KESKI-SUOMEN LIITTO. KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA Muistio

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA Muistio Asia: Maakuntakaavan johtoryhmän 9. kokous Aika: Perjantaina klo Paikka: Keski-Suomen liitto, Dioriitti (2.krs) Asialista: 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Edellisen kokouksen pöytäkirja (liite 1) Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja. 3. Kaavaprosessin tilannekatsaus Olli Ristaniemi kertoi kuluvan vuoden suunnitellun aikataulun. Maakuntahallitus käy läpi tulleet lausunnot ja vastineet Kaavaehdotus pyritään saamaan nähtäville kesäkuussa, mutta se saattaa mennä elokuulle. Aikataulun mukaan kaava pyritään saamaan syysvaltuuston käsittelyyn marraskuun puolivälissä, jonka jälkeen kaava lähetetään Ympäristöministeriöön vahvistukseen. Seuraavat selvitykset ja tutkimukset ovat valmistuneet viime kokouksen jälkeen: Keski-Suomen maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden ja perinnemaisemien päivitysja täydennysinventointi Raportti luonnonkivi- ja kiviainestutkimuksista eteläisessä Keski-Suomessa vuosina Maakuntakaava ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Muinaismuistot (4 erillistä kuntakohtaista selvitystä: Leivonmäki, Luhanka, Viitasaari ja Pihtipudas) Turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi Keski-Suomi 2005 katsaus maakunnan fyysiseen rakenteeseen ja aluekehittämiseen Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Osa 1. Maakuntakaavan kaupallinen selvitys 4. Luonnoksesta saatu palaute (liite 2) Keski-Suomen maakuntakaavan valmisteluvaiheen kuuleminen järjestettiin Kaavaluonnoksesta saatiin lausuntoja määräaikaan mennessä 117 kpl. Puolet lausunnoista tuli yksityisiltä henkilöiltä: Kunnat 17 Naapurimaakunnat 4 Naapurikunnat 4 Viranomaiset 11 Yritykset 6 Yhdistykset 14

2 Yksityiset 61 KESKI-SUOMEN LIITTO Koska kyseessä on prosessi, myöhässäkin tulleet lausunnot käsitellään. Jälkikäteen on tullut noin 20 lausuntoa. Yleisenä piirteenä voidaan sanoa, että kaavaprosessin osallistumismenettelyt ja vuorovaikutus on saanut kiitosta. Merkittävimmät lausuntojen sisältämät asiat ja niiden vastineet käytiin läpi. Ne olivat kaavateemoittain: Asutusrakenne Muuramen ca-merkinnän laajennus vt-9:n länsipuolelle Yleiskaavan mukaisesti liikekeskustan alue ulottuu moottoritien länsipuolellekin. Maakuntakaavamerkintää tulee tarkentaa tarkempien taajamakarttojen avulla siltä osin. Moottoritie ei saa olla keskustatoimintoja rajoittava tekijä. Tärkein kasvusuunta on Seunavuoren asuntoalue valtatien länsipuolella. Moottoritien länsipuoli on maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta. Maakuntakaavan A- ja ca merkintöjen kuvauksissa selitetään niiden eroa. Taajamatoiminnot (A) pitävät sisällään asumisen ja muut taajamatoiminnot kuten keskustatoiminnot, palvelut, teollisuusalueet, pääväyliä pienemmät liikenneväylät, virkistys- ja puistoalueet ja erikoistoimintojen alueet. Taajaman ydinaluetta (ca) tulee kehittää toiminnallisesti selkeänä keskuksena kiinnittäen huomiota keskustan ja muun taajaman selkeään rajaukseen ja keskusta-alueen kaupunkikuvaan. ca merkintään ei muutosta. Toivakka km-1 merkintä Viisarinmäen risteykseen Tulevan Viisarimäen eritasoliittymän yhteyteen tai läheisyyteen Toivakan kunta esittää merkintää km-1, joka mahdollistaisi jatkossa suunnitella ja sijoittaa lähialueella esim. jakeluasema tai terminaalitoimintaa. Vähittäiskaupan suuryksikköselvityksen perusteella Toivakassa on edellytyksiä yhdelle suuryksikölle. Se tulisi sijoittaa taajamarakenteeseen tai siihen välittömästi rajautuen. Siksi merkintä on osoitettu kuntakeskukseen. Vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen Viisarimäelle hajauttaa yhdyskuntarakennetta eikä olisi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaista. Suuryksikkömerkintä ei ole tarpeen pelkästään jakeluasemaa varten. Ei muutosta. Kyyjärven km-1 merkinnän muuttaminen km-merkinnäksi Kauppakeskus Paletin km-1 merkintä ei ole riittävä keskuksen kehittämisen kannalta. Merkintä tulee muuttaa km-merkinnäksi. Päivittäistavarakaupan pinta-alarajoitus voi aiheuttaa esteitä laajentamiselle. Tehtiin muutos vastineeseen: Tehdään kunnan esittämä muutos ja merkitään Paletin alue kmkohdemerkillä. Jyväskylän Etelä-Keljon km-1 merkinnän muuttaminen km-2 merkinnäksi (ennakkotieto: Jyväskylän maalaiskunnan Palokan ca-merkintä 4-tien molemmin puolin Palokanorren kohdalla) Johtoryhmä esittää kriittistä suhtautumista ehdotusvaiheessa.

