , ,00 Muut saamiset ,39 0,00 Siirtosaamiset , , SIIRTOSAAMISET 2013 Pitkäaikaiset Maankäyttösopimukset , , , ,28 Lyhytaikaiset Siirtyvät korot 5 833, ,28 Ennakkomaksut , ,42 Muut siirtosaamiset , , , , VASTIKKEETTA SAADUT RAHOITUSARVOPAPERIT 2013 Markkina-arvo Markkina-arvo Aktia osakkeita kpl , ,50

186 PYSYVÄT VASTAAVAT Kaupunki yhteensä Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Muut pitkä- Ennakkomaksut Yhteensä Maa-alueet Rakennukset Kiinteät raken- Koneet ja Ennakkomaksut Yhteensä vaikuttei- ja keskeneräiset teet ja laitteet kalusto ja keskeneräiset set menot hankinnat hankinnat Poistamaton hankintameno , , , , , , , , ,77 Lisäykset tilikauden aikana , , , , , , , , ,89 Rahoitusosuudet tilikauden aikana ,59 0, ,59 0,00 0,00 0, , , ,00 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0, , ,16 0, , , ,42 Siirrot erien välillä , , , , , , , ,43 Tilikauden poisto ,19 0, , , , ,75 0, ,44 Poistamaton hankintameno , , , , , , , , ,37 Arvonkorotukset , ,74 Kirjanpitoarvo , , , , , , , , ,11 Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Jvk-, muut laina- ja muut saamiset Osakkeet Osakkeet Kunta- Muut Yhteensä Saamiset Saamiset muut Yhteensä tytäryhteisöt omistusyht. yhtymä- osakkeet ja tytäryhteisöt yhteisöt yhteisöt osuudet osuudet Hankintameno , , , , , , , ,39 Lisäykset , , ,96 0, , ,00 0, ,00 Siirrot erien välillä 0,00 0, ,27 0, ,27 0,00 0,00 0,00 Vähennykset 0,00-33,97 0,00 0,00-33, , , ,78 Hankintameno , , , , , , , ,61 Arvonkorotukset , ,63 Kirjanpitoarvo , , , , , , , ,61

187 OMA PÄÄOMA 2013 Peruspääoma , ,82 Muutokset tilikaudella 0,00 0,00 Peruspääoma , ,82 Arvonkorotusrahasto , ,37 Arvonkorotusten lisäykset tilikaudella , ,00 Arvonkorotusten vähennykset tilikaudella , ,00 Arvonkorotusrahasto , ,37 Muut omat rahastot Vahinkorahasto , ,05 Siirrot rahastosta tilikaudella 0,00 0,00 Siirrot rahastoon tilikaudella 0,00 0,00 Vahinkorahasto , ,05 Oppisopimustoimen rahasto , ,11 Siirrot rahastosta tilikaudella , ,68 Siirrot rahastoon tilikaudella 0,00 0,00 Oppisopimustoimen rahasto , ,43 Edellisten tilikausien yli- / alijäämä , ,33 Lisäys/vähennys tilikauden aikana , ,08 Edellisen tilikauden virheen oikaisu ,46 0,00 Edellisten tilikausien yli- / alijäämä , ,25 Tilikauden yli- /alijäämä , ,08 Siirto edellisten tilikausien yli-/alijäämään , ,08 Tilikauden yli-/alijäämä , ,38 Tilikauden yli- /alijäämä , ,38 Oma pääoma yhteensä , , PAKOLLISET VARAUKSET 2013 Eläkevastuuvaraus , ,00 Kaatopaikan maisemointivaraus , ,51 Varaus alueiden puhdistamisvelvollisuuksiin , , , , VELAT SAMAN KONSERNIN YHTEISÖILTÄ 2013 Pitkäaikainen vieras pääoma Velat tytäryhteisöille Muut velat , ,87 Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Muut velat , ,73 Velat osakkuus- ja muille omistusyhteysyhteisöille Muut velat , ,00 Lyhytaikainen vieras pääoma Velat tytäryhteisöille Lainat , ,00 Ostovelat , ,45 Siirtovelat , ,43 Velat kuntyhtymille Lainat , ,00 Ostovelat , ,24 Muut velat ,90 0,00 Siirtovelat , ,53 Saadut ennakot ,51 0,00 Velat osakkuus- ja muille omistusyhteysyhteisöille Ostovelat 3 072, ,76

188 PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA, JOKA ERÄÄNTYY MYÖHEMMIN KUIN 5 VUODEN KULUTTUA 2013 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä , ,00 Yhteensä , , SEKKILIMIITTI 2013 Luotollisen sekkitilin limiitti , , LIITTYMISMAKSUT JA MUUT VELAT 2013 Pitkäaikaiset Liittymismaksut , ,80 Muut velat , ,73 Yhteensä , , SIIRTOVELAT 2013 Lomapalkkajaksotukset , ,53 Henkilösivukulut , ,25 Siirtyvät korot , ,34 Siirtovelat /ostolaskut , ,19 Tuloennakot ja muut lyhytaikaiset siirtovelat , ,22 Yhteensä , , HUOLLETTAVIEN VARAT 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Asiakkaiden käteisvarat 8 334, ,80

189 186 VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT 26. LEASINGVASTUUT 2013 Seuraavalla tilikaudella maksettavat , ,50 Myöhemmin maksettavat , ,46 Yhteensä , , VASTUUSITOUMUKSET 2013 Tytäryhteisöjen puolesta annetut Takaukset Alkuperäinen pääoma , ,12 Jäljellä oleva pääoma , ,82 Täytetakaukset Alkuperäinen pääoma , ,13 Jäljellä oleva pääoma , ,57 Osakkuus- ja muiden omistusyhteysyhteisöjen puolesta annetut Takaukset Alkuperäinen pääoma , ,00 Jäljellä oleva pääoma , ,40 Muiden puolesta annetut Takaukset Alkuperäinen pääoma , ,11 Jäljellä oleva pääoma , ,15 Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista Osuus takausvastuusta , ,82 Mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen , ,80 rahastosta Sopimusvastuut Vuokravakuus, sosiaali- ja terveystoimi , ,94 Vuokravakuus, Jupiter-säätiö , ,52 vastuu voimassa asti. Vuokrariskin takaus, Oy Vaasa Parks Ab , ,00 Pysäköintipaikkojen rakentamisvelvollisuus, Rantamylly , ,00 Teatterikorttelin asemakaavoitukseen liittyen on solmittu puitesopimus, jossa kaavan mukaiset velvoiteautopaikat on osoitettu kaupungin omistamaan pysäköintilaitokseen. Tytäryhtiöille myönnettyjen kassalainojen limiitti , ,00 Maankäyttösopimuksista kaupungille aiheutuvat velvoitteet , ,84 Tulospalkkioiden määrä sopimusten mukaan , ,21 Stormossen Oy:n kanssa solmitut yhteistyösopimus ja biokaasun toimitussopimus kymmeneksi vuodeksi. Johdannaissopimukset Koronvaihtosopimus I Jäljellä oleva lainan pääoma , ,00 Sopimuksen päättymispäivä Vaihtuva korko: 3 kk euribor (pankki toimittaa) Kiinteä korko: 1,48 % (kaupunki toimittaa) Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) ,00 Koronvaihtosopimus II Jäljellä oleva lainan bullet-pääoma , ,00 Sopimuksen päättymispäivä Vaihtuva korko: 6 kk euribor (pankki toimittaa) Kiinteä korko: 2,4 % (kaupunki toimittaa) Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) , ,14 Koronvaihtosopimus III Jäljellä oleva lainan pääoma , ,00 Sopimuksen päättymispäivä Vaihtuva korko: 1 kk euribor + 0,49 % (pankki toimittaa) Kiinteä korko: 2,64 % (kaupunki toimittaa) Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan)

190 187 Koronvaihtosopimus IV Jäljellä oleva lainan pääoma , ,00 Sopimuksen päättymispäivä Vaihtuva korko: 3 kk euribor (pankki toimittaa) Kiinteä korko: 1,223 % (kaupunki toimittaa) Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) , ,04 Koronvaihtosopimus V Jäljellä oleva lainan bullet-pääoma , ,00 Sopimuksen päättymispäivä Vaihtuva korko: 3 kk euribor (pankki toimittaa) Kiinteä korko: 1,595 % (kaupunki toimittaa) Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) ,00 Koronvaihtosopimus VI Jäljellä oleva lainan bullet-pääoma ,00 Sopimuksen päättymispäivä Vaihtuva korko: 3 kk euribor (pankki toimittaa) Kiinteä korko: 1,164 % (kaupunki toimittaa) Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) ,00 Koronvaihtosopimus VII Jäljellä oleva lainan bullet-pääoma ,00 Sopimuksen päättymispäivä Vaihtuva korko: 3 kk euribor (pankki toimittaa) Kiinteä korko: 1,332 % (kaupunki toimittaa) Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) ,00 Koron- ja valuutanvaihtosopimus I Jäljellä oleva lainan pääoma , ,00 Sopimuksen päättymispäivä Kiinteä korko: 1 kk stibor + 0,58 % (pankki toimittaa) Kiinteä korko: 6 kk euribor + 0,28 % (kaupunki toimittaa) Vaihdetun valuutan pääoma: SEK (pankki toimittaa) , ,00 Vaihdetun valuutan pääoma: EUR (kaupunki toimittaa) , ,00 Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) ,00 Perustamishankkeiden valtionosuuden palautusvastuu , ,77 v Arvonlisäverojen palautusvastuu 5 315, ,15

191 HENKILÖSTÖÄ JA TILINTARKASTAJAN PALKKIOITA KOSKEVAT LIITETIEDOT HENKILÖSTÖKULUT 2013 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,88 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,38 Muut henkilösivukulut , ,75 Yhteensä tuloslaskelman mukaan , ,01 Henkilöstökuluja aktivoitu käyttöomaisuuteen , ,06 Pakollisia varauksia tuloutettu henkilöstökuluihin , ,44 Yhteensä henkilöstökulut , , HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ TEHTÄVÄ- ALUEITTAIN 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaalipalvelut / avustajat 4 4 Varhaiskasvatus ja perusopetus* Ammatilliset koulut ja lukiot Muu kulttuuri- ja sivistystoimi* Pelastustoimi * Tekninen toimi Tukipalvelut Liiketoiminta Muut Yhteensä * lisäksi sivutoimisia puolivakinaisia palomiehiä * pvkoti Pax:n koko toiminta siirtyi kaupungille, yht. 7 hlöä * Kyrönmaan Opiston koko toiminta siirtyi kaupungille, määräaikaisia yht vakituista 29. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT 2013 BDO Audiator Oy Tilintarkastuspalkkiot , ,69 Tilintarkastajan lausunnot 7 384, ,50 Palkkiot yhteensä , ,19

192 189 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT LAATIMISTA KOSKEVAT PERIAATTEET Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki kuntayhtymät sekä tytäryhteisöt. Uutena tytäryhteisönä konserniin on yhdistelty Vaasan Matkailu Oy. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konserniyhteisöjen ja kunnan omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot, kulut sekä saamiset ja velat ja kiinteistöverot on vähennetty. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty. Osakkuusyhteisöistä on yhdistelty kunnan omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyhteisöjen voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta. Rahoituslaskelma on laadittu yhteisöjen rahoituslaskelmien yhdistelmästä eliminoimalla siitä yhtiöiden väliset liiketapahtumat. Kuntayhtymistä Vaasanseudun Areenojen omistusosuus kasvoi ja Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur omistusosuus pieneni. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kunnan, kuntayhtymien ja tytäryhteisöjen keskinäinen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Suunnitelmapoistojen oikaisu Suurin osa yhtiöistä aloitti vuonna 2004 suunnitelmapoistojen tekemisen kirjanpidossaan. Näiden yhtiöiden edellisten vuosien poisto-oikaisuna käytetään vuoden 2003 tilinpäätökseen kirjattua poistoa, jota poistetaan tulevina vuosina samalla %:lla kuin yhtiö tekee suunnitelmapoistoja. Niiden tytäryhteisöjen, jotka eivät tee suunnitelmanmukaisia poistoja, aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisön poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli- tai alijäämän oikaisuksi. Poistoprosenttina on käytetty 4 %, kaupungin poistoprosentti on 5 %, yhden prosenttiyksikön eron vaikutus on n Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Kiinteistö Oy Vaasan Ylioppilastalon poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi. Vapaaehtoiset varaukset Konsernitaseessa vapaaehtoisia varauksia ei ole jaettu vapaaseen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Arvostus- ja jaksotusmenetelmät Konsernitilinpäätöksen laatimisessa on noudatettu samoja arvostus- ja jaksotusperiaatteita kuin Vaasan kaupungin tilinpäätöksessä. Edellisten tilikausien vertailukelpoisuus Edellisen vuoden vertailutase on oikaistu vastaamaan muuttunutta 2013 tasetta, siihen on lisätty mm. Vaasan Ekolämmön eliminoitu vuoden 2013 tase.

193 YHDISTELMÄ KONSERNITILINPÄÄTÖKSEEN SISÄLTYVISTÄ YHTEISÖISTÄ Yhdistelty konsernitilinpäätökseen yhdistelty (kpl) ei yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 15 Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt 1 Muut yhtiöt 8 Kuntayhtymät 6 Osakkuusyhteisöt 9 Muut omistusyhteysyhteisöt 4 Yhteensä 43 0

194 Tytäryhteisöt, kuntayhtymät ja osakkuusyhtiöt Kuntakonsernin osuus (1 000 ) Nimi Kotipaikka Kunnan omistusosuus Konsernin omistusosuus vieraasta omasta pääomast pääomasta a tilikauden voitosta/ tappiosta Tytäryhteisöt Kiinteistö Oy Klemetinkaari Vaasa 61,90 % 61,90 % Kiinteistö Oy Myllynranta Vaasa 100,00 % 100,00 % Kiinteistö Oy Cargo Apron Vaasa 80,80 % 80,80 % Palosaaren Yrityskeskus Oy Vaasa 100,00 % 100,00 % Kiinteistö Oy Pikipruukki Vaasa 100,00 % 100,00 % As. Oy Pitkälahdenkatu Vaasa 100,00 % As. Oy Vaasan Asemakatu 43 Vaasa 100,00 % Kiinteistö Oy Sekahaku Vaasa 53,00 % 53,00 % Kiinteistö Oy Teerinimenkatu 8 Vaasa 100,00 % 100,00 % Vähänkyrön vuokratalot Oy Vaasa 100,00 % 100,00 % Vaasan Asumisoikeus Oy Vaasa 100,00 % 100,00 % Asunto Oy Kråklundinkatu Vaasa 100,00 % 100,00 % Kiinteistö Oy Mäntyhovi Vaasa 70,00 % 70,00 % Vaasan Ekolämpö Oy Vaasa 65,00 % 82,49 % Vaasan Sähkö konserni Vaasa 99,93 % 99,94 % Vaasanseudun Kehitys Oy Vaasa 58,10 % 58,10 % Vaasan Ammattikorkeakoulu Oy Vaasa 74,00 % 74,00 % Palosaaren Kampus Oy Vaasa 100,00 % 100,00 % Kova Login Oy Vaasa 60,00 % 60,00 % Vaasan Pysäköinti Oy Vaasa 100,00 % 100,00 % Stormossen Oy Mustasaari 54,35 % 54,35 % Teatteriparkki Oy Vaasa 100,00 % 100,00 % Vaasanseudun Matkailu Oy Vaasa 54,07 % 54,07 % Kuntayhtymät Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Seinäjoki 15,58 % 15,58 % Vaasanseudun Areenat ky Mustasaari 70,77 % 70,77 % Kårkulla Samkommun Parainen 5,92 % 5,92 % Pohjanmaan Liitto Vaasa 40,85 % 40,85 % Vaasan Sairaanhoitopiiri Vaasa 54,07 % 54,07 % Svenska Österbottens Förbund för Utbildning och Kultur Vaasa 21,81 % 21,81 % Osakkuusyhteisöt NLC Ferry Oy Vaasa 50,00 % 50,00 % Tutkimuskeskus Conradi Oy Vaasa 50,00 % 50,00 % Pohjanmaan Expo Oy Vaasa 30,20 % 30,20 % Kiint. Oy Ajurinkatu 14 Vaasa 38,00 % 38,00 % As.oy Koppelonkatu 2 Vaasa 31,11 % 31,11 % Oy Merinova Ab Vaasa 22,47 % 39,64 % Oy Vaasa Parks Ab (konserni) Vaasa 33,30 % 40,78 % Koy Palosaaren Laboratoriot Vaasa 43,01 % 43,01 % As.oy Perämiehenkatu 26 Vaasa 22,18 % 22,18 % Asunto Oy Vaasan Asemakatu 44 Vaasa 24,16 % 24,16 % Kiint. Oy Vaasan Ylioppilastalo Vaasa 50,00 % Kiinteistö Oy Ritz Vaasa 19,50 % 25,07 % Kyrönmaan jätevesi Oy Vaasa 50,00 % 50,00 % Yhteensä

195 192 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 3. ARVONKOROTUKSET Maa- ja vesialueet Arvo , ,48 Arvonkorotukset , ,02 Arvonkorotusten purku , ,00 Arvo , ,50 Rakennukset Arvo , ,15 Arvonkorotusten purku 0, ,22 Arvo , ,93 Osakkeet ja osuudet Arvo , ,25 Arvonkorotukset 0,00 0,00 Arvonkorotusten purku 0,00 0,00 Arvo , ,25 Arvonkorotukset yhteensä , ,68 4. MAA- JA VESIALUEET ERITTELY Maa- ja vesialueet Kiinteistöjen liittymismaksut , ,34 Muut maa- ja vesialueet , ,73 Maa- ja vesialueet yhteensä , ,07 5. SIIRTOSAAMISIIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT Pitkäaikaiset siirtosaamiset Maankäyttösopimukset , ,28 Pitkäaikaiset siirtosaamiset yhteensä , ,28 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Vakuutusmaksujaksotus ,91 0,00 Vuokrasaamiset ,25 0,00 Myyntisaamiset , ,00 Palkkojen siirtosaamiset , ,63 Korkosaamiset , ,78 Verosaamiset 5 812, ,49 Avustushakemukset ja jaksotukset , ,09 Siirtosaamiset EU:lta 0, ,04 Kelan työterveyshuolto , ,72 Ennakkomaksut , ,41 Muut siirtosaamiset , ,73 Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä , ,89 6. SIIRTOVELKOIHIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT Lyhytaikaiset siirtovelat Tuloennakot , ,59 Menojäämät Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset , ,24 Korkojaksotukset , ,36 Verot , ,00 Muut menojäämät , ,14 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä , ,75 Siirtovelat yhteensä , ,34

196 7. PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevastuu , ,40 Potilasvahinkovakuutusmaksuvastuu , ,18 Suvilahden kaatuopaikan maisemointi , ,51 Alueiden puhdistusvelvollisuus , ,59 Kaatopaikkojen jälkihoito, Stormossen , ,17 Muut pakolliset varaukset yhteensä , ,85 8. PAKOLLISTEN VARAUSTEN MUUTOKSET Eläkevastuu , ,28 Lisäykset tilikaudella 0,00 0,00 Vähennykset tilikaudella , ,88 Eläkevastuu , ,40 Potilasvastuuvakuutus VSHP , ,17 Lisäykset tilikaudella , ,02 Vähennykset tilikaudella 0,00 0,00 Potilasvastuuvakuutus , ,18 Alueiden puhdistusvelvollisuus , ,59 Lisäykset tilikaudella 0,00 0,00 Vähennykset tilikaudella 0,00 0,00 Alueidenpudistusvelvollisuus , ,59 Suvilahden kaatopaikan maisemointi , ,05 Lisäykset tilikaudella 0,00 0,00 Vähennykset tilikaudella , ,54 Suvilahden kaatopaikan maisemointi , ,51 Kaatopaikan jälkihoitovaraus Stormossen , ,75 Lisäykset tilikaudella , ,67 Vähennykset tilikaudella , ,25 Kaatopaikan jälkihoitovaraus Stormossen , ,17 9. MUIDEN VELKOJEN ERITTELY Muut velat Liittymismaksut , ,55 Muut velat , ,27 Muut velat yhteensä , , PYSYVIEN VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN MYYNTIVOITOT JA TAPPIOT Muut toimintatuotot Maa- ja vesialueiden myyntivoitot , ,93 Rakennusten myyntivoitot 2 924,28 0,00 Muut myyntivoitot , ,01 Myyntivoitot yhteeensä , ,94 Muut toimintakulut Kiinteistön myyntitappio ,30 0,00 Muut myyntitappiot , ,36 Myyntitappiot yhteensä , , TOIMINTATUOTOT TEHTÄVÄALUEITTAIN Sosiaali- ja terveystoimi Varhaiskasvatus- ja perusopetus Ammatilliset koulut ja lukiot Muu kulttuuri- ja sivistystoimi Pelastustoimi Tekninen toimi Tukipalvelut Liiketoiminta Muut Toimintatuotot yhteensä , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,36

197 Satunnaisten tuottojen ja kulujen erittely Satunnaiset tuotot Muut satunnaiset tuotot ,00 0,00 Satunnaiset tuotot yhteensä ,00 0,00 Satunnaiset kulut Valtionosuudet 0, ,41 Satunnaiset kulut yhteensä 0, , VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIDOT 12. VELAT, JOIDEN VAKUUDEKSI ANNETTU KIINNITYKSIÄ Kiinteistöihin Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,71 Vakuudeksi annetut kiinnitykset , ,54 Lainat julkisyhteisöiltä , ,15 Vakuudeksi annetut kiinnitykset , ,67 Lainat muilta luotonantajilta ,24 Vakuudeksi annetut kiinnitykset , ,00 - Yrityskiinnitykset Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,74 Vakuudeksi annetut kiinnitykset , ,63 Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä , ,84 VAKUUDET 13. OMASTA PUOLESTA ANNETUT VAKUUDET Sitoumusten vakuudeksi annetut kiinnitykset , ,08 Yhteensä , ,08 Muiden puolesta annetut vakuudet Vakuudeksi annetut kiinnitykset , ,00 Yhteensä , ,00 Vakuudet yhteensä , , LEASINGVASTUIDEN YHTEISMÄÄRÄ Seuraavalla tilikaudella maksettavat , ,75 Myöhemmin maksettavat , ,00 Yhteensä , , VASTUUSITOUMUKSET Takaukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma , ,07 Jäljelläoleva pääoma , ,79 Kuntien takauskeskus Osuus takausvastuusta , ,82 Mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta , , MUUT TALOUDELLISET VASTUUT Maankäyttösopimuksista kunnalle aiheutuvat velvoitteet ,84 0,00 Vuokravakuudet , ,46 Tytäryhtiöille myönnettyjen kassalainojen limiitti , ,00 Sopimuksiin sisältyvät lunastusvelvoitteet , ,80 Perustamishankkeiden valtionosuuden palautusvastuu , ,77 Rantamylly, pysäköintipaikkojen rakentamisvelvollisuus , ,00 Ns. Raatopakan kaatopaikan pilaantuneiden maiden poisto 0, ,00 Arvonlisäveron palautusvastuu , ,15 Muut vastuut , ,00 Sopimusvastuut yhteensä , ,18 Johdannaissopimukset Vaasan Sähkö , ,13 Johdannaissopimukset Vaasan kaupunki , ,00 Johdannaissopimukset Pikipruukki , ,77 Johdannaissopimukset Asemakatu , ,00 Johdannaissopimukset Stormossen Oy , ,00

198 17. OMAN PÄÄOMAN ERITTELY Peruspääoma , ,82 Peruspääoma , ,82 Arvonkorotusrahasto , ,57 Lisäykset tilikaudella , ,00 Vähennykset tilikaudella , ,29 Arvonkorotusrahasto , ,27 Muut omat rahastot Vararahasto , ,50 Rahaston pääoma , ,50 Vahinkorahasto , ,05 Siirrot rahastoon 0,00 0,00 Siirrot rahastosta 0,00 0,00 Rahaston pääoma , ,05 Oppisopimustoimenrahasto , ,11 Siirrot rahastosta , ,68 Rahaston pääoma , ,43 Muut omat rahastot , ,73 Siirrot rahastoon 0, ,00 Siirrot rahastosta 0, ,01 Rahaston pääoma , ,72 Muut omat rahastot yhteensä , ,70 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,24 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , ,43 Oma pääoma yhteensä , ,46 195

199 196 LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA Tilinpäätös Päiväkirja Pääkirja Ostoreskontra Myyntireskontrat Pysyvät vastaavat Palkkakirjanpito Maksuliikenne Anto- ja ottolainat Konsernikirjanpito Varastokirjanpito Tase-erittelyt Käteiskassat 18 kpl Käteiskassat 16 kpl erikseen sidottuna sähköinen arkistointi mikrokortit sähköinen arkistointi sähköinen arkistointi atk-tuloste sähköinen arkistointi sähköinen arkistointi atk-tuloste atk-tuloste atk-tuloste erillisinä lomakkeina sähköinen arkistointi kassanauhat/tilityslomakkeet

200 202 LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET

201 202

202 VAASAN ALUETYÖTERVEYS VASA REGIONALA FÖRETAGSHÄLSOVÅRD VAASAN KAUPUNKI VAASAN ALUETYÖTERVEYS LIIKELAITOS TILINPÄÄTÖS

203 Sisällysluettelo 1. Ylilääkärin katsaus ja olennaiset tapahtumat 2 2. Hallinto ja tilivelvollisuus 4 3. Henkilöstö ja tunnusluvut Tuloksen muodostuminen ja tunnusluvut Toiminnan rahoitus ja tunnusluvut Tasetarkastelu ja tunnusluvut 8 4. Talousarvion toteutuminen 9 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen 10 Toimintatiedot Sisäinen valvonta ja riskienhallinta 12 Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma 14 Rahoituslaskelma 15 Tase 16 Liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 18 Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Käytetyt kirjanpitokirjat 20 1

204 1. YLILÄÄKÄRIN KATSAUS JA OLENNAISET TAPAHTUMAT Vuosi oli Vaasan Aluetyöterveyden yhdeksäs toimintavuosi liikelaitoksena. Toimintavuotta leimasi talouden heikkeneminen edelleen, jatkuen jo kolmatta vuotta. Kuntatalouden tila johti Vaasan kaupungin osalta vaatimuksiin henkilöstösäästöistä. Toimintojen uudelleenarviointi ja kulujen säästäminen tekemällä rakenteellisia muutoksia korostuivat. Vuoden 2013 aikana tehty kuntalain muutos aiheutti pohdintaa, kuinka Vaasan Aluetyöterveyden toimintaa tulisi jatkaa. Kuntalain muutosten keskeinen sisältö on, että kunnan hoitaessa tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla, sen tulisi pääsääntöisesti antaa tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi. Laissa rajattiin näitä tehtäviä, joita ei katsota hoidettavan kilpailutilanteessa markkinoilla. Työterveyshuollon kannalta oleellista lainsäädännössä on, että tuotettaessa työterveyshuoltolain velvoittavaa työterveyshuoltoa, sitä voitaisiin tuottaa liikelaitosmuodossa. Mikäli myös sairaanhoidon palveluita tuotettaisiin, se tulisi tuottaa osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön muodossa. Muutos nojautuu pitkälti EU-oikeuden velvoitteisiin. Asiasta käytiin keskustelua pitkin vuotta. STM teki loppuvuodesta esityksen kuntalain muuttamisesta ja siirtymäkauden pidentämisestä. Tätä esitystä ei kuitenkaan ehditty käsitellä eduskunnassa vuoden aikana. Esityksen ollessa kuitenkin vireillä, ei katsottu tarkoituksenmukaiseksi tehdä muutoksia Vaasan Aluetyöterveyden organisaatiomuodossa, etenkin kun sosiaali- ja terveydenhuollon koko järjestämislainsäädäntö oli myös valmisteluvaiheessa. Lisäksi rahoituspohjasta käytiin aktiivista keskustelua ja lopullisesta päätöksestä ei ollut tietoa. Tältä osin katsottiin tarkoituksenmukaiseksi jäädä odottamaan ja seurata minkälaisen muodon sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislainsäädäntö sekä rahoituspohja jatkossa saanee. Vaasan Aluetyöterveys on edelleen osallistunut Työ- ja Terveys ry:n toimintaan yhtenä jäsenorganisaationa, minkä kautta mm. lainsäädäntötyön valmistelua ja vaikutuksia on seurattu. Verkoston arvopohja on edelleen toiminnan eettisyydessä ja tarpeenmukaisuudessa ja tarjoaa vaihtoehdon muille alalla toimijoille. Verkosto toimii noin 120 kunnan alueella ja palvelee noin työntekijää ja yrittäjää, toiminta-alueen kattaessa koko maan. Vaasan Aluetyöterveys on osallistunut vuoden aikana BotniaSEITTI- kehittämisohjelmaan, joka päättyi keväällä. Päätösseminaari pidettiin Projektin tarkoituksena oli kehittää kunnallista työterveyshuoltoa alueellisesti verkostoitumalla. Verkostoituminen projektin päättymisestä huolimatta on jatkunut, yhteistyö on keskittynyt erityisesti Laatu-käsikirjan valmisteluun sekä Hyvä työterveyshuolto käytäntö ohjeistuksen käyttöönottoon. Mustasaaren kunta liittyi Vaasan Aluetyöterveyden toimintaan Yhdistymistä oli valmisteltu jo vuoden 2013 aikana. Toimitilat sijaitsevat Mustasaaren terveyskeskuksen päätoimipisteessä Sepänkylässä. Tarvittavat tietoliikenneyhteydet ja ohjelmistomuutokset toteutettiin vuodenvaihteessa 2013/. Työterveyshuollon käyttöön tuleviin tiloihin tehtiin kevyt saneeraus, lähinnä maalaus- ja pinnoitustöitä, sekä kalusteiden uusimista. Vihkiäiset pidettiin Vihkijänä toimi kuntajakoselvittäjänä Vaasan alueella toiminut valtiotieteiden maisteri Jan-Erik Enestam. Johtokunta päätti noin 2 % keskimääräisestä hinnankorotuksesta kokouksessaan Korotukset ovat olleet maltillisia ja vastaavat toteutunutta kulukehitystä. Vaasan Aluetyöterveyden talousarvio oli laadittu lievästi ylijäämäiseksi. Edellinen vuosi oli lievästi alijäämäinen. Alijäämää pystyttiin selvästi korjaamaan, pystyttiin toteuttamaan lähes 0 tulos, mikä oli tavoitteena. Tuottavuuden kohentamiseen on kuitenkin syytä kiinnittää edelleen huomiota, rakenteelliset muutostarpeet tulevat pohdittaviksi, erityisesti toimipisteverkostoa tulee tarkastella tuottavuuden näkökulmasta. 2

