Töihin!-palvelu VÄLIRAPORTTI

Transkriptio

1 Töihin!-palvelu VÄLIRAPORTTI

2 Sisällys TIIVISTELMÄ... 5 Verkosto- ja vaikuttamistyö... 5 Yritys- ja työnantajayhteistyö... 5 Yli 30-vuotiaat... 5 Nuoret... 5 Muurame sektori... 6 Maahanmuuttajat... 6 TE-toimistoyhteistyö... 6 Työnhakuklubi... 6 Työnhakumestariksi-koulutus... 6 Yrittäjyys- ja projektivalmennus... 7 VERKOSTO- JA VAIKUTTAMISTYÖ... 8 YRITYS- JA TYÖNANTAJAYHTEISTYÖ... 9 Perustehtävä... 9 Toiminnan sisältö ja kehittämistyö... 9 Yrityskoordinaattorien ja työhönvalmentajien yhteistyörakenne Työnantajalle tarjottavat palvelut Toiminnan tulokselliset tavoitteet Tiedotus ja viestintä Toiminnan seuranta ja raportointi Yhteistyökumppanit ja verkostotyö YLI 30-VUOTIAAT Perustehtävä Kehittämiskohteet Asiakasryhmä ja asiakkaiden ohjautuminen Henkilöresurssi ja sen käyttö Toiminnan vaikuttavuus ja tulokselliset tavoitteet Tiedotus ja viestintä Toiminnan seuranta ja arviointi Yhteistyökumppanit ja verkostotyö

3 NUORET Perustehtävä Toiminnan sisältö ja kehittämistyö Asiakasryhmä ja asiakkaiden ohjaus Asiakkuuskriteerit Henkilöresurssi ja sen käyttö Toiminnan vaikuttavuus ja tulokset Tiedotus ja viestintä Toiminnan seuranta ja arviointi Yhteistyökumppanit ja verkostotyö MUURAME Toiminnasta yleisesti Työhönvalmennus Muuramessa Sidosryhmäyhteistyö Muuramessa Yrittäjä- ja yritysyhteistyö SEKTORI Perustehtävä Sisältö ja kehittämistyö Asiakasryhmä ja asiakkaiden ohjaus Toiminnan vaikuttavuus ja tulokselliset tavoitteet Tiedotus ja viestintä Toiminnan seuranta ja arviointi Henkilöresurssi ja sen käyttö Yhteistyökumppanit ja verkostotyö MAAHANMUUTTAJAT Perustehtävä Toiminnan sisältö ja kehittämistyö Asiakasryhmä ja asiakkaiden ohjaus Henkilöresurssi ja sen käyttö Toiminnan vaikuttavuus ja tulokselliset tavoitteet Tiedotus ja viestintä Toiminnan seuranta ja arviointi

4 Yhteistyökumppanit ja verkostotyö TE-TOIMISTON YHTEISTYÖ Toiminnalliset yhteistyötapahtumat Tiedotus kuntakokeilusta Uudet ratkaisut ja luovat ideat Tiedotus Henkilökohtainen asioidenhoito TÖIHIN!-KLUBI JA AVOIN TYÖNHAKUTUNTI Uusi suunnitelma: TYÖNHAKUMESTARIKSI-KOULUTUS Toiminnan sisältö ja kehittämistyö Asiakasryhmä ja asiakkaiden ohjautuvuus Henkilöresurssi ja sen käyttö Toiminnan vaikuttavuus ja tulokselliset tavoitteet Tiedotus ja viestintä Toiminnan seuranta ja arviointi Yhteistyökumppanit ja verkostotyö YRITTÄJYYS- JA PROJEKTIVALMENNUS Perustehtävä Toiminnan sisältö ja kehittämistyö Asiakasryhmä ja asiakkaiden ohjaus Henkilöresurssi ja sen käyttö Toiminnan vaikuttavuus ja tulokselliset tavoitteet Tiedotus ja viestintä Toiminnan seuranta ja arviointi Yhteistyökumppanit ja verkostotyö