3 Liikenne vt 4 vaikutusten arviointi välillä Vehniä-Äänekoski Seutukaavaan merkitty seututie on muutettu maakuntakaavassa moottoritieksi. Aikoinaan 4-tien YVA on tehty eri tielinjalle välillä Vehniä - Äänekoski (YM:n ruksima tielinja). Tässä YYA:ssa nyt maakuntakaavaan merkitty moottoritie on ollut aiemmassa YYA:ssa rinnakkaistie. Moottoritien vaikutuksia ei näin ollen ole tutkittu riittävästi. Myös liikennemeluselvitykset esimerkiksi Vehniällä 4-tieltä puuttunevat. Vahvistetussa seutukaavassa 4-tie on osoitettu välillä Vehniä-Äänekoski ohjeellisella merkinnällä moottoritienä uuteen maastokäytävään v.1990 tehdyn toimenpideselvityksen ja sitä täydentävien linjausvaihtoehtojen lisäselvitysten (v.1992) perusteella. Ympäristöministeriö ei ole tehnyt mainittua tiejaksoa koskeviin kaavavarauksiin muutoksia. Nykyinen valtatie esitettiin seutukaavassa rinnakkaistienä. Tierahoituksen tiukentumisen takia tiepiiri ryhtyi selvittämään valtatien kehittämistä vaiheittain nykyisellä paikallaan. Vuodelta 1997 olevassa tarveselvityksessä tarkasteltiin tiejakson parantamistarvetta ja tien vaikutusalueelle sijoittuvia ympäristökohteita sekä meluvaikutuksia. Tiejaksoa koskeva yleispiirteinen meluselvitys (myös Vehniän kohdalla) ulottuu vuoteen 2020 saakka. Keskeisimmät vaikutukset on esitetty lyhyesti liikennevarauksia koskevassa perustelumuistiossa. Tehdään yhteenveto tiejaksolta olemassa olevista ympäristöselvityksistä ja tarkennetaan niitä tarvittavilta osin. vt 23, kt 56, kt 77 merkittävä parantaminen Kaavaselostuksessa on määritelty myös tieverkolla tehtävien merkittävien muutosten sisältö kaavamerkintäohjeeseen perustuen. Tiepiiri katsoo määrittelyn olevan tarkoituksenmukainen ja kuvaavan hyvin merkittäväksi luokitellun tienparantamisen laajuutta. Esitetyt parantamishankkeet perustuvat maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmaan tai muihin laadittuihin suunnitelmiin ja useimmat niistä ovat olleet mukana myös jo aikaisemmissa seutukaavoissa. Joiltakin osin kaavamerkinnät ovat ylimitoitettuja odotuksia ottaen huomioon Tiehallinnon rahoitus- mahdollisuudet ja suunnittelujaksolla tehtävien toimenpiteiden laajuus. Esimerkkinä mainittakoon valtatie 23 välillä Keuruu - Petäjävesi sekä kantateiden 56 ja 77 parantaminen, joilla toimenpiteet ovat käytännössä vähäistä tien leventämistä ja liikenneturvallisuutta parantavia toimia nykyisellä tielinjalla. Kaavaan sisältyy tässä vaiheessa joitakin liikenneverkon kehittämiseen kohdistuvia odotuksia, jotka perustuvat kentältä tulleisiin esityksiin ja vaatimuksiin, mutta jotka eivät mahdollisesti toteudu. Esimerkkeinä on mainittu kantatien 56 ja Sinisen tien parantaminen. Maakuntakaavasta saaduissa kannanotoissa on selvästi pidemmällekin meneviä parantamisvaatimuksia. Meneillään olevista suunnitteluhankkeista saatujen kansalais- ja kuntapalautteiden perusteella voidaan todeta, että maakuntakaavan esitykset ovat ilmeisesti varsin oikeaan osuneita ja liikenneverkon pitkän aikavälin kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaisia. Rajallistenkaan rahoitusmahdollisuuksien takia ei tulisi tyytyä sellaisiin lyhytjänteisiin tai liian keveisiin osaratkaisuihin, jotka eivät riittävästi tue alueen elinolosuhteita tai maakunnan eri osien kehittämistä. Ei tässä vaiheessa muutoksia. ratojen sähköistämiskohteet: Haapamäen kolmio, Jyväskylä-Äänekoski, teollisuusradat

