Oped-Exo ejulkaisu No a. Oped-Exo Asiantuntijuuteen ohjaaminen Ammattikorkeakoulussa

Transkriptio

1 No. Oped-Exo Asiantuntijuuteen ohjaaminen Ammattikorkeakoulussa Projektipäällikkö Birgitta Varjonen projektiassistentti Reima Kallinen Oped-Exo hanke Julkaistu

2 Varjonen, Birgitta & Kallinen, Reima Oped-Exo - Asiantuntijuuteen ohjaaminen Ammattikorkeakoulussa Julkaistu Tässä artikkelissa käsitellään Oped-Exo hankkeen taustoja ja toimintaperiaatteita. Oped -toimintana tunnettu ammattikorkeakoulujen yhteinen opintojen edistämisja tukemistoiminta käynnistyi Hämeen ammattikorkeakoulun koordinoimana pääkonttorihankeena vuonna Vuosina toiminut Oped - projekti keräsi tietoa opintojen edistämisestä erityisesti pitkittymisten ja keskeyttämisten ehkäisemisen ja opintojen ohjauksen näkökulmista. Vuonna 2003 Oped-Laatu -projekti syventyi opintojen ohjauksen laadun määrittelyyn. Tammikuussa 2004 alkanut Oped-Exo jatkaa Oped -toimintaa. Oped-Exon keskeisenä teemana on kokoavasti opiskelijan ohjaaminen asiantuntijuuteen (Ex = Expert = asiantuntija, o = ohjaus). Aihealuetta lähestytään kolmesta näkökulmasta, jotka ovat: Työelämävastaavuuden vahvistaminen Toimivan ja laadukkaan ohjausstrategian/järjestelmän kehittäminen osana korkeakoulun kokonaisstrategiaa Tuutoritoiminnan kehittäminen ammattikorkeakouluissa Oped-Exossa on mukana yli 20 ammattikorkeakoulua. Työskentely toteutetaan tavoitteiden mukaisesti neljässä työrenkaassa, joihin osallistuu yli 100 ohjauksesta kiinnostunutta ammattikorkeakoulussa työskentelevää tai opiskelevaa henkilöä. 2/11

3 Projektin taustaa Viimeisten vuosien aikana korkea-asteen koulutus on muuttunut huomattavasti. Ikäluokasta noin 50 % opiskelee korkeakoulussa, myös aikuisopiskelijoiden määrä on nykyistä suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Korkea-asteen koulutusjärjestelmän muutokset ovat kasvattaneet myös tehokkuuden ja vastuullisuuden vaatimuksia. Opetusministeriön työryhmä on pohtinut yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevien opintojen nopeuttamista. Työryhmän mukaan opintojen pitkittymiseen vaikuttavat opintojen osa-aikaisuus, opetusjärjestelyjen, opintojen ohjauksen ja opetuksen tukijärjestelyjen puutteet, laajojen tutkintoon kuulumattomien opintojen suorittaminen sekä runsas työssäkäynti. Työryhmä esittää korkeakoulujen opintoprosessien kehittämistä opiskelijakeskeisempään suuntaan, mikä edellyttää opetussuunnitelmien uudistamista ja opintojen suunnittelun, seurannan ja ohjauksen tehostamista. (OPM-tiedote 2003) Korkeakoulujärjestelmän laajentuminen, opiskelijamäärien kasvu, opintojen keskeyttäminen ja nopeasti muuttuvat työelämän tarpeet vaikuttavat siihen, että ohjaus- ja neuvontapalvelujen kysyntä lisääntyy ja monimuotoistuu. Korkeakoulujen arviointineuvosto arvioi vuonna 2001 opintojen ohjausta korkeakouluissa SAMOK ry:n aloitteesta. Arviointiin osallistui 25 korkeakoulua. Korkeakoulujen sisäisiin itsearviointeihin osallistui 800 henkilökunnan edustajaa ja 1200 opiskelijaa. Opintojen ohjausta arvioitiin sekä järjestelmän toimivuuden että opiskelijan opintopolun eri vaiheiden kannalta. Korkeakoulujen ratkaisut opintojen ohjauspalvelujen organisoinnissa vaihtelevat. Osa painottaa keskitettyjä, osa hajautettuja ratkaisuja, osa on rakentanut ohjauspalvelut opettajatuutoroinnin varaan ja osa katsoo ohjauksen hoituvan opetustilanteissa. Ammattikorkeakouluissa ohjausta ja neuvontaa tarjoavat mm. opintotoimistot ja koulutusalojen ja koulutusohjelmien opetus- ja ohjaushenkilöstö. Korkeakouluille on yhteistä se, että ohjauspalveluja ei ole useinkaan kehitetty kokonaisuutena, vaan pala palalta kerrallaan reaktioina korkeakoulujen ulko- 3/11