5 TIIVISTELMÄ Verkosto- ja vaikuttamistyö Töihin!-palvelun edustus on käynyt esittelemässä kuntakokeilua ja Töihin!-palvelun toimintaa mm. puolueiden puheenjohtajille, kansanedustajille ja työministerille ja paikallisesti tapaamisissa Jyväskylän kaupungin johdon ja valtuutettujen kanssa. Palvelukokonaisuuden asiakas- ja työnantajayhteistyö on herättänyt vilkaista keskustelua. Tapaamisissa on todettu, että Töihin!-palvelun kaltainen toimija on tarpeellinen työllisyydenhoidon ja elinkeinoelämän yhdistävänä linkkinä. Paikallisten työllisyyden toimijoiden kanssa yhteistyötä tehdään toimintalohkoittain. Tärkeintä toimivassa paikallisessa yhteistyössä on tarkoituksenmukainen ja tuloksellinen asiakasohjaus. Toimijat ovat osanneet hyödyntää Töihin!-palvelun yritys- ja työnantajayhteistyön osaamista asiakkaiden työelämään poluttamisessa. Yritys- ja työnantajayhteistyö Asiakassuhteet ovat lujittuneet ja yritysyhteistyöhön on rakentumassa pysyväluonteinen toimintamalli. Jokaviikkoisten aamukahvitusten tilalle suunnitellaan teemoittaisia tapaamisia yrittäjien kanssa. Loppusyksystä järjestetään yhteinen työnantajille suunnattu seminaari yrittäjäjärjestöjen kanssa. Yhteistyö järjestöjen kanssa on tiivistynyt. Tietojärjestelmä Yrtin hyödyntäminen kaipaa vielä totuttelua. Asiakashuoltokirjeet on koettu hyväksi käytännöksi. Yli 30-vuotiaat Yrittäminen on otettu aktiivisemmin puheeksi valmennuksessa. Työnhakumestariksiryhmäkoulutukset ovat onnistuneet hyvin ja niiden vaikutus on nähtävissä yksilövalmennuksessa. Räätälöityjä vaihtoehtoja yrityksissä ei ole saatu riittävästi. Erilaiset koulutusvaihtoehdot on otettu puheeksi säännöllisemmin valmennuksessa. Yhteistyö aikuissosiaalityön kanssa on kehittynyt. Nuoret Tutustumisia yrityksiin on saatu mukavasti, verkostoyhteistyö on kehittynyt ja näkyvyyttä on saatu erittäin paljon. Tavoitteena loppuvuodelle on saada enemmän kohdistettuja paikkoja erityisesti 500 päivää työmarkkinatukea saaneille asiakkaille. Palveluohjausta tekevät tahot ovat oppineet ohjaamaan Töihin!-palveluun kuntakokeilun kriteerit täyttäviä asiakkaita. Kriteereistä johtuen Töihin!-palvelu ei enää työhönvalmentajien kokemuksen mukaan profiloidu matalan kynnyksen palveluna. Työhönvalmennusseteli yrityksissä jäi toteutumatta. Työssäoppimisen vaihtoehtojen kehittämisessä yhteistyö oppisopimuskeskuksen kanssa on huomattavasti parantunut, mutta käytännössä on törmätty mm. oppisopimuskoulutuksen kilpailukyvyttömyyteen palkkatukityöhön verrattaessa. 5