4 Luonnonvarat Erityistoiminnot KESKI-SUOMEN LIITTO Kaavaluonnoksessa otetaan kantaa rataverkon laadullisiin kysymyksiin, kuten esim. sähköistykseen, jolta osin esitetään Suolahteen Valtran tehtaille ja Jämsään Kaipolan tehtaille menevien ratojen sähköistämistä. Ratahallintokeskuksen kanta on, ettei ko. sähköistyksiä tule esittää kaavakartalla, koska sähköistys on mahdollista toteuttaa ilman kaavallista varautumistakin. On otettava huomioon, ettei ko. ratojen sähköistyksen tarpeesta ole käytettävissä sellaista tietoa mikä osoittaisi hankkeen toteuttamiskelpoiseksi ja kannattavaksi maakuntakaavan aikajänteellä. Keski-Suomen liitto pitää maakunnan keskeisten teollisuudenalojen käyttämien ratojen sähköistystä välttämättömänä eri liikennemuotojen työnjaon ja alueen teollisuuden kehityksen kannalta. Sähköistys on lähiympäristön maankäyttöön merkittävästi vaikuttava toimenpide. Ei muutosta. Jyväskylästä pohjoiseen Suolahden suuntaan menevä rata, kuten myös Jämsän Kaipolaan menevä rata on syytä merkitä sivuratamerkinnällä. Muutoinkin RHK suosittelee käytettäväksi ympäristöministeriön merkintä- ja määräysohjeen mukaisia merkintöjä, jolloin myös Jyväskylästä Keuruun suuntaan menevä rata olisi sivurata. Jyväskylä-Haapajärvi-rata ja Jyväskylä-Haapamäki-Seinäjoki ovat maakuntien välisiä ratayhteyksiä ja luokitukseltaan yksiselitteisesti pääratoja. Kaipolan rata ja Valtran rata on määritelty kaavassa sivuradoiksi. Ei muutosta. Hyväksyttiin vastineet. turvetuotantoalueet/turvetuotantovyöhykkeet: suunnittelumääräykset Eo/tu1 Uutta turvetuotantoa ei tulisi sijoittaa valuma-alueille, joilla ei ennestään ole lainkaan turvetuotantoa niin, ettei valuma-alueen vesistökuormitus kasvaisi turvetuotannon johdosta ellei samalla puututa muuhun kuormitukseen. Sellaisia kriittisiä alueita, joilla turvetuotannosta on aiheutunut jo haitallisia vaikutuksia, ei tulisi merkitä turvetuotannon kehittämisalueiksi lainkaan. Eo/tu2 Kuvaus tarkoittaa, että turvetuotantoa voi valuma-alueella lisätä, jos valuma-alueelle turvetuotannosta aiheutuva kuormitus ei kasva eli käytännössä uutta turvetuotantoa voidaan lisätä vain turvetuotannosta poistuneen turvetuotannon kuormitusosuuden verran. Turvetuotannon kuormitustaso, johon verrataan, tulisi tässäkin määrittää. Eo/tu3 Teksti on tulkinnanvarainen. Kuvausta tulee tarkentaa ja lisätä siihen myös, mitä se merkitsee vesistöihin tulevan kuormituksen osalta. Täydennetään turvetuotantovyöhykkeiden suunnittelumääräyksiä ottaen samalla huomioon myös Vapo Oy:n lausunnossaan esittämät näkemykset.