205 Näkymät vuodelle 2015 ovat epävarmat, erityisesti toteutetut lainsäädäntömuutokset ja keskeneräiset lainsäädäntöhankkeet, mm. sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislainsäädäntö, (millaiseksi se jatkossa muotoutuu?) tulee ottaa huomioon Vaasan Aluetyöterveydenhuolloin toimintaa jatkossa suunniteltaessa. Keskustelu työterveyshuollon rahoituspohjasta tullee olemaan vireää vuoden 2015 aikana. Nykyisin työterveyshuolto rahoitetaan työtulovakuutuksella, joka on osa sairausvakuutusta. Sairasvakuutuksen rahoitus jaettiin vuonna 2006 kahtia siten, että työtulovakuutus irrotettiin sairaanhoitovakuutuksesta. Työtulovakuutusosiosta maksetaan sairaus-, vanhempain- ja kuntoutuspäivärahat sekä työterveyshuollon korvaukset. Asko Martikainen työterveysylilääkäri 3

206 2. VAASAN ALUETYÖTERVEYS -LIIKELAITOKSEN HALLINTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Johtokunta Ylilääkäri Tiimi I Tiimi II Tiimi III Toimisto Laihia Vähäkyrö Mustasaari VAASAN ALUETYÖTERVEYS - LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA Vaasan Aluetyöterveyden liikelaitoksen johtokuntaan kuului seitsemän (7) jäsentä ja heidän varajäsenensä. Lisäksi Vaasan Sairaanhoitopiirillä, Laihian ja Mustasaaren kunnilla sekä kaupunginhallituksella oli edustajansa johtokunnassa. Varsinaiset jäsenet Vesa Isomöttönen, puheenjohtaja Helena Boucht Kai Kleemola Maija Alasalmi Tuija Kuivinen Joonas Kevari Leena Kaunisto Sairaanhoitopiirin edustaja Olle Gull, varapuheenjohtaja Laihian kunnan edustaja Raimo M J Kinnari Mustasaaren edustaja Mikael Gädda Kaupunginhallituksen edustaja Marjatta Kiviranta Varajäsenet Matti Raudaskoski Marianne Buss Susanna Jokinen Christer Westerback Sirpa Suonperä Jari Wikman saakka ja Vesa-Matti Rantanen alkaen Tapio Lehto Ann-Charlott Gröndahl Pauli Ylihärsilä Ulla-Maj Salin Vaasan Aluetyöterveyden -liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtajana toimi Vesa Isomöttönen ja varapuheenjohtajana Olle Gull. Asioiden esittelijänä toimi Asko Martikainen ja johtokunnan sihteerinä Anneli Huhtala ja varalla Marjo Ala-Reini. Johtokunta kokoontui vuoden aikana seitsemän (7) kertaa. TILIVELVOLLISUUS Vaasan Aluetyöterveys liikelaitoksen tilivelvollisuus on työterveysylilääkäri Asko Martikaisella. 4

207 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenet vuonna Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Bernt Fagerroth (KOK) Milla Paunula (KOK) Susanna Koski (KOK) Laura Välimäki (KOK) Thomas Öhman (RKP) Reinhold Klockars (RKP) Gun Väkeväinen (RKP) Helena Boucht (RKP) Patrik Ehnström (RKP) Kenneth Haglund (RKP) May-Gret Axell (KD) Jussi Perttola (KOK) Toivo Ikonen (KESK) Juha Tuomikoski (VIHR) Virve Airaksinen (SDP) Erik Cederholm (SDP) Kurt Jäntti (SDP) Markku Saari (SDP) Raimo Mäenpää (PS) Rauno Niemi (PS) Tea Laaksoharju-Elpren (PS) Marja-Leena Mäkynen (PS) Liisa Laaksonen (VAS) Marketta Semi (VAS) Laihian kunnan edustaja Päivi Lapiolahti (KESK) Anne Marttila (KOK) Nuorisovaltuuston edustaja Atte Hautala Lotta Storbacka Kaupunginhallituksen edustaja Marjatta Kiviranta Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajana toimi Thomas Öhman, varapuheenjohtajana Virve Airaksinen ja sihteerinä Christine Nyholm 3. HENKILÖSTÖ Tilanne Vakinaiset/ Kokoaik Vakinaiset/ Osa-aik Määräaik./ Kokoaik Määräaik./Osa-aik Henkilötyövuosia/htv 23,04 25,74 30,92 40,80 39,42 43,60 45,94 44,3 47,0 Henkilök. keski-ikä/v 46,6 47,2 46,9 50,3 47,9 49,0 50,1 51,6 50,2 Sairauslomia/pv/hlö ,7 8,0 Koulutus/pv/hlö 2,5* 4,5* 7,5 6, ,5 4,7 Koulutuks. kustan./ *)Vuosien 2006 ja 2007 koulutuspäivissä vain ulkoiset koulutukset. Palkat ja palkkiot kokonaissumma vuonna oli ,68 euroa. 5

208 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Vuokrat Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot 0 0 Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut 0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % -0,26-7,46 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % -0,26-7,46 Voitto, % -0,56-2,59 Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Muille maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Sijoitettu korollinen vieras pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta)/oma pääoma + Lainat kunnilta + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Voitto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto) Tuloslaskelman sisältö Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Liikelaitoksen tuloslaskelmassa esitetään kaupungin ulkopuolelta sekä kaupungin muilta yksiköiltä saadut tuotot ja niille maksetut kulut. Vaasan Aluetyöterveyden toimintatuottojen kokonaismäärä oli vuonna 4,6 milj.euroa. Tuottojen määrä kasvoi edellisestä tilikaudesta 0,22 milj.euroa (5,0%). Vastaavana ajankohtana toimintakulujen kokonaismäärä oli 4,53 milj.euroa ja kasvu edellisestä vuodesta oli 0,18 milj.euroa (4,0%). Vaasan Aluetyterveyden tilikauden tulos oli 25 tuhatta euroa alijäämäinen vuonna (111 tuhatta euroa alijäämäinen vuonna 2013). Tilikaudentulos parani 86 tuhatta euroa (77,5 prosenttia) edelliseen tilikauteen verrattuna. 6

209 3.3. TOIMINNAN RAHOITUS Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Korvaus peruspääomasta Rahoitustuotot ja -kulut Investointien rahavirta Investointimenot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos 0 0 Yhdystilin saldo Saldo Saldo RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, , ,62 Investointien tulorahoitus, % 232,33 Kassan riittävyys, pv Quick ratio 2,57 2,37 Current ratio 2,57 2,37 Investointien tulorahoitus, % = 100 * (Ylijäämä ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset - Tuloverot) / Investointien omahankintameno Kassan riittävyys (pv) = 365 pv * Yhdystilin saldo / Kassasta maksut tilikaudella Quick ratio = (Yhdystilin saldo Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot) Current ratio = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Yhdystilin saldo 31.12) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot) Rahoituslaskelman sisältö Rahoituslaskelmaan kootaan liikelaitoksen kaikki rahanlähteet ja rahankäyttö tilikauden aikana. Rahoituslaskelma kuvaa tilikauden liiketapahtumien vaikutusta liikelaitoksen rahavaroihin. Liikelaitoksen rahavarat sisältyvät kaupungin varoihin ja keskinäistä saatavaa/velkaa seurataan yhdystilin avulla. Toiminnan ja investointien rahavirran vaikutus rahavaroihin vuonna oli 42 tuhatta euroa. Vuonna 2013 vastaava määrä oli 33 tuhatta euroa. Tilikauden aikana liikelaitoksen yhdystilillä seurattava saatava kaupungilta väheni 63 tuhatta euroa. 7

210 3.4. TASE TARKASTELU Tase ja sen tunnusluvut VAASAN ALUETYÖTERVEYS TASE VASTAAVAA 2013 VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Muut pitkävaikutteiset menot Edellisten tilikausien yli- / alijäämä Tilikauden yli- / alijäämä Aineelliset hyödykkeet VIERAS PÄÄOMA Koneet ja kalusto Lyhytaikainen Ostovelat VAIHTUVAT VASTAAVAT Muut velat Saamiset Siirtovelat Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset kunnalta VASTATTAVAA YHTEENSÄ Muut saamiset Siirtosaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuus, % 62,94 61,34 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 14,25 16,36 Kertynyt ylijäämä, Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / ( Koko pääoma - Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Kertynyt ylijäämä = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Lainakanta = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Taseen sisältö Tase kuvaa liikelaitoksen tilinpäätöspäivän mukaista taloudellista asemaa. Tase sisältää liikelaitoksen omaisuus ja pääomaerät tilikauden lopussa. Merkittävimmät muutokset taseen vastaavissa tapahtui pysyvissä vastaavissa -68 tuhatta euroa ja saamisissa +74 tuhatta euroa. Taseen vastattavissa oma pääoma väheni tilikauden tuloksen määrän -25 tuhatta euroa vieras pääoma väheni -61 tuhatta euroa. Tilikauden tuloksen käsittely: Liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikauden alijäämä ,90 siirretään taseeseen oman pääoman tilikauden yli/-alijäämään. 8

211 4. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Vaasan Aluetyöterveys toimii kirjanpidollisesti eriytettynä liikelaitoksena, joka huolehtii tulorahoituksellaan kaikista menoistaan. Vaasan Aluetyöterveyden tehtävänä on tuottaa ja kehittää laadukkaita työterveyshuollon asiantuntijapalveluita, koulutusta, merimiesterveydenhuollon palveluita sekä suorittaa lainsäädännön edellyttämiä erilaisia tarkastuksia. Vuosi oli liikelaitoksen yhdeksäs toimintavuosi. Toiminta laajentui, Mustasaaren kunnan työterveyshuolto yhdistyi Vaasan Aluetyöterveyteen Toimipisteen vihkiäiset pidettiin lokakuussa. Kansalliseen terveysarkistoon (Kanta) liittymisen valmistelu aloitettiin. BotniaSEITTI verkostoitumisprojekti päätettiin kesäkuussa. Kirjallisen Laatujärjestelmän valmistelu aloitettiin, lainsäädäntö edellyttää kirjallista laatujärjestelmää vuoden 2016 alusta. Työterveysyhteistyö on korostunut voimakkaasti toiminnassa, tämä tulee esille muuttuneissa työterveyshuollon toimintasuunnitelmissa ja runsaasti lisääntyneissä työterveysneuvotteluissa. Tavoitteiden toteutuminen Kaupunginvaltuustoon nähden sitova tavoite Sitova tavoite Sijoitetun pääoman tuloutustavoite Investointien kokonaismäärä Mittaamis- /seurantatapa Korvaus peruspääomasta Toiminnallinen ylijäämä (liikealijäämä +poistot) Investoinnit netto Tavoitteet/tavoitetaso vuodelle erotus , ,02 = , , Vaasan Aluetyöterveyden liikelaitoksen johtokuntaa nähden sitovat tavoitteet Tavoitteet Oikea-aikaiset ja laadukkaat palvelut Toimiva ja monipuolinen palvelurakenne Tavoitteiden, voimavarojen ja toiminnan tasapaino Osaava, uudistuva ja motivoitunut henkilöstö Tavoitetaso talousarviovuonna Palvelutyytyväisyys Aluetyöterveyden jatkuva kehittäminen nykyisissä tiloissa työntekijää/lääkäri työntekijää/hoitaja Oma työhyvinvointiin liittyvä kysely tehtiin Tavoitteen toteutuminen Lääkärien rekrytoinnissa onnistuttiin. Kirjallisen Laatujärjestelmän valmistelu aloitettiin. Aluetyöterveyden toiminta vakiintunutta ja alueellista. Mustasaaren kunnan työterveyshuolto yhdistyi Aluetyöterveyteen. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmien rakenne uudistettiin työntekijää/lääkäri työntekijää/hoitaja Kyselyn pohjalta tehtiin tarvittavat toimenpiteet jatkuvan kehityksen periaatteella. 9

212 MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN TP 2013 Alkuperäinen Talousarvio- Muutettu Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset talousarvio Käyttötalous Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Toimintamenot ja -tulot ovat toteutuneet arvioitua pienempinä. Erityisesti lääkäripalvelujen osalta on palvelutarjonta jäänyt arvioitua pienemmäksi. Rahoitus TP 2013 Rahoitusmenot Rahoitustulo Rahoitus yhteensä Rahoitustulot ylittyvät yhdystililtä saatujen korkojen osalta. Investoinnit Investointimenot

213 A. Lakisääteinen työterveyshuolto VAASAN ALUETYÖTERVEYDEN TOIMINTATIEDOT Toimipisteittäin eriteltynä Työympäristöön ja työyhteisöön kohdistunut toiminta Työntekijään kohdistunut toiminta Työpaikkaselvitykset (h) Tietojen antaminen ja ohjaus (h) Terveystarkastukset (kpl) Vaasa Laihia Vähäkyrö Yhteensä Vaasa Laihia Vähäkyrö Yhteensä Vaasa Laihia Vähäkyrö Yhteensä Ammattihenkilöt: Lääkärit 404,15 33,00 17,15 437,15 193,45 12,00 4,15 209, Terveydenhoitajat 954,15 142,75 99, ,35 905,30 40,75 33,15 979, Asiantuntijat: Fysioterapeutit 791,45 90,30 45,30 927,05 177,30 26,00 10,30 203, Psykologi 34, ,15 146, , Erikoislääkärit (ostopalvelu) 8 Muut asiantuntijat 5.00 agrologi 57 opt. 1 opt. 58 (ostopalv.) Työpaikkaselvitykset (h) Tietojen antaminen ja ohjaus (h) Terveystarkastukset (kpl) Vaasa Laihia VähäkyröMustasaari Yhteensä Vaasa Laihia VähäkyröMustasaari Yhteensä Vaasa Laihia VähäkyröMustasaari Yhteensä Ammattihenkilöt: Lääkärit 418,00 27,30 10,45 9,00 464,75 171,15 11,00 3,00 12,00 197, Terveydenhoitajat 768,15 129,45 100,30 88, ,20 919,00 66,15 43,00 136, , Asiantuntijat: Fysioterapeutit 730,15 84,30 39,15 100,45 954,05 204,30 36,15 7,30 39,45 287, Psykologi 12,15 12,15 113,30 113, Erikoislääkärit (ostopalvelu) Muut asiantuntijat agrologi 40opt. (ostopalv.) A. Lakisääteinen työterveyshuolto B. Työterveyshuoltopainotteinen sairaanhoito Puhelut + kons. KL I (kpl) Sairaanhoitokäynnit (kpl) Puhelut + kons. KL II (kpl) Vaasa Laihia Vähäkyrö Yhteensä Vaasa Laihia Vähäkyrö Yhteensä Vaasa Laihia Vähäkyrö Yhteensä Ammattihenkilöt: Lääkärit Terveydenhoitajat Asiantuntijat: Fysioterapeutit Psykologi Erikoislääkärit (ostopalvelu) Vaasa Laihia VähäkyröMustasaari Yhteensä Vaasa Laihia VähäkyröMustasaari Yhteensä Vaasa Laihia VähäkyröMustasaari Yhteensä Ammattihenkilöt: Lääkärit Terveydenhoitajat Asiantuntijat: Fysioterapeutit Psykologi Erikoislääkärit (ostopalvelu) C. Tutkimukset Työterveyshuoltosopimukset Sopimukset (kpl) Vaasa Laihia Vähäkyrö Yhteensä Vaasa Laihia Vähäkyrö Yhteensä Laboratorio Vuoden aikana solmitut uudet sopimukset Radiologia Kaikki sopimukset yhteensä Sopimukset (kpl) Vaasa Laihia VähäkyröMustasaari Yhteensä Vaasa Laihia VähäkyröMustasaari Yhteensä Laboratorio Vuoden aikana solmitut uudet sopimukset Radiologia Acute Kaikki sopimukset yhteensä Pegasos 11

214 5. SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA Vaasan Aluetyöterveyden valvovana elimenä toimii johtokunta, jota informoidaan säännöllisesti toiminnan ja talouden tilasta, toiminnan lainmukaisuudesta ja tuottavuudesta sekä hyvän hallintotavan toteutumisesta. Toteutumista valvotaan säännöllisesti. Laskujen asiatarkastajina ja laskujen hyväksyjinä toimivat eri henkilöt. Tuottavuuden parantamiseen paneuduttiin erityisesti vuonna. Itsearviointina on käytetty Vaasan kaupungin lomaketta ja Vaasan Alueyöterveyden johtoryhmä katsoo, että sisäinen valvonta on hyvällä tasolla. Kehittämistä tarvitaan sisäisen valvonnan mieltämisessä osaksi johtamista ja riskienhallinnan toimenpiteiden huomioimista jokapäiväisessä toiminnassa. Erityisesti on huomioitu: - hyvän hallintotavan noudattaminen - tavoitteiden asettaminen ja toteutuminen - riskikartoitus - tiedonhallinta ja välitys - seurannan jatkuvuus Riskien kartoituksessa tulevat esille erityisesti henkilöriskit, henkilöstön pysyvyyteen ja ns. hiljaisen tiedon siirtoon kiinnitetään huomiota. Riskikartoituksessa on huomioitu: - strategiset riskit - operatiiviset riskit - taloudelliset riskit - vahinkoriskit Vartiointi on järjestetty ja henkilökohtainen hälytysjärjestelmä on jokaisella henkilökuntaan kuuluvalla käytössä ja testattu asianmukaisesti. Lääkehoidon suunnitelma on tehty ja sitä päivitetään vuosittain. Vastuuhenkilöt ja heidän sijaisensa on määritelty. Vanhentuneet lääkkeet hävitetään ohjeiden mukaisesti. 12

215 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 13

216 VAASAN ALUETYÖTERVEYS TULOSLASKELMA Liikevaihto , ,15 Liiketoiminnan muut tuotot , ,27 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,47 Palvelujen ostot , ,87 Henkilöstökulut , ,73 Palkat ja palkkiot ,68 Henkilösivukulut Eläkekulut , , , ,67 Muut henkilösivukulut , , ,33 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,73 Vuokrat , ,42 Liiketoiminnan muut kulut , ,13 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,55 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,65 Muut rahoitustuotot 25,00 0,00 Korvaus peruspääomasta , ,00 Muut rahoituskulut -60, ,14-88, ,04 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,51 14

217 VAASAN ALUETYÖTERVEYS RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,55 Poistot ja arvonalentumiset , ,73 Korvaus peruspääomasta , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut , , , ,22 Investointien rahavirta Investointimenot , ,64 0,00 0,00 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,22 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta , ,08 Saamisten muutos muilta , ,50 Korottomien velkojen muutos muilta , , , ,22 Rahoituksen rahavirta , ,22 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Yhdystilin saldo Saldo , ,36 Saldo , , , ,08 15

218 VAASAN ALUETYÖTERVEYS TASE VASTAAVAA 2013 A I II C II PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,22 Aineellinen Koneet ja kalusto , , , ,14 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,37 Saamiset kunnalta , ,36 Muut saamiset , ,68 Siirtosaamiset 487,84 0, , ,41 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,77 VASTATTAVAA 2013 A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma , ,00 IV Edellisten tilikausien yli- / alijäämä , ,66 V Tilikauden yli- / alijäämä , , , ,15 D VIERAS PÄÄOMA II Lyhytaikainen Ostovelat , ,16 Muut velat , ,70 Siirtovelat , , , ,62 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,77 16

219 LIITETIEDOT 17

220 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. ARVOSTUS- JA JAKSOTUSPERIAATTEET SEKÄ MENETELMÄT Käyttöomaisuuden arvostus Käyttöomaisuus on merkitty taseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 2. SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN PERUSTEISTA Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Aineettomat oikeudet 4-5 vuotta tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 5-20 vuotta tasapoisto Poistonalainen irtain omaisuus 4-20 vuotta tasapoisto Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle euron, on kirjattu vuosikuluksi. TASEEN LIITETIEDOT 3. VAIHTUVIEN VASTAAVIEN SAAMISET SAMAN KONSERNIN YHTEISÖILTÄ 2013 Lyhytaikaiset saamiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 6 772, ,04 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta jäsenenä Myyntisaamiset , ,13 4. PYSYVÄT VASTAAVAT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Poistamaton hankintameno , ,14 Lisäykset tilikauden aikana 0, ,64 Tilikauden poistot , ,26 Poistamaton hankintameno , ,52 Kirjanpitoarvo , ,52 18

221 5. OMA PÄÄOMA 2013 Peruspääoma , ,00 Muutokset tilikaudella 0,00 0,00 Peruspääoma , ,00 Edellisten tilikausien yli- / alijäämä , ,17 Lisäys/vähennys tilikauden aikana , ,51 Edellisten tilikausien yli- / alijäämä , ,66 Tilikauden yli- /alijäämä , ,69 Siirto edellisten tilikausien yli- /alijäämään , ,69 Tilikauden yli-/alijäämä , ,51 Tilikauden yli- /alijäämä , ,51 Oma pääoma yhteensä , ,15 6. VELAT SAMAN KONSERNIN YHTEISÖILTÄ 2013 Lyhytaikainen vieras pääoma Velat kuntayhtymille Ostovelat , ,62 7. SIIRTOVELAT 2013 Henkilösivukulut 6 583, ,31 Lomapalkkajaksotus , ,40 Muut siirtovelat 7 908, , , ,76 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 8. HENKILÖSTÖKULUT 2013 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,73 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,61 Muut henkilösivukulut , ,33 Yhteensä tuloslaskelman mukaan , ,67 Henkilöstökuluja aktivoitu käyttöomaisuuteen 0,00 0,00 Yhteensä henkilöstökulut , ,67 19

222 LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA Tilinpäätös Päiväkirja Pääkirja Myyntireskontra Ostoreskontra Pysyvät vastaavat Palkkakirjanpito sidottu sähköinen arkistointi mikrokortit sähköinen arkistointi sähköinen arkistointi atk-tuloste sähköinen arkistointi 20

223 21

224 Liikelaitos Pohjanmaan pelastuslaitoksen johtokunta Affärsverket Österbottens räddningsverks direktion Liite/Bilaga: 2/ Nro/Nr 1 Liikelaitos Pohjanmaan pelastuslaitos TILINPÄÄTÖS jäsenkunnat Isonkyrön kunta Kaskisten kaupunki Korsnäsin kunta Kristiinankaupungin kaupunki Laihian kunta Maalahden kunta Mustasaaren kunta Närpiön kaupunki Pedersören kunta Uudenkaarlepyyn kaupunki Vaasan kaupunki Vöyrin kunta

225 LIIKELAITOS POHJANMAAN PELASTUSLAITOS 1. Pelastusjohtajan katsaus Valtioneuvosto esitteli rakenneuudistuspaketin marraskuussa 2013, jossa pelastustoimelle asetettiin säästövelvoite, johon pyrittäisiin vähentämällä pelastuslaitosten määrää 22:sta 11:ta mukaillen poliisilaitosalueita vuoteen 2016 mennessä. Kunnilta ja eri tahoilta pyydettyjen lausuntojen sekä Kuntaliiton ja pelastusjohtajien yhteisen selvityksen pohjalta aluerakennemuutoksesta luovuttiin. Kehysriihestä tuli asiaan vahvistettu päätös, mikä perustui niin selvitykseen kuin kuntien vastakkaisiin näkemyksiin aluerakenteesta ja sen järjestelyistä. Härmässä kansliapäällikkö totesi kolmen pelastusalueiden luottamushenkilöiden seminaarissa, että rakenne ei toteudu. Tavoite muuttui pelastustoimen alueiden yhteisiksi säästötoimenpiteiksi, joiden tavoitteeksi asetettiin 7 M vuoteen 2017 mennessä. Pohjanmaan pelastuslaitoksen 10-vuotistaivalta juhlistettiin johtokunnan juhlaseminaarilla vuoden viimeisen johtokunnan kokouksen yhteydessä ja sähköisellä vuosijulkaisulla kuvattiin toiminnan kehittymistä näihin päiviin saakka. Pelastuslaitoksen talous on kehittynyt suotuisesti jäsenkuntien odotusten mukaisesti. Pelastustoiminnan tehtävien määrän lasku, yhteistoiminnan tuotot ja henkilöstöresurssien tiukka ohjaus vaikutti tulokseen positiivisesti siihen, että kuntien maksuosuudet pysyvät ennallaan Asuinrakennusten palotarkastuksissa otettiin omavalvonta käyttöön, minkä avulla tavoitettiin asukkaat paremmin. Oma valvonta nousi yli 80%:n, mikä mukailee valtakunnallisia tuloksia. Lisäksi erityiskohteiden tarkastuksissa siirryttiin auditoiviin palotarkastuksiin. Kouluttautuminen vaati aikaa ja siitä huolimatta tarkastusprosentti oli yli 90. Kiireellisissä tehtävissä ensimmäinen yksikkö saavutti onnettomuuspaikan keskimäärin 8.46 minuutissa. Toimintaympäristössä muutoksista vaikuttavin oli sairaanhoitopiirin kenttäjohtajajärjestelmän käyttöönotto, joka vähensi ensivastetehtävien määrän 60%:lla edellisvuodesta. Pohjanmaan hätäkeskus sai uuden nimen Vaasan hätäkeskus ja siihen liitettiin Keski-Suomen hätäkeskusalue mukaan. Vaasan kaupungin tukipalvelu-uudistuksen suunnittelu sai myönteisen päätöksen joulukuussa ja toimeenpano päätettiin vuoden 2015 keväälle. Uudistus tulee koskettamaan myös pelastuslaitosta. Tero Mäki, pelastusjohtaja 2