6 Moniammatillisen tuen tarpeessa olevia asiakkaita on ohjattu suoraan TYPiin aiempaa enemmän. TE-toimisto on edelleen tärkein palveluohjausta tekevä taho. Yhteistyö Nuorten taide-työpajan kanssa ei ole edennyt suunnitellusti. Muurame Kunnan työllisyystiimin kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Muuramen hanketyöntekijä on osallistunut myös kunnan työllisyysstrategian suunnitteluun ja maine- ja elinkeinostrategia työryhmään. Keskeiseksi yrittäjiä palvelevaksi kehittämiskohteeksi on noussut julkisten palveluntuottajien tiiviimpi yhteistyö yrittäjiin päin. Tarkoitus on vähentää eri toimijoiden erillistä asiointia yrittäjien luona ja lisätä julkisten palveluntuottajien yhteistä kasvokkain tapahtuvaa kehittämistä yrittäjien kanssa. Yhteistyö Muuramen Yrittäjien kanssa tiivistyy. 3. sektori Yhdistyksiltä ei ole ohjautunut asiakkaita toivottua tahtia. Jyväskylän Katulähetyksen kanssa asiakkaiden ohjautuminen toimii hyvin. Projektitoiminnan esittely työmuotona on hiljalleen tullut osaksi toimintalohkon työhönvalmennusta. Maahanmuuttajat Yhteistyöverkostoissa maahanmuuttajalohkon työtä ja asiantuntemusta arvostetaan. Työn kautta helpotetaan kotoutumista ja ympäröivään yhteiskuntaan integroitumista merkittävästi. Osa asiakkaista toivoo saavansa työhönvalmentajan suorittamaan puolestaan työnhakua ja sitoutuminen palveluun saattaa vähetä, kun omaa sitoutumista työnhaun eteen työskentelyyn vaaditaan. Edelleen on jatkuvasti mietittävä, kuinka maahanmuuttajan kotimaassaan hankkima ammattitaito saadaan Suomessa näkyväksi. Selkokielimateriaalia on otettu tehokkaammin käyttöön. Yrittäjyys on otettu puheeksi asiakkaiden kanssa. Asiakkaiden pääsy yritysyhteistyön kautta eteenpäin on ollut kuluvana vuotena aikaisempaa vähäisempää. Asiakkaat ovat päässeet hyvin eteenpäin koulutuksiin, yleisin syy pääsemättömyyteen on yhä kielitaitovaatimus. TE-toimiston asiakasohjautuvuus on parantunut, mutta sitä voidaan yhä tehostaa. Oppilaitosten kanssa yhteistyötä pyritään lisäämään syyskauden aikana. TE-toimistoyhteistyö Yhteistyö on sujunut yleisesti ottaen oikein hyvin. Apua saa ripeästikin. Töihin!-palvelu otetaan yleisesti hyvin vastaan ja sen toimintatapa tunnetaan. Tämä auttaa asioimista selkeästi. Työnhakuklubi Toiminta on jäänyt toteutumatta. Selvitetään jatkossa kiinnostusta ryhmävalmennukseen ja toteutetaan sen perusteella tiettyihin teemoihin keskittyviä työpajoja. Työnhakumestariksi-koulutus Toimiva ohjelmarunko on saatu vakiinnutettua. Erityisen pidettyjä ovat olleet osiot, joissa asiakkaat pääsevät tapaamaan yhteistyö-työnantajia: Mitä työnantaja odottaa työnhakijalta?, Yrittäjyys ja Yritysvierailu. 6

7 Asiakkaiden sitoutumisessa on yhä haasteita. Nuoria asiakkaita ohjautuu vähän. Koulutuksesta on näkyvää hyötyä yksilövalmennuksessa. Yrittäjyys- ja projektivalmennus Kaikki työhönvalmentajat ottavat yrittäjyyden hyvin puheeksi asiakkaiden kanssa. Projektivalmennuksen osalta tilanne ei ole yhtä hyvä ja puheeksi ottamista tarvitaan enemmän. Töihin!-palvelun kautta on järjestynyt yrittäjyydestä kiinnostuneille työkokeilupaikkoja, joissa he ovat päässeet opettelemaan yrittäjyyden pelisääntöjä. Ryhmävalmennusta yrittäjyysteeman ympärille ei ole syntynyt, koska tarvetta ei ole ollut. Asiakkaiden itsetuntemuksen ja itsevarmuuden parantumisen kautta myös mahdollisuudet työllistyä palkkatyöhön ovat parantuneet. Yritteliäisyys ja yrittäjämäinen asenne näkyy myös työnantajalle. 7