5 varalaskupaikkojen laajennukset: Tikkakoski 4-tielle, Joutsa 4-tiellä, Jämsän Hallin kenttä Tikkakosken lentoaseman läheisyyteen on suunniteltu kaksi kappaletta 2. lk varalaskupaikkoja (nousuteitä) valtatie 4:lie. Varalaskupaikat on suunniteltu toteutettavaksi valtatie 4 tiehankkeen (Kirri-Tikkakoski Vehniä) yhteydessä tai valmiusrakentamisena valmiutta kohotettaessa. Varalaskupaikat kuuluvat maatielain mukaisesti tiealueeseen. Varalaskupaikkoja tultaisiin käyttämään ainoastaan poikkeusoloissa. Varalaskupaikkojen ympärille on tarve luoda rakentamisrajoitusalueet, jotta turvataan lentokoneiden nousussa tarvitsemat estevarat. Esitetään, että Tikkakosken lentoaseman läheisyydessä valtatie 4: lle suunnitellut varalaskupaikat merkitään maakuntakaavaan lentoliikenteen alueiksi, jolloin alueilla olisi voimassa ehdollinen rakentamisrajoitus. Ilmeisesti ei ole tarvetta erikseen merkitä alueita melualueiksi, koska toiminta tapahtuisi ainoastaan poikkeusoloissa. Uuden moottoritien liikennemelu on otettu yleisesti suunnittelumääräyksessä huomioon. Moottoritietä koskee jo rakentamisrajoitus. Tilapäisesti käytettäviä, tiealueeseen sisältyviä varalaskupaikkoja ei ole tarkoituksenmukaista merkitä lentoliikenteen alueina. Lisätään Kirri- Äänekoski moottoritietä koskeva suunnittelumääräys: Lentoaseman kohdalla on tiesuunnittelussa otettava huomioon kiitotien pidentämismahdollisuuden säilyminen ja tiealueen käyttö varalaskupaikkana. Käydään tarkentavat neuvottelut lausunnonantajan ja tiepiirin kanssa. Hallin sotilaslentoasema läheisyyteen on suunniteltu yksi nousutie tuki- kohdasta Pihlajiston suuntaan. Nousutie rakennetaan valmiusrakentamisena valmiutta kohotettaessa. Nousutien ympärille on tarve luoda rakentamisrajoitusalueet, jotta turvataan nousutien tarvitsema aluevaraus sekä lentokoneiden nousussa tarvitsemat estevarat. Esitetään, että Hallin sotilaslentoaseman lentoliikenteen aluetta laajennetaan käsittämään myös suunniteltu nousutie. Tällöin alueella olisi voimassa ehdollinen rakentamisrajoitus. Ilmeisesti ei ole tarvetta erikseen merkitä aluetta melualueeksi, koska toiminta tapahtuisi ainoastaan poikkeusoloissa. Tilapäisesti käytettäviä, tiealueeseen sisältyviä varalaskupaikkoja ei yleisesti ole tarkoituksenmukaista osoittaa lentoliikenteen alueina. Pihlajiston maantietä 3424 ei ole osoitettu maakuntakaavassa. Nousutien suunnittelu kyseisellä alueella edellyttää omaa suunnitteluprosessiaan ja tieliikenteen ja lentoliikenteen tarpeiden yhteensovittamista. Hallin lentoliikenteen aluetta laajennetaan esitetyllä tavalla ja lisätään aluetta koskeva suunnittelumääräys: Alueiden käyttöä koskevassa suunnittelussa on otettava huomioon maantien 3424 tiealueen hyödyntäminen nousutien osana. Käydään tarkentavat neuvottelut lausunnonantajan ja tiepiirin kanssa. Joutsassa on valtatie 4:llä yksi 1 lk:n varalaskupaikka ja suunnitelmissa on rakentaa yksi 2 lk:n varalaskupaikka nykyisen varalaskupaikan pohjoispuolelle. 2 lk:n varalaskupaikka on suunniteltu toteutettavaksi valta tie 4 rakennushankkeiden yhteydessä tai valmiutta kohotettaessa valmiusrakentamisena. Varalaskupaikka kuuluvat maatielain mukaisesti tiealueeseen. Varalaskupaikkojen ympärille olisi tarvetta luoda rakentamisrajoitusalueet, jotta turvataan lentokoneiden lentotoiminnassa tarvitsemat estevarat. Esitetään, että Joutsassa oleva 1. lk:n varalaskupaikka ja suunnitelmissa oleva 2. lk:n varalaskupaikka merkitään maakuntakaavaan lento liikenteen alueiksi, jolloin alueilla olisi voimassa ehdollinen rakentamisrajoitus. Tarve