4 puolelta tulleisiin haasteisiin. Ohjausta antavan henkilökunnan työnjako on usein selkiytymätön, nimikkeistö kirjava ja koulutustausta vaihteleva. Ohjauspalvelut eivät muodosta opiskelijan näkökulmasta toimivaa kokonaisuutta, vaan jäävät helposti irrallisiksi toiminnoiksi. (Moitus et al, 2001) Ammattikorkeakouluopintojen edistäminen ja opintojen ohjaus ovat saaneet osakseen runsasta valtakunnallista huomiota. Opetusministeriö myönsi vuonna 2000 määrärahan kolme vuotta kestäneelle Oped -projektille (opintojen edistäminen) sekä Kevät-hankkeelle. Oped-projekti painotti opintojen ohjauksen edelleen kehittämistä. Oped -projektin tavoitteena oli löytää hyviä toimintamalleja, tukemiskäytäntöjä ja selkeitä toimenpide-ehdotuksia, joilla voidaan vaikuttaa myönteisesti ammattikorkeakouluopintojen etenemiseen. Projektin tavoitteina oli myös tutkimustiedon tuottaminen ja toimiminen linkkinä ja tiedonvälittäjänä ammattikorkeakoulujen välillä. Opedissa toimi kolme yhteistyörengasta. Keskeyttämisrengas (K-rengas) Tavoitteena oli selvittää opintojen keskeyttämisen syitä. Renkaan tulokset on luettavissa renkaan raportissa, joka käsittelee keskeyttämistilannetta eri ammattikorkeakouluissa ja selvittää koulutusalakohtaisia eroja. Ohjausrengas (O-rengas) Tavoitteena oli ohjaustoimintojen kartoittaminen ja ohjauskäytänteiden selvittäminen. O-renkaan toiminnan käynnistymiseen liittyi Korkeakoulujen arviointineuvoston valtakunnallinen opintojen ohjauksen arviointi projekti. Useat O- renkaan jäsenet olivat myös arviointihankkeessa mukana. O- renkaan tuloksia esitellään Opedin O-renkaan loppuraportissa. Pitkittymisrengas (P-rengas) Tavoitteena oli selvittää opintojen pitkittymissyitä. Renkaan selvitykset opintojen pitkittymisestä on luettavissa renkaan loppuraportissa. 4/11

5 Oped-projekti esitti useita toimenpiteitä, yksi niistä käsitteli ohjauksen yhteisen kriteeristön luomista ja ohjauksen yhteisen laadunvarmistuksen kehittämistä. Opetusministeriö myönsi Hämeen ammattikorkeakoululle määrärahan vuonna 2003 valtakunnalliselle jatkohankkeelle, joka käsitteli ammattikorkeakoulujen opintojen ohjauksen laadunvarmistusta. Projekti sai nimekseen OPED-Laatu. Projektin päätavoitteena oli ohjauksen eri näkökulmista lähtien luoda ammattikorkeakoulujen ja niiden opiskelijoiden kanssa yhteinen näkemys ohjauksen kriteeristöstä, vaatimuksista ja käytännön toteutuksesta. Projektin tavoitteena oli kehittää opintojen ohjauksen käytännön toimintamalleja. OPED-Laadussa toimi neljä toimintaryhmää: 1. Ohjauksen näkökulmat 2. Ohjaus, opetus ja oppiminen 3. Organisointi, työnjako ja resurssit 4. Ohjauksen seuranta ja välineet. OPED- Laatu projektin päätyessä työryhmät julkaisivat loppuraportin, Laatua ammattikorkeakouluopintojen ohjaukseen. Oped-Exon tavoitteet Edellisten projektien kuvauksista käy ilmi, että opintojen ohjausta on tarkasteltu useista eri näkökulmista. Oped -projektien tuottamat tulokset, toimenpideehdotukset ja käytänteet ovat pohjana Oped-Exon toiminnalle. Lisäksi projektille antaa suuntaviivoja viimeisten parin vuoden aikana ilmestynyt ohjausta ansiokkaasti käsittelevä kirjallisuus ja tutkimustieto. Oped-Exossa työskennellään neljässä työrenkaassa, joissa käsitellään seuraavia aihealueita. 1) Työelämävastaavuuden vahvistaminen Oped-Exon tavoitteena on koota ammatillisen kasvun ohjaajille ja opintojen suunnittelijoille tietopaketti ala-analyyseistä ja erilaisten indikaattorien hyödyntämisestä koulutussuunnittelussa. Lisäksi kartoitetaan koulutussuunnitteluun sovellettavia tulevaisuuden hallinnan ennakointimenetelmiä. Tavoitteena on edesauttaa alakohtaisten työelämävaatimusten taitoprofiilien tunnistamista. 5/11

