Alle kolme vuotiaan lapsen vanhempana 1. Lapsen tärkeät ihmissuhteet ja niiden kehittyminen

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Alle kolme vuotiaan lapsen vanhempana 1. Lapsen tärkeät ihmissuhteet ja niiden kehittyminen"

Armas Jokinen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Alle kolme vuotiaan lapsen vanhempana 1. Lapsen tärkeät ihmissuhteet ja niiden kehittyminen 2. Uhmaikä 3. Leikki Tiina Rantala, Satu Jylkäs-Kiuru LTO, KK

2 1. Lapsen tärkeät ihmissuhteet ja niiden kehittyminen Ensimmäiset ja tärkeimmät sosiaaliset taidot opitaan kotona lapsen ja vanhempien välisessä vuorovaikutuksessa. Ensimmäisissä ihmissuhteissa lapsi oppii millainen hän itse on, millaisia muut ihmiset ovat, miten hänen läheisensä kohtelevat häntä ja miten hän voi itse vaikuttaa heihin. Lapsi muodostaa itselleen käsityksen/mallin siitä, miten ollaan yhdessä muiden ihmisten kanssa. Tämän käsitys on pohja sille, miten lapsi myöhemminkin ennakoi vuorovaikutustilanteita, osallistuu niihin, havainnoi ja tulkitsee niitä. Vauvaiässä lapsen identiteetti kehittyy jatkuvassa vuorovaikutuksessa yhden lapsen hoitoon paneutuneen ihmisen kanssa syntyy kokemus pysyvyydestä ja omasta arvosta Kiintymyssuhde on ensimmäinen sosiaalinen taito pohja turvallisuuden tunteelle -Turvallinen kiintymyssuhde: lapsi kokee, että vanhempi on saatavilla, auttaa ja lohduttaa tarvittaessa. Ensimmäinen ikävuosi tärkeä kiintymyssuhteen muodostumiselle, hoitajan pysyvyys ja läsnäolo tärkeitä

Lapsi muodostaa itselleen käsityksen/mallin siitä, miten ollaan yhdessä muiden ihmisten kanssa.

3 Luottamus itseen ja toiseen ihmiseen alkaa rakentua ensimmäisinä vuosina Jokapäiväiset toistuvat tapahtumat Tarpeisiin vastaaminen Perustarpeista huolehtiminen Lapsi huomaa, että hän on aikuiselle tärkeä Kasvuympäristö on luotettava ja johdonmukainen Mahdollistetaan lapsen kokeilut (onnistumiset ja pettymykset)

huolehtiminen Lapsi huomaa, että hän on aikuiselle tärkeä Kasvuympäristö on

4 Turvallisessa kiintymyssuhteessa ja vuorovaikutuksessa lapselle syntyy kokemus perusturvasta ja luottamuksesta, jotka vaikuttavat lapsen myöhempiin ihmissuhteisiin ja luovat pohjaa hyvälle itsetunnolle, minäkuvalle ja empatiakyvylle. Vanhemman herkkyys lapsen viesteille sekä niiden oikea tulkinta ja johdonmukainen vastaaminen niihin rakentavat lapselle positiivista mielikuvaa itsestä. Hyvä varhainen vuorovaikutus syntyy -pysyvissä ihmissuhteissa -toistuvissa ja tutuissa arjen rutiineissa -kun lapsi kokee rakkautta ja hyväksyntää -kun lapselle asetetaan turvalliset rajat

Vanhemman herkkyys lapsen viesteille sekä niiden oikea tulkinta ja johdonmukainen vastaaminen niihin rakentavat lapselle positiivista

5 Vastavuoroisuus on tärkeää varhaisessa vuorovaikutuksessa: aloitteita tekevät sekä lapsi että vanhempi ja he vastaavat toistensa aloitteisiin. Lapsen temperamentti vaikuttaa siihen, millaisiksi lapsen vuorovaikutuskokemukset muodostuvat. Toisinaan lapsen ja vanhemman temperamentin yhteensovittaminen voi vaatia aikaa. Tunteiden yhteen sovittaminen vanhemman ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa on tärkeää. Lapsi ja vanhempi sovittavat käyttäytymisensä toisen tunnetilaan sopivaksi (esim. suruun reagoidaan myötätunnolla) tunnetilojen jakamisen oppiminen, yhteenkuuluvuuden tunteen lisääminen Lapsi tarvitsee vanhemman aikaa ja tunteen siitä, että aikuinen nauttii hänen seurastaan.

Toisinaan lapsen ja vanhemman temperamentin yhteensovittaminen voi vaatia aikaa. Tunteiden yhteen sovittaminen vanhemman ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa on tärkeää.