8 VERKOSTO- JA VAIKUTTAMISTYÖ Tilannekatsaus kesäkuu 2014 Töihin!-palvelun edustus on käynyt esittelemässä kuntakokeilua ja Töihin!-palvelun toimintaa mm. puolueiden puheenjohtajille, kansanedustajille ja työministerille ja paikallisesti tapaamisissa Jyväskylän kaupungin johdon ja valtuutettujen kanssa. Palvelukokonaisuuden asiakas- ja työnantajayhteistyö on herättänyt vilkaista keskustelua. Tapaamisissa on todettu, että Töihin!-palvelun kaltainen toimija on tarpeellinen työllisyydenhoidon ja elinkeinoelämän yhdistävänä linkkinä. Neuvotteluja yhteistyön tiivistämisestä on käyty myös paikallisten yrittäjäjärjestöjen kanssa. Järjestöt pitävät palvelun toimintaa tarpeellisena ja ovat valmiita tukemaan sitä. Parhaillaan järjestöjen kanssa on työn alla joulukuussa ensimmäistä kertaa järjestettävä vuosittainen Yrittäjä työllistää -seminaari, jossa mm. palkitaan Töihin!-palvelun ansioituneita yhteistyökumppaneita Vastuullinen työllistäjä -kunniakirjalla. Paikallisten työllisyyden toimijoiden kanssa yhteistyötä tehdään toimintalohkoittain: nuorten lohkossa mm. nuorten kuntakokeiluhankkeen, etsivän nuorisotyön ja oppilaitosten kanssa ja aikuisten lohkossa aikuissosiaalityön, TE-toimiston, Työvoiman palvelukeskuksen ja yrittäjäjärjestöjen kanssa jne. Tärkeintä toimivassa paikallisessa yhteistyössä on tarkoituksenmukainen ja tuloksellinen asiakasohjaus. Toimijat ovat osanneet hyödyntää Töihin!-palvelun yritys- ja työnantajayhteistyön osaamista asiakkaiden työelämään poluttamisessa. Yhteistyötä tehdään sekä asiakastyön pinnalla että yhteisiä tempauksia järjestämällä. Parasta vaikutustyötä ovat tulokset. Töihin!-palvelun kautta solmittiin yhden keväisen viikon aikana peräti 14 työsopimusta. Kertaakaan vielä ei ole ollut viikkoa, jolloin työsopimusta ei olisi syntynyt. Vaikutustyön perussanoma on: HYÖTYKÄÄ MEISTÄ! 8

9 YRITYS- JA TYÖNANTAJAYHTEISTYÖ Tilannekatsaus kesäkuu 2014 Toimintasuunnitelmaan 2014 tehdyt katsauksen merkinnät tummennettuina Perustehtävä Toiminnan perustehtävänä on luoda edellytykset ja mahdollisuudet toteuttaa kunnan työllisyydenhoitoa yhdessä paikallisen elinkeinoelämän kanssa. Tavoitteena on, että Töihin!- palvelu on osa kunnan työllisyydenhoitoa työnantajayhteistyön toteuttajana. Tarkoitus on yritysyhteistyön keinoja ja menetelmiä kehittämällä saada elinkeinoelämä mukaan osaksi kokonaisvaltaista ja asiakaslähtöistä paikallista työllisyydenhoitoa. Perustehtävä vaatii pitkäjänteisyyttä, joten työ jatkuu positiivissa merkeissä entisellään. Toiminnan sisältö ja kehittämistyö Töihin!-palvelun yritysyhteistyön tavoitteena on luoda vahva ja luotettava asiakassuhde jyväskyläläisten työnantajien ja yrittäjien kanssa. Töihin!-palvelun yritysyhteistyötä kehitetään brändinä. Yhteistyön tuloksellisuuden kannalta on tärkeää se, että palvelullamme on selkeä ja toimiva palvelumalli ja oma brändi. Vahva ja tunnettu brändi on työnantajille osoitus ja lupaus laadusta ja toimivuudesta. Brändi on myös merkki toiminnan vakaudesta. Tällainen toiminta on tuonut tuloksia ja sitä tulemme vahvistamaan ja kehittämään vuoden 2014 aikana. Töihin!-palvelun työnantajayhteistyön toimintamalli on vahvistanut yrittäjien kanssa tehtävää yhteistyötä. Olemme oppineet puhumaan yhteistä kieltä. Olemme saaneet ja pyrimme vastaisuudessakin saamaan hyviä tuloksia. Vuonna 2014 jatketaan työnantaja-asiakkuuden rakentamista ja ylläpitämistä seuraavasti: Asiakkuuden luominen o uudet kontaktit o herättää kiinnostus o tekemättömän työn löytäminen Asiakkuuden ylläpitäminen o tapaamiset teeman ympärillä, aamukahvitus o työnantajille oma esite o yhteistyön vahvistaminen elinkeinoelämän kanssa mukana yrittäjäjärjestöt Kumppanuus o luottamuksellinen suhteen ylläpitäminen työnantajiin o jatkumo yhteistyössä o seminaari syksyllä ja työnantajan palkitseminen vastuullisen työllistäjän kriteerillä Olemme luoneet uusia asiakassuhteita ja saavuttaneet kumppanuuden monen pidempään yritysyhteistyötä tehneen firman kanssa. Toisin sanoen olemme luomassa pysyvämpää toimintamallia ja vahvistamassa toiminnallamme Töihin!-palvelun brändiä. Tästä on hyvä jatkaa. Omaa esitettä työnantajille suunniteltiin, mutta sitä ei ole nähty tarpeelliseksi. 9

10 Aamukahvitukset eivät keränneet kävijöitä, joten niitä ei jatketa. Jatkossa mietitään jokin teema, jonka ympärille mahdolliset yksittäiset aamukahvittelut suunnitellaan. Syksyn yrittäjille suunnattu seminaari toteutuu Seminaariin sisältyy Töihin!- palvelun vastuullisten työnantajien palkitseminen, jonka kriteerit tulee miettiä hyvissä ajoin. Yhteistyö yrittäjäjärjestöjen kanssa on lähtenyt seminaarin myötä hienosti liikkeelle ja sitä aktivoidaan ja ylläpidetään jatkossakin. Yrityskoordinaattorien ja työhönvalmentajien yhteistyörakenne Yrityskoordinaattorien ja työhönvalmentajijen yhteistyötä helpottaa vuonna 2014 alussa käyttöön ottama YRTTI-järjestelmä. Tavoite on, että työhönvalmentajat pystyvät enemmän hyödyntämään yrityskoordinaattorien työtä ja työnantajien kanssa luomia yhteistyösuhteita. YRTTI-järjestelmä on luotu työhönvalmentajien ja yrityskoordinaattorien keskeisen yhteistyön sujuvuuden parantamiseksi. Järjestelmästä on hyötyä myös asiakaslähtöisen valmennustyön toteutuksessa Muuramen ja Jyväskylän tiimien välillä. Töihin!-palvelussa otetaan huomioon sekä työnantajien että työnhakijoiden tavoitteet, toiveet ja realistiset mahdollisuudet. Yhteistyömuodot Avointen työpaikkojen ja työnhakijoiden yhteen sovittaminen Tavoitteellinen valmennus yrityksissä Tutustumiskäynnit työpaikalla Työssäoppimisen järjestäminen Kohdennetut asiakkaat: tietylle asiakkaalle sovitusti valmis valmennuspaikka Viikoittaiset paikkajakopalaverit YRTIn hyödyntäminen työhönvalmentajan työssä on jäänyt vielä vajavaiseksi. Tällä hetkellä jokainen turvautuu vielä liikaa torstaina pidettävään valmennuspaikkapalaveriin. Syksyllä järjestelmän kokonaisvaltaista käyttöä tulee painottaa entistä enemmän. Tutustumiskäyntipyyntöjä ei ole juurikaan tullut, joten tästä vaihtoehdosta työllistymisen edistämisessä tullaan muistuttamaan syksyllä. Työssäoppimiskuvioissa jatketaan entiseen malliin yhteistyötä mm. oppisopimuskeskuksen kanssa. Kohdentamisia on alkukesästä tullut enemmän. Torstainen paikkapalaveri on kehittynyt ja selkeytynyt YRTIn myötä. Kyseessä on tärkeä palaveri, johon varataan tarvittava aika. Työnantajalle tarjottavat palvelut Työnantajien kanssa tehtävää yhteistyötä edesauttavat selkeät ja toimivat palvelut, joiden toimivuutta ja laatua vahvistetaan vuonna 2014 entisestään. Työllistämispalvelut: Töihin!-palvelun kautta yritys voi saada tarvitsemaansa hyvää työvoimaa. Tunnemme asiakkaamme ja pystymme näin vastaamaan työnantajan tarpeisiin. Asiantuntijapalvelut: Tarjoamme työnantajille erilaisia asiantuntijapalveluita. Palveluja tarjotaan yksilöllisesti, tapauskohtaisesti ja operatiivisesti. 10

11 Tuki byrokratian hoitamisessa: Byrokratia on työnantajille usein monimutkaista ja sen selvittäminen vie heiltä liiaksi aikaa. Yrityskoordinaattorit toimivat yhdessä työhönvalmentajien kanssa niin, että yrittäjäasiakas saa kaiken tarvittavan avun. Asiakkuushuolto: Pitkäaikainen ja hyvä asiakkuussuhde vaatii hyvän palvelun lisäksi asiakkuuden hoitamista. Yhteistyö ei ole itsestäänselvyys, vaan vaatii työtä. Siihen on panostettava ja sen eteen on tehtävä jatkuvasti työtä. Yhteistyön ylläpitämisen keinoja ovat mm. jatkuva yhteyden ja kuulumisten vaihto, työpaikkavierailut, uutiskirjeet sekä syksyllä järjestettävä palkitsemisseminaari. Informoimme työnantajia kaikista työllistämiseen liittyvistä työhallinnon asioista ja muutoksista. Kumppanuuspalvelut: Hyvä kumppanuus työnantajien ja yrittäjien kanssa on Töihin!-palvelulle tärkeää. Tavoitteena on luoda luotettava ja vuorovaikutteinen kumppanuus. Yhteistyössä huomioidaan yksilöllisesti työnantajan ja yrittäjän tarpeet ja mahdollisuudet. Toimimme operatiivisesti, avoimesti ja luottamuksellisesti. Työkaluina ja keinoina ovat mm. työnantajakohtaiset vuosisuunnitelmat, työlounaat, molemminpuolinen markkinointi ja yhteiset tilaisuudet. Vuoden 2014 aikana on tarkoitus tehdä uudet kuntouttavan työtoiminnan sopimukset yhdistysten kanssa. Työvoimavuokrauksen osalta pidetään mahdollisuudet auki. Osa-aluetta lähdetään kehittämään vasta, jos työnantajilta tulee palvelulle kysyntää. Hankkeen aikana mahdollista vuokaratyötä toteutetaan yhteistyökumppaneiden kautta (esim. henkilöstövuokrausfirma, työosuuskunta). Työllistämis- ja asiantuntijapalvelut toimivat entisellään. Tuki byrokratian hoitamisessa on lisääntynyt ja parantunut. Yrityskoordinaattorit ovat näkyvämmin prosessissa mukana varsinkin, jos valmennusta ei ole ollut, vaan työ alkaa suoraan palkkatyönä. Asiakkuutta hoidetaan jatkossakin siten, että saavutamme kumppanuuden. Jatkossa pohditaan yksittäisiä työlounaita hyvien asiakkaiden kanssa. Hanna Lähteelän siirtyessä kuntouttavan työtoiminnan työnantajakoordinaattoriksi syksyllä mietitään yhteistyökuviot uudelleen. Työvoimanvuokrausta ei jatkossa nosteta esille. Toiminnan tulokselliset tavoitteet Yritysyhteistyön kulmakivenä on vahva ja luotettava asiakassuhde paikallisten työnantajien kanssa. Yhteistyötä auttaa selkeä ja toimiva palvelukokonaisuus, oma brändi. Toimiva brändi on lupaus laadusta ja toimivuudesta. Toimintakauden aikana painopisteemme on jo olemassa olevissa yrityksissä, järjestöissä ja yhdistyksissä, ei niinkään määrien lisäämisessä, vaan yhteistyön lujittamisessa ja laajentamisessa. Jokaisen koordinaattorin (yritys- ja työnantajakoordinaattorit) määrällinen tavoite vuonna 2014 on 100 valmennus- ja kuntouttavan työtoiminnan paikkaa. Asetetuissa tavoitteissa on pysytty ja ne on myös osittain ylitetty. 11

12 Tiedotus ja viestintä Hyvin hoidettu ja näkyvä viestintä edistää työnantajien ja yhteistyötahojen tiedonsaantia, osallistumista ja vaikuttamismahdollisuuksia. Ulkoinen viestintä on merkittävä ja tärkeä keino herättää potentiaalisissa asiakkaissa mielenkiintoa, mutta asiakaskohtaaminen on se vaihe, jolloin ulkoisen viestinnän antama lupaus täytetään. Töihin!-palvelun toimintatavan mukaan panostamme asiakaskohtaamiseen kasvoista kasvoihin. Keskitymme asian esittämiseemme, käytökseemme ja pukeutumiseemme siten, että toimimme Töihin!-palvelun edun mukaisesti. Töihin!-palvelun brändin levittäminen lehdissä, radiossa ja TV:ssa vuoden aikana vahvistavat Jyväskylän elinkeinoelämän mukaantuloa työllisyydenhoitoon. Tärkeänä pidämme jalkautumista yrittäjien joukkoon erilaisissa tapahtumissa, iltakouluissa ja aamukahveilla. Panostamme jatkossa yhteistyöyrityksiin ottamalla heihin säännöllisesti yhteyttä tiedottaen ajankohtaisista asioista ja tiedustellen kuulumisia. Asiakashuoltokirjeet olemme kokeneet hyviksi, joten kehitämme niitä edelleen. Asiakashuoltokirjeet ovat olleet hyviä ja laajennamme käytännön koskemaan myös Muuramen yrittäjiä ja työnantajia. Lehtiä, sosiaalista mediaa, radiota ja TV:tä hyödynnetään mainonnassa ja tiedottamisessa. Pohdimme jalkautumista useammin erilaisiin yrittäjien avoimiin tapahtumiin. Toiminnan seuranta ja raportointi Seuranta ja arviointi ovat olennainen osa työtämme. Niiden kautta tulee näkyväksi, mitä on tehty, miten on tehty ja mitkä valituista keinoista toimivat ja mitkä eivät. Työnantajien kanssa käydyt avoimet keskustelut kertovat paljon. Loppusyksystä teemme kyselyn kaikille yhteistyöyrityksille ja yhdistyksille palvelumme kokonaisuudesta ja Töihin!-palvelusta yleensä. Jokainen koordinaattori tilastoi omat kontaktinsa, valmennus- ja kuntouttavan paikat sekä ne aloitteet, jotka eivät ole johtaneet toimenpiteisiin. Uuden yritysyhteistyöohjelma YRTIn kehittäminen ja hyödyntäminen ovat tämän vuoden seurannan ja arvioinnin kannalta tärkeitä. Parhaimman palautteen saamme kohtaamisissa, joihin Töihin!-palvelussa panostetaan. Opiskelijaharjoittelijan tekemä kysely työnantajille ja asiakkaille antoi osviittaa palveluistamme. Tilastoinnin yhtenäistäminen ja oikeanlaisten raporttien saaminen ulos auki olleista paikoista ja niiden täyttymisestä toivottavasti helpottuu, kun YRTIn käyttö monipuolistuu. Syksyllä paneudumme enemmän järjestelmän raportointiin ja sen kehittämiseen, jos tarve vaatii. Yhteistyökumppanit ja verkostotyö Verkostoituminen on ehdotonta, jotta pärjäämme. Verkostot kasvavat sitä mukaa, kun uusia yhteistyösuhteita luodaan ja samalla verkostot linkittyvät toisiinsa. Yhteistyö koetaan houkuttelevaksi, jos kaikilla on halua ja kykyä osallistua verkoston toimintaan, neuvotteluihin ja kehitystyöhön. Verkostojen kautta vahvistamme omaa asemaamme. Koemme tärkeänä luoda hyvät suhteet eri yrittäjäjärjestöihin, virastoihin ja Jyväskylän kaupungin eri yksiköihin. 12

13 Yrityskoordinaattorien osuus Työnhakumestariksi-koulutuksen kehittymiseen on ollut suuri. Koulutuksessa kuullaan enemmän työnantajia ja yrittäjiä. Tämä on myös lujittanut ja kehittänyt yritysyhteistyötä. Yrittäjäjärjestöt ovat aloittaneet yhteistyön lupaavasti. TE-toimiston työnantajalinjalle olemme luomassa parempaa ja joustavampaa yhteistyötä ehdokasasetteluiden kautta. Jos omista asiakkaista ei löydy ehdokkaita, tarkastellaan myös jokaisen toimintalohkon verkostojen mahdollisuuksia. 13