226 2. Hallinto 2.1. Toiminta-ajatus Pohjanmaan pelastuslaitos huolehtii alueen onnettomuuksien ehkäisystä ja pelastustoiminnasta tavoitteena hyvä turvallisuuskulttuuri, vähemmän onnettomuuksia, ja pienemmät vahingot, nopea ja tehokas apu onnettomuuksissa ja poikkeusoloissa sekä aktiivinen yhteistoiminta Visiona Hyvän elämän turvallinen arki Pelastuslaitoksen vision mukaan Pohjanmaalla on hyvä turvallisuuskulttuuri, jossa jokainen ottaa vastuuta toimintaympäristön turvallisuudesta ja ehkäisee jo ennakolta onnettomuuksia yhteiskunnan tukiverkoston avulla Pelastuslaitoksen organisaatio Pohjanmaan pelastuslaitoksen jäsenkunnat ovat yhteistoimintasopimuksessa sopineet kuntien vastuulla olevien pelastustoiminnan ja öljyntorjunnan lakisääteisten tehtävien hoitamisesta vuodesta 2004 alkaen. Tämä on myös mahdollistanut, että pelastuslaitos on hoitanut ensihoitopalveluita sekä ensivastetoimintaa. Vuodesta 2013 pelastuslaitos on Vaasan sairaanhoitopiirin kanssa tehdyn sopimuksen mukaan hoitanut ensihoitoa koko alueella, paitsi Isossakyrössä ja Pedersöressä. Lisäksi on joitakin sopimuksia turvapuhelintoimintaan osallistumisesta. Pelastuslaitoksen toiminnot ovat jaettu neljään tulosalueeseen: pelastustoiminta, öljyntorjunta, maksullinen palvelutoiminta sekä ensihoitopalvelut. Pelastuslaitoksen organisaatio on jaettu kahteen toiminta-/vastuualueeseen sekä tukitoimintoihin: - toiminta-alue 1: Isokyrö, Laihia, Mustasaari ja Vaasa, - toiminta-alue 2: Pedersöre, Uusikaarlepyy, Vöyri, Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Maalahti, Närpiö sekä Mustasaaresta Sulvan ja Helsingbyn palokunnat, - tukitoiminnot: mm johtokunta, henkilöstö- ja taloushallinto sekä hankinnat ja huolto Liikelaitos Pohjanmaan pelastuslaitoksen johtokunta Vaasan kaupungin organisaatiossa pelastuslaitos on sijoitettu keskushallintoon, kaupunginjohtaja Tomas Häyryn alaisuuteen. Kaupunginhallituksen edustajana johtokunnan kokouksissa on ollut Seppo Rapo. Liikelaitos Pohjanmaan pelastuslaitoksen johtokunnan puheenjohtajana on toiminut Anita Niemi-Iilahti Vaasasta sekä varapuheenjohtajana Tapio Nyysti Laihialta. Esittelijänä on ollut pelastusjohtaja Tero Mäki ja sihteerinä Peter Dahlström. Pelastuslaitoksen johtokunta on kokoontunut neljä kertaa ja käsitellyt 19 pykälää. Kuntakierros toteutettiin tänä vuonna toukokesäkuun aikana kolmella paikkakunnalla. Liikelaitos Pohjanmaan pelastuslaitoksen johtokuntaan kuuluu 15 jäsentä. Kunta Varsinainen jäsen Varajäsen Pedersöre: Guy Käcko Eivor Back Uusikaarlepyy: Gunnar Backlund Gustav Rönnqvist Vöyri: Karita Ohlis Sigfrid Hannus Vaasa: Anita Niemi-Iilahti Harri Hyvönen Stefan Asplund Robert Grönblom Leena Tulimaa Helena Nurmikoski Terttu Harakka Heikki Pienimäki Laihia: Tapio Nyysti Heikki Latva-Nikkola Mustasaari: Torbjörn Lang Anders Svahn 3

227 Isokyrö: Mauno Hölsö Päivi Komsi Kaskinen: Timo Onnela Meri Markkanen Maalahti: Carola Bengs-Lattunen Sture Skinnar Korsnäs: Olli Uotinen Annika Nyfors Närpiö: Carola Backholm Olav Sjögård Kristiinankaupunki: Nicklas Pärus Sebastian Ingves Vaasan kaupungin ja samalla pelastuslaitoksen tilintarkastuksesta on vastannut BDO Audiator Oy, jonka vastuunalaisena JHTT-tilintarkastajana toimii Minna Ainasvuori Henkilöstö Henkilöstötaulukko on liitteessä, kohta 11. Taulukkoon on merkitty täytetyt virat ja toimet, vakinaiset, määräaikaiset ja sivutoimiset. Talouden tasapainotuksen, henkilöstön vaihtuvuuden ja saatavuuden takia joitakin virkoja on ollut täyttämättä. Sivutoimiset ovat pelastuslaitoksen sivutoimisia pelastushenkilöitä, joilla on työsopimus pelastuslaitoksen kanssa. Henkilöstöresurssiin kuuluu myös n. 387 vapaaehtoispalokuntayhdistysten jäsentä, joiden kanssa pelastuslaitoksella on sammutussopimus. Näitä VPK-yhdistyksiä on Pedersöressä (Ähtävässä ja Purmossa), Vöyrillä, Kristiinankaupungissa (Lapväärtissä), Mustasaaressa sekä Vaasassa. Lisäksi on sopimus ABB tehdaspalokunnan kanssa Toimitilat Pelastuslaitos vuokraa tilojansa kunnilta ja lisäksi joiltakin yksityisiltä vuokranantajilta. Vuokrakohteita oli vuoden lopussa 57 kpl, joissa yhteensä n m 2. Pelastuslaitos hallinnoi myös joitakin varastoja, lähinnä öljyntorjuntavarastoja. Vuoden aikana ei ole tapahtunut suurempia muutoksia kiinteistöjen osalta. 3. Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Vuonna aluepelastustoiminta täytti 10 vuotta. Vuoden oleellisimmat asiat on esitetty pelastusjohtajan katsauksessa. Pelastuslaitosten odotettu rakennemuutos vaihtui säästöohjelmaksi ja pelastuslaitoksille asetettiin valtiohallinnon toimesta 7 M :n säästötavoite, mikä on saavutettava vuoteen 2017 mennessä. Pohjanmaan pelastuslaitoksen osuus tästä on n Esitetty säästötavoite on suhteutettu kustannuskehitykseen, joten kustannuksia hidastamalla tai pysäyttämällä saavutetaan säästötavoite. Isäntäkunnan asettamat säästötoimenpiteet ovat samansuuntaisia. Vuodelle ei saatu lisää kuntarahoitusta, vaan tämä pysyi vuoden 2013 tasolla. Pieni osa vähennyksestä saadaan tavallaan katettua toisena vuotena käytössä olevalla laitos- ja erityiskohteiden palotarkastusmaksulla. Valtionosuudet investointeihin päättyivät ja tukea pelastustoimen hankintoihin saa enää vain Palosuojelurahastolta. Tämä näkyy siinä, että avustukset riittävät vain yhteen raskaaseen paloautoon ja mahdollisesti väestönhälytinjärjestelmiin. Valtionosuuksien loppumisen takia myös sopimuspalokunnat saavat avustuksia enää vain pienhankintoihin. Pohjanmaan hätäkeskus muuttui Vaasan hätäkeskukseksi ja sai hoitaakseen myös Jyväskylän alueen. Tämä ei välittömästi vaikuttanut pelastuslaitoksen toimintaan, mutta pidemmällä tähtäimellä pelastuslaitos saa itselleen tehtäviä, mitkä hätäkeskus hoitaa tänä päivänä. Ensihoitotoiminnassa yhteistoiminta sairaanhoitopiirin kanssa jatkuu! Sairaanhoitopiiri käynnisti kenttäjohtajajärjestelmän, mikä huolehtii operatiivisesta toiminnasta. Pelastuslaitos huolehtii, kuten ennenkin, henkilöstö- ja taloushallinnosta. Talous ja toiminta ovat kehittyneet myönteisesti. 4

228 3.1. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kuntarahoitus ei todennäköisesti kasva tulevien vuosien aikana, ei pelastustoiminnan eikä ensihoidon puolella. Näillä näkymin kuntarahoitus pysyy ensi vuonna samansuuruisena kuin edellisinä vuosina. Kuntien epävarma taloustilanne voi aiheuttaa sen, että talousarviota voidaan joutua arvioimaan uudelleen vaikka kesken vuoden. Kuntatalouden huonontuessa myös pelastustoimen ja ensihoidon rahoitus voi pienentyä. Asia mikä helpottaa tilannetta on, että palkkaja kustannuskehitys on myös hidastunut. 4. Tilikauden tuloksen muodostuminen 4.1. Pelastuslaitoksen tuloslaskelma Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset kunnalta 0 2 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Vuokrakulut Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot 0 0 Kunnalle maksetut korkokulut 0 0 Muille maksetut korkokulut 0 0 Muut rahoituskulut 0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tuloslaskelman tunnusluvut 2013 Sijoitetun pääoman tuotto, % 9,65 36,63 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 9,65 36,63 Voitto, % 3,47 10,56 Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Muille maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / ( Oma pääoma + Sijoitettu korollinen vieras pääoma + Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset) Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / ( Oma pääoma + Lainat kunnalta + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) 5

229 Voitto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto) 4.3. Tuloslaskelman sisältö Tuloslaskelma osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Tuotot koostuvat pelastustoimessa suurimmaksi osaksi kuntien maksuosuuksista ja ensihoitopalveluissa yhteistoimintakorvauksesta. Pelastuslaitoksen suurimmat kulut ovat henkilöstö- ja kiinteistökulut. Pelastuslaitoksen tuottojen kokonaismäärä oli ,81 ( ,16 ). Tuottojen määrä väheni edellisestä tilikaudesta ,35 (-4,41 %). Vastaavasti kustannusten kokonaismäärä oli ,47 ( ,86 ) ja kasvu edeltävästä vuodesta oli ,61 (+2,56 %). Liikelaitos Pohjanmaan pelastuslaitoksen tilikauden tulos (rahoitustuotot ja kulut mukaan laskettuna) oli ,71 ylijäämäinen ( ,94 ). 5. Toiminnan rahoitus 5.1. Pelastuslaitoksen rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys muilta 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Yhdystilin saldo Saldo Saldo

230 5.2. Rahoituslaskelman tunnusluvut 2013 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, , ,33 Investointien tulorahoitus, % 102,79 177,74 Kassan riittävyys, pv Quick ratio 1,61 1,47 Current ratio 1,61 1,47 Investointien tulorahoitus, % = 100 * (Ylijäämä ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset - Tuloverot) / (Investointien omahankintameno) Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * (Ylijäämä ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset - Tuloverot) / ( Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 pv * Yhdystilin saldo / Kassasta maksut tilikaudella. Quick ratio = (Yhdystilin saldo Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) / ( Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot) Current ratio = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Yhdystilin saldo ) / (Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot) 5.3. Rahoituslaskelman sisältö Rahoituslaskelmaan kootaan liikelaitoksen kaikki rahanlähteet ja rahankäyttö tilikauden aikana. Rahoituslaskelma kuvaa tilikauden liiketapahtumien vaikutusta liikelaitoksen rahavaroihin. Liikelaitoksen rahavarat sisältyvät kaupungin rahavaroihin ja keskinäistä saatavaa/velkaa seurataan yhdystilin kautta. Toiminnan ja investointien rahavirran vaikutus rahavaroihin oli n. 43 t. Vuonna 2013 vastaava summa oli n t. Tilikauden aikana tilanne liikelaitoksen yhdystilillä muuttui niin, että saldo kasvoi edelleen t :sta t :ksi Pelastuslaitoksen rahoitustilanteen kehitys vuosina Pelastuslaitoksen rahoitustilanteen kehitys antaa kuvan tuottojen riittävyydestä kustannusten kattamiseen. Alkuvuosina toiminta oli rahoituksellisesti alijäämäinen. Vuodesta 2008 pelastustoimen rahoitus on riittänyt toiminnan kustannusten kattamiseen. Vuonna 2010 alijäämä oli katettu. Maksullinen palvelutoiminta on myös ollut ylijäämäinen vuodesta Vuonna 2012 saatiin alijäämä katettua. Ylijäämä, 2.290,15, siirrettiin pelastustoimen tulokseen. Pohjanmaan pelastuslaitos liikelaitoksella on vuoden jälkeen yhteensä ,12 euron rahoitusylijäämä. Sopimusmuutoksista johtuen ensihoitopalvelut ovat vuoden 2013 jälkeen omana tulosalueena, ja pelastustoimintaan kuuluu öljyntorjunnan lisäksi myös turvapuhelintoiminta ja ensivaste. Ensihoitopalvelujen sopimuksen mukaan rahoitustulos on 0. 7

231 Vuodet Aloittavat Kokonais saldot 2013 rahoitus yhteensä PELASTUSTOIMINTA Toiminnan rahoitus yli-/alijäämä (+/-) , , , , ,80 Investointien rahoitus yli-/alijäämä (+/-) , , , , ,68 Tilikauden toiminnan vaikutus rahoitukseen , , , , ,12 ENSIHOITOPALVELUT *) Toiminnan rahoitus yli-/alijäämä (+/-) ,06 0,00 0,00 0,00 0,00 Investointien rahoitus yli-/alijäämä (+/-) ,91 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden toiminnan vaikutus rahoitukseen 2 290,15 0,00 0,00 0,00 0,00 TOIMINTA YHTEENSÄ Toiminnan rahoitus yli-/alijäämä (+/-) , , , , ,80 Investointien rahoitus yli-/alijäämä (+/-) , , , , ,68 Tilikauden toiminnan vaikutus rahoitukseen , , , , ,12 *) = Vuosina Tulosalueeseen kuului ensihoitopalveluiden lisäksi ensivastetoiminta ja turvapuhelinpalvelut 6. Tasetarkastelu 6.1. Pelastuslaitoksen tase VASTAAVAA 2013 VASTATTAVAA 2013 PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Muut pitkävaikutteiset menot Edellisten tilikausien yli- / alijäämä Tilikauden yli- / alijäämä Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 47 0 VIERAS PÄÄOMA Kiinteät rakenteet ja laitteet Lyhytaikainen Koneet ja kalusto Saadut ennakot Ennakkomaks ja keskeneräiset hank Ostovelat Muut velat Siirtovelat Sijoitukset Muut saamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset kunnalta Muut saamiset Siirtosaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ Taseen tunnusluvut 2013 Omavaraisuus, % 65,70 60,89 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 19,43 20,75 Kertynyt ylijäämä,

232 Omavaraisuusaste,% = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot Kertynyt ylijäämä = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Taseen sisältö Tase kuvaa liikelaitoksen tilinpäätöspäivän mukaista taloudellista asemaa. Tase sisältää liikelaitoksen omaisuus- ja pääomaerät tilikauden lopussa. Taseen vastaavaa puolella Aineettomat hyödykkeet vähenivät n. 7 t, Aineelliset hyödykkeet kasvoivat n. 590 t ja Saatavat vähenivät n. 103 t. Taseen vastattava-puolella Oma pääoma kasvoi tilikauden tuloksen verran, n. 627 t ja Vieras pääoma pieneni n. 148 t. 7. Tilikauden tuloksen käsittely Tilikauden ylijäämä, ,71 ( ,94 ), siirretään taseen oman pääoman, tilikauden yli-/alijäämätilille. 8 Toteutumisvertailut 8.1. Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle Valtuustoon nähden sitova tavoite Taloudelliset, tehokkaat ja alueellisesti optimaaliset peruspalvelut Menettelytavat hallinnossa ja talousosaaminen ovat henkilöstöllä hyviä Arviointikriteeri/mittari Pelastustoimi: Pelastustoimen valtuustoon nähden sitova nettomeno on , johon sisältyy investointien sitovana nettomenona vähintään Nettomeno jaetaan asukasluvun mukaan pelastustoimen sopimuskuntien kesken kuntakohtaisiin maksuosuuksiin. Ensihoitopalvelut: Toiminta on omarahoitteista siten, että tulorahoituksella katetaan toimintamenot ja nettoinvestoinnit. Virheelliset toimenpiteet ovat vähäisiä. Toteutuma Pelastustoimi: Maksuosuuksista palautettiin Pelastustoiminnan rahoitusylijäämä oli tämän jälkeen ,63. Pelastustoimen investointien rahoitusalijäämä on ,10. Rahoitustulos on yhteensä ,47. Ensihoitopalvelut: Rahoitustulos on 0. Tavoite on saavutettu. Pohjanmaan pelastuslaitos Pelastustoimi Alkuperäinen talousarvio, Muutettu talousarvio, Tilinpäätös, Kuntaosuudet Korvaus peruspääomasta

233 Liikeylijäämä + poistot ,63 Investoinnit netto ,28 Ensihoitopalvelut Korvaus peruspääomasta Liikeylijäämä + poistot ,05 Investoinnit netto , Pelastustoiminta ja öljyvahinkojen torjunta Tulosalueet Pelastustoiminta, öljyvahinkojen torjunta sekä turvapuhelintoiminta ja ensivastetoiminta Pelastuslain (379/2011) mukaan kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa valtioneuvoston määräämällä alueella (alueen pelastustoimi), siten kuin siitä säädetään pelastustoimen alueiden muodostamisesta annetun lain (1214/2001) 4 :ssä. Pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan: 1) pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, valistuksesta ja neuvonnasta, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja varautuminen onnettomuuksien torjuntaan sekä asianmukainen toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteissa ja onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa; 2) pelastustoimen valvontatehtävistä; 3) väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteessa sekä siihen tarvittavasta hälytysjärjestelmästä; 4) pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä. Edellä säädetyn lisäksi pelastuslaitos: 1) voi suorittaa ensihoitopalveluun kuuluvia tehtäviä, jos ensihoitopalvelun järjestämisestä yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kesken on sovittu terveydenhuoltolain (1326/2010) 39 :n 2 momentin perusteella; 2) tukee pelastustoimen alueeseen kuuluvan kunnan valmiussuunnittelua, jos siitä on kunnan kanssa sovittu; 3) huolehtii öljyntorjunnasta ja muistakin muussa laissa alueen pelastustoimelle säädetyistä tehtävistä. Alueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtävistä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Pohjanmaan pelastuslaitos ylläpitää pelastustoimen palveluita Pohjanmaalla. Pelastuslaitoksen jäsenkuntia olivat vuonna : Pedersöre, Uusikaarlepyy, Vöyri, Mustasaari, Vaasa, Isokyrö, Laihia, Maalahti, Korsnäs, Närpiö, Kaskinen ja Kristiinankaupunki Pohjanmaan pelastustoimen maksuosuudet vuonna Pelastuslaitos toimii yhteistoimintasopimuksen mukaan Vaasan kaupungin organisaatiossa kirjanpidollisesti eriytettynä liikelaitoksena, joka on verovaroin rahoitettu. Yhteistoimintasopimuksen mukaan jäsenkunnat maksavat pelastustoimen kustannuksia asukaslukuun perustuvina maksuosuuksina. Kuntien maksuosuuksiin sisältyy investointien rahoitusosuus. Pelastuslaitos voi hankkia muita tuottoja harjoittamalla toiminnan yhteyteen soveltuvien palveluiden tuottamista ja myymistä. Pelastuslaitoksen talousarviosta ja kuntien maksuosuudesta pelastustoimintaan päättää Liikelaitos Pohjanmaan pelastuslaitoksen johtokunta ja vahvistaa Vaasan kaupunginvaltuusto. 10

234 Vaasan kaupungin valtuusto päätti, että pelastustoimen vuoden jäsenkuntien maksuosuus olisi: Maksuosuus jaettiin jäsenkuntien kesken kuntien talousarviovuoden edeltävän vuoden alun asukasluvun suhteessa ( ). Vuoden talousarvion mukainen maksuosuus oli 75,13 /asukas kun alueella oli asukasta. Vuoden tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä johtokunta päätti palauttaa maksuosuuksista. Palautus huomioituna kuntien lopullinen maksuosuus pelastustoimelle oli 71,08 /asukas. Kuntaosuus 2013 / Kommunandel 2013: Muutos / Förändring Kuntaosuus / Kommunandel : ,77 % Kunta Asukasluku* Osuus %:ssa Osuus /asukas Kommun Invånarantal* Andel i % Andel / inv. Isokyrö Storkyro , % ,08 Kaskinen Kaskö , % ,08 Mustasaari Korsholm , % ,08 Korsnäs Korsnäs , % ,08 Kristiinankaupunki Kristinestad , % ,08 Laihia Laihela , % ,08 Maalahti Malax , % ,08 Uusikaarlepyy Nykarleby , % ,08 Närpiö Närpes , % ,08 Pedersöre Pedersöre , % ,08 Vaasa Vasa , % ,08 Vöyri Vörå , % , ,00000 % ,08 Asukasluku / Invånarantal * = Maistraatti / Magistraten, Johtokuntaa nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen Ennaltaehkäisevän työn prosessi Toiminta-ajatus Onnettomuuksien ehkäisyllä tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on pienentää onnettomuuden todennäköisyyttä ja ennalta varautumalla vähentää onnettomuudesta aiheutuvia vahinkoja Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Toiminnalliset tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Pelastuslain 42 liittyvien ilmoitusten käsittelyprosessin tehostamiseen sekä tärkeillä pohjavesialueilla olevien maan-alaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastusvelvoitteen valvonnan seurantajärjestelmän kehittymiseen liittyvät toimenpiteet eivät kaikilta osin ole saatettu loppuun. Yritys- ja laitoskohteiden valvontasuunnitelman mukaiset tarkastukset ovat toteutuneet 94:sti vaikka vaatimus palvelutasopäätöksessä on 100 %. Muut tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Tavoitteena on, että onnettomuuksien määrä ja seuraukset suhteessa asukaslukuun vähenevät Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella Onnettomuuksien määrän kehitys / PRONTO Pelastustoimen resurssi- ja tehtävätilasto. Tiedot verrataan 5 edellisen vuoden keskiarvoon Tavoite on toteutunut. Onnettomuuksia (tehtävien kokonaismäärä) on alle keskiarvon. Palovahinkojen määrät ovat kaikissa ryhmissä paitsi metsäpaloissa (kuiva kesä) alle keskiarvon. Yli 11

235 Palvelutasopäätöksen (PTP -17) toimeenpanossa tarkastellaan onnettomuusehkäisyn prosessiin kohdistuvien vaatimusten ja toimintaympäristömuutoksien hallintaa seuraavista näkökulmista: Uusi palvelutasopäätös, organisointi, henkilöstöresurssit ja osaaminen. Päivitetään valvontasuunnitelma huomioiden muutokset toimintaympäristössä ja riskeissä, uudessa palvelutasopäätöksessä ja valtakunnallisessa ohjeistuksessa. Tarkastus- ja valvontatehtävät tehdään vahvistetun valvontasuunnitelman mukaisesti Päivitetään turvallisuusviestintäsuunnitelma huomioiden paikalliset riskit, uusi palvelutasopäätös ja valtakunnallinen strategia. Laaditaan turvallisuusviestinnän vuosikello jota toteutetaan suunnitelman mukaisesti Pelastusviranomainen osallistuu pelastustoimen asiantuntemusta vaativiin neuvonpitoihin, antaa lausunnot palvelutasopäätöksen mukaisesti ja osallistuu viranomaistarkastuksiin Palvelutasopäätöksen jalkauttamiseen liittyvät toimenpiteet liittyen organisointiin, henkilöstöresursseihin ja osaaminen Todetaan vuoden valvontasuunnitelman valmistuminen ja hyväksyminen sekä valvonnan tulokset huomioiden palvelutasopäätös. Todetaan turvallisuusviestintäsuunnitelman ja vuosikellon valmistumien sekä toteutunut viestintä huomioiden palvelutasopäätös Osallistuminen ao. neuvonpitoihin ja viranomaistarkastuksiin sekä lausuntojen antaminen valvontasuunnitelman edellyttämässä laajuudessa / PRONTO keskiarvon olevissa ryhmissä tehtävät liittyvät vahingontorjuntatehtäviin (ukkosmyrskyt) ja erilaisiin tarkistus ja varmistustehtäviin. ERHE tehtävät ovat alle keskiarvon (automaattisten paloilmoittimen erheelliset paloilmoitukset). Tavoite on toteutunut. Vuoden 2015 talousarviokäsittelyyn liittyvän päätöksenteon tueksi on selvitetty turvallisuuspalveluihin (onnettomuuksien ehkäisy) tarvittavaa työpanosta ja kustannuksia tavoitteena organisaation ja henkilöstörakenteen kehittäminen. Tavoite on pääosin toteutunut. Vuoden valvontasuunnitelma on hyväksytty ja toimitettu tiedoksi AVI:in. Valvontasuunnitelman mukaiset yleiset palotarkastukset yritys- ja laitoskohteissa ovat toteutuneet 94 %, asuinrakennuksissa 100 % ja omavalvontatoimenpiteet omavalvontakohteina olevissa pientaloissa 80 %. Muut tarkastukset ja asiantuntijapalvelut on toteutettu valvontasuunnitelman mukaisesti tarpeen mukaan, yhteensä 443 suoritetta. Vain yritys- ja laitoskohteiden tarkastukset eivät ihan ole toteutuneet tavoitteiden ja palvelutasopäätöksen mukaisesti. Tavoite on toteutunut. Turvallisuusviestintäsuunnitelma on päivitetty ja vuosikello laadittu jota on noudatettu. Turvallisuusviestintätilaisuuksilla on saavutettu 21 % alueen väestöstä. Median avulla on laskennallisesti saavutettu kuudella aiheella henkilöä. Tavoite on toteutunut. Pelastusviranomainen on toiminut asiassa palvelutasopäätöksen ja valvontasuunnitelman mukaisesti. Palotarkastusjärjestelmään on rekisteröity 298 suoritetta. 12

236 palvelutasopäätöksen ja valvontasuunnitelman edellyttämässä laajuudessa. Otetaan käyttöön omatoimisen varautumisen auditointimalli yritys- ja laitoskohteiden määräaikaisten palotarkastusten toimintamallina. Pilotoidaan pientalojen valvonnassa omavalvontamallia. Asiakirjavalvontaa tehostetaan kuvaamalla asiakirjojen käsittelyprosessit ja tarkastelemalla toimintamallit kriittisesti. Tehostetaan pelastuslain 42 mukaisten ilmoitusten käsittely pelastuslaitoksessa ohjeistamalla toimintamalli. Pelastuslain 42 velvoittaa muita viranomaisia salassapitosäännösten estämättä ilmoittamaan ilmeisestä palovaarasta tai muusta onnettomuusriskistä. Tärkeillä pohjavesialueilla olevien maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastusvelvoitteen valvonnan seurantajärjestelmä kehitetään edelleen yhteistyössä ympäristöviranomaisten ja kuntien kanssa. Palontutkintaa kehitetään Pohjanmaan pelastuslaitoksen laaditun palontutkintaohjeen mukaan. Seurataan valtakunnallisen palontutkintatyöryhmän - antamia ohjeita ja suosituksia. Todetaan onko auditointimalli käytössä yritys- ja laitoskohteiden pääsääntöisenä tarkastusmallina Todetaan onko omavalvontamalli käytössä pientalojen valvonnassa. Todetaan onko käsittelyprosessit kuvattu ja tarkastelu tehty. Todetaan pelastuslain 42 mukaisten ilmoitusten toimintamalli laitoksessa ohjeistettu. Seurantajärjestelmän kehittyminen. Todetaan onko noudatettu valtakunnallista sekä pelastuslaitoksen omia ohjeita palontutkintaselosteiden laadinnassa. Pelastuslaitosten verkoston palontutkintatyöryhmä - on antanut ohjeita neljästä eri teematutkinnasta vuodelle. Tavoite on toteutunut. Auditointimalli on käytössä yritys- ja laitoskohteiden tarkastuksissa. Tavoite on toteutunut. Omavalvontamalli on käytössä pientalojen valvonnassa. Suoritteet on raportoitu kohdassa tarkastus ja valvontatehtävät tehdään vahvistetun valvontasuunnitelman mukaisesti. Tavoite on toteutunut. Asiakirjojen käsittelyprosessit on kuvattu ja kriittinen tarkastelu suoritettu. Käsittelyprosessit eivät kuitenkaan kaikilta osin ole käytössä. Tavoite ei ole kokonaisuudessaan toteutunut. Projekti on käynnistetty. Alustava käsittelyprosessi kuvattu sekä ohjeita että lomakkeita valmistellaan. Työ jatkuu Tavoite ei kokonaisuudessaan ole toteutunut. Merlot palotarkastusohjelmaan on luotu (hankittu) karttasovellus jota hyödyntäen voidaan rekisteritietojen perusteella, jos ajantasaisia, paikallistaa tärkeillä pohjavesialueilla olevia maanalaisia öljysäiliöitä. Tietojen hyödyntäminen valvonnassa ohjeistetaan Tavoite on toteutunut. Vuoden aikana on tehty yhteensä 11 palontutkintaraporttia. Kolme näistä koskee tutkintaa, joissa henkilöitä on menehtynyt tulipaloissa, kaksi joissa on esiintynyt suuria omaisuusvahinkoja ja yksi jossa yksi henkilö on vahingoittunut vakavasti. Viisi tutkintaa liittyy 13