6 2) Toimivien ja laadukkaiden ohjausjärjestelmien kehittäminen Oped-Exon keskiössä on toimivan ja laadukkaan ohjausjärjestelmän kehittäminen. Kolmen vuoden aikana muutamat ammattikorkeakoulut kehittävät pilotteina jo olemassa olevaa ohjausjärjestelmäänsä. Pilotit laativat opintojen ohjausjärjestelmän rakenteen sekä opintojen ohjauksen suunnitelman, jossa määritellään opintojen aikana tapahtuvan ohjauksen ja neuvonnan (ohjauspalvelujen) tavoitteet ja sisällöt. Yhtenä kehittämiskohteena on internet-pohjainen ohjaus. 3) Tuutoritoiminnan kehittäminen ammattikorkeakouluissa Tuutoritoiminta jakaantuu opintojen a) tuutorointiin sekä b) vertaistuutorointiin a) Tuutoroinnissa keskitytään kehittämään opintojen eri vaiheissa tarvittavia opintojen ohjauksen menetelmiä (henkilökohtainen ohjaus, ryhmäohjaus, ja internet-pohjainen ohjaus) sekä suunnitella ja toteuttaa tuutorikoulutus. b) Vertaistuutoroinnissa tavoitteena on selvittää ja selkiyttää vertaisohjauksen roolia osana opintojen ohjauksen kokonaisjärjestelmää, löytää toiminnalle uusia muotoja ja ulottaa se kattamaan koko opiskeluajan sekä auttaa ammattikorkeakoulujen opiskelijayhdistyksiä vertaisohjauksen laadunvarmistamisessa ja edistää vertaisohjauksen parissa toimivien henkilöiden valtakunnallista ja alueellista verkottumista Työrenkaisiin osallistuu yli 100 ohjauksesta kiinnostunutta ammattikorkeakoulussa työskentelevää tai opiskelevaa henkilöä. SAMOK on Oped-Exon toiminnassa vahvasti mukana. SAMOKin ja opiskelijayhdistysten aktiiviset opiskelijajäsenet tuovat työryhmissä rakentavasti esille arvokasta opiskelijoiden näkökulmaa. Oped-Exo kerää, tuottaa ja kehittää ohjauksen rakennusmateriaalia sekä soveltaa niitä käytäntöön. Oped-Exo toimii linkkinä ja tiedonvälittäjänä ammattikorkeakoulujen välillä. Oped-Exon keskeisin tunnus on toiminta ja käytäntöön soveltaminen. Oped-Exo lähestyy aihealueita ohjauksen kolmikanta-ajattelun mukaisesti. Kolmikantaajattelu on syntynyt työrenkaiden työskentelyn pohjalta ohjauksen eri kenttiä kokoavaksi ajatteluksi. 6/11

7 Opiskeluun ja opintoihin liittyvät tiedot ja toimintatavat Opintojen edistäminen ja opiskelun tukeminen AMK:n muut omat ohjaus- ja neuvontasekä tukipalvelut Virtuaaliohjaus Vertaisohjaus Ohjaushenkilöstö AMK:n ulkopuoliset tukipalvelut Ammatillisen kasvun tukeminen ja uraohjaus Kuvio 1. Ohjauksen kolmikanta-ajattelu Projektin toteutus Projekti toteutetaan OPM:n myöntämällä rahoituksella Hämeen ammattikorkeakoulun johtamana ammattikorkeakoulujen yhteisenä valtakunnallisena hankkeena. Oped-Exon henkilöstö koostuu kahdesta Hämeen ammattikorkeakoulun työntekijästä: osa-aikaisena projektipäällikkönä toimii yliopettaja Birgitta Varjonen ja kokopäiväisenä projektiassistenttina BBA Reima Kallinen. Ohjausryhmä on yhteinen toisen verkostohankkeen, Lahden ammattikorkeakoulun hallinnoiman Ura ja rekrytointipalvelujen kehittämishankkeen kanssa. Hankkeiden sisällölliset aihealueet sivuavat painotusalueiltaan toisiaan ja siten yhteisestä ohjausryhmästä on synergiaetua. Ohjausryhmän tehtävänä on projektien tavoitteiden ja toimintaohjelmien hyväksyminen sekä niiden toteutumisen seuraaminen. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Lahden ammattikorkea- 7/11