14 YLI 30-VUOTIAAT Toimintasuunnitelman tarkennus 06/2014 Perustehtävä On tiimin mielestä onnistunut hyvin tänä vuonna. Tavoite on ollut saada asiakkaat työllistymään suoraan yrityksiin. Yrittäminen on otettu aktiivisemmin puheeksi valmennuksessa. THM-koulutukset ovat onnistuneet hyvin ja niiden vaikutus on nähtävissä yksilövalmennuksessa. Räätälöityjä vaihtoehtoja yrityksissä ei ole saatu riittävästi. Tähän pitää vielä saada parannusta. Erilaiset koulutusvaihtoehdot on otettu puheeksi säännöllisemmin valmennuksessa Kehittämiskohteet Yrityskoordinaattoreiden ehdotuksen mukaan työhönvalmentajat voisivat ohjata 2 asiakasta / kk koordinaattoreille. Näin käytetään yrityskoordinaattorien luomia työnantajakontakteja hyödyksi monipuolisemmin ja asiakaslähtöisemmin eli tehdään kohdennettuja hakuja. Asia on edennyt, mutta toimintamuotoa voidaan vielä teroittaa. Yhteistyö aikuissosiaalityön kanssa on kehittynyt. Asiakasryhmä on haastavaa ja moniongelmaista. Tuomas Lallukka jatkaa yhteistoimintaa Minna Viitalan kanssa sosiaaliasemalla. Asiakasryhmä ja asiakkaiden ohjautuminen Asiakkaita on ohjautunut määrällisesti tasaisesti. Ikäjakauma on liukuva. Pääsääntöisesti asiakkaat ovat yli 30-vuotiaita, mutta jonkin verran on myös alle 30-vuotiaita. Asiakasohjautuvuus toteutunut hyvin. Asiakkaina ovat olleet pääsääntöisesti yli 12 kk tai 500 päivää työttömänä olleet, ja pääsääntöisesti yli 30-vuotiaat työnhakijat Työllisyyden kuntakokeilun kriteerit täyttävät asiakkaat. Asiakkaat ovat ohjautuneet TE-toimistosta, Työllisyyden kuntakokeilun Ohjaus- ja kuntoutuspalvelutiimistä, Työvoimanpalvelukeskuksesta, Jyväskylän kaupungin sosiaalitoimesta ja omatoimisesti palveluun hakeutuen. Myös asiakasyrityksistä on ohjautunut asiakkaita. Henkilöresurssi ja sen käyttö Henkilöresurssi on nykyisin 5 työhönvalmentajaa. Työnjako pitää huomioida, koska tiimin resurssit ovat muuttuneet ja muuttuvat yhä. TE-toimistoyhteistyötä tekevät väliaikaisesti Ella Valve ja Veera Kirjavainen. Eero Lappi on ilmaissut kiinnostuksensa työssäoppimisen vastuualueeseen. Työhönvalmentajien vastuualueita pitää miettiä vielä tarkemmin uudelleen. Toiminnan vaikuttavuus ja tulokselliset tavoitteet asiakkaita 237 työllistymisiä 66 työkokeiluja 59 14

15 koulutukseen 19 haastatteluja 105 (Hanna Lähteelän tilastot puuttuvat) Yrittäjyysvalmennukseen ohjattu 3 Työnhakumestariksi-koulutuksessa 21 Työnhakijoiden foorumissa 10 Ryhmävalmennukset THM-koulutukset ovat toteutuneet hyvin. Töihin!-klubi on vielä kehitteillä. Spontaania yhteisvalmennusta voidaan lisätä. Työnhakijoiden foorumin ensimmäinen kausi meni hyvin ja Suuri työllisyyspaneelikeskustelutilaisuus onnistui. Tiedotus ja viestintä Sähköisten kalenterien käyttö on hyvällä mallilla. Tiedotuksessa suoraan TE-toimistoon eri palvelulinjoille (tiedonkulku TE-toimiston virkailijoille myös asiakkaan onnistumisista) on vielä parantamisen varaan. Toiminnan seuranta ja arviointi Tavoitteena