KANSAINVÄLINEN SAIRAANHOITAJIEN JA KÄTILÖIDEN JUHLAVUOSI 2020

Transkriptio

1 KANSAINVÄLINEN SAIRAANHOITAJIEN JA KÄTILÖIDEN JUHLAVUOSI 2020 HUS HOITOTYÖN VUOSIKERTOMUS 2020

2 SISÄLTÖ Päätoimittaja: Hanna-Leena Melender Toimituskunnan jäsenet: Taina Ala-Nikkola, Sirkka Ekola, Toni Haapa, Vuokko Kolhonen, Inger Mäenpää, Tarja-Leena Neffling, Marianne Pajunpää, Marita Ritmala-Castrén, Kaarina Torppa, Leena Tuominen, Virpi Valkama. HUS Hoitotyön vuosikertomuksen kirjoitukset ovat esimerkkejä HUSissa vuonna 2020 tehdystä erinomaisesta hoitotyön kehittämistyöstä ja muusta erinomaisesta hoitotyön toiminnasta erilaisissa yksiköissä. Vuosikertomuksen aiheet teemoiteltiin toimituskunnassa. Kiitämme kaikkia kirjoittajia ja valokuvaajia. Erityinen vuosi Florence Nightingalen perintö elää sairaan hoitajien ja kätilöiden juhlavuonna Hoitotyön strategia Hoitotyön ammatillinen toimintamalli 10 Magneettisairaala statuksen haku on käynnistynyt 11 HYVÄ JOHTAMINEN 13 Osallistumisen rakenteet 13 HUS Hoitotyön johtoryhmä 14 HUS Hoitotyön asiantuntijaryhmät 14 Laatutyön kehittäminen Lasten ja nuorten sai rauksien tulosyksikössä 16 Uuden lastensairaalan korona näytteenoton Drive-in toimintaan 18 Henkilöstön valmistautuminen COVID-19-pandemiaan 19 Apotin käyttöönotto keskellä koronapandemiaa 21 Onnistunut Apotin käyttöönotto case Jorvin anestesia- ja leikkausosasto K 22 Kehitysideoiden priorisoinnin ja visuaalisen johtamisen apuna Teams-sovellus 25 Valmentava ote arjen avuksi menestys edellyttää osallisuutta 28 VOIMAANNUTTAVAT RAKENTEET 30 Hoitohenkilökunnan sitoutuneisuus 30 Ammatti urasiirtymän tukiohjelma ASTU 32 Tehohoitotyön vuosi 2020 poikkeusoloissa 34 Ammattiuramallit kehittymisen tukena psykiatrisessa hoitotyössä 37 COVID-19-pandemia ei lannistanut HUSin hoitotyön opetusta 38 Erinomaisen hoitotyön tunnustaminen 40 LAADUKAS AMMATILLINEN TOIMINTA 44 Hoitotyön kansallinen vertaiskehittäminen kaatumiset ja putoamiset sekä painehaavat 44 Sydänpotilaan vajaaravitsemusriskin tunnistaminen ja hoito 45 Potilaat ovat erittäin tyytyväisiä hoitotyöhön 47 Yksi viikko muutti kaiken Sydän- ja keuhkokeskuksen hoitohenkilökunnan ajatuksia maaliskuusta marraskuuhun COVID-19-vuonna Hoitotyön yhtenäiset käytänteet COVID-19-potilaiden hoidossa vuodeosastoilla 52 COVID-19-potilaiden etäkierto vuodeosastolla Aikaa potilaalle 53 NEWS-pisteytysjärjestelmän käyttöönotto HUS Psykiatrian Hyvinkään sairaalassa 55 UUSI TIETO, INNOVAATIOT JA PARANNUKSET 56 Etävastaanotot hoitotyössä HUS Psykiatrian avohoidossa COVID-19-epidemian aikana keväällä Hoito- ja terveystieteiden tutkimuskeskus tukee hoitotyön tutkimusperustaista kehittämistä ja tutkimusta 58 Tutkimusklubitoiminnalla selkeyttä elvytystilanteisiin kardiologian osastoilla M8 ja M9 61 Osallistaminen osana HUSin palvelukulttuuria 63 Liite 1 HUS Hoitotyön asiantuntija ryhmien jäsenet vuonna Liite 2 HUSlaisten terveystieteiden tutkijoiden vertaisarvioidut julkaisut vuonna Liite 3 Ammatilliset artikkelit vuonna HUSin ja hoitotyön strategioista hoitotyön yksikkökohtaisiin tavoitteisiin 70 2 HUS Hoitotyön vuosikertomus 2020 HUS Hoitotyön vuosikertomus

3 Erityinen vuosi 2020 Sankareita. Hoitajat ovat kansakunnan sankareita. Näin tasavallan presidentti Sauli Niinistö kuvaili Suomen Itse- toiminnan organisoinnista, tiedolla johtamisesta, hoitajien koulutuksen merkityksestä, potilaslähtöisestä hoidosta ja perushoidon tärkeydestä olivat mitä kertyvän tiedon varassa. Siitä johtuen annettiin lukemattomia ohjeita, joita muutettiin, toimintaa suunniteltiin ja uudelleen suunniteltiin, päätöksiä teh- mesta siten kuin monissa muissa maissa toteutui. Globaali pandemia kohteli hoitohenkilöstöä eri maissa potilaiden hoidon tarpeiden ja hoitohenkilöstön näisyyspäivänä hoitohenkilö- ajankohtaisempia oppeja vaarallista tiin ja niitä muutettiin vain muutos oli riittävyyden vaatimusten osalta saman- kunnan merkitystä meneillään olevassa tarttuvaa tautia sairastavien COVID- pysyvää. kaltaisesti, mutta rahalliset ratkaisut koronakriisissä. Olen täsmälleen samaa 19-potilaiden hoidossa. Tämän erityisen vuoden kevään olivat erilaisia. mieltä tasavallan presidentin kanssa. Maailmanlaajuinen COVID-19-pan- ja syksyn aikana opimme elämään ja Kiitos sairaanhoitajat, kätilöt ja kaik- Sankari nimitykseen sisältyvät niin demia saavutti maaliskuussa Suomen. työskentelemään rajoitusten ja suosi- ki hoitohenkilöstöön kuuluvat, hoitotyön yhteiskunnan arvostus kuin ammat- Uusi tartuntatauti levisi alkuun voimak- tusten mukaan, käyttämään maskeja, esimiehet ja johtajat merkittävästä ja ar- tikunnan ylpeyskin osaamisestaan ja kaimmin Uudenmaan alueella. Valtio- huolehtimaan käsihygieniasta, pitämään vokkaasta työstänne kaikkien potilaiden työstään. Sairaanhoitajien ja muun neuvosto totesi yhteistoimin- etäisyydet toisiin ihmisiin, antamaan parhaaksi. Vuosi oli erityinen ja ilman hoitohenkilöstön työ oli kaikkialla nassa tasavallan presidentin kanssa, että tai ottamaan koronanäytteitä, tekemään teidän kaikkien osaamista, joustamista maailmassa, Suomessa ja HUSissa yh- koronapandemian johdosta maassa val- jäljitystyötä, toteamaan tartuntoja, ja ammattimaista vastuullisuutta, HUS teiskunnallisesti merkittävää erityisenä litsevat valmiuslaissa tarkoitetut poikke- olemaan karanteenissa, sairastamaan ei olisi selvinnyt poikkeusoloista. vuonna usolot. Poikkeusolot jatkuivat kesäkuun koronatautia, tekemään etätöitä ja Sydän- ja keuhkokeskus, Syöpäkes- Erityinen vuosi 2020 alkoi Maailman loppuun saakka. kouluttautumaan etäopetusten avulla. kus sekä Lasten ja nuorten sairauksien terveysjärjestön, WHOn, julistuksella Poikkeusolot ja kevään COVID- Valtiovallan testaa, jäljitä, eristä ja hoida tulosyksikkö ovat pystyneet kaikista sairaanhoitajien ja kätilöiden juhla- 19-pandemian ensimmäinen aalto sekä -hybridistrategia oli erityisen vuoden kuluneen vuoden haasteista huolimatta vuodeksi Florence Nightingalen syksyn leviämisvaihe muuttivat HUSin 2020 ohjenuora. käynnistämään Magneettisairaalasta- 200 vuotissyntymäpäivän kunniaksi. toiminnan totutusta erikoissairaanhoi- Erityinen vuosi 2020 sisälsi HUSissa, tuksen haun. Onnittelut siitä! Florence Nightingale on nykyaikaisen dosta COVID-19-potilaiden hoitami- kaiken uuden ja ennen kokemattoman Hoitotyön vuosikertomus 2020 sisäl- sairaanhoidon ja sairaanhoitajan esiku- seen. Satoja sairaanhoitajia ja muuta lisäksi, suurimman toiminnallisen tää kirjoituksia Florence Nightingalesta, va. HUSissa oli tarkoitus vuoden aikana hoitohenkilöstöä tarvittiin eri puolelle muutoksen koko HUSin olemassaolon COVID-19-pandemiaan liittyvästä juhlia ja huomioida kätilöitä ja sairaan- HUSia perustettuihin drive-in näytteen- aikana. HUS otti käyttöönsä Apotin, toiminnasta, Apotin käyttöönotosta, hoitajia, jotka ovat määrällisesti suurin ottoihin, koronateho- ja vuodeosastoil- asiakas- ja potilastietojärjestelmän, palkituista sairaanhoitajista ja kätilöistä, henkilöstöryhmämme. Florence Nightin- le. Hoitohenkilöstöä pikakoulutettiin kahdessa päävaiheessa, jotka ajoittuivat kuvauksia hoitotyön kehittämisestä ja galen syntymäpäivä olisi ollut COVID-19-potilaiden tarvitsemaan hoi- helmikuun ja lokakuun loppuihin. tuloksista, opetuksesta ja tutkimuksesta. yksi vuoden juhlapäivistä HUSissa. toon. Poikkeusolot merkitsivät hoitohen- Juhlallisuudet muuttuivat tartun- Kirjoitukset on sisällytetty magneetti- Toisin kävi sairaanhoitajien ja kä- kilöstölle yksikkösiirtoja ja vaarallista tavaarallisen taudin hoitotyöksi. Sel- sairaalamallin viitekehyksen mukaisesti tilöiden juhlavuoden juhlinnassa ja tartuntatautia sairastavien potilaiden visimme erityisestä vuodesta HUSissa eri vetovoimatekijöiden yhteyteen. Hyviä tematiikassa. Juhlia ei voitu toteuttaa hoitamista, ja vielä alkuun vajavaisin osaavan ja luotettavan, sankarillisen lukuhetkiä kaikille! COVID-19-pandemian takia. Sitä vastoin suojaimin. hoitohenkilöstön ansiosta. Sankareita Kiitoksin ja kollegiaalisin terveisin juhlavuoden tematiikka, eli Florence COVID-19-pandemia oli sellainen, arvostetaan, kuten presidentti Niinistö Nightingalen opit, otettiin taas käyttöön jota kukaan meistä ei ole aiemmin koke- on sanonut. Sankareiden rahallinen ar- Kaarina Torppa, erikoissairaanhoitaja, ja toimintatavoiksi. Nightingalen opit nut. Poikkeusoloja johdettiin joka tasol- vostaminen ei valitettavasti toteutunut Master of Quality, TtT, hallintoylihoita- puhtaudesta, käsihygieniasta, hyvästä la, niin valtion kuin HUSin, päivittäin Suomessa tai HUSissa julkissektorin toi- ja, terveydenhuoltoneuvos 4 HUS Hoitotyön vuosikertomus 2020 HUS Hoitotyön vuosikertomus

4 Hoitajia tai 1960-luvulla Töölön sairaalassa. Kuva: HUSin museotoimikunta. Florence Nightingalen perintö elää sairaan hoitajien ja kätilöiden juhlavuonna 2020 Olemme viettäneet WHO:n julistamaa kansainvälistä sairaanhoitajien ja kätilöiden juhlavuotta 2020 hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa. Tässä ajassa Florence Nightingalen perintö elää ja tuntuu jokapäiväisessä hoitotyössä. Florence Nightingale oli Krimin sodan aikana kuuluisaksi tullut, modernin sairaanhoidon perustajana pidetty, yläluokkainen ja visionäärinen terveydenhuollon uudistaja. Hän korosti muun muassa raittiin ilman ja käsien pesun tärkeyttä. Taina Ala-Nikkola Hoitotyön ammattilaisina olemme itse saattaneet ajoittain oudoksua ammattiimme liitettyä kutsumusta ja ehkä nähneet sen taakkana professiomme kehitykselle. Hoitotyön opiskelijoiden mielessä Nightingalen potilaiden öisiä tarkastuskäyntejä valaissut symbolinen lamppu on saattanut yhdistyä vaatimattomaan, nöyrään ja taloudellisia insentiivejä kaihtavaan alusastian kantajaan. On kuitenkin merkille pantavaa, että Nightingale oli rautainen ammattilainen, joka osoitti työssään osaamista, systemaattisuutta, rationaalisuutta ja loogisuutta. Hän hyödynsi muun muassa tilastotiedettä hoitotyön ja palvelujärjestelmän kehittämisen perustana. Hän toimi haastavissa olosuhteissa ja teki itsenäisiä ratkaisuja ilman valmiita malleja. Toiminnallaan hän pystyi vähentämään kuolleisuutta ja kärsimystä, aivan kuten sairaanhoitajat ja kätilöt nykyisinkin tekevät. Ajat olivat kuitenkin silloin toiset, sillä Nightingalen aikana yläluokkaisilla naisilla oli taloudellinen riippumattomuus tehdä palkatonta työtä yhteisön hyväksi. Suomessa hoitotyön profession Nightingalet voisivat olla Kirurgisessa sairaalassa ylihoitajattarena aloittanut ja sairaanhoidon koulutuksen vuonna 1888 käynnistänyt Anna Broms sekä häntä seuranneet Hilda Mons ja Sophie Mannerheim. Viimeksi mainitun aikakausi kesti 20 vuotta. Aikakaudelleen tyypillisesti he olivat saaneet sairaanhoitajakoulutuksensa Euroopassa, jonne yläluokkaiset naiset menivät opiskelemaan. Oli kuitenkin ensisijaisen tärkeää, että Suomeen saatiin oma, asianmukainen ja moderni koulutus koulutettujen ammattilaisten määrän lisäämiseksi. Mannerheimin aikana sairaanhoitajakoulutus laajeni vuoden mittaisesta kolmen vuoden pituiseksi, mikä on lähes yhtä pitkä kuin nykyinen, noin 3,5 vuoden pituinen ja 210 opintopisteen laajuinen koulutus. Kätilön tutkinto on nykyään laajuudeltaan 270 opintopistettä ja koulutus kestää noin 4,5 vuotta. Kätilöiden merkitys kansan sivistämisessä ja lapsikuolleisuuden alentamisessa jopa noin puoleen Suomessa on laajasti tunnettua. On kuitenkin hämmentävää, että kätilökoulutus aloitettiin Tukholmassa jo niinkin varhain kuin 1686, kun se Suomessa alkoi vasta 1816, saksalaisen mallin mukaan nelivuotisena, sisältäen anatomiaa ja fysiologiaa professorin johdolla ja harjoittelua mestarikätilön johdolla. Kätilökoulutuksen järjestämistä Ruotsi-Suomessa motivoi väestöpoliittinen ongelma: kansaa oli vähänlaisesti muun muassa lukuisien sotien ja vähäisen syntyvyyden vuoksi. Koulutus oli sen ajan korkeinta ammatillista koulutusta, johon osallistumisen edellytyksenä oli luku- ja kirjoitustaito. Tieteellisen asiatekstin omaksuminen vaati uutta asennetta oppimiseen ja aivan uudenlaista, sisäistävää ja soveltavaa lukutaitoa. Tukholman koulutuksen onnistumista pidettiin aikoinaan esimerkkinä siitä, miten naiset pystyivät omaksumaan ja soveltamaan uutta tietoa. (Vainio-Korhonen 2012.) Nykyään Suomessa on yhteensä noin uusi tieto, innovaatiot ja parannukset koulutettua sairaanhoitajaa, Terveys tieteellinen tutkimus tuottaa joista suurin osa työskentelee kuntasektorilla. Koulutettuja kätilöitä Suomessa näyttöä, johon perustuen voidaan kehit- jokapäiväisestä hoitotyöstä arvokasta on noin Vuonna 2019 Suomessa tää kliinistä hoitotyötä potilasturvallisuuden ja laadun parantamiseksi. Hoi- valmistui ammattikorkeakouluista noin sairaanhoitajaa ja 220 kätilöä. totyön akateemisuus on jatkuvasti vahvistunut ja maisterin tutkinnon suoritta- HUSissa sairaanhoitajia ja kätilöitä on yhteensä vajaat , mikä on noin neita hoitotyöntekijöitä oli vuonna % koko henkilöstöstä. yhteensä 350, tohtoreita 31 ja dosent teja Sairaanhoitajien ja kätilöiden juhlavuotena 2020 olemme pitkän kaaren non suorittaneita oli noin Ylemmän ammattikorkeakoulututkin- jälkeen hyvin lähellä Krimin sodan ja Ymmärtääkseen nykyisyyttä, pitää Nightingalen aikana vahvasti näyttöön tuntea historia. HUS museotoimikunta perustuviksi osoittautuneita toimintatapoja. Hyvä käsihygienia, aseptiikka, 2020-kiertonäyttelyn järjestäessään on Sairaanhoitajien ja kätilöiden vuosi raitis ilma ja kontaminaatioiden välttäminen nähdään nykyään kaikkien am- huolehtimaan siitä, että emme kadota merkittävällä tavalla auttanut meitä mattilaisten tärkeiksi toimintatavoiksi. muistiamme siirtyessämme vanhoista HUSin Hoitotyön perustana on yhteinen HUS-Strategia ja Magneettisai- kiiltäviin tiloihin. Meillä on huolehdit- jo hiukan rapistuneista tiloista uusiin ja raala-malliin tähtäävät tavoitteet: hyvä tavana ainutlaatuinen osa suomalaista johtaminen, voimaannuttavat rakenteet, kansanomaisuutta. Nykyisen HUSin sairaalat kuvastavat eri aikakausia, ne ovat laadukas ammatillinen toiminta ja Naistenklinikan vauvavaunu vuodelta Kuva: HUSin museotoimikunta. 6 HUS Hoitotyön vuosikertomus 2020 HUS Hoitotyön vuosikertomus

5 kehittyneet sivistyksen ja tieteellisen tiedon lisääntymisen myötä. Sairaalamme ovat ottaneet ensimmäisinä Suomessa käyttöön monia hoitomuotoja, jotka ovat sittemmin siirtyneet historiaan vaarallisina ja vahingollisina. Olemme luoneet tutkimusta ja osaamista, jolla on pelastettu valtavasti ihmishenkiä. Se on osaamista, jolla on kysyntää myös muualla maailmassa. Voimme olla ylpeitä sekä menneisyydestämme että nykyisyydestämme. HUSilaiset visailivat Florence Nightingalen syntymäpäivän kunniaksi Sairaanhoitajien ja kätilöiden vuosi kiertonäyttely avattiin Töölön sairaalassa. Joulukuun 2020 ja tammikuun 2021 ajan se on esillä Ihoja allergiasairaalassa ja helmikuussa 2021 Meilahden Tornisairaalan aulassa. Näyttely on varattavissa eri yksiköihin HUS museotoimikunnasta Anders Mannsilta Näyttelyssä voi tutustua Nightingalen työn lisäksi myös sairaanhoitajan ja kätilön ammattien kehitykseen Suomessa Nykyaikaisen sairaanhoidon kehittäjän Florence Nightingalen syntymästä tuli kuluneeksi 200 vuotta , ja tällöin vietettiin myös perinteistä kansainvälistä sairaanhoitajien päivää. Juhlavuoden kunniaksi HUS Potilaskeskeisen hoitotyön asiantuntijaryhmän (POKE) kokemusasiantuntija Anne Vuori-Kemilä laati tietovisan Florence Nightingalesta. Tietovisa oli esillä HUSin Intrassa ja siihen osallistui yhteensä henkilöä. Osallistuneiden kesken POKE-asiantuntijaryhmän puheenjohtajat Pirkko Bellaoui ja Kirsi Pulkkinen arpoivat 10 voittajaa, jotka palkittiin perinteisellä suomalaisella design-lahjalla, joka edusti modernia symbolia 200-vuotiselle "lampun ladylle". Tietovisan arvonnan voittajat: Marianne Aitos, röntgenhoitaja, Meilahden röntgen Teemu Keski-Simonen, sovellustukihenkilö, HUS Tietohallinto Maria Alestalo, sairaanhoitaja, Sydänasema, Meilahden sairaala Aino Andersen, sovellusasiantuntija, HUS Tietohallinto Jutta Rahm, sairaanhoitaja, Sydänvalvonta CCU, Meilahden sairaala Minna Tavi-Jussila, kliininen opettaja, Atek Marjo Paulamäki, sairaanhoitaja, Lasten vastaanotot, Jorvin sairaala Kimmo Korhonen, lähihoitaja, Hengityshalvauspotilaiden kotihoito Marja Lantta, sairaanhoitaja, Anestesia- ja leikkausosasto, Meilahden sairaala Jenni Kokko, sairaanhoitaja, Leppävaaran mielialahäiriöpoliklinikka Johtava ylihoitaja Taina Ala-Nikkola piti puheen näyttelyn avajaisissa Kuvan otti johtava ylihoitaja Terhi Mäkelä. kristillisestä yläluokkaisten naisten laupeudentyöstä ja saunoissa pirtun ja manausten avulla tapahtuneesta lapsenpäästöstä ammatillisiksi professioiksi. Näyttelyn toivotaan luovan uskoa ja valoa yhteiseen tekemiseen vaikeina aikoina. Lisäksi se muistuttaa meitä historian tuntemuksen merkityksestä asioiden merkityksen löytämisessä ja ymmärtämisessä. Taina Ala-Nikkola, psykiatrinen sairaanhoitaja, TtM, FT, on HUS Psykiatrian johtava ylihoitaja sekä HUSin museotoimikunnan varapuheenjohtaja. Kirjoitus perustuu hänen pitämäänsä juhlapuheeseen Sairaanhoitajien ja kätilöiden vuosi kiertonäyttelyn avajaisissa Töölön sairaalassa. Lähteet: Vainio-Korhonen K Ujostelemattomat. Kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa. WSOY. Helsinki. Sinisalo H., Tukia M., Manns A., Hämäläinen H. Kokoelmat tallessa. HUS:n Museotoimikunnan kokoelmakartoituskirja- käsikirjoitus. Julkaisematon. HUS Intranet Hoitotyön ydintehtävä on itsenäinen, kokonaisvaltainen, kaikki inhimilliset tarpeet huomioiva potilaan hoitaminen, johon sisältyvät hoitotyön tarpeen määrittäminen, suunnittelu, toteutus ja arviointi. Hoitotyön tavoitteena on edistää potilaiden, asiakkaiden, perheiden ja yhteisön terveyttä ja hyvinvointia, ennaltaehkäistä sairautta, tukea, hoitaa ja auttaa kuntoutumaan sekä lievittää kärsimystä sairauden tai kuoleman kohdatessa. HUS Hoitotyön ammatillisessa toimintamallissa (s. 10) kuvataan edellä mainittua hoitotyön arvoperustaa ja hoitajien työskentelyä miten he tekevät yhteistyötä ja kehittävät itseään ammatillisesti, tarjotakseen parasta mahdollista hoitoa potilaille ja heidän läheisilleen. Hoitotyötä eli potilaan hoitoa, opetusta, tutkimusta ja hoitotyön johtamista toteutetaan organisaation kaikilla tasoilla Magneettisairaala-mallin (Kuvio 1), hoitotyön laatujärjestelmän, viitekehyksestä johdetun HUSin hoitotyön stra tegian mukaisesti. Magneettisairaalamallin mukaisella hoitotyön toiminnalla tavoitellaan potilaiden erinomaisia hoidon tuloksia, hoitohenkilöstön työtyytyväisyyttä sekä hyviä organisaation taloudellisia tuloksia. Magneettisairaalalla tarkoitetaan sairaalaa, jolle American Nurses Credentialing Center (ANCC) on myöntänyt hakemuksesta virallisen tunnustuksen erinomaisesta hoitotyöstä ja potilaan hoidon tuloksista. Hoitotyön strategia tukee osaltaan HUS strategian päämääriä ja arvoja. Hoitotyön strategia on kuvattu kokonaisuutena tämän vuosikertomuksen viimeisellä aukeamalla. Hoitotyön strategia Hoitotyön strategiset tavoitteet sisältävät seuraavat tekijät: potilaan laadukkaan ja turvallisen hoidon, sisältäen hoitotyön yhtenäiset käytännöt, potilastyytyväisyyden ja asiakas/ potilasosallisuuden hoitohenkilökunnan sitoutuneisuuden ja työtyytyväisyyden terveysalan opiskelijoiden ohjaus vastaa tavoitteita ja alueellinen terveysalan koulutus vastaa HUSin tavoitteita HUSissa tuotetaan ja käytetään hoito- ja terveystieteellistä tutkimusta, joka hyödyttää potilaan hoitoa hoitotyön johtamisella varmistetaan hoitohenkilökunnan osaaminen ja työtyytyväisyys Magneettisairaala-statuksen haun käynnistyminen Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikössä, Sydän- ja keuhkokeskuksessa ja Syöpäkeskuksessa. Kaikille kuudelle tavoitteelle on määritelty tavoitetasot, mittarit, hoitotyön vastuutahot ja/tai toimijat sekä aikataulut. Tavoitteet on myös linkitetty HUSin strategian päämääriin ja arvoihin. HUS hoitotyön strategia määrittää hoitotyötä yksikkötasoiseen toimintaan sairaanhoitoalueilla ja HYKSin tulosyksiköissä. HUSin ja hoitotyön strategian mukainen toiminta konkretisoituu osallistumisen rakenteissa (s. 13) ja siten jokaisen hoitotyön johtajan, hoitotyön kliinisen asiantuntijan ja opettajan, Uusi tieto, innovaatiot ja parannukset Hyvä johtaminen Kansainväliset ilmiöt hoitotyössä ja terveydenhuollossa ERINOMAISET TULOKSET Laadukas ammatillinen toiminta Kaarina Torppa rakenteet Terveystieteellinen tutkimus Kuvio 1. Magneettisairaalamallin viitekehys HUS, mukaillen ANCC. Voimaannuttavat esimiehen sekä kliinisen hoitajan työssä potilaiden parhaaksi. Hoitotyön strategian käytäntöön pano perustuu verkostomaiseen toimintatapaan. Verkostomainen rakenne käsittää organisaation eri tasoille nimettyjen asian tuntijaryhmien lisäksi HUSin Hoito työn johtoryhmän, joka strategisesti suunnittelee, ohjaa, koordinoi ja seuraa HUSin hoitotyötä sekä sen toteuttamista ja kehittämistä. Lisäksi hoitotyöhön liittyviä asioita käsitellään ja linjataan useissa HUSin sisäisissä ja alueellisissa työryhmissä ja tilaisuuksissa, joista esimerkkeinä vuosittaiset hoitotyön johtajien ja asiantuntijoiden seminaarit. Kaarina Torppa, erikoissairaanhoitaja, Master of Quality, TtT, hallintoylihoitaja, terveydenhuoltoneuvos 8 HUS Hoitotyön vuosikertomus 2020 HUS Hoitotyön vuosikertomus

6 Hoitotyön ammatillinen toimintamalli Marita Ritmala-Castrén ja Kaarina Torppa Magneettisairaalastatuksen haku on käynnistynyt Marita Ritmala-Castrén ja Virpi Valkama HUSin hoitotyön ammatillisen toimintamallin (kuvio 1) tarkoituksena on kuvata kokonaisvaltaisesti potilaiden hoitotyötä, sen arvopohjaa, johtamista, toteutumista tukevia rakenteita ja tavoiteltavia tuloksia magneettisairaalamallin viitekehyksessä. Vuonna 2015 käyttöön otettu HUSin hoitotyön ammatillinen toimintamalli on päivitetty vuosina Malli elää ajassa, on yhteydessä organisaatioon, sen strategiaan sekä arvoihin, ja siksi sen päivittäminen on tarpeen määräajoin. Mallin päivittäminen Leena Alppi, apulaisosastonhoitaja, Syöpäkeskus Minna Kivi, sairaanhoitaja, Sydän- ja keuhkokeskus Jaana Maula, sairaanhoitaja, Tulehduskeskus Emma Manner, sh, Lasten ja nuorten sairaudet Marjaana Nokka, sairaanhoitaja, opetushoitaja, Hyvinkään sairaanhoitoalue Päivi Puranen, apulaisosastonhoitaja, opetushoitaja, Sydän- ja keuhkokeskus Katja Pursio, Magneettisairaalalla tarkoitetaan sairaalaa, jolle American Nurses Credentialing Center (ANCC) on hakemuksesta ja tarkan hoitotyön toiminnan tarkastamisen perusteella myöntänyt tunnustuksen, Magneettisairaalastatuksen, erinomaisesta hoitotyöstä ja potilaan hoidon tuloksista (Torppa 2018). Magneettisairaala mahdollistaa potilaan erinomaisen hoitotyön hyvän johtamisen, voimaannuttavien rakenteiden, laadukkaan ammatillisen toiminnan sekä uuden tiedon, innovaatioiden ja parannusten avulla. Magneettisairaalamalli on ollut HUSissa hoitotyön kehittämisen viitekehyksenä jo usean vuoden ajan. Magneettisairaalamatkalla (Journey to Magnet Excellence, Kuvio 1) kohti statuksen hakua ovat Syöpäkeskus, Sydän- ja keuhkokeskus ja Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikkö. Näitä yksiköitä AN- CC tukee esimerkiksi koulutusten ja yhteisen keskustelufoorumin käynnistyi kuulemalla ensin kliinisiä hoitotyön kliininen asiantuntija, hoitajiamme ja heidän näkemyksiään Porvoon sairaanhoitoalue erinomaisesta hoitotyöstä HUSissa. Eija Pöyry, HUS Hoitotyön ammatillinen toimin- sairaanhoitaja, Vatsakeskus tamalli sisältää edelleen magneettisai- Leena Tuominen, hoitotyön kliini- raala-mallin viitekehyksen vetovoima- nen asiantuntija, Syöpäkeskus tekijät täydennettynä hoitajien suorilla Jani Tapio Turunen, lainauksilla heidän näkemyksistään apulaisosastonhoitaja, Psykiatria HUSin hoitotyön arvoperustasta, joka Anna Vartiainen, sairaanhoitaja, koostuu aidosta välittämisestä, ammat- Vatsakeskus titaidosta, itsenäisestä päätöksenteosta, Beatrice Öhman, sairaanhoitaja, yhteistyöstä, kokonaisvaltaisuudesta ja Naistentaudit ja synnytykset eettisyydestä. Päivitetyn hoitotyön ammatillisen toi- Hoitotyön ammatilliseen toimintamalliin on myös koottu monia työkaluja, Kuvio 1. Hoitotyön ammatillinen toimintamalli mintamallin hyväksyi HUS hoitotyön johtoryhmä joita HUSissa on kehitetty laadukkaan hoitotyön toteutuksen tueksi. Marita Ritmala-Castrén, erikoissairaan- Päivittämisen toteutti työryhmä, jon- hoitaja, TtT, Post doc -tutkija, on HUSin ka jäsenet ovat Magneettisairaalaohjelman johtaja. Kaa- Marita Ritmala-Castrén, rina Torppa, erikoissairaanhoitaja, Mas- Magneetti ohjelman johtaja, Hoitotyön johto, puheenjohtaja ter of Quality, TtT, terveydenhuoltoneuvos on HUSin hallintoylihoitaja. Kuvio 1. Magneettisairaalastatuksen hakuvaihetta, Magneettimatkaa, kuvaava logo. 10 HUS Hoitotyön vuosikertomus 2020 HUS Hoitotyön vuosikertomus

7 HAKUPROSESSI HYVÄ JOHTAMINEN Voi jättää milloin vain. Lopullinen pvm päätetään esihakemuksen yhteydessä n kk päähän. Arviointi 4 kk. Täydennysaika 2 kk. Uudelleenarviointi 2 kk vko hakemuksen hyväksymisestä. Komission arviointiaika 2kk. Hyvään johtamiseen kuuluu, että hoitotyön johtajalla on selkeä visio johtamisesta potilashoidon ja hoitohenkilöstön parhaaksi. Hyvän johtamisen myötä hoitotyön ammattilaiset kokevat, että heidän äänensä tulee kuulluksi, heidän työtään arvostetaan ja heidän työntekoaan tuetaan. Vuonna 2020 hoitotyön johtamiseen kuului muun muassa COVID-19-pandemiasta selviytymisen johtaminen Näyttö hoitotyön laadusta Esihakemus Varsinainen hakemus Kohdevierailu 2 vuotta Noin 12 kk Noin 12 kk Komission äänestys Osallistumisen rakenteet Marita Ritmala-Castrén Kuvio 2 Magneettisairaalastatuksen hakuprosessi Osallistumisen rakenteet (Kuvio 1) HUSin hoitotyössä mahdollistavat päätöksenteon mahdollisimman lähellä potilaiden hoitoa. Tarkoituksena on, että potilastyössä toimivat hoitajat määrittävät yhteistyössä hoitotyön esimiesten ja johtajien kanssa hoitotyön avulla. Syöpäkeskus, Sydän- ja keuh- teissa kuvattu erinomainen hoitotyö. tusta hakuprosessin onnistumisesta on standardeja, käytäntöjä ja hoidon laatua. kokeskus ja Lasten ja nuorten sairauk- Kliinisten hoitajien ja erityisesti Magnet odotettavissa alkuvuodesta Matka (HUS 2018.) sien tulos yksikkö ovat käynnistäneet Championien osuus on tärkeä kohdevie- Magneettisairaalaksi on vielä pidempi, Osallistumisen rakenteiden keskiös- hakuprosessin (Kuvio 2) jättämällä railun aikana. Magnet Championit ovat mutta kuten statuksen jo saaneet ovat sä ovat kaikissa toimintaympäristöissä esihakemuksensa marraskuussa yksiköissä toimivia magneettilähettiläi- todenneet, tärkeintä ei ole päämäärä toimivat yksikkötasoiset hoitotyön asi- Esihakemuksen lähettämisen yhteydessä tä, jotka omalla toiminnallaan lisäävät vaan matka. Hoitotyön systemaattinen antuntijaryhmät, joiden tehtävänä on on ANCC:n kanssa sovittu päivämäärä, tietoisuutta Magneettisairaalamallista kehittäminen Magneettisairaalamallin aktiivisesti tukea ja edistää HUSin hoi- jolloin kaikkien hoitotyön laatua kuvaa- ja edistävät päivittäisen hoitotyön ke- mukaisesti tarkoittaa paitsi kliinisen totyön ammatillisen toimintamallin ja vien dokumenttien pitää olla valmiina. hittämistä. Arviointivierailun aikana he hoitotyön kehittämistä, myös hoitotyön strategian mukaista hoitotyön toteutta- Varsinainen hakemus, jossa osoitetaan toimivat oppaina kierrättäen arvioijia johtamisen ja hoitotyöntekijöiden työ- mista. Yksikkötasoisten hoitotyön asian- 50 erilaisen kriteerin täyttyminen lähe- kaikkialla tulosyksikössä. Kliinisiltä olojen kehittämistä ja näiden kautta po- tuntijaryhmien toimintaa koordinoidaan tetään alkuvuodesta Hakemuksen hoitajilta arvioijat haluavat kuulla, mi- tilaan hoidon tulosten paranemista. sairaanhoitoalueilla, tulosyksiköissä tai lähettämisen jälkeen ANCC:n arvioijat ten hoitotyötä yksiköissä toteutetaan. hoitolinjoissa paikallisesti sovittavilla tarkastavat ja arvioivat sen ja pyytävät Kohdevierailun jälkeen arvioijat rapor- Marita Ritmala-Castrén, erikoissai- rakenteilla. Lisäksi niiden työskentelyn tarvittaessa korjauksia tai täydennyksiä. toivat kohdevierailulla havainnoiman- raanhoitaja, TtT, Post doc -tutkija, on tukena toimivat HUS-tasoiset moniam- Kun hakemus on arvioitu riittävän hy- sa asiat. Magneettisairaalakomissio HUSin Magneettisairaalaohjelman matilliseen asiantuntijuuteen perustuvat väksi näytöksi toteutetusta hoitotyöstä ja tekee statuksen myöntämispäätöksen johtaja. Virpi Valkama, sairaanhoitaja, hoitotyön asiantuntijaryhmät, jotka to- hoitajien työtyytyväisyyskyselyn (Nurse Engagement Survey, NES+) tulokset tutustumalla kirjallisesta hakemuksesta ja kohdevierailusta tuotettuihin TtM on hoitotyön kliininen asiantuntija Sydän- ja keuhkokeskuksessa ja HUSin teuttavat koko HUSia koskevaa kehitystyötä. (HUS 2018). Kuvio 1. Osallistumisen rakenteet. ovat riittävän hyvät, ANCC:n arvioijat raportteihin ja lopuksi äänestämällä Magneettisairaalaohjelman johtajan saapuvat kohdevierailulle. He kiertävät Magneettistatuksen myöntämisestä sijainen (50 %). Marita Ritmala-Castrén, hakijaorganisaation yksiköissä tapaamassa hoitajia ja muuta henkilökuntaa. Tällä vierailulla todennetaan dokumen- hakijaorganisaatiolle. Kaiken kaikkiaan hakuprosessi on pitkä. Päätöksiä syksyllä 2020 aloite- Lähteet: Torppa K Matkalla kohti magneettisairaalaa miksi ja miten? Duodecim 134: erikoissairaanhoitaja, TtT, Post doc -tutkija, on HUSin Magneettisairaalaohjelman johtaja. Lähteet: HUS Osallistumisen rakenteet HUSin hoitotyössä. Päivitetty Saatavissa HUS Intranetista: 12 HUS Hoitotyön vuosikertomus 2020 HUS Hoitotyön vuosikertomus

8 Hyvä johtaminen Hyvä johtaminen HUS Hoitotyön johtoryhmä HUS Hoitotyön johtoryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Asettamispäätöksen mukaisesti sen tehtävät ovat seuraavat: Johtaa hoitotyön alaan kuuluvat potilaan hoitoon, hoitohenkilöstöön, terveysalan opetukseen sekä terveys-/ hallintotieteen tutkimukseen liittyvät asiat. Laatia hoitotyön strateginen suunnitelma ja vuosittainen toiminta- ja toteuttamissuunnitelma. Seurata, arvioida ja ohjata asetettujen laatu-, turvallisuus-, henkilöstö- ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Linjata, ohjata ja edistää optimaalisen henkilöstörakenteen, mitoituksen ja osaamisen toteutumista. Koordinoida hoitotyön kehittämistä toimimalla HUS-tasoisille asiantuntijaryhmille raportointi-, arviointi-, ohjaus- ja suunnittelufoorumina. Toimia hoitotyön johtajille yhteisenä foorumina informaation jakamiseen, verkostotyöskentelyyn ja keskusteluun. Raportoida hoitotyön tuloksista ja niihin vaikuttavista tekijöistä yhtymähallinnon johtoryhmälle. Vastata muista toimitusjohtajan tai yhtymähallinnon johtoryhmän osoittamista tehtävistä. HUS Hoitotyön asiantuntijaryhmät HUS hoitotyön asiantuntijaryhmät esitellään seuraavassa ryhmän nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Kussakin asiantuntijaryhmässä on 18 jäsentä, jotka valitaan hakemuksesta kolmen vuoden kausille. Ryhmien jäsenet kokonaisuudessaan esitetään liitteessä 1. Jäsenet vuonna 2020 Ala-Nikkola Taina, johtava ylihoitaja, HUS Psykiatria Ekola Sirkka, johtava ylihoitaja, HUS Sydän- ja keuhkokeskus Fagerholm Nina, johtava ylihoitaja, HUS Pää- ja kaulakeskus Heino Kirsi, johtava ylihoitaja, HUS Naistentaudit ja synnytykset Järvenpää Raija, johtava ylihoitaja, HUS Diagnostiikkakeskus Kaira Anna-Maija, johtava ylihoitaja, HUS Vatsakeskus Karioja Anitta, johtava ylihoitaja, HUS Akuutti Kolhonen Vuokko, johtava ylihoitaja, HUS Syöpäkeskus Koponen Tuulia, johtava ylihoitaja, Porvoon sairaanhoitoalue Lemetti Terhi, vs. kehittämispäällikkö, HUS Hoitotyön johto Melender Hanna-Leena, arviointiylihoitaja, HUS Hoitotyön johto Mikkonen Sinikka, johtava ylihoitaja, Lohjan sairaanhoitoalue Mäenpää Inger, johtava ylihoitaja, HUS Lasten ja nuorten sairaudet HUS Hoitotyön laadun ja turvallisuuden asiantuntijaryhmä Puheenjohtaja Terhi Mäkelä, erikoissairaanhoitaja, TtM, johtava ylihoitaja, HUS Tukielin- ja plastiikkakirurgia Puheenjohtaja Hanna Kristola, Mäkelä Terhi, johtava ylihoitaja, HUS Tukielin- ja plastiikkakirurgia Neffling Tarja-Leena, johtava ylihoitaja, HUS Leikkaussalit, tehoja kivunhoito Renholm Marja, johtava ylihoitaja, HYKS-sairaanhoitoalueen johto Rissanen Eija, johtava ylihoitaja, HUS Sisätaudit ja kuntoutus Ritmala-Castrén Marita, magneettiohjelman johtaja, HUS Hoitotyön johto Sandell Tanja, kehittämispäällikkö, Hyvinkään sairaanhoitoalue Silvola Tuula, johtava ylihoitaja, Raaseporin tulosyksikkö Sjöholm Reija, osastonhoitaja, HUS Sydän- ja keuhkokeskus, henkilöstön edustaja Sneck Virpi, johtava ylihoitaja, HUS Tulehduskeskus Torppa Kaarina, hallintoylihoitaja, HUS Hoitotyön johto, puheenjohtaja Virta-Helenius Maarit, johtava ylihoitaja, HUS Neurokeskus Pajunpää Marianne, johdon sihteeri, HUS Hoitotyön johto, sihteeri sairaanhoitaja, HUS Psykiatria Sihteeri Eija Reen, erikoissairaanhoitaja, apulaisosastonhoitaja, HUS Lasten ja nuorten sairaudet Vuonna 2020 asiantuntijaryhmä määritteli muodollisen konsultaatiotoiminnan sisältöä HUSissa määritteli kliinisen hoitotyön konsultaatiotoiminnan sisältöä HUSissa laati erinomaisen hoitotyön huomioimisen työkalupakin esimiehille HUS Hoitotyön osaamisen ja ammatillisen kehittymisen asiantuntijaryhmä Puheenjohtaja Maritta Olsbo- Nurminen, sairaanhoitaja AMK, TtM, osastonhoitaja, HUS Akuutti Puheenjohtaja Eila Manninen- Kauppinen, erikoissairaanhoitaja, THM, ylihoitaja, HUS Vatsakeskus Sihteeri Terhi Lemetti, sairaanhoitaja, TtT, hoitotyön kliininen asiantuntija, HUS Tulehduskeskus Vuonna 2020 asiantuntijaryhmä valmisteli toisen asteen tutkinnon suorittaneiden syventävän täydennyskoulutuksen ja HUS Taitava hoitaja koulutuksen ja seurasi niitä laati Vuoden sairaanhoitaja ja kätilö -palkitsemisen kriteerit käynnisti ja organisoi ammattiurasiirtymien tukiohjelmat (ent. PTP, nyk. ASTU) sekä lisäksi omaksi alatyöryhmäkseen Digiosaamisen alatyöryhmän HUS Hoitotyön taloudellisuuden ja tuottavuuden asiantuntijaryhmä Puheenjohtaja Markku-Tapio Laitila, sairaanhoitaja AMK, TtM, ylihoitaja, HUS Sisätaudit ja kuntoutus Puheenjohtaja Arja Koskinen, sairaanhoitaja AMK, osastonhoitaja, HUS Tukielin- ja plastiikkakirurgia Sihteeri Tommi Halonen, sairaanhoitaja AMK, HtK, HtM-opiskelija, apulaisosastonhoitaja, HUS Vatsakeskus Vuonna 2020 asiantuntijaryhmä toimi hoitoisuusluokitusjärjestelmän käytön ohjausryhmänä laati työaika-autonomian toteuttamiseen liittyvän vuonna 2021 toteutettavan kyselyn arvioi puhelinpalveluohjelma Contact Centerin hyödyn talouden ja tuottavuuden osalta HUS Hoitotyön tiedonhallinnan asiantuntijaryhmä Puheenjohtaja Katja Koskinen, kätilö, TtM, ylihoitaja, HUS Naistentaudit ja synnytykset Puheenjohtaja Mervi Klapuri- Kari, sairaanhoitaja AMK, Taitava Sisätautihoitaja, sairaanhoitaja, HUS Neurokeskus Sihteeri Riitta Kiviniemi, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja YAMK, osastonhoitaja, HUS Sisätaudit ja kuntoutus Vuonna 2020 asiantuntijaryhmä päivitti Hoitotyön laadukkaan kirjaamisen käsikirjaa edellä mainittu päivitystyö jatkuu vuonna 2021 HUS Hoitotyön tutkimuksen ja näyttöön perustuvan toiminnan asiantuntijaryhmä Puheenjohtaja Virpi Sneck, sairaan hoitaja AMK, TtM, johtava ylihoitaja, HUS Tulehduskeskus Sihteeri Satu Naumanen, sairaanhoitaja, TtM, vs. osastonhoitaja, Hyvinkään sairaanhoitoalue Vuonna 2020 asiantuntijaryhmä osallistui vuosittaisen Tiedepäivän järjestelyihin kartoitti olemassa olevat Hoitotyön Tutkimussäätiön julkaisemat hoitotyön suositukset ja Joanna Briggs Insitute -tietokannassa julkaistut Best Practice Information Sheets, sekä käynnisti näiden laadunarvioinnin AGREE-mittarilla pilotoi tutkimusklubikirjallisuuteen perustuvaa Tiedosta taidoksi -toimintaa HUS Potilaskeskeisen hoitotyön asiantuntijaryhmä Puheenjohtaja Pirkko Bellaoui, sairaanhoitaja, osastonhoitaja, HUS Sydän- ja keuhkokeskus Puheenjohtaja Kirsi Pulkkinen, sairaanhoitaja, TtM, sairaanhoitaja, HUS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito Sihteeri Nina Heinikoski, kätilö, TtM, kliininen asiantuntija, hoitotyö, HUS Naistentaudit ja synnytykset Vuonna 2020 asiantuntijaryhmä tuotti paperisen ja sähköisen Asiakaspalvelua taidolla posterin, jota voidaan hyödyntää yksiköissä laadukkaan asiakaspalvelun varmistamiseksi loi TAITOA potilaskohtaamiseen mallin laadukkaan potilaskohtaamisen varmistamiseksi. Mallista on saatavilla sekä taskukortti että video henkilökunnan käyttöön. loi sähköisen Potilaan kotiutusohjauksen työkalupakin, jonka pohjalta yksiköt voivat laatia omaan toimintaansa sopivan ohjausrungon potilaan kotiutuessa 14 HUS Hoitotyön vuosikertomus 2020 HUS Hoitotyön vuosikertomus

9 Hyvä johtaminen Hyvä johtaminen Laatutyön kehittäminen Lasten ja nuorten sai rauksien tulosyksikössä Katja Taattola ja Henna Halkola Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikössä (LaNu) laatutyön ja -kulttuurin profiilin nosto on ollut menossa jo useita vuosia. Pikkuhiljaa laatutyöhön keskittyviä toimijoita on lisätty ja Magneettisairaala-statuksen ja Joint Commission International (JCI) -laatuakkreditaation hakuprosesseihin keskittyminen on mahdollistunut. Laatutyön ja -kulttuurin kehittämiseen tarvitaan tukirakenteiden lisäksi jokaista henkilökunnan jäsentä ja siksi laatutyön tuominen lähelle potilastyötä tekeviä on kriittisen tärkeää. Laatutyön ja etenkin laatukulttuurin kehittymisen kannalta Potilaiden hoito yhdenvertaistuu, kun potilas- ja hoito-ohjeet ovat yhtenäiset riippumatta siitä, missä yksikössä potilasta hoidetaan. na 2021 suunnitelmana on laajentaa laatutaulu-kokonaisuutta myös tehoosastoille, leikkaus- ja anestesiaosastolle, ajanvaraus- ja päivystysvastaanotoille, päiväkeskuksiin, lastenpsykiatriaan sekä mahdollisesti kuntoutustoimintaan. Yhtenäisten laatutaulujen avulla yksiköt voivat itse löytää omat kehittämiskohteensa ja panostaa niihin sekä arvioida tehtyjen kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuutta. Laatutaulut sijaitsevat sekä henkilökunnan että perheiden nähtävillä osaston käytävillä. Taululle on perheiden mahdollista jättää ehdotuksiaan laadun on tärkeää, että henkilökunta saa palau- parantamiseksi tai potilasturvallisuuden tetta tekemänsä työn tuloksista. Sekä Magneettisairaala-statuksen perustettu erillinen moniammatillinen kehittämiseksi. Laatutaulun ideaosa toimii myös yksikkökohtaisten asiantun- Kuva 1. Erään osaston valmis laatutaulu. Kuva: Katja Taattola että JCI-akkreditaation saavuttamises- työryhmä. tijaryhmien työvälineenä käytännöstä sa on kyse erinomaisten tukirakentei- Laatutyön ja -kulttuurin kehittämi- nousevien ideoiden eteenpäin viemises- den ja prosessien sekä henkilökunnan sen avuksi aloitettiin johtavan ylihoita- sä. Taulussa yhdistyvät HUS-strategia, osaamisen tuloksena potilaan laaduk- jan Inger Mäenpään ja toimialajoh- HUSin arvot sekä Magneettisairaala- kaasta ja turvallisesta hoidosta. LaNun tajan Jari Petäjän tuella yhtenäisten statuksen ja JCI-akkreditaation hakemi- lisääntymään käytön myötä vielä tule- toiseen ohjeet ovat yhdenmukaiset ja sa- Syöpäkeskus sekä Tulehduskeskuksen pyrkiessä kohti erinomaista hoitotyötä, laatutaulujen suunnittelu yksiköihin. seen liittyvä laatutyö. (Kuva 1.) vinakin vuosina. Jo pelkästään LaNusta massa paikassa. infektioidentorjuntayksikkö. seurataan muun muassa lasten kaatu- Kliiniset asiantuntijat Katja Taattola Laatutyöhön liittyy myös HUS-tason pystyttiin karsimaan jopa satoja vanhoja LaNusta ohjepankkiin siirtyi vajaat misia ja putoamisia, painehaavoja, kes- ja Henna Halkola aloittivat työn kesä- kehityshanke ohjeiden hallintaprosessi- ja päällekkäisiä potilas- ja hoito-ohjeita. 900 päivitettyä potilas- ja hoito-ohjetta. Katja Taattola, sairaanhoitaja, TtM, ja kuslaskimokanyyliperäisiä infektioita kuussa Laatutaulujen mittaristo en yhdenmukaistamisesta. Ajantasaiset, Yhtenäisten hoitokäytäntöjen asiantun- Ohjeiden päivittäminen on ollut moni- Henna Halkola, sairaanhoitaja AMK, sekä pitkäaikaisverensokeritasoa. Näitä rakennettiin HUSin LAAPO (Laatu- ja helposti löydettävissä ja päivitettävissä tijaryhmä on etsinyt yhtenäisiä hoito- ammatillisen yhteistyön tulos, kun esi- TtM, ovat kliinisen hoitotyön asian- verrataan kansallisesti ja kansainväli- potilasturvallisuus) -suunnitelman olevat, sekä ulkoisesti yhdenmukaiset ohjeita ja päivittänyt niitä sopivaksi merkiksi potilasohjeiden osalta päivitys- tuntijoita HYKS Lasten ja nuorten sesti vastaavien yksiköiden tuloksiin. pohjalta. Taulujen suunnittelun lisäksi ohjeet ovat olennainen osa hoitotyön yksikköjen yhteiseen käyttöön ja uuteen työssä ovat olleet mukana muun muassa sairauksien tulosyksikössä (LaNu). Seurannan avulla on voitu kohdistaa laadittiin ohjeet yksiköihin taulujen päi- turvallisuutta, laatua ja imagoa. Ohje- ohjepankkiin. hoitajat, lääkärit ja erityistyöntekijät. Molemmat toimivat JCI-tracerinä (JCI- kehittäminen juuri sinne, missä sille on vittämisestä, päivittämisen vastuuhen- pankin myötä HUSin kaikki potilas-, Potilaiden hoito yhdenvertaistuu, kun Ohjepankin ovat ensimmäise- tracertoiminta on auditointityyppistä ollut tarvetta. Painehaavojen seuran- kilöistä ja aikataulusta. Lisäksi suunni- hoito- ja menettelyohjeet löytyvät yhdes- potilas- ja hoito-ohjeet ovat yhtenäiset nä HUSissa ottaneet käyttöönsä laadun ja potilasturvallisuustason nassa kiinnitetään erityistä huomioita teltiin yhtenäiset tiedonkeruun prosessit tä paikasta. Ohjeiden laadinta- ja päi- riippumatta siitä, missä yksikössä poti- JCI-tulosyksiköt: Lasten ja nuorten arviointia). Lisäksi Katja Taattola lääkinnällisten laitteiden aiheuttamiin ja rakennettiin pohjat tiedonkeruulle. vitysprosessit on vakioitu. Ohjepankki lasta hoidetaan. Myös hoitohenkilökun- sairaudet, Leikkaussalit, teho- ja ki- toimii LaNun laatupäällikkönä ja painehaavoihin. Keskuslaskimokanyy- Taulut suunniteltiin ensin somatiikan helpottaa ohjeiden käyttöä yli tulosyk- nan näkökulmasta toiminta helpottuu, vunhoito, Naistentaudit ja synnytyk- Henna Halkola ohjekoordinaattorina ja liperäisiä infektioita ehkäisemään on vuodeosastoille ja Kotisairaalaan. Vuon- sikkörajojen. Ohjeiden yhtenäisyys tulee kun henkilökunnan liikkuessa yksiköstä set, Psykiatria, Pää- ja kaulakeskus, magneettisairaalakoordinaattorina. 16 HUS Hoitotyön vuosikertomus 2020 HUS Hoitotyön vuosikertomus

10 Hyvä johtaminen Hyvä johtaminen Uuden lastensairaalan koronanäytteenoton Drive-in toimintaan Katja Taattola ja Inger Mäenpää Henkilöstön valmistautuminen COVID-19-pandemiaan Inger Mäenpää, Outi Simonen, Petra Marjamaa, Anita Tuhkanen, Katriina Anttila, Katja Janhunen ja Jonna Mäki-Koivisto Koronapandemian rantautuessa Suomeen aloitettiin Uudessa lastensairaalassa (ULS) muutaman päivän varoitusajalla valmistautuminen lasten koronanäytteenottopisteen perustamiseen ja koordinointiin. Koronanäytteenoton Drive-intoiminta on hyvä esimerkki tarpeen mukaan joustavasta ja muuttuvasta toiminnasta. Ensimmäiset koronavirusnäytteet otettiin ULS:ssa Maaliskuun alussa päätettiin testausta jatkaa Ruotsissakin kokeillulla Drive-in-mallilla. Näytteitä otettiin lapsipotilaiden ohella myös aikuisilta. Omalle henkilökunnalle järjestettiin aina aika näytteenottoon pikaisesti, jotta karanteenien ja sairauspoissaolojen pituus jäisi mahdollisimman lyhyeksi. Drive-in-näytteenotossa työskenneltiin työpareina. Työparista toinen otti näytteitä ja toinen avusti. Parityöskente- jauksia ja tutkimuspyyntöjen tekemistä varten ja hoitaja näytteenottovastauksien ilmoittamista, aikojen antamista ja neuvontaa varten. Näytteenotossa työskenneltiin pääosin kahden tunnin vuoroissa. Mahdollisia olivat myös kahdeksan tunnin vuorot. Pitkää vuoroa tauotet tiin ja näytteenottajan ja avustajan roolia vaihdeltiin tarvittaessa. Vuorojen pituuksista sovittiin aina erikseen. ULS:n näytteenottotoimintaa koordinoitiin lasten päivystyksestä käsin. ULS:ssa Drive-in-toiminta järjestettiin täysin Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikön (LaNu) omilla resursseilla. Hoitotyön johtamisen näkökulmasta oli hienoa todeta, mitä hyvä yhteistyö parhaimmillaan on. Näytteenottoon osallistuivat niin hoitotyön asiantuntijat, eri yksiköiden hoitajat, fysioterapeutit, kuntoutusohjaajat kuin lääketieteen kandidaatitkin. Toiminnan koordinoinnista otti Näytteenottovuoroja hallinoitiin Teamsissa LaNun Tilannekuva-tiimissä, johon oli pääsy kaikilla tulosyksikön hoitotyön alueiden esimiehillä ja apulais osastonhoitajilla. Päivystyksessä taulukkoon merkittiin tarjolla olevat vuorot ja muissa yksiköissä merkittiin vuoroihin tulevat ammattilaiset. Sihteerien työpanoksen suhteen yhteistyötä tehtiin HUS-Asvian sihteeripalveluiden esimiehen Marja Peltomäen kanssa. Aamun Tilannekuva-palaverissa varmistettiin näytteenoton toiminta. Ajalle toimintaan saatiin vakansseja HUS-johdosta. Toiminta siirtyi HUS LAB:lle lokakuun alusta. ULS:n toimipiste lakkautettiin. Näytteenottoaika oli lyhimmillään noin 2 minuuttia ja näytteitä otettiin parhaimmillaan reilut 200 päivässä. Katja Taattola, sairaanhoitaja, TtM, on kliinisen hoitotyön asiantuntija HYKS Tehohoidon työkiertoon osallistuneista 90 % koki saavuttaneensa omat tavoitteensa ja toivoi mahdollisuutta ylläpitää oppimaansa jatkossa säännöllisen työkierron kautta. COVID-19-pandemian alkaessa keväällä 2020 siirrettiin Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksiköstä (LaNu) aikuisten teho-osastoille 15 leikkausosaston hoitajaa, jotka koulutettiin Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito -tulosyksikössä (ATeK). LaNussa järjestettiin vuodeosastojen hoitohenkilökunnalle koulutusta ennakoiden mahdollisia henkilöstön poissaoloja teho-osastolta sekä valmistautumista koronapotilaiden, sekä lasten että aikuisten, hoitoon pandemiasuunnitelman mukaisesti. Tehovalvonnan hoitajista seitsemän ja vuodeosastojen sairaanhoitajista 20 osallistui tehohoitotyön koulutukseen maalis-toukokuussa Koulutus sisälsi luennon hoitotyöstä teho-osastolla ja hengityskoneen käytön perusteista. Tämän lisäksi kukin hoitaja oli työkierrossa teho-osastolla viiden työvuoron ajan. Jokaiselle määriteltiin oppimistavoitteet, jotka ohjasivat tamaa hengitysvajausta lapsi- ja aikuispotilailla. Koulutuksen kesto oli kaksi tuntia. Sen aikana opiskeltiin HUSin ohjeet COVID-19-potilaiden hoidosta, hoitotarvikkeista, hoidon toteutuksesta ja toiminnasta elvytystilanteessa. Lisäksi hoitohenkilöstö opiskeli suojauspukeutumisen teoriaa ja harjoitteli sitä hygieniahoitajien opastamana. Tähden henkilökunnan lisäksi koulutukseen osallistui viisi LaNun sisäistä sijaista ja neljä vuodeosasto Avaruuden hoitajaa. Uuden lastensairaalan Lasten vastaanottojen hoitohenkilökunta (n = 30) osallistui maalis-huhtikuussa 2020 Hoitotyö lasten vuodeosastolla -koulutukseen, joka sisälsi tunnin pituiset luennot lasten vuodeosastohoidon perusteista ja hengityksen tuesta sekä potilaiden seurannasta vuodeosastolla. Samaan aikaan päiväkeskus Vuoren hoitohenkilökunta valmistautui potilaiden hoitoon puhtailla vuodeosastoilla. He osallistuivat vuode- lyn toisena osapuolena oli sairaanhoitaja vastuun lasten päivystyksen apulais- Lasten ja nuorten sairauksien tulos- tehohoidon oppimista työkierrossa. Kou- osastokoulutukseen, joka sisälsi samat ja toisena esimerkiksi toinen sairaan- osastonhoitaja Janne Kuloheimo. yksikössä. Inger Mäenpää, erikoissai- lutukseen osallistuneet hoitajat kokivat luennot kuin Viidakon henkilökunnan hoitaja, lähihoitaja, fysioterapeutti tai Aluksi Drive-in-näytteenottotoimintaa raanhoitaja, TtM, on johtava ylihoitaja saavuttaneensa oppimistavoitteensa. koulutus. Tämän lisäksi päiväkeskuksen lastentarhanopettaja. Työhön opastettiin ennen vuoron alkua. Näytteenotto- toteutettiin muun toiminnan ohella ja henkilökuntaa tuli näytteenottovuo- HYKS Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikössä. Vuodeosasto Tähden hoitajat (n = 81) koulutettiin huhti-toukokuussa 2020 hoitajat olivat viiden työvuoron pituisessa työkierrossa vuodeosasto Vuorella toimintaan tarvittiin myös sihteeri kir- roihin lähes kaikista LaNun yksiköistä. hoitamaan COVID-19-infektion aiheut- yksilöllisten tavoitteiden ohjaamina. 18 HUS Hoitotyön vuosikertomus 2020 HUS Hoitotyön vuosikertomus

11 Hyvä johtaminen Hyvä johtaminen Oppimistavoitteet tehohoidon perehdytykseen Osaa havainnoida potilaan elintoimintoja itsenäisesti; ymmärtää tehohoidon hoitotyön käytänteet päivittäisessä työssä (hoitojen ryhmitys, statuksen tekeminen, hapetus, verenkierto, eritys, nestetase Osaa toteuttaa lapsen perushoidon työparin kanssa; potilaan tarkkailu, Clinisoft) vuodepesu, suun hygienia, ihon kunnon arviointi, kivun pystyy toimimaan tehohoitopotilaan hoitotiimissä arviointi (FLACC, NIAPAS), imujen toteutus, neurologinen status, asentohoito tehohoitajan työparina tai työskentelemään tehovalvonnassa Apotin käyttöönotto keskellä koronapandemiaa Taina Ala-Nikkola, Virpi Valkama, Sanna Lehtivaara ja Sinikka Mikkonen OHJE PEREHDYTTÄJÄLLE: Käy päivän päätteeksi perehdytettävän kanssa läpi osaamiskortti ja merkitse seuraavasti: KÄYTY LÄPI TEORIASSA = K; HARJOITELTU KÄYTÄNNÖSSÄ = H; OSAA ITSENÄISESTI = O Muista lisätä päivämäärä ja nimesi ensimmäiseen ruutuun Potilaan elintoimintojen havannointi Hapetus tunnistaa potilaan hengitystukimuodon SpO2 -mittarin asentaminen ja tulkinta, tunnistaa muutokset (normaalirajat) 1. päivä 2. päivä 3. päivä 4. päivä 5. päivä Vuoden 2020 aikana toiminnanohjaus- ja potilastietojärjestelmä Apotti otettiin laajasti käyttöön HUSissa. Alkuvuodesta, se otettiin käyttöön HUS Naistensairaalan ja HUS Psykiatrian toimialoilla, Jorvin sairaalassa sekä Hyvinkään, Lohjan, Porvoon ja Länsi- Uudenmaan sairaanhoitoalueilla, ja syksyllä muilla toimialoilla. Sekä kevään että syksyn käyttöönottoja leimasivat poikkeukselliset, koronapandemian aiheuttamat olot. Olosuhteista huolimatta lassa Maaliskuussa saatiin tieto maailmanlaajuisesta pandemiasta, ja myös Suomessa alettiin varautua pahimpaan. Jorvin sairaalan keuhkosairauksien osastolla Apottia oli käytetty kuukauden ajan osaston muuttuessa COVID-19-kohorttiosastoksi. Tauti oli uusi, mutta siitä opittiin nopeasti. Keuhko sairauksien osastolla potilaan hengityksen ja happeutumisen seuraaminen ovat keskeistä ydinosaamista. Uutta vakavaa COVID-19-tautia sairastavat potilaat olivat osaston tyypillisiin pisteiden suurentuessa järjestelmä antaa ammattilaiselle herätteen. COVID- 19-seurantalomakkeen ohjeistus perustuu HUSin ohjeeseen COVID-19-potilaan voinnin seurannasta. Tämä ohje on näkyvissä myös seurantalomakkeen reunassa ja toimii muistin tukena potilasta hoitaville ammattilaisille. Jorvin ja Peijaksen sairaaloiden keuhkosairauksien osastoilla ammattilaiset löysivät COVID-19-tarkkailulomakkeen järjestelmästä ja ottivat sen käyttöön ketterästi jo ennen kuin asiasta CO2 -mittarin asentaminen ja tulkinta, tunnistaa muutokset (normaalirajat) käyttöönotot sujuivat hyvän johtamisen ja erinomaisten ammattilaisten ansiosta hyvin. Apotti-järjestelmälle asetettujen potilaisiin verrattuna nuorempia ja lähtökohtaisesti aiemmin terveempiä, ja nyt COVID-19-taudissa heidän voin- oli informoitu virallisesti. Lomake koettiin työtä helpottavaksi ja potilasturvallisuutta lisääväksi välineeksi. Lisäksi Verenkierto Ymmärtää arteriakanyylin toiminnan perusteet Arteriakanyylin nollaus Osaa ottaa näytteet arteriakanyylista Tunnistaa rytmin ja v erenpaineen muutokset Kuva 1. Näyte tehohoitotyön osaamiskortista. odotusten toteutumisesta potilasturvallisuuden parantumisessa saatiin myös nopeasti näyttöä. Vuoden 2020 loppupuolella potilaan nykyaikaista, joustavaa asiointia ja aktiivista osallistumista hoitoonsa edistettiin digitaalisella muutoksella, muun muassa kehittämällä etävastaanottoja ja hyödyntämällä Maisaasiakasportaalia. Toiminnan seuranta ja kehittäminen Apotti-raporttien avulla on tärkeä johtamistyön osa-alue. Apotti- tinsa huononi erittäin nopeasti. Uuden taudin ja uuden potilastietojärjestelmän yhdistelmä olisi voinut olla iso riski potilasturvallisuudelle. Riski ei kuitenkaan toteutunut. Henkilöstö kohtasi molemmat uudet asiat ammattitaitoisesti. Moni ammatillinen yhteistyö toimi hyvin, päivittäistä toimintaa muutettiin ketterästi vastaamaan uusiin vaatimuksiin, ja potilaat saivat turvallista hoitoa. Apotin toimittaja oli aloittanut kehi- se toi ymmärrystä siitä, että uutta potilastietojärjestelmää voidaan kehittää käyttäjän ja potilaan tarpeita vastaavaksi hyvinkin ketterästi ja nopealla aikataululla. Lohjan sairaalan Apottikäyttöönotto Muutos on organisaation yhteinen asia, joka toteutuu kaikkien tahojen yhteisellä tekemisellä Henkilöstön kouluttaminen uudelle mahdollisuutta ylläpitää oppimaansa Petra Marjamaa, erikoissairaanhoitaja, tiedon saatavuus ja tiedon hyödyntä- tystyön COVID-19-seurantalomakkeen Apotin käyttöönotossa Lohjan sairaan- hoitotyön osa-alueelle (tehohoitotyö tai jatkossa säännöllisen työkierron kautta. TtM, Anita Tuhkanen, erikoissairaan- minen ovat tärkeitä siksi, että tiedon rakentamiseksi, ja se saatiin käyttöön hoitoalueella vastaavien johtajien ja yksi- aikuisten hoitotyö tai vuodeosaston hoi- Tehohoidon perehdytyksessä käytettiin hoitaja, TtM, ja Katriina Anttila, sai- tulee ohjata organisaatiota yhtenäiseen muutamassa viikossa. COVID-19-poti- köiden esimiesten muutoksen johtamisen totyö) teoreettisten luentojen, käytännön henkilökohtaista osaamiskorttia, joka oli raanhoitaja (AMK), TtT, ovat ylihoitajia toimintaan ja yhtenäiseen tavoiteltuun laan vitaalielintoimintojen seuranta ja tueksi laadittiin johtamisen tukirakenne. harjoitusten ja lyhyen strukturoidun laadittu tulevan työtehtävän ja oppijan Lasten ja nuorten sairauksien tulos- laatuun, muun muassa hoitotyön ydin- hoitotoimenpiteet kirjattiin seuranta- Apotin käyttöönoton johtaminen oli perehdytyssuunnitelman (työkierto) osaamistason mukaan. Tämä koettiin yksikössä. Katja Janhunen, sairaan- alueilla. Näiden ohella tehdään edelleen lomakkeiden HUS COVID 19 -välileh- suuri voimannäyte moniammatillisesta mukaan oli osallistuneiden sairaanhoi- erityisen hyväksi välineeksi perehdyttä- hoitaja (AMK), TtM, TtT-opiskelija, on työtä työnkulkujen sujuvuuden kehittä- delle, mikä helpotti työtä kokoamalla yhteistyöstä ja sen rooli oli merkittä- tajien mielestä toteutustapana hyvä. jälle ja perehtyjälle. (Kuva 1.) erikoissuunnittelija Lasten ja Nuorten misessä ja erityisesti potilaan hoitoon oleelliset tiedot eri välilehdiltä tiiviiksi vä onnistumisen varmistamisessa. Koulutukset avasivat keskustelua yksi- sairauksien tulosyksikössä, ja Jonna liittyvän tiedonkulun varmistamisessa. kokonaisuudeksi. Jotkut kirjatuista vi- Hoitohenkilöstön johtamisen osuus köiden välillä ja lisäsivät hoitotyön tietoa lasten hoidosta. Tehohoidon työkiertoon osallistuneista 90 % (n = 25) koki saa- Inger Mäenpää, erikoissairaanhoitaja, TtM, on johtava ylihoitaja Lasten ja nuorten sairauksien toimialalla. Outi Mäki-Koivisto, sairaanhoitaja (YAMK), on opetushoitaja Lasten teho-osasto Laaksossa. Koronakevät ja Apotti: kokemuksia Jorvin sairaalasta taalielintoimintojen mittausarvoista ovat osa NEWS-pisteytysjärjestelmää, jonka raporteista on mahdollista tarkkailla oli osa tätä kokonaisuutta. Erilaiset moniammatilliset ryhmät, henkilöstön informaatiotilaisuudet, yksiköiden päi- vuttaneensa omat tavoitteensa ja toivoi Simonen, erikoissairaanhoitaja, TtT, Apotti otettiin käyttöön Jorvin sairaa- helposti potilaan voinnin tasoa. NEWS- vittäisjohtamisen palaverit sekä hoito- 20 HUS Hoitotyön vuosikertomus 2020 HUS Hoitotyön vuosikertomus

12 Hyvä johtaminen Hyvä johtaminen työn laajennettu johtoryhmä toimivat tiedottamisen ja keskustelun foorumeina. Lisäksi hoitotyön esimiesten yhteiset jo aiemmin valmisteilla olleet, mutta COVID-19-pandemian vauhdittamana aloitetut päivittäiset etäyhteyksillä toteutetut pikapalaverit (aamuvartit) palvelivat tarkoitustaan ja samalla noudattivat pandemiavarotoimia. Henkilöstön osaamisen ja jaksamisen sekä potilasturvallisuuden varmistamiseksi oli välttämätöntä tehdä satsauksia yksiköiden tukemiseen. Näitä satsauksia olivat koulutusten järjestäminen ennen ja jälkeen Apotin käyttöönottoa, tarvittavan lisähenkilöstön hankkiminen, konkreettisen käytön opastuksen järjestäminen ja työssä jaksamisen tuen järjestäminen. Johtamistoimena henkilökuntaa siirrettiin joko määräaikaisesti tai sittemmin pysyvästi HUS Tietohallinnon tai Apotti-organisaation palvelukseen joko projektipäälliköiksi, asiantuntijoiksi tai kouluttajiksi. Haasteista huolimatta tämä nähtiin investointina tulevaisuuteen, sillä samalla saatiin vahvaa osaamista tulevaisuutta varten. Taina Ala-Nikkola, psykiatrinen sairaanhoitaja, TtM, FT, on HUS Psykiatrian johtava ylihoitaja. Virpi Valkama, sairaanhoitaja, TtM on hoitotyön kliininen asiantuntija Sydän- ja keuhkokeskuksessa ja HUSin Magneettisairaalaohjelman johtajan sijainen (50 %). Sanna Lehtivaara, sairaanhoitaja AMK, toimii apulaisosastonhoitajana ja opetushoitajana osastolla KEU 5. Sinikka Mikkonen, erikoissairaanhoitaja, TtM, toimii johtavana ylihoitajana Lohjan sairaanhoitoalueella. Onnistunut Apotin käyttöönotto case Jorvin anestesia- ja leikkausosasto K Tii Kouvalainen, Annika Toivonen, Maija Vitikainen, Tarja Pöllänen, Satu Poikajärvi ja Satu Rauta Tausta Jorvin sairaalan anestesia- ja leikkausosasto K on ympäri vuorokauden päivystävä yksikkö, jossa työskentelee noin 120 sairaanhoitajaa. Leikkaussaleja osastolla on 10 ja heräämössä potilaspaikkoja 17. Apotin käyttöönottoon (GL2.1) valmistautuminen aloitettiin hyvissä ajoin, noin pari vuotta aikaisemmin. Työ alkoi toimenpidekorttien laatimisella, materiaalinhallinnan tietojen päivittämisellä sekä yksittäispakattujen instrumenttien nimeämisellä yhteistyössä välinehuollon kanssa sen käyttämää Gemini-ohjelmaa ja Apottia varten. Lääkintälaitteet listattiin ja niiden Apotti-valmius varmistettiin. Yhteistyössä Tietohallinnon kanssa kartoitettiin tarvittavien laitteiden riittävyys ja toimivat tietoliikenneyhteydet. Muutokseen valmistautuminen Apotin aiheuttamassa toiminnan muutoksessa ja kehittämisessä henkilökunnan osallistuminen aktiivisena toimijana koettiin tärkeäksi. Apottitukihenkilöiksi löytyi paljon innokkaita sairaanhoitajia. Käyttöönoton aikana sekä ensimmäisinä viikkoina käyttöönoton jälkeen osastolla toimi tukihenkilön roolissa 23 sairaanhoitajaa. Tukihenkilöiden aktiivisella toiminnalla ja omatoimisella harjoittelulla oli tärkeä rooli käyttöönoton onnistumisessa. Myös heille tarjottu mahdollisuus päästä tutustumaan Apotin toimintaan Peijaksen sairaalan anestesia- ja leikkausosasto K:lle koettiin hyödylliseksi. Apotin käyttöä opettelemassa Mia Manner, ohjaajana Hanna-Mari Ahtiainen. Kuva: Maija Vitikainen Koska tietojärjestelmien ohjelmistojen integraatioiden toteutuminen oli pitkään epävarmaa, eikä niiden käyttöä pystytty harjoittelemaan etukäteen, Apotti-tukihenkilöt valmistautuivat etukäteen erilaisiin tilanteisiin laatimalla ohjeita esimerkiksi näytteiden kirjaamiseen ja potilassiirtoihin. Myös eri rooleissa tehtäviin kirjauksiin tuli monia muutoksia aiempaan verrattuna, joten niistä laadittiin muistilistat toiminnan muutoksen tueksi. Pikaohjeiden etsiminen Apotin Tukiportaalista ja niiden käyttö yhtäaikaisesti Apotin kanssa yhtä tietokoneen näyttöä käyttäen koettiin haastavaksi. Tästä syystä tukihenkilöt jakoivat keskenään vastuualueet, joihin he paneutuivat syvällisemmin. Yhteistyössä laadittiin leikkaussaliin ja heräämöön ohjekansiot kirjaamisen helpottamiseksi. Näiden vastuualueiden ohjeiden seuranta ja kansioiden päivittäminen tarpeen mukaan ovat edelleen tukihenkilöiden vastuulla. Henkilökunnan Apotti-koulutukset järjestettiin pääsääntöisesti puolen päivän pituisina, jotta potilaita pystyttiin hoitamaan mahdollisimman tehokkaasti. Henkilöstösuunnittelulla ja toiminnan suunnittelulla pyrittiin luomaan kestävät rakenteet muutokselle ja toiminnan kehittämiselle. Koulutusten järjestämisen ja käyttöönoton sujuvuuden takia muun muassa vuosilomasuunnitelma tehtiin sillä periaatteella, että niiden aikana oli mahdollisimman paljon henkilökuntaa töissä. Leikkaustoiminnan suunnittelussa tehtiin hyvää moniammatillista yhteistyötä kirurgian erikoisalojen edustajien kanssa. Vaikka Apotin käyttöönotto oli valtava toiminnanmuutos, oli sen vastaanotto positiivista. Olihan sähköistä anestesiatietojärjestelmää odotettu jo 2000-luvun alusta. Käyttöönotto Apotin käyttöönottoviikonloppuna sekä sitä seuraavina viikkoina osaston omia Apotti-tukihenkilöitä oli ylimääräisinä jokaisessa työvuorossa. Kansliassa työskenteli alkuun yhden sijaan kaksi listanvetäjää. Apua ja tukea saatiin myös Peijaksen sairaalan tukihenkilöiltä sekä Apotin edustajilta. Leikkauslistojen suunnittelussa huomioitiin leikkausten kestot, ja käytössä olevien leikkaussalien lukumäärää vähennettiin. Aamuisin potilaat saapuivat leikkaussaleihin tavanomaista myöhemmin, jotta valmisteluihin jäi riittävästi aikaa ja ehdittiin pitää lyhyet informaatiotilaisuudet ajankohtaisista Apotti-asioista. Pidemmät leikkaukset ja pienempi potilaiden 22 HUS Hoitotyön vuosikertomus 2020 HUS Hoitotyön vuosikertomus

13 Hyvä johtaminen Hyvä johtaminen vaihtojen määrä antoivat aikaa kirjaamiseen. Potilashoidon laadun ja turvallisuuden takaamiseksi leikkaussaleihin oli suunniteltu kaksi anestesiahoitajaa leikkausta kohti, jolloin toisen hoitaessa potilasta, toinen sai rauhassa keskittyä kirjaamiseen. Keinoja onnistumiseen hoitohenkilökunta enää riittänyt, ja siksi leikkausosaston hoitohenkilökuntaa siirrettiin tehohoitotyöhön. Leikkausosaston henkilökunta joutui lyhyessä ajassa omaksumaan tehohoitoa tarvitsevan potilaan hoidon perusteet, ja samalla opettelemaan tehohoitotyössä tarvittavan Apotin käytön ja kirjaamisen. Vaikka leikkausosaston henkilökunta tukemassa useiden muiden yksiköiden henkilökuntaa. Leikkausosaston tukihenkilöiden omaa Apotin käyttöönottoa varten laatimat ohjeet osoittautuivat varsin hyödyllisiksi. Tulevaisuus Hoitotyössä asiat muuttuvat, ja kaikkien on tärkeää pysyä ajan tasalla ja kehittyä Kehitysideoiden priorisoinnin ja visuaalisen johtamisen apuna Teams-sovellus Annukka Sandell Apotin toteuttama tiedottaminen koet- olikin jo Apottia hetken käyttänyt, teho- jatkuvasti. Vaikka haasteita ilmenee tiin ajoittain hitaaksi. Muutoksista saa- hoidon näkymän ja toiminnallisuuksien ajoittain edelleen, leikkausosaston hoi- tettiin tiedottaa jopa vasta jälkikäteen. opettelu oli varsin haastavaa. Moni asia tajat ovat Apotin käytössä jo taitavia. Tiedottamisen ja muun kommunikaation kirjattiin teho-osaston näkymään toisin Apotti päivittyy, ja kaikki osallistuvat helpottamiseksi järjestettiin iltapäivisin Apotti-tukihenkilöiden kokouksia, joissa muuttuneet tiedot voitiin tehokkaasti päivittää ja keskustella esiin nousseista kuin leikkausosaston näkymään. Esimerkiksi lääkkeiden käyttökuntoon saattaminen ja dokumentointi suoritettiin Apotissa eri periaatteella. Haasteita ai- yhdessä sen kehittämiseen. Tiedon jakaminen omassa yksikössä ja eri yksiköiden välillä, on käyttöönotoissa koettu tärkeäksi, ja sitä tulisi ylläpitää myös Kardiologian osastojen M8, M8valvonta ja M9 käytävillä on syksystä 2018 lähtien ollut kolme metriä leveä kehitysideatau- kehittämistoimen aloitusta ja seurata toteutuksen etenemistä. Ideataulun käyttöönoton jälkeen huomattiin tarve kehittää prosessia systemaattista uutta tapaa seurata priorisoitujen kehitysideoiden etenemistä Muutosta ei mitattu numeraalisesti, ongelmista. Osastolle perustettiin Apot- heutti myös leikkausosaston sairaanhoi- tulevaisuudessa. Ohjelman jatkuvan lu. Kaikissa kehitysideoissa tavoitteena edelleen. Jatkokehityksen aiheiksi vaan vertaamalla osastolla käytössä ole- tia varten informaatiotaulu, johon ke- tajien jatkuva työroolin muokkaaminen päivittymisen vuoksi tukihenkilöt ovat on potilaiden hoidon jatkuva paranta- tunnistettiin kehitysideoiden prio- vaa prosessia tavoitteisiin. rättiin ohjeistuksia, tehdyt ja ratkaistut Apottiin heidän vaihtaessaan työpistettä. edelleen tärkeitä. Heidän apuaan tar- minen. Osastolla halutaan kehittää vielä risointi, kehitysideoiden valmiiksi Muutoksen toteutukseen osallistuivat tiketit sekä muita ajankohtaisia tiedot- Tehohoitotyön täydennyskoulutuk- vitaan vieläkin päivittäin, joten heidän paremmaksi myös sitä, missä osastolla työstäminen sekä tiedottaminen ai- seuraavat osastojen M8, M8valvonta teita. Riittävä tieto Apotin normaalista seen sisällytettiin tehohoitotaustaisten arvokasta osaamistaan tarvitaan yhä. ollaan jo nyt hyviä. Osaston henkilökun- empaa yksinkertaisemmalla tavalla. ja M9 henkilökunnan jäsenet: sairaan- toiminnasta auttoi tukihenkilöitä toisten Apotti-kouluttajien avulla laadittu kou- Apotin käyttöönotto on ollut suuri nan noin sata jäsentä, potilaat ja potilai- Kehitysideoita oli saatu ideataululle hoitajat Veera Nousiainen, Paula tukemisessa ja ohjelmaan liittyvien lutus, joka aluksi järjestettiin Jorvin sai- ponnistus ja vaatinut valtavasti sitoutu- den omaiset tekevät jopa kymmenkunta niin runsaasti, että käytännön haas- Allanmaa, Mari Glad-Marttinen, ongelmien tunnistamisessa. Tikettejä raalassa pienryhmissä lähiopetuksena ja mista, motivaatiota ja positiivista asen- aloitetta viikossa. Näin ideataulu on teeksi oli tullut niiden valmiiksi työs- Tiia Ronkainen, Jaana Jussila tehtiin aktiivisesti. Laitedatan siirtymi- myöhemmin pandemiatilanteen edetessä netta. Henkilökunnan panos ja avoin ollut jatkuvasti täynnä kehitysideoita. täminen. Tätä ruuhkaa, niin sanottua ja Eija Tervola, sekä osastonhoitaja sen ongelmat toivat haasteita, mutta ne etäkoulutuksena. Koulutusten järjes- suhtautuminen sekä hyvän johtamisen Ideoita on monenlaisia: minne infuusio- pullonkaulaa, kokeiltiin helpottaa Annukka Sandell. selvitettiin. tämisestä Apotti-kouluttajien kanssa, periaatteiden mukaan toimiminen on teline olisi paras sijoittaa, miten ohjeita ideoiden priorisoinnilla ja visuaalisel- Helmikuussa 2019 HUS Tietohallin- Apotti-tukihenkilöt loivat myös koulutustilojen varauksista, tekniikan mahdollistanut käyttöönoton onnistumi- voisi selkiyttää tai mihin potilasryhmiä la johtamisella, joissa hyödynnettiin nosta oltiin yhteydessä osastonhoitaja vapaaehtoisen WhatsApp-ryhmän, toimivuudesta sekä osallistumisten sen. Ilman niitä Apotin käyttöönotto ei voisi sijoittaa. Ideataulun käyttöönoton Teams-sovellusta. Teams-sovelluksen Annukka Sandelliin ja ehdotettiin Mik- joka toimi yhtenä lisäkanavana tuki- seurannasta vastasi anestesia- ja leik- olisi onnistunut. myötä osastolle saatiin systemaattinen käyttöönotolla tavoiteltiin rosoft Teams -sovelluksen kokeilemista. henkilöiden välisessä tiedottamisessa kausosasto K:n opetushoitaja. Koulutus tapa tuoda kehitysideat esille, käsitellä systemaattista tapaa priorisoida Sovellusta ei osastolla vielä tunnettu, sekä nopeana apuna Apotin ongelma- koostui Apotti-kouluttajien pitämästä 3 Tii Kouvalainen, sairaanhoitaja niitä, ja raportoida niiden etenemisestä. kehitysideoita mutta Tietohallinnon edustajat kutsut- tilanteiden selvittämisessä. Ryhmä on tunnin pituisesta Apotti-koulutuksesta, (YAMK), työskentelee opetushoitajana Kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus systemaattista uutta tapaa tiin esittelemään sen mahdollisuuksia aktiivisessa käytössä edelleen. Käyttöön- sekä 4 tunnin pituisesta tehohoitopo- Jorvin sairaalan leikkausosastolla K. kommentoida kehitysideoita ennen käsitellä priorisoituja kehitysideoita helmikuun lopussa. Esittelyn jälkeen oton aikana huomattiin, että Apottiin tilaan hoitotyön koulutuksesta, jossa Annika Toivonen, sairaanhoitaja, ja on mahdollista kirjata samoja asioita kouluttajina toimivat osaston U2 ope- Maija Vitikainen, sairaanhoitaja (AMK), moniin eri paikkoihin ja eri tavoin. Kir- tushoitajat ja kokeneet tehohoitajat. Täy- työskentelevät sairaanhoitajina Jorvin jaamisen yhtenäistämiseksi ja tiedon dennyskoulutukseen osallistui lyhyen sairaalan leikkausosastolla K sekä ovat löytymisen varmistamiseksi laadittiin kirjaamisvaatimukset. Lisähaastetta keväällä 2020 ajan sisällä Jorvin sairaalan molemmilta anestesia- ja leikkausosastoilta lähes 170 sairaanhoitajaa. Pandemiatilanteesta huolimatta Apo- Apotti-tukihenkilöitä. Tarja Pöllänen, erikoissairaanhoitaja, työskentelee osastonhoitajana Jorvin sairaalan leikkausosastolla K. Satu Poikajärvi, sai- Aloitus Ratkaisun rakentaminen Käyttöönotto Pysyvä muutos Kun kirjaaminen Apottiin alkoi vähitellen sujua, kohdattiin uusia haasteita COVID-19-pandemian myötä. Tehohoitoa tarvitsevien potilaiden määrä kasvoi rajusti, ja tehohoidon kapasi- tin käyttöönotto eteni, ja syksyllä 2020 valmistauduttiin tukemaan seuraavaa käyttöönottoa. Leikkausosastolla kävi muista yksiköistä Apotti-tukihenkilöitä tutustumassa Apottiin. Käyttöönottovii- raanhoitaja (AMK), TtM, TtT-opiskelija, työskentelee ylihoitajana Jorvin ja Peijaksen sairaaloiden anestesia- ja leikkausosastoilla. Satu Rauta, erikoissairaanhoitaja, TtT, työskentelee hoitotyön Aloitustapaaminen Suunnittelu ja tarpeiden kartoitus Teamsin rakentaminen Kohde tarkentui - tehdään vain ideatalutehtävien seurannan sähköistäminen Ideataulun esittely ja käyttöönotto Status tarkistuksia Päätöspalaveri teettia jouduttiin nostamaan. Tähän ei konloppuna ja sitä seuraavalla viikolla kliinisenä asiantuntijana Leikkaussalit, tehohoidossa normaalisti työskentelevä leikkausosaston tukihenkilöt olivat teho- ja kivunhoito -tulosyksikössä. Kuvio 1. Teams-sovelluksen käyttöönoton prosessi. 24 HUS Hoitotyön vuosikertomus 2020 HUS Hoitotyön vuosikertomus

14 Hyvä johtaminen Hyvä johtaminen Osastonhoitaja Annukka Sandell esittelee ideataululle tuotua ideaa. Kuva: Matti Snellman päätettiin kokeilla Teams-sovelluksen Syys-lokakuussa 2019 rakennettiin hyödyntämistä ideoiden priorisoinnissa, Teams-ympäristöä kehitysideoita käsittelevien hoitajien ja osastonhoitajan käsittelyssä ja ideoiden etenemisen seurannassa syksystä 2019 lähtien. (Kuvio 1). tarpeita vastaavaksi. Rakentamiseen Elokuussa 2019 kartoitettiin kehittämistarpeet ja suunniteltiin osaston käyhoitaja Veera Nousiainen ja osastonhoi- osallistuivat HUS Tietohallinto, sairaantössä olevan ideataulun digitalisointia taja Annukka Sandell. Työryhmä tarkensi yhdessä, mitä sähköiseen versioon Teams-sovellusta hyödyntäen. Ideataulun prosessi pidettiin käytännössä entisenlaisena: aloite kirjataan vakiomuotoi- kirjattu yhteen paikkaan ja siitä oli tie- otettiin mukaan. Aiemmin työnjako oli selle paperiselle lomakkeelle, jonka työntekijä/potilas/omainen vie ideataululle. kirjaaminen että tiedottaminen yhdellä dotettu toisessa. Nyt haluttiin tehdä sekä Idea on näkyvillä kaksi viikkoa, minä kertaa. aikana sitä voidaan kommentoida. Joka Uudessa käytännössä henkilökunnan, potilaiden ja omaisten ideataululle toinen viikko 2-5 sairaanhoitajaa käy ideat läpi, luokittelee ne ja sopii, kuka viemät ideat kirjataan Teamsiin. Sen vastaa tehtävän toteutuksesta ja valmiiksi saattamisesta. raaviin neljään jälkeen kehitysideat priorisoidaan seu- luokkaan: 1. Suuri hyöty potilaalle nopea toteuttaa 2. Suuri hyöty potiaalle hidas toteuttaa 3. Pieni hyöty potilaalle nopea toteuttaa 4. Pieni hyöty potilaalle hidas toteuttaa Ideoista toteutetaan ensin ne, joista hyöty on potilaille suuri. Hitaasti toteutettavia ideoita pitäisi olla yhtä aikaa toteutettavana enintään kolme kappaletta. Kun idea on priorisoitu, sille annetaan vastuuhenkilö ja aikataulu. Vastuuhenkilö saa tehtävästä ilmoituksen sähköpostiin sekä automaattisia muistutuksia, kun tehtävän aikaraja alkaa lähestyä tai se on umpeutunut. Uudessa käytännössä Teams-sovellus mahdollistaa ideoiden toteutumisen seurannan. Osastonhoitajalle ja koko henkilökunnalle tarjoutuu Teamsissa näkymä, josta näkee yhdellä kertaa osaston ideaprosessin tilanteen. Yhdellä silmäyksellä nähdään: 1. montako kehitysideaa on esitetty 2. onko idean esittäjä työntekijä, potilas vai omainen 3. kehitysideoiden priorisointi 4. kehitysideoiden status: valmis/kesken/myöhässä sekä 5. kenen vastuulla idean työstäminen on Marraskuussa 2019 HUS Tietohallinto esitteli valmiiksi rakennetun Teamsympäristön kehitysideoita käsitteleville sairaanhoitajille ja osastonhoitajalle. Samassa tilaisuudessa se päätettiin ottaa kokeiluun. Kokeilun aikana Teamsympäristöön tehtiin ketterästi muutoksia Näkymä henkilökunnalle: ideoiden status. (Kuvakaappaus.) tarpeen niin vaatiessa. Huhtikuussa 2020 pidettiin päätöspalaveri, jossa todettiin kokeilu käytännössä toimivaksi. Osastolle rakannettu Teamssovellus päätettiin ottaa vakiintuneeseen käyttöön. Toiminnan muutoksella päästiin asetettuihin tavoitteisiin. Toiminnan katsotaan olevan vakiintunutta kuuden kuukauden seuranta-ajan jälkeen. Teams-sovellus räätälöitynä toimii hyvin ideataulun digitalisoinnissa. Koko ideataulun prosessia osastolla ei ole haluttu muuttaa digitaaliseksi. Edelleen osastolla pidetään tärkeänä, että kun idea on saatu, sen voi nopeasti viedä paperilla käytävän ideatauluun muiden nähtäväksi ja kommentoitavaksi. Ideoiden loppuunsaattamisessa ja visuaalisessa johtamisessa sovellus toimii paremmin kuin entinen manuaalinen kirjanpito ja Excel-ohjelma. Annukka Sandell, sairaanhoitaja (leikkaus-anestesia) (YAMK), Lean-valmentaja, on kardiologian osastojen M8, M8 valvonta ja M9 osastonhoitaja. Emeritahoitaja-pilotti aloitettu Hanna-Leena Melender Workforce Best Practice Collaborative (ent. Global Centre for Nursing Executives) Advisory Boardin asiakkuus jatkuu ja sen esittelemistä työvoiman saatavuutta ja pysyvyyttä tukevista strategioista on aloitettu Emeritahoitaja-pilotti, jonka tarkoituksena on tukea eläkeiän kynnyksellä olevia hoitajia siirtymään uusiin, joustaviin työrooleihin sekä tuoda eläkkeellä olevia hoitajia takaisin työvoimaan. Emeritahoitajilla on viisi mahdollista toiminnallista roolia: 1) Hoitajien mentorointi ja tukeminen; 2) Hoitotyön laadun kehittäminen; 3) Potilastyytyväisyyden kehittäminen; 4) Potilasvirtojen kehittäminen; 5) Välittömässä potilaan hoitotyössä toimiminen. Hankkeen tavoitteena on pitää kokeneita hoitajia työvoimassa, lisätä työhön sitoutumista sekä vähentää uusien hoitajien työstä pois siirtymistä ensimmäisen työvuoden jälkeen. Hanna-Leena Melender, kätilö, TtT, dosentti, on HUSin arviointiylihoitaja. Hän toimii HUSin Workforce Best Practice Collaborative -yhteyshenkilönä. 26 HUS Hoitotyön vuosikertomus 2020 HUS Hoitotyön vuosikertomus

15 Hyvä johtaminen Hyvä johtaminen Valmentava ote arjen avuksi menestys edellyttää osallisuutta Tuija Kotavuopio ja Tuija Repo Valmentava ote otettiin käyttöön esimiestyössä, koska tarvittiin uusia näkökulmia lähijohdon esimiestyöhön johtajapareista. Lähtöajatuksena oli, että esimiestyöparit rakentavat yksiköissään yhtenäistä aktiivista johtamisotetta valmentavan ajattelu- ja toimintatavan Kuuden kerran koulutuskokonaisuus toteutettiin HUS Psykiatrian tulosyksikön kouluttajaresursseilla. Koulutuksen rakenteen ja sisällön suunnittelusta vastasi ja käytännön välineitä arjen johta- mukaisesti. Koulutuksen tavoitteet oli- ja pääkouluttajana toimi kehittämispääl- mishaasteisiin. Magneettisairaala- vat seuraavat: 1) lähiesimiehet oppivat likkö Tuija Kotavuopio. Sparrauspari- hankkeen hyvä johtaminen -tavoitteessa auttamaan työntekijöitä ratkaisemaan na ja apukouluttajana toimi toimintatera- lähijohdon osaamisen vahvistaminen itsenäisesti arjen ongelmia, 2) lähi- pian kliininen asiantuntija Tuija Repo. on keskeistä. Onnistunut muutosjohta- johdon osaaminen ihmisten johtami- Koulutuksen oheislukemisena oli minen edellyttää työntekijöiden haas- sessa vahvistuu, 3) esimiehet oppivat teos Valmentava esimies Onnistumi- tamista toimijuuteen ja osallistamista soveltamaan valmentavia työkaluja ja sia palvelevat positiot (Ristikangas & ongelmanratkaisuun. käytännön coaching-taitoja, 4) esimiehet Grünbaum 2016). Kullakin koulutusker- Ensimmäiseen Valmentava ote arjen avuksi - menestys edellyttää osallisuut- saavat vertaistukea ja innostusta kollegoilta ja 5) esimiesten työssä jaksaminen ralla osallistujille jaettiin luentomateriaalit sekä työkirjat harjoitteita ja väliteh- Kuva: Markus Sommers ta -koulutukseen valittiin 16 osallistujaa lisääntyy. Lisäksi jokainen koulutet- täviä varten. HUS Psykiatrian tulosyksikön osaston- tava asetti itselleen henkilökohtaiset Koulutus toteutui maalis-joulukuussa luento-osuuksia, pariharjoitteita, pien- työskentely oli koettu antoisaksi. Seuraa- rohkaisee organisaation kaikkia jäseniä hoitaja osastonlääkäri -kumppanuus- kehittymistavoitteet kuutena iltapäivänä sisältäen ryhmäharjoitteita ja ryhmäkeskuste- vassa esitetään esimerkkejä osallistujien tekemään luovia ehdotuksia ja motivoi luita. Koulutuksen teemat käsittelivät palautteista: heitä ylittämään itsensä. Valmentavan valmentavan esimiestyön ydintaitoja: Minusta koulutus tarjoaa hyvät johtamisotteen käytön seurauksena kysyminen, kuunteleminen, haastami- harjoittelumahdollisuudet ja on katta- organisaation kulttuuri muuttuu jous- Valmentava johtamistapa Kuuntelun ja Kysymisen taito Haastamisen taito Palautetaidot Muutosjohtaminen läsnäolon taito nen, läsnäolo, palautteen antaminen ja muutoksen johtaminen (Kuvio 1). Koulutusiltapäivien lisäksi kokonai- vasti rakennettu Juuri nämä ydintaidot olisi tärkeää "olla hanskassa. Alaisille on läsnä oleva tavammaksi ja sopeutuu helpommin muutoksiin. Työntekijän motivaatio, tuottavuus ja sitoutuminen kasvavat, suuteen kuului välitehtäviä, jotka osal- esimies tärkeä ja silloin kun on läsnä, ei koska hän tuntee olevansa arvostettu ja listujat tekivät itsenäisesti tai sparraus- pelkkä paikallaolo riitä. Kuunteleminen, tärkeä osa organisaatiota. parin kanssa. Sparrausparityöskentelyn kiinnostus, haastaminen ehdottoman ja välitehtävien tavoitteena oli rakentaa tärkeitä. Tuija Kotavuopio, psykiatrinen sairaan- yhtenäistä aktiivista johtamisotetta Kurssi antoi jopa enemmän kuin hoitaja, THM, työnohjaaja ja coach, toi- Ennakkotehtävä Välitehtävät sparrausparin kanssa Henkilökohtainen työkirja valmentavan ajattelu- ja toimintatavan mukaisesti sekä edistää esimiesten keskinäistä vuoropuhelua, yhteistyötä ja sparrausta. Koulutuksesta kerättiin palautetta olin odottanut. Livetapaamiset olivat mielestäni tärkeitä. Ryhmätyöt olivat mielekkäitä ja itseasiassa kotiläksytkin tavallaan sitouttivat kurssiin hyvin. mii kehittämispäällikkönä HUS Psykiatriassa. Tuija Repo, toimintaterapeutti, TtM, JET, toimii toimintaterapian kliinisenä asiantuntijana HUS Psykiatrian tulosyksikössä ja vastaavana toiminta- Taustakirjallisuus: Valmentava esimies jokaisen koulutusiltapäivän päätteeksi. Palautteen perusteella koulutus oli vas- Koulutus koettiin kokonaisuudessaan erittäin hyväksi ja työssä jaksamista terapeuttina HUS Nuoriso psykiatrian linjalla. tannut osallistujien odotuksiin ja asetettuihin tavoitteisiin. Se oli tarjonnut pääsääntöisesti uutta ja omaan käytännön tukevaksi menetelmäksi. Osallistujat kokivat saaneensa konkreettisia eväitä esimiestyön arkeen, vaikka osa aiheista oli Lähteet: Ristikangas, M-R. & Grünbaum, L Valmentava esimies. Onnistumisia palvelevat positiot. Talentum Pro. Helsinki. Kuvio 1. Koulutuksen rakenne ja pääteemat. työhön siirrettävää tietoa. Osallistava osittain ennalta tuttuja. Valmentava ote 28 HUS Hoitotyön vuosikertomus 2020 HUS Hoitotyön vuosikertomus

16 Voimaannuttavat rakenteet VOIMAANNUTTAVAT RAKENTEET Henkilöstö on menestyvän organisaation tärkein voimavara. HUS kannustaa työntekijöitään jatkuvaan kouluttautumiseen mahdollistaen ammattiuramallin mukaisen ammatissa kasvamisen. 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 11,7 11,9 32,4 26,7 28,2 27,5 27,7 33,9 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 10,3 11,6 28,2 25,2 28,6 27,1 32,9 36,0 Hoitohenkilökunnan sitoutuneisuus Kristiina Junttila 5 % 0 % Sitoutunut Tyytyväinen Epävarma Sitoutumaton 5 % 0 % Sitoutunut Tyytyväinen Epävarma Sitoutumaton 2019 (n=3867) 2020 (n=2747) Kansallinen (n=4585) HUS (n=2112) Kuvio 1. Sitoutuneisuuden aste vuosina 2019 ja 2020 (koko HUS). Kuvio 2. Sitoutuneisuuden aste HUSissa verrattuna kansallisiin tuloksiin vuonna Magneettisairaalamallissa potilaan hoidon tulokset, henkilöstötulokset ja koko organisaation tulokset ovat toiminnan keskiössä. Hoitohenkilökunnan kokemaa sitoutuneisuutta ja työtyytyväisyyttä on HUSissa arvioitu vuodesta 2015 lähtien kaikissa HYKSin tulosyksiköissä, muilla sairaanhoitoalueilla ja Diagnostiikkakeskuksessa. Vuodesta 2018 lähtien aineistoa on kerätty myös muista yliopistosairaaloista ja joistakin keskussairaaloista osana hoitotyön kansallista vertaiskehittämistä (HoiVerKe). Koettu sitoutuneisuus (engagement) on enemmän kuin työtyytyväisyys; se käsitetään yksilön sisäistämänä omakohtaisena vastuuna potilashoidon tuloksista ja organisaation strategisista päämääristä sekä panostuksena niihin. Tutkimusten mukaan hoitajien sitoutuneisuus on yhteydessä hoidon tuloksiin ja potilasturvallisuuteen (esimerkiksi sairaalakuolleisuus, komplikaatiot), potilastyytyväisyyteen, hoitajien työtyytyväisyyteen, työssä pysymiseen, terveydentilaan, hyvinvointiin ja poissaoloihin sekä tuottavuuteen. Sitoutuneisuutta edistäviksi tekijöiksi on tunnistettu muun muassa tukea antavat johtajat, palaute, palkitseminen, autonomia ja päätöksentekoon osallistuminen. HUS Hoitotyön strategiassa asetettu tavoite on, että vuonna 2020 HUSin koko hoitohenkilökunnan sitoutuneisuus ja työtyytyväisyys ovat paremmat kuin vuonna Lisäksi magneettisairaalaakkreditointipyrkimykset edellyttävät, että yksittäisen työyksikön sitoutuneisuus ovat työyksikön tyypin kansallista keskiarvoa paremmat. Hoitajien sitoutuneisuutta mittaavan kyselyn toteuttaa vuosittain HUSin hoito- ja terveystieteiden tutkimuskeskus (vastuuhenkilö johtaja Kristiina Junttila), missä toteutetaan myös aineiston analyysi ja raportointi tulosyksiköille (ja vastaaville) sekä lisäksi kansalliset vertailut. Kysely kohdistetaan HUSin koko hoitohenkilökunnalle lähettämällä se työntekijöiden työsähköpostiosoitteeseen. Tulosyksiköiden (ja vastaavien) tulokset lähetetään kustakin alueesta vastaavalle johtavalle ylihoitajalle, joka käsittelee tulokset henkilökuntansa kanssa hoitotyön johtamislinjassa. Vuosina 2015 ja 2016 kysely toteutettiin Nurse Engagement Survey -kyselylomakkeen (NES) avulla. Sen on kehittänyt Global Centre for Nursing Executives (nykyinen Workforce Best Practice Collaborative Advisory Board). Vuodesta 2018 lähtien käytössä on ollut modifioitu NES-mittari (NES +), jonka sisällön asianmukaisuuden magneettisairaalapyrkimysten valossa on tarkistanut American Nurses Credentialing Center. Kyselyssä on 53 väittämää, joihin saadut vastaukset tiivistetään yhdeksäksi summamuuttujaksi, joista yksi kuvaa sitoutuneisuutta (Kuvio 3). Sitoutuneisuuden astetta tarkastellaan seuraavien väittämien kautta: Suosittelisin tätä organisaatiota ystävilleni erinomaisena työpaikkana Organisaationi innostaa minut huippusuorituksiin Todennäköisimmin työskentelen tässä organisaatiossa kolmen vuoden kuluttua Olen valmis panostamaan ja tekemään työtä organisaationi onnistumiseksi Sitoutuneisuuden aste on luokiteltu neljään luokkaan: sitoutunut, tyytyväinen, epävarma ja sitoutumaton. Jotta vastaaja on sitoutunut, hänen tulee vastata kaikkiin edellä mainittuun neljään väittämään vähintään samaa mieltä (arvo 5 asteikolla 1 6) ja lisäksi ainakin kahteen väittämään täysin samaa mieltä (arvo 6). Vuonna 2020 kansalliseen aineistonkeruuseen osallistui yhdeksän organisaatiota. Analyysiin otettiin mukaan apulaisosastonhoitajat, sairaanhoitajat, kätilöt, ensihoitajat, röntgenhoitajat (ei diagnostiikka) ja lisäksi osastonhoitajat, ylihoitajat sekä hoitotyön kliiniset asian- Kuvio 3. NES-kyselyn summamuuttujien keskiarvot HUSissa ja kansallisesti vuonna Laadukkaan toiminnan perusteet Johtaminen Autonomia Moniammatillinen yhteistyö Hoitajien yhteistyö Ammatillinen kasvu Tarvittavat resurssit Muut tekijät Sitoutuneisuus 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 Kansallinen HUS 3,66 3,72 4,12 4,18 4,03 4,11 3,91 3,96 3,89 3,83 4,31 4,44 4,14 4,13 4,38 4,48 4,72 4,74 30 HUS Hoitotyön vuosikertomus 2020 HUS Hoitotyön vuosikertomus

17 Voimaannuttavat rakenteet Voimaannuttavat rakenteet tuntijat ja kliiniset hoitotyön opettajat (N = 4 585). Keväällä käynnistynyt COVID- 19-epidemia vaikutti selkeästi vastausprosentteihin. Esimerkiksi HUSissa vastausprosentti oli vain 19 (aikaisempina vuosina noin 30 %). HUSin vuoden 2020 tuloksia tarkastellaan seuraavassa suhteessa HUSin vuoden 2019 tuloksiin sekä suhteessa vuoden 2020 kansallisiin keskiarvoihin. Yksikkökohtaisia tuloksia suhteessa kansallisiin keskiarvoihin seurataan paikallisesti. Kuviossa 1 tarkastellaan HUSin henkilökunnan sitoutuneisuuden astetta vuosina 2019 ja Sitoutuneiden ja epävarmojen määrät ovat pysyneet kutakuinkin samoina, mutta tyytyväisten ja sitoutumattomien määrissä on nähtävissä selkeämpää muutosta. HUSin henkilökunnan sitoutuneisuuden aste verrattuna kansallisiin tuloksiin vuonna 2020 on esitetty kuviossa 2. HUSissa sitoutuneiden osuus vastaajista on hivenen kansallista keskiarvoa suurempi. Sitoutumattomien kohdalla ero on selkeämpi. Kuviossa 3 esitetään NES-kyselyn summamuuttujien keskiarvot HUSissa ja kansallisesti vuonna HUSin keskiarvot ovat valtaosin paremmat kuin kansalliset. Johtopäätökset: Sitoutuneiden osuus HUSissa vuonna 2020 oli 0,20 prosenttiyksikköä parempi kuin Huomattavaa kuitenkin on sitoutumattomien osuuden selkeä kasvu (6,2 %). Kansallisesti sitoutuneiden ja tyytyväisten yhteinen osuus vastaajista oli 38,5 %. HUSin vastaava tulos oli heikompi (36,8 %). HUSin tulokset ovat kansallista keskiarvoa paremmat seitsemän summamuuttujan kohdalla, heikommat kahden kohdalla. Tulosten luotettavuuden varmistamiseksi kyselyn vastausprosenttia tulee pyrkiä nostamaan niin HUSissa kuin kansallisestikin. Tulosyksiköissä (ja vastaavissa) tai työyksiköissä toteutetut hoitohenkilökunnan sitoutumista edistävät kehittämistoimet tulee dokumentoida niiden vaikutusten arvioimiseksi ja hyviksi todettujen käytäntöjen levittämiseksi HUS-laajuisesti. Kristiina Junttila, erikoissairaanhoitaja, TtT, dosentti, toimii Hoito- ja terveystieteiden tutkimuskeskuksen (Nursing Research Center, NRC) johtajana. Hän toimii NES-kyselyn toteuttajana HU- Sissa sekä analysoi niin HUSin tulosyksikkö-/sairaanhoitoaluekohtaiset kuin kansallisetkin tulokset Ammattiurasiirtymän tukiohjelma Vastuuhenkilö Käynnistyminen Perehtyvän tukiohjelma Annika Björn, TtM (ATeK) Kevät 2021 Opiskelijaohjaajan tukiohjelma Maria Ameel, TtM (Psyk) Käynnissä Perehdyttäjän tukiohjelma Netta Pohjamies, TtM (TuPla) Susanna Ruuskanen, TtM (LaNu) Syksy 2021 Mentorin tukiohjelma Terhi Lemetti, TtT (Hoitotyön johto) Syksy 2021 Vuorovastaavan tukiohjelma Kirsi Lindfors, TtM (LaNu) Käynnissä Opetushoitajan tukiohjelma Pia Kukkonen, TtM (SiSu) Syksy 2021 Apulaisosastonhoitajan tukiohjelma Jaana Kotila, TtM (Neuro) Syksy 2021 Osastonhoitajan tukiohjelma Satu Rauta, TtT (ATeK) Kevät 2021 Taitava hoitajan tukiohjelma Nina Heinikoski, TtM (NaiS) Käynnissä Kliinisen asiantuntijan ja opettajan tukiohjelma Johanna Aalto, TtM (Vatsa) Syksy 2021 Taitava hoitajan tuki ohjelma Virpi Valkama, TtM (SKK) Käynnissä Kliinisen asiantuntijan ja opettajan tukiohjelma Anna-Maija Jäppinen, TtT (SiSu) Syksy 2021 w Taulukko 1. Ammattiurasiirtymien tukiohjelmien vastuuhenkilöt ja käynnistymisajankohdat. Ammatti urasiirtymän tukiohjelma ASTU Marita Ritmala-Castrén ja Virpi Valkama eri tavoin, niin osallistujien, esimiesten, organisaation kuin hoitotyönkin näkökulmasta. Ohjelman johtaminen Kehittäminen ja muotoilu Organisaatiokulttuurin omaksuminen Marita Ritmala-Castrén, erikoissairaanhoitaja, TtT, Post doc -tutkija, on HUSin Magneettisairaalaohjelman Hoitotyöntekijän aloittaessa uusissa tehtävissä tai laajentaessa tehtäväkuvaansa hänen tulee saada siirtymävaiheeseen organisaatiolta tukea. Ammattiurasiirtymien tukiohjelmat (Kuvio 1) on tarkoitettu juuri tähän. Niiden kehittäminen aloitettiin vuoden 2020 aikana valitsemalla jokaiselle ohjelmalle asiantunteva vetäjä ja hänen avukseen innokas työryhmä. Jokaisen ohjelman avulla on tarkoitus varmistaa henkilön menestyksekäs siirtyminen uusiin tehtäviin tai uuteen työympäristöön tarjoamalla järjestelmä ja rakenne hänen tietojensa ja taitojensa kehittymiselle. Ohjelmia tulee olemaan kaikkiaan kymmenen. Taulukossa 1 on esitetty ohjelmien vastuuhenkilöt ja suunnitellut käynnistymisajankohdat. Kaikkien ohjelmien tavoitteena on tukea uudessa tehtävässä aloittavaa henkilöä sekä tiedollisesti että käytännön ohjauksen avulla. Tavoitteena on myös sitouttaa hänet organisaation kulttuuriin. Ohjelmat sisältävät tiedollista perehdytystä ja ohjattua harjoittelua uusissa tehtävissä. Ohjelmien laatua ja tuloksellisuutta tullaan arvioimaan monin johtaja. Virpi Valkama, sairaanhoitaja, TtM on hoitotyön kliininen asiantuntija Sydän- ja keuhkokeskuksessa ja HUSin Magneettisairaalaohjelman johtajan sijainen (50 %). He ovat kouluttautuneet ammattiurasiirtymien tukiohjelmien kehittämiseen American Nurses Credential Centerin järjestämässä Transition to Practice seminaarissa. Marita koordinoi yleisesti ammattiuratukiohjelmien kehittämistä ja Virpi johtaa HUS Taitava hoitaja koulutuksen työryhmää. Perehtyvä, Suoriutuva, Pätevä, Taitava, Asiantuntija Korkealaatuiset tulokset Kliinisessä työssä oppiminen Kuvio 1. Ammattiurasiirtymien tukiohjelmien viitekehys. 32 HUS Hoitotyön vuosikertomus 2020 HUS Hoitotyön vuosikertomus

18 Voimaannuttavat rakenteet Voimaannuttavat rakenteet Tehohoitotyön vuosi 2020 poikkeusoloissa Johanna Aalto, Annika Björn ja Anu Meriö Keväällä 2020 COVID-19-pandemia asetti maailmanlaajuisesti teho-osastot yhteisen haasteen eteen. Tehohoitokapasiteettia piti kasvattaa vastaamaan tehohoidon nopeasti lisääntyvään tarpeeseen ja se edellytti myös hoitohenkilökunnan määrän lisäämistä ja täten sairaanhoitajien kouluttamista pikaisella aikataululla tehohoitotyöhön ja COVID-potilaiden hoitoon. (1-7.) Tehohoitoon erikoistuneita sairaanhoitajia on rajallisesti ja päteväksi teho sairaanhoitajaksi kehittyminen vie tunnetusti aikaa. Tehohoitotyö edellyttää erikoistunutta osaamista: tietoa ja taitoja, joita ei yleensä saavuteta sairaanhoitajan perustutkinnossa (8). Helsingin ja Uuden maan sairaanhoitopiirin (HUS) tehohoidon yksiköissä eri alueilla lähdettiin COVID-pandemian vuoksi perehdyttämään nopealla aikataululla tehohoitoon ja erityisesti COVID-potilaiden tehohoitoon ensisijaisesti sellaisia sairaanhoitajia, joilla aiempaan osaamiseen perustuen olisi mahdollisimman hyvät lähtökohdat perehtyä tehohoitoon ja sen jälkeen toimia itsenäisesti potilaiden hoidossa. Tällaisia olivat esimerkiksi anestesiasairaanhoitajat ja aiempaa tehohoitokokemusta omaavat sairaanhoitajat. Leikkaushoitajia perehdytettiin tehohoitajien työpariksi potilashoitoon. Tavoitteena oli turvata riittävä hoitohenkilökunta vastaamaan tehohoidon tarpeen lisääntymiseen, potilasturvallisuus huomioiden. Tehohoitotyön perehdytystä toteutettiin laajasti HUSin teho- ja valvontahoidon eri yksiköissä. Noin sairaanhoitajaa osallistui tehohoidon perehdytykseen keväällä. Eri yksiköiden opetushoitajien rooli perehdytyksen suunnittelussa ja sen toteuttamisessa oli merkittävä. Lisäksi kokeneet tehohoitajat osallistuivat perehdyttämiseen oman työnsä ohella. Merkittävää oli myös niiden kaikkien sairaanhoitajien joustavuus ja työpanos, jotka siirtyivät omasta yksiköstään tehohoitoyksikköön perehtymään ja hoitamaan tehohoitopotilaita. CASE K4 kirurgisen sairaalan koronateho-osaston näkökulma HUSissa tehtiin päätös valmistelutyön käynnistämisestä koko Kirurgisen sairaalan muuntamiseksi koronaviruspotilaita hoitavaksi sairaalaksi. Kuuden leikkaussalin ja kymmenen heräämöpaikan leikkausyksikkö muutettiin teho-osastoksi. Ensimmäinen tehohoitopotilas tuli teho-osastolle K4 kahden viikon kuluttua osaston perustamispäätöksestä. Osastolla oli valmius hoitaa enimmillään 19 tehohoitopotilasta. Perehdyttäminen osana toi minnan suunnittelua osastolla K4 Teho-osaston tilojen ja toiminnan suunnittelu ja toiminnan käynnistäminen olivat laaja kokonaisuus, joka edellytti osaavien henkilöiden moniammatillista ja tiivistä yhteistyötä. Useista eri yksiköistä koottu henkilökunta tuli perehdyttää yhdessä. Perehdytys oli haaste myös siksi, että teho-osaston tilat olivat väliaikaiset ja lääkintälaitteet ja tarvikkeet oli koottu koko sairaanhoitopiirin alueelta. Tästä syystä laitteet eivät välttämättä olleet hoitohenkilökunnalle tuttuja entuudestaan ja potilaspaikkojen varustelu oli laitekannan näkökulmasta myös vaihteleva. Hoitohenkilökunnan piti perehtyä useiden eri laitteiden käyttöön, kuten esimerkiksi erilaisten hengityskoneiden käyttöön. Osa osastolla K4 toimineista lääkäreistä ja hoitohenkilökunnasta perehtyi COVIDpotilaiden tehohoitoon huhti-toukokuun aikana myös Meilahden sairaalan tehoja tehovalvontaosastolla M1. Meilahden sairaalan teho- ja tehovalvontaosastojen M1 ja 20 kokeneet tehohoitajat vastasivat osaston K4 tilasuunnittelusta, Kirurgisen sairaalan MET-toiminnasta (Medical Emergency Team, joka tarkoittaa sairaalan sisällä tapahtuvien elvytys- ja hätätilanteiden hoitoon osallistuvaa ryhmää), laitteista, ohjeista ja tehohoidon perehdytyksestä sekä toimivat vuorovastaavina. Perehdytys koronaviruspotilaiden hoitoon oli jatkuvaa toimintaa ja sen koordinointi jatkuvasti muuttuvan tilanteen vuoksi oli esimiehille ja perehdyttäjille erityisen haastavaa. Uusia sairaanhoitajia aloitti huhti-kesäkuun välisenä aikana viikoittain, samalla kun osa siirtyi takaisin omiin yksikköihinsä. Jatkuvasti muuttuvassa tilanteessa henkilöstö- ja työvuorosuunnittelu vei esimiehiltä paljon aikaa. Noin puolet hoitohenkilökunnasta oli tehohoitajia HUSin eri teho-osastoilta. Noin 10 % hoitohenkilökunnasta oli sairaanhoitajia, joilla oli jotain aiempaa työkokemusta tehohoidosta työhistoriassaan. Myös muista sairaanhoitopiireistä ja ulkomailta siirtyi muutamia tehohoitajia työhön osastolle K4. Hoitohenkilökunnasta iso osa oli anestesia- ja leikkausosastoilta; anestesiahoitajia oli noin 19 % ja leikkaushoitajia noin 14 %. Lisäksi osalla henkilökuntaa oli työkokemusta toimenpideyksiköistä, vuodeosastolta tai poliklinikalta. Hoitohenkilökunnan moninaisesta taustasta kertonee myös se, että osastolla K4 toimi huhti-elokuun välisenä aikana sairaanhoitajia kymmenestä eri tulosyksiköstä ja 18 eri osastolta. Toiminnan arviointi Elokuussa 2020 HUS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoidon tulosyksikön (ATeK) tehohoidon linja toteutti palautekyselyn sairaanhoitajille, jotka olivat työs kennelleet osastolla K4 aikavälillä Kyselyn avulla selvitettiin hoitohenkilökunnan kokemuksia toiminnasta Kirurgisen sairaalan osastolla K4. Kyselyn vastausten perusteella voidaan todeta, että yhteishenki ja ilmapiiri koettiin hyväksi. Kollegoihin oli voitu luottaa ja henkilökunta kertoi kokemuksesta yhteen hiileen puhaltamisesta. Yhteistyö eri ammattiryhmien välillä oli ollut pääosin toimivaa. HUSin ja ATeKin teho-osastojen yhteiset kirjalliset ohjeet oli koettu hyödyllisiksi. Teho-osaston työyhteisön keskinäinen tuki mainittiin yhtenä merkittävimmistä tekijöistä työssä jaksamiselle poikkeustilanteessa. Sekä perehdyttäjät että perehdytettävät olivat antaneet kollegoille positiivista palautetta ammattitaidosta ja ammatillisuudesta. Vastaajat olivat arvostaneet myös mahdollisuutta vaikuttaa omaan työaikaan työvuorotoiveiden kautta. Osaston K4 toimintaan liittyvässä jatkosuunnittelussa on tehty yhteistyötä kokeneiden tehohoitajien kanssa ja huomioitu henkilöstölle tehdyn kyselyn tuloksia. Muun muassa eri toimijoiden roolit, tehtävät ja osaamisalueet on dokumentoitu aiempaa tarkemmin, jotta myös perehdyttäminen on tulevaisuudessa helpompi toteuttaa aiempaa strukturoidummin. Väliaikaisen henkilökunnan työvuorosuunnittelu on poikkeustilanteessa erityisen haastavaa, koska ensisijaisesti tulee varmistaa riittävä osaaminen kaikissa työvuoroissa. Tämä rajoittaa henkilökunnan vaikutusmahdollisuuksia työvuoroihin ja voi sitä kautta lisätä kokemusta työn raskaudesta. Jotta potilaiden laadukas ja turvallinen hoito voidaan toteuttaa entistä paremmin, tarvitaan jatkossa kaikilla toiminnan osa-alueilla entistä vahvempia rakenteita sekä perehtyjille että perehdyttäjille. Esimerkiksi opetushoitajien osallistuminen yksilöllisen perehdytyksen suunnitteluun ja toteutukseen mahdollistaa osaamisen varmistamisen poikkeustilanteessa, jossa perehtyjille ei ole mahdollista nimetä perehdyttäjiä kokeneista tehohoitajista. Sitoutuneet ja ammattitaitoiset sairaanhoitajat avainasemassa tehohoitopotilaiden laadukkaan hoidon toteutumisessa Erilaisten pandemian aikaisten toimien, kuten väliaikaisen henkilökunnan perehdytyksen, arviointi on tärkeää, jotta voidaan varautua pandemian seuraavaan aaltoon (1) ja mahdollisiin muihin tulevaisuuden vastaavanlaisiin tilanteisiin. Suunnittelussa tulisi varautua tehohoidon tarpeen äkillisiin muutoksiin ja osaavan hoitohenkilökunnan riittävyyteen. Samalla tulee huomioida henkilökunnan hyvinvointiin liittyvät asiat, hyvä johtaminen ja tehokas kommunikointi. (4.) COVID-pandemian aikana tehoosastoilla eri ammattiryhmät toimivat yhdessä ja yhteisen päämäärän hyväksi. Hoitotyön näkökulmasta osallistava johtaminen ja sujuva yhteistyö kaikkien toimijoiden välillä olivat edellytyksiä käytännön toiminnalle. Teho-osastojen kokeneiden sairaanhoitajien osaaminen sekä joustava ja omistautunut työpanos olivat merkittävä tuki valmistelutyössä ja toiminnan käynnistyttyä. Tehohoitajien ammattitaito ja osallistuminen, muista yksiköistä siirretyn henkilökunnan motivaatio perehtyä vaativaan tehohoitoon 34 HUS Hoitotyön vuosikertomus 2020 HUS Hoitotyön vuosikertomus

19 Voimaannuttavat rakenteet Voimaannuttavat rakenteet ja eri ammattiryhmien yhteistyö mahdollistivat potilaiden laadukkaan hoidon. Johanna Aalto, sairaanhoitaja AMK, TtM, on hoitotyön kliininen asiantuntija HUS Vatsakeskuksessa, ja Annika Björn, sairaanhoitaja AMK, TtM, on hoitotyön kliininen asiantuntija HUS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoidon tulosyksikössä. Ennen asiantuntijatehtäviä he ovat työskennelleet sairaanhoitajina teho-osastolla. Poikkeustilan aikana he siirtyivät työskentelemään muun muassa drive-in-näytteenottoon, koronavuodeosastolle sekä kliiniseen työhön Kirurgisen sairaalan osastolle K4 ja Meilahden teho- ja tehovalvontaosastolle 20. Anu Meriö, sairaanhoitaja, TtM, on HUS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoidon tulosyksikön tehohoidon linjan ylihoitaja. Lähteet: 1. Brickman D., Greenaway A., Sobocinski K., Thai H., Turick A., Xuereb K., Zambardino D., Barie P.S., Liu S.I Rapid Critical Care Training of Nurses in the Surge Response to the Coronavirus Pandemic. American Journal of Critical Care 29 (5), e104-e Carter C. & Notter J COVID-19 disease: a critical care perspective. Clinics in Integrated Care, Hardt Dicuccio M., Reynolds C., Snyder A., Cianci N COVID 19. The Nursing Administration Response. Critical Care Nursing Quarterly 43 (4), Goh K.J., Wong J., Claudia J-C., Yi Ng S., Wen S.D., Phua G-C., Leong C K-L Preparing your intensive care unit for the COVID-19 pandemic: practical considerations and strategies. Critical Care 24 (215). 5. Schwerdtle P., Connell C.J., Lee S., Plummer V., Russo P.L., Endacott R., Kuhn L Nurse Expertise: A Critical Resource in the COVID-19 Pandemic Response. Annals of Global Health 86 (1): 49, Uppal A., Silvestri D.M., Siegler M., Natsui S., Boudourakis L., Salway R.J., Parikh M., Agoritsas K., Cho H.J., Gulati R. ym Commentary Critical Care and Emergency Department Response At The Epicenter Of The COVID-19 Pandemic. Health Affairs 39 (8), Phua J., Weng L., Ling L., Eg M., Lim C-M., Divatia J.V., Shrestha B.R., Arabi Y.M., Ng J., Gomersall C.D., Nishimura M., Koh Y., Du B., Intensive care management of coronavirus disease 2019 (CO- VID-19): challenges and recommendations. Lancet Respiratory Medicine 8: Goldsworthy S., Alexandrov A., Bloomer M., Brooks L., Georgiou E., Ikematsu Y., Witton N World Federation of Critical Care Nurses. Position statement. Provision of critical care nurse education. WFCCN-Education-PS_secured.pdf. Laadukas haavahoito -täydennyskoulutus (30 op) Terhi Lemetti ja Jaana Kotila Koulutus järjestettiin yhteistyössä ammattikorkeakoulu Metropolian kanssa. Se suunniteltiin järjestettäväksi , mutta COVID-19-pandemiatilanteen vuoksi opiskelijoiden valmistuminen siirtyi runsaalla viikolla. Koulutuksesta valmistui sairaanhoitajaa (88 % aloittaneista) (Lasten ja nuorten sairaudet, Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito, Lohjan sairaala, Naistentaudit ja synnytykset, Raaseporin sairaala, Sisätaudit ja kuntoutus, Sydänja Keuhkokeskus sekä Vatsakeskus). Yksi osallistuja sai todistuksen osasuorituksesta. Koulutus muodostui viidestä opintokokonaisuudesta: 1) Oman osaamisen tunnistaminen ja kehittäminen haavahoidossa (5 op), 2) Haavahoidon näyttöön perustuva kliininen osaaminen, dokumentointi ja erityispiirteet teho- ja valvontahoitotyössä (10 op), 3) Ohjausosaaminen ja moniammatillinen yhteistyö haavahoitajan työssä (5 op), 4) Digitaaliset palvelut, teknologia ja tulevaisuuden osaaminen haavahoitajan työssä (5 op) ja 5) Haavahoidon kehittämis- ja johtamisosaaminen (5 op). Koulutus toteutettiin asiantuntijaluennoin/webinaarein, simulaatioin, verkko-opiskeluna ja verkkotutorointina, itsenäisenä työskentelynä ja ryhmätyöskentelynä. Arvioinnissa käytettiin itse- ja vertaisarviointia sekä opettajan antamaa palautetta. Terhi Lemetti, sairaanhoitaja, TtT, työskentelee kehittämispäällikkönä HUS Hoitotyön johdossa ja Jaana Kotila, sairaanhoitaja AMK, TtM, FT-opiskelija, työskentelee kliinisenä asiantuntijana HUS Neurokeskuksessa. Jaana Kotila vastasi täydennyskoulutuksen kilpailutuksesta, hankintaprosessista ja suunnittelusta Metropolian kanssa. Terhi Lemetti oli mukana kehittämistöiden viimeisissä ohjauksissa ja valmistujaistilaisuuden järjestämisessä yhteistyössä Metropolian kanssa. Täydennyskoulutukseen osallistuneet sairaanhoitajat. Kuva: Jaana Kotila. Ammattiuramallit kehittymisen tukena psykiatrisessa hoitotyössä HUS Psykiatriassa on koettu hoitotyön kompetenssien määrittely, varsinkin kliinisessä toimintaympäristössä puutteelliseksi. Tämä on haastanut sairaanhoitajan ammattiuramallin (AURA) hyödyntämistä systemaattisesti. Haasteet kuvautuvat myös hoitajien työtyytyväisyyttä kuvaavissa tuloksissa, joissa tieto omasta urakehityksestä ja siihen sitoutuminen koetaan puutteelliseksi. Yhteisen ymmärryksen puute urapolusta on aiheuttanut haasteen myös koulutussuunnittelulle suuressa tulosyksikössä. Huhtikuussa 2020 aloitetun ammattiuramallin kehittämispilotin tavoitteena oli määritellä hoitotyön kliiniset kompetenssit kahteen psykiatrian osastohoidon yksikköön ja saada palautetta määrittelyjen ja viitekehyksen soveltuvuudesta. Tavoitteena oli luoda osaamiskuvaukset perehtyvälle, suoriutuvalle, pätevälle ja taitavalle tasolle. Osaamisalueiden määrittelyssä hyödynnettiin HUS Psykiatrian palvelukuvauksista nousevia hoitotyön osa-alueiden mukaisia teemoja. Tavoitteena oli, että tulevaisuudessa osaamiskartoitus käytäisiin läpi kehityskeskusteluissa vuosittain ja se tarjoaisi selkeän koulutuspolun yksittäiselle sairaanhoitajalle ja auttaisi osastonhoitajaa määrittelemään koko yksikön osaamistason suhteessa tavoitetasoon. Tämä auttaisi esimerkiksi kohdentamaan rekrytointeja. Projektista päävastuussa olivat HUS Psykiatrian hoitotyön kliininen asiantuntija Maria Ameel ja Peijaksen sairaalan psykoosiosaston osastonhoitaja Tuomo Töhönen. Kompetenssien määrittelyyn osallistuivat Psykoosilinjan ylihoitaja Minna Huuskonen, Peijaksen sairaalan psykoosiosaston apulaisosastonhoitaja Virpi Eerola ja Jorvin sairaalan osaston P1 apulaisosastonhoitaja Paula Räisä työpajoissa keväällä Lisäksi mallia kommentoivat osastonhoitaja Jenni Mäntynen Psy kiatriakeskuksen osastolta P5 ja ylihoitaja Päivi Soininen kesällä Yhteensä osaamisalueita määriteltiin 25 kappaletta, joista osa jakautui vielä tarkemmin osa-alueisiin. AURApohjaiset kehityskeskustelut toteutettiin Peijaksen sairaalan osastolla P1 syysmarraskuun 2020 aikana. Kehityskeskusteluita käytiin 10 kappaletta. Kehityskeskusteluun valikoitui sairaanhoitajia vasta-alkajista uransa loppupuolella oleviin. Sairaanhoitajat tekivät ennen keskustelua itsearvioinnin, jonka pohjalta yhdessä esimiehen kanssa tarkennettiin osaamisen sen hetkinen taso. Itsearvioinnin ja kehityskeskustelun jälkeen muuttui taso vain vähän, jos ollenkaan. Itsearviot olivat siis hyvin realistisia. Tulokset syötettiin yksinkertaiseen Formskyselyyn yksikön johtamisen, rekrytoinnin ja koulutussuunnittelun tueksi. Pilotin tulokset olivat pääosin positiivisia. Sairaanhoitajien mielestä sairaanhoitajan AURA-mallia käyttämällä voidaan käydä monipuolisesti läpi osaamista, kehityskohteita ja ammatillisen kehittymisen suuntaa. Osastonhoitajalle malli antaa hyvän kuvan sairaanhoitajan osaamistasosta ja kun tiedot kootaan yhteen, voidaan niitä hyödyntää laajem- Tuomo Töhönen ja Maria Ameel min koulutussuunnittelussa ja rekrytoinnissa. Mallin koettiin myös tuovan enemmän kliinisen työn substanssia kehityskeskusteluihin. Pilotissa tuli esille myös tarve määritellä tarkemmin perehtyvän sairaanhoitajan osaamistaso. Kehityskeskustelujen pohjalta nousi esille kliinisen työn eri osa-alueisiin liittyviä koulutustarpeita. Osastoilla vahvoina osaamisalueina näyttäytyivät hoitosuhdeosaaminen ja arjessa selviytymisen tukeminen. Osaamisen puutetta tunnistettiin kulttuurisessa osaamisessa ja seksuaaliterveyden edistämisessä. Osastolla hoidetaan kasvavia määriä eri kulttuuritaustan omaavia henkilöitä. Monissa kulttuureissa psykoosisairauksilla on vahva stigma ja vaikka yksikössä työskennellään aktiivisesti tulkkien välityksellä, tarvitaan koulutusta sekä potilasohjeita, jotta voidaan ymmärtää eri kulttuurien tapoja käsitellä psykoosisairauksia. Tähän liittyen on jo käynnistelty yhteistyötä toimialan sisällä, jotta saadaan käyttöön asianmukaisia ohjeita potilaille sekä omaisille heidän äidinkielillään. Seksuaaliterveys herätti paljon keskustelua. Hoitajat tunnistivat tämän aihealueen tärkeyden, mutta kokivat keinottomuutta potilaiden seksuaaliterveyden edistämisessä. Osaamistason kuvauksissa hyödynnettiin AURA-mallin mukaisia tasoja: perehtyvä, suoriutuva, pätevä ja taitava. Kuviossa 1 on kuvattu sairaanhoitajien (n = 10) osaamistasot neljällä aihealueella siten, että pylväsdiagrammeista käy ilmi, kuinka monta sairaanhoitajaa oli saavuttanut minkäkin tason kyseisellä aihealueella. 36 HUS Hoitotyön vuosikertomus 2020 HUS Hoitotyön vuosikertomus

20 Voimaannuttavat rakenteet Voimaannuttavat rakenteet Arjessa selviytymisen tukeminen Hoitosuhdeosaaminen Riippuvuuspsykiatrinen osaaminen Pätevä Suoriutuva Pätevä Suoriutuva Perehtyvä Suoriutuva Kuvio 1. Sairaanhoitajien (n = 10) määrät eri osaamistasoilla. Pilotti vahvisti tarvetta kliinisten kompetenssien määrittelylle ja yhdenmukaisen osaamis- ja koulutusrakenteen suunnittelulle tämän pohjalta. Määrittelyjä jatkotyöstettiin ottamalla huomioon uudet valtakunnalliset yleissairaanhoitajan osaamisvaatimukset perehtyvän tason osaamisen kuvauksessa. Tämä malli testataan jäljellä olevissa Peijaksen sairaalan osaston P1 kehityskeskusteluissa (n = 10) marras-joulukuun 2020 aikana. Tavoitteena on vuonna 2021 ottaa pilotin pohjalta työstetty osaamismalli käyttöön kaikissa psykiatrian osastohoidon yksiköissä (n = 32) kehityskeskusteluissa ja hyödyntää tuloksia vuoden 2022 koulutussuunnittelun pohjana tulosyksikössä hoitotyön osalta. Seksuaaliterveyden edistäminen Perehtyvä Suoriutuva Tuomo Töhönen, sairaanhoitaja (YAMK), Lean-valmentaja, toimii osastonhoitajana HUS Psykoosi- ja oikeuspsykiatrian linjan osastolla Peijas 1. Maria Ameel, sairaanhoitaja AMK, VTM, TtT-opiskelija, on HUS Psykiatrian kliininen asiantuntija. COVID-19-pandemia ei lannistanut HUSin hoitotyön opetusta Helsingin yliopistollisen sairaalan eli HUSin sairaalat ovat suosittuja opetussairaaloita. HUSissa suorittaakin vuosittain yli sosiaali- ja terveysalan (ammattikorkeakoulun ja toisen asteen) opiskelijaa käytännön kliinisiä harjoittelujaksoja. Susanna Ruuskanen Valtakunnallisesti vuonna 2019 yliopistosairaaloissa harjoitteli yhteensä sosiaali- ja terveysalan toisen asteen ja ammattikorkeakouluasteen opiskelijaa, josta HUSin osuus on noin 36,2 %. Kevät 2020 toi mukanaan uudenlaisen eettisen haasteen opiskelijoiden oppimiselle. Kun Suomessa todettiin maaliskuussa COVID-19-pandemia, merkitsi se monissa sairaaloissa rajoitteita opiskelijoiden kliinisiin harjoittelujaksoihin. Valtakunnallisesti tarkasteltuna yliopistosairaaloissa keskeytettiin tai peruttiin työelämäorganisaation, koulutusorganisaation tai opiskelijan aloitteesta sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluopiskelijoiden (hoitotyö) osalta noin kliinistä harjoittelujaksoa COVID-19-pandemian takia. HUSissa päätettiin, että yliopistosairaalaan olennaisena osana kuuluva opetus jatkuu myös COVID-19-pandemian aikaisessa poikkeustilanteessa, sillä opiskelijoiden opinnoissa eteneminen ja valmistuminen ovat myös palvelujärjestelmän etu. HUSissa tehdyn kartoituksen mukaan HUSin aloitteesta jouduttiin perumaan tai keskeyttämään vain 227 hoitotyön kliinistä harjoittelujaksoa. Opiskelijoita pyrittiin myös siirtämään eri yksiköihin opetussuunnitelmien vaatimukset huomioiden sekä rekrytoimaan työvoimaksi yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Lisäksi oppilaitoksen tai opiskelijan aloitteesta peruuntui 100 harjoittelujaksoa. COVID-19-pandemian vaikutukset HUSissa annettavaan opetukseen ja kliinisiin harjoitteluihin jäivät vähäisiksi. HUS mahdollisti opiskelijoiden kliiniset harjoittelut huolehtimalla harjoittelussa olevien opiskelijoiden asianmukaisesta suojautumisesta sekä tarvittaessa mahdollisesti altistuneiden testaamisesta. Myös potilasturvallisuuskysymykset huomioitiin opiskelijoiden opetuksessa. Opiskelijapalautekyselyn (2020) vapaamuotoisissa palautteissa sekä kliinisen opettajan kanssa käydyissä reflektiokeskusteluissa ilmeni, että COVID- 19-pandemia nosti esiin opiskelijoiden keskuudessa erilaisia ajatuksia harjoittelun näkökulmasta. Osa opiskelijoista koki harjoittelun pandemiatilanteessa riskiksi omalle tai oman perheen terveydelle. Tilanne synnyttikin opiskelijoiden keskuudessa pohdintaa tulevan ammatin konkreettisista terveysriskeistä. Harmia ja pettymyksiä opiskelijoille aiheutti joissain harjoittelupaikoissa potilaiden vähyys. COVID-19-pandemiasta johtuen potilaita oli esimerkiksi poliklinikoilla vähemmän kuin tavallisesti. Osa opiske lijoista koki merkitykselliseksi oppimisen kannalta sen, että harjoittelu oli juuri COVID-19- pandemian aikana. Pandemiaohjeiden säännösten vuoksi opiskelijat eivät myöskään päässeet liikkumaan potilaan mukana eri yksiköissä samalla tavalla kuin ennen tai tutustumaan harjoittelunsa aikana toiseen yksikköön. Harjoittelujaksoon vaikutti selvästi koronan aiheuttama tilanne. Olisin toivonut enemmän ohjattavia potilaita. (Hoitotyön opiskelija, opiskelijakyselyn vapaa palaute) Ajoittaisista harmeista huolimatta opiskelijat kuitenkin arvostivat saamaansa ohjausta ja tukea ja kokivat oppineensa valtavasti erilaisia asioita huolimatta siitä, että pandemiatilanne oli myös ohjaajille uusi ja heillä ei aina ollut valmiita ratkaisuja esiin tulleisiin ongelmiin. Harjoitteluyksikön ilmapiiriä kiitettiin hyväksi vallitsevasta pandemiatilanteesta huolimatta ja opiskelijat kokivat, että he olivat henkilökunnan kanssa samassa taistelussa mukana. Yhteinen me-henki kertoi opiskelijoiden hyväksymisestä osaksi työyhteisöä. Työyhteisö oli erinomainen, vaikka se taisteli samanaikaisesti uuden koronahaasteen kanssa. Silti sain ohjausta käytännön toimissa ja olin mukana myös uuden suunnittelussa. (Hoitotyön opiskelija, opiskelijakyselyn vapaa palaute) Osa opiskelijoista koki merkitykselliseksi oppimisen kannalta sen, että harjoittelu oli juuri COVID-19-pandemian aikana. Se antoi mahdollisuuden oppia jotakin sellaista, johon ei muuten olisi ollut tarvetta tai mahdollisuutta. He kokivat, että he saivat elää mukana muutoksessa. Tämän vallitsevan koronatilanteen vuoksi, toiminta poliklinikalla muuttui hyvin erilliseksi harjoittelun aikana. Kaikki vastaanotot vaihdettiin etäyhteyksiksi, joka tietenkin muutti ohjauksen luonnetta. Oli kuitenkin antoisa harjoittelu ja oli mielenkiintoista olla osana ja nähdä toimintaa tämmöisessä tilanteessa. (Hoitotyön opiskelija, opiskelijakyselyn vapaa palaute) Syksyn 2020 opetus käynnistyi tilanteeseen nähden normaalisti. Tilannetta arvioitiin jatkuvasti yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Opiskelijat odottivat harjoittelujaksoja rauhallisin mielin, luottaen opetuksemme toteutumiseen. Pandemiatilanne näytti entistä selkeämmin, että tarvitsemme tehokkaita poikkeusoloissa toimimisen menetelmiä sekä vahvaa yhteistyötä ja tiedotusta koulutus- ja sairaalaorganisaatioiden välillä vahvistaaksemme hoitotyön opiskelijoiden alalla pysymistä. Selkeä kuva työympäristöstä ja sen vaatimuksista luo opiskelijoihin varmuutta nopeasti muuttuvissa tilanteissa ja edesauttaa heidän sitoutumistaan tulevaan ammattiin jo opiskeluvaiheessa. Tämä oli tähänastisten sairaanhoitajaopintojeni ylivoimaisesti kivoin ja mielenkiintoisin harjoittelujakso. Minut otettiin koronatilanteesta huolimatta hyvin vastaan ja sain nähdä ja tehdä asioita todella laajasti. Kiitos tuhannesti teille! (Hoitotyön opiskelija, opiskelijakyselyn vapaa palaute) Susanna Ruuskanen, sairaanhoitaja, TtM, on hoitotyön kliininen opettaja HYKS Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikössä. 38 HUS Hoitotyön vuosikertomus 2020 HUS Hoitotyön vuosikertomus

21 Voimaannuttavat rakenteet Voimaannuttavat rakenteet Erinomaisen hoitotyön tunnustaminen Vuoden 2020 sairaanhoitajat ja kätilöt HUSissa Vuoden sairaanhoitajat ja kätilöt Maailman terveysjärjestö WHO julisti vuoden 2020 sairaanhoitajien ja kätilöiden vuodeksi. Sen kunniaksi HUS Hoitotyön johtoryhmä päätti valita HUSin eri tulosyksiköistä ja sairaanhoitoalueilta vuoden sairaanhoitajat ja kätilöt. HUS Hoitotyön osaamisen ja ammatillisen kehittymisen asiantuntijaryhmä laati valintakriteerit, jotka perustuivat HUSin arvoihin eli kohtaamiseen, edelläkävijyyteen ja yhdenvertaisuuteen. HUS Hoitotyön johtoryhmä hyväksyi valintakriteerit. Vuonna 2020 valittujen vuoden sairaanhoitajien ja kätilöiden määrä perustui tulosyksiköiden sairaanhoitajien ja kätilöiden vakanssien lukumäärään suhteutettuna periaatteella 1/500. Tulosyksiköissä, joissa oli vähemmän kuin 500 sairaanhoitajaa, valittiin kuitenkin yksi vuoden sairaanhoitaja. HUS Naistentaudit ja synnytykset, Raaseporin sairaala sekä Hyvinkään, Porvoon ja Lohjan sairaanhoitoalueet valitsivat joko vuoden sairaanhoitajan tai kätilön. Tiedot haun kriteereistä ja aikatauluista julkaistiin HUS Intrassa kesäkuussa. Lähtökohtana oli, että kollega, osastonhoitaja tai ylihoitaja suositteli alueeltaan sairaanhoitajaa tai kätilöä vuoden sairaanhoitajaksi tai kätilöksi valintakriteerien mukaan tehdyllä sähköisellä hakemuksella. Johtavat Kuvakaappaus Vuoden 2020 sairaanhoitajien ja kätilöiden palkitsemistilaisuudesta, joka toteutettiin osana Hoitotyö 2020-luvulla -webinaaria ylihoitajat tiedottivat hausta alueillaan ja vastasivat valintaprosessista, johon kuuluivat tietojen antaminen asiasta, hakemusten käsittely omalla alueella sekä tulosten esittäminen HUS Hoitotyön johtoryhmälle, joka päätti valinnoista. Tulokset julkaistiin lokakuussa ja palkitsemisen juhlahetkeä vietettiin Hoitotyö 2020-luvulla -webinaarissa Vuoden sairaanhoitajat ja kätilöt kukitettiin ja lisäksi he saivat diplomit, henkilökohtaiset kortit, joissa heidän valitsemisensa kriteerit oli esitetty, sekä klassista suomalaista muotoilua edustavan kynttilämaljan, joka symboloi Florence Nightingalen kantamaa lamppua. Nimi Valinta Osasto Anniina Henttonen Vuoden sairaanhoitaja Jorvin sairaalan päivystyspoliklinikka Soile Färlin Vuoden sairaanhoitaja Peijaksen sairaalan päivystysvalvontaosasto Lyyli Iivarinen Vuoden sairaanhoitaja Lasten psykososiaalisten hoitojen yksikkö Tulosyksikkö/ Sairaanhoitoalue HUS Akuutti HUS Akuutti HUS Lasten ja nuorten sairaudet Maarit Nieminen Vuoden sairaanhoitaja Laakso (teho-osasto) HUS Lasten ja nuorten sairaudet Tiina Sell Vuoden sairaanhoitaja Lastenosasto L1, Jorvin sairaala Marko Kivioja Vuoden sairaanhoitaja Teho-osasto M1, Meilahden sairaala Annika Toivonen Vuoden sairaanhoitaja Jorvin sairaalan anestesia- ja leikkausosasto K Raisa Vehviläinen Vuoden kätilö Naistentautien ja synnytysten päivystyspoliklinikka, Naistenklinikka/ Naistentautien ja synnytysten päivystystoiminnan linja HUS Lasten ja nuorten sairaudet HUS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito HUS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito HUS Naistentaudit ja synnytykset Hannele Marjomäki Vuoden sairaanhoitaja Neurokirurgian osasto 6 HUS Neurokeskus Mari Hintikka Vuoden sairaanhoitaja Terapiat etulinjaan -hanke HUS Psykiatria Teppo Lonkila Vuoden sairaanhoitaja Osasto P40, Kellokosken HUS Psykiatria sairaala Ina Linnankoski Vuoden sairaanhoitaja Suu- ja leukakirurgian HUS Pää- ja kaulakeskus poliklinikka, Suu- ja leukasairauksien linja Jenny Romberg-Valkeapää Vuoden sairaanhoitaja Erikoissairaanhoidon osasto Raaseporin sairaala Riitta Loukola Vuoden sairaanhoitaja Jorvin sairaala osasto S6 HUS Sisätaudit ja kuntoutus Minna Clements Vuoden sairaanhoitaja Sydänvalvonta CCU HUS Sydän- ja keuhkokeskus Johanna Väkeväinen Vuoden sairaanhoitaja Rintarauhaskirurgian osasto 8 HUS Syöpäkeskus Tuija Johansson Vuoden sairaanhoitaja/kätilö Plastiikkakirurgian vuodeosasto K3, Jorvin sairaala Päivi Vuorinen Vuoden sairaanhoitaja IHO Avohoitokeskus/Iho- ja allergiasairauksien linja Marika Nyqvist Vuoden sairaanhoitaja Osasto K5A, Meilahden sairaala Outi Liuska Vuoden sairaanhoitaja HUSLAB, Liikkuva näytteenotto, Espoon tiimi HUS Tukielin- ja plastiikkakirurgia HUS Tulehduskeskus HUS Vatsakeskus HUS Diagnostiikkakeskus Jenniina Harno-Tasihin Vuoden sairaanhoitaja Medisiiniset poliklinikat Hyvinkään sairaanhoitoalue Leena Wahlroos Vuoden kätilö Synnytystoiminta Hyvinkään sairaanhoitoalue Henri Florin Vuoden sairaanhoitaja Lohjan sairaalan Lohjan sairaanhoitoalue päivystyspoliklinikka Marja Lämsä Vuoden sairaanhoitaja Porvoon sairaalan tehostettu valvonta Porvoon sairaanhoitoalue 40 HUS Hoitotyön vuosikertomus 2020 HUS Hoitotyön vuosikertomus

22 Voimaannuttavat rakenteet Voimaannuttavat rakenteet Akateemiset ansiot ja tutkinnot vuonna 2020 * HUSin Hoitotieteen kultainen merkki myönnetään hoito- ja terveystieteiden alalta väitelleille ja luovutetaan Tiedepäivän yhteydessä siihen mennessä väitelleille. Hopeinen merkki myönnetään yliopistossa terveystieteiden tai vastaavan alan maisteritutkinnon suorittaneille ja pronssinen merkki ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille. HUSin Hoitotieteen merkin on suunnitellut taiteilija Gua Vainio. Tohtoritutkinto: Anna-Maija Jäppinen, kliininen asiantuntija, HUS Sisätaudit ja kuntoutus (Jyväskylän yliopisto) (kultainen hoitotiedemerkki syksyllä 2020) Elina Koota, kehittämispäällikkö, HUS Tutkimusjohto (Oulun yliopisto) (kultainen hoitotiedemerkki syksyllä 2020) Terhi Lemetti, vs. kehittämispäällikkö, HUS Hoitotyön johto (Turun yliopisto) (kultainen hoitotiedemerkki luovutetaan syksyllä 2021) Yliopistossa suoritettu maisteritutkinto Ilona Ilmakunnas, sairaanhoitaja, HUS Sydän- ja keuhkokeskus (Turun yliopisto) Merike Liukkonen, osastonhoitaja, HUS Tukielin- ja plastiikkakirurgia (Itä-Suomen yliopisto) Marianne Moisio, osastonhoitaja, HUS Tukielin- ja plastiikkakirurgia (Itä-Suomen yliopisto) Minna Tikanoja, sairaanhoitaja, HUS Sydän- ja keuhkokeskus (Tampereen yliopisto) Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Marcus Norrgård, sairaanhoitaja, HUS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito (Arcada) Lotta Eronen, sairaanhoitaja, Porvoon sairaan hoitoalue (Arcada) Elina Valokari, sairaanhoitaja, HUS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito (Kaakkois-Suomen AMK) Marjo Jokila, sairaanhoitaja, HUS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito (Turun AMK) Mirja Kaarina Ollikainen, sairaanhoitaja, HUS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito (Metropolia) Heidi Delnevo, osastonhoitaja, HUS Pää- ja kaulakeskus (Laurea) Laura Al-Hello, osastonhoitaja, HUS Pää- ja kaulakeskus (Laurea) Kaija Ilkka, sairaanhoitaja, HUS Vatsakeskus (Arcada) Hanna Kokko, fysioterapeutti, Porvoon sairaanhoitoalue (Lahden ammattikorkeakoulu) Julia Lydén, kätilö, HUS Naistentaudit- ja synnytykset (Arcada) Sonja Lång, apulaisosastonhoitaja, HUS Naistentaudit- ja synnytykset (Metropolia) Jenni Rantanen, sairaanhoitaja, HUS Vatsakeskus (TAMK) Vivien Nagy-Wikstedt, sairaanhoitaja, HUS Vatsakeskus (Savonia-ammattikorkeakoulu) Heidi Lahtinen, apulaisosastonhoitaja, HUS Sydän- ja keuhkokeskus (Metropolia) Marianna Järvinen, sairaanhoitaja, HUS Sydän- ja keuhkokeskus (LAB-ammattikorkeakoulu) * HUS Hoitotyön johtoon ilmoitetut tutkinnot Suomen sairaanhoitajaliiton myöntämä Nouseva tähti palkinto Juulia Mattila, HUS Lasten ja nuorten sairaudet, Vuodeosasto Taika Linda Sandberg, Porvoon sairaala, Sisätautien vuodeosasto 3 Iina Aaltonen, HUS Psykiatria, Psykiatrian osasto, Porvoo Noora Hämäläinen, HUS Lasten ja nuorten sairaudet, Lastenpsykiatrian päiväosasto Lasse Luukkaa, HUS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito, Meilahden anestesia- ja leikkausosasto Anna Blubaum, HUS Syöpäkeskus, Syöpätautien osasto 8 Senni Jokimies, Silmätautien lastenyksikkö, väliaikaisesti siirtynyt Kirurgisen sairaalan Tilapäiselle Koronaosastolle Lisäksi Suomen sairaanhoitajaliitto myönsi useita Korona-tunnustuksia HUSin henkilökunnalle. Tiedepäivä-webinaarin yhteydessä hallintoylihoitaja Kaarina Torppa luovutti hoitotieteen kultaiset merkit vuoden 2020 aikana, marraskuun loppuun mennessä väitelleille HUSilaisille ja uusille, jo aiemmin väitelleille HUSissa aloittaneille. Kuvassa vasemmalta arviointiylihoitaja Hanna-Leena Melender, kliininen asiantuntija Anna-Maija Jäppinen, hallintoylihoitaja Kaarina Torppa ja kehittämispäällikkö Elina Koota. Kuva: Marianne Pajunpää Suomen Leikkausosaston Sairaanhoitajat (FORNA, Finnish Operating Room Nurses Association) ry:n Florence 2.0 -palkinto Tiina Pitkänen, Leikkaus- ja anestesiaosasto K, Jorvin sairaala Sari-Mari Salonen, Leikkaus- ja anestesiaosasto, Meilahden sairaala Kyllikki Pohjalan muistorahaston tunnustus Petra Marjamaa, ylihoitaja, HUS Lasten ja nuorten sairaudet Venny Snellman -tunnustus Marja Renholm, johtava ylihoitaja, HYKS Sairaanhoitoalueen johto Turun yliopiston Hoitotieteen laitoksen myöntämä tunnustuspalkinto ja apuraha ansioituneelle tohtorikoulutettavalle Terhi Lemetti, vs. kehittämispäällikkö, HUS Hoitotyön johto Tasavallan presidentin myöntämät kunnianosoitukset hoitotyön edustajille Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi (SVR Ar) Raija Järvenpää, johtava ylihoitaja, HUS Diagnostiikkakeskus Tuula Silvola, johtava ylihoitaja, Raaseporin sairaala Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein (SVR M I kr) Saara Haapasaari apulaisosastonhoitaja, HUS Syöpäkeskus HUSin hoitohenkilökunnan jäsenet ovat pitäneet vuonna 2020 suullisia esityksiä ja posteriesityksiä alueellisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä konferensseissa ja muissa tilaisuuksissa. HUSlaisten terveystieteiden tutkijoiden vertaisarvioidut julkaisut on esitetty liitteessä 2 ja hoitohenkilökunnan ammatilliset artikkelit on esitetty liitteessä HUS Hoitotyön vuosikertomus 2020 HUS Hoitotyön vuosikertomus

23 Laadukas ammatillinen toiminta LAADUKAS AMMATILLINEN TOIMINTA Sydänpotilaan vajaaravitsemusriskin tunnistaminen ja hoito Päivi Puranen ja Helena Orell Laadukas ammatillinen toiminta sisältää muun muassa potilaan laadukkaan ja turvallisen hoidon, sisältäen hoitotyön yhtenäiset käytännöt, potilastyytyväisyyden sekä asiakkaiden ja potilaiden osallisuuden. Hoitotyön kansallinen vertaiskehittäminen kaatumiset ja putoamiset sekä painehaavat HUSissa kerätään laatutietoa kaatumisten ja painehaavojen esiintyvyydestä sairaalahoidossa olevilla potilailla sekä painehaavojen ilmaantuvuudesta sairaalahoidon aikana. Systemaattisesti kerätyn laatutiedon avulla voidaan tunnistaa kehittämiskohteita ja kehittää yksikköjen toimintaa, jotta potilashoito on yhä turvallisempaa ja laadukkaampaa. HUS-tason tavoitteet ovat: Kaatumiset ja putoamiset Tavoitteena HUSissa on, että potilas ei kaadu hoidon aikana. Kaikkien potilaiden kaatumisvaara arvioidaan mahdollisimman pian hoitoon saapumisesta, viimeistään vuorokauden kuluessa, ensimmäisessä hoitavassa yksikössä. Laatumittarina toimii potilaiden haittaa aiheuttaneet kaatumiset/1000 potilaspäivää. Painehaavat Tavoitteena HUSissa on, että painehaavoja ei synny hoidon aikana. Hoitojaksolla tunnistetaan riskipotilaat (tavoite vähintään 80 %) ja toteutetaan potilaskohtaiset painehaavan ehkäisytoimenpiteet sekä hoidetaan olemassa olevat painehaavat. Laatumittarina toimii painehaavojen ilmaantuvuus sairaalahoidon aikana. HUS on osallistunut lokakuusta 2020 lähtien Hoitotyön kansallisen vertaiskehittämisen (HoiVerKe) -tietotuotantoon kaatumisten/putoamisten ja painehaavojen osalta. HUSin yksiköistä 185 yksikköä ilmoittautui mukaan kaatumis-/putoamistietojen ja 82 yksikköä painehaavatietojen keräämiseen. Kansallisesti mukaan tietotuotantoon on ilmoittautunut 369 yksikköä kaatumis-/putoamistietojen ja 205 yksikköä painehaavatietojen osalta. Tiedot kerätään kuukausittain yksikkötasolla ja koostetaan tulosyksikössä tai sairaanhoitoalueella hoitotyön kliinisen asiantuntijan tai muun nimetyn henkilön toimesta. Hoitotyön johdon kehittämispäällikkö tekee yhteenvedot HoiVerKevertailua varten. Tulokset raportoidaan organisaatio- ja yksikkötyyppitasolta kolmannesvuosittain. HUS-tason tulokset käsitellään Hoitotyön johtoryhmässä. Yksikkökohtaisia tuloksia suhteessa kansal- Terhi Lemetti ja Kristiina Junttila lisiin keskiarvoihin seurataan kussakin yksikössä erikseen. Sisäisen vertaiskehittämisen lisäksi kansallinen tietotuotanto tarjoaa oivan mahdollisuuden ulkoiseen vertaiskehittämiseen sekä hyvien käytänteiden jakamiseen organisaatioiden välillä. (Junttila ym ) Kristiina Junttila, erikoissairaanhoitaja, TtT, dosentti, toimii Hoito- ja terveystieteiden tutkimuskeskuksen (Nursing Research Center, NRC) johtajana. Hän koordinoi hoitotyön kansallisen vertaiskehittämisen (HoiVerKe) verkostoa puheenjohtajan roolissa. Terhi Lemetti, sairaanhoitaja, TtT, työskentelee vs. kehittämispäällikkönä HUS Hoitotyön johdossa. Hän organisoi HoiVerKeverkoston tietotuotannon käytännön toteutusta HUSissa kaatumisten ja putoamisten sekä painehaavojen osalta. Lähteet: Junttila K, Meriläinen M, Peltokoski J, Tervo-Heikkinen T, Mattila E, Lehtikunnas T, Heikkilä A, Koivunen M, Salmela S, Laitila M & Ritmala-Castrén M Hoitotyön kansallinen vertaiskehittäminen (HoiVerKe). Tutkiva Hoitotyö 18(3), Sairaalapotilaista 30 %:lla on vajaaravitsemusriski, mutta riski jää usein tunnistamatta. Osastohoidossa olevista sydämen vajaatoimintapotilaista 60 %:lla on vajaaravitsemustila, joten on oletettavaa, että vajaaravitsemusriski on tätäkin yleisempää. Riskipotilaiden tunnistaminen ei ole helppoa, sillä painonlasku ja vajaaravitsemus voivat jäädä huomaamatta turvotusten ja ylipainon vuoksi. Vajaaravitsemusriskin seulonta NRS mittarilla auttaa löytämään ne potilaat, jotka hyötyvät ravitsemushoidon tehostamisesta. Osalla riskipotilaista on jo varsinainen vajaaravitsemustila, mutta jos ravitsemushoito aloitetaan riittävän varhain, pystytään vajaaravitsemustilan kehittyminen ehkäisemään. Sairastumiseen liittyvien, yksilöllisten riskien varhainen tunnistaminen on osa jokaisen potilaan laadukasta hoitoa. Meilahden sairaalassa, HUS Sydänja keuhkokeskuksen kardiologian osastolla ja valvonnassa M8 + M9 hoidetaan paljon sydämen vajaatoimintapotilaita, joilla on suuri vajaaravitsemuksen riski. Osalla potilaista on lisäksi sydänkakeksia eli sairauden aiheuttama katabolinen kiihtynyt aineenvaihdunta ja huomattava lihaskato. Joulukuussa 2017 vajaaravitsemuksen seulonta oli tehty 29 %:lle yksikössä hoidetuista potilaista. Vajaaravitsemusriskin tunnistamiseen käytettiin NRS-2002-mittaria. Tämän kehittämisprojektin alkaessa sairauden vaikeusasteen määrittäminen koettiin hankalaksi, minkä vuoksi mittaria käytettiin harvoin ja potilaita aliluokiteltiin. Ravitsemushoidon tehostamiseen ei ollut Taulukko 1. Sydänsairauksien luokittelu NRS-2002 mittarin sairauden vakavuus -kohtaa varten. Sairauden vakavuus Krooninen sydänsairaus NYHA I-II, sepelvaltimotauti, krooninen rytmihäiriö, läppävika, kardiomyopatia, sydänsarkoidoosi Krooninen sydänsairaus NYHA III, akuutti sydäninfarkti, vajaatoiminnan pahenemisvaihe, keuhkopöhö (hengitysvaje); vuodeosasto Sydämen vaikea vajaatoiminta NYHA IV, sydänpysähdys; kardiologian valvonta (8B), sydänvalvonta (CCU) tai tehohoito selkeää ja yhtenäistä toimintamallia, joka näkyi muun muassa siinä, että tehostettua ruokavaliota tilattiin vähän. Haasteiksi tunnistettiin riskimittarin käyttöön liittyvät hankaluudet sekä selkeiden askelmerkkien puuttuminen riskipotilaan tunnistamisen jälkeen. Tavoitteena oli nostaa ravitsemushoito samalle tasolle kuin lääketieteellinen hoito ja hoitotyö. Riskimittarin käyttö haluttiin lisätä koko sairaanhoitoalueen tavoitetasoon (80% potilaista seulottu vajaaravitsemuksen suhteen) ja lisätä sekä tehostetun ruokavalion että täydennysravintovalmisteiden käyttöä. Opetushoitaja Päivi Puranen ja ravitsemusterapeutti Helena Orell lähtivät ratkomaan ongelmaa yhdessä osaston ravitsemusvastaavien kanssa. Koska sairauden vakavuusasteen määritys koettiin vaikeaksi, laadittiin tätä varten taulukko, johon sydänsairaudet oli luokiteltu niiden metabolia-asteen mukaan (Taulukko 1.). Taulukon pohjana käytettiin HUSissa jo aiemmin laadittua laajempaa sairauksien vakavuusluokittelua pistettä ja yhdessä norjalaisessa tutkimuksessa käytettyä potilaan NYHA-luokitusta (sydämen vajaatoiminnan asteen arviointi suorituskyvyn mukaan). Sairauden vakavuudella tarkoitetaan tässä sitä, kuinka sairauden aiheuttama stressiaineenvaihdunta lisää proteiinin tarvetta. Hoitotyötä varten laadittiin lisäksi kirjallinen materiaali, jossa ohjeistettiin turvotuksen arviointi ja syödyn ruuan määrän kirjaaminen laajennetun nestelistan avulla. Yhteistyössä osaston kirjaamisvastaavien kanssa laadittiin hoitotyön suunnitelmapohja, jossa todetuille riskipotilaille kohdennettavat ravitsemushoidon toimenpiteet lueteltiin. Lisäksi sydänpotilaan vajaaravitsemus ja sen tunnistaminen nostettiin osaston koulutuspäivän teemaksi. Koulutusinterventiona järjestettiin helmikuussa 2018 kaksi sisällöltään samanlaista osaston koulutuspäivää Helsingissä. Koulutuksessa HUSin Magneettisairaalaohjelman johtaja Marita Ritmala-Castrén johdatti aiheeseen hoitotyön vertailtavaa laatua käsitel- 44 HUS Hoitotyön vuosikertomus 2020 HUS Hoitotyön vuosikertomus

24 Laadukas ammatillinen toiminta Laadukas ammatillinen toiminta leellä puheenvuorollaan. Päivi Puranen puolestaan esitti, kuinka riskimittareita hyödynnetään osana näyttöön perustuvaa hoitotyötä. Helena Orell käsitteli sydänpotilaan vajaaravitsemuksen erityispiirteitä, vajaaravitsemusriskin tunnistamisen merkitystä sekä vajaaravitsemuksen ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Koulutuspäivien jälkeen osaston ravitsemusvastaavat kouluttivat laitoshuoltajat laajennetun nestelistan käyttöön ja hyödyntämään apukuvia potilaan syömän ruoan määrän arvioinnissa. Pienryhmä- ja yksilöohjausten avulla ravitsemusvastaavat varmistivat, että hoitajat osasivat käyttää vajaaravitsemusmittaria ja tunsivat ravitsemushoidon toimintamallin. Riskimittarin käyttö ja sen merkitys potilaiden hoidon suunnittelussa liitettiin osaksi osaston hoitotyön perehdytysmateriaalia. Näin myös perehtyvät hoitajat omaksuvat toimintamallin jo työskentelynsä alussa. Vajaaravitsemusriskin arviointia seurataan edelleen kuukausittain. Kehittämisprojektin vaikutuksesta seulottujen potilaiden osuus nousi 29 %:sta %:iin. Yksikössä seulotuista potilaista riskipotilaiksi tunnistetaan noin 11 %. Koulutusintervention jälkeen tehostetun ruokavalion käyttö oli lähes viisinkertaistunut vuoden 2019 loppuun mennessä ja täydennysravintovalmisteiden käyttö kaksinkertaistunut vuoden 2020 loppuun mennessä (Kuvio 1). Osa vertailukelpoisista luvuista puuttuu, koska kesken vuotta on siirrytty paitsi uuteen tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmä Apottiin, myös uuteen potilasruoantilausjärjestelmään Aromi14. Kuten osaston ravitsemusvastaava, sairaanhoitaja Triin Ladva toteaa: ravitsemus on yksi tärkeä osa kokonaishoitoa olennaista on moniammatillinen arjen yhteistyö. Tervetullut lisä vuodelle 2020 on vajaaravitsemusriskin potilasohje, jonka myötä potilaiden ohjaaminen on helpottunut. Ohjeen avulla potilas oppii, kuinka voi omilla toimillaan ja voimavarojensa mukaan ehkäistä vajaaravitsemusriskiä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että osallistava ja innostava koulutus, jossa perustelut toiminnan muutokselle avataan selkeästi ja samalla tarjotaan työkalut toiminnan avuksi, kantaa hedelmää ja näkyy potilaiden laadukkaana hoitona. Mittari ei ole vain mittari olennaista on ennaltaehkäisevien toimien kohdentaminen riskipotilaisiin. Riskeihin vaikutetaan moniammatillisesti, terveydenhuollon ammattilaisten ja laitoshuollon yhteistyönä, yhdessä potilaan kanssa. Hyvä ravitsemustila on laadukkaan hoitotuloksen edellytys ja moniammatillinen yhteistyö on paitsi kannattavaa, myös erittäin palkitsevaa. Päivi Puranen, sairaanhoitaja YAMK, toimii apulaisosastonhoitajana ja opetushoitajana HUS Sydän- ja keuhkokeskuksen Kardiologian osastolla ja valvonnassa M8+M9. Helena Orell, laillistettu ravitsemusterapeutti, FT, toimii ravitsemusterapeuttina HUS Sisätaudit ja kuntoutuksen tulosyksikössä, Kliinisen ravitsemusterapian yksikössä. Hän työskentelee Meilahden Torni- ja Kolmiosairaaloiden vuodeosastoilla. Osaston koulutuspäivä helmikuussa 2018 Hoitotyön vertailtava laatu Riskimittarit osana näyttöön perustuvaa hoitotyötä Sydänpotilaan vajaaravitsemus vuonna 2017 vuonna 2018 vuonna 2019 vuonna 2020 Lounaalle tilatut tehostetut ruokavaliot, lkm (%)1 Kaikki tilatut lounasateriat, lkm 185 (1.1) (13) 660 (3.8)* (22)* 832 (4.6)** (22) (puuttuva tieto) (26) # lkm lukumäärä tehostettujen lounasaterioiden osuus kaikista tilatuista lounasaterioista täydennysravintovalmisteiden osuus kaikista tilatuista lounasaterioista * p < vuoteen 2017 verrattuna ** p < vuoteen 2018 verrattuna # p < vuoteen 2019 verrattuna Apteekista tilatut täydennysravintojuomat, lkm (%)2 Kuvio 1. Meilahden sairaalan kardiologian osastolle ja valvontaan tilatut tehostetut ruokavaliot ja täydennysravintovalmisteet Kuva: Markus Sommers Hoitotyön erinomainen laatu koostuu sekä potilaan parhaasta mahdollisesta näyttöön perustuvasta hoitotyöstä että potilaan kokemuksesta. Meidän tulee tietää, miten tyytyväisiä - tai tyytymättömiä - potilaat ovat. Tätä tietoa hyödyntäen hoitajat ja hoitotyön esimiehet voivat korjata mahdollisia potilaan kokemia epäkohtia. Potilaat ovat erittäin tyytyväisiä hoitotyöhön HUSissa kerätään hoitotyön potilaspalautetta (HoPP) jatkuvasti internetissä olevan linkin kautta sekä joissain yksiköissä neljästi vuodessa toteutettavan tehokeräyskampanjan avulla. Viikon kestävän kampanjan aikana kaikille yksiköstä lähteville potilaille tarjotaan vastausmahdollisuutta joko paperikyselynä tai sähköisenä kyselynä. HoPP-potilaspalautekysely on kehitetty Marita Ritmala-Castrén kirjallisuuteen ja aikaisempaan asiakaspalautteeseen perustuen yhteistyössä American Nurses Credentialing Centerin (ANCC) sekä Suomen yliopistosairaaloiden hoitotyön kehittäjien (HoiVerKe) kanssa. Aikuispotilaille suunnattu kysely koostuu 22 väittämästä, joiden toteutumista potilaat arvioivat kokemuksensa perusteella asteikolla yhdestä (täysin eri mieltä) viiteen (täysin samaa mieltä). 46 HUS Hoitotyön vuosikertomus 2020 HUS Hoitotyön vuosikertomus

25 Laadukas ammatillinen toiminta Laadukas ammatillinen toiminta Lasten lomakkeessa on 12 väittämää ja vanhempien lomakkeessa on 14 väittämää. Palautekyselyn aihealueet ovat 1) Potilaan osallistuminen/ potilaskeskeinen hoitotyö, 2) Hoidon koordinointi, 3) Turvallisuus, 4) Tyytymättömän potilaan luottamuksen palauttaminen, 5) Kohteliaisuus ja kunnioitus, 6) Valmiudet vastata potilaiden tarpeisiin, 7) Potilasohjaus, 8) Kipu ja 9) Huolellinen kuunteleminen. Vastausten määrä on ollut kasvussa. Vuonna 2018 saatiin kaikkiaan palautetta, vuonna palautetta ja vuoden 2020 syyskuun loppuun mennessä palautteita oli tullut jo kappaletta. Palautteet ovat olleet HUS-tasolla pääosin erinomaisia. Matalimmat keskiarvot olivat väittämälle Hoitajat kertoivat minulle saamieni lääkkeiden mahdollisista sivuvaikutuksista vuosina 2018, 2019 ja 2020 järjestyksessä 4,46, 4,34 ja 4,44, asteikolla 1 5. Parhaat arvioinnit potilaat ovat antaneet hoitajilta saamastaan hyvästä kohtelusta (keskiarvot 4,88; 4,80; 4,85) ja aidosta läsnäolosta (keskiarvot 4,83; 4,74; 4,77). Suurta muutosta vuosien välillä ei ole, joskin kuluneen vuoden tulokset ovat hieman parantuneet edellisestä (Kuvio 1). Jokainen yksikkö saa myös omat tuloksensa, joissa tulee esiin juuri heillä kehitettäviä asioita. Hoitotyön potilaspalaute on tärkeä työkalu päivittäisen hoitotyön kehittämisessä ja erinomainen mittari hoitotyössä tehtävien muutosten arvioinnissa. Marita Ritmala-Castrén, erikoissairaanhoitaja, TtT, Post doc -tutkija, on HUSin Magneettisairaalaohjelman johtaja. Hän on kehittänyt Hoitotyön potilaspalautetta osana Magneettisairaalan laatuvaatimuksia. Kuvio 1. Koko HUSin hoitotyön potilaspalautteen tulosten keskiarvot vuosina 2018, 2019 ja tammi-syyskuussa Hoitotyön potilaspalautteen tulokset HUS / N = 2956, 2019 N = 4204, 9/2020 N = Hoitajat ottivat mielipiteeni huomioon kun hoitoani suunniteltiin tai toteutettiin 2. Hoitajat ja lääkärit toimivat hyvin yhdessä hoitooni liittyvissä asioissa 3. Hoitoni oli hyvin suunniteltu ja toteutettu hoitajien sekä lääkäreiden toimesta 4. Hoitajat pyysivät minulta anteeksi, jos hoidossani tapahtui virhe 5. Hoitajat puuttuivat epäkohtaan, josta mainitsin heille 6. Hoitajat kertoivat minulle uuden lääkkeen antamisen yhteydessä, miksi lääkettä annetaan 7. Hoitajat kertoivat minulle saamieni lääkkeiden mahdollisista sivuvaikutuksista 8. Hoitajat puhuivat arkaluontoisista asioista siten, etteivät ulkopuoiset kuulleet niitä 9. Hoitajat huolehtivat, että liikkuminen oli turvallista hoidon aikana 10. Hoitajat kohtelivat minua hyvin 11. Hoitajat huolehtivat, etteivät hoito ja/tai tutkimukset aiheuttaneet minulle noloja tai kiusallisia tilanteita 12. Hoitajat huolehtiva yksityisyyteni toteutumisesta 13. Sain tarvitsemani avun hoitajilta riittävän nopeasti 14. Sain hoitajilta apua riittävän nopeasti halutessani wc:hen tai alusastian 15. Hoitajat selittivät ymmärrettävästi hoitooni ja tutkimuksiini liittyvät asiat 16. Hoitajat ohjasivat ymmärrettävästi jatkohoitooni liittyvät asiat 17. Hoitajat ohjasivat ymmärrettävästi kotona vointini tarkkailuun liittyvät asiat 18. Hoitajat varmistivat, että ymmärsin saamani tiedon 19. Hoitaja huolehti, että sain lievitystä kipuihin, kun siihen oli tarvetta 20. Hoitajat arvioivat kipujani riittävän usein 21. Hoitajat kuuntelivat minua huolellisesti 22. Hoitajat olivat aidosti läsnä ,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Sydän- ja keuhkokeskuksen neljä keuhkosairauksien vuodeosastoa, Jorvin sairaalan KEU 5, Peijaksen sairaalan S4K sekä Kolmiosairaalan osastot 6A ja 6B, muuttuivat maaliskuussa puhtaista keuhkosairauksien osastoista koronaosastoiksi sekä sydänteho-osasto yhdessä osaston M2B kanssa koronateho-osastoksi. CO- VID-19-potilaiden määrä nousi nopeasti. Tässä kirjoituksessa kuvataan näiden osastojen tapahtumia ja henkilökunnan kokemuksia niistä. Kirjoituksessa esiintyvät sitaatit ovat lainauksia erään osastonhoitajan henkilöstöltään keräämistä ajatuksista. Alkuvaiheessa ohjeita ei ollut tai ne muuttuivat päivittäin. Suojavarusteet loppuivat osin ja tarvikkeiden saanti oli hidasta, ja esimerkiksi visiirejä jouduttiin pesemään. Toimitetut suojavarusteet saattoivat olla esimerkiksi vääriä, vanhoja tai hajoavia. Tällaisten asioiden kanssa taisteltiin toukokuulle saakka. Ylipäätään hoidon toteuttaminen oli haasteellista, mutta ripeä ja asiantunteva hoitohenkilöstä kehitteli tarpeen mukaan uusia rooleja ja toimintatapoja nopealla tahdilla. Suurimmat ongelmat esiintyivät yövuoroissa: aluksi oli puutetta tarvittavasta henkilöstöstä, ja suojavaatteisiin pukeutumiset ja riisuuntumiset veivät Yksi viikko muutti kaiken Sydän- ja keuhkokeskuksen hoitohenkilökunnan ajatuksia maaliskuusta marraskuuhun COVID-19-vuonna 2020 aikaa. Tilanne helpottui, kun osastoille saatiin lisää henkilökuntaa. Alussa heidän perehdytyksensä vei aikaa ja resursseja. Työvuoroihin kehitettiin nopeasti uudenlaisia rooleja, ja näin toiminta saatiin sujuvammaksi. Keskimäärin 50 hoitajaa tulosyksikön puhtailta osastoilta ja poliklinikoilta siirtyi pidemmäksi aikaa tukemaan koronapotilaiden hoitoa. Lainavuoroja tehtiin useita satoja. Hoitajia siirtyi paitsi oman tulosyksikön osastoille, myös muille teho-osastoille. Sydänkirurgian teho-osastolle saatiin vastaavasti henkilöstöä muualta. Sydänteho-osaston toimintaan muutokset vaikuttivat ehkä eniten, koska siellä ne vaikuttivat kaikkien ammattiryhmien toimintaan. COVID-19-sairaus ja sen kulku olivat kaikille vierasta, aiheuttaen epävarmuutta ja pelkoa. Etenkin alussa potilaat olivat erittäin ahdistuneita ja pelkäsivät kuolemaa. Vierailukielto lisäsi heidän ahdistustaan ja henkilöstön antaman tuen merkitys korostui. Potilaiden kokema ahdistus lisäsi myös henkilöstön psyykkistä kuormitusta. Henkilöstön psyykkisen kuormituksen tuki ja työnohjaus alkoivat vasta myöhemmässä vaiheessa huhti-toukokuulla. Tukitoimintoja hyödynnetään edelleen. Potilaiden kunto vaihtui hetkessä: tehohoidon tarve ilmeni nopeasti ja esimerkiksi intubointipäätöksiä jouduttiin Sirkka Ekola toisinaan tekemään hyvin nopeasti. Yksiköissä huomattiin, että käännekohta usean potilaan tilassa tapahtui 10 vuorokautta oireiden alkamisen jälkeen. Tieto todettiin olennaiseksi hoidon ennakoinnin kannalta. Sairauden oireet, kulku sekä niiden mukaiset hoidon tarpeet opittiin tunnistamaan. Opittiin ennakoimaan tilanteita ja toimimaan niiden mukaan. Hoidossa korostuivat lääkitys (happi-, antikoagulaatio- ja kortisonihoito) sekä tärkeät hoitotyön osa-alueet, kuten vajaaravitsemus- ja painehaavariskien arvioinnit ja tarvittavat niihin liittyvät toimenpiteet, potilaan henkinen tuki, ohjaus sekä mobilisaatio. Tilanne pelotti kaikkia ja koronaosastoja myös välteltiin. Uusi tilanne pelotti ja herätti epävarmuutta. Ohjeistuksia kehitettiin ja tarkennettiin tilanteen muuttuessa ja uuden tiedon karttuessa. Tiheästi muuttuneet ohjeistukset myös osaltaan väsyttivät: aina työvuoroon tullessa piti uudestaan miettiä, miten tänään toimitaan. Toisaalta tämä oli sitä, mitä siinä hetkessä vaadittiin. Työssä korostuivat potilasturvallisuus, yksityisyys ja luottamuksellisuus. Yksiköissä käytiin vuoden aikana monia luottamuksellisuutta, turvallisuutta sekä eettistä toimintaa käsitteleviä keskusteluja. Potilashuoneissa käyntejä suunni- 48 HUS Hoitotyön vuosikertomus 2020 HUS Hoitotyön vuosikertomus

26 Laadukas ammatillinen toiminta Laadukas ammatillinen toiminta teltiin ja erilaisia uusia toimintatapoja täminen, hyvä työyhteisö, kollegoiden eriarvoistaviksi ja rajoittaviksi tekijöiksi. työssä tietoliikenneyritys Elisan kanssa. innovoitiin. Koska keuhkosairauksien tuki, hyvä johtaminen sekä huumori Tavoitteena oli kuitenkin taata kaikille Mielenkiinnolla odotamme, miten uudet osastojen hoitajilla oli jo paljon syvällistä auttoivat jaksamaan rankan kevään ai- samat edut, esimerkiksi kaikille vuosilo- välineet ja tekniikat näkyvät arjessa. osaamista ja kokemusta hengitysvajaus- kana. Uudet hoitajat, jotka tulivat apuun ma tulosyksiköstä huolimatta. COVID-19-sairautta koskeva tutkimus- potilaan tarkkailussa ja hoidossa, niin eri yksiköistä, toivat mukanaan uutta Syyskuussa laajentuneeseen pan- toiminta on vilkasta ja olemme siinä uudet asiat opittiin nopeasti. osaamista uutta siis opittiin puolin demiaan Sydän- ja keuhkokeskus oli jo mukana. Opimme paljon uutta ja myös tällai- ja toisin. Uudet työntekijät kokivat saa- varautunut paremmin. Eskalaatiosuun- Esimiesten (ylihoitajat ja osaston- seen tilanteeseen tottuu. Uuteen aaltoon neensa erittäin hyvän vastaanoton sekä nitelma oli erilainen, vaikkakin koko hoitajat) tehtävät muuttuivat ja muun suhtaudutaan jo paljon varmemmin, perehdytyksen, joiden mukana epävar- ajan muuntuva. Esimiesten yhteistyö muassa esimiesten varallaolo oli uutta kun tiedämme nyt mitä on vastassa. muus hälveni. ja moniammatilliset kokoukset sekä toimintaa, jolla pyrittiin varmistamaan Uusia COVID-19-yksiköitä perus- Kesäkuusta lähtien palattiin nor- toiminnan suunnittelu tehdään etupai- yksiköiden tuen saanti mahdollisim- tettiin nopeasti. Muun muassa HUS maaliin sydänteho-osastolla ja vuode- notteisesti syksyllä Tavoitteena on, man nopeasti, olipa kyseessä sitten Vatsakeskuksen Kolmiosairaalan 5. osastoilla. Keuhkosairauksien osas- että elektiivistä toimintaa supistetaan tarvikkeiden hankinta, poissaolot, altis- kerroksessa avattiin koronaosasto, joka toilla oli läpi kesän muutamia COVID- mahdollisimman vähän. tusselvitys tai jokin muu asia. Esimies- päästiin sulkemaan ensimmäisenä. Pää- 19-potilaita. Kesä oli rauhallinen ja Marraskuun alussa saimme kom- ten psyykkinen kuormitus lisääntyi ja ja kaulakeskuksen perustama Kirurgisen henkilöstöä riittävästi elokuuhun asti. munikaation avuksi uutta teknologiaa, sitä pyrittiin helpottamaan eri tavoin. sairaalan tilapäinen COVID-19-vuode- Yhdenvertaisuusperiaatteella annetut, kun Kirurgisen sairaalan tilapäisellä Muutos, eli uudet toimintatavat sekä osasto sen sijaan siirtyi Sydän- ja keuh- eri tulosyksiköiden henkilöstöä kosket- COVID-19-osastolla otettiin käyttöön muuttuneen toiminnan hallinnointi, kokeskuksen hallinnoimaksi elokuun tavat ohjeet koettiin joissain yksiköissä videorobotti. Pilotti toteutetaan yhteis- koettiin raskaaksi, mutta myös antoi- puolivälissä ja toimii siinä edelleen. saksi. Esimiestyössä painottuivat hen- Meilahden sairaala-alueella sijaitseviin kilöstön osaamisen arviointi ja tarvitta- maanalaisiin pysäköintitiloihin suunni- van henkilöstön rekrytointi, toiminnan teltiin varasairaala. Valmius tämänkin koordinointi ja tehtävien delegointi toiminnan nopeaan aloittamiseen on sekä sopiminen. Myös altistusselvi- edelleen olemassa marraskuussa tykset työllistivät esimiehiä. Yhteistyö Sydän- ja keuhkokeskuksen työpanos varasairaalan suunnitteluun oli suuri. Tullikoira Riesu harjoittelemassa COVID-positiivisten henkilöiden tunnistamista. infektioyksikön kanssa oli päivittäistä ja olennaisen tärkeää. Kehitetty toi- Opetushoitajat Sanna Lehtivaara, mintamalli on helpottanut toiminnan Arja Sihvo, Heli Laaksonen, ylihoi- organisointia syksyn COVID-19-kiih- taja Marja-Liisa Stenroos sekä apu- tymisvaiheessa. Tulosyksikön selvitys laisosastonhoitaja Marja Paloheimo Heli Laaksonen ja Sanna Lehtivaara tilojen ja toiminnan rakenteisiin. Muu- COVID-19-potilaista ja henkilöstöstä osallistuivat varasairaalan vuode- laativat ansiokkaasti ja antaumuksella tos toteutettiin nopealla aikataululla, tehtiin päivittäin maaliskuun puolivä- osasto- ja tehotoiminnan prosessien ohjeita ja videoita sekä huolehtivat pe- yhteistyössä muiden teho-osastojen ja listä toukokuun loppuun. Osastonhoi- rakentamiseen. rehdytyksestä myös tulosyksikön rajojen HUS Akuutin esimiesten kanssa. Muun tajien ja vastaavien hoitajien kanssa Painolastina kaikilla, yksikköön kat- yli. Opetushoitaja Arja Sihvo antoi ison muassa sydänteho-osaston työvuorot tehtiin päivittäin tilannekatsaus, myös somatta, oli tilanteeseen liittyvä epätie- työpanoksen, päivittäessään ohjeita hen- muutettiin 13 tunnin mittaisiksi ja jat- viikonloppuisin. toisuus: Miten virus tarttuu, tartutanko gityshalvauspotilaiden hoitoon. Yhteis- kuvat koulutukset aloitettiin. Osaston Suurin kiitos kuuluu kliinisille hoi- itse muita? Miten toimia, jos on raskaana työ muiden sairaanhoitoalueiden kanssa M2A hygieniayhdyshenkilöt pitivät tajillemme ja heidän lähiesimiehilleen. tai kuuluu riskiryhmään? Asiat selvitel- laajeni siten, että niissäkin otettiin käyt- eristyspukeutumiseen sekä turvalliseen Todella asiantuntevan ja vastuunsa kan- tiin yksi kerrallaan. töön samat hoito-ohjeet hengityshal- suojavarusteiden riisumiseen liittyvää taneen henkilöstön ansiosta sen jäsenten Henkilöstön ammattiylpeys lisääntyi, vauspotilaille. Sydän- ja keuhkokeskus koulutusta nonstop-tyyppisesti lukuisia siirtyminen eri yksiköiden välillä tapah- hoitotyö nähtiin ja nähdään arvokkaana. oli mukana myös kouluttamassa tulli- kertoja sekä laativat selkeät ohjeet. CO- tui aktiivisesti ja ketterästi, ja toinen Toisaalta koettiin myös turhautumista, koiria COVID-positiivisten henkilöiden VID-19-potilaiden intubaatioon ja vatsa- toisiaan tukien. Ilman henkilöstömme koska liikkeellä oli monenlaista viestin- tunnistamiseen. Tähän tarkoitukseen makuuasennon toteuttamiseen laadittiin suurta paneutumista, oman toiminnan tää. Ikäväksi koettiin se, että arvostus ei esimerkiksi annettiin koronaosastolta koulutussuunnitelma ja tarkistuslistat. arviointia ja jatkuvaa kehittämistä, em- näkynyt palkanlisänä. vaatteita. Henkilöstön tauotukset organisoitiin. me olisi tästä selvinneet. Hoitajat kehittivät nopeasti uusia Sydänteho-osaston M2A:n muuttu- Henkilöstön osastosijoitus vaihteli lähes toimintatapoja toiminnan sujuvoitta- minen osaston M2B kanssa yhdistetyksi jokaisessa työvuorossa, ja tämä toi suu- Sirkka Ekola, erikoissairaanhoitaja, miseksi ja perehdytyksen tueksi. Keuh- 2. kerroksen koronapotilaiden teho- ren lisähaasteen työhön. TtM, toimii johtavana ylihoitajana kosairauksien osastojen opetushoitajat osastoksi vaati runsaasti muutoksia Hyvä organisointi, tehtävien selven- Kuva: HUS kuva-arkisto Sydän- ja keuhkokeskuksessa. 50 HUS Hoitotyön vuosikertomus 2020 HUS Hoitotyön vuosikertomus

27 Laadukas ammatillinen toiminta Laadukas ammatillinen toiminta Hoitotyön yhtenäiset käytänteet COVID-19-potilaiden hoidossa vuodeosastoilla COVID-19-potilaiden etäkierto vuodeosastolla Aikaa potilaalle Carita Löfqvist, Anu Nyman ja Marja-Liisa Stenroos Jaana Kotila ja Terhi Lemetti COVID-19-pandemian edetessä havaittiin maaliskuun lopulla HUSin vuodeosastoilla tarve COVID- 19-potilaiden hoidon ohjeistuksen tarkentamiseen ja yhtenäisten hoitokäytänteiden kertaamiseen. Nähtiin tarpeelliseksi tuottaa selkeä ja tiivis kooste hoitotyön yhtenäisistä käytänteistä COVID-19-potilaiden hoidossa. Erityisesti havaittiin painehaavojen ilmaantuvuudessa kasvua ja tunnistettiin COVID-19-potilaiden kuuluvan vajaaravitsemusriskiryhmään. Lisäksi oli löydetty tutkimusnäyttöä, joka korosti COVID-19-potilaiden hengityksen tarkkailun tärkeyttä. Systemaattista seurantaa yhtenäisten käytänteiden toteutu- ja johtava ravitsemusterapeutti Pia Nikander Sisätaudit ja kuntoutus -tulos yksiköstä. He konsultoivat laatimisprosessin aikana HUS-tasoisia asiantuntijaryhmiä ja fysioterapeutteja. Ohjeen työstämiseen saatiin nopealla aikataululla moniammatillinen näkökulma ja se valmistui parissa viikossa. Ohje julkaistiin HUSin intranet-sivustolla ja ruotsinkielinen versio julkaistiin Kansallisesti ohje jaettiin terveydenhuollon ammattilaisille yliopistosairaaloiden kautta. Ohjeeseen kuuluvat seuraavat sisältöalueet: 1) elintoiminnot ja hengitys, 2) muiden infektioiden riski, 3) painehaavariski, 4) ravitsemus, 5) kivunhoito, sekä 6) kaatumisten ehkäisy. sisällön päivitystarpeita, mutta sellaisia ei tullut esiin. Lisäksi HUS Hoito- ja terveystieteiden tutkimuskeskus (HUS NRC) haki tutkimusnäyttöä COVID-19-potilaiden hoitotyön sekä sen johtamisen ja opettamisen tueksi. Kansainvälistä tutkimusnäyttöä levitettiin HUS NRC:n uutiskirjeissä vuoden 2020 aikana. Uudessa ja nopeasti muuttuvassa tilanteessa kyettiin tuottamaan tilanteeseen liittyviä selkeitä ja tiiviitä ohjeita toiminnan tueksi. Lisäksi on tärkeää, että tietojärjestelmistä tuotetaan COVID- 19-potilaan hoitoon liittyvää seurantatietoa hoitotyön tiedolla johtamisen ja hoitotyön kehittämisen tueksi. Ongelma Maaliskuussa 2020 havaittiin tarve vuodeosastoilla toteutettaville etäkierroille, koska COVID-19-potilaiden määrä kasvoi nopeasti. Lisäksi pelättiin suojavarusteiden loppumista ja henkilökunnan korona-altistumista lukuisissa ja joskus myös pitkäkestoisissa potilaskontakteissa. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että etäkierrot ovat muun muassa säästäneet kustannuksia, säästäneet aikaa ja vaikuttaneet positiivisesti esimerkiksi potilasohjaukseen ja potilastyytyväisyyteen (Cheol ym. 2019, Corrado ym. 2015) Potilaan avuntarve ei vuodeosastolla ole aina välitöntä, vaan asia saattaa ratketa puhumalla tai aikatauluttamalla Kuvissa sairaanhoitajat Tarja Hietamies (vas.) ja Mira Kauppinen (oik.) sekä videorobotti Murffi, jotka antavat joka päivä, jokaiselle potilaalle, yhä parempaa hoitoa. misesta COVID-19-potilaiden hoidossa ei tehty. Ohjeistuksen laatimisen tavoitteena oli koostaa selkeä ja tiivis ohje hoitotyön yhtenäisistä käytänteistä COVID-19-potilaiden hoidossa vuodeosastojen hoitotyön toiminnan tueksi. Ohjeen avulla pyrittiin edistämään COVID-19-potilaiden turvallista ja laadukasta hoitotyötä. Ohjeen laativat vs. kehittämispäällikkö Jaana Kotila Hoitotyön johdosta Sisältöalueet valittiin kansainväliseen tutkimusnäyttöön ja COVID-19-potilaiden hoidosta saatuun kokemukseen perustuen. Itse sisällöt perustuvat jo aiemmin luotuihin HUSin yhtenäisiin toimintakäytänteisiin. Ohjetta levitettiin terveystieteellisten kliinisten asiantuntijoiden ja ylihoitajaverkoston kautta vuodeosastoille. Syksyllä 2020 tiedusteltiin HUS-tasoisilta asiantuntijaryhmiltä mahdollisia ohjeen Jaana Kotila, sairaanhoitaja AMK, TtM, FT-opiskelija, työskentelee kliinisenä asiantuntijana HUS Neurokeskuksessa. Hän koordinoi ohjeen toteutuksen ja konsultoinnin HUS-tasoisten työryhmien kanssa toimiessaan vs. kehittämispäällikkönä keväällä Terhi Lemetti, sairaanhoitaja, TtT, työskentelee vs. kehittämispäällikkönä HUS Hoitotyön johdossa. Hän selvitti päivitystarpeen syksyllä toiminto toiseen ajankohtaan. Yhteisesti aikataulutettuja toimintoja voivat olla esimerkiksi peseytyminen, osastofarmaseutin suorittama kotilääkelistan tarkistaminen ja laitoshuoltajan tekemät ruokailutarkistukset. Sairaalahoidossa olevilla potilailla esiintyy myös henkisen tuen tarvetta, jolloin keskustelu hoitajan, lääkärin, osastofarmaseutin tai laitoshuoltajan kanssa voidaan toteuttaa tarvittaessa etäyhteydellä. Kevään aikana vuodeosastoilla to- jatkokehitettiin marraskuussa ottamalla käyttöön videorobotti. Tavoitteet COVID-19-potilaiden etäkierrolla tavoitellaan: potilasturvallista ammattilaiskontaktia, jossa potilas ja ammattilainen ovat videoyhteydessä toisiinsa henkilökunnan virukselle altistumisen minimointia ajansäästöä hoitajakontakteissa/lää- aikana koronapotilaita hoitavilla neljällä kohorttivuodeosastolla. Etäkiertotestaus toteutettiin hyödyntäen ulkopuolisena lahjoituksena saatuja tablettitietokoneita, HUS Tietohallinnon etäkiertotabletteja ja jo aiemmin käyttöön otetun tuberkuloosipotilaan valvotun lääkehoidon sovellusta. COVID-19-potilaiden etäkierron testaus suunniteltiin ja toteutettiin moniammatillisessa tiimissä. HUS etäkiertotabletin käyttöönoton myötä yhteydenpitosovelluksena käytettiin Microsof- teutettava etäkierto suunniteltiin ja tes- kärinkierrolla (huolelliseen suojautu- tin tarjoamaa Teams-sovellusta. tattiin nopealla kehittämisaikataululla. miseen kuluva aika) Etäkierron testausta toteutettiin seu- Testaaminen kohdentui kohorttivuode- suojavarusteiden riittävyyttä raavilla kriteereillä: osastoilla ensin tuberkuloosipotilaiden valvotun lääkehoidon sovellusta hyö- Toteutus Potilaan vointi salli etäyhteyden käytön dyntäen, kunnes käyttöön saatiin HUS COVID-19-potilaiden etäkiertoa testat- Potilaalla oli mobiilisovelluksen käyt- Etäkiertotabletti (Teams). Interventiota tiin (Renner ym. 2020) kevään 2020 töä edellyttävä osaaminen ja laitteisto 52 HUS Hoitotyön vuosikertomus 2020 HUS Hoitotyön vuosikertomus

28 Laadukas ammatillinen toiminta Laadukas ammatillinen toiminta Etäyhteyden käyttö ei poissulkenut hoitajan tai lääkärin käyntejä potilashuoneessa Etäyhteyden hyödyntämisestä informoitiin potilasta ennakkoon Potilaan yhteydenotto henkilökun- Videokuvasta tai puheesta ei jää tallennetta yhteyden missään vaiheessa. Oletettavat tulokset Videorobotin käyttöönottoa edelsi sen käytön demonstrointi ja koulutukset kuussa 2020 tulokset vaikuttivat lupaavilta. Suojavaatekertoja oli säästetty noin 35 kappaletta viikossa. Yhden suojavaatekerran arvo on 14. Johtopäätökset NEWS-pisteytysjärjestelmän käyttöönotto HUS Psykiatrian Hyvinkään sairaalassa taan tapahtui normaalisti vuodepaikan soittokelloa käyttäen henkilökunnalle. Kahdessa viikossa se oli jo otettu osaksi työyhteisön arkea. Se ei Pandemia-aika on tuonut terveydenhuollolle kaiken keväällä 2020 vallin- Johanna Virmiala ja Maria Ameel korvaa hoitajaa tai lääkäriä, mutta toimii neen epävarmuuden lisäksi mahdol- Kokemukset etäkierron testaamisesta tärkeänä kommunikoinnin apuvälineenä, lisuuksia luoda uusia innovatiivisia kevään 2020 aikana olivat pääasiassa esimerkiksi hoitajakutsuun vastattaessa tapoja tehdä ja kehittää työtä siten, että positiivisia. Negatiiviset kokemukset oli- tai muutoin potilaan vointia tarkistaes- potilaan saaman hoidon laatu ja turval- vat haasteita yhteyden muodostamisessa ja sovelluksen käytettävyydessä. Keskustelujen ja kirjallisen palautteen kautta kerättyjen käyttökokemusten mukaan onnistunut etäkierto edellyttää: helppokäyttöistä ohjelmistoa selkeitä käyttöohjeita ja koulutusta henkilökunnalle selkeitä käyttöohjeita ja koulutusta potilaille toimivia tietoverkkoyhteyksiä Interventio Vuodeosastolla toteutettavaa etäkiertoa sa. Lisäksi videorobotin avulla voidaan tarkistaa esimerkiksi potilaan saaman lääkeinfuusion ajantasainen tilanne. Videorobotti on saanut nimen Murffi, ja hänet on otettu osaksi työyhteisöä. Yhteistyö palveluntarjoajan puolesta on ollut jouhevaa ja tekninen tuki on päivittäin henkilökunnan käytössä, jos ongelmia ilmenee. Tällä hetkellä isoimmat ongelmat ovat olleet käyttäjäsidonnaisia, ja oletettavasti poistuvat pidempiaikaisen käytön myötä. Esimerkiksi etäisyyden hahmottamiseen robottia ajaessa harjaantuu vain ajaessa. Käyttökoke- lisuus varmistetaan. Uuden teknologian käyttöönotto vaatii tiivistä moniammatillista ja potilaita osallistavaa yhteistyötä, jotta toiminnallisuudet tukevat laadukasta potilashoitoa parhaalla mahdollisella tavalla. Interventio on videokäyttöisen etäkierron osalta tällä hetkellä kesken, mutta kehityssuunta vaikuttaa hyvältä. Videorobotin käyttömahdollisuudet laajemmin, esimerkiksi eristyspotilaiden hoidossa vuodeosastolla, ovat vasta alkutaipaleella. Murffi on oiva esimerkki siitä, että uusi teknologia ei vie hoitajaa kauemmas Psykiatristen vuodeosastopotilaiden somaattisen voinnin systemaattinen seuranta nousi huolen aiheeksi keväällä Monet psykiatrian potilaista kuuluvat COVID-19-riskiryhmiin. HUS Psykiatrian Hyvinkään linjan akuuttitoiminnoissa työskentelevä sairaanhoitaja Johanna Virmiala oli ollut työnkierrossa Hyvinkään sairaalan päivystyksessä ja siellä saamansa kokemuksen perusteella on ehdottanut, että psykiatrian vuodeosastoille otettaisiin käyttöön somatiikan osas- Eskelinen esitteli heille NEWS-pisteytysjärjestelmän. Projektin suunnitteluun osallistuivat sairaanhoitaja Johanna Virmiala HUS Psykiatrian Hyvinkään akuuttitoiminnoista, HUS Psykiatrian laatulääkäri Saana Eskelinen, Peijaksen sairaalan osaston P1 osastonhoitaja Tuomo Töhönen sekä HUS Psykiatrian kliininen asiantuntija Maria Ameel. Myös Tuomo Töhösellä oli aiempaa kokemusta päivystyshoitotyöstä. COVID-19-epidemian aiheuttamien kokoontumisra- NEWS-pisteytysjärjestelmän käyttöönotto toi systemaattisen tavan seurata psykiatrisen potilaan somaattista terveyttä. jatkokehitettiin ja käyttöä laajennettiin muksien avulla videorobotin toiminnal- potilaasta, vaan avaa uusia mahdolli- toilla käytössä oleva NEWS-pisteytys- joitusten vuoksi NEWS-pisteytyksen ottamalla käyttöön videorobotti mar- lisuutta on tarkoitus kehittää entistä pa- suuksia kohtaamiselle ja laadukkaalle järjestelmä. Hän oli aikaisemmin työs- koulutuksen oppimateriaali suunniteltiin otto toi systemaattisen tavan seurata raskuussa 2020 Kirurgisen sairaalan remmin henkilökuntaa ja potilasta pal- hoitotyölle. kennellyt Terveystupa-vastaavana HUS maaliskuussa 2020 pääasiassa Teams- psykiatrisen potilaan somaattista ter- tilapäiselle koronavuodeosastolle. Tilapäinen koronavuodeosaston tila on sali, jossa on potilaspaikkaa. Videorobotin toiminnallisuudet soveltuvat hyvin tilapäisen koronaosaston fyysiseen ympäristöön, koska robotin liikkumista eivät rajoita esimerkiksi potilashuoneiden ovet, kynnykset tai muut esteet. Keväällä toteutetun testauksen perusteella huomioitiin esimerkiksi käyttäjäkokemuksista esiin tulleet yhteydenmuodostamisen haasteet ja näin parannettiin käytettävyyttä. Videorobotti on pyörillä kulkeva esine, jonka pää on tablettitietokone. Robottia ohjataan kanslian tietokoneelta siten, että potilas näkee hoitajan kuvan tablettitietokoneelta. Potilaan ei tarvitse itse avata yhteyttä, vaan henkilökunta ohjaa kaikkea toimintaa. Videorobotin saapuessa potilaan vierelle aloittavat potilas ja hoitaja keskustelun. velevaan suuntaan. Kehitysehdotuksia on saatu hoitajilta ja lääkäreiltä. Näitä ovat esimerkiksi 1) yövalo helpottamaan yöaikaisia kiertoja, 2) videorobottiin integroitu kori, jossa on kyniä ja tutkimukseen osallistumisen suostumuslomakkeita sekä 3) HUSin asiakastyytyväisyyskyselyn ja Hoitotyön potilaspalautekyselyn lisääminen robottiin. Hoitokontaktien määrä potilaaseen ei ole vähentynyt videorobotin käyttöönoton myötä, vaan pikemminkin jopa ajoittain lisääntynyt tekniikan tarjoaman nopean yhteydenpitomahdollisuuden vuoksi. Potilaiden kokemuksia kerätään tällä hetkellä avoimena suullisena palautteena ja lisäksi potilaita kannustetaan antamaan aktiivisesti myös kirjallista asiakaspalautetta. Suojavaatekertojen kulutusmäärien seuranta on kesken, mutta jo marras- Carita Löfqvist, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja AMK, TtM, toimii Sydän- ja keuhkokeskuksen laatupäällikkönä. Anu Nyman, sairaanhoitaja YAMK toimii Tilapäisen Covid-osaston osastonhoitajana, ja Marja-Liisa Stenroos, erikoissairaanhoitaja, TtM, toimii Sydän- ja keuhkokeskuksen ylihoitajana. Lähteet: Cheol K.O., Kwang H.K., Wooju J., Woong K.H., Koon H.R., Bummo A Research on Patient Satisfaction if Robotic Telerounding: A Pilot Study in a Korean Population. Urology. 130: Corrado P.M., Garry R., Cordelia S., McNelis J., Goldberg M., Barrera R The Effect of Robotic Telerounding in the Surgical Care Units Impact on Medical Education. Journal of Robotic Surgery, 9: Renner A., Paajanen J. Reijula J Telerounding in a University Hospital Pulmonary Ward During the COVID-19 pandemic: a Pilot Study. Infectious Diseases, 52:9, Psykiatriassa ja erityisesti kehittänyt asiantuntijuuttaan potilaiden somaattisen terveyden edistämisessä ja seuraamisessa. NEWS-pisteytysjärjestelmän on kehittänyt Royal College of Physicians vuonna Se suunniteltiin alun perin sisätautien vuodeosastoille ennustamaan potilaiden äkillisiä voinnin muutoksia. Sittemmin NEWS on osoitettu toimivaksi myös päivystyksen ja kotihoidon toimintaympäristöissä. Suomessa esimerkiksi Sairaanhoitajaliitto on edistänyt NEWSpisteytysjärjestelmän käyttöönottoa. Tämän kehittämisprojektin tavoitteena oli jalkauttaa NEWS-pisteytysjärjestelmä systemaattisesti käyttöön psykiatrian osastoilla. Hyvinkään sairaalan koulutuksesta vastasi Johanna Virmiala. Lisäksi lääkäreille järjestettiin koronapotilaan hoidosta perehdytys, jossa HUS Psykiatrian laatulääkäri Saana työryhmässä. Tässä yhteydessä määriteltiin myös tarvittavat välineet, kuten happisaturaatiomittari ja sekuntikello, jotka yksiköissä tulisi olla. Hyvinkään sairaalan psykiatrisella vuodeosastolla sairaanhoitajat Anja Bister-Törmänen ja Mari Lohman pitivät koulutustilaisuuksia, jossa opiskeltiin pisteytysjärjestelmän taustaa ja harjoiteltiin sen edellyttämiä peruselintoimintojen mittauksia, kuten hengitystaajuuden havainnointia. NEWS-kertausharjoituksia järjestettiin varsinaisten koulutusten jälkeen. Koulutusten jälkeen NEWS-pisteytysjärjestelmän edellyttämien peruselintoimintojen mittaus ja kirjaaminen muuttuivat aiempaa systemaattisemmaksi Hyvinkään sairaalan psykiatrisella vuodeosastolla. Johtopäätöksinä voidaan todeta, että NEWS-pisteytysjärjestelmän käyttöön- veyttä. NEWS-osaaminen on integroitu osaksi HUS Psykiatrian osastohoidon syventävää perehdytystä sairaanhoitajille. Kehittämistyö toi myös esille, kuinka merkityksellistä eri erikoisalojen välinen työnkierto erikoissairaanhoidossa on potilaan kokonaisvaltaisen hyvän hoidon edistämisen näkökulmasta. On hienoa, että HUS Suomen suurimpana erikoissairaanhoidon palvelujen tuottajana tarjoaa työkiertoon joustavasti mahdollisuuksia ammattiuran eri vaiheissa toimiville hoitajille. Johanna Virmiala, Sairaanhoitaja AMK, toimii sairaanhoitajana HUS Psykiatrian Hyvinkään sairaalan Psykiatrian tehostetun avohoidon yksikössä. Maria Ameel, sairaanhoitaja AMK, VTM, TtTopiskelija, toimii kliinisenä asiantuntijana HUS Psykiatriassa. 54 HUS Hoitotyön vuosikertomus 2020 HUS Hoitotyön vuosikertomus

29 Uusi tieto, innovaatiot ja parannukset UUSI TIETO, INNOVAATIOT JA PARANNUKSET Yhtenäistämällä hoitokäytänteitä tutkimusnäyttöön perustuen takaamme turvallisen ja parhaan mahdollisen hoidon jokaiselle potilaallemme. Tämän saavuttamiseksi hoitohenkilökunnan tutkimusosaamista sekä osaamista tutkimusnäytön implementoinnissa kliiniseen potilashoitoon on tärkeää vahvistaa Etävastaanotot hoitotyössä HUS Psykiatrian avohoidossa COVID-19- epidemian aikana keväällä 2020 Kevät 2020 muutti ihmisten elämää ympäri maailmaa COVID- 19-viruksen aiheuttaessa pandemian. Myös terveydenhuollon palvelut joutuivat järjestäytymään uudella tavalla. HUS Psykiatriassa suurin osa avohoidon vastaanottokäynneistä ovat hoitajien toteuttamia, joko yksin tai osana moniammatillista työryhmää. Maaliskuussa 2020 poikkeusolot siirsivät psykiatrian avohoidon vastaanotot pääosin etäyhteyksillä toteutettavaksi. Samalla nousi tarve selvittää henkilökunnan kokemuksia etävastaanottojen toteutuksesta ja potentiaalista ottaa ne osaksi psykiatrista erikoissairaanhoidon palveluvalikkoa pandemian jälkeen. Etävastaanottoja siirtyivät toteuttamaan kaikki Psykiatrisen tulosyksikön Erityisesti verkostotapaamisissa koettiin videovastaanottojen mahdollistavan eri tahojen joustavan osallistumisen paikasta riippumatta. Taina Ala-Nikkola ja Maria Ameel avohoidon vastaanottoja pitävät hoitajat. Osa liikkuvista palveluista ja tehostetun avohoidon toiminnoista toteutettiin edelleen lähikontakteina, samoin kuin vastaanottokäynnit, joissa arvioitiin potilaan tilan vaativan kasvokkain tapaamista. Avohoidon työntekijöiden kokemuksia etävastaanotoista selvitettiin kyselyllä, jonka suunnitteluun ja toetutukseen osallistuivat Nuorisopsykiatrian linjan ylihoitaja Teija Rintamäki, osastonhoitaja Kiki Metsärinta Pasilan kuntoutuspoliklinikalta, HUS Psykiatrian johtava ylihoitaja Taina Ala-Nikkola, Nuorisopsykiatrian johtava psykologi Niklas Granö sekä HUS Psykiatrian kliiniset asiantuntijat Tuija Repo ja Maria Ameel. Kysely lähetettiin henkilökunnalle sähköpostijakelulla kesäkuussa Sekä puhelimitse että videoyhteydellä toteutettavat etävastaanotot mahdollistivat sen, että hoitajien toteuttamien hoitotapahtumien määrä ei juurikaan laskenut maaliskuun 2020 jälkeen verrattuna edelliseen vuoteen. Kuviossa 1 kuvataan hoitajien etäyhteyksien avulla toteuttamat palvelutapahtumat HUS Psykiatriassa vuoden 2020 ensimmäisten kuuden kuukauden aikana. Kyselyyn osallistui yhteensä 191 sairaanhoitajaa ja 27 lähihoitajaa tai mielenterveyshoitajaa. Puutteet laitteiden saatavuudessa ja koulutuksissa olivat aiheuttaneet haasteita, mutta hoitohenkilökunta ei ollut kokenut videovastaanottojen lisänneen merkittävästi työn kuormittavuutta. Erilaisista vastaanottotyypeistä videovastaanottojen katsottiin soveltuvan erityisen hyvin seuranta- ja verkostotapaamisiin. Erityisesti verkostotapaamisissa koettiin videovastaanottojen mahdollistavan eri tahojen joustavan osallistumisen paikasta riippumatta. Kyselyn avointen kysymysten vastauksissa monet kuvasivat, kuinka niin sanottu pakkosiirtyminen videoyhteyksien välityksellä tapahtuvaan hoitoon oli koettu loppujen lopuksi positiiviseksi ja useat hoitajat uskoivat käyttävänsä Kuvio 1. Hoitajien etäyhteyksien avulla toteuttamat palvelutapahtumat kuukausittain. videovastaanottoja jatkossakin osana rinnalle. Laitteiden saatavuuteen ja ohjelmistojen työtään. Toisaalta hoitajat olivat havainneet, toimivuuteen tulee kiinnittää että erityisesti ensimmäisellä hoitotapaamisella huomioita. Lisäksi videovälitteisesti ja vakavasti itsetuhoiset tapahtuva työ tulee ottaa osaksi pereh- potilaat olisi hyvä kohdata kasvotusten. dytystä. Kyselyssä kävi ilmi, että useat Äkillinen siirtyminen etätyöhön hoitajat kokivat mahdollisuuden tehdä ja etävastaanottoihin oli aiheuttanut etätyötä vähentävän työn kuormittavuutta haasteita laitteiden saatavuudessa ja ja lisäävän työn vetovoimaisuutta. teknisissä valmiuksissa, mutta näistä Tästä tarvitaan lisää tietoa tulevaisuudessa. haasteista huolimatta hoitajat olivat ottaneet Samoin on tärkeää selvittää poti- uudet menetelmät käyttöönsä hyvin laiden kokemuksia videovastaanottojen ja pystyneet tarjoamaan lähes vuotta soveltuvuudesta heille psykiatrisessa 2019 vastaavan määrän vastaanottoja ja erikoissairaanhoidossa. hoitoa psykiatrian erikoissairaanhoidon potilaille epidemian aikana, etäyhteyksiä Taina Ala-Nikkola, psykiatrinen hyödyntäen. sairaanhoitaja, TtM, FT, on HUS Videovastaanotoilla voidaan tulevaisuudessa Psykiatrian johtava ylihoitaja, ja tarjota monipuolisia palveluja Maria Ameel, sairaanhoitaja AMK, psykiatrian avohoidon potilaille, perinteisen VTM, TtT-opiskelija, on HUS Psykiatri- kasvotusten tapahtuvan hoitotyön an kliininen asiantuntija. 56 HUS Hoitotyön vuosikertomus 2020 HUS Hoitotyön vuosikertomus

30 Uusi tieto, innovaatiot ja parannukset Uusi tieto, innovaatiot ja parannukset Hoito- ja terveystieteiden tutkimuskeskus tukee hoitotyön tutkimusperustaista kehittämistä ja tutkimusta HUSissa hoitotyötä kehitetään Magneettisairaala-mallin mukaisesti ja kehittämisessä hyödynnetään Plan-Do-Check- Act (PDCA) -ongelmaratkaisutekniikkaa. PDCA-tekniikka soveltuu erinomaisesti hoitotyön tutkimusperustaiseen kehittämiseen, jossa tutkimustiedon käytöllä ja/tai tuottamisella on keskeinen rooli. Tutkimusperustaista kehittämistä voidaan tehdä niin kliinisessä hoitotyössä kuin siihen liittyvässä johtamisessa ja opettamisessakin. Hoitotyön tutkimusperustaisen kehittämisen avulla voidaan saada aikaan vaikuttavia muutoksia esimerkiksi potilaan hoitoon liittyvissä käytännöissä, mutta kehittämistyö edellyttää kuitenkin aikaresurssia ja osaamista. Hoito- ja terveystieteiden tutkimuskeskuksen (NRC) päämääränä on sekä edistää potilasta hyödyttävän hoito- ja terveystieteellisen tutkimusnäytön tuottamista että vahvistaa HUSia tutkimusnäytön hyödyntämisen edelläkävijänä. NRC:n yhtenä tavoitteena on tarjota resursseja ja selkeä rakenne hoito- ja terveystieteellisen tutkimuksen sekä tutkimusperustaisen kehittämisen vahvistamiselle. Hoitotyön tutkimusperustaisen kehittämisen osalta tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että toinen NRC:n määräaikaisista projektisuunnittelijoiden vakansseista on varattu yksikkötasoiseen kehittämistyöhön. Tämä tarkoittaa, että NRC tarjoaa aikaresurssia kehittämistyöhön (maksimissaan 3 viikkoa/projekti). Aikaresurssin lisäksi NRC tarjoaa mahdollisuuden käyttää NRC:n työtilaa ja tietokonetta sekä saada tukea NRC:n asiantuntijoilta. Vastuuyksiköillä on mahdollisuus tehdä hakemus projektisuunnittelijan määräaikaisen vakanssin käyttämiseksi kaksi kertaa vuodessa. Kevään 2020 osalta hakemuksia projektisuunnittelijan vakanssin käyttämiseksi yksikkötasoiseen kehittämistyöhön saapui määräaikaan mennessä kahdeksan kappaletta ja syksyn 2020 osalta kolme. HUS NRC:n johtaja Kristiina Junttila ja tutkimusylihoitaja Toni Haapa arvioivat saapuneet hakemukset. Keväällä kesällä 2020 NRC tuki yhteensä neljää vastuuyksikkötasoista hoitotyön tutkimusperustaisen kehittämisen projektia ja syksyllä 2020 kolmea. Seuraavassa esitetään kuvaukset NRC:n tukemista hoitotyön tutkimusperustaisen kehittämisen projekteista vuonna Espoon sairaalan synnytysosaston III ja IV asteen repeämien vähentäminen kätilötyön keinon Projektin toteuttamispaikka: Synnytysosasto, Jorvin sairaala, HUS Naistentaudit ja synnytykset Projektin keskeiset tavoitteet: saada Espoon sairaalan synnytysosaston kolmannen ja neljännen asteen repeämien esiintyvyys alle 2 % Toni Haapa ja Kristiina Junttila vuositasolla vuoden 2021 loppuun mennessä Keskeiset tulokset NRC-jakson aikana: Espoon sairaalan synnytysosaston repeämätilaston analysointi sekä III ja IV asteen repeämän riskinarvio -posterin ja Eppari on toiseksi parasta välilihalle ehjän välilihan jälkeen -taitopajan tuottaminen Projektisuunnittelija: kätilö Riina-Malla Kosonen HUS estä painehaavat leikkausosastolla -toimintamallin toteutumisen arviointi Projektin toteuttamispaikka: Anestesia- ja leikkausosasto K, Jorvin sairaala, HUS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito Projektin keskeiset tavoitteet: saada tietoa painehaavojen esiintymisestä ja ilmaantuvuudesta sekä Estä painehaavat leikkausosastolla -toimintamallin toteutumisesta Keskeiset tulokset NRC-jakson aikana: painehaavojen esiintyvyys ja ilmaantuvuus -mittaukset (lähtötilanne), kysely hoitohenkilökunnalle toimintamallin toteutumisesta ja kehittämiskohteiden tunnistaminen Projektisuunnittelija: sairaanhoitaja Carolina Riikonen Mentorointi synnytysosastolla Projektin toteuttamispaikka: Synnytysosasto, Naistenklinikka, HUS Naistentaudit ja synnytykset Projektin keskeiset tavoitteet: vahvistaa kätilöiden osaamista ja lisätä työtyytyväisyyttä sekä edistää kätilöiden sitoutumista osastoon Keskeiset tulokset NRC-jakson aikana: mentorointi-ohjelman (tavoitteet, sisällöt ja menetelmät) ja sen arvioinnin suunnittelu Projektisuunnittelija: kätilö Pia Bärlund Osastohoidossa olevien potilaiden kaatumisten ennaltaehkäisy Projektin toteuttamispaikka: Syöpätautien osasto 8, Syöpäklinikka, HUS Syöpäkeskus Projektin keskeiset tavoitteet: kaatumisten lukumäärä vähenee siten, että osastohoidossa olevien potilaiden kaatumiset/1000 hoitopäivää on vähäisempi verrattuna kansainväliseen keskiarvoon Keskeiset tulokset NRC-jakson aikana: tilanteen alkukartoituksen tekeminen ja kaatumisten ehkäisemiskeinojen tunnistaminen eri menetelmin, kuten henkilökunnan haastattelut, potilasasiakirjojen analyysi, muiden yliopistosairaaloiden syöpätautien vuodeosastojen kaatumisten ehkäisemisen käytäntöjen benchmarking Projektisuunnittelija: sairaanhoitaja Ann-Sofi Ilkka HUSin henkilökunnan hyvinvointi COVID-19-pandemian aikana: seurantatutkimuksen ensimmäisiä tuloksia Toni Haapa ja Kristiina Junttila HUS henkilöstön hyvinvointi COVID- 19-pandemian aikana -tutkimuksessa seurataan 18 kuukauden ajan toistuvin sähköisin kyselyin HUSin henkilöstön hyvinvointia (psyykkinen kuormittuneisuus, psyykkiset traumaoireet, uniongelmat, masennus- ja ahdistusoireet) COVID-19-pandemian eri vaiheissa. Tutkimus on monitieteinen ja toteutetaan HUS Psykiatrian, HUS Hoito- ja terveystieteiden tutkimuskeskuksen ja HUS HR -yksikön yhteistyönä. Seurantatutkimuksen ensimmäisen kyselyn (4 804 vastaajaa) tulosten mukaan: HUSin henkilöstön psyykkinen kuormittuneisuus oli muuta väestöä yleisempää: 17 % vastaajista oli psyykkisesti merkittävästi kuormittunut (vs. 12 % väestössä keskimäärin). Psyykkinen kuormittuneisuus oli yleisempää COVID-19-potilaiden tai sellaisiksi epäiltyjen välittömään hoitoon osallistuneilla (21 %) kuin vastaajilla, jotka osallistuivat välilliseen hoitoon tai hoidon järjestämiseen (15 %). Erityisen vahvasti psyykkinen kuormitus liittyi esimerkiksi siihen, että henkilö oli kokenut COVID-19-potilaiden hoitoon liittyvät työtehtävät poikkeuksellisen kuormittaviksi tai järkyttäviksi. Psyykkistä kuormitusta esiintyi enemmän COVID-19-potilaiden tai sellaisiksi epäiltyjen hoitoon osallistuneella hoitohenkilökunnalla kuin muilla henkilöstöryhmillä. Tämän tutkimuksen tulokset ovat yhteneväisiä kansainvälisten tutkimusten tulosten kanssa. COVID- 19-pandemia on aiheuttanut psyykkistä kuormittumista - myös niillä vastaajilla, jotka eivät olleet osallistuneet COVID-19-potilaiden hoitoon. Tilanne edellyttää aktiivista seurantaa ja henkilöstön tukitoimia COVID- 19-pandemian pitkittyessä. Toni Haapa, sairaanhoitaja AMK, TtT, toimii tutkimusylihoitajana ja Kristiina Junttila, erikoissairaanhoitaja, TtT, dosentti, toimii johtajana Hoito- ja terveystieteiden tutkimuskeskuksessa (Nursing Research Center, NRC). Kristiina Junttila ja Toni Haapa vastasivat hoitotieteen osuudesta kyselytutkimuksen suunnittelussa. Lisäksi he yhdessä osallistuivat tutkimuksen raportointiin. Kristiina Junttila vastasi kyselyn teknisestä toteutuksesta. Tutkimuksesta on tähän mennessä raportoitu seuraavissa julkaisuissa: Haravuori H, Junttila K, Haapa T, Tuisku K, Kujala A, Rosenström T, Suvisaari J, Pukkala E, Laukkala T, Jylhä P. Personnel Well-Being in the Helsinki University Hospital during the CO- VID-19 Pandemic A Prospective Cohort Study. Int J Environ Res Public Health. 2020; 17, 7905, doi: /ijerph Laukkala T, Tuisku K, Junttila K, Haravuori H, Kujala A, Haapa T, Jylhä P COVID 19 -pandemian aiheuttama psyykkinen kuormitus terveydenhuollossa seuranta on perusteltua. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim HUS Hoitotyön vuosikertomus 2020 HUS Hoitotyön vuosikertomus

31 Uusi tieto, innovaatiot ja parannukset Uusi tieto, innovaatiot ja parannukset Painehaavojen ennaltaehkäisy potilailla, joiden alaraaja on immobilisoitu Projektin toteuttamispaikka: Kirurgian poliklinikka, Peijaksen sairaala, HUS Tukielin- ja plastiikkakirurgia Projektin keskeiset tavoitteet: saada tietoa siitä, kuinka paljon painehaavoja esiintyy potilailla, joilla on alaraaja immobilisoitu ja vähentääkö interventio painehaavojen esiintymistä Keskeiset tulokset NRC-jakson aikana: toimintamallin Estä painehaava immobilisaatiohoidossa ja potilasohjeen Painehaavan ehkäisy omahoidossa tuottaminen sekä lähtötilanteen mittaus (painehaavojen määrä 3 kk ajanjaksolla). Projektisuunnittelija: sairaanhoitaja Jaana Nummela-Lähdesmäki Psykiatrisen sairaanhoitajan tarjoamat hoitomuodot perusterveydenhuollon asiakkaille Projektin toteuttamispaikka: Myyrmäen mielialahäiriöpoliklinikka, HUS Psykiatria Projektin keskeiset tavoitteet: erikoissairaanhoitoon ohjautuvien potilaiden määrän lasku tukemalla ja toteuttamalla interventioita perusterveydenhuollossa Keskeiset tulokset NRC-jakson aikana: kirjallisuuskatsaus näyttöön perustuvista hoitotyön auttamismenetelmistä mielialahäiriöistä kärsivien potilaiden hoidossa Projektisuunnittelija: sairaanhoitaja Samira Enqvist Synnytyksen jatkuva tukeminen Projektin toteuttamispaikka: Synnytysosasto, Jorvin sairaala, HUS Naistentaudit ja synnytykset Projektin keskeiset tavoitteet:- tukea synnytyksen normaaliutta kätilön läsnäoloa lisäämällä, joka näkyy vähentyneinä operatiivisina synnytyksinä, lisääntyneenä lääkkeettömien kivunhallintamenetelmien käyttönä ja synnyttäjien parempina synnytyskokemuksina Synnytyskokemus-VAS-mittarilla mitattuna Keskeiset tulokset NRC-jakson aikana: synnytyksen aikaisen jatkuvan tuen toteutumista arvioivan kyselyn (lähtötilanne) sekä koulutusintervention suunnittelu Projektisuunnittelija: osastonhoitaja Tiina Pulli Edellä kuvatun tutkimusperustaisen kehittämisen tukemisen lisäksi Hoito- ja terveystieteiden tutkimuskeskus tukee myös tieteellistä tutkimusta vuosittain kilpailutettujen tutkijakuukausien muodossa. Vuonna 2020 NRC myönsi kilpailutettuja tutkijakuukausia kolmannen kerran. Vuodelle 2021 kohdistuvia tutkijakuukausia haki 11 väitöskirjatutkijaa ja kaksi Post doc -tutkijaa, ja niitä myönnettiin kaikkiaan 34 kuukautta yhteensä kymmenelle hakijalle. Vuosina 2019 ja 2020 myönnettyjen tutkijakuukausien käyttöaste on ollut keskimäärin 86 prosenttia ja niistä on muodostunut noin 6,4 henkilötyövuoden panos. Toni Haapa, sairaanhoitaja AMK, TtT, toimii tutkimusylihoitajana ja Kristiina Junttila, erikoissairaanhoitaja, TtT, dosentti, toimii johtajana Hoito- ja terveystieteiden tutkimuskeskuksessa (Nursing Research Center, NRC). HUSin esitys terveystieteiden koulutus vastuusta Helsingin yliopistoon Toni Haapa, Kristiina Junttila ja Kaarina Torppa Helsingin yliopisto esitti vuonna 2020 Opetus- ja kulttuuriministeriölle (OKM), HUSin aloitteesta, terveystieteiden maisterin ja terveystieteiden tohtorin koulutusvastuun saamista lääketieteelliseen tiedekuntaan. HUS edellytti OKM:ltä alueellista tasa-arvoa päättäessään terveystieteiden koulutusvastuista, sillä opiskelun, työn ja perheen yhdistäminen yksilötasolla ovat ajallisesti ja rahallisesti eriarvoistavia viiden yliopistollisen sairaanhoitopiirin alueella. Lisäksi terveystieteiden maisteri- ja tohtoritutkinnon suorittaneiden asiantuntijuudelle (kliininen hoitotiede, kliininen laboratoriotiede ja radiografia) on kysyntää tulevaisuudessa ottaen huomioon muun muassa terveydenhuoltolain vaatimukset näyttöön perustuvasta hoidosta ja hoitohenkilöstön eläköitymisen. Valtioneuvosto ei kuitenkaan tekemässään päätöksessä hyväksynyt Helsingin yliopiston esitystä terveystieteiden koulutusvastuista. Toni Haapa, sairaanhoitaja AMK, TtT, toimii tutkimusylihoitajana ja Kristiina Junttila, erikoissairaanhoitaja, TtT, dosentti, toimii johtajana Hoito- ja terveystieteiden tutkimuskeskuksessa (Nursing Research Center, NRC). Kaarina Torppa, erikoissairaanhoitaja, Master of Quality, TtT, terveydenhuoltoneuvos, toimii HUSin hallintoylihoitajana. Tutkimusklubitoiminnalla selkeyttä elvytystilanteisiin kardiologian osastoilla M8 ja M9 Kardiologian vuode- ja valvontaosasto M8 + M9 koostuu kolmesta 15-paikkaisesta vuodeosastosta sekä 10-paikkaisesta valvontaosastosta. Osastot sijaitsevat kahdessa eri kerroksessa, Meilahden tornisairaalan 8. ja 9. kerroksissa. Jokaisessa vuorossa työskentelee pääsääntöisesti neljä hoitajaa ja valvontaosastolla viisi. Yövuoroissa henkilökuntaa on vähemmän. Jokaisen osaston vuorokohtaisessa tiimissä yksi hoitaja on niin sanottu hätäihminen, joka rientää apuun, kun jollakin osastollamme soi elvytyskutsu. Tämän kehittämistoimen aloitus perustui siihen kokemukseen, että sairaalan osastoilla tapahtuvat hätä-/ elvytystilanteet olivat luonteeltaan kaoottisia ja sekavia, johtuen monesta eri syystä. Osaston M8 + M9 ideataululle oli kirjoitettu kehittämisidea jonkinlaisesta selventävästä ohjeistuksesta elvytystilanteisiin. Asiaa lähdettiin kehittämään tutkimusklubitoiminnan avulla keväällä Kirjallisuutta tutkimalla kävi ilmi, että sairaalan ulkopuolella tapahtuvat hätä-/elvytystilanteet ovat selkeämpiä ja rauhallisempia, koska kaikki osallistujat tietävät etukäteen roolinsa. Tällöin tulevaan toimintaan pystytään varautumaan etukäteen, mikä vähentää kaoottisuutta. Oleellista sairaalan ulkopuolisissa tilanteissa on se, että ennalta määrätty hälytystiimi, jossa jokaisella on oma tehtäväkohtainen roolinsa, menee potilaan luo, eikä toisin päin. Sairaalaelvytyksissä haasteena sen sijaan on se, että tiimi ja roolit ovat epäselviä, eikä kohdettakaan ja sen sijaintia voi etukäteen tietää. Tutkimusklubitoiminnan ideana on löytää käytännön työstä nouseviin kysymyksiin ratkaisuja tai kehitysideoita tutkittuun tietoon perustuen. Tutkimusklubeja voidaan järjestää monin erilaisin tavoin, mutta niiden yleisenä haasteena on tiedon tuominen osaksi käytäntöä. Haasteena voi olla myös tutkimusklubitoiminnan järjestäminen käytännössä. Esimerkiksi osastolla M8 + M9 haasteena on kolmivuorotyö ja suuri hoitajien määrä (noin 100 henkilöä) eli se, miten saada mahdollisimman moni osallistumaan ja ideoimaan käsiteltävää asiaa. Osastolla tutkimusklubitoiminta muotoutui siten, että tämän tekstin kirjoittaja valitsi tutkimusartikkelin Applying the Pit Crew Resuscitation Model to the Inpatient Care Setting (Colquitt et. al. 2019), jota käytiin läpi yhteensä kuudessa eri tutkimusklubissa. Tutkimus valittiin kahdesta syystä: 1) Kyseessä oli tuorein aiheesta tehty tutkimus; 2) Tutkimus oli tehty yhdysvaltalaisen sairaalan sisätauti-kirurgisella osastolla, jonka hoitokulttuurin pääteltiin olevan lähellä osastolla M8 + M9 hoitokulttuuria. Keskeinen käsite tutkimuksessa oli formulaautourheilusta lähtöisin oleva termi Pit Crew, jolla viitataan nopeaan ja viimeisen päälle hiottuun tiimityöskentelyyn. Tutkimuksen tarkoituksena oli Eija Tervola jalkauttaa tätä toimintamallia osaksi sairaalaosastojen toimintaa elvytysten yhteydessä. Artikkelissa ei annettu selkeitä ohjeita tai neuvoja, miten toiminta tulisi järjestää, vaan siinä raportoitiin havainnointitutkimus, jossa oli tarkasteltu tiimien toimintaa sairaalaelvytyksissä sekä esitelty ne seikat, jotka helposti lisäävät elvytystilanteiden kaoottisuutta. Nämä seikat olivat hämmennys, kaoottisuus, johtajan puuttuminen, laitteiden sekasotku, tilojen ahtaus ja katkonainen kommunikaatio. Tutkimuksen tekijät suosittelivat, että sairaalaelvytyksiin osallistujilla olisi jo etukäteen tiedossa oma roolinsa ja vastuualueensa. Kuusi tutkimusklubikertaa pääteltiin olevan riittävä määrä, sillä sen jälkeen ei uusia kehitysideoita enää juuri esitetty. Yhteensä 51 hoitajaa osallistui näihin kuuteen klubiin. Klubeihin osallistuneet olivat sairaanhoitajia (n = 38), lähi-/ perushoitajia (n = 12) ja yksi opetushoitaja. Yhteen klubiin osallistui kerralla 7 10 henkilöä. Tutkimusklubi pidettiin maalis-toukokuussa 2019, perjantaisin iltavuoron alkaessa klo , jolloin iltavuorolaiset pääsivät osallistumaan ennen työvuoronsa alkua. Seuraavassa on kuvattu, miten osastolle kehitettiin yhdessä uutta tiimityöskentelyyn perustuvaa elvytystoimintaa: Päätettiin, että päivittäisen johtamisen taululle suunnitellaan jo edellisenä päivänä seuraavan päivän hätäihmiset. Tämä merkitään erillisellä magneetilla. 60 HUS Hoitotyön vuosikertomus 2020 HUS Hoitotyön vuosikertomus

32 Uusi tieto, innovaatiot ja parannukset Uusi tieto, innovaatiot ja parannukset Osallistaminen osana HUSin palvelukulttuuria Heli Bäckmand, Elina Koota ja Susanna Ruuskanen Asiakasraadit kehittävät osaltaan sairaaloiden toimintaa. Raadin tehtävänä on tuoda palveluiden käyttäjien ääni kuuluviin sairaalan toiminnan kehittä- sä. HUS tarjoaa kokemusasiantuntijoille koulutuksen kokemusasiantuntijatehtävään. Kokemustiedon ja -asiantuntijuuden hyödyntäminen palveluissa muun muassa parantaa palvelujen laatua ja sestä tiedekunnasta, ja lisäksi yksi jäsen yhdestä HUSin asiakasraadista. HUS Monialaisen opetuksen raati vahvistaa opiskelijoiden osallisuutta sekä kehittää ja täydentää HUSissa annettavaa monia- Tällöin kyseinen hoitaja jo työvuoroon tullessaan tietää olevansa se, joka lähtee tettu. Hän voi myös jo valmiiksi vetää ruiskuihin elvytyslääkkeet ja tarvittaes- 2 miseen ja siten edistää potilaslähtöistä hoitoa parannusehdotuksilla. Asiakas- turvallisuutta, kun kehitetään potilaslähtöistä hoitokulttuuria. laista opetusta ja ohjausta. Raati aloittaa toimintansa vuoden 2021 aikana ja sen tilanteen niin vaatiessa apuun toiselle osastolle. Aikaisemmin tämä asia pää- sa myös käyttää defibrillaattoria. Osasto, jossa elvytystilanne tapah- 1 raati toimii yhteistyössä sairaanhoitoalueiden ja niiden tulosyksiköiden koordi- Tutkimusraati on ryhmä, jossa on mukana tutkimuksista kiinnostuneita tarkoituksena on lisätä yhteistyötä ja vuoropuhelua HUSin ja opiskelijoiden tettiin vasta osaston vuorokohtaisessa tuu, tekee hälytyksen normaalisti ja naattoreiden ja johdon kanssa. Asiakas- terveitä ja sairastuneita henkilöitä. Tut- välillä. tiimipalaverissa, jonka pitäminen usein siirtyi iltaan asti tai jäi pitämättä kokonaan. Tämän lisäksi määriteltiin osastokohtaiset elvytysroolit. Jokaisen osaston hätäihmiselle suunniteltiin oma elvytysrooli eli ne tehtävät, joiden aloittaa elvytyksen. Ennalta määrätyt hätäihmiset, jotka saapuvat paikalle, tietävät jo etukäteen, minkä roolin he ottavat tai mitä he varmistavat elvytyksessä. Osastolla alkuelvytyksen aloittaneet hoitajat voivat siten palata hoitamaan omia potilaitaan, jolloin osastojen poti- 0 Aihe kiinnosti minua Koin oppivani aiheesta Voin hyödyntää tietoa työssäni Voisin osallistua seuraavallakin kerralla raatilaisella on halu kehittää palveluita ja kokemustensa avulla auttaa potilaita, omaisia ja sairaalan henkilökuntaa. Kokemusasiantuntija osallistuu ja vaikuttaa erilaisissa tehtävissään palvelujärjestelmän palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. kimusraadin jäsenillä on kiinnostus ja halu osallistua ja vaikuttaa yhteistyössä tutkijoiden ja organisaatioiden kanssa tutkimustoimintaan ja -prosesseihin kokemustensa ja mielipiteidensä avulla. Tutkimusraadin tavoitteena on parantaa tutkimuksen laatua ja huomioida eettiset Heli Bäckmand, sairaanhoitaja, TtM, FT, on HUS Hoitotyön johdon kehittämispäällikkö. Hän vastaa HUSin osallisuustoiminnasta ja tutkimusraatitoiminnasta. Elina Koota, sairaanhoitaja, TtT, on HUSin tutkimusjohdon kehittä- hoitamisesta hän vastaa elvytyksessä. Jokaisen kanslian seinälle kiinnitettiin juliste, jossa oli listattu kyseisen osaston lasturvallisuus ei vaarannu elvytyksen aikana. Osaston team leader puolestaan toimii kirjurina. Kuvio 1. Tutkimusklubien arvioinnin tulokset. Kokemusasiantuntija voi toimia muun muassa uuden toiminnan tai tilojen suunnittelussa, hoito- ja palveluketjujen kysymykset sekä tutkittavien oikeudet paremmin. HUS Monialaisen opetuksen raadissa mispäällikkö, ja Susanna Ruuskanen, sairaanhoitaja, TtM, on hoitotyön kliininen opettaja HYKS Lasten ja nuor- hätäihmisen tehtävät. Tällöin hä- kehittämistyössä tai osallistua ryhmä- on opiskelijaedustaja jokaisesta pääkau- ten sairauksien tulosyksikössä. Elina täihmisenä toimiva hoitaja pystyy jo Uudesta toimintamallista koostettiin ohjaukseen ammattilaisen työparina. punkiseudun ammattikorkeakoulusta ja Koota ja Susanna Ruuskanen vastaavat etukäteen orientoitumaan tehtäviinsä, mikä puolestaan selkeyttää toimintaa yhteenvetokuva, joka näkyy jatkuvasti osaston sisäisellä sähköisellä viestin- sekä kiinnostusta osallistua seuraavaan klubiin asteikolla 1-5 (1 = ei lainkaan, 2 Kokemusasiantuntijat toimivat myös jäseninä työ-, kehittämis- ja johtoryhmis- yhdestä ammatillisesta oppilaitoksesta sekä Helsingin yliopiston lääketieteelli- HUS Monialaisen opetuksen raadin toiminnasta. elvytystilanteissa. tämonitorilla. Lisäksi jokaisen osaston = melko vähän, 3 = neutraali, 4 = melko Sovittiin, että 9. kerroksesta tulevat hoitajat ovat automaattisesti painelijoita, jotka varmistavat, että painelu on laadukasta ja tarpeenmukaiset tavarat ovat paikalla ja otettu käyttöön. Lisäksi kansliaan on seinälle kiinnitetty juliste, jossa on tarkemmin eritelty kyseisen osaston elvytysrooli. Uudistettu näyttöön perustuva toimintamalli auttaa hoitajaa orientoitu- paljon, 5 = hyvin paljon). Yhteenlaskettujen eri kertojen keskimääräiset tulokset esitetään kuviossa 1. Arviointien perusteella voi todeta, että osallistujien palaute tutkimusklubeista oli hyvin Koronavuodesta selviytyminen huipentui rokotusten aloittamiseen 9B:n hoitaja varmistaa, että defibrillaattori on tuotu paikalle ja käyttää sitä tarvittaessa. Osastolta 8A tuleva hätäihminen puolestaan menee potilaan päätyyn varmistamaan ilmatiet ja hengityksen ja valmistautuu myös mahdollisessa intubaatiossa avustamiseen. Hän myös maan omaan rooliinsa jo heti työvuoron alussa, mikä vähentää sekaannuksen tuntua mahdollisessa elvytystilanteessa. Uuden toimintamallin mukainen tiimi toimii osastomme sisäisenä MET-tiiminä, ennen kuin sairaalan MET-tiimi saapuu paikalle. Uusi toimintamalli otettiin positiivista. Eija Tervola, sairaanhoitaja AMK, HUS Taitava hoitaja, työskentelee sairaanhoitajana Meilahden tornisairaalan kardiologian osastoilla M8 ja M9. Hänen tehtäviinsä kuuluu myös tutkimus- Suomi sai vuoden 2020 lopulla oman osansa Euroopan unionin yhteishankinnan kautta hankkimista koronarokotteista. HUS aloitti henkilökunnan rokotukset hieman ennen muita sairaanhoitopiirejä, sillä ensimmäiset henkilökunnan rokotukset annettiin HUSissa jo sunnuntaina varmistaa, että sairaalan MET-tiimille (Medical Emergency Team) on soitettu tai soittaa sinne itse. Osaston 8B eli valvonnan hätäihminen on lääkehoitaja eli hän varmistaa, että potilaalla on suoniyhteys ja jokin infuusioneste on aloi- käyttöön Jokaisen tutkimusklubin jälkeen osallistujia pyydettiin täyttämään kyselylomake, jossa arvioitiin tutkimusklubin aiheen kiinnostavuutta, oppimisen kokemusta, aiheen hyödynnettävyyttä klubitoiminnan juurruttaminen osastolle vakiintuneeksi käytännöksi. Lähteet: Colquitt, James D., Walker, Angela B., Haney, Nancy S. (2019): Applying the Pit Crew Resuscitation Model to the Inpatient Care Setting. JNPD, vol. 35(1). Ensimmäisten joukossa rokotettavana oli sairaanhoitaja Andrea Nummi. Hänet rokotti opetushoitaja, apulaisosastonhoitaja Heli Laaksonen (oik.). Taustalla vasemmalla sairaanhoitaja Marcus Norrgård saa rokotuksen osastonhoitaja Riitta Kiviniemeltä. Kuva: Mikko Hinkkanen 62 HUS Hoitotyön vuosikertomus 2020 HUS Hoitotyön vuosikertomus

33 Liitteet Liitteet Liite 1 HUS Hoitotyön asiantuntija ryhmien jäsenet vuonna 2020 HUS Hoitotyön laadun ja turvallisuuden asiantuntijaryhmä Koivisto Eeva-Liisa sairaanhoitaja HUS Sisätaudit ja kuntoutus Kähkönen Tuula röntgenhoitaja HUS Syöpäkeskus Lindholm Maritta ylihoitaja HUS Sisätaudit ja kuntoutus Lindström Minna henkilöstön edustaja Super Mikkonen Sinikka johtava ylihoitaja Lohjan sairaanhoitoalue Numanovic Vanessa osastonhoitaja HUS Pää- ja kaulakeskus Palmroth Tiina sairaanhoitaja HUS Kuvantaminen Purhonen Heidi sairaanhoitaja HUS Vatsakeskus (Koko vuoden 2020 Apotti-hankkeessa) Ruuskanen Susanna kliininen opettaja (pysyvä HUS Lasten ja nuorten sairaudet HUS Opiskelijaohjauksen asiantuntijaryhmän jäsen) Rydenfelt Merja Vs. kliininen asiantuntija/laatupäällikkö HUS Neurokeskus Valkama Virpi kliininen asiantuntija HUS Sydän- ja keuhkokeskus Westerholm Tiina lähihoitaja Lohjan sairaanhoitoalue Yli-Arvo Soile koulutussuunnittelija HUS Yhtymähallinto, henkilöstöjohto Mäkelä Terhi, puheenjohtaja johtava ylihoitaja HUS Tukielin- ja plastiikkakirurgia Kristola Hanna, puheenjohtaja sairaanhoitaja HUS Psykiatria Reen Eija, sihteeri apulaisosastonhoitaja HUS Lasten ja nuorten sairaudet Aalto Johanna kliininen asiantuntija HUS Vatsakeskus Bruce-Suomela Marianne henkilöstön edustaja Tehy Hakkarainen Hanna-Mari sairaanhoitaja HUS Tukielin- ja plastiikkakirurgia Kivivuori Sanna-Maria ylilääkäri, laatu HUS Yhtymähallinto Konkola-Loikkanen Leila kliininen asiantuntija Lohjan sairaanhoitoalue Meriö Anu ylihoitaja HUS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito Niskanen Minttu sairaanhoitaja HUS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito Pesonen Margit potilasturvallisuuden ohjausryhmän HUS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito edustaja Satto Satu (osan kaudesta) röntgenhoitaja HUS Syöpäkeskus Sillankorva Marja osastonhoitaja HUS Kuvantaminen Rantanen Leena sairaanhoitaja HUS Akuutti Tenhunen Erja hygieniahoitaja HUS Tulehduskeskus Tähkä Katja laatupäällikkö HUS Syöpäkeskus Tölli Johanna kätilö HUS Naistentaudit ja synnytykset Yli-Parkas Joni sairaanhoitaja HUS Sydän- ja keuhkokeskus HUS Hoitotyön osaamisen ja ammatillisen kehittymisen asiantuntijaryhmä Olsbo-Nurminen Maritta, puheenjohtaja osastonhoitaja HUS Akuutti Manninen-Kauppinen Eila, ylihoitaja HUS Vatsakeskus puheenjohtaja Terhi Lemetti, sihteeri hoitotyön kliininen asiantuntija HUS Tulehduskeskus Honka Kaisa toimintaterapeutti HUS Psykiatria HUS Hoitotyön taloudellisuuden ja tuottavuuden asiantuntijaryhmä Laitila Markku-Tapio, puheenjohtaja ylihoitaja HUS Sisätaudit ja kuntoutus Koskinen Arja, puheenjohtaja osastonhoitaja HUS Tukielin- ja plastiikkakirurgia Halonen Tommi, sihteeri apulaisosastonhoitaja HUS Vatsakeskus Enqvist Samira (osan kaudesta) sairaanhoitaja HUS Psykiatria Halkola Henna hoitoisuuskoordinaattoriryhmän HUS Lasten ja nuorten sairaudet puheenjohtaja/koordinoiva osastonhoitaja Heino Kirsi johtava ylihoitaja HUS Naistentaudit ja synnytykset Karjalainen Minna ylihoitaja HUSLAB Kauppi Outi kliininen asiantuntija HUS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito Kervinen Satu pääluottamusmies Super Komulainen Jenni osastonhoitaja HUS Neurokeskus Lehtonen Taru laskentapäällikkö HUS talousjohto Lähdetkorpi Mia sairaanhoitaja HUS Lasten ja nuorten sairaudet Marttila Liisa osastonhoitaja Lohjan sairaanhoitoalue Mäenpää Inger johtava ylihoitaja HUS Lasten ja nuorten sairaudet Pesso Satu (osan kaudesta) apulaisosastonhoitaja HUS Kuvantaminen Salmivaara Tuula henkilöstön edustaja Tehy Stenroos Marja-Liisa ylihoitaja HUS Sydän- ja keuhkokeskus Suomalainen Tuula osastonhoitaja HUSLAB Vuoristo Ilona vs. osastonhoitaja HUS Akuutti Övermark Anneli osastonhoitaja HUS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito 64 HUS Hoitotyön vuosikertomus 2020 HUS Hoitotyön vuosikertomus

34 Liitteet Liitteet HUS Hoitotyön tiedonhallinnan asiantuntijaryhmä HUS Potilaskeskeisen hoitotyön asiantuntijaryhmä Koskinen Katja, puheenjohtaja ylihoitaja HUS Naistentaudit ja synnytykset Klapuri-Kari Mervi, puheenjohtaja sairaanhoitaja HUS Neurokeskus Kiviniemi Riitta, sihteeri osastonhoitaja HUS Sisätaudit ja kuntoutus Aarnisalo Antti linjajohtaja HUS Pää- ja kaulakeskus Ameel Maria kliininen asiantuntija HUS Psykiatria Bergman Marja sairaanhoitaja HUS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito Ekroth Carola henkilöstön edustaja Tehy Haverinen Kaisa osastonhoitaja HUS Sisätaudit ja kuntoutus Hermens Taru projektipäällikkö HUS Tietohallinto Huovinen Minna osastonhoitaja HUS Vatsakeskus Iso-Tomu Maija-Leena sairaanhoitaja HUS Pää- ja kaulakeskus Junttila Kristiina (osan kaudesta) johtaja HUS Hoito- ja terveystieteiden tutkimuskeskus (NRC) Kaira Anna-Maija johtava ylihoitaja HUS Vatsakeskus Kuitunen Jenni sairaanhoitaja HUS Psykiatria Melender Hanna-Leena (osan kaudesta) arviointiylihoitaja HUS Hoitotyön johto Poikajärvi Satu ylihoitaja HUS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito Pursio Katja kliininen asiantuntija Porvoon sairaanhoitoalue Saloranta Tiina kliininen asiantuntija Apotti-hanke Vitikainen Maija-Stina sairaanhoitaja HUS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito HUS Hoitotyön tutkimuksen ja näyttöön perustuvan toiminnan asiantuntijaryhmä Bellaoui Pirkko, puheenjohtaja osastonhoitaja HUS Sydän- ja keuhkokeskus Pulkkinen Kirsi, puheenjohtaja sairaanhoitaja HUS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito Heinikoski Nina, sihteeri kliininen asiantuntija, hoitotyö HUS Naistentaudit ja synnytykset Bäckmand Heli kehittämispäällikkö HUS Hoitotyön johto Karhu-Hämäläinen Anita potilasasiamies Kotila Jaana (osan kaudesta) vs. kehittämispäällikkö HUS Hoitotyön johto Kotiluoto Ulla henkilöstön edustaja Tehy Lehtinen Kristiina asiakaspalvelupäällikkö HUS Kuvantaminen Lemetti Terhi (osan kaudesta) vs. kehittämispäällikkö HUS Hoitotyön johto Mikola Virpi sairaanhoitaja HUS Tukielin- ja plastiikkakirurgia Mäkinen Marjut sairaanhoitaja HUS Lasten ja nuorten sairaudet Pihlajamaa Katriina lääkäri HUS Sydän- ja keuhkokeskus Renwall Veronica ylihoitaja HUS Akuutti Råstu-Werner Pia sairaanhoitaja Raaseporin sairaala Salonen Riitta (osan kaudesta) sairaanhoitaja Hyvinkään sairaanhoitoalue Virta-Helenius Maarit johtava ylihoitaja HUS Neurokeskus Vuori-Kemilä Anne kokemusasiantuntija Liite 2 HUSlaisten terveystieteiden tutkijoiden vertaisarvioidut julkaisut vuonna 2019 (n = 31, 42 JUFO-pistettä) Sneck Virpi, puheenjohtaja johtava ylihoitaja HUS Tulehduskeskus Naumanen Satu, sihteeri osastonhoitaja Hyvinkään sairaanhoitoalue Ala-Nikkola Taina johtava ylihoitaja HUS Psykiatria Anttila Katriina osastonhoitaja HUS Lasten ja nuorten sairaudet Forss Tuija (osan kaudesta) apulaisosastonhoitaja, opetushoitaja HUS Sisätaudit ja kuntoutus Haapa Toni tutkimusylihoitaja Hoito- ja terveystieteiden tutkimuskeskus (NRC) Latva-Mäenpää Jaana (osan kaudesta) sairaanhoitaja HUS Pää- ja kaulakeskus Kanto Jenni henkilöstön edustaja Tehy Komi Tarja henkilöstön edustaja Super Koota Elina kliininen opettaja HUS Akuutti Lindfors Nina opetus- ja tutkimuslinjajohtaja HUS Tukielin- ja plastiikkakirurgia Rauta Satu kliininen asiantuntija HUS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito Reiman Kati sairaanhoitaja HUS Psykiatria Röhmö Tarja tutkimusjohto Hyvinkään sairaanhoitoalue Simonen Outi ylihoitaja HUS Lasten ja nuorten sairaudet Touray Minna sairaanhoitaja HUS Vatsakeskus HUSlaisten kirjoittajien nimet on lihavoitu tekstiin. Ameel M., Kontio R. & Junttila K. (2019) Nursing interventions in adult psychiatric outpatient care. Making nursing visible using the nursing interventions classification. Journal of Advanced Nursing 75, [JUFO 3] Ameel M., Kontio R. & Välimäki M. (2019) Interventions delivered by nurses in adult outpatient psychiatric care: an integrative review. Journal Psychiatric and Mental Health Nursing 26 (9-10), [JUFO 1] Cavonius-Rintahaka D., Aho AL., Voutilainen A., Billstedt E. & Gillberg C. (2019) Health, functionality, and social support in families with a child with a neurocognitive disorder: a pilot study. Neuropsychiatric Disease and Treatment 15, S195722, [JUFO 1] Eckardt M. & Lindfelt M. (2019) An analysis of nursing students ethical conflicts in a hospital. Nursing Ethics 26 (7-8), org/ %2f , [JUFO 2] Haapa T., Suominen T., Koivisto A-M. & Kylmä J. (2019) Experiences of living with a sexually transmitted disease: a cross-sectional descriptive survey. Nordic Journal of Nursing Research 39 (2), [JUFO 1] Idrissi Akhelij T., Salanterä S. & Junttila K. (2019) Potilaiden hoitoisuuteen perustuvan henkilöstöresursoinnin ja potilasturvallisuuden välinen yhteys erikoissairaanhoidon kirurgisilla vuodeosastoilla. Tutkiva Hoitotyö 17 (1), [JUFO 1] 66 HUS Hoitotyön vuosikertomus 2020 HUS Hoitotyön vuosikertomus

35 Liitteet Liitteet Janhunen K., Kankkunen P. & Kvist T. (2019) Quality of pediatric emergency care as assessed by children and their parents. Journal of Pediatric Nursing 34 (2), [JUFO 1] Kallakorpi S., Kankkunen P. & Haatainen K. (2019) Psychiatric nursing care experiences of immigrant patients: a focused ethnographic study. International Journal of Mental Health Nursing 28 (1), org/ /inm.12500, [JUFO 1] Karvonen E., Laitinen-Väänänen S., Paatelma M., Roine M. & Heinonen A. (2019) Physiotherapists experiences of direct access for clients with musculoskeletal pain and dysfunction: a qualitative study. European Journal of Physiotherapy, [JUFO 1] Koskenvuori J., Numminen O. & Suhonen R. (2019) Ethical climate in nursing practice: a scoping review. Nursing Ethics 26 (2), org/ / , [JUFO 2] Koskenvuori J., Stolt M., Suhonen R. & Leino-Kilpi H. (2019) Healthcare professionals ethical competence: a scoping review. Nursing Open 6 (1), nop2.173, [JUFO 1] Kusi Amponsah A., Björn A., Bam V. & Axelin A. (2019) The effect of educational strategies targeted for nurses on pain assessment and management in children: an integrative review. Pain Management Nursing 20 (6), [JUFO 1] Lemetti T., Voutilainen P., Stolt M., Eloranta S. & Suhonen R. (2019) Older patients experiences of nurse-to-nurse collaboration between hospital and primary healthcare in the care chain for older people. Scandinavian Journal of Caring Sciences 33 (3), scs.12653, [JUFO 1] Lunden A., Teräs M., Kvist T. & Häggman-Laitila A. (2019) Nurse leaders' perceptions and experiences of leading evidence: a qualitative enquiry. Journal of Nursing Management 27 (8), jonm.12886, [JUFO 2] Lunden A., Teräs M., Kvist T. & Häggman-Laitila A. (2019) Transformative agency and tensions in knowledge management: a qualitative interview study for nurse leaders. Journal of Clinical Nursing 28 (5-6), [JUFO 2] Luostarinen P., Meretoja R. & Niemi A. (2019) Sairaanhoitajien ammattipätevyys polikliinisessä hoitotyössä ja tulevaisuuden pätevyyshaasteet. Tutkiva Hoitotyö 17 (2), [JUFO 1] Manderoos S., Wasenius N., Laine MK., Kujala U., Mälkiä E., Kaprio J., Sarna S., Bäckmand H., Kettunen J., Aunola S. & Eriksson J. (2019) Power of lower extremities and age were the main determinants on the agility test for adults in a cohort of men aged years. European Journal of Physiotherapy, , [JUFO 1] Metsäranta K., Kurki M., Välimäki M. & Anttila M. (2019) How do adolescents use electronic diaries? A mixed methods study among adolescents with depressive symptoms. Journal of Medical Internet Research 21 (2), e [JUFO 2] Mikkola S., Haapa T. & Salminen L. (2019) Opiskelijaohjaajille suunnatun kirjallisen materiaalin käyttö opiskelijaohjauksen tukena yliopistosairaalassa. Tutkiva Hoitotyö 17 (4), [JUFO 1] Mäkinen M., Castrén M., Huttunen K., Sundell S., Kaartinen J., Ben-Meir M. & Renholm M. (2019) Assessing the discharge instructing in the emergency department: patient perspective. International Emergency Nursing 43 (March 2019), ienj , [JUFO 1] Männikkö P., Roos M., Palojoki S., Arminen S. & Suominen T. (2019) Osastonhoitajien ja apulaisosastonhoitajien arviot sairaalan potilasturvallisuuskulttuurista. Tutkiva Hoitotyö 17 (3), [JUFO 1] Ohnishi K., Kitaoka K., Nakahara J., Välimäki M., Kontio R. & Anttila M. (2019) Impact of moral sensitivity on moral distress among psychiatric nurses. Nursing Ethics 26 (5), / , [JUFO 2] Peltonen L-M., Siirala E., Junttila K., Lundgrén-Laine H., Vahlberg T., Löyttyniemi E., Aantaa R. & Salanterä S. (2019) Information needs in day-to-day operations management in hospital units: a cross-sectional national survey. Journal of Nursing Management 27 (2), [JUFO 2] Pinto A., Adams S., Ahring K., Allen H., Almeida MF., Garcia- Arenas D.,..., Tuokkola J., et al. (2019) Weaning practices in phenylketonuria vary between health professionals in Europe. Molecular Genetics and Metabolism Reports 18 (March 2019), j.ymgmr , [JUFO 0] Saukkonen P., Viinikainen S., Roos M., Helminen M., Asikainen P., Green P. & Suominen T. (2019) Lähiesimiesten arvio organisaatiokulttuurista ja -ilmapiiristä on hoitohenkilökunnan arviota positiivisempi. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 56 (2), [JUFO 1] Siirala E., Suhonen H., Salanterä S. & Junttila K. (2019) The nurse manager s role in perioperative settings: an integrative literature review. Journal of Nursing Management 27 (5), [JUFO 2] Simoila L., Isometsä E., Gissler M., Suvisaari J., Sailas E., Halmesmäki E. & Lindberg N. (2019) Maternal schizophrenia and out-of-home placements of off-spring: a national follow-up study among Finnish women born and their children. Psychiatry Research 273 (March 2019), [JUFO 1] Tuominen L., Stolt M., Meretoja R. & Leino-Kilpi H. (2019) Effectiveness of nursing interventions among patients with cancer: an overview of systematic reviews. Journal of Clinical Nursing 28 (13-14), org/ /jocn.14762, [JUFO 2] Haapa T., Jaakkola S., Perttunen J. & Turunen N. (2020) Kirurgisen savun ennaltaehkäisy ja siltä suojautuminen tutkimusnäyttö käyttöön hoitohenkilökunnan ja leikkauspotilaan parhaaksi. Pinsetti Suomen leikkausosaston sairaanhoitajat Ry. 32 (2), 13. Haapa T. & Junttila K. (2020) HUSin Hoito- ja terveystieteiden tutkimuskeskus: tutkimusnäyttöä ja sen käyttöä myös leikkauspotilaan parhaaksi. Pinsetti Suomen leikkausosaston sairaanhoitajat Ry. 32 (1), Haapa T., Pohjamies N., Ruuskanen S. & Junttila K. (2020) Kompetenssia opetukseen. Pro Terveys 2, Junttila K., Meriläinen M., Peltokoski J., Tervo-Heikkinen T., Mattila E., Lehtikunnas T., Heikkilä A., Koivunen M., Salmela S., Laitila M. & Ritmala-Castrén M. (2020) Hoitotyön kansallinen vertaiskehittäminen (HoiVerKe). Puheenvuoro. Tutkiva Hoitotyö 18 (3), Jäppinen AM. (2020) Potilasohjaus lonkan tekonivelleikkauksen yhteydessä. Fysioterapia (5), Kaasinen O. (2020) Miksi odottaja masentuu? Kätilölehti 125 (3), Kauppi O. & Kotila J. (2020) Painehaavojen ilmaantuvuus laski teho- ja valvontaosastolla Lean-menetelmien avulla. Tehohoito 38 (1), Vikke H., Vittinghus S., Betzer M., Giebner M., Kolmos H., Smith K., Castrén M., Lindström V., Mäkinen M., Harve H. & Mogensen C. (2019) Hand hygiene perception and self-reported hand hygiene compliance among emergency medical service providers: a Danish survey. Scandinavian Journal of Trauma, Resuscitation and Emergency Medicine 27 (10), s , [JUFO 1] Voutilainen N., Haapa T. & Jokiniemi K. (2019) Sairaanhoitajien perehdyttämisosaaminen ja sen mittaaminen: integratiivinen kirjallisuuskatsaus. Tutkiva Hoitotyö 17 (4), [JUFO 1] Ylönen M., Viljamaa J., Isoaho H., Junttila K., Leino-Kilpi H. & Suhonen R. (2019) Congruence between perceived and theoretical knowledge before and after an internet-based continuing education program about venous leg ulcer nursing care. Nurse Education Today 83, org/ /j.nedt , [JUFO 2] Liite 3 Ammatilliset artikkelit vuonna 2020 (n = 14) Kinnunen M. & Tölli J. (2020) Henkisen ensiavun merkitys työ- ja toimintakykyyn. Pinsetti Suomen leikkausosaston sairaanhoitajat Ry. 32 (3), Kinnunen M. & Tölli J. (2020) Henkisen ensiavun merkitys työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Spirium 54 (1), Koivunen M. & Junttila K. (2020) Kansallinen hoitotyön konsortiohanke. Haava 23 (4), 45. Kotila J. (2020) Laajavastuisen sairaanhoitajan tehtävänkuvan kehittyminen. Teoksessa Aholaakko T-K. & Mäkelä T. (toim.) Oppimista, opettamista ja tutkivaa kehittämistä: sairaanhoitajan työn kaksi vuosisataa. Laurean AMK:n Sairaanhoitajien juhlavuoden julkaisu, Kotila J., Saine L., Lemetti T. & Lagus H. (2020) Painehaavojen ehkäisyn käytännöt Uudellamaalla. Haava 23 (4), Myllymäki E., Malmberg M., Jäppinen AM. & Havukumpu J. (2020) Kuntoutumistalo - tietoa ja kansallista yhteistyötä. Fysioterapia (5), Siivonen H. & Kinnunen M. (2020) Toiminnan muutoksen johtaminen poikkeusoloissa: Jorvin sairaalan tehohoitokapasiteetin lisääminen kevään 2020 COVID19 pandemia tilanteessa. Tehohoito 38 (2), HUS Hoitotyön vuosikertomus 2020 HUS Hoitotyön vuosikertomus

36 HUSin ja hoitotyön strategioista hoitotyön yksikkökohtaisiin tavoitteisiin HUS Strategia HUS Hoitotyön strategia Kohtaaminen K Edelläkävijyys E Yhdenvertaisuus Y Tavoite Mittari Päämäärä Arvo Hoitotyön toimijat Potilaan hoito on laadukasta ja turvallista. - Hoitotyösensitiiviset mittarit: painehaavat, kaatumiset, kivunhoito, vajaaravitsemus - Potilastyytyväisyys (HoPP) - Potilasosallisuus 1, 3, 4, 5 KEY HUS Hoitotyön laadun ja turvallisuuden asiantuntijaryhmä, HUS Hoitotyön tiedonhallinnan asiantuntijaryhmä, HUS Potilaskeskeisen hoitotyön asiantuntijaryhmä, HUS Hoitotyön tutkimuksen ja näyttöön perustuvan toiminnan asiantuntijaryhmä, HUS Hoitotyön taloudellisuuden ja tuotta vuuden asiantuntijaryhmä, HUS kokemusasiantuntijat ja asiakasraadit, NEVEREVENTS-työryhmät, HUS Hoitotyön johtoryhmä, HUS NRC, HUS Hoitotyön johto Hoitohenkilökunnan sitoutuneisuus ja työtyytyväisyys ovat paremmat kuin vuonna NES-kysely TOB-kysely PTAP-ohjelmat (k/e) 2 KEY HUS Hoitotyön osaamisen ja ammatillisen kehittymisen asiantuntijaryhmä ja HUS Hoitotyön taloudellisuuden ja tuottavuuden asiantuntijaryhmä, HUS NRC, HUS Hoitotyön johtoryhmä Opetus: Terveysalan opiskelijoiden ohjaus vastaa tavoitteita ja terveysalan koulutus vastaa HUS tarpeita. CLES Opiskelijamäärät 2 KEY HUS Hoitotyön osaamisen ja ammatillisen kehittymisen asiantuntijaryhmä, Hoitotyön kliiniset opettajat, HUS Opiskelijaohjauksen asiantuntijaryhmä, HUS NRC TYÖYKSIKKÖ-KOHTAISET TAVOITTEET Yhtenäiset toimintamallit potilashoidossa painehaavojen ehkäisy kaatumisten ehkäisy kivunhoidon bundle vajaaravitsemus Yksikön itse määrittelemät tavoitteet: Magneettisairaala- ja Pathway to Excellence SHA / tulosalue / tulosyksikkö Tavoitteet Interventiot Toimijat Aikataulu Tulokset tavoitteittain Tutkimus: Tuottaa ja käyttää hoito- ja terveystieteellistä tutkimusta, joka hyödyttää potilashoitoa. Johtaminen: Hoitotyön johtamisella varmistetaan hoitohenkilökunnan osaaminen ja työtyytyväisyys. Magneettisairaalastatuksen haku käynnistyy 2020 (SKK, Syöpäkeskus, LaNu). HUSin hoito- ja terveystieteellinen tutkimusohjelma, HUS NRC:n toimintasuunnitelma TOB-kysely NES-kysely HoPP-kysely Magneettisairaala hankesuunnitelma 1, 2, 3, 4 KEY HUS NRC, HUS Hoitotyön tutkimuksen ja näyttöön perustuvan toiminnan asiantuntijaryhmä 2, 1, 3, 4, 5 KEY HUS Hoitotyön johtajat (johtavat ylihoitajat ja ylihoitajat) 1, 2, 3, 4, 5 KEY Sydän- ja keuhkokeskuksen, Syöpäkeskuksen ja Lasten ja nuorten sairauksien johto, HUS Hoitotyön johto, Magneettihanke -statusta hakevien tavoitteet kriteerien mukaiset (os. pkl) Hyvä johtaminen Voimaannuttavat rakenteet Laadukas ammatillinen toiminta Uusi tieto, innovaatiot ja parannukset Erinomaiset tulokset 70 HUS Hoitotyön vuosikertomus 2020 HUS Hoitotyön vuosikertomus