237 Tehostetaan poistumisturvallisuusselvitysten käsittelyä keskittämällä selvitysten käsittely nimetyille henkilöille ja prosessoimalla toimintamalli. Poistumisturvallisuusselvitys hoitolaitoksissa sekä palvelu- ja tukiasumisessa on laadittava ja toimitettava pelastusviranomaiselle mennessä tai päivitettävä 1.7. mennessä. Alueen pelastusviranomaisen arvioi poistumisturvallisuusselvityksen ja ryhtyy pelastuslain edellyttämiin toimenpiteisiin jos poistumisturvallisuus ei ole lakisääteisellä tasolla. Uudisrakentamisen valvonnassa huomioidaan erityisesti hoitolaitoksien sekä palvelu- ja tukiasumisen poistumisturvallisuusselvityksen laadinta siten, että kohteen poistumisturvallisuus on riittävä. Turvallisuus- ja varautumiskoulutusta järjestetään yritysten, laitosten ja taloyhtiöiden turvallisuushenkilöille. Poistumisturvallisuusselvitysten käsittelyn tehostuminen tavoitteen mukaisesti. Poistumisturvallisuusselvitysten laadintavelvoitteen huomioiminen uudisrakentamisessa. Mittarina käytetään palvelutasopäätöksen tavoitteiden toteutumista ja arviointikriteerinä koulutuksista saatua kirjallista palautetta. palontutkintatyöryhmän - antamiin teematutkintoihin. Tavoite on toteutunut. Poistumisturvallisuusselvitysten käsittelystä on laadittu prosessi (toimintakaavio) ja henkilöt on nimetty. Selvitykset käsitellään kaavion mukaisesti. Tavoite on toteutunut. Huomioidaan rakennusvalvonnan ja pelastusviranomaisen välisessä yhteistyössä niin, että ao. rakennusten suunnitellut turvallisuus järjestelyt täyttävät osaltaan myös pelastuslain vaatimukset. Tavoite on toteutunut: Yhteistyössä SPEK Pohjanmaan kanssa on järjestetty Asuinkiinteistön turvallisuuden peruskurssi ja jatkokurssi (suomen- ja ruotsinkielisenä), väestönsuojan hoitajan kurssi sekä pidetty asumisen turvallisuudesta infotilaisuus isännöitsijöille. Yhdessä Vaasan kaupungin henkilöstöpalveluiden kanssa on järjestetty 2 suomenkielistä ja 1 ruotsinkielinen infotilaisuus esimiehille turvallisuusjohtamisesta ja pelastussuunnitelmasta sekä 2 suomenkielistä ja 1 ruotsinkielinen koulutustilaisuus kriisiviestinnästä. Pelastussuunnitelmaan ja valmiussuunnitelmaan liittyviä neuvontatilaisuuksia kaupungin/kunnan toimialoille, yhdistyksille, yrityksille ja kouluille on pidetty useita. 14

238 Seurataan nuohouksen esiselvityshankkeen ja mahdollisen lainsäädäntöhankkeen etenemistä ja valmistellaan asiaa tarvittaessa johtokunnan päätöksentekoa varten. Nuohouksen esiselvityshankkeen etenemisen seuranta ja mahdolliset toimenpiteet. Tavoite on toteutunut. On seurattu nuohousta koskevan esiselvityshankkeen etenemistä. Esiselvitys on valmistunut ja SM on pyytänyt selvityksestä lausunnon mennessä. Johtokuntaa informoitiin asiassa jonka jälkeen lausuntoa on valmisteltu Varautumisen prosessi Toiminta-ajatus Varautumisella tarkoitetaan toimintaa, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen kaikissa turvallisuustiloissa, joita ovat normaaliolot, häiriötila ja poikkeusolot, sekä erityistilanteissa. Väestönsuojelu on ihmisten ja omaisuuden suojaamista ja pelastustoiminnan tehtävien hoitamista poikkeusoloissa sekä niihin varautumista. Varautumistoimenpiteitä ovat mm valmiussuunnittelu, etukäteisvalmistelut, koulutus sekä valmiusharjoitukset. Materiaalinen varautuminen tarkoittaa varautumista materiaalien saatavuusongelmiin. Valmiussuunnittelu on normaalioloissa tapahtuvaa varautumisen suunnittelua. Väestönsuojelu on ihmisten ja omaisuuden suojaamista ja pelastustoiminnan tehtävien hoitamista poikkeusoloissa sekä niihin varautumista. Varautumiseen liittyvien tehtävien osalta pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan kuntien valmiussuunnittelun tukemisesta ja laatia oman toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi suunnitelmia varautumisesta erilaisiin häiriötiloihin ja erityistilanteisiin. Lisäksi pelastuslaitos huolehtii väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteissa sekä siihen tarvittavasta hälytysjärjestelmästä Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Vuodelle asetetut tavoitteet on pääosiltaan saavutettu. Yhteistyö kuntien valmiussuunnittelun tukemiseksi jatkuu ja pelastuslaitoksen omien suunnitelmien päivitystyö on edelleen käynnissä. Muut tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Pelastuslaitos vahvistaa sopimuksella varautumisen /valmiussuunnittelun yhteistoimintaa kuntien kanssa Suunnitelmien määrää. Väestöhälyttimien toteuttamissuunnitelmaa jatketaan kiinteillä/liikuteltavilla laitteilla. Uusien hälyttimien hankinta ja asentaminen. On tuettu kuntia niiden valmiussuunnitelmien ja toimialakohtaisten valmiussuunnitelmien päivitystyössä. Työ jatkuu edelleen. Uusia väestöhälyttimiä on asennettu Mustasaareen (Lintuvuori) ja Oravaisiin. Lisäksi Vaasan Vaskiluodon vanha väestöhälytin on vaihdettu uuteen. Tarkistetaan ja päivitetään pelastuslaitoksen evakuointisuunnitelma. Pelastuslaitoksen valmiussuunnitelman tarkistaminen alueen Evakuointisuunnitelman tarkistus. Valmiussuunnitelman valmistuminen. Pelastuslaitoksen evakuointisuunnitelman tarkistus on tehty ja parhaillaan laaditaan suunnitelmaa sen päivittämiseksi. Pelastuslaitoksen 15

239 kuntien valmiussuunnittelun kontekstissa. valmiussuunnitelman tarkistaminen on vielä kesken. Työ jatkuu. Väestönsuojien käyttöönottotarkastuksia ja tilattuja määräaikaistarkastuksia on suoritettu sekä lausuntoja rakennusvalvontaviranomaisille on annettu Pelastustoiminnan prosessi Toiminta-ajatus Pelastuslaitos vastaa pelastustoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta, kun tulipalo, muu onnettomuus tai niiden uhka vaatii kiireellisiä toimenpiteitä ihmisen hengen tai terveyden omaisuuden tai ympäristön suojaamiseksi tai pelastamiseksi eivätkä toimenpiteet ole onnettomuuden tai sen uhan kohteeksi joutuneen omin toimin hoidettavissa tai kuulu muun viranomaisen tai organisaation hoidettavaksi Pelastuslain 32 :n mukaan pelastustoimintaan kuuluu: 1. hälytysten vastaanottaminen, 2. väestön varoittaminen, 3. uhkaavan onnettomuuden torjuminen, 4. onnettomuuden uhrien ja vaarassa olevien ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojaaminen ja pelastaminen, 5. tulipalojen sammuttaminen ja vahinkojen rajoittaminen, 6. em. mainittujen tehtäviin liittyvät johtamis, viestintä, huolto ja muut tukitoiminnat Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Toiminnalliset tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Pelastuslain 42 liittyvien ilmoitusten käsittelyprosessin tehostamiseen sekä tärkeillä pohjavesialueilla olevien maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastusvelvoitteen valvonnan seurantajärjestelmän kehittymiseen liittyvät toimenpiteet eivät kaikilta osin ole saatettu loppuun. Yritys- ja laitoskohteiden valvontasuunnitelman mukaiset tarkastukset ovat toteutuneet 94:sti vaikka vaatimus palvelutasopäätöksessä on 100 %. Muut tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Uuden palvelutasopäätöksen -17 jalkauttaminen koko pelastusalueen henkilöstölle. Palvelutasopäätöksen sisältö on tehty tunnetuksi. Aluepalopäälliköt ja asemaryhmien vastaavat tuntevat palvelutasopäätöksen sisällön. Pelastuslaitos seuraa ja reagoi toimintavalmiuden vaatimuksiin, lisäämällä henkilöstön toimintakyvyn ja osaamisen seurantaa Riskiruutujen I-III tehtävien tavoittamiseksi pelastusyksiköllä asetetaan tavoitteeksi 80%:a ja lisäksi pelastustoiminnan toimintavalmius toteutuu 80%:sesti kuitenkin siten, että molemmat tavoitteet toteutuvat PRONTO:n toimintavalmiusraportit. Ensimmäisen yksikön osalta toimintavalmiusaikatavoitteen täyttymisprosentti on 87 % (mitattu 1083 tehtävässä). Pelastustoiminnan toimintavalmiusaikatavoitteen täyttymisprosentti on 94 % (mitattu 595 tehtävässä). 16

240 vähintään 50%:sesti. Asemaluokituksella kohdennetaan talousarvion mukaisia henkilöstö-, materiaali- ja kalustoresurssien uusimista ja täydentämistä Pelastustoimen suunnitelmat tarkistetaan ja päivitetään tarvittaessa. Yleisötapahtumien pelastussuunnitelmat ja niihin liittyvät tarkastukset hoidetaan Yhteistoimintaa tilannekeskustilojen ja toiminnan osalta kehitetään sairaanhoitopiirin kanssa. Tilavaatimukset ja työjärjestys suunnitellaan vastaamaan häiriötilanteiden ja suuronnettomuuksien johtamisen tarpeita. Johtokeskuksen tilojen varaaminen suojatiloista, suunnitelma tilojen käyttöönotosta Seurataan ja osallistutaan MIRG -toimintaan valtakunnallisen ohjausryhmän ohjauksessa. Öljyntorjuntaa kehitetään erikseen laaditun / hyväksytyn suunnitelman mukaan Henkilöstön toimintakyvyn seuranta uudella FireFit - ohjelmalla. Asemaluokituksen laatiminen. Pelastustoimen suunnitelmat ja niiden ajankohtaisuus sekä sisältö. Merlot palotarkastusohjelman tilasto yleisötapahtumien pelastussuunnitelmien arvioinnista. Johtokeskuksen rakentaminen. Varaus ja suunnitelma tehty. MIRG-toimintaan osallistuminen. Suunnitelman mukaiset toimenpiteet. Riskiruutukohtaisesti tarkasteltuna toimintavalmiusaikatavoitteet (molemmat 50 %) eivät täyttyneet 7 eri riskiruudussa (kyseisissä ruuduissa 6-22 tehtävää). Tehtäviä yht. 634 eri riskiruudussa. FireFit ohjelma pelastussukellustyöhön osallistuvien osalta on saatu käyttöön koko alueella. Yhdenmukainen testaustoiminta koko henkilöstön osalta saadaan päätökseen aikataulusta edellä jo vuoden 2015 aikana. Vuonna 2012 laadittua asemaluokitusversiota (vrs. 1.3) on noudatettu kalustoresurssien osalta. Viisi eri suunnitelmapakettia on päivitetty tiettyjä suuria onnettomuuksia varten. Merlot palotarkastusohjelmaan on kirjattu 18 kpl yleisötapahtumien pelastussuunnitelmaa. Pelastuslaitoksen johtokeskus on rakennettu Vaasan paloasemalle. Käyttöönotto Tilat on varattu. Ohjausryhmän toimintaa on seurattu. Hankinnat ja koulutus on toteutettu voimassa olevan suunnitelman mukaisesti. Öljyntorjuntasuunnitelman päivitystyö on tehty vuoden aikana ja valmistuu hyväksyttäväksi Pelastustoimen tehtävät vuosittain Yhteensä Yhteensä Ensivaste- ja turvapuhelintoiminta Ensivastetoimintaa toteutettiin kaikissa pelastuslaitoksen jäsenkunnissa. Turvapuhelintoimintaan osallistuttiin Vaasassa, Närpiössä sekä Kaskisissa. 17

241 Ensivastetoimintaa jatketaan pelastustoimen ylläpitämänä osana ensihoitopalvelua ja sitä kehitetään yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. Toiminnan mahdollinen laajentaminen tarvekartoituksen perusteella yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. Henkilöstön ylläpito- ja täydennyskouluttaminen suunnitelmallisesti. Turvapuhelintoimintaa jatketaan osana ensihoitopalvelun sosiaali- ja terveydenhuollon päivystystoiminnan yhteistyötä sairaanhoitopiirin kanssa sovittavan toimintamallin mukaisesti. Tarvittaessa turvapuhelinhälytyksissä voidaan tukeutua myös pelastustoimen päivystysvalmiuteen. Ensihoidon palvelutasopäätös 2017 Riskianalyysit ja riskienhallinta Täydennyskoulutusryhmä Koulutuksen toteutuminen suunnitelmallisesti. Sopimuksen alainen toiminta toteutuu Vaasan kaupungin sekä alueen muiden kuntien kanssa. Toiminta jatkuu nykyisellään ja toteutunut sopimusten mukaisesti. Riskianalyysin pohjalta tarvetta uudelle yksikölle Kaskisessa. Keskustelua käyty ja resurssikartoitusta tehty paikallisesti, mutta riittäviä määriä henkilöresursseja ei löydy tässä vaiheessa. Kaupunki tietoinen tilanteesta. Toteutunut koulutussuunnitelman mukaisesti etelässä ja pohjoisessa, Heikommin keskisellä alueella. Toiminta jatkuu kuten aikaisemmin. Vähäkyrö liittynyt mukaan Vaasan sopimukseen keväällä. Turvapuhelintoimintaa kehitetään sisällöltään yhtenä keskeisenä yhteistyömuotona kuntien sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Palvelun tuottamiseen on varattu oikeat resurssit ja toimintatavat. Sopimuksen ja laatukriteereiden tarkistaminen. Toiminnan ja strategian sisäinen tarkistaminen. Palautekeskustelut keskeisten henkilöiden kanssa. Raportit asiakasmääristä, hälytystehtävistä ja huoltotehtävistä. Vaasan kaupungin sote:n kanssa sopimus ja laatukriteerit päivitetty. Palavereita ollut 3 kpl vuoden aikana. Toimintaa arvioitu sisäisesti aktiivisesti ja sitä jatketaan. Henkilöresurssit kohdillaan syyskaudesta lähtien. Kattavat raportit saatavissa. Asiakasmäärä koko alueella 670 kpl ja hälytystehtäviä koko alueella 1440 kpl. Ensivaste- ja turvapuhelintoimintojen tehtävämäärät Hallinnoitavat turva-puhelimet (koko alue) Turvapuhelintehtävät* Ensivastetoiminta * = turvapuhelintehtävissä huomioitu vain operatiiviset ambulanssin suorittamat tehtävät Pelastustoimen tulosalueen tuloksen toteutuminen Tarkoituksena on, että tulot riittävät palvelutasopäätöksen tason toiminnan toteuttamiseen. Menot ovat kuitenkin säästötoimista johtuen pienemmät kuin arvioitu. 18

242 Tilinpäätös 2013 Alkuperäinen Talousarviomuutokset talousarvio Muutettu talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot , , , , , ,64 Toimintatulot , , , , , ,56 Toimintakate , , , , , , Tulosalue: Ensihoitopalvelut Ensihoidon prosessi Toiminta-ajatus Pohjanmaan pelastuslaitos tuottaa laadukkaasti, potilasturvallisesti sekä tehokkaasti ensihoitopalvelut yhteistyössä Vaasan sairaanhoitopiirin kanssa. Ensihoitopalvelu pyrkii olemaan inhimillinen ja oppiva organisaatio sekä huomioi toimintaympäristön muutokset Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Pääsääntöisesti vuonna päästiin asetettuihin toiminnallisiin tavoitteisiin. Osa toiminnallisista tavoitteista on edelleen kesken. Muut tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Pohjanmaan pelastuslaitos toimii luotettavana ja laadukkaana ensihoitopalveluiden tuottajana, joka täyttää terveydenhuoltolain ja ensihoidon asetuksen toimijalle asettamat vaatimukset. Ensihoidon palvelutasopäätös 2017 Vshp hallitus / valtuusto arvio Palautteiden määrä asiakkailta, potilailta, sidosryhmiltä jne. Voimassa toistaiseksi. Ensihoitopalvelua jatketaan ja toimintaa ylläpidetään ja kehitetään yhteistoimintasopimuksen mukaisesti Vaasan sairaanhoitopiirin kanssa. Pyritään saamaan pelastuslaitoksen ensihoitopalvelu asteittain mukaan sairaanhoitopiirin potilasturvallisuus- ja laatujärjestelmään. Hyödynnetään aiempaa tehokkaammin sairaanhoitopiirin koulutus ja materiaalihankintapalveluita. Palvelurakennetta kehitetään tarvepohjaisesti ja kokonaishyödyn perusteella yhteistyössä sairaanhoitopiirin ja kuntien sote-yksiköiden kanssa. Tiivistetään yhteistyötä alueen muiden pelastuslaitosten ja ensihoitokeskuksien kanssa. Yhteistyö on sujuvaa ja aktiivista sidosryhmien sekä sopimuskumppaneiden välillä. Yhteistoimintasopimus liitteineen. Haipro haitta- ja potilasturvallisuusjärjestelmä. Sähköinen Love-tentti (turvallinen lääkehoito) Ensihoitokeskuksen koulutukset ja osaamisen arvioiminen. Keskitetty happi-, lääke- ja materiaalihankintapalvelut (VKS) Ensihoitopalvelun, erikoissairaanhoidon yksiköiden ja perusterveydenhuollon sekä sosiaalihuollon yksiköiden välinen yhteistyö. Pelastustoimen kumppanuusverkosto. Toteutuneet yhteiset tapaamiset alueen ensihoidon ja pelastustoimen kanssa. Yhteistyön toteutuminen muiden viranomaisten kanssa sekä Vshp valtuusto/hallitus tyytyväinen. Haipro-ilmoituksia vuonna yhteensä 15 kpl, joista 4 kpl teknisiä ongelmia. Tehtäviä ollut kpl. Negatiiviset palautteet suoraan asiakkailta noin 10 kpl. Yhteistoimintasopimus ja liitteet päivitetty. Toteutettu. Love-tentti toteutuu ad alkaen. Toteutunut koulutussuunnitelman mukaisesti Toteutuu kokonaisuudessaan 2013 alkaen. Ensihoitokeskus ohjaa ja käy dialogia perusterveydenhuollon yksiköiden kanssa tarvittaessa. Toteutunut 3 krt Toteutunut. Toteutunut. 19

243 Ylläpidetään ja vahvistetaan vallitseva henkilöstörakenne ja osaaminen. Kiinnitetään erityistä huomiota uusiin työntekijöihin. Pyritään ennakoimaan häiriötilanteet. Huomioidaan henkilöstön kuormittuminen ja reagoidaan mahdollisuuksien mukaan työyksiköitä vaihtaen. Opiskelijoille ja sijaisille annetaan hyvä työnantajakuva. Pyritään turvaamaan kilpailukyky alueella ja kansallisesti. mahdolliset yhteiset projektit. Henkilöstömäärä ja rakenne vastaavat toiminnan tavoitteita. Ensihoitoyksiköiden tehtäväsidonnaisuustieto. Opiskelijoiden harjoittelujaksojen volyymit. Onnistuminen rekrytoinnissa määrällisesti ja laadullisesti. Henkilöstömäärä vakiintunut sekä rakenne lähes tavoitteissa. Hoitotason ensihoitajia tarvitaan edelleen nostaa sisäisesti perustasolta. Seurataan aktiivisesti ja tilanne hallinnassa. Yksiköiden käyttöasteet hallinnassa. Syys- ja kevätkausi vilkas opiskelija-ajanjakso. Monet haluavat ensihoitopalveluun harjoittelemaan. Kesäsijaisten rekrytointi onnistunut kesällä - 65 hakijaa. Rekrytoinnin muu tarve ollut vähäistä. Ensihoitopalvelun tehtävämäärät * Ensihoitotoiminta * = Vuodesta 2013 luku ei ole suoraan vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa. Ensihoitopalvelu on laajentunut Mustasaareen, Maalahteen, Korsnäsiin ja Kristiinankaupunkiin. Isokyrö siirtyi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alaisuuteen Ensihoitopalvelujen tuloksen toteutuminen Yhteistoimintasopimus on laadittu siten, että Vaasan sairaanhoitopiiri kattaa toiminnasta ja investointihankinnoista aiheutuvat kustannukset, siltä osin kuin toiminnan omat tulot niitä ei kata. Tilinpäätös 2013 Alkuperäinen Talousarviomuutokset talousarvio Muutettu talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot , , , , , ,83 Toimintatulot , , , , , ,63 Toimintakate , , , , , ,46 20

244 8.4. Investointien toteutuminen Pelastustoimi ja öljyntorjunta Talousarvio Toteuma Poikkeama Tulot yhteensä , , ,25 Menot yhteensä , , ,53 Nettomeno , , ,28 Ensihoito Talousarvio Toteuma Poikkeama Tulot yhteensä ,00 0, ,00 Menot yhteensä , , ,82 Nettomeno , , ,18 Investoinnit yhteensä Talousarvio Toteuma Poikkeama Tulot yhteensä , , ,75 Menot yhteensä , , ,71 Nettomeno , , ,46 21

245 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 22

246 Liikelaitos Pohjanmaan pelastuslaitoksen tuloslaskelma Koko toiminta Liikevaihto , ,80 Liiketoiminnan muut tuotot , ,36 Tuet ja avustukset kunnalta 0, ,00 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,69 Palvelujen ostot , , , ,00 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,62 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,81 Muut henkilösivukulut , , , ,24 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,91 Vuokrakulut , ,81 Liiketoiminnan muut kulut , ,90 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,30 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,07 Muut rahoitustuotot 5,03 23,57 Kunnalle maksetut korkokulut 0,00 0,00 Muille maksetut korkokulut 0,00 0,00 Muut rahoituskulut -25, ,37-405, ,64 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,94 Pelastustoimi ja öljyvahinkojen torjunta Liikevaihto , ,63 Liiketoiminnan muut tuotot , ,45 Tuet ja avustukset kunnalta 0, ,00 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,02 Palvelujen ostot , , , ,94 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,52 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,46 Muut henkilösivukulut , , , ,55 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,08 Vuokrakulut , ,61 Liiketoiminnan muut kulut , ,28 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,62 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,07 Muut rahoitustuotot 0,00 19,81 Kunnalle maksetut korkokulut 0,00 0,00 Muille maksetut korkokulut 0,00 0,00 Muut rahoituskulut -25, ,34-405, ,88 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,50 Pelastustoimen tulosalue sisältää öljyntorjunnan sekä turvapuhelin- ja ensivastetoiminnan. 23

247 Ensihoitopalvelut Liikevaihto , ,17 Liiketoiminnan muut tuotot , ,91 Tuet ja avustukset kunnalta 0,00 0,00 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,67 Palvelujen ostot , , , ,06 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,10 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,35 Muut henkilösivukulut , , , ,69 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,83 Vuokrakulut , ,20 Liiketoiminnan muut kulut , ,62 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,68 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot 5,03 3,76 Kunnalle maksetut korkokulut Muut rahoituskulut 0,00 5,03 3,76 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,44 Liikelaitos Pohjanmaan pelastuslaitoksen rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,30 Poistot ja arvonalentumiset , ,91 Rahoitustuotot ja -kulut , ,64 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot , , , ,92 Investointien rahavirta Investointimenot , ,62 Rahoituosuudet investointimenoihin , ,23 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , ,46 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,46 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys muilta 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta , ,02 Saamisten muutos muilta , ,00 Korottomien velkojen muutos muilta , , , ,46 Rahoituksen rahavirta , ,46 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Yhdystilin saldo Saldo , ,13 Saldo , , , ,02 24

248 Liikelaitos Pohjanmaan pelastuslaitoksen taselaskelma VASTAAVAA 2013 A I II III C II PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,52 Aineellinen Rakennukset ,86 0,00 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,14 Koneet ja kuljetusvälineet , ,81 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0, , , ,76 Sijoitukset Muut saamiset 1 200, , , ,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,86 Saamiset kunnalta , ,13 Muut saamiset , ,92 Siirtosaamiset , , , ,26 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,54 VASTATTAVAA 2013 A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma , ,00 IV Edellisten tilikausien yli- / alijäämä V D II Pelastustoiminta 1) , ,17 Ensihoito ,44 0,00 Tilikauden yli- / alijäämä Pelastustoiminta 1) , ,50 Ensihoito , , , ,11 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Saadut ennakot ,87 0,00 Ostovelat , ,99 Muut velat , ,82 Siirtovelat , , , ,43 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,54 1) Pelastustoiminnan ylijäämä on yhteensä ,81. Tästä investointien rahoitusosuuksia ,21. Toiminnan ylijäämä vuoden lopussa on ,60. 25

249 LIITETIEDOT 26

250 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1. Arvostus- ja jaksotusperusteet sekä -menetelmät Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä rahoitusosuuksilla ja suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Alle euron hankinnat on kirjattu vuosikuluiksi. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Tuloslaskelman liitetiedot 2. Toimintatuotot toimialoittain Pelastustoimi , , ,51 Ensihoito , , ,87 Öljyntorjunta , , ,70 Turvapuhelintoiminta , , ,67 Ensivastetoiminta , , ,98 Muu maksullinen palvelutoiminta 0,00 0, ,35 Toimintatuotot yhteensä , , ,08 3. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Aineettomat oikeudet 4-5 vuotta tasapoisto % Muut pitkävaikutteiset menot 5-20 vuotta tasapoisto % Rakennukset 15 vuotta menojäännöspoisto 20 % Kiinteät rakenteet ja laitteet 15 vuotta menojäännöspoisto 20 % Poistonalainen irtain omaisuus 6-20 vuotta tasapoisto % Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle euron, on kirjattu vuosikuluksi. 27

251 4. Keskimääräisten poistojen ja investointien vastaavuus 2013 Keskimääräinen poisto , ,01 Keskimääräinen omahankintameno , ,09 Poikkeama , ,08 Poikkeama % -53,76-57,23 Vastikkeetta saadun irtaimen omaisuuden uusiminen korottaa omahankintamenon poistoja suuremmaksi. 5. Pysyvät vastaavat Pysyvien vastaavien hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Muut pitkä- Yhteensä Rakennukset Kiinteät raken- Koneet ja Ennakkomaksut Yhteensä vaikuttei- teet ja laitteet kalusto ja keskeneräiset set menot hankinnat Poistamaton hankintameno , ,52 0, , , , ,76 Lisäykset tilikauden aikana 0,00 0, ,67 0, ,04 0, ,71 Rahoitusosuudet tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 0, ,00 0, ,00 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 0, ,43 0, ,43 Siirrot erien välillä 0,00 0,00 0,00 0, , ,81 0,00 Tilikauden poisto , , , , ,16 0, ,40 Arvonalentumiset ja niiden palautukset Poistamaton hankintameno , , , , ,07 0, ,64 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo , , , , ,07 0, ,64 Pysyvien vastaavien sijoituksetet Jvk-, muut laina- ja muut saamiset Saamiset muut Yhteensä yhteisöt Hankintameno , ,00 Lisäykset 0,00 0,00 Vähennykset 0,00 0,00 Hankintameno , ,00 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo , ,00 6. Vaihtuvien vastaavien saamiset saman konsernin yhteisöiltä 2013 Saamiset tytäryhteisöiltä Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 897, ,52 Saamiset kuntyhtymiltä Lyhytaikaiset Myyntisaamiset , ,58 Siirtosaamiset 0, ,58 28

252 7. Siirtosaamiset 2013 Lyhytaikaiset Ennakkomaksut 3 561, ,77 Muut siirtosaamiset , , , ,35 8. Oma pääoma 2013 Peruspääoma , ,00 Muutokset tilikaudella 0,00 0,00 Peruspääoma , ,00 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,31 Vähennys/lisäys tilikaudella , ,86 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,17 Tilikauden yli-/alijäämä , ,86 Siirto edellisten tilikausien yli-/alijäämään , ,86 Tilikauden yli-/alijäämä , ,94 Tilikauden yli-/alijäämä , ,94 Oma pääoma yhteensä , ,11 9. Velat saman konsernin yhtiöille 2013 Lyhytaikaiset Saadut ennakot Kuntayhtymille ,87 0,00 Ostovelat Tytäryhteisöille 1 772, ,14 Kuntyhtymille 159, ,25 Siirtovelat Kuntayhtymille 0, , Siirtovelat 2013 Lyhytaikaiset Lomapalkkajaksotukset , ,92 Henkilösivukulut , ,08 Muut siirtovelat , , , ,62 29

253 11. Henkilöstö 2013 Palkat ja palkkiot , ,62 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,81 Muut henkilösivukulut , ,81 Yhteensä tuloslaskelman mukaan , ,24 Määrä Vakituiset Määräaikaiset Sivutoimiset Yhteensä Toiminta-alue 1 Isokyrö, Laihia, Mustasaari ja Vaasa muutokset Toiminta-alue 2 Pedersöre, Uusikaarlepyy, Vöyri, Kaskinen, Kristiinankaupunki, Korsnäs, Maalahti ja Närpiö muutokset Ensihoitopalvelut muutokset Tukitoiminnot muutokset Yhteensä muutokset Yhteensä Käytetyt kirjanpitokirjat Tilinpäätös Päiväkirja Pääkirja Myyntireskontra Ostoreskontra Maksuliikenne Pysyvät vastaavat Palkkakirjanpito nidottu sähköinen arkistointi mikrokortit sähköinen arkistointi sähköinen arkistointi sähköinen arkistointi atk-tuloste sähköinen arkistointi 30

254 Liikelaitos Pohjanmaan pelastuslaitoksen johtokunta ja pelastusjohtaja Vaasa, Anita Niemi-Iilahti, pj Harri Hyvönen Timo Onnela Meri Markkanen Nicklas Pärus Sebastian Ingves Olli Uotinen Annika Nyfors Carola Bengs-Lattunen Sture Skinnar Carola Backholm Olav Sjögård Torbjörn Lang Anders Svahn Tapio Nyysti, vpj Heikki Latva-Nikkola Leena Tulimaa Helena Nurmikoski Stefan Asplund Robert Grönblom Terttu Harakka Heikki Pienimäki Mauno Hölsö Päivi Komsi Gunnar Backlund Gustav Rönnqvist Guy Käcko Eivor Back Karita Ohlis Sigfrid Hannus Tero Mäki pelastusjohtaja 31

255 TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Olemme tarkastaneet tilinpäätöksen Vaasa, BDO Audiator Oy Ab JHTT yhteisö Minna Ainasvuori JHTT 32

256 SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus 1 Toimitilajohtajan katsaus 2 2 Vaasan Talotoimi liikelaitoksen hallinto Hallinto ja tilivelvollisuus Organisaatio Henkilöstö 4 3 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Vasan Talotoimi-liikelaitoksen rahoituksellinen asema Kiinteistöomaisuuden arvon säilyttäminen Rakennusten arvojen ja korjausvelan kehitys Vaasan Talotoimi liikelaitoksen peruspääoman muutokset Vaasan Talotoimi liikelaitoksen hallinnassa olevat toimitilat 6 4 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä 6 5 Sisäisen valvonnan järjestäminen ja riskienhallinta 7 6 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja tunnusluvut 7 7 Toiminnan rahoitus ja tunnusluvut 10 8 Tase ja tunnusluvut 12 9 Tilikauden tuloksen käsittely 13 Talousarvion toteutuminen 10 Talousarvion toteutuminen Tavoitteiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Investointien toteutuminen 17 Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Tuloslaskelma 20 Rahoituslaskelma 21 Tase 22 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 24 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 24 Tasetta koskevat liitetiedot 25 Vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 27 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 27 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 28 1

257 1. Toimitilajohtajan katsaus Vaasan Talotoimen taloudellinen tulos vuonna oli tappiollinen, -194 t, mutta valtuustoon nähden sitova käyttötalouden tavoite oli hyvä suhteessa budjetoituun tavoitteeseen, joka ylitettiin 1,5 milj. eurolla. Tilikauden alijäämä aiheutuu yksinomaan poistosuunnitelman muutoksesta, jota ei oltu budjetissa huomioitu. Poistot olivat kokonaisuudessaan 2,2 milj. budjetoitua suuremmat. Vuonna investointiohjelma oli huomattavasti pienempi kuin muutamana edellisenä vuonna. Vuonna talonrakennusinvestoinnit olivat yhteensä 10,0 milj., joihin saatiin valtion investointiavustuksia yhteensä 0,465 milj.. Nettoinvestointien määräksi muodostui 9,4 milj., joista uudisrakentamisen osuus oli 3,0 milj. ja peruskorjauksien 6,4 milj.. Vaasan Talotoimi on useita vuosia osallistunut alansa valtakunnallisiin vertailututkimuksiin. Nämä erilaiset vertailututkimukset toimivat yhtenä toimitilavarallisuuden johtamisen välineenä. Talotoimi on mukana mm. seuraavissa vertailuissa: asiakastyytyväisyys, tilankäytön tehokkuus, kiinteistöjen käyttökustannukset, rakennusten kunto ja korjausvelka sekä sisäisten vuokrien taso. Vuoden aikana on saatu tulokset seuraavista vertailututkimuksista: korjausvelkaindeksi 2013 ja Tilainfo sisäiset vuokrat. Vuonna julkaistussa valtakunnallisessa vertailussa Vaasan omistaman rakennuskannan suhteellinen korjausvelka vuoden 2013 lopussa oli vertailukaupunkien pienin. Korjausvelalla kuvataan rakennuskannan taloudellista tilaa. Korjausvelan määrään voidaan vaikuttaa oikea-aikaisten peruskorjausinvestointien kautta sekä myymällä/purkamalla huonokuntoista rakennuskantaa. Tilinpäätöksessä korjausvelka oli 31,0 milj. euroa (85,9 /m²). Tilainfo oli järjestyksessään 4. vuokravertailu (v. 2004, 2006, 2010 ja ) ja vertailu osoitti, että vuokrien laskentatapa ja määrittely on selvästi yhtenäistynyt. Sisäisten vuokrien vertailu toteutettiin 17 kaupungin kesken. Pääomavuokra oli keski-määrin 7-9 /m²/kk ilman maanvuokraa, Vaasassa pääomavuokra oli 3,64 /m²/kk. Ylläpitovuokran sisällössä on paljon eroja kaupungeittain, ja siksi ylläpitovuokran vaihteluväli on suuri. Bruttovuokran vaihteluväli 7,5-14 /m²/kk välillä, johtuen pääomavuokran määrityksestä ja ylläpitovuokran sisällöstä. Bruttovuokran keskiarvo oli 11,41 /m²/kk, Vaasassa bruttovuokran määrä oli vertailun pienin 7,48 /m²/kk. Vertailututkimus osoitti, että valtakunnallisella tasolla vuokrajärjestelmää ei vielä täysin tunnisteta koko kaupunkitason omaisuuden hallinnan ja tilojen käytön johtamisjärjestelmänä. Vuoden aikana saatiin päätökseen sisäisten vuokrien laskentaperiaatteiden uudistustyö, jonka merkittävimmät muutokset ovat siirtyminen vuokrien tasausjärjestelmästä kohdekohtaiseen vuokran määritykseen sekä pääomavuokran laskentaperiaatteiden muutos. Sisäisten vuokrien laskentaperiaatteiden uudistaminen on käsitelty ja hyväksytty Vaasan Talotoimen johtokunnassa 7.5. sekä Vaasan kaupunginhallituksessa Uudet sisäiset vuokrat astuvat voimaan Huomioitavaa on, että muutos ei lisää kaupungin ulkoisia menoja, vaan sen vaikutus näkyy kaupunki konsernin sisäisessä laskennassa. Vaasan Talotoimessa on kaupungin käyttötalouden säästötoimenpiteiden mukaisesti vähennetty henkilötyövuosia vuosittain. Vuonna henkilötyövuosia kertyi yhteensä 99,6 (2013: 105,5 ja 2012: 105,7). Per Strömman Toimitilajohtaja 2

258 2. Vaasan Talotoimi liikelaitoksen hallinto 2.1 Hallinto ja tilivelvollisuus Vaasan Talotoimi liikelaitoksen johtokuntaan kuuluu yhdeksän jäsentä. Varsinaiset jäsenet Puolue Varajäsenet Puolue Johanna Ahopelto, pj. KOK Salla Rundgren KOK Pasi Keskinen, vpj. KESK Pekka Heinola VAS Kaj Smeds SFP Roy Syring SFP Nina Stubb SFP Elisabet Rantschkoff SFP Peter Remahl KOK Katariina Pukkila-Palmunen KOK Kai Kleemola SDP Helinä Jyrkiäinen SDP Maarit Kujala SDP Kristian Toikka SDP Kullervo Ketolainen PS Risto Dufva PS Pirjo Hokkanen KD Tomi Kaunismäki KD Johtokunta on kokoontunut vuoden aikana kymmenen kertaa ja käsitellyt 65 pykälää. Kaupunginhallituksen edustajana johtokunnassa on toiminut Mauri Ollila (PS) ja hänen varahenkilönään Ville Jussila (PS). Teknisen toimen toimialajohtaja Markku Järvelä ja teknisen toimen lakimies Sebastian Rönnlund ovat osallistuneet kokouksiin mahdollisuuksien mukaan. Esittelijänä on toiminut toimitilajohtaja ja sihteerinä toimistopäällikkö. Vaasan Talotoimi liikelaitoksessa tilivelvollisia ovat johtokunnan jäsenet sekä toimitilajohtaja. 2.2.Organisaatio 3

259 2.3 Henkilöstö Henkilökunnan määrä Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä Nettomuutokset Henkilökunnan jakaantuminen toiminnoittain on esitetty liitetiedoissa. Henkilötyövuosia kertyi vuonna yhteensä 99,6 (vuonna 2013: 105,5). Henkilöstökulujen kokonaissumma vuonna oli ,03 euroa sisältäen investointeihin aktivoidun osuuden (vuonna 2013: ,41 ). Henkilötyövuosien vähentyminen on ollut mahdollista koko organisaatiota koskevien töiden ja tehtävien uudelleen järjestelyillä sekä siirtämällä joidenkin avoimien vakanssien täyttämistä. Vuoden aikana eläkkeelle siirtyi viisi henkilöä. Poissaoloja (sairaus/työ- ja vapaa-ajan tapaturmat) oli keskimäärin 12,5 päivää/henkilö (vuonna : 13,6 pvää/hlö). Työtapaturmien osuus poissaoloista oli 2,9 päivää/henkilöä (vuonna 2013: 1,2 pvää/hlö). 3. Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa 3.1. Vaasan Talotoimi -liikelaitoksen rahoituksellinen asema Vaasan Talotoimen rahoituksellinen asema on edelleen heikko, vaikka korottoman velan määrä kaupungille pieneni vuonna. Yhdystilin saldo oli ,0 milj. euroa ( ,6 milj. euroa). Vuonna investointiohjelma oli huomattavasti pienempi kuin muutamana edellisenä vuonna. Tämä vaikutti osaltaan positiiviseen muutokseen yhdystilin saldossa. Suurimmat tekijät olivat toiminnan rahavirta 10,0 milj. ja investointien -9,5 milj.. Lisäksi kaupungin sijoitus peruspääomaan oli n. 3,1 milj. euroa. Sisäisten vuokrien laskentaperiaatteiden uudistustyö oli jo vuoden 2013 tavoitteena, mutta uudistusta jouduttiin kesäkuussa 2013 lykkäämään vuodella eteenpäin Vaasan Talotoimesta riippumattomista syistä. Kuluvan vuoden aikana sisäisten vuokrien laskentaperiaatteiden uudistaminen on käsitelty ja hyväksytty Vaasan Talotoimen johtokunnassa 7.5. sekä Vaasan kaupunginhallituksessa Uudet vuokrat astuvat voimaan Uudistuksen merkittävimmät muutokset ovat siirtyminen vuokrien tasausjärjestelmästä kohdekohtaiseen vuokran määritykseen sekä pääomavuokran laskentaperiaatteiden muutos. Uusien laskentaperiaatteiden ansiosta Vaasan Talotoimi liikelaitoksella on mahdollisuus noudattaa yhtä toiminnan perusperiaatetta: peruskorjausinvestointien omarahoitusta pitkällä aikavälillä. Suurin osa Talotoimen tuloista koostuu sisäisistä vuokrista, ja tämän vuoksi on tärkeää, että sisäisten vuokrien sisältämästä pääomavuokran osuudesta riittää rahoitus vuotuisiin peruskorjausinvestointeihin Kiinteistöomaisuuden arvon säilyttäminen Kaupungin toimitilavarallisuuden johtamisstrategian mukaan omaisuutta tulee hoitaa siten, että sen arvo säilyy. Kiinteistöomaisuuden kuntoa voidaan mitata korjausvelalla. Korjausvelka vuoden lopussa oli 31,0 milj. euroa eli 85,9 /m². Verrattuna vuoteen 2013 korjausvelan määrä kasvoi 3,1 milj. euroa. Korjausvelan määrään voidaan vaikuttaa ainoastaan oikea-aikaisilla peruskorjausinvestoinneilla sekä myymällä/purkamalla huonokuntoista rakennuskantaa. 4

260 3.3. Rakennusten arvojen ja korjausvelan kehitys 3.4. Vaasan Talotoimi liikelaitoksen peruspääoman muutokset Vaasan Talotoimen peruspääoman nettomuutos kasvatti peruspääomaa 3,1 milj. eurolla. Vaasan kaupunki rahoittaa uudisrakennusinvestoinnit peruspääoman sijoituksilla Talotoimeen. Talotoimi maksoi kaupungille peruspääoman sijoituksesta tuottoa 3 % avaavan taseen mukaisesta peruspääomasta vähennettynä kaupungin rahoittamien tilinpäätöshetkellä keskeneräisten hankkeiden arvolla. Vuonna maksettu korko oli 4,7 milj. euroa. 5

261 3.5. Vaasan Talotoimi liikelaitoksen hallinnassa olevat toimitilat Vaasan Talotoimella oli vuoden lopussa hallinnassaan toimitiloja yhteensä hum². Näistä tiloista kaupungin oman palvelutuotannon käytössä oli noin 88 %, ulosvuokrattuja tiloja noin 8 % ja noin 4 % muita tiloja (mm. vapaat tilat, vuokralle kelpaamattomat tilat). Vuonna merkittävin lisäys tilakantaan oli Purolan päiväkodin uudisrakennukset (yhteensä hum²). Talotoimen hallinnassa olevia kohteita purettiin vuoden aikaa noin hum². Ulkoavuokrattujen tilojen osalta nettovähennys oli hum². Vaasan Talotoimessa siirryttiin vuonna sisäisen vuokrausjärjestelmän vahvistamisen myötä käyttämään pääasiallisena tilakäsitteenä huonealoja (hum²) huoneistoalojen (htm²) sijasta. Tilakäsitteen muutos pienentää koko tilakantaa noin 5 prosentilla. Rakennuskohtaisesti muutos voi olla >< kuin 5 %. Hallinnassa olevien tilojen käytön raportointia on myös muutettu siten, että vuoden osalta rakennusten yhteiskäyttö- ja tekniset tilat sisältyvät joko kaupungin omassa käytössä oleviin tiloihin tai ulosvuokrattuihin tiloihin. Aikaisemmin yhteiskäyttö- ja tekniset tilat sisältyivät muihin tiloihin. Yhteiskäyttö- ja teknisten tilojen osuus on noin hum². TP 2013 (htm²) TP (hum²) Hallinnassa oleva tilakanta Omat tilat Ulkoa vuokratut tilat Hallinnassa olevat tilat yhteensä Hallinnassa olevien tilojen käyttö Kaupungin omassa käytössä olevat tilat Ulosvuokratut tilat Muut tilat (mm. vapaat, epäkurantit) Tilat yhteensä Kaupungin sisäiset vuokratulot /m 2 /kk 7,61 7,26 Kaupungin ulkoiset vuokratulot /m 2 /kk 6,97 6,35 Ulkoa vuokrattujen tilojen menot /m 2 /kk 8,27 9,94 Sekä tilakäsitteen muutoksella että yhteiskäyttö- ja teknisten tilojen raportoinnilla on vaikutus myös vuokrauksen neliöhintoihin. Tästä syystä vuoden 2013 ja tiedot eivät ole vertailukelpoisia keskenään. 4. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Talotoimen perustehtävänä on kaupungin omistaman rakennus- ja tilakannan laadukas kiinteistönpito. Kiinteistönpitoon sisältyy mm. kiinteistön ylläpidon tuottaminen, toimitilojen vuokraaminen ja isännöinti sekä erillisinvestointien rakennuttaminen. Kaupungin palvelutuotannon tarvitsemat toimitilat tuotetaan omasta tilakannasta tai ulkoa vuokratuista tiloista. Merkittävä osa kiinteistönpidon kustannuksista muodostuu menoeristä, joiden hinnankorotuksiin ei pystytä vaikuttamaan. Tällaisia menoja ovat mm. kaukolämpö, sähkölämmitys, kiinteistösähkö, vesi ja jätevesi. Toisaalta taas ennakoimatonta kustannusten nousua voidaan minimoida pitkäaikaisilla sopimuksilla mm. jätehuolto, ulkoalueiden kunnossapito. Toimitilatehokkuuden kasvattaminen ja toimitilojen monikäyttöisyyden lisääminen ovat Vaasan kaupungin keskeisiä tavoitteita. Mitä tehokkaammin jatkossa pystytään hyödyntämään olemassa olevaa omaa rakennuskantaa ja vähentämään ulkovuokrattuja toimitiloja, sitä suurempaa taloudel- 6

262 lista etua saavutetaan. Lähivuosina joudutaan myös etsimään uudenlaisia rahoitusratkaisuja toimitilahankinnan osalta. Myös tämä kehitys tuo muutoksia jatkossa Talotoimen toimintaan niin rakennuttamiseen kuin kiinteistöjen ylläpitoon sekä talouteen. Uusien sisäisten vuokrien laskentaperiaatteiden yhtenä keskeisenä tavoitteena on myös, että kaupungin toimialat hahmottavat käyttämistään toimitiloista aiheutuvat aidot kustannukset. Tämä puolestaan osaltaan kannustaa ja ohjaa toimialoja tilankäytön tehostamiseen. Uuteen kohdekohtaiseen vuokraan siirtymisen kautta ohjataan toimialoja kriittiseen investointihankkeiden kustannusten tarkasteluun sekä selkeytetään kaupungin toimitilakantaan liittyviä vastuukysymyksiä ja päätöksentekoprosessia. 5. Sisäisen valvonnan järjestäminen ja riskienhallinta Riskienhallinta ja sisäinen valvonta on yksi Vaasan Talotoimi -liikelaitoksen toiminnan painopisteistä ja strategisista tavoitteista. Talotoimen vuosittainen riskienhallintaprosessi noudattaa vuonna 2009 hyväksyttyä Talotoimen omaa riskienhallintapolitiikkaa. Riskienarviointi on osa organisaation sisäistä valvontaa. Talotoimessa riskienhallinnan prosessi pohjautuu Vaasan kaupungin riskienhallintapolitiikkaan sekä omaan vuonna 2009 määriteltyyn riskienhallintapolitiikkaan. Vuoden 2013 aikana Talotoimi oli mukana teknisessä toimessa toteutetussa kehittämishankkeessa, jossa toteutettiin toimialan yhteinen riskikartoitusmalli. Tätä mallia on edelleen noudatettu vuoden arvioinnissa. Sisäisen valvonnan järjestämisestä ja sen asianmukaisuudesta ja riittävyydestä vastaa Vaasan kaupungissa kaupunginhallitus. Tämän lisäksi Vaasan Talotoimi liikelaitoksen johtokunnalla on vastuu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Vaasan Talotoimessa toimitilajohtaja vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamisesta koko organisaation osalta. Sisäisen valvonnan tavoitteena on saada kohtuullinen varmuus siitä, että organisaatiolle asetetut tavoitteet saavutetaan. Sisäinen valvonta ei ole erillinen prosessi vaan se on Talotoimessa yhdistetty osaksi normaalia jokapäiväistä toimintaa ja se vaikuttaa organisaation jokaisella tasolla. Sisäisen valvonnan järjestäminen ja sen tilan arviointi perustuu COSO -viitekehikkoon, jota pidetään yleispätevänä sisäisen valvonnan käsitemallina. Sisäisen valvonnan raportissa vuodelta arvioitiin valvonnan toteutuminen. Raportissa todettiin, että mm. edelleen vuoden aikana taloudellista valvontaa on hankaloittanut ongelmat liittyen kaupungin kirjanpitojärjestelmän käyttöönottoon. Myös Talotoimen omaan toiminnanohjausjärjestelmään saatiin tietoja sisäänluettua vasta loppuvuodesta. Huolimatta siitä, että tulospalkkiosopimuksia ei Vaasan kaupungissa edelleenkään tehdä, Talotoimessa laaditaan totuttuun tapaan yhteinen tuloskortti vuosittain, josta tulosyksiköt soveltavat omiin yksikköihinsä sopivat toimenpiteet, mittarit ja tavoitteet. Sisäistä valvontaa kehitetään edelleen Talotoimessa johdonmukaisesti osana jokapäiväistä organisaatio-ohjausta. Vaasan Talotoimi liikelaitoksen riskienhallinta ja riskienhallintasuunnitelma 2015 raportissa riskien kartoituksessa nousi esiin kaksi tuntuvaa riskiä: sisäilmastotaso/normikuntoisten rakennusten kelpoisuus ja henkilöstöriskeistä vakavat työtapaturmat. Talotoimen riskit ovat pääasiassa pysyneet samoina vuodesta Riskeihin vastataan tapauskohtaisesti joko välttämällä, pienentämällä, jakamalla tai kantamalla. Olennaista on riskien tunnistaminen ja että niiden hallinta on osa Talotoimen jokapäiväistä toimintaa. 6. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja tunnusluvut Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Liikelaitoksen tuloslaskelmassa esitetään kaupungin ulkopuolelta sekä kaupungin muilta yksiköiltä saadut tuotot ja niille maksetut kulut. 7

263 Talotoimen tuotot olivat yhteensä 33,5 milj. euroa, josta liikevaihdon osuus oli 33,0 milj. euroa. Liikevaihdosta 90 % muodostui sisäisistä vuokratuotoista. Tilikauden tilinpäätöksessä on oikaistu tilikaudella 2013 virheellisesti liian pienenä käsitellyt rakennusten poistot. Oikaisu koskee Vaasan Talotoimi -liikelaitoksen rakennuksia, joiden menojäännöspoisto poistosuunnitelman mukaan on 5 %. Tilikauden tilinpäätöksessä on rakennusten tasearvoihin tehty ,48 euron vähennys ja vastaava oikaisu on merkitty Edellisten tilikausien ylijäämään. Taseen, tuloslaskelman ja rahoituslaskelman vertailutietoja on muutettu vastaavasti Muutos Muutos -% Toimintatuotot ,2 % Materiaalit ja palvelut ,4 % Henkilöstökulut ,4 % Poistot ja arvonalennukset ,05 % Vuokrakulut ,6 % Liiketoiminnan muut kulut ,30 % Rahoitustuotot ja -kulut ,6 % 8

264 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot 20 4 Tuet ja avustukset kunnalta 0 7 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Muut kertaluonteiset poistot 0 0 Vuokrat Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 0 0 Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut 0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % 2,68 3,77 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 2,69 3,08 Voitto, % -0,59 1,48 Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Muille maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Sijoitettu korollinen vieras pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Lainat kunnalta + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Voitto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto) 9

265 7. Toiminnan rahoitus ja tunnusluvut Rahoituslaskelmaan kootaan liikelaitoksen kaikki rahanlähteet ja rahankäyttö tilikauden aikana. Rahoituslaskelma kuvaan tilikauden liiketapahtumien vaikutusta liikelaitoksen rahavaroihin. Liikelaitoksen rahavarat sisältyvät kaupungin varoihin ja keskinäistä saatavaa/velkaa seurataan yhdystilin avulla. Toiminnan rahavirta vuonna oli 10,0 milj. euroa. Toiminnan rahavirta osoittaa, missä määrin Vaasan Talotoimi pystyy tilikauden aikana toimintansa kautta tuottamaan rahavaroja toimintaedellytysten säilyttämiseen, peruspääoman korvauksen maksamiseen, peruskorjausinvestointien toteuttamiseen ja mahdollisiin ulkopuolisten lainojen takaisinmaksuun. Investointien rahavirta oli 9,5 milj. euroa. Investointien rahavirta osoittaa sen rahavarojen käytön, jonka Vaasan Talotoimi käyttää palvelutuotannon edellytyksien järjestämiseen ja tulevan rahavirran kerryttämiseksi pitkällä aikavälillä. Summa sisältää kaupungin rahoittaman uudisinvestointien ja muiden pääoman sijoitusten osuuden 3,6 milj. euroa. Toiminnan ja investointien rahavirta oli yhteensä 0,5 milj. euroa ylijäämäinen. Ylijäämä osoittaa, että investointimenot kokonaisuudessaan olivat toiminnan rahavirtaa pienemmät vuonna. Rahoituksen rahavirta oli 0,5 milj. euroa. Rahoituksen rahavirta osoittaa antolaina- ja muiden saamisten, toimeksiantojen varojen ja pääomien sekä oman ja vieraan pääoman muutokset tilikauden aikana. Kaupunki sijoitti peruspääoman sijoituksena Talotoimeen vuonna 3,1 milj. euroa. Korottoman lainan määrä Vaasan kaupungilta pieneni 2,6 milj.. 10

266 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Korvaus peruspääomasta Rahoitustuotot ja -kulut Muut tulorahoituksen oikaisuerät 5 11 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot 0 0 Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 14 0 Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muilta Antolainasaamisten vähennys 0 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta -5-1 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos 0 0 Yhdystilin saldo Saldo Saldo RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 105,55 54,60 11

267 8. Tase ja tunnusluvut Tase kuvaa liikelaitoksen tilinpäätöspäivän mukaista taloudellista asemaa. Tase sisältää liikelaitoksen omaisuus- ja pääomaerät tilikauden lopussa. Rakennusten osalta nettomuutos vähensi tasearvoa 0,6 milj. euroa. Keskeneräisistä talonrakennushankkeista vuonna valmistui Savilahden koulu, Purolan päiväkoti ja Opistotalon muutostyöt. Talotoimen oma pääoma kasvoi 2,9 milj. eurolla. Omaan pääomaan sisältyvä peruspääoma lisääntyi 3,1 milj. euroa. Vieras pääoma pieneni 3,3 milj. euroa. VASTAAVAA 2013 VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Muut pitkävaikutteiset menot Edellisten tilikausien yli- / alijäämä Ennakkomaksut ja keskeneräiset hank Tilikauden yli- / alijäämä VIERAS PÄÄOMA Aineelliset hyödykkeet Pitkäaikainen Maa- ja vesialueet Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Rakennukset Koneet ja kalusto Lyhytaikainen Ennakkomaksut ja keskeneräiset hank Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Saadut ennakot 5 1 Sijoitukset Ostovelat Korottomat velat kunnalta Osakkeet ja osuudet Muut velat Muut saamiset Siirtovelat VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Pitkäaikaiset saamiset Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Siirtosaamiset Muut saamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuus, % 87,83 86,14 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 70,80 80,94 Kertynyt ylijäämä, Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / ( Koko pääoma - Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Kertynyt ylijäämä = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 12

268 9. Tilikauden tuloksen käsittely Johtokunta esittää, että tilikauden tulos ,71 euroa siirretään tilikauden yli-/alijäämä -tilille. 13

269 10. Talousarvion toteutuminen Vaasan Talotoimen johtokunta on vahvistanut vuoden talousarvion, joka on kaupunginvaltuuston hyväksymän talousarvion mukainen Tavoitteiden toteutuminen Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Tavoite TA Muutokset Yhteensä Toteuma Ero Korvaus peruspääomasta Liikeylijäämä ilman poistoja Investoinnit * *Talonrakennusinvestoinnit Päätökset talousarviomuutoksista vuoden aikana - Kaupunginvaltuusto hyväksyi investointien käyttösuunnitelman, jossa talonrakennushankkeiden käyttämättä jäänyttä rahoitusta siirrettiin vuodelta 2013 vuodelle yhteensä ja investointien takuukorjaukset rahoitus poistettiin. - Valtuusto hyväksyi euron lisämäärärahan seuraavasti: Bölen koulu ja päiväkoti , keskustan uusi terveysasema ja Hietalahden jalkapallostadion Toiminnalliset tavoitteet Lyhyen aikavälin tavoitteet ja mittarit määritellään Talotoimessa vuosittain tulosyksikkökohtaisesti tuloskorttien avulla. Tavoitteet ja mittarit johdetaan Vaasan Talotoimen strategisista tavoitteista. Vuoden painopistealueet olivat: Painopisteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Kustannustehokkaasti tuotetut turvalliset ja terveelliset toimitilat Ylläpitomenot / m² Ylläpitomenot : noin 3,75 /m²/kk Kiinteistöomaisuuden arvon säilyttäminen Osaava motivoitunut henkilöstö Korjausvelkaindeksin muutos Korjausvelka : 31,0 milj., 87,5 /m² Korjausvelan muutos 2013->: +3,1 milj., +9,2 /m² Työyhteisökyselyn tulos Työyhteisökyselyn kokonaiskeskiarvo : 3,45 (2011: 3,72) Talotoimessa erityisenä painopisteenä on koko kaupungin mukainen tavoite parantaa toimitilojen tehokasta käyttöä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan yhteistyötä erityisesti kaupungin ylimmän johdon kanssa. Uusien sisäisten vuokrien laskentaperiaatteiden vaikutukset sisäisiin vuokriin tulee ohjaamaan osaltaan toimitilojen tehokasta käyttöä. Uudistus astuu voimaan vuoden 2015 alusta. 14

270 10.2. Käyttötalouden toteutuminen Käyttötalous- ja tuloslaskelmaosat sisältävät Talotoimen sisäiset tulot ja menot talousarvion ja toteuman vertailtavuuden varmistamiseksi. Alkuperäinen talousarvio Muutettu talousarvio Toteuma Poikkeama Toimintamenot ,00 0, , , ,50 Toimintatulot ,00 0, , , ,13 Toimintakate ,00 0, , , , Tuloslaskelmaosan toteutuminen Talousarviomuutokset TULOSLASKELMA Alkuperäinen Talousarviomuutokset talousarvio Muutettu talousarvio Toteuma Poikkeama Poikkeama -% Liikevaihto ,00 0, , , ,76-0,1 % Valmistus omaan käyttöön ,00 0, , , ,93 31,6 % Liiketoiminnan muut tuotot 1 900,00 0, , , ,96 967,2 % Tuet ja avustukset kunnalta ,00 0, ,00 0, ,00-100,0 % Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,00 0, , , ,11-12,0 % Palvelujen ostot ,00 0, , , ,04 6,3 % Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,00 0, , , ,25-13,8 % Henkilösivukulut Eläkekulut ,00 0, , , ,83-6,5 % Muut henkilösivukulut ,00 0, , , ,81-14,7 % Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,00 0, , , ,10 27,5 % Kertaluonteiset poistot Vuokrakulut ,00 0, , , ,47-2,9 % Liiketoiminnan muut kulut ,00 0, , , ,07-37,4 % Liikeylijäämä ,00 0, , , ,47-14,2 % Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot Muille maksetut korkokulut , , , ,54 Korvaus peruspääomasta ,00 0, , , ,00-1,7 % Muut rahoituskulut 0,00-302,78-302,78 Tilikauden ylijäämä+ (alijäämä-) ,00 0, , , ,71-141,5 % Talotoimen henkilöstökuluista aktivoitiin talorakennuskohteiden hankintamenoon 0,15 milj. euroa budjetoitua enemmän. Liikevaihtoon sisältyvät kaupungin sisäisten vuokrien vuokratuotot toteutuivat lähes budjetoidun mukaisesti. Toimintakuluissa kokonaisuudessaan syntyi säästöä budjetoituun määrään nähden 1,3 milj. euroa. Materiaalien ja palveluiden toteuma oli yhteensä 10,2 milj. euroa. Toteutuneet kustannukset alittivat budjetoidun 0,5 milj. eurolla. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden osalta toteuma oli merkittävästi budjetoitua pienempi (-12 %). Säästöt aineissa, tarvikkeissa ja tavaroissa muodostuivat pääasiassa energiakuluista. Kaukolämpökustannukset olivat 0,5 milj. euroa budjetoitua pienemmät. Kiinteistösähkön osalta säästö oli 0,2 milj. euroa. Henkilöstökuluissa budjettiin nähden syntyi säästöä n johtuen pääosin henkilövaihdoksista joiden tilalle ei ole palkattu uusia. Lisäksi lomapalkkavelka sivukuluineen pieneni henkilövaihdoksien myötä n Tilikauden tilinpäätöksessä on oikaistu tilikaudella 2013 virheellisesti liian pienenä käsitellyt rakennusten poistot. Oikaisu koskee Vaasan Talotoimi -liikelaitoksen rakennuksia, joiden menojäännöspoisto poistosuunnitelman mukaan on 5 %. Tilikauden tilinpäätöksessä on rakennusten tasearvoihin tehty ,48 euron vähennys ja vastaava oikaisu on merkitty Edellisten tilikausien ylijäämään. Taseen, tuloslaskelman ja rahoituslaskelman vertailutietoja on muutettu vastaavasti. Näin ollen poistojen suurta kasvua ei ollut myöskään tiedossa vuoden budjettia laatiessa. 15

271 10.4 Rahoitusosan toteutuminen Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteuma Poikkeama Talousarvion rahoitusosan toteutumisvertailu Toiminta ja investoinnit Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) ,00 0, , , ,47 Poistot ja arvonalentumiset ,00 0, , , ,10 Korvaus peruspääomasta ,00 0, , , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut ,00 0, , , ,76 Muut tulorahoituksen oikaisuerät 0,00 0,00 0, , ,03 Rahoitusjäämä ,00 0, , , ,42 Investointien rahavirta Investointimenot , , , , ,35 Rahoitusosuudet investointeihin 0, , ,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0, , ,51 Kaupungin rahoitettavat (netto) , , , , ,07 Toiminnan ja investointien rahavirta , , , , ,21 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset kunnalta 0,00 0,00 0,00 0,00 Antolainasaamisten lisäykset muilta 0,00 0,00 0, , ,00 Antolainasaamisten vähennykset 0,00 0,00 0,00 0,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0,00 0,00 0, , ,96 Oman pääoman muutokset 0,00 0,00 0, , ,93 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta 0,00 0,00 0,00 0,00 Saamisten muutos muilta 0,00 0,00 0, , ,04 Korottomien velkojen muutos kunnalta 0,00 0,00 0, , ,49 Korottomien velkojen muutos muilta 0,00 0,00 0, , ,72 Rahoituksen rahavirta 0,00 0,00 0, , ,28 Rahavarojen muutos , , , , ,93 Yhdystilin saldo Saldo ,75 Saldo , ,49 Toiminnan rahavirta vuonna oli 1,5 milj. talousarviota korkeampi. Poikkeama selittyy budjetoitua paremmalla toimintakatteella. Toiminnan ja investointien rahavirta yhteensä oli n. 2,4 milj. euroa budjetoitua parempi. Investointien rahavirtojen poikkeamat suhteessa budjetoituun on selvitetty kappaleessa Investointien toteutuminen. 16

272 10.5 Investointien toteutuminen Vaasan kaupungissa liikelaitoksilla sitovana investointimäärärahana on valtuuston myöntämä kokonaismääräraha. Kuitenkin niin, että talonrakennusinvestoinneissa rahoituksen sitovuus on hanketasolla. INVESTOINTIOSA Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteuma Poikkeama Tulot 8026 Vähänkyrön terveysasema, valtionosuus AVI 0,00 0,00 0, , , Tervajoen koulu, valtionosuus OKM 0,00 0,00 0, , , Tervajoen koulu, valtionosuus AVI 0,00 0,00 0, , , Käyttöomaisuuden myynnit 0,00 0,00 0, , ,51 Tulot yhteensä 0,00 0,00 0, , ,51 Menot Uudisrakennuskohteet 8019 Bölen koulu ja päiväkoti 0, , ,00 0, , Purolan päiväkoti , , , , , Vähänkyrön terveysasema , , , , , Tervajoen koulu , , , , , Uusi terveysasema 0, , ,00 0, ,00 Yhteensä , , , , ,82 Peruskorjauskohteet 8014 Opistotalon muutostyöt/keskusvaraston kehittämishanke 0, , , ,65-510, VAO, Sepänkylänt pk loppuunsaattaminen , , , , , Savilahden koulu ja Vähänkyrön koulukeskus , , , , , Rakennusten peruskorjaus ,00 0, , , ,08 Yhteensä , , , , ,89 Kohteet, joissa sekä uudisrakentamista että peruskorjausta 8024 Nummen koulun laajennus , , , , , Mussor skola , , , , , Hietalahden jalkapallostadion 0, , , , ,23 Yhteensä , , , , ,64 Talonrakennusinvestointimenot yhteensä , , , , , Koneet ja laitteet ,00 0, ,00 0, ,00 Menot yhteensä , , , , ,35 Kaikki investoinnit netto , , , , ,86 Investointitulot Investointien rahoitusosuuksia kirjattiin 0,465 milj. euroa. Erä koostui Vähänkyrön terveysasemalle AVI:n myöntämästä valtionavustuksesta sosiaali- ja terveydenhuollon sisäilma- ja kosteusvauriohankkeeseen yhteensä , josta kirjattiin vuodelle ja loput kirjataan vuodelle Tervajoen koululle myönnettiin OKM:n sisäilma- ja kosteusvauriohanke avustusta yhteensä , josta kirjattiin vuodelle. Samalla hankkeella rakennettavalle päiväkodin osuudelle myönnettiin myös OKM:n avustusta , josta vuodelle kirjattiin Lisäksi AVI myönsi Tervajoen koululle valtionavustusta , josta kirjattiin vuodelle. Investointimenot Talotoimen talonrakennushankkeisiin oli vuonna varattu rahoitusta yhteensä 14,0 milj. euroa, josta uudisrakentamisen osuus oli 6,8 milj. ja peruskorjauksen 7,2 milj.. Muihin investointeihin oli varattu yhteensä 0,03 milj. euroa. Investointien osalta kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden vaihteessa olevien keskeneräisten talonrakennuskohteiden uudelleenbudjetoitavaksi summaksi 0,479 milj. euroa. Tämän lisäksi valtuusto hyväksyi ,75 milj. euron lisämäärärahan Bölen koulu ja päiväkoti (0,05 milj. ), keskustan uusi terveysasema (0,1 milj. ) ja Hietalahden jalkapallostadion (0,6 milj. ) hankkeille. Talonrakennus menojen toteuma oli yhteensä 10 milj. euroa, josta uudisrakentamisen osuus oli 3,6 milj. euroa ja peruskorjauksen osuus 6,4 milj.. Muita investointimenoja ei toteutunut. 17

273 Budjetoiduista investointirahoituksesta jäi käyttämättä 4,0 milj. euroa. Suurin poikkeama (1,4 milj. euroa) koostui Tervajoen koulu hankkeesta, joka viivästyi hieman alkuperäisestä aikataulusta suunnitelmien muuttumisen ja tarkentamisen vuoksi. Vähänkyrön terveysasemasta rahoitusta jäi käyttämättä 0,6 milj., Hietalahden jalkapallostadionista sekä vuonna valmistuneesta Purolan päiväkodista jäi molemmista rahoitusta käyttämättä 0,5 milj.. Myös vuonna valmistuneesta Savilahden koulu hankkeesta rahoitusta jäi n. 0,4 milj. käyttämättä. Talonrakennushankkeista Bölen koulu ja päiväkoti, Tervajoen koulu, Nummen koulun laajennus, Mussor skola, VAO:n Sepänkyläntie peruskorjauksen loppuunsaattaminen, Vähänkyrön terveysasema, keskustan uusi terveysasema ja Hietalahden jalkapallostadion jatkuvat vuonna

274 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 19

275 VAASAN TALOTOIMI TULOSLASKELMA Liikevaihto , ,88 Valmistus omaan käyttöön , ,00 Liiketoiminnan muut tuotot , ,63 Tuet ja avustukset kunnalta 0, ,38 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,73 Palvelujen ostot , , , ,50 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,01 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,71 Muut henkilösivukulut , , , ,54 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,38 Muut kertaluonteiset poistot 0,00-2,5 Vuokrakulut , ,64 Liiketoiminnan muut kulut , ,96 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,37 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 0,00 Muille maksetut korkokulut , ,76 Korvaus peruspääomasta , ,00 Muut rahoituskulut -302, ,24-273, ,56 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,81 20

276 VAASAN TALOTOIMI RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,37 Poistot ja arvonalentumiset , ,88 Korvaus peruspääomasta , ,00 Rahoitustuotot ja - kulut , ,56 Muut tulorahoituksen korjauserät 4 922, ,35 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot 0, ,42 0, ,04 Investointien rahavirta Investointimenot , ,74 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,14 0, ,74 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,70 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muilta , ,94 Antolainasaamisten vähennys muilta 0, ,00 0, ,94 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 0, ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta , , , ,04 Oman pääoman muutokset , ,34 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos muilta , ,46 Korottomien velkojen muutos kunnalta , ,17 Korottomien velkojen muutos muilta , , , ,26 Rahoituksen rahavirta , ,70 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Yhdystilin saldo Saldo , ,24 Saldo , , , ,17 21

277 VASTAAVAA 2013 A I II III C II PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot , ,76 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0, , , ,38 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,00 Rakennukset , ,22 Koneet ja kalusto 9 626, ,47 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,65 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,15 Muut saamiset , , , ,58 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut pitkäaikaiset saamiset , ,59 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,47 Muut saamiset , ,32 Siirtosaamiset 0, , , ,77 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,97 VASTATTAVAA 2013 A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma , ,44 II Edellisten tilikausien yli- / alijäämä , ,27 IV Tilikauden yli- / alijäämä , , , ,52 D I II VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , , , ,12 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 5 211, ,96 Saadut ennakot 4 525, ,66 Ostovelat , ,78 Korottomat velat kunnalta , ,24 Muut velat , ,63 Siirtovelat , , , ,33 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,97 22

278 LIITETIEDOT 23

279 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. ARVOSTUS- JA JAKSOTUSPERIAATTEET JA MENETELMÄT Pysyvät vastaavat Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä rahoitusosuuksilla ja suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginvaltuuston hyväksytyn poistosuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Alle euron hankinnat on kirjattu vuosikuluiksi. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien osakkeet ja sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Saamisten arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Oikaisut edellisen tilikauden tietoihin Edellisen tilikauden laskelmat on muutettu vastaamaan kuluneen tilikauden ryhmittelyä. Aikaisempia tilikausia koskevan virheen käsittely tilinpäätöksessä Tilikauden tilinpäätöksessä on oikaistu tilikaudella 2013 virheellisesti liian pienenä käsitellyt rakennusten poistot. Oikaisu koskee rakennuksia, joiden menojäännöspoisto poistosuunnitelman mukaan on 5 %. Tilikauden tilinpäätöksessä on rakennusten tasearvoihin tehty ,48 euron vähennys ja vastaava oikaisu on merkitty Edellisten tilikausien ylijäämään. Taseen, tuloslaskelman ja rahoituslaskelman vertailutietoja on muutettu vastaavasti. TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT 2. LIIKETOIMINNAN TOIMINTATUOTOT Toimintatuotot 2013 Vuokratuotot, kaupungin yksiköt , ,37 Vuokratuotot, ulkoiset asiakkaat , ,40 Tilaustyöt , ,87 Sisäiset siirrot , ,00 Muut tuotot , ,25 Yhteensä , ,89 3. SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN PERUSTEISTA Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät: Aineettomat oikeudet 5-20 vuotta tasapoisto Liikearvo 2-5 vuotta tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 2-5 vuotta tasapoisto Rakennukset vuotta tasapoisto, menojäännöspoisto 5-20 % Kiinteät rakenteet ja laitteet vuotta tasapoisto, menojäännöspoisto 10-25% Poistonalainen irtain omaisuus 5-20 vuotta tasapoisto 24

280 4. KESKIMÄÄRÄISTEN POISTOJEN JA INVESTOINTIEN VASTAAVUUS Ilman peruspääoman sijoitusta Peruspääoman sijoitus huomioitu Keskimääräinen poisto , , , ,11 Keskimääräinen omahankintameno , , , ,49 Poikkeama , , , ,38 Poikkeama % -51,78-60,03-13,37-33,46 Talotoimen hallinnassa olevan rakennusomaisuuden korjausvelka oli vuoden lopussa 31,0 milj. euroa, jotta korjausvelka pysyisi pitkällä aika välillä samalla tasolla, on olemassa olevaa rakennuskantaa peruskorjattava vuosittain noin milj. eurolla. TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 5. PYSYVÄT VASTAAVAT Pysyvien vastaavien hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Muut pitkä- Ennakkomaksut Yhteensä Maa- ja vesi- Rakennukset Koneet ja Ennakkomaksut Yhteensä vaikuttei- ja keskeneräiset alueet kalusto ja keskeneräiset set menot hankinnat hankinnat Poistamaton hankintameno , , , , , , , ,63 Lisäykset tilikauden aikana , , , , , ,62 Rahoitusosuudet tilikauden aikana , ,00 Vähennykset tilikauden aikana , , ,57 Siirrot erien välillä , , , , , ,38 Tilikauden poisto , , , , ,58 Arvonalentumiset ja niiden palautukset 0,00 0,00 Poistamaton hankintameno ,27 0, , , , , , ,72 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo ,27 0, , , , , , ,72 Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Jvk-, muut laina- ja muut saamiset Osakkeet/ Osakkeet auut osakkeet Yhteensä Saamiset YOteensä tytäryhteisöt Omistusyht. ja osuudet tytäryoteisöt yhteisöt Hankintameno , , , , , ,43 Lisäykset 0, , ,00 VäOennykset -33,97-33,97 0,00 Hankintameno , , , , , ,43 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo , , , , , ,43 6. VAIHTUVAT VASTAAVAT VAIHTUVIEN VASTAAVIEN SAAMISET SAMAN KONSERNIN YHTEISÖILTÄ Lyhytaikaiset saamiset 2013 Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 0, ,58 Siirtosaamiset 8 746, ,98 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset 385, ,08 25

281 7. OMA PÄÄOMA 2013 Peruspääoma , ,10 Lisäykset , ,34 Vähennykset Peruspääoma , ,44 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,40 Lisäys/vähennys tilikauden aikana , ,87 Edellisen tilikauden virheen oikaisu ,46 0,00 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,27 Tilikauden yli-/alijäämä , ,87 Siirto edellisten tilikausien yli-/alijäämään , ,87 Tilikauden yli-/alijäämä , ,27 Tilikauden yli-/alijäämä , ,27 Oma pääoma yhteensä , ,98 8. VELAT SAMAN KONSERNIN YHTEISÖILTÄ Lyhytaikainen vieras pääoma 2013 Velat tytäryhteisöille Velat kuntayhtymille Ostovelat , ,86 Siirtovelat 4 737,06 0,00 Ostovelat 0, ,50 9. PITKÄAIKAINEN VIERASPÄÄOMA, JOKA ERÄÄNTYY MYÖHEMMIN KUIN 5 VUODEN KULUTTUA 2013 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , , SIIRTOVELAT 2013 Siirtyvät korot 3 848, ,53 Lomapalkkajaksotukset , ,11 Henkilösivukulut , ,58 Siirtovelat/ostolaskut 1 319, ,71 Tuloennakot ja muut lyhyt aik , ,13 Yhteensä , ,06 26

282 VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT 11. ARVONLISÄVERON PALAUTUSVASTUU 2013 Arvonlisäveron palautusvastuu 5 315, , PERUSTAMISHANKKEIDEN VALTIONOSUUDEN PALAUTUSVASTUU 2013 Perustamishankkeiden valtionosuuden palautusvastuu , , TULOSPALKKION MÄÄRÄ Tulospalkkion määrä vuodelta 2013 on sopimuksen mukaan ,00 euroa. HENKILÖSTÖÄ JA TILINTARKASTAJAN PALKKIOITA KOSKEVAT LIITETIEDOT 14. HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ TULOSYKSIKÖITTÄIN Henkilöstön määrä Vakinaiset Osaaikaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä Kiinteistöhallinto Rakennuttaminen Rakennustekniikka Talotekniikka Kiinteistönhoito Yhteensä HENKILÖSTÖKULUT Henkilöstökulut 2013 Palkat ja palkkiot , ,01 Eläkekulut , ,71 Muut henkilösivukulut , ,82 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan , ,54 Aktivoidut palkat , ,14 Aktivoidut eläkekulut , ,37 Aktivoidut muut henk. sivukulut , ,36 Henkilöstökulut, joita aktivoitu pysyviin vastaaviin , ,87 Henkilöstökulut yhteensä , , TILINTARKASTAJAN PALKKIOT 2013 Muut palkkiot 0,0 518,50 27

283 KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT Tilinpäätös sidottu Päiväkirja sähköinen arkistointi Pääkirja mikrokortit Myyntireskontra sähköinen arkistointi Ostoreskontra sähköinen arkistointi Pysyvät vastaavat atk-tuloste Palkkakirjanpito sähköinen arkistointi 28

284 VAASAN TALOTOIMEN JOHTOKUNNAN JA VAASAN TALOTOIMEN TOIMITILAJOHTAJAN ALLEKIRJOITUKSET Vaasassa / 2015 Per Strömman Toimitilajohtaja TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Olemme tarkastaneet tilinpäätöksen Vaasassa / 2015 BDO Audiator Oy JHTT yhteisö Minna Ainasvuori JHTT 29

285 VAASAN SATAMA -LIIKELAITOS Tilinpäätös Vaasan Satama -liikelaitoksen johtokunnan hyväksymä

286 SISÄLLYSLUETTELO SATAMAJOHTAJAN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS HALLINTO Vaasan Satama -liikelaitoksen organisaatio ja tilivelvolliset 2 Vaasan Satama -liikelaitoksen johtokunta 2 Henkilöstö 3 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 3 1 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen 5 Investointiosa Rahoitusosa Käyttötalousosa SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä 5 ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ 6 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY 6 TILIKAUDEN TOIMINTA JA TALOUS Tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma ja tunnusluvut 7 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja tunnusluvut 8 Tase ja tunnusluvut Tasetarkastelu ja tunnusluvut 9 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma 10 Rahoituslaskelma 11 Tase 12 LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 13 Tuloslaskelman liitetiedot 13 Taseen liitetiedot 14 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 15 Käytetyt kirjanpitokirjat 16 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS 17 TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 17

287 SATAMAJOHTAJAN KATSAUS Vaasan Sataman tavaravolyymi oli vuonna jälleen nousujohteinen. Tavaravolyymi nousi edellisvuoteen verrattuna 7 %. Suurimmat nousuun vaikuttaneet tuotteet olivat kivihiili, öljy, metallituotteet, paperi, vilja, eläinten rehu, ja energiateollisuuden komponentit. Kivihiili ja öljytuotteet olivat edelleen määrältään sataman suurimmat tavaralajit. Kivihiilen osuus sataman kokonaisvolyymistä oli 31 % ja öljytuotteiden 29 %. Sataman kokonaisvolyymi vuonna oli 1,58 miljoonaa tonnia, josta viennin osuus tonnia, joka on noin 18 % kokonaisvolyymistä. Vienti lisääntyi 2 prosenttiyksikköä edellisvuoteen verrattuna. TEN-T-statuksen kannalta vuosi oli loistava, sillä vaadittu 1,5 miljoonaa tonnia ylittyi reilusti ( t). Yli 1,5 miljoonan tonnin vuotuinen volyymi takaa sataman näkyvyyden EU:n kartalla. Merkittävimmät, määrällisesti eniten kasvaneet vientiartikkelit olivat seuraavat: Alueen metalli- ja energiateollisuuden erityyppiset komponentit tonnia, +82 %, vilja tonnia, +132 %, Tärkeimpien tuontiartikkeleiden nousijat olivat paperi tonnia, +19 %, metallit/metalliseokset tonnia, +61 %, kivihiili tonnia, +18 %, eläinten rehu tonnia, +12 % ja öljytuotteet tonnia, +4 %. Vuoden aikana satamassa kävi 620 alusta. Risteilyaluksia ei Vaasassa kuluneen vuoden aikana vieraillut. Wasa Express kävi satamassa 391 kertaa, lisäystä edellisvuoteen 2 %. Alus kuljetti rahtia yli tonnia. +4 %. Rahti kulki rekan, irtoperävaunujen ja kasettien kuljettamina. Wasaline:n rahdin osuus koko sataman tavaravolyymistä on n. 17 %. Matkustajia vuoden aikana kulki yli henkilöä. Lisäystä edellisvuoteen n. 4 %. Henkilöautoja linjalla kuljetettiin kappaletta. Vaasan meriväylän syventämisestä 11 metriin on aloitettu neuvottelut Liikenneviraton kanssa. Syventäminen palvelisi ensisijaisesti hiili-, öljy-, ja bulk-kuljetuksia. Syynä on alusten kulkusyvyyden kasvattaminen suuremman lastikapasiteetin saavuttamiseksi. Suunnittelun mitoitusaluksena on käytetty bulk-alusta, jonka mitat ovat seuraavat: Pituus: 200 m, leveys: 29 m, syväys 11 m ja kantavuus (kuollut paino) tonnia. Tämä mahdollistaisi yli kaksi kertaa suuremmat yksikkökuljetukset, joilla on välittömät positiiviset vaikutukset, niin luontoon, kuin myös kuljetuskustannuksiin. Rahtisataman kenttäalueella suoritettiin vuoden aikana useita parannuksia pitkien ja raskaiden komponenttien kuljetusten mahdollistamiseksi. Rahtisataman kentän, lähes metrin suuruisia korkeuseroja tasattiin, tielinjauksia oikaistiin, jotta yli 60 metriä pitkät kuljetusyksiköt pääsevät ongelmitta ulos satama-alueelta. Korjaukset jouduttiin suorittamaan pikaisesti, sillä Kristiinankaupungin ja Vähänkyrön tuulivoimaloiden komponentit oli päätetty kuljettaa Vaasan Sataman kautta. Kuljetuspäätös perustui sataman toimivaan erikoiskomponenttien käsittelyn hallintaan, joka puolestaan perustuu riittävään ja monipuoliseen nostokapasiteettiin, sekä varastointialueisiin. Vaasan kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan Vaasan ja Uumajan yhteissataman, Kvarkenports Ltd:n perustamisen. Kvarkenports Ltd:n omistavat Vaasan ja Uumajan kaupungit (50-50 %). Yhteissatama aloitti toimintansa toimitusjohtaja Matti Eskon johdolla. Yhteissataman perustaminen oli merkittävä tapahtuma, sillä maailmassa on ainoastaan yksi vastaava satamafuusio tapahtunut yli valtion rajojen. Ensimmäinen yhdistyminen tapahtui Ruotsin Malmön ja Tanskan Kööpenhaminan välillä. Yhteissataman perustaminen osoittaa vahvaa sitoutumista kehittämään ja ylläpitämään Vaasan ja Uumajan satamia. Yhteistyö vahvistaa edelleen E12 väylän merkitystä itä- ja länsisuuntaisessa kuljetuskäytävässä, jossa kaupunkien yhteisesti omistama NLC Ferry Oy toimii loistavana tavaroiden ja matkustajien kuljetuslinkkinä. Satamien yhdistäminen toi, niin Vaasan, kuin Uumajan satamat vahvasti EU:n kartalle, joka puolestaan antaa tulevaisuudessa hyvät edellytykset hakea EU-tukea infraan liittyvään suunnitteluun, sekä investointeihin. Näissä merkeissä haluan esittää lämpimät kiitokset kuluneista vuosista sataman henkilökunnalle, yhteistyökumppaneille ja asiakkaillemme, sekä toivottaa myötätuulta uudelle satamayhtiölle ja sen koko henkilökunnalle. Teijo Seppelin satamajohtaja Vaasan Satama -liikelaitos Sivu 1

288 HALLINTO Vaasan Satama -liikelaitos toimii kaupunginhallituksen alaisena kunnallisena liikelaitoksena, jonka tehtävänä on hallita satama-aluetta sekä hoitaa ja kehittää satamaa ja satamaliikennettä. TOIMINTA-AJATUS Vaasan Satama auttaa yrityksiä lisäämään kilpailukykyään palvelemalla raskasta ja projektiteollisuutta tarjoamalla satamapalveluja kannattavasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti. Visio Vaasan Satama Laadukas joustavan palvelun täsmäsatama. Vaasan satamasta kehittyy vuoteen 2015 mennessä valtakunnallisesti keskeinen raskasta ja projektiteollisuutta palveleva, tehokas ja moderni täsmäsatama TILIVELVOLLISET Vaasan Satamassa tilivelvollisia ovat Vaasan Satama -liikelaitoksen johtokunnan jäsenet sekä satamajohtaja. VAASAN SATAMA -LIIKELAITOKSEN ORGANISAATIO VAASAN SATAMA LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA Vaasan Satama liikelaitoksella on kaupunginhallituksen alainen johtokunta, johon kuuluu 9 kaupunginvaltuuston toimikauttaan vastaavaksi ajaksi valitsemaa jäsentä ja varajäsentä. Kertomusvuoden aikana johtokunta kokoontui 8 kertaa. Johtokunnassa asioiden esittelijänä toimi satamajohtaja Teijo Seppelin ja johtokunnan sihteerinä Tiina Lahtinen. Johtokunta osallistui Suomen Satamaliiton Satamapäiville Kotkassa. Johtokunta tutustui toimintaan satamassa, joka sijaitsee kahden eri valtion alueella, opintomatkallaan Copenhagen Malmö Port Ab yhtiöön Vaasan Satama -liikelaitos Sivu 2

289 Vaasan Satama -liikelaitoksen johtokunnan jäsenet Varsinainen jäsen Varajäsen Ahonpää Markku PJ Tammi Pirkko Mäkinen Pekka VPJ Käkelä Iivari Hamberg Satu Nordgren Benita Törnroos Mikael Pellfolk Göran Möuts Jan-Erik Jungerstam Dick Munkki Marianne Pukkila-Palmunen Katariina Jokinen Susanna Wallius Hannu Suni Risto Ö Mikael Hietamäki Tea Leppäkorpi Minna Kh:n edustaja Ahlnäs Anna-Lena HENKILÖSTÖ Vakinaisen henkilökunnan kpl määrä Henkilötyövuodet 13,5 13,3 13,99 14,32 13,97 HTV Henkilökunnan keski-ikä ,9 48,9 47,46 47,57 48,86 vuotta Sairauslomia 5,4 11,4 7,7 1,93 9,5 pv/työntekijä Tapaturmia kpl Koulutus 3,4 1,7 1,23 2,43 1,75 pv/työntekijä Koulutuksen kustannukset Kesätyöntekijöitä Vaasan Satamassa oli 2 henkilöä, kumpikin satamatoiminnan alueella. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Vuosi oli Vaasan Satamassa kiireinen ja toiminnallisesti merkittävä. Tilastollisesti tarkasteltuna sataman liikenteessä oli jonkin verran kasvua verrattuna edelliseen vuoteen ja kokonaistonnimäärä tavaraliikenteen osalta ylsi lähes 1,6 miljoonaan tonniin. Kivihiilen, rehutuotteiden ja öljyn kuljetukset kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna. Myös matkustajaliikenteen osalta saavutettiin kasvua matkustajamäärällä. Turvallisuuteen liittyvien asioiden osalta oli Vaasan Satamalle merkittävä vuosi. Turvallisuuteen liittyviin asioihin kiinnitettiin erityistä huomiota ja harjoituksia järjestettiin sekä sataman sisäisesti, että viranomaisten kanssa yhteistyönä. Toiminnallisesti merkittävimpänä harjoituksena voidaan mainita Vaasan Sataman toimesta järjestetty öljysataman pelastusharjoitus, jossa harjoiteltiin toimintaa mahdollisen öljyvuodon varalle. Tämä harjoitus toteutettiin viranomaisten kanssa yhteistyössä ja siihen osallistui kaikki Vaasan Satamassa öljytuotteita käsittelevät tahot. Harjoituksessa käytiin läpi ja harjoiteltiin öljyvuodon torjunnan kannalta oleellisia asioita kuten vaahdottamista sekä vuodon rajaamista maalla ja merellä. Samalla testattiin uudet öljyntorjunta puomit, jotka osoittautuivat erittäin toimiviksi vaativissa meriolosuhteissa. Edellä mainittujen turvallisuusnäkökohtien lisäksi Vaasan Sataman ISPS turvallisuus sai merkittävän päivityksen vuoden aikana kun turvallisuussuunnitelman päivitystyö käynnistettiin keväällä. Vaasan Satamalle laadittiin turva-arvio, jonka pohjalta laadittiin täysin uudistettu satamaturvallisuussuunnitelma, joka myös auditoitiin. Myös ISPS turvaorganisaatio muuttui ja Vaasan Sataman turvapäällikön (Port Facility Security Officer) tehtävät siirtyivät liikennepäällikkö Kristian Mäki- Jussilalle. Lisäksi Vaasan Satama osallistui Perämeren satamien ISPS yhteistoimintaharjoitukseen, joka pidettiin tänä vuonna Kemissä. Harjoitus osoittautui jälleen kerran oikein hyödylliseksi ja yhteisharjoituksen tuomat synergiaedut puoltavat toimintamallin jatkamista myös tulevaisuudessa. Seuraava yhteistoimintaharjoitus järjestetään Oulussa. Näiden lisäksi vaarallisten aineiden kuljetusten turvallisuutta pohdittiin VAK tarkastuksissa, joita järjestettiin yhteistyössä viranomaisten kanssa. Vaasan Satama -liikelaitos Sivu 3

290 Sataman infrastruktuuri koki myös paljon pieniä parannuksia vuoden aikana. Parannuksia tehtiin muun muassa kenttäalueisiin, joita parannettiin ja kunnostettiin pinnoitteiden sekä sadevesien hallinnan osalta. Myös erikoiskuljetusten toimintamahdollisuuksia parannettiin satama-alueella vuoden aikana. Lisäksi Vaasan Sataman väylän syventämisestä laadittiin esisuunnitelma, joka toteutuessaan mahdollistaa aluksille suuremman syväyksen ja näin ollen parantaa sataman edellytyksiä palvella alueen teollisuutta entistä paremmin ja tehokkaammin. Kokonaisuudessaan vuosi oli Vaasan Satamassa kiireinen, mikä näkyi niin alusmäärissä kuin myös kuljetetuissa tonneissa. Positiivista oli projektilastien kuten tuulivoimala komponenttien merkittävä lisääntyminen, joiden myötä myös sataman nostokapasiteettiä on päästy hyödyntämään. Sataman uudet mobiilinosturit ovatkin osoittautuneet erittäin hyviksi työkaluiksi painavien projektilastien sekä pitkien tuulivoimalakomponenttien käsittelyssä. Liikenne Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut Liikennemäärät Kehitys edelliseen vuoteen verrattuna % Tuonti tonnia ,0 % Vienti tonnia ,0 % Tavaraliikenne yhteensä tonnia ,7 % Aluskäynnit yhteensä ,9 % - matkustaja-alukset ,3 % - rahtialukset ,5 % - muut alukset ,0 % Alusliikenteen nettotonnit yhteensä ,0 % - matkustaja-alukset ,3 % - rahtialukset ,9 % - muut alukset ,0 % Matkustajamäärä matkustajaa ,1 % Tavoitteiden toteutuminen Sitovat tavoitteet Toteutuma tavoite Asiakas-ohjautuvuuden kehittäminen Toiminnalla katetaan toimintakulut ja investoinnit Valtuustoon nähden sitova Mittaamistavoite /seurantatapa Sijoitetun pääoman tuloutustavoite Korvaus peruspääomalle Toiminnan tuottavuuden ja Liikeylijäämä taloudellisuuden kasvattamisen ilman poistoja tavoite Investointien kokonaismäärä Investoinnit netto Johtokuntaan nähden sitova Mittaamis- /seurantatapa Kumppanuuspalaverien määrä kpl Uudet kumppanit kpl Liikevaihto /henkilö Tavoitteet/ tavoitetaso Toteutuma erotus Tavoitteet/ tavoitetaso Liikevaihto / henkilö Toteutuma erotus Vaasan Satama -liikelaitos Sivu 4

291 MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN TP 2013 Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Poikkeama Käyttötalous Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Rahoitus Rahoitusmenot yhteensä Korvaus peruspääomasta Rahoitustulo Rahoitus yhteensä Investoinnit Investointimenot yhteensä Poistonalainen irtain omaisuus Laitureiden korjaus Kentät Nosturinsiirtoreitti Matkustajasilta Satamanosturit Investointitulot yhteensä Satamakenttä Poistonalainen irtain omaisuus Investoinnit nettomeno SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN JA RISKIENHALLINTA Vaasan Satama luo, ylläpitää ja kehittää markkinaehtoisesti edellytyksiä Merenkurkun matkustajaliikenteelle ja kansainväliselle rahtiliikenteelle. Vaasan Sataman päätehtävä on tuottaa kotimaisille ja ulkomaisille asiakkailleen laadukkaita satamapalveluja kilpailukykyiseen hintaan. Vaasan Satama toimi kuntalain 10 a :n mukaisena liikelaitoksena muodostaen tulonsa asiakkailtaan keräämillä yksityis- ja julkisoikeudellisilla maksuilla. Vaasan Satama toimi Vaasan Satama liikelaitoksen johtosäännön mukaisesti, jonka perusteella vastuut ja valtuudet on selkeästi määritelty. Sataman toimintaprosessit on kuvattu. Sataman strategiatyön yhteydessä toteutettiin liiketoiminnan nelikenttäanalyysi (SWOT-analyysi). Sataman strateginen johtamisjärjestelmä perustuu BSCtuloskorttiin, josta valitaan vuosittain liikelaitoksen johtokuntaan nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet. Vaasan Satama liikelaitoksen johtokunta hyväksyy vuosittain tuloskortit ja niiden toteutumaa seurataan vähintään kahdesti vuodessa. Talouden ja toiminnan toteutumista seurataan esittämällä toteutumisvertailut johtokunnalle ja kaupunginhallitukselle talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden edellyttämällä tavalla. Satamajohtaja esittelee johtokunnalle kokouksen alussa satamatoiminnan ja sataman kehittämisen ajankohtaiset asiat. Vaasan Satama liikelaitoksen johtokunta hyväksyy vuosittain asiakirjan sisäisestä valvonnasta ja sen toteutumisen arvioinnista. Asiakirjassa arvioidaan riskienhallinta ja asiakirjan liitteenä esitetään Vaasan Satama -liikelaitos Sivu 5

292 riskienkartoituksen tuloksena syntyvä riskimatriisi. Samassa asiakirjassa määritellään sisäisen valvonnan tavoitteet seuraavalle vuodelle. Vaasan Satamalla on lukuisia lakisääteisiä menettelyasiakirjoja, joiden toimeenpanoa ja toteutumista valvovat mm. liikennevirasto, liikenteen turvallisuusvirasto (TRAFI) ja ympäristöviranomaiset. Nämä asiakirjat, niitä koskevat arvioinnit ja niiden perusteella tehdyt suunnitelmat ovat ajantasaisia. ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vaasan kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan Vaasan ja Uumajan yhteissataman, Kvarken Ports Ltd:n perustamisen. Yhtiö ottaa vastaan satamatoiminnot 1. tammikuuta Vaasan Satama liikelaitos on lakkautettu lukien. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Tilikauden tulos on ,93 ylijäämäinen. Tilikauden ylijäämä siirretään taseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämä-tilille. Vaasan Satama -liikelaitos Sivu 6

293 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelman sisältö Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Liikelaitoksen tuloslaskelmassa esitetään kaupungin ulkopuolelta sekä kaupungin muilta yksiköiltä saadut tuotot ja niille maksetut kulut. Vaasan Sataman toimintatuottojen kokonaismäärä v oli 3,27 milj.euroa. Tuottojen määrä kasvoi edellisestä vuodesta 0,15 milj.euroa (4,9%). Vastaavana ajankohtana toimintakulujen kokonaismäärä ilman poistoja oli 2,12 milj.euroa ja kasvu edellisestä vuodesta oli 0,13 milj euroa (6,7%). Vaasan Sataman tilikauden tulos oli 626 tuhatta euroa ylijäämäinen vuonna (444 tuhatta euroa vuonna 2013). Tilikauden ylijäämä kasvoi 41,0 prosenttia edelliseen tilikauteen verrattuna. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Korvaus peruspääomasta Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % 6,71 7,04 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 6,71 7,04 Voitto, % 20,22 14,90 Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Muille maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Sijoitettu korollinen vieras pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Lainat kunnalta + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Voitto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto) Vaasan Satama -liikelaitos Sivu 7

294 TOIMINNAN RAHOITUS Rahoituslaskelman sisältö Rahoituslaskelmaan kootaan liikelaitoksen kaikki rahanlähteet ja rahankäyttö tilikauden aikana. Rahoituslaskelma kuvaa tilikauden liiketapahtumien vaikutusta liikelaitoksen rahavaroihin. Liikelaitoksen rahavarat sisältyvät kaupungin varoihin ja keskinäistä saatavaa/velkaa seurataan yhdystilin avulla. Toiminnan ja investointien rahavirran vaikutus rahavaroihin vuonna oli +758 tuhatta euroa. Vuonna 2013 vastaava määrä oli +241 tuhatta euroa. Tilikauden aikana liikelaitoksen yhdystilillä seurattava saatava kaupungilta kasvoi 489 tuhatta euroa. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Korvaus peruspääomasta Rahoitustuotot ja -kulut Satunnaiset tuotot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntitappiot 20 0 Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos muilta 29-4 Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos 0 0 Yhdystilin saldo Saldo Saldo RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % Kassan riittävyys, pv Quick ratio Current ratio , ,27 220,56 144, ,03 9,33 11,03 9,33 Investointien tulorahoitus, % = 100 * (Ylijäämä ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset - Tuloverot) / Investointien omahankintameno Kassan riittävyys (pv) = 365 pv * Yhdystilin saldo / Kassasta maksut tilikaudella Quick ratio = (Yhdystilin saldo Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot) Current ratio = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Yhdystilin saldo 31.12) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot) Vaasan Satama -liikelaitos Sivu 8

295 TASETARKASTELU Taseen sisältö Tase kuvaa liikelaitoksen tilinpäätöspäivän mukaista taloudellista asemaa. Tase sisältää liikelaitoksen omaisuus- ja pääomaerät tilikauden lopussa. Merkittävimmät muutokset taseen vastaavissa tapahtui pysyvissä vastaavissa -131 tuhatta euroa ja saamisissa +787 tuhatta euroa. Saamiset kunnalta kasvoi 489 tuhatta euroa ja muut saamiset vähentyi 298 tuhatta euroa. Taseen vastattavissa oma pääoma kasvoi tilikauden tuloksen määrän 626 tuhatta euroa. Vieras pääoma lisääntyi 30 tuhatta euroa. Tase ja sen tunnusluvut VAASAN SATAMA VASTAAVAA 2013 VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineelliset hyödykkeet Peruspääoma Maa- ja vesial arvonkorotukset Arvonkorotusrahasto Rakennukset Edellisten tilikausien yli- / alijäämä Kiinteät rakenteet ja laitteet Tilikauden yli- / alijäämä Koneet ja kalusto Ennakkomaks ja keskener.hankinnat VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Sijoitukset Ostovelat Muut saamiset Muut velat Siirtovelat VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset kunnalta Muut saamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuus, % 97,66 97,78 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 9,24 8,75 Kertynyt ylijäämä, Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / ( Koko pääoma - Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Kertynyt ylijäämä = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Vaasan Satama -liikelaitos Sivu 9

296 Tilinpäätöslaskelmat VAASAN SATAMA -LIIKELAITOS

297 TULOSLASKELMA Liikevaihto , ,05 Liiketoiminnan muut tuotot , ,30 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,83 Palvelujen ostot , , , ,70 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,54 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,28 Muut henkilösivukulut , , , ,22 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,50 Liiketoiminnan muut kulut , ,29 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,64 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,60 Korvaus peruspääomasta , ,00 Muut rahoituskulut 0, ,71-43, ,69 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , ,95 Satunnaiset tuotot ja -kulut Satunnaiset tuotot , ,00 0,00 0,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,95 Vaasan Satama -liikelaitos Sivu 10

298 RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,64 Poistot ja arvonalentumiset , ,50 Korvaus peruspääomasta , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut ,29 0,00 Satunnaiset tuotot ,00 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ,62 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntitappiot , , , ,45 Investointien rahavirta Investointimenot , ,88 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0, ,32 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,14 0, ,56 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,89 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta , ,51 Saamisten muutos muilta , ,16 Korottomien velkojen muutos muilta , , , ,89 Rahoituksen rahavirta , ,89 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Yhdystilin muutos Yhdystili , ,78 Yhdystili , , , ,51 Vaasan Satama -liikelaitos Sivu 11

299 TASE VASTAAVAA 2013 A II III C II PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueiden arvonkorotukset , ,44 Rakennukset , ,12 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,97 Koneet ja kalusto 0, ,57 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0, , , ,08 Sijoitukset Muut saamiset , , , ,55 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,45 Saamiset kunnalta , ,78 Muut saamiset , , , ,07 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,70 VASTATTAVAA 2013 A I OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,00 III Arvonkorotusrahasto , ,44 IV Edellisten tilikausien yli- / alijäämä , ,14 V Tilikauden yli- / alijäämä , , , ,53 D II VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat , ,94 Muut velat , ,06 Siirtovelat , , , ,17 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,70 Vaasan Satama -liikelaitos Sivu 12

300 VAASAN SATAMA -LIIKELAITOS Liitetiedot

301 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. ARVOSTUS- JA JAKSOTUSPERIAATTEET SEKÄ MENETELMÄT Pysyvien vastaavien jaksotus Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä rahoitusosuuksilla ja suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Alle euron hankinnat on kirjattu vuosikuluiksi. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 2. LIIKETOIMINNAN TUOTOT Liikevaihto 2013 Sataman tavaramaksut , ,76 Sataman alusmaksut , ,34 Maa- ja vesialueiden vuokrat , ,42 Rakennusten vuokrat , ,44 Sataman nosturimaksut , ,67 Sataman kiinnitysmaksut , ,25 Jätehuoltomaksut , ,97 Vesimaksut , ,51 Muut myyntitulot 9 912, ,69 Yhteensä , ,05 Liiketoiminnan muut tuotot 2013 Öljypitoisten jätteiden vastaanottomaksu , ,62 Käyttöomaisuuden myyntivoitto ,62 0,00 Aterioiden myyntitulot 2 432, ,50 Muut tuotot 0, ,18 Yhteensä , ,30 Satunnaiset tuotot 2013 Satunnaiset tuotot ,00 0, ,00 0,00 3. POISTOSUUNNITELMA Tilikaudesta alkaen Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Irtain omaisuus Muut aineelliset hyödykkeet Poistoaika 4-5 vuotta enintään 20 vuotta vuotta vuotta 8-20 vuotta käytönmukainen poisto tai ei poistoa Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot 2013 Liiketoiminnan muut tuotot Irtain omaisuus ,62 0,00 Yhteensä ,62 0,00 Liiketoiminnan muut kulut Irtain omaisuus ,31 0,00 Yhteensä ,31 0,00 Poisto-menetelmä / % tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto Vaasan Satama -liikelaitos Sivu 13

302 TASEEN LIITETIEDOT TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT 5. ARVONKOROTUKSET Maa- ja vesialueet Arvonkorotukset 1.1. Arvonkorotusten muutos/alueen pienennys Arvonkorotukset , ,44 0,00 0, , ,44 6. PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat Yhteensä Poistamaton hankintameno , , , , ,64 Lisäykset tilikauden aikana 0, , ,00 0, ,53 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 0, ,08 0, ,08 Siirrot erien välillä 0, , , ,98 0,00 Tilikauden poisto , , ,49 0, ,40 Poistamaton hankintameno , ,05 0,00 0, ,69 Arvonkorotukset ,44 0,00 0,00 0,00 0, ,44 Kirjanpitoarvo , , ,05 0,00 0, ,13 Pysyvien vastaavien sijoitukset Jvk-, muut laina- ja muut saamiset Saamiset Yhteensä tytäryhteisöt Hankintameno , ,55 Lisäykset Siirrot erien välillä Vähennykset Tilikauden poisto Hankintameno , ,55 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo , ,55 7. VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihtuvien vastaavien saamiset saman konsernin yhteisöiltä Lyhytaikaiset saamiset Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä 2013 Myyntisaamiset , ,15 Muut saamiset ,39 Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä , ,15 Vaasan Satama -liikelaitos Sivu 14

303 TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT 8. OMA PÄÄOMA 2013 Peruspääoma , ,00 Muutokset tilikaudella 0,00 0,00 Peruspääoma , ,00 Arvonkorotusrahasto , ,44 Vähennykset tilikaudella 0,00 0,00 Arvonkorotusrahasto , ,44 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,21 Lisäys/vähennys tilikauden aikana , ,11 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,14 Tilikauden yli-/alijäämä , ,11 Siirto edellisten tilikausien yli-/alijäämään , ,11 Tilikauden yli-/alijäämä , ,95 Tilikauden yli-/alijäämä , ,95 Oma pääoma yhteensä , ,53 9. VELAT SAMAN KONSERNIN YHTEISÖILTÄ Lyhytaikainen vieras pääoma 2013 Ostovelat , , SIIRTOVELAT Lyhytaikaiset 2013 Henkilösivukulut , ,64 Lomapalkkajaksotukset , ,06 Palkkajaksotukset sosiaalikuluineen 674,67 0,00 Siirtovelat, ostoreskontra , ,00 Muut siirtovelat , ,47 Yhteensä , ,17 VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT 11. LEASINGVASTUIDEN YHTEISMÄÄRÄ (ARVONLISÄVEROINEEN) 2013 Seuraavalla tilikaudella maksettavat , ,00 Myöhemmin maksettavat , ,00 Yhteensä , ,00 MUUT SOPIMUSVASTUUT 2013 Tulospalkkion määrä v sopimuksen mukaan , ,02 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 12. HENKILÖSTÖKULUT 2013 Palkat ja palkkiot , ,02 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,28 Muut henkilösivukulut , ,40 Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät , ,48 Yhteensä tuloslaskelman mukaan , , HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ TEHTÄVÄ-ALUEITTAIN 2012 Hallinto ja talous 4 4 Alusliikennepalvelut 9 9 Yhteensä TILINTARKASTAJAN PALKKIOTA KOSKEVA LIITETIETO BDO Audiator Oy 2013 Muut tilintarkastajalle kuuluvat tehtävät 545,60 446,40 Vaasan Satama -liikelaitos Sivu 15

304 LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA Tilinpäätös Päiväkirja Pääkirja Myyntireskontra Ostoreskontra Maksuliikenne Pysyvät vastaavat Palkkakirjanpito nidottu sähköinen arkistointi mikrokortit sähköinen arkistointi sähköinen arkistointi sähköinen arkistointi atk-tuloste sähköinen arkistointi Vaasan Satama -liikelaitos Sivu 16

305

306 VAASAN KAUPUNKI VAASAN VESI Liikelaitos TILINPÄÄTÖS

307 Sisällysluettelo Johtokunnan kertomus vuodelta 3 Vaasan Veden hallinto ja tilivelvollisuus 4 Selonteko Vaasan Vesi-liikelaitoksen sisäinen valvonnan järjestämisestä 5 Toiminnan ja talouden kehitys 8 - Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa 8 - Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä 8 - Henkilöstö 9 Tilikauden tuloksen muodostuminen 10 - Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 10 Toiminnan rahoitus 11 - Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 11 Tasetarkastelu 13 - Tase ja sen tunnusluvut 13 Esitys tuloksen käsittelystä 14 Talousarvion toteutuminen 15 - Tavoitteiden toteutuminen 15 - Käyttötalousosa 16 - Rahoitusosa 16 - Investointiosa 16 Tilinpäätöslaskelmat 17 Tuloslaskelma 18 Rahoituslaskelma 19 Tase 20 Liitetiedot 21 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 22 Tuloslaskelman liitetiedot 22 Taseen liitetiedot 23 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 26 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 26 Allekirjoitukset 27 2

308 Johtokunnan kertomus Vaasan Vesi liikelaitoksen johtokunta kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa ja käsitteli muun muassa veden hankintaan liittyviä kysymyksiä. Vaasan Veden vuodesta tuli taloudellisesti hyvä, liikevaihto oli 15,09 milj. ( ,87 milj. ) ja tilikauden ylijäämäksi muodostui 0,60 milj. (2013 0,45 milj. ). Vaasan kaupungin talousjärjestelmäuudistuksen ongelmat jatkuivat ja talouden seuranta on ollut haastavaa ja epävarmaa, joten taloudellisia päätöksiä on tehty erityisen varovaisesti. Kokonaisinvestoinnit olivat 3,01 milj. (2013 5,10 milj. ), joista pääosa kohdistui verkostoiden saneeraus- ja uudisrakentamiseen sekä yleisesti vesihuollon ylläpitoon ja kehittämiseen. Vaasan Vesi maksoi kaupungille tuottovaatimuksen, joka oli 1,39 milj. (2013 1,32 milj. ). Kyrönjoen huono veden laatu aiheutti merkittäviä ongelmia ja 2013 jouduttiin raakavesialtaan toiminta varmistamaan siten, että jälkiflokkaustila erotettiin varsinaisesta Pilvilammesta. Jälkiflokkaustila oli täyttynyt Kyrönjoen kuormituksesta ja tyhjennettiin imuruoppaamalla vuoden aikana. Lieteongelmien ratkaisuksi on vedenpuhdistukseen suunniteltu esikäsittelylaitoksen käyttöönottoa Båskakseen ja eri tekniikoita on tutkittu ja testattu. Esikäsittelylaitoksen ongelmana on kuitenkin edelleen rejektivesien ja prosessista irtoavan kiintoaineen kohtalo. GTK:n ja ELY:n kanssa aloitettu hanke syväpohjavesien käyttämiseksi Vaasan vedenhankinnassa on edennyt hyvin ja Kurikan alueella on päästy jo merkittäviin koepumppauksiin. Kurikan Vesihuolto Oy:n ja Vaasan Veden yhteinen vedenhankintayhtiö on työn alla ja mahdollisesti tulevaisuudessa koko Vaasan tarvitsema vesimäärä tullaan saamaan Kurikan syväpohjavesistä. Nykyisen vedenpuhdistuksen vesimäärät olivat seuraavat: Kyrönjoesta pumpattiin 4,85 milj. m 3, laitoksen raakavesimäärä 6,07 milj. m 3 ja verkostoon pumpattu 5,40 milj. m 3 Vesihuoltoverkostoja rakennettiin ja saneerattiin vuoden aikana 27,2 km ( ,3 km). Verkostojen yhteispituus oli km vuoden lopussa. Vesijohtoja oli yhteensä 961 km, jätevesiviemäreitä 528 km ja hulevesiputkia 330 km. Uutta kunnallistekniikkaa tehtiin Yttersundomiin ja Himalajankadun alueelle. Påttin saneeratun puhdistamon toiminta on ollut erinomaista. Puhdistetun jäteveden laatu on niin hyvä, että Vaasan sisäsaariston rehevyystasoissa on jo nyt nähtävissä merkittävä muutos parempaan ja purkuputken siirto kauemmas merialueelle on menettänyt lopullisenkin mielekkyyden. Puhdistamolla käsiteltiin 7,13 milj. m 3 jätevettä, joka on 5,4 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuosi oli jälleen työn täyteinen monin tavoin haastavakin, mutta asiat joihin Vaasan Vesi on itse pystynyt vaikuttamaan, on hoidettu hyvin ja tehokkaasti! Hyvä meidän joukkue! 3

309 VAASAN VEDEN HALLINTO JA TILIVELVOLLISUUS Vaasan Veden johtokunta 9 jäsentä toimitusjohtaja Pertti Reinikainen Talous ja hallinto talouspäällikkö Henrik Vehkaoja 6 henkilöä Pilvilammen vesilaitos käyttöpäällikkö Per-Eric Lindh 15 henkilöä Asiakaspalvelu ja laskutus talouspäällikkö Henrik Vehkaoja 4 henkilöä Påttin puhdistamo käyttöpäällikkö Tarja Karlsson 18 henkilöä Tekniset palvelut verkostopäällikkö Jari Jantunen 25 henkilöä Vaasan Vesi-liikelaitoksen johtokunta Johtokunnan jäsenet: Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Karhu Pauli, pj Sirén Liisa Risberg Pentti, vpj Pukkila-Palmunen Katariina Ontto-Panula Terhi Nurmikoski Helena Laitalainen Ari-Pekka Wahlström Liisa Syring Roy Jungerstam Dick Kukkonen Ulla Wiander Veronica Huovari Pentti Mustonen Heikki Yli-Heikkuri Piia Teppo Kari Niemi Heli Ristilä Jouko Kh:n edustaja Ollila Mauri Vaasan Vesi-liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja toimii Pauli Karhu ja varapuheenjohtajana Pentti Risberg. 4

310 SELONTEKO VAASAN VESI-LIIKELAITOKSEN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Vaasan Veden toiminta-ajatuksena on kestävän kehityksen vaatimusten mukaisesti huolehtia toimintaalueellaan häiriöttömästä vesihuollosta. Laitos toimii omakustannusperiaatteella tulevat uus- ja saneerausinvestoinnit ja kehittämistarpeet huomioon ottaen. Vaasan Vesi -liikelaitos toimii kuntalain mukaisena liikelaitoksena. Vaasan Vedellä on johtokunta, joka vastaa liikelaitoksen hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Vaasan Veden toimitusjohtaja johtaa ja kehittää johtokunnan alaisena liikelaitoksen toimintaa, huolehtii liikelaitoksen hallinnosta ja taloudenhoidon ja sisäisen valvonnan järjestämisestä. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Vaasan Vesi on toimialastaan johtuen monien lakien ja asetusten ohjaama ja samoista syistä myös monien viranomaisten valvonnassa. Toiminnan luonteesta ja sen valvonnasta johtuen lakien, asetusten ja määräysten noudattaminen on hyvin vahvasti sisäänrakennettu koko Vaasan Veden toimintaan. Kuntalain mukaisena liikelaitoksena toimiminen ja siihen kuuluvien määräysten yhteensovittaminen kaupungin hallinto- ja taloussääntöihin ja erityisesti käytäntöihin sen sijaan on hyvin raskasta ja hankalaa määräysten ja odotusten ristiriitaisuuksien vuoksi. Kehittämistoimia lakien, asetusten, johtosääntöjen ja kaupungin muiden sääntöjen yhteensovittamiseksi ja ristiriitojen poistamiseksi on käynnistetty jo vuoden 2010 aikana, mutta lopullista selvyyttä asioihin ei ole vieläkään saatu. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Vaasan Vesi on saavuttanut sille asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja rahoittanut vesimaksutuloillaan hyvin merkittävän lupaehtoihin liittyvän investoinnin jätevedenpuhdistamolla. Investointi onnistui erittäin hyvin, puhdistustulokset ovat olleet erinomaisia ja lopputulos palvelee koko kaupunkia. Investointien tehokas rakentaminen ja hyödyntäminen, käyttöpuolen varojen tehokas käyttö ja valvonta sekä arviointien pätevyys ja luotettavuus ovat avainasemassa myös Vaasan Veden lähivuosien vedenhankintaan liittyvissä ratkaisuissa. Talouden kokonaishallinnan parantamiseksi ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi Vaasan Vedessä käynnistettiin vuonna 2010 vesihuollon kokonaistietojärjestelmän kehittämishanke. Hankkeen tarkoituksena oli kytkeä koko vesihuolto yhteen järjestelmään, jolloin sekä toiminnan että talouden ketjut ovat aukottomia ja todettavissa. Järjestelmähanke olisi mahdollistanut luotettavamman arvioinnin ja sitä kautta oikeamman ja nopeamman reagoinnin toiminnan ja talouden muutoksiin. Hankkeen eteneminen on kuitenkin kaupungin keskushallinnon toimesta estetty ja samaan aikaan kaupungin keskusjohtoisesti suoritettu taloushallinnon järjestelmäuudistus on ollut huomattavissa ongelmissa, joten Vaasan Vedenkin varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus on ollut myös vuonna haastavaa. Jatkossa tilanne on todennäköisesti vain heikkenemässä, sillä myös vesihuollon tietojärjestelmähankkeita ollaan viemässä kaupunkijohtoisesti eteenpäin ja lisäksi kaupunki on hyvin vahvasti keskittämässä kaikkea ns. tukipalveluhenkilöstöä keskushallinnon matriisiorganisaatioon. Tällainen keskusjohtoinen hallinnointi ei mitenkään palvele vesihuollon erityistarpeita ja tulee ajan myötä rapauttamaan vesihuollon toimintaedellytyksiä ja sitä myöten koko vesihuoltoa. Riskien hallinnan järjestäminen Vesihuollon toimintakenttä on laaja ja potentiaaliset riskit ovat suuria. Toimiala ja sen tuomat lait ja asetukset kuitenkin kontrolloivat riskejä niin tehokkaasti, että riskien hallinta, sisäinen ja ulkoinen valvonta ovat, ja on pakko olla, hyvin tiiviisti osa toimintaa. Vesihuolto vaatii kuitenkin erityisosaamista ja alan resursseja on oltava riittävästi ja saatavissa. Resurssien ylläpito ja pitkäjänteinen kehittäminen voi olla hankalaa, kun toimintaan itsessään kohdistuu lainsäädännöllisiä, taloudellisia (mm. investointien muodossa) paineita ja samalla peruskunnan henkilöstö-, talous- ym. ristiriitaisia tulkintoja ja ohjeistuksia vaaditaan noudatettavaksi. Jatkossa 5

311 tilanne on todennäköisesti vain heikkenemässä, sillä kaupunki on hyvin vahvasti keskittämässä kaikkea ns. tukipalveluhenkilöstöä keskushallinnon matriisiorganisaatioon. Tällainen keskusjohtoinen hallinnointi ei mitenkään palvele vesihuollon erityistarpeita riskien hallinnassa ja tulee poistamaan vesihuollosta merkittävästi substanssiosaamista. Vesihuollossa on nähtävissä asiakaskohtaisten kulutusten (eli myös tulojen) määrän aleneminen ja samaan aikaan vaatimusten jatkuva kiristyminen niin asiakkaiden, ympäristön, energiasäästön ym. osalta. Tällainen yhtälö on riski, johon ei voida enää vastata vain perinteisillä hinnankorotusten ja tehokkuuden lisäämisillä. Vesihuollon pitää valjastaa toiminnan sivuvirrat (lämmöntuotanto, biokaasu ym.) myös hyödyntämään vesihuoltoa. Tällainen toiminta vaatii myös kunnalta uudenlaista ajattelua ja joustavaa päätöksentekoa mahdollistaessa erilaisten kumppanuuksien ja yritysjärjestelyiden tekemistä. Tulevissa kuntaliitoksissa vesihuollot on pidettävä omina erillisinä yhtiöinään, erillisellä rahoituspohjallaan, kunnes ne todellisuudessa ovat toimintavarmuudeltaan ja käytännöiltään yhdistettävissä. Vesihuollon vedenhankintajärjestelyt ja huoltovarmuus ovat myös sellaisia ratkaistavia kysymyksiä ja hyvin merkittäviä riskejä, joiden kriittisyys tiedostetaan Vaasan Vedessä, mutta ne eivät tunnu saavan riittävää painoarvoa kaupungin hallinnossa. Vaasan Veden johtokunta ja johto on useissa yhteyksissä esittänyt kaupungin tuottovaatimuksen pienentämistä tai tilapäistä tuottovaatimuksesta luopumista, jotta vesihuollon tulot voidaan kohdistaa kriittisen vedenhankinnan ja huoltovarmuuden ongelmien ratkaisuun. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Vesihuolto on erittäin pääomavaltaista toimintaa. Toiminnan tärkeydestä johtuen vesihuollon hankintoja käsitellään erityisalojen hankintalain mukaan, mikä mahdollistaa alalle tarpeellisen hieman joustavamman hankintakäytännön. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta on yksiselitteisesti liikelaitoksen johtokunnan ja johtajan vastuulla. Toiminnan pääomavaltaisuuden vuoksi ja myös siitä seuraavien taloudellisten vaikutusten myös omaisuuden parempi kokonaishallinta on eräänä merkittävänä tekijänä Vaasan Vedessä käynnistetylle vesihuollon kokonaistietojärjestelmän kehittämishankkeelle. Kokonaistietojärjestelmän käyttöönotto on nyt kuitenkin kaupungin epäselvien vaatimusten vuoksi viivästynyt. Sopimustoiminta Vesihuolto perustuu laitoksen ja asiakkaan väliseen sopimukseen. Toisaalta vesihuolto on luonnollinen monopoli ja vesihuoltoon liittyminen on vesihuollon toiminta-alueella pääsääntöisesti pakollista, joten sopimusosapuolet eivät ole täysin tasavertaisessa asemassa. Asiakkaan asemaa on turvattu vesihuoltolain ja kuluttajansuojalain myötä ja näiden lakien perusteella Vesilaitosyhdistys yhteistyössä kuluttajaviranomaisten kanssa on laatinut alalle tulkinnat ja suositukset sopimus- ja toimitusehdoiksi, joita myös Vaasan Vesi noudattaa. Vesihuoltolaki ja kuluttajan asema ovat muuttuneet viimeisten vuosien aikana, eikä kaikista muutoksista ole täysin onnistuttu viestimään asiakkaille. Joitakin sopimuserimielisyyksiä käsitellään vuosittain. Sopimusmuutokset ja niistä viestiminen on määritelty melko tarkasti, mutta niiden valmistelussa yhdessä asiantuntijoidenkin kanssa täytyy noudattaa erityistä huolellisuutta. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Vaasan Vesi liikelaitos on osa Vaasan kaupunkia ja on oman sisäisen valvontansa lisäksi näin myös kaupungin sisäisen tarkastuksen piirissä. Vaasan Veden toiminta perustuu selkeään päämäärään (vesihuollon toteuttamiseen) ja lakien ja asetusten perusteella pystyy melko itsenäisesti hoitamaan vaativaa tehtäväänsä. Lakien ja asetusten perusteella 6

312 vesihuollon toiminta on myös monella tavoin ulkopuolisessa tarkastuksessa ja valvonnassa. Ulkopuolisestakin kontrolloinnista johtuen sisäisen tarkastuksen ja valvonnan tulee olla, ja on, toimintaan sisäänrakennettua. Kuitenkin kuntalain mukaisena liikelaitoksena toimiminen vesihuoltoalalla ja niihin erityislakeihin kuuluvien määräysten yhteensovittaminen kaupungin hallinto- ja taloussääntöihin ja erityisesti käytäntöihin sen sijaan on hyvin raskasta ja hankalaa määräysten ja odotusten ristiriitaisuuksien vuoksi ja johtaa joskus väistämättä joidenkin kunnan hallinto- ja taloussääntöjen rikkomiseen. Vaasan Veden toimintaa tarkkaillaan, seurataan ja valvotaan jatkuvasti sekä sisäisesti että ulkoisesti ja näiden perusteella korjaaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä välittömästi. Jatkuviin seurantatoimenpiteisiin kuuluvat esimerkiksi: - Tavallisten johtamistoimien kautta saatu näyttö siitä, että sisäinen valvonta toimii (toiminnan ja talouden seurantaraportit) - Ulkoisilta osapuolilta saatu tieto vahvistaa omaa arviota tai voi viestittää tulevista ongelmista (viranomaiset, asiakaspalautteet, asiakasvalitukset, seurantatutkimustiedot) - Tietojärjestelmien tuottamaa tietoa voidaan verratta muista tietolähteistä saatuihin tietoihin tai manuaalisesti tehtyihin laskelmiin - Sisäiset ja ulkoiset tarkastajat sekä toimielimet antavat suosituksia sisäisten valvontatoimien vahvistamiseksi 7

313 TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS OLENNAISET MUUTOKSET TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Vuonna Vaasan Veden toiminnassa tai taloudessa ei tapahtunut erityisen olennaisia muutoksia. Vaasan Veteen 2013 liitetty Vähänkyrön kunnan vesihuoltolaitos vaatii edelleen erityishuomiota ja paljon työtä, vuotoja korjataan, verkostoja saneerataan ja vesihuoltoa pyritään liittämään sekä automaatio- että karttajärjestelmiin. Vaasan ja seudun vedenhankinnan ongelmiin ja huoltovarmuuskysymykseen on pyritty löytämään ratkaisua. Vaikka Kurikan syväpohjavesistä jatkossa, jollain aikavälillä, saataisiinkin kaikki Vaasan ja seudun tarvitsema vesi, joudutaan kuitenkin nykyistäkin Kyrönjoen veteen perustuvaa vedentuotantojärjestelmää kehittämään, rakentamalla esikäsittelylaitos. Jos Kyrönjokeen perustuva järjestelmä jää varavedeksi, selvitään kuitenkin pienimmillä investointikustannuksilla. ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vedenhankinnan ongelmien ja huoltovarmuuskysymyksen ratkaisu ovat pitkällisiä ja kalliita hankkeita ja vesihuollon tulorahoituksella tulisikin ehdottomasti varautua näiden ongelmien ratkaisuun, sen sijaan, että kunnille maksetaan tuottovaatimuksia. Vesihuoltoalalla on myös nähtävissä selkeämmin muutos, jossa asiakaskohtainen vedenkulutus ei ainakaan kasva ja toisaalta vaatimustaso asiakkaiden, ympäristön ja esimerkiksi energiansäästön suhteen kiristyy edelleen. Muutenkin erittäin pääomavaltaisella alalla näihin haasteisiin, tuleviin kuntaliitoksiin ja niiden rahoittamiseen ei voida vastata pelkästään hinnankorotuksilla. Jatkossa tarvitaan tehokkuuden ja joustavuuden lisäksi myös uudenlaisia menetelmiä niin toimintoihin kuin niiden rahoittamiseen. Vähänkyrön kuntaliitoksen kokemusten perusteella tulisi tulevissa kuntaliitoksissa Vaasan Veteen liitettävät vesihuoltolaitokset ehdottomasti pitää erillisinä yhtiöinä ja omalla taksapolitiikalla, kunnes laitokset ja niiden verkostot on todellisuudessa saatu vastaamaan Vaasan Veden toimintavarmuutta ja laatutasoa. Muuten vaasalaisten vedenkuluttajien kustannustaso nousee perusteettoman korkeaksi. Tunnusluvut Laskutettu vesimäärä 1000 m 3 Naapurikuntien osuus Laskutettu jätevesim m 3 Naapurikuntien osuus Vesijohtoverkoston pituus km Viemäriverkoston pituus km Vesimaksutaksa /m 3 1,02 1,02 1,02 1,02 1,10 Jätevesimaksu taksa /m 3 1,25 1,45 1,65 1,65 1,65 Vaasan Vesi maksoi kaupungille vuonna tuottovaatimuksen, jonka suuruus oli 1,39 milj. euroa. Investointeihin käytettiin vuonna kokonaisuudessaan 3,01 milj., josta jäteveden puhdistukseen 0,16 milj., haja-asutusalueiden viemäröintiin 0,08 milj., verkostoihin 1,73 milj., laitoksiin 0,53 milj., pumppaamo 0,20 milj. ja 0,33 milj. vesihuollon yleiseen kehittämiseen. 8

314 HENKILÖSTÖ Henkilökunnan määrä kpl Vakinaiset Kokoaikaiset kpl Osa-aikaiset kpl Määrä-aikaiset Kokoaikaiset kpl Henkilötyövuodet 68,7 72,6 67,4 HTV Henkilökunnan keski-ikä ,00 46,75 45,15 vuotta Sairauslomia 16,49 14,64 8,48 pv/työntekijä Tapaturmia kpl Koulutus 1,19 1,82 2,96 pv/työntekijä Koulutuksen kustannukset Palkat ja palkkiot kokonaissumma vuonna ,03 9

315 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Vuokrat Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 25 0 Muut rahoitustuotot 5 5 Kunnalle maksetut korkokulut 0-12 Korvaus peruspääomasta Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % 5,47 4,92 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 5,51 4,97 Voitto, % 3,96 3,01 Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Muille maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Sijoitettu korollinen vieras pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Lainat kunnalta + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Voitto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto) Tuloslaskelman sisältö Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Liikelaitoksen tuloslaskelmassa esitetään kaupungin ulkopuolelta sekä kaupungin muilta yksiköiltä saadut tuotot ja niille maksetut kulut Vaasan Veden tuottojen kokonaismäärä oli 15,5 milj. vuonna. Tuottojen määrä kasvoi 0,2 milj. (1,46 %) edellisestä tilikaudesta. Tilikauden kulujen kokonaismäärä oli 13,58 milj. ja kasvu edellisestä vuodesta oli 0,04 milj. (+0,30 %). Kulut kasvoivat hieman palveluiden ostoissa, poistoissa ja kaupunki korotti tuottovaatimusta, mutta henkilöstökulut alenivat vastaavasti. Vaasan Veden tilikauden tulos oli 0,60 milj. ylijäämäinen (+0,45 milj. vuonna 2013). Ylijäämän 33 % kasvu perustuu lisääntyneisiin tuottoihin ja kulujen hallintaan. 10

316 TOIMINNAN RAHOITUS Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Korvaus peruspääomasta Rahoitustuotot ja -kulut 30-7 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 87 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 45 6 Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys muilta -3-2 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos muilta Saamisten muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos 0 0 Yhdystilin saldo Saldo Saldo RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 179,32 102,08 Lainanhoitokate 342,86 183,72 Kassan riittävyys, pv Quick ratio 3,8 1,5 Current ratio 3,9 1,6 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 11

317 Investointien tulorahoitus, % = 100 * (Ylijäämä ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset - Tuloverot) / Investointien omahankintameno Lainanhoitokate = (Ylijäämä ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset + Korkokulut - Tuloverot) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 pv * Yhdystilin saldo / Kassasta maksut tilikaudella Quick ratio = (Yhdystilin saldo Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot) Current ratio = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Yhdystilin saldo 31.12) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot) Rahoituslaskelman sisältö Rahoituslaskelmaan kootaan liikelaitoksen kaikki rahanlähteet ja rahankäyttö tilikauden aikana. Rahoituslaskelma kuvaan tilikauden liiketapahtumien vaikutusta liikelaitoksen rahavaroihin. Liikelaitoksen rahavarat sisältyvät kaupungin varoihin ja keskinäistä saatavaa/velkaa seurataan yhdystilin avulla. 12

318 TASETARKASTELU Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Muut pitkävaikutteiset menot Edellisten tilikausien yli- / alijäämä Ennakkomaksut ja keskeneräiset Tilikauden yli- / alijäämä hankinnat Aineelliset hyödykkeet VIERAS PÄÄOMA Rakennukset Pitkäaikainen Kiinteät rakenteet ja laitteet Korottomat velat kunnalta Koneet ja kalusto Liittymismaksut ja muut velat Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Lyhytaikainen Sijoitukset Lainat rahoitus- ja vakuutuslait Muut saamiset Lainat kunnalta Ostovelat VAIHTUVAT VASTAAVAT Muut velat Vaihto-omaisuus Siirtovelat Aineet ja tarvikkeet Saamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset kunnalta Siirtosaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuus, % 88,70 87,74 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 30,47 33,42 Kertynyt ylijäämä, Lainakanta Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / ( Koko pääoma - Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Kertynyt ylijäämä = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 13

319 Lainakanta = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Taseen sisältö Tase kuvaa liikelaitoksen tilinpäätöspäivän mukaista taloudellista asemaa. Tase sisältää liikelaitoksen omaisuus- ja pääomaerät tilikauden lopussa. ESITYS TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ Johtokunta esittää, että valtuusto siirtää tilikauden tuloksen ,28 tilikauden ylijäämä-tilille. 14

320 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VALTUUSTON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Tavoitteet vuodelle Toteutuma Talous tasapainossa Toiminta omarahoitteista Toiminta omarahoitteista Korvaus peruspääomasta Liikeylijäämä ilman poistoja Investoinnit, netto TOIMINNALLISET TAVOITTEET Vesi- ja jätevesimaksut eivät poikkea ympäristökuntien ja vertailukaupunkien tasosta: Toteutunut JOHTOKUNNAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Johtokunta hyväksyy liikelaitoksen talousarvion ja tilinpäätöksen, eikä muita sitovuuksia niihin ole määritelty. Johtokunta päättää liikelaitoksen toimintaan liittyvät asiat. 15

321 MENO- JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN Kunnallisen liikelaitoksen talousarvion toteutumisvertailu TP 2013 Alkuperäinen Talousarvio- Muutettu Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset talousarvio Käyttötalous Toimintamenot Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintakate Rahoitus Rahoitusmenot yhteensä Korvaus peruspääomasta Pitkäaikaisten lainojen vähennys Muut rahoitusmenot Rahoitustulot yhteensä Peruspääoman lisäys Korkotuotot Muut rahoitustulot Rahoitus netto Investoinnit Vesijohdot Viemärit Haja-asutus Veden puhdistus Jäteveden puhdistus Pumppaamot Vesilaitoksen kehittäminen Rahoitusosuudet ja myynnit Investoinnit yhteensä Käyttötalouden arviot toteutuivat Vaasan Veden kannalta hyvin, toimintamenot alittivat hieman arvioidun ja toimintatulot ylittivät arvion, toimintakate toteutui näin 0,7 milj. arviotua parempana. Investointeja tehtiin varovaisesti, mutta tehokkaasti, kokonaisinvestoinnit olivat 3,0 milj., mikä oli 0,5 milj. budjetoitua vähemmän. Johtokunta hyväksyy liikelaitoksen talousarvion ja tilinpäätöksen, eikä muita sitovuuksia ole määritelty. 16

322 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 17

323 TULOSLASKELMA Liikevaihto , ,62 Valmistus omaan käyttöön , ,06 Liiketoiminnan muut tuotot , ,42 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,52 Palvelujen ostot , , , ,19 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,22 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,52 Muut henkilösivukulut , , , ,21 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,71 Vuokrat , ,54 Liiketoiminnan muut kulut , ,98 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,47 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot ,35 0,00 Muut rahoitustuotot 5 129, ,50 Kunnalle maksetut korkokulut 0, ,47 Korvaus peruspääomasta , ,00 Muut rahoituskulut -127, ,32-124, ,55 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,92 18

324 RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,47 Poistot ja arvonalentumiset , ,71 Korvaus peruspääomasta , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut , ,55 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot , , , ,39 Investointien rahavirta Investointimenot , ,71 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0, ,31 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , ,16 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,23 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys , ,00 Antolainasaamisten vähennys 0, ,00 401, ,03 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta , ,62 Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta , , , ,27 Oman pääoman muutokset , ,41 Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos , ,07 Saamisten muutos muilta , ,66 Saamisten muutos kunnalta ,06 0,00 Korottomien velkojen muutos muilta ,25 0,00 Korottomien velkojen muutos kunnalta , , , ,66 Rahoituksen rahavirta , ,23 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Yhdystilin saldo Saldo , ,05 Saldo , , , ,65 19

325 TASE VASTAAVAA 2013 A PYSYVÄT VASTAAVAT 6) I Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot , ,25 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,74 II Aineelliset hyödykkeet Rakennukset , ,09 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,67 Koneet ja kalusto , ,07 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,74 III Sijoitukset Muut saamiset , ,61 B I II , ,61 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , , , ,37 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset 5) Myyntisaamiset , ,81 Saamiset kunnalta ,06 0,00 Siirtosaamiset 0, , , ,39 VASTAAVA YHTEENSÄ , ,85 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA 7) I Peruspääoma , ,80 IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,52 V Tilikauden yli- / alijäämä , , , ,24 D I II VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Korottomat velat kunnalta 9) , ,88 Liittymismaksut ja muut velat 9) , , , ,49 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 0, ,60 Lainat kunnalta 0, ,05 Ostovelat 8) , ,62 Muut velat , ,90 Siirtovelat 10) , , , ,12 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,85 20

326 LIITETIEDOT 21

327 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. ARVOSTUS- JA JAKSOTUSPERIAATTEET SEKÄ MENETELMÄT Pysyvät vastaavat arvostus Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Sähkö- ja kaukolämpöliittymät sisältyvät pysyvien vastaavien sijoituksiin. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen keskihinta-periaatteen mukaisesti hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen hankintamenoon tai todennäköisen luovutushinnan määräisenä. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Tulospalkkio Tulospalkkiosopimusta vuodelle ei ole tehty. Oikaisut edellisen tilikauden tietoihin Edellisen tilikauden laskelmat on muutettu vastaamaan kuluneen tilikauden ryhmittelyä. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 2. LIIKETOIMINNAN TUOTOT 2013 LIIKEVAIHTO Vesimaksut , ,18 Jätevesimaksut , ,57 Hulevesimaksut , ,00 Vesihuollon perusmaksut , ,56 Tulot laskutustöistä , ,17 Liittymismaksut (siirtokelpoiset) , ,45 Muut myyntitulot , ,69 YHTEENSÄ , ,62 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT , ,42 KAIKKI YHTEENSÄ , ,04 22

328 3. SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN PERUSTEISTA Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Aineettomat oikeudet 4-5 vuotta tasapoisto % Muut pitkävaikutteiset menot 5-20 vuotta tasapoisto % Rakennukset vuotta menojäännöspoisto 4-20 % Kiinteät rakenteet ja laitteet vuotta menojäännöspoisto % Poistonalainen irtain omaisuus 4-20 vuotta tasapoisto % Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle euron, on kirjattu vuosikuluksi. 4. KESKIMÄÄRÄISTEN POISTOJEN JA INVESTOINTIEN VASTAAVUUS 2013 v v Keskimääräinen poisto , ,84 Keskimääräinen omahankintameno , ,79 Poikkeama , ,95 Poikkeama % 7,40-10,71 Suunnitelmakauden investointien omahankintameno on vuositasolla keskimäärin ,56 pienempi kuin suunnitelmapoistot. Aiempien vuosien hyvin suurista investoinneista ja niiden kasvattamista poistoista. oli myös investointien suhteen talouden tasapainotus-vuosi. TASEEN LIITETIEDOT 5. VAIHTUVIEN VASTAAVIEN SAAMISET SAMAN KONSERNIN YHTEISÖILTÄ Lyhytaikaiset saamiset 2013 Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset , ,94 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset , ,22 Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteisöiltä Myyntisaamiset , ,94 23

329 6. PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Muut pitkä- Ennakko- Yhteensä Rakennukset Kiinteät raken- Koneet ja Ennakko- Yhteensä vaikutteiset maksut ja teet ja laitteet kalusto maksut ja menot kesken- keskeneräiset eräiset hankinnat hankinnat Poistamaton hankintameno , , , , , , , ,74 Lisäykset tilikauden aikana , , ,52 0, , , , ,86 Rahoitusosuudet tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirrot erien välillä 0,00 0,00 0,00 0, ,75 0, ,75 0,00 Tilikauden poisto ,44 0, , , , ,75 0, ,44 Poistamaton hankintameno , , , , , , , ,16 Kirjanpitoarvo , , , , , , , ,16 PYSYVIEN VASTAAVIEN SIJOITUKSET Jvk-, muut laina- ja muut saamiset Saamiset Yhteensä tytäryhteisöt Hankintameno , ,61 Lisäykset 2 918, ,00 Hankintameno , ,61 Kirjanpitoarvo , ,61 24

330 7. OMA PÄÄOMA 2013 Peruspääoma , ,39 Muutokset tilikaudella , ,41 Peruspääoma , ,80 Edellisten tilikausien yli- /alijäämä , ,86 Lisäys/Vähennys tilikaudella , ,66 Edellisten tilikausien yli- /alijäämä , ,52 Tilikauden yli-/alijäämä , ,51 Siirto edellisten tilikausien yli-/alijäämän , ,51 Tilikauden yli-/alijäämä , ,92 Tilikauden yli-/alijäämä , ,92 Oma pääoma yhteensä , ,24 8. VELAT SAMAN KONSERNIN YHTEISÖILTÄ 2013 Pitkäaikainen vieras pääoma Velat tytäryhteisöille Liittymismaksut ja muut pitkäaikaiset velat 7 395, ,00 Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Liittymismaksut ja muut pitkäaikaiset velat 1 554, ,75 Velat osakkuus- ja muille omistusyhteysyhteisöille Liittymismaksut ja muut pitkäaikaiset velat , ,00 Lyhytaikainen vieras pääoma Velat tytäryhteisöille Ostovelat , ,60 Velat osakkuus- ja muille omistusyhteysyhteisöille Ostovelat 0,00 0,00 Velat kuntayhtymille Ostovelat 0,00 0,00 9. LIITTYMISMAKSUT JA MUUT VELAT 2013 Liittymismaksut, ulkoiset , ,61 Liittymismaksut, kaupunki , ,88 Yhteensä , ,49 25

331 10. SIIRTOVELAT 2013 Lomapalkkajaksotukset , ,02 Muut palkkajaksotukset , ,29 Muut siirtovelat , ,64 Yhteensä , ,95 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 11. HENKILÖSTÖKULUT 2013 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,22 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,52 Muut henkilösivukulut , ,47 Yhteensä tuloslaskelman mukaan , ,21 Henkilöstökuluja aktivoitu käyttöomaisuuteen , ,92 Yhteensä henkilöstökulut , , HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ TULOSYKSIKÖITTÄIN 2013 Talous ja hallinto 7 7 Asiakaspalvelu ja laskutus 4 5 Tekniset palvelut Pilvilammen vesilaitos Påttin puhdistamo Yhteensä LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA Tilinpäätös Päiväkirja Pääkirja Myyntireskontra Ostoreskontra Maksuliikenne Pysyvät vastaavat Palkkakirjanpito Varastokirjanpito sidottu sähköinen arkistointi mikrokortit sähköinen arkistointi sähköinen arkistointi sähköinen arkistointi atk-tuloste sähköinen arkistointi atk-tuloste 26

332 VAASAN VEDEN JOHTOKUNNAN JA VAASAN VEDEN TOIMITUSJOHTAJAN ALLEKIRJOITUKSET Vaasassa Pertti Reinikainen Toimitusjohtaja TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Olemme tarkastaneet tilinpäätöksen Vaasa / 2015 BDO Audiator Oy JHTT yhteisö Minna Ainasvuori JHTT 27