6 Kulttuuriympäristö Luonnonsuojelu KESKI-SUOMEN LIITTO alueen merkitsemiseksi melualueeksi tulee selvittää. Varalaskupaikkaa tultaisiin käyttämään maksimissaan noin viikon ajan kerran kolmessa vuodessa. Runkotienä osoitetun valtatien liikennemelu on otettu yleisesti suunnittelumääräyksessä huomioon. Tiejaksoa koskee jo rakentamisrajoitus. Tilapäisesti käytettäviä, tiealueeseen sisältyviä varalaskupaikkoja ei ole tarkoituksenmukaista merkitä lentoliikenteen alueina. Lisätään Joutsa-Viisarimäki tiejaksoa koskeva suunnittelumääräys: Joutsan kohdalla on tiesuunnittelussa otettava huomioon tiealueen käyttö varalaskupaikkana. Käydään tarkentavat neuvottelut lausunnonantajan ja tiepiirin kanssa. Hyväksyttiin vastineet. Jyväskylän kansallinen kaupunkipuisto Jyväskylän ja Jyväskylän mlk:n alueella Päijänteen pohjoisosassa olevaa matkailun ja virkistyksen kehittämisaluetta voisi laajentaa länteen kattamaan mahdollisen tulevan kansallisen kaupunkipuiston alueen. Kaavaselostuksen tekstiosaan mv-merkinnän kohdalle voisi laittaa maininnan suunnitteilla olevasta kansallisesta kaupunkipuistosta. Sen erityisenä tavoitteena on matkailun ja virkistyksen kehittäminen, kulttuuriympäristöjen ja luonnon arvoalueiden säilyminen ja kehittäminen. Mahdollinen tuleva kansallinen kaupunkipuisto on huomioitu kaavassa. Kaupunkipuisto on mainittu kaavaselostuksessa Pohjois-Päijänteen vesiretkeilyalueeseen liittyen. Kaupunkipuiston luonnostelmissa esiintyvät virkistyksen ja kulttuuriympäristöjen alueet sekä luonnon arvoalueet ovat kaavaluonnoksessa valtaosaltaan aluevarauksina. Koska suunnitelma on alkuvaiheessa, mainitaan kaupunkipuistoajatus myös muiden merkintöjen kuin vesiretkeilyalueen yhteydessä. Päijänteen kehittämisalue Päijänteen alueella kehittämistavoitteet kansainvälisen luonto- ja kulttuurimatkailun kohdealueena antaisivat edellytyksiä laajemmallekin virkistyskäyttöön liittyvälle aluerajaukselle kuin nykyinen vain osia Päijänteestä sisältävä vesiretkeilyalue. Harkitaan. ekologiset vyöhykkeet Ekologiset vyöhykkeet on merkittävä vähintään kaavan liiteaineistoon ja ne on otettava huomioon vaikutusten arvioinnissa (kts. virkistyskäyttöosio). Ovat mukana kaavan liiteaineistossa (kaavaselostus s. 80). Huomioidaan vaikutusten arvioinnissa. arvokkaat kallioalueet

7 Valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet tulee merkitä maakuntakaavaan ja arvokkaille kallioalueille sijoittuvat maa-ainesten ottovyöhykkeet tms. on poistettava kaavasta ja niiden viereen esitettyjen maa-ainesten ottovyöhykkeiden rajauksia tulee tarkistaa. Maakuntakaavan johtoryhmä (kokous 5, ) otti tähän asiaan kannan, jonka mukaan todettiin mm. että mikäli arvokkaat kallioalueet esitetään kaavassa, alueiden eri käyttömahdollisuudet tulisi tuoda suosituksessa riittävän hyvin esiin. Näin on menetelty yhden kalliokiviainesalueen ja kahden rakennuskiviainesalueen osalta. Ei muutosta. hiljaiset alueet Hiljaisten alueiden kartoittaminen on maakuntakaavan valmistelussa jäänyt puolitiehen, eikä kaavasta käy ilmi onko alustavan selvityksen mukaisia hiljaisia alueita otettu huomioon melua aiheuttavien toimintojen kaavavarauksia suunniteltaessa. Satakuntaliiton pilottiselvitystä mukaellen Keski-Suomessa tehtiin 7-vaiheisen selvitystyön kaksi ensimmäistä vaihetta. Selvitystä ei missään nimessä voida käyttää perusteena, ainoastaan mainintana niihin liittyvien merkintöjen ns. leipätekstissä. s-merkinnät Muutamat yhdistykset ja yksityishenkilöt ovat huomauttaneet suojelualueista, jotka eivät kuulu Naturaan tai valtakunnallisiin suojeluohjelmiin. Niitä ei saisi esittää maakuntakaavassa, koska maanomistajiin ei ole oltu yhteydessä. Alueiden lähtökohta on voimassa oleva seutukaava ja kohteet on arvotettu maakuntakaavaa varten. Kohteet on käyty läpi ympäristöhallinnon kanssa ja niiden arvojen perusteella ympäristöhallinto on valmis korvaamaan luonnonsuojelusta aiheutuvan taloudellisen menetyksen. Osa kohteista on jo toteutettu rauhoittamalla. Metsänomistajien liiton Keski-Suomen piiri on ollut yhteydessä alueiden maanomistajiin. Vain kolmesta kohteesta on muistutettu. Ei muutosta. Virkistys Pyhähäkki-Salamajärvi väli matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueeksi Luoteisen Keski-Suomen alueella (Salamajärvi- Kivijärvi- Piispala- Pyhä-Häkki) olevan luontoja virkistyskäytön kannalta tärkeän ja suunnittelutarvetta omaavan kokonaisuuden esittämistä maakuntakaavassa olisi syytä pohtia. Tehtiin muutos vastineeseen: Alueella on suurta matkailuun ja virkistykseen liittyvää potentiaalia. Merkitään aluekokonaisuus Pyhähäkin-Salamajärven matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeksi. moottorikelkkailureitti: ohjeellinen merkintä yhteystarpeeksi Moottorikelkkailureitit ovat kaavaselostuksen mukaan luonteeltaan yleispiirteisiä. Käytännössä karttaan merkityt reitit seurailevat kuitenkin tarkasti nykyisiä epävirallisia uria. Reitit on muutettava linjauksiltaan yleispiirteisemmiksi ja lähinnä yhteystarpeita osoittaviksi. Yleispiirteistetään paikoin pikkutarkkoja reittimerkintöjä.

8 5. Muut asiat Muita asioita ei ollut. 6. Seuraava kokous Seuraava kokous päätettiin pitää to 14.9 klo 9 liiton kokoustilassa Dioriitti. 7. Kokouksen päätös Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Anita Mikkonen Maakuntajohtaja Olli Ristaniemi Sihteeri Jakelu: Päivi Halinen, Keski-Suomen ympäristökeskus Olli Lampinen, Keski-Suomen museo Seppo Kosonen, Tiehallinto, Keski-Suomen tiepiiri Markku Kuitunen, Jyväskylän yliopisto / bio- ja ympäristötieteiden laitos Juha Lappalainen, MTK Keski-Suomi Lassi Laukkanen, Keski-Suomen sotilasläänin esikunta Jaana Leppänen, AKAVA Keski-Suomi Kari Leskinen, Länsi-Suomen lääninhallitus Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus Vesa Moisio, Metsäteollisuus ry Kari Pääkkönen, Geologian tutkimuskeskus Helena Reiman, Keski-Suomen metsäkeskus Heikki Savolainen, Metsähallitus Länsi-Suomen alue Raimo Salpakoski, SAK Keski-Suomi Jaakko Silpola, Turveteollisuusliitto ry Ritva Toivainen, Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri Uljas Valkeinen, Keski-Suomen Kauppakamari Maarit Autio, Kannonkoski Erkki Nikkilä, Pihtipudas Rauno Riihimäki, Kuhmoinen Helena Pihlajasaari, Keski-Suomen liitto, maakuntahallitus Kauko Lehtonen, Keski-Suomen liitto, maakuntahallitus Kari Yksjärvi, Keski-Suomen liitto, maakuntahallitus Tiedoksi: Ylitarkastaja Maaret Stenström, Ympäristöministeriö