8 koulun rehtori Risto Ilomäki. Asioiden esittelijänä toimivat projektipäälliköt Birgitta Varjonen (Hamk) ja Eija Lantta (Lamk) ja sihteerinä projektiassistentti Reima Kallinen (Hamk). Ohjausryhmään kuuluvat edellisten lisäksi Hämeen ammatillisen opettajakorkeakoulun yliopettaja Jaakko Helander, opetusjohtaja Tapani Pöykkö (Hamk), suunnittelija Mikko Niskanen (Turun ammattikorkeakoulu) ylitarkastaja Liisa Ampio, Työministeriö ja työvoimasuunnittelija Merja Rusanen, Kunnallinen työmarkkinalaitos sekä SAMOKIN edustaja, ura- ja rekrytointivastaava, Riikka Töytäri (vuosi 2004). Ura ja rekrytointipalveluiden kehittämishanke Projektipäällikkö (Pp) Projektiassistentti (Pa) Ohjausryhmä (Pj+Pp+PA-10 jäs) Koordinaatioryhmä (Pp+PA+2 Trv+opisk) Muut verkostohankkeet Ammattikorkeakoulut Työelämävastaavuuden vahvistaminen (Vetäjä: Tapio Kostamo) Ammattikorkeakoulut Ohjausjärjestelmien kehittäminen (Vetäjä: Birgitta Varjonen) Ammattikorkeakoulut Tuutorointi (Vetäjä: Auli Pekkala) Opiskelijakunnat/amk:t Vertaistuutorointi (Vetäjä: Reima Kallinen) Aiempien Oped-vaiheiden tulokset Kuvio 2. Projektin organisaatio Koordinaatioryhmä on projektin toimintaa suunnitteleva ja työrenkaiden työtä koordinoiva ja ohjaava yhteistyöryhmä. Koordinaatioryhmä muodostuu projektipäälliköstä, projektiassistentista ja muiden työrenkaiden vetäjistä sekä opiskelijoiden edustajasta. Koordinaatioryhmä kokoontuu tarpeen mukaan. 8/11

9 Yhteisfoorumissa käsitellään projektin työtä seminaarikokoontumisessa koko toimijajoukolla kerran vuodessa. Lisäksi Oped-Exo osallistuu järjestäjänä muiden verkostohankkeiden kanssa kerran vuodessa pidettäviin yhteisiin verkostohankeseminaareihin. Projektin keskeisin työ tapahtuu eri aihealueita työstävissä työrenkaissa. Neljään työrenkaaseen osallistuvat ammattikorkeakoulut ja opiskelijayhdistykset jakautuvat työrenkaisiin kiinnostuksensa mukaan. He voivat myös osallistua yhteen tai useampaan renkaaseen. Kussakin työrenkaassa on vähintään yksi opiskelijajäsen, ja etupäässä opiskelijayhdistysten edustajista koostuvassa vertaistuutorointi-työrenkaassa on vähintään kaksi ammattikorkeakoulujen henkilöstön edustajaa. Tiedotus Projektilla on oma internet-sivusto domainin alle. Se sisältää tapahtumakalenterin, uutispalstan, perustietoa hankkeesta ja työrenkaista, tulevista ja menneistä tapahtumista sekä tietopankin, joka sisältää projektin aikana tuotetut dokumentit ja muun mahdollisen materiaalin. Projektin aikana tuotetut raportit, muistiot ja muut dokumentit jaetaan internet-sivuston kautta niin, että projektin sähköpostilistalla olevat saavat linkitetyn tiedon latausmahdollisuudesta. Projektin etenemisestä tiedotetaan intenet-sivuston lisäksi puolivuosittain julkaistavalla väliraportilla, joka sisältää projektikatsauksen, tapahtumakalenterin ja lyhyet yhteenvedot työrenkaiden työn etenemisestä sekä muuta projektin kannalta olennaista tiedotettavaa. 9/11

10 Tapahtumat vuonna 2004 Yhteistyöfoorumit Hämeenlinnassa (I yhteisfoorumi) 1) Työelämävastaavuuden vahvistaminen Helsingissä (HAAGA) Tampereella (PIRAMK) Riihimäellä (HAMK) 2) Toimivien ja laadukkaiden ohjausjärjestelmien kehittäminen Lahdessa (LAMK) Tampereella (TAMK) Hämeenlinna (HAMK) 3) Tuutoritoiminnan kehittäminen ammattikorkeakouluissa Oulussa (OAMK) (ohjelma) (muistio) Helsingissä (HAAGA) 4) Vertaistuutorointi Lahti (LAMK/LAMKO ry) VETURI I, Kouvola Seinäjoki (SEAMK/SAMO ry) Mikkeli (MAMK/MAMOK ry) 21.- pe Oulussa (OAMK) Turku (TUAMK/TUKKO ry) VETURI II, Kuopio 10/11

11 Lähteet Moitus, Sirpa & Huttu, Kristiina & Isohanni, Irene & Lerkkanen, Jukka & Mielityinen, Ida & Talvi, Ulla & Uusirauva, Erkki & Vuorinen Raimo (2001) Opintojenohjauksen arviointi korkeakouluissa. Helsinki: Edita OPM-tiedote. Korkeakoulujen opintoaikoja lyhennetään. 2003; 11/11