7 2. Uhmaikä Uhmaikä alkaa yleensä kahden vuoden iässä. Useimmilla se laantuu viimeistään 4-5-vuotiaana Lapsi kiukuttelee sille, jonka hän kokee turvalliseksi Aikuisen olisi hyvä kohdata lapsen kiukku eikä vähätellä lapsen tunnekokemusta. Lapsen on turvallista kohdata vanhempien tunneilmaisut turvallisessa ympäristössä (esim. koti). Tottelemattomuus ja kyky sanoa ei edistää lapsen sosiaalista kehitystä

turvalliseksi Aikuisen olisi hyvä kohdata lapsen kiukku eikä vähätellä lapsen tunnekokemusta.

8 Lapsen kehityksen kannalta olisi tärkeää: Erilaisten käskyjen ja suoritusten erottaminen toisistaan; Mikä on lapsen oma tahto/halu Mikä on aikuisen tahto/halu Lapsella ei ole turvallinen olo jos hänelle sysätään liikaa valtaa ja vastuuta. Aikuisen asettamissa rajoissa lapsi voi tehdä pieniä päätöksiä esim. kaksi vaihtoehtoa, joista lapsi saa valita. Lapsen uhmaiän tunnekuohut ovat normaalikehitysvaihe. Kyse ei ole häiriöstä, lapsen tahallisesta ilkeydestä tai huonosta vanhemmuudesta. Erilaiset tunnekokemukset lapselle ovat uusia asioita. Aikuisen läsnäolo on hyvin tärkeää

Aikuisen asettamissa rajoissa lapsi voi tehdä pieniä päätöksiä esim. kaksi vaihtoehtoa, joista lapsi saa valita.

9 Kasvattamisessa olisi huomioitava lapsen yksilöllisyys tottelemisen suhteen. On lapsia, jotka tottelevat helposti ja lapsia joiden kanssa saa vääntää kättä jokaisesta asiasta. Kasvattajan vaadittava tottelemista mielekkäissä asioissa. Tottelemiseen vaikuttavat lapsen synnynnäinen temperamentti, itsemääräämisen tarpeen herääminen ja rajojen vastustamisen voimakkuus. Kaikkia auktoriteetteja ei tarvitse totella lapsen asettautuminen vanhempiaan vastaan, on askel kohti autonomiaa (itsemäärääminen)

Kasvattajan vaadittava tottelemista mielekkäissä asioissa.

11 3. Leikki Leikki syntyy vauvan ja aikuisen välittömässä yhteisessä toiminnassa. Se vahvistaa lapsen perusluottamusta aikuiseen ja herättää tutkimushalua. Aikuinen leikkii ja lapsi leikkii aluksi tietämättään, mutta pian lapsi odottaa noita samoina toistuvia tilanteita. Syntyy toimintaketjuja, joita lapsi alkaa ennakoida. Esim. laululeikit. Laululeikit voivat tuntua vähäpätöisiltä. Lyhyt säepari ohjaa aikuisen ja lapsen suuntautumista ja odotuksia siitä, mitä tapahtuu seuraavaksi. Lapsi ei vielä ymmärrä puhetta, mutta toiminta välittää tilanteen merkityksiä. Yhdessä seurustelu ja pienet leikit valmistavat molempia osapuolia, vauvaa ja aikuista seuraavaan vaiheeseen, jossa lapsi alkaa kiinnostua ympäristönsä esineistä.

laululeikit. Laululeikit voivat tuntua vähäpätöisiltä. Lyhyt säepari ohjaa aikuisen ja lapsen suuntautumista ja odotuksia siitä, mitä tapahtuu seuraavaksi.

12 Lapsi ei leiki oppiakseen mutta oppii leikkiessään. Lapsella on synnynnäinen taipumus leikkiä. Leikin kautta lapsi oppi, jos hän saa leikkimaailmassaan rauhassa etsiä erilaisiin haasteisiin omia ratkaisujaan. Lapsen leikki auraa tietä kehitykselle. Leikki ei kehity itsestään, vaan yhteistoiminnassa toisten ihmisten kanssa, kuten kaikki henkiset toiminnot. Leikki on välttämätöntä lapsen emotionaaliselle (tunne-elämä), sosiaaliselle (vuorovaikutustaidot) ja kognitiiviselle (tiedolliset taidot, päättelykyky) kehitykselle - Leikin linjat: * ihmisympäristön hallintaan liittyvä * teknisten taitojen hallintaan liittyvä

Leikki ei kehity itsestään, vaan yhteistoiminnassa toisten ihmisten kanssa, kuten kaikki henkiset toiminnot.

13 Esinetoiminnan myötä lapsen leikki itsenäistyy, hän oppii käsittelemään ja käsittämään ympäristöään. Ennen puolta vuotta lapsi alkaa tarttua kaikkeen, mitä on käden ulottuvilla ja hän elää kädestä suuhun. Suu on tutkimuselin, jolla selvitetään kiinteiden kappaleiden kokoa, muotoa, pintavaikutelmaa, materiaalia ja etäisyyttä kohteeseen. Keskushermosto kehittyy tämän iän rikkaista aistivaikutelmista. Tarpeeton tutin pitäminen suussa estää lasta kehittämästä hermostoyhteyksiään ja tutkimasta erilaisia kohteita suulla. Suulla tutkiminen loppuu vasta sitten, kun lapsi oivaltaa, että esineet eroavat käytöltään ja merkitykseltään. Silloin hän alkaa käsitellä esineitä niiden käyttötarkoituksen mukaisesti.

Suu on tutkimuselin, jolla selvitetään kiinteiden kappaleiden kokoa, muotoa, pintavaikutelmaa, materiaalia ja etäisyyttä kohteeseen.

14 8-9 kk:n iässä lapsi ei enää kiinnostu mistä tahansa, vaan alkaa suuntautua siihen, mitä aikuinen tekee. Hän yrittää jäljitellä ja seuraa aikuista joka paikkaan. Lasta kiinnostaa kaikki, mitä keittiön kaapista irti saa. Arkiesineiden käytöstä syntyy ehkä kiivaita taisteluita!!! Lapsi ymmärtää lelujen merkityksen ainoastaan silloin, kun näkee aikuisen toimivan niillä. (juo kupista, kirjoittaa kynällä paperille, yrittää kiivetä, puhuu kännykkään). Jäljittely on nyt ensisijainen oppimismuoto. Lasta ei voi jättää hetkeksikään. Samalla kuitenkin pitää muistaa, että lapsi opiskelee taitojen aakkosia. Olemmeko lasta suojelevia vai onko meillä tavoitteena oma-aloitteinen, tiedonhaluinen, itseensä luottava ihminen?

!! Lapsi ymmärtää lelujen merkityksen ainoastaan silloin, kun näkee aikuisen toimivan niillä. (juo kupista, kirjoittaa kynällä paperille, yrittää kiivetä, puhuu kännykkään).

15 Lelujen merkitys on suurimmillaan toisena ja kolmantena ikävuonna. Lelut edustavat todellisia esineitä. Ne opettavat aikuisen suulla huomaamatta lapselle sanastoa ja kielioppia Kuppi pöydälle Kirjan kansi avataan/suljetaan, käännetään sivua Pestään kädet Mennään nukkumaan Ilman käytännön tilanteissa syntyvää yhteistä kommunikaatiota lapsen puhe ei voi kehittyä. Pienen lapsen perheen arki kuluu hyvin pitkälti perushoitotilanteissa, ruokailussa, pukemisessa ja riisumisessa, wc:ssä, vaipanvaihdossa ja päiväunilla sekä näihin liittyvissä siirtymissä. Myös näissä tilanteissa lapset leikkivät ja tutkivat asioita.

Mennään nukkumaan Ilman käytännön tilanteissa syntyvää yhteistä kommunikaatiota lapsen puhe ei voi kehittyä.

16 Leikkien oppiminen on iloista ja elämänläheistä. Lapsen innostusta oppia ja omaksua asioita voidaan hyödyntää arjen askareissa leikin keinoin esim. hyvät tavat, siivous, leipominen. Leikin monet merkitykset: - luova ajattelu - ongelmaratkaisutaito - syy-seuraus ajattelu - kielellinen ilmaisu - tunteidensäätely, empatiakyky - moraaliset taidot

keinoin esim. hyvät tavat, siivous, leipominen.

18 Koti Tärkeiden sosiaalisten taitojen oppiminen Tukee kiintymyssuhteen muodostumista Turvallinen paikka kiukutella Leikki pitkäkestoista, sovitettavissa arjen päivärytmiin Päiväkoti Laaja sosiaalinen verkosto Lapsen turvallinen kiintymyssuhde mahdollistaa uuden ympäristön haasteet Omahoitaja lapsen turvana Pettymysten sietokyky kasvaa Paljon kavereita, leluja

Päiväkoti Laaja sosiaalinen verkosto Lapsen turvallinen kiintymyssuhde mahdollistaa uuden

Samankaltaiset tiedostot

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena