OSAVUOSIKATSAUS 2/2012. HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Transkriptio

1 OSAVUOSIKATSAUS 2/2012 HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä ESPOO HELSINKI KAUNIAINEN KERAVA KIRKKONUMMI SIPOO VANTAA

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. KATSAUS TARKASTELUKAUTEEN TOIMINNAN TUNNUSLUVUT MATKUSTAJAMÄÄRÄT JA LIPPUTULOT ASIAKASTYYTYVÄISYYS LUOTETTAVUUS TURVALLISUUS PÄÄSTÖT LIIKENTEEN TUOTANTOKUSTANNUKSET TALOUDEN TUNNUSLUVUT TALOUSKATSAUS TULOSLASKELMA INVESTOINTIHANKKEET KUNTAOSUUSENNUSTE

3 1. Katsaus tarkastelukauteen Kuluvan vuoden kesäkuun lopussa Helsingin seudulla asui henkeä. Asukasmäärä kasvoi vuonna 2011 edellisvuodesta 1,2 prosentilla. Vuoden 2012 alkupuolella kasvu on jäänyt edellisvuotta vähäisemmäksi. Helsingin seudun tuotanto kasvoi hieman vuoden alussa, mutta kääntyi loivaan laskuun vuoden toisella neljänneksellä. Työllisten ja työpaikkojen määrät pysyivät vuoden alkupuolella viime vuoden lopun tasolla ja ovat lähes samalla tasolla myös vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna. Matkustajamäärä on kehittynyt suotuisasti. Tarkastelujaksolla HSL-liikenteessä (ilman lähijunaliikennettä) tehtiin 191,94 miljoonaa matkaa, mikä on 3,2 % edellisvuotta enemmän. Tarkastelujaksolla kasvuvauhti on hieman hiipunut, mutta vuositasolla arvioidaan päästävän yli kahden prosentin kasvuun. Toimintatuottoja arvioidaan kertyvän yhteensä 563,3 milj. euroa, mikä ylittää hieman talousarvion. Toimintatuloista 269,7 milj. euroa (47,9 %) on lipputuloja. Lipputuloja arvioidaan kertyvän 1,3 milj. euroa (0,5 %) edellisvuotta enemmän. Kuntaosuudet ovat 277,8 milj. euroa, 49,3 % HSL:n tuloista. Toimintakulujen määräksi arvioidaan 556,6 milj. euroa. Tilikauden tuloksen rahoituserien ja poistojen jälkeen arvioidaan olevan 1,0 milj. euroa ylijäämäinen, kun talousarviossa oli varauduttu 5,6 milj. euron alijäämään. Vuoden 2012 investointimenojen arvioidaan olevan yhteensä 15,4 milj. euroa, mikä ylittää talousarvion 2,9 milj. eurolla. Talousarvion ylittyminen aiheutuu lippu- ja informaatiojärjestelmähankkeen (LIJ2014) tarkentuneesta kuluista, kun hankkeen aloitus siirtyi vuodelta 2011 vuoden 2012 puolelle. Ylityksestä valmistellaan esitys syksyn yhtymäkokoukselle. Keskeisiä tapahtumia tarkastelukaudella: HSL osallistui valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen (MAL-sopimus) valmisteluun. Aiesopimus allekirjoitettiin Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 oli aiesopimuksen valmistelun lähtökohtana liikenteen osalta. HSL osallistuu aiesopimuksen mukaisen Helsingin seudun yhteisen maankäyttösuunnitelman ohjelmointiin, minkä on määrä valmistua vuoden 2012 loppuun mennessä. Yhteistyössä sidosryhmien kanssa toteutettu HLJ 2011:n seurannan ohjelmointi valmistui ja seurantaa lähdettiin toteuttamaan ohjelman mukaisesti. HLJ 2011 toteuttamiseksi laaditun Metropolialueen infrastruktuurin pienet kustannustehokkaat hankkeet (KUHA) kokonaisuuden toteuttamisohjelman toteutumista seurattiin. KUHAohjelmointi TTS-kaudelle saatiin valmiiksi ja HLJ-toimikunta hyväksyi sen syyskuussa. Etelä- ja Länsi-Helsingin linjastosuunnitelma toteutettiin ja Helsingin sisäisten ja seutulinjojen linjanumerot yhdistettiin elokuussa. Korso Koivukylä linjastosuunnitelma ja Aviapoliksen linjastosuunnitelma valmistuivat hallituksen käsittelyyn. Kesällä 2012 järjestettiin ennätyksellisen paljon poikkeusliikennettä rakennustöistä aiheutuneiden metron ja raitioliikenteen katkojen aikana. Erityisesti Kalasataman metrosiltatyön aikana järjestetty korvaava bussiliikenne toimi hyvin ja sai matkustajilta positiivista palautetta. Kevään aikana ratkaistiin tarjouskilpailut vuoden 2013 alussa alkavista liikennöintikohteista, bussi- Jokerista ja Metropol-hankkeen pilottivaiheen liikenteestä. Tarjouskilpailu erillisellä ympäristöbonuksella korvattavista toimenpiteistä päästöjen vähentämiseksi julkaistiin kesällä ja se ratkaistaan HSL:n hallituksesa lokakuussa. 2

4 Kampin alueen viikonlopun yöliikenne siirrettiin alkaen Espoo-terminaaliin ja järjestyksenvalvontaa lisättiin. Myös muiden keskeisten terminaalien vartiointia jatketaan. Bussiliikenteen päästötaso syysliikenteessä 2012 on kaluston uusiutumisen ja biopolttoaineen käytön seurauksena alentunut viime vuoteen verrattuna. Uusiin sopimuksiin tuli 53 energiatehokasta kevytrakennebussia, jotka alentavat polttoaineen kulutusta ja lähipäästöjä noin 25 %. Vuoden 2012 alussa saatiin Helsingin seudun ensimmäiset hybridibussit koekäyttöön. Kokemusten mukaan hybridit toimivat luotettavasti ja alentavat polttoaineen kulutusta noin 25 %. Ladattavien täyssähköbussien kokeilu nelivuotisessa ebus-hankkeessa Espoon sisäisessä liikenteessä käynnistyy syksyllä Helsingin seudun matkalippujärjestelmän uudistaminen ja ajantasaisen matkustajainformaation kehittäminen (LIJ/TLJ2014) etenevät suunnitellussa aikataulussa. Vyöhykerajojen sijaintia ja lippujen hinnoitteluperiaatteita koskeva selvitys valmistui tammikuussa ja siitä pyydettiin kuntien lausunnot. HSL:n hallitus päätti kaarten rajoista kesäkuussa. Matkakortin nettipalvelujen kehittämistyö käynnistyi syksyllä Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan mahdollisuus tarkistaa matkakortin tiedot Internetissä. Tämä vaihe pyritään saamaan käyttöön vuoden 2012 aikana. Matkakorttien latauspalvelu toteutetaan vasta LIJ2014-hankkeen yhteydessä. Metropol-pilottihanke etenee alkuperäisessä aikataulussa ja Kutsuplus-liikenne alkaa loppuvuodesta Aluksi testimatkustajina toimii Aalto-yliopiston ja Helsingin Yliopiston opiskelijoita ja henkilökuntaa. Testausvaiheen jälkeen palvelu avataan kaikille avoimeksi. Kutsuplusmaksujärjestelmätoteutus on saatu valmiiksi ja vaihtehtoisten maksutapojen valmistelu on aloitettu. Kyyti maksaa testausvaiheen alussa 1,5 + 0,15 /km ja kaikille avoimessa palvelussa 3,5 + 0,45 /km. Hinnoittelua voidaan varioida pilotin kuluessa. Kuluvan vuoden aikana HSL on työstänyt asiakkuusstrategiaansa vuosille Strategia valmistui elokuussa ja nykyinen hallitus käsittelee sitä syksyn aikana. Strategian jalkauttaminen jää ensi vuoden alussa aloittavalle uudelle hallitukselle. Strategian keskiössä on HSL:n asiakasohjelman konseptointi, asiakkaiden segmentointi ja palveluiden kohdentaminen oikeille asiakasryhmille seuraavalla TTS-kaudella. Aikataulukirjojen julkaisua uudistettiin kesällä. Helsingissä kesäkirjaa ei julkaistu lainkaan ja muissa kunnissa kirjan kotijakelusta luovuttiin. Kokeilusta saatujen kokemusten perusteella kesäkirjaa ei tulla tekemään jatkossa ja kotijakelusta luovutaan talvikirjojen osalta kaikissa kunnissa. HSL.fi:n uuden konseptin laatiminen on käynnistynyt. Uusi konsepti valmistuu vuoden loppuun mennessä ja sivusto uudistuu vuonna

5 2. Toiminnan tunnusluvut 2.1. Matkustajamäärät ja lipputulot Nousut (ilman junaliikennettä) ennuste Muutos toteuma % Raitiovaunu 36,81 34,05 58,02 53,68 8,10 % Metro 40,2 39,99 61,8 61,47 0,50 % Bussi yhteensä 113,67 110,74 177,13 172,54 2,70 % Helsinki sis, 57,94 57,1 89,67 88,37 1,50 % Espoo sis, 9,51 9,4 14,96 14,8 1,10 % Vantaa sis, 7,66 7,46 11,99 11,68 2,70 % Kerava sis, 0,14 0,13 0,21 0,2 6,30 % Kirkkonummi sis, 0,23 0,22 0,4 0,37 6,40 % Seutuliikenne 37,05 35,53 58,06 55,69 4,30 % U-liikenne Kirkkonummi* 0,69 0,62 1,11 1,01 9,80 % U-liikenne pk-seutu** 0,46 0,27 0,72 0,43 67,90 % U-liikenne Sipoo*** 0,04-0,06 - Suomenlinnan lautta 1,26 1,28 1,63 1,66-1,60 % Yhteensä 191,94 186,06 298,58 289,35 3,20 % Lähijunaliikenne 46,78 46, % Pääkaupunkiseutu 41,76 41, % Kerava (3.vyöhyke) 3,51 3,4 3.3 % Kirkkonummi (3.vyöhyke) 1,5 1, % Yhteensä 345,36 335,92 2,80 % *linjat ( ), ** linjat ( ), *** linjat ( ) Nousijamäärät tilastoidaan kuukausittain lukuun ottamatta VR:n lähiliikennettä, jossa nousijamäärät tilastoidaan toistaiseksi vain vuositasolla. Joukkoliikenteen matkustajalaskentoja toteutettiin raportointijaksolla sekä automaattisin että manuaalisin laskennoin. Nousijamäärät tilastoidaan kuukausittain lukuun ottamatta lähijunaliikennettä, jossa nousijamäärät tilastoidaan toistaiseksi vain vuositasolla. Elokuun 2012 loppuun mennessä HSL:n joukkoliikenteessä (lähijunaliikennettä lukuun ottamatta) tehtiin 191,94 miljoonaa matkaa, mikä on 3,2 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Matkoja tehtiin aiempaa enemmän kaikissa liikennemuodoissa paitsi Suomenlinnan lauttaliikenteessä, jossa kesän matkustajamäärät olivat edelliskesää alhaisempia. Raitiovaunuliikenteen nousijamäärätilastot on laadittu vuoden alusta alkaen automaattisten matkustajalaskentalaitteiden tuottaman datan pohjalta, Aiemmin tilastot pohjautuivat manuaalilaskentoihin, jotka hieman aliarvioivat todellista nousijamäärää. Siirtymäaikana laskentoja on tehty tilastoinnin vertailtavuuden tutkimiseksi kummallakin menetelmällä. Vertailutuloksien perusteella raitiovaunuliikenteessä todellista nousijamäärien kasvu on arvioilta hieman yli yhden prosentin. Ennusteen mukaan nousuja tilastoidaan kaikissa liikennevälineissä yhteensä tänä vuonna 345,36 miljoonaa, mikä on noin 2,8 prosenttia enemmän kuin vuonna Todellinen kasvu on kuitenkin reilun kahden 4

6 prosentin luokkaa, kun raitiovaunuliikenteen matkustajalaskentamenetelmän muutoksesta johtuva kasvu poistetaan. Lipputulot Muutos % Seutuliikenteen lipputulot ,0 % Lähiseutuliikenteen lipputulot (LS2) ,1 % Lähiseutuliikenteen lipputulot (LS3) ,9 % Helsingin sisäiset lipputulot ,4 % Espoon sisäiset lipputulot ,9 % Kauniaisten sisäiset lipputulot ,3 % Vantaan sisäiset lipputulot ,6 % Keravan-Sipoon sisäiset lipputulot ,1 % Kirkkonummen sisäiset lipputulot ,6 % Lipputulot yhteensä ,4 % Liputta matkustaneet (%) Metro/laituri 3,4 4,2 Metro/vaunu 3,3 3,5 Ratikka 3,5 3,7 Lähijuna 4,8 5,2 Tarkastelujaksolla tarkastettiin yhteensä noin 2,1 miljoonan matkustajan liput (viime vuonna 2 miljoonaa). Liputta tai virheellisellä matkalipulla matkusti keskimäärin 3,2 % (viime vuonna 3,6 %). Eniten liputta matkustavia tavattiin lähijunissa. Tarkastelujaksolla tarkastettiin 215 matkustajaa/ tarkastuspäivä / tarkastaja (viime vuonna 211 matkustajaa). Tarkastustoiminta on tehostunut, kun ikääntynyt ja huonosti toimiva matkalippujen tarkastuslaite korvattiin uudella keväällä Asiakastyytyväisyys HSL:n asiakastyytyväisyystutkimuksen kevään 2012 ( ) tulokset perustuvat matkustajalta kerättyihin vastauksiin. Tutkimusta tehdään arkipäivisin liikennevälineissä. Matkustajien antama yleisarvosana liikennemuodoittain kevät syksy kevät syksy kevät syksy kevät syksy kevät Raitiovaunu 3,99 4,07 4,03 4,12 4,03 4,08 4,06 4 4,02 Bussi 3,91 4,03 3,95 4 3,98 3,98 3,97 3,93 3,96 Metro 4,07 4,14 4,08 4,13 4,15 4,18 4,11 4,1 4,18 Yhteensä 3,96 4,05 3,99 4,05 4,02 4,04 4,01 3,98 4,02 lähijunaliikenne* 3,71 3,75 3, Yhteensä 3,93 4,01 3,95 4,05 4,02 4,04 4,01 3,98 4,02 *VR:n lähiliikenteessä tutkimusta on tehty keväästä 2011 alkaen. 5

7 Matkustajat antoivat keväällä 2012 HSL-alueen joukkoliikenteelle yleisarvosanan 3,93 (asteikko 1 5), mikä on hieman alhaisempi kuin vuotta aiemmin. Matkustajista 80 prosenttia antoi HSL-alueen joukkoliikenteelle hyvän tai erittäin hyvän yleisarvosanan (4 ja 5). Huonon tai erittäin huonon yleisarvosanan (1 ja 2) antoi ainoastaan kaksi prosenttia matkustajista. Yleinen tyytyväisyys on laskenut edelliskeväästä, mutta usean osatekijän kohdalla (mm. luotettavuus, vaihtojen sujuvuus) tyytyväisyys on sen sijaan kasvanut. Pääsääntöisesti matkustajat ovat tyytyväisimpiä metroliikenteeseen. Lähijunaliikenteessä tyytyväisyys matkanteon sujuvuuteen ja aikataulussa pysymiseen kohosi merkittävästi viime kevätjaksosta. Matkustajien bussiliikenteelle antama yleisarvosana liikennöintialueittain kevät syksy kevät syksy kevät syksy kevät syksy kevät Helsingin sisäinen 3,91 4,03 3,96 4,08 4,02 4,04 4,01 3,96 3,99 Espoon sisäinen 3,91 4 3,9 3,93 3,9 3,91 3,91 3,88 3,89 Vantaan sisäinen 3,83 3,97 3,86 3,85 3,86 3,87 3,82 3,85 3,85 Keravan sisäinen 3,98 4,04 4,03 3,87 3,89 4,04 3,96 3,95 3,83 Seutuliikenne 3,94 4,03 3,97 3,94 3,95 3,94 3,96 3,9 3,95 Yhteensä 3,91 4,03 3,95 4 3,98 3,98 3,97 3,93 3,96 Keskimäärin Keravan sisäiseen liikenteen matkustajat ovat tyytyväisimpiä HSL-alueen joukkoliikenteeseen. Pääsääntöisesti kaikilla bussiliikenteen liikennöintialueilla tyytyväisyys aikataulussa pysymiseen notkahti alaspäin talvella 2011, jolloin runsas lumi ja pakkanen hankaloittivat liikennöintiä. Kuluneella kevätjaksolla tyytyväisyys luotettavuuteen kasvoi selvästi. Matkustajien bussiliikennöitsijöille antama kokonaisarvosana kevät syksy kevät syksy kevät syksy kevät syksy kevät Etelä-Suomen Linjaliikenne 4,08 3,97 3,98 3,99 4,06 4,07 4,1 4,1 4,08 Helsingin Bussiliikenne 3,87 3,87 3,78 3,93 3,9 3,89 3,86 3,79 3,82 Nobina 3,86 3,88 3,75 3,87 3,83 3,91 3,82 3,87 3,83 Pohjolan Kaupunkiliikenne 3,94 3,99 3,91 4,02 3,99 4 3,9 3,86 4,15 Veolia 3,95 3,98 3,87 3,94 3,91 3,94 3,89 3,9 3,87 Westendin Linja 3,94 4,04 3,9 4,04 4,06 4,03 4,06 4,08 4,08 Åbergin Linja 4,11 4,18 4,29 4,16 4,22 4,06 3,96 4,02 4,23 Tammelundin liikenne 3,83 3,88 3, Bussiliikenne yhteensä 3,89 3,91 3,81 3,92 3,88 3,89 3,85 3,82 3,84 Liikennöitsijöistä kaikkein tyytyväisimpiä oltiin Åbergin Linjaan. Keskimäärin alhaisimmat arvosanat annettiin Tammelundin Liikenteelle. Åbergin Linjaa lukuun ottamatta kaikkien liikennöitsijöiden saamat arvosanat nousivat keväällä 2012 vuoden takaisista tuloksista. BEST-tutkimus Helsinki on ollut mukana kansainvälisessä BEST-tutkimuksessa vuodesta 2000 alkaen. BEST-tutkimuksessa selvitetään asukkaiden tyytyväisyyttä seudun joukkoliikenteeseen eri Euroopan kaupungeissa. Kansainvälisinä verrokkikaupunkeina mukana olivat tänä vuonna Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, Geneve sekä Wienin kehyskunta-alue. Kokonaisarvosanalla mitattuna Helsinki (Helsingin seutu) on paras joukkoliikennekaupunki jo kolmatta vuotta peräkkäin (81 prosenttia vastaajista tyytyväisiä). Muihin kaupunkeihin verrattuna Helsinki oli paras rahalle saadun vastineessa (58 prosenttia tyytyväisiä, muissa kaupungeissa tyytyväisiä keskimäärin 33 prosenttia) ja tarjonnassa (73 prosenttia tyytyväisiä, muissa kaupungeissa tyytyväisiä keskimäärin 62 prosenttia). 6

8 2.3. Luotettavuus Ajetut lähdöt Tavoite /1-8 Luotettavuus 2011 Luotettavuus 2010 Bussiliikenne 99,90 99,82 99,80 99,83 Metro 99,90 99,91 99,94 99,93 Ratikka 99,10 99,17 98,75 98,57 Lähijuna 98,25 99,04 97,53 95,05 Lähijunaliikenteen liikenteen luotettavuus on parantunut merkittävästi edellisiin talviin verrattuna. Säät ja lumimäärät eivät olleet yhtä vaikeita, mutta myös luotettavuuden parantamiseksi tehdyillä Liikenneviraston, VR:n ja HSL:n yhdessä suunnittelemilla toimenpiteillä on ollut vaikutusta. Uuden Sm5-kaluston talvikäytössä ilmeni teknisiä ongelmia, joihin löydettiin myös ratkaisuja. Kesän ratatöistä aiheutui ennakoitua enemmän häiriöitä. Kokemusten perusteella sovittiin uusista yhteistyön menettelytavoista lähiliikenteen häiriönhallinnassa ja poikkeusliikenteen suunnittelussa. HSL ja VR sopivat talvitäsmällisyyden toimenpidepaketin tarkennuksista ensi talvikaudeksi. Myös bussi- ja raitioliikenteessä talven sääolosuhteista aiheutuneet häiriöt jäivät aikaisempia talvia vähäisemmiksi, vaikka helmikuussa oli kaksi poikkeuksellisen vaikeaa lumimyrskypäivää. Metron ja Suomenlinnan lautan luotettavuus pysyi erittäin korkeana, ja näissä liikennemuodoissa tavoitetaso saavutetaan selvästi myös koko vuonna. Raitioliikenteessä oli kesän aikana runsaasti poikkeusjärjestelyjä työmaiden ja tapahtumien takia Turvallisuus Järjestykseen ja turvallisuuteen tyytyväisten matkustajien %-osuus asiakastyytyväisyystutkimusten mukaan Kevät Ratikka Metro Bussi VR:n lähijuna* *VR:n lähiliikenteessä tutkimusta on tehty keväästä 2011 alkaen. Bussiliikenne koetaan kaikkein turvallisimmaksi. Bussiliikenteen matkustajista 93 prosenttia arvioi matkanteon sujuvan ilman järjestyshäiriöitä. Metro- ja raitiovaunuliikenteessä matkustajista hieman alle 80 prosenttia kokee matkan sujuvan ilman järjestyshäiriöitä. 7

9 2.5. Päästöt Bussiliikenteen päästöt (tonnia) Tavoite Muutos 2011/2010 (%) Hiilidioksidi (CO2) - 7 % ,4 % Typen oksidit (NOx) - 18 % 749,1 879,4-14,8 % Pienhiukkaset (PM) - 23 % 11,8 14,6-19,2 % Kaluston uusiutumisen ansiosta bussiliikenteen päästötaso on alentunut syysliikenteessä 2012 vuoden 2011 tasoon verrattuna tavoitteiden mukaisesti Liikenteen tuotantokustannukset Operointikustannukset Muutos % Bussiliikenteen operointikustannukset ,2 % Junaliikenteen operointikustannukset ,2 % Metroliikenteen operointikustannukset ,4 % Raitioliikenteen operointikustannukset ,8 % Lauttaliikenteen operointikustannukset 1) ,9 % Operointikustannukset yhteensä ,4 % 1) Lauttaliikenteen operointikustannukset laskutettu v vasta kesäkuun loppuun saakka, myös vertailuajankohdasta v puuttui osa laskuista. Tuotantokustannus, euroa/matkustajakm Kulkumuoto Tavoite / Muutos 2012/2011 (%) Bussi 0,239 0,244 0,227 7,4 % 0,219 Metro 0,059 0,062 0,063-0,8 % 0,058 Ratikka 0,444 0,393 0,396-0,7 % 0,396 Juna 0,116-0,111-0,107 Lautta 0,896-0,807-0,814 Yhteensä 0,171-0,180-0,

10 3. Talouden tunnusluvut 3.1. Talouskatsaus Osavuosikatsauksen sisältämä vuosiennuste perustuu elokuun 2012 toteutumatietoihin. Ennusteen vertailussa on käytetty yhtymäkokouksen ( 5) hyväksymän muutetun talousarvion tietoja. Muutetun talousarvion sitovien investointimenojen ennustetaan ylittyvän 2,9 milj. eurolla. Ylitysesitys valmistellaan hallituksen lokakuun kokoukseen. Sitovat erät Ero Ennuste2012/Muut. TA 2012 TA2012 1) Muut. TA2012 2) Ennuste 2012 Eur % Toimintamenot ,8 % Investointimenot ,0 % Kuntaosuudet ,0 % 1) Talousarvion 2012 sitovat erät hyväksytty Yhtymäkokouksessa ( 10) 2) Muutetun talousarvion 2012 sitovat erät hyväksytty Yhtymäkokouksessa ( 5) Toimintatulot HSL:n toimintatulojen arvioidaan olevan yhteensä 563,3 milj. euroa. Ennuste ylittää muutetun talousarvion 2,1 milj. eurolla (0,4 %). Tuloista 47,9 % on lipputuloja ja 49,3 % kuntaosuuksia. Lipputulot HSL:n matkustajamäärä kasvoi vuonna ,8 %. Vuoden 2012 tarkastelujaksolla kasvuvauhti on hieman hiipunut, mutta matkustajamäärän arvioidaan vuositasolla kasvavan yli 2 %. Lipputuloja arvioidaan kertyvän yhteensä 269,7 milj. euroa, 1,3 milj. euroa (0,5 %) talousarviossa arvioitua enemmän. Lippujen hintoja korotettiin vuoden alussa keskimäärin 4,1 prosentilla. Kuntaosuudet HSL:n jäsenkunnat maksavat kuntaosuuksina ne HSL:n menot, joita ei voida kattaa lipputuloilla ja muilla tuloilla. Kuntaosuudet muodostuvat operointikustannusten, yleiskustannusten ja infrakustannusten kuntaosuuksista. Kuntaosuudet ovat yhteensä 277,8 milj. euroa. Muut toimintatulot Muut toimintatulot, yhteensä 15,8 milj. euroa, koostuvat pääosin valtion tuista, tarkastusmaksutuloista ja liikennöitsijöiltä laskutettavista matkakorttilaitteista ja taukotilojen vuokrista. Valtion tuki suurten kaupunkien joukkoliikenteelle, 5,6 milj. euroa, toteutunee talousarvion mukaisesti. Tarkastusmaksutulojen arvioidaan olevan yhteensä 5,1 milj. euroa, mikä ylittää talousarvion 0,5 milj. euroa. Tarkastusmaksutuloista muihin kuluihin kirjattavien luottotappioiden ja luottotappiovarauksen määrän arvioidaan olevan yhteensä noin 2,1 milj. euroa. Vuokratuottoja arvioidaan kertyvän 2,2 milj. euroa, 0,05 milj. euroa talousarviota vähemmän. 9

11 Toimintamenot HSL:n toimintamenojen arvioidaan olevan yhteensä 556,6 milj. euroa, 4,2 milj. euroa talousarviota vähemmän (0,8 %). Toimintamenoista 532,3 milj. euroa on palvelujen ostomenoja (95,6 %). Operointikustannukset Joukkoliikenteen operointikustannukset ovat ennusteen mukaan 439,6 milj. euroa, 79,0 % toimintamenoista. Bussiliikenne Bussiliikenteen kustannukset ovat ennusteen mukaan yhteensä 296,5 milj. euroa, 1,6 milj. euroa talousarviota enemmän. Bussiliikenteen kustannustason arvioidaan nousevan 5,6 % lähinnä polttoaineiden hintojen nousun seurauksena. Talousarviossa on varauduttu 5,1 %:n nousuun. Junaliikenne Junaliikenteen kustannukset ovat arvion mukaan yhteensä 65,8 milj. euroa, 0,6 milj. euroa talousarviota vähemmän. Korvauksia pienentää alhaisen korkotason vuoksi junakalustoyhtiölle maksettavan korvauksen pieneneminen sekä liikennehäiriöt, joiden vuoksi vuoroja jäi ajamatta ja jotka johtavat myös sanktioihin. Metro-, raitio- ja lauttaliikenne Metroliikenteen kustannusten arvioidaan olevan 24,4 milj. euroa, 1,0 milj. euroa talousarviota vähemmän. Raitioliikenteen kustannuksiksi arvioidaan 48,2 milj. euroa, 1,8 milj. euroa talousarviota vähemmän. Lauttaliikenteen kustannuksiksi on arvioitu 4,2 milj. euroa, 0,3 milj. euroa talousarviota enemmän. Metropol-liikenteen kustannuksiksi on arvioitu 0,6 milj. euroa, 0,4 milj. euroa talousarviota vähemmän. Metropol-liikenteen pilotointi alkaa lokakuussa Infrakustannukset Infrakustannuksiksi on arvioitu talousarvion mukaiset 68,2 milj. euroa. Infrakustannukset sisältävät kustannukset Helsingiltä 64,7 milj. euroa, Espoolta 2,5 milj. euroa, Vantaalta 0,8 milj. euroa, Keravalta 0,06 milj. euroa sekä Kirkkonummelta 0,03 milj. euroa. Muut toimintamenot Muiden toimintamenojen kuin operointi- ja infrakustannusten määräksi arvioidaan 48,7 milj. euroa, 2,2 milj. euroa talousarviota vähemmän. Henkilöstökulujen arvioidaan olevan 16,5 milj. euroa ja ylittävän talousarvion 0,1 milj. eurolla. Muiden ulkopuolisilta hankittavien palvelujen ostojen arvioidaan olevan yhteensä 24,4 milj. euroa, 4,2 milj. euroa alle talousarvion. Muut palvelujen ostot sisältävät mm. IT-palvelut, laitteiden huoltopalvelut, matkakortin jälleenmyyjille maksettavat lipunmyyntipalkkiot, painatukset, ilmoitus- ja mainospaikat, kaupungeille maksettavat korvaukset staattisen informaation hoidosta, HKL:lle maksettavat korvaukset infolaitteista ja Helmistä sekä vartiointipalvelut. Muut palvelut sisälsivät talousarviossa myös Helsingin palvelutason korotusvaran 4,3 milj. euroa, jonka käyttö vuoden 2012 ennusteessa on tarkentunut operointikustannuksiin. Vuokrakulujen arvioidaan olevan yhteensä 4,1 milj. euroa, 0,7 milj. euroa yli talousarvion. Vuokrakulut sisältävät mm. kaupungeille maksettavat kuljettajien sosiaalitilojen vuokrat ja HKL:lle maksettavat korvaukset informaatiojärjestelmistä. 10

12 Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden kustannusten arvioidaan olevan 1,1 milj. euroa sekä muiden kulujen 2,6 milj. euroa. Näiden erien ennustetaan ylittävän talousarvio 1,0 milj. eurolla. Ylityksestä 0,7 milj. euroa johtuu tarkastusmaksuista kirjattavan luottotappiovarausennusteen tarkentamisesta ja 0,3 milj. euroa muista tarvikehankinnoista, mm. kertakorttien ja atk-laitteiden hankinnasta. Muut toimintamenot sisältävät myös Metropol-hankkeen kuluja noin 0,4 milj. euroa (TA 0,09 milj. euroa). Rahoitustuotot ja -kulut HSL:n rahoitustilanne on säilynyt hyvänä raportointijaksolla, eikä lainaa ole vielä tarvinnut nostaa. Pitkäaikaista lainaa investointeihin ei tarvittane vuoden 2012 aikana. Rahoituksen nettokustannuksiksi on arvioitu talousarviossa 0,04 milj. euroa. Korkotuotot ylittänevät rahoituskulut ja rahoituksen nettotuotoiksi arvioidaan jäävän 0,2 milj. euroa. Poistot Suunnitelmapoistot ovat yhteensä 5,8 milj. euroa, ja ne toteutunevat lähes talousarvion mukaisesti. Tilikauden tulos ja yli-/alijäämä Tilikauden tuloksen rahoituserien ja poistojen jälkeen arvioidaan jäävän 1,0 milj. euroa yliijäämäiseksi, kun muutettu talousarvio on 5,6 milj. euroa alijäämäinen. Investoinnit Suunnitelmakauden merkittävin investointi on lippu- ja informaatiojärjestelmän uudistaminen (TLJ/LIJ 2014), jonka toteuttajaksi valittiin Tieto Oy. Kokonaiskustannusarvio vuoteen 2015 on noin 100 milj. euroa mukaan lukien kolmen vuoden käyttökustannukset. Vuoden 2012 investointimenojen arvioidaan olevan yhteensä 15,4 milj. euroa, mikä ylittää talousarvion 2,9 milj. eurolla (23,0 %). Investointimenoista, 11,7 milj. euroa liittyy nykyisen matkakorttijärjestelmän ylläpitoon ja lippu- ja informaatiojärjestelmän (LIJ 2014) rakentamiseen liittyviin hankintoihin, talousarviossa näihin investointeihin oli varattu 8,8 milj. euroa. Muiden operatiivisten tietojärjestelmien, lähiverkon kehittämiseen ja ylläpitoon käytetään arvion mukaan 3,7 milj. euroa. Talousarvion ylittyminen aiheutuu tarkentuneista LIJ2014 hankkeen kuluista. Ylitysesitys investointien ylittämisestä valmistellaan syksyllä yhtymäkokoukselle. Investointien poistot ja rahoituksen nettomenot sisältyvät kuntaosuuslaskennassa yleiskustannuksiin. 11

13 3.2. Tuloslaskelma TP TA 2012 Muut. TA ) ENN ERO ENN2012/Muut. TA2012 TOT TOT-%.2012/ TOT-%.2012/ 2011 Eur % Muut. TA2012 ENN Toimintatuotot ,4 % ,3 % 65,0 % Myyntituotot ,5 % ,0 % 64,7 % Seutuliikenteen lipputulot ,1 % ,8 % 64,9 % Lähiseutuliikenteen lipputulot (LS 2) ,8 % ,9 % 62,9 % Lähiseutuliikenteen lipputulot (LS 3) ,3 % ,7 % 62,6 % Helsingin sisäiset lipputulot ,5 % ,2 % 64,9 % Espoon sisäiset lpputulot ,0 % ,1 % 64,2 % Kauniaisten sisäiset lipputulot ,2 % ,1 % 60,4 % Vantaan sisäiset lipputulot ,7 % ,8 % 64,3 % Keravan ja Sipoon sisäiset lipputulot ,4 % ,8 % 45,6 % Kirkkonummen sisäiset lipputulot ,4 % ,3 % 52,7 % Metropol-lipputulot ,8 % 0 0,0 % 0,0 % Lipputulot yhteensä ,5 % ,0 % 64,7 % Korttimaksut ,5 % ,7 % 69,6 % Muut myyntituotot yhteensä ,5 % ,7 % 69,6 % Kuntaosuudet ,0 % ,7 % 66,7 % Korvaukset kunnilta ,0 % ,7 % 66,7 % Muut myyntituotot ,8 % ,9 % 73,5 % Muut myyntitulot ,8 % ,9 % 73,5 % Valtion tuki ,3 % ,2 % 0,2 % Muut tuet ja avustukset ,2 % ,8 % 172,8 % Tuet ja avustukset ,3 % ,1 % 1,2 % Rakennusten vuokrat ,0 % ,8 % 38,8 % Koneiden ja laitteiden vuokrat ,6 % ,0 % 69,5 % Vuokratuotot ,2 % ,1 % 57,4 % Tarkastusmaksut ,9 % ,9 % 69,4 % Maksumuistutusmaksut Muut tuotot ,9 % ,1 % 51,7 % Muut toimintatuotot ,5 % ,3 % 67,2 % Toimintakulut ,8 % ,3 % 63,8 % Henkilöstökulut ,7 % ,8 % 67,3 % Palvelujen ostot ,1 % ,3 % 64,0 % Bussiliikenteen operointikustannukset ,5 % ,4 % 65,0 % Junaliikenteen operointikustannukset ,8 % ,1 % 59,6 % Metroliikenteen operointikustannukset ,0 % ,8 % 66,5 % Raitioliikenteen operointikustannukset ,6 % ,4 % 65,8 % Lauttaliikenteen operointikustannukset (hlökulj.) ,0 % ,2 % 46,0 % Metropol -operointikustannukset ,1 % 0 0,0 % 0,0 % Liikenteen operointikustannukset yhteensä ,4 % ,8 % 64,1 % Bussiliikenteen infrapalvelut ,0 % ,6 % 51,6 % Junaliikenteen infrapalvelut ,1 % ,5 % 43,5 % Metroliikenteen infrapalvelut ,1 % ,5 % 66,6 % Raitioliikenteen infrapalvelut ,1 % ,6 % 66,7 % Lauttaliikenteen infrapalvelut ,4 % ,1 % 66,4 % Muut infrapalvelut Infrapalvelut yhteensä ,0 % ,5 % 66,5 % Lipunmyyntipalkkiot ,6 % ,7 % 64,8 % Toimistopalvelut ,0 % ,2 % 55,5 % Pankkipalvelut ,5 % ,9 % 37,8 % IT-palvelut ,1 % ,6 % 59,8 % Asiantuntijapalvelut ,0 % ,0 % 30,1 % Painatukset ,3 % ,6 % 70,5 % Ilmoitukset ja mainonta ,2 % ,1 % 50,0 % 12

14 TP TA 2012 Muut. TA ) ENN ERO ENN2012/Muut. TA2012 TOT TOT-%.2012/ TOT-%.2012/ 2011 Eur % Muut. TA2012 ENN Posti- ja telepalvelut (tietoliikennepalvelut) ,2 % ,4 % 55,9 % Vakuutukset ,5 % ,9 % 72,0 % Puhtaanapito- ja pesulapalvelut ,1 % ,2 % 56,0 % Rakennusten rakentamis- ja kunnossapitopalv ,0 % ,1 % 43,1 % Koneiden, kaluston ja laitt. rak.- ja kunn.pitopalv ,7 % ,1 % 68,5 % Staattisen informaation hoitopalvelut ,2 % ,1 % 29,9 % Majoitus- ja ravitsemispalvelut ,1 % ,7 % 45,2 % Lounassetelit ,5 % ,2 % 72,2 % Matkustuspalvelut ,6 % ,7 % 54,7 % Kuljetuspalvelut/tavarakuljetukset ,7 % ,8 % 65,2 % Koulutuspalvelut ,4 % ,3 % 62,7 % Terveyspalvelut ,5 % ,4 % 70,3 % Vartiointipalvelut ,0 % ,6 % 32,5 % Muut palvelut ,7 % ,3 % 52,4 % Muut palvelujen ostot yhteensä ,5 % ,9 % 54,8 % Toimisto- ja atk-tarvikkeet ,1 % ,5 % 49,4 % Atk-ohjelmat ,0 % Atk-laitteet ,5 % ,6 % 18,9 % Matkakortit ja liput ,3 % ,6 % 51,0 % Kirjallisuus ,8 % ,0 % 49,8 % Elintarvikkeet ,8 % ,5 % 62,9 % Vaatteisto ,3 % ,7 % 43,2 % Lääkkeet ja hoitotarvikkeet ,7 % ,3 % 78,4 % Siivous- ja puhdistusaineet ,8 % ,0 % 73,9 % Poltto- ja voiteluaineet ,0 % ,6 % 44,6 % Lämmitys, sähkö ja vesi ,6 % ,2 % 40,7 % Kalusto ,6 % ,1 % 57,6 % Rakennus- ja korjausmateriaali ,0 % ,7 % 9,0 % Muu materiaali ,2 % ,2 % 54,9 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6 % ,9 % 46,1 % Rakennusten ja huoneistojen vuokrat ,9 % ,2 % 39,6 % Koneiden, laitteiden ja autojen vuokrat ,7 % ,0 % 82,4 % Koneiden, laitteiden ja autojen leasing ,6 % ,1 % 21,6 % Muut vuokrat ,5 % ,4 % 66,8 % Vuokrakulut ,9 % ,1 % 55,5 % Välilliset verot ,7 % ,2 % 42,8 % Jäsen- ja vuosimaksut ,1 % ,8 % 90,7 % Lunastus-, perintä- ja lupamaksut ,3 % ,6 % 78,7 % Luottotappiot myyntisaamisista ,0 % ,0 % 2,0 % Luottokortti- ym. provisiot ,1 % ,7 % 61,7 % Luottotappiovaraukset ,8 % 0 0,0 % 0,0 % Muut kulut ,6 % ,2 % 16,9 % Muut kulut ,2 % ,7 % 13,3 % Toimintakate ,5 % ,9 % 172,7 % Rahoitustuotot ja -kulut ,0 % ,5 % 23,9 % Vuosikate ,2 % ,0 % 168,4 % Poistot ,8 % ,6 % 61,1 % Tilikauden tulos ,6 % ,8 % 773,4 % Tilikauden yli-/alijäämä ,6 % ,8 % 773,4 % Toimintatuotot / Toimintakulut, % -101,1 % -100,0 % -100,1 % -101,2 % -103,3 % - ilman kuntaosuuksia, % -52,4 % -50,5 % -50,5 % -51,3 % -51,0 % Toimintakate, % 1,1 % 0,0 % 0,1 % 1,2 % 3,2 % Vuosikate, % 1,2 % 0,0 % 0,1 % 1,2 % 3,2 % Vuosikate / Poistot, % -134,0 % 0,7 % -5,4 % -117,7 % -324,5 % 1) Muutettu talousarvio 2012 hyväksytty Yhtymäkokouksessa ( 5) 13

15 3.3. Investointihankkeet Hankeryhmä TP 2011 TA 2012 ENN2012 Muutos ENN12/TA12 TOT Tot.-% % Tot./TA Tot./ENN. Toimiala-IT ,3 % ,4 % 42,2 % Asiakassovellukset ,4 % ,8 % 16,3 % Matkakorttijärjestelmä ,2 % ,4 % 26,7 % LIJ ,0 % ,4 % 48,1 % Muut informaatiojärjestelmät ,5 % ,7 % 35,4 % Muut IT-investoinnit ,8 % ,4 % 30,3 % Muut yhteiset hankinnat ,0 % ,5 % 73,3 % Investointimenot yhteensä ,0 % ,0 % 43,9 % 14

16 3.4. Kuntaosuusennuste A. Kustannukset kunnittain Operointikustannukset Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kerava K:nummi Sipoo Yhteensä - PKS 250,913 93,884 1,796 71,959 0,953 1,251 0, , vyöhyke 2,016 0,839 0,031 1,271 5,518 6,182 2,004 17,861 - Metropol-hanke 0,431 0,078 0,002 0,052 0,009 0,009 0,009 0,590 - Ympäristöbonus, bussi 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Yhteensä 253,360 94,801 1,829 73,282 6,480 7,442 2, ,622 %-jakautuma 57,6 % 21,6 % 0,4 % 16,7 % 1,5 % 1,7 % 0,6 % 100,0 % Yleiskustannukset Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kerava K:nummi Sipoo Yhteensä - PKS 28,398 8,503 0,146 5,677 0,109 0,123 0,044 43, vyöhyke 0,087 0,042 0,002 0,109 0,257 0,240 0,054 0,791 - Metropol-hanke 0,292 0,053 0,001 0,035 0,006 0,006 0,006 0,399 Yhteensä 28,777 8,598 0,149 5,821 0,372 0,369 0,104 44,190 %-jakautuma 65,1 % 19,5 % 0,3 % 13,2 % 0,8 % 0,8 % 0,2 % 100,0 % Infrakustannukset Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kerava K:nummi Sipoo Yhteensä - PKS 59,053 4,944 0,100 3,543 0,193 0,210 0,081 68, vyöhyke 0,014 0,006 0,000 0,016 0,054 0,023 0,003 0,116 - Metropol-hanke 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Yhteensä 59,067 4,950 0,100 3,559 0,247 0,233 0,084 68,240 %-jakautuma 86,6 % 7,3 % 0,1 % 5,2 % 0,4 % 0,3 % 0,1 % 100,0 % Kustannukset yhteensä Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kerava K:nummi Sipoo Yhteensä - PKS 338, ,331 2,042 81,179 1,255 1,584 0, , vyöhyke 2,117 0,887 0,033 1,396 5,829 6,445 2,061 18,768 - Metropol-hanke 0,723 0,131 0,003 0,087 0,015 0,015 0,015 0,989 - Ympäristöbonus, bussi 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Yhteensä 341, ,349 2,078 82,662 7,099 8,044 2, ,052 %-jakautuma 61,8 % 19,6 % 0,4 % 15,0 % 1,3 % 1,5 % 0,5 % 100,0 % B. Lipputulot kunnittain Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kerava K:nummi Sipoo Yhteensä - PKS 160,668 53,113 1,323 40,288 0,823 1,423 0, , vyöhyke 2,061 1,692 0,061 1,308 2,932 2,700 1,005 11,759 - Metropol-hanke 0,045 0,008 0,000 0,005 0,001 0,001 0,000 0,060 Yhteensä 162,774 54,813 1,384 41,601 3,756 4,124 1, ,677 %-jakautuma 60,4 % 20,3 % 0,5 % 15,4 % 1,4 % 1,5 % 0,5 % 100,0 % C. Kuntaosuudet ennen aikaisempien vuosien ylijäämää, valtionapuja ja muita tukia Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kerava K:nummi Sipoo Yhteensä - PKS 177,696 54,218 0,719 40,891 0,432 0,161 0, , vyöhyke 0,056-0,805-0,028 0,088 2,897 3,745 1,056 7,009 - Metropol-hanke 0,678 0,123 0,003 0,082 0,014 0,014 0,015 0,929 - Ympäristöbonus, bussi 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Yhteensä 178,430 53,536 0,694 41,061 3,343 3,920 1, ,375 %-jakautuma 63,2 % 19,0 % 0,2 % 14,5 % 1,2 % 1,4 % 0,5 % 100,0 % Kuntaosuudesta tehtävät vähennykset Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kerava K:nummi Sipoo Yhteensä - ed. vuosien ylijäämä 0,000 0,000 - suurten kaupunkien tuki 2,902 1,223 0,043 0,987 0,169 0,182 0,090 5,596 - muut tuet 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,045 0,045 Yhteensä 2,902 1,223 0,043 0,987 0,169 0,182 0,135 5,641 %-jakautuma 51,4 % 21,7 % 0,8 % 17,5 % 3,0 % 3,2 % 2,4 % 100,0 % D. Kuntaosuudet vähennysten jälkeen Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kerava K:nummi Sipoo Yhteensä Yhteensä, (ilman Metropol) 174,850 52,190 0,648 39,992 3,160 3,724 1, ,805 - Metropol-hanke 0,678 0,123 0,003 0,082 0,014 0,014 0,015 0,929 - Palvelutasovaraus 0,000 Yhteensä 175,528 52,313 0,651 40,074 3,174 3,738 1, ,734 %-jakautuma 63,4 % 18,9 % 0,2 % 14,5 % 1,1 % 1,4 % 0,5 % 100,0 % Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kerava K:nummi Sipoo Yhteensä Subventio kunnittain 51,4 % 48,2 % 31,2 % 48,4 % 44,6 % 46,4 % 47,7 % 50,0 % (ilman Metropol-hanketta) Vertailu kuntaosuudet 2012 ennuste - TA2012 Kuntaosuudet vähennysten jälkeen TA2012 Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kerava K:nummi Sipoo Yhteensä Yhteensä 175,970 52,300 0,630 40,050 3,539 3,942 1, ,771 Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kerava K:nummi Sipoo Yhteensä Erotus (ilman Metropol) -1,120-0,110 0,018-0,058-0,379-0,218-0,099-1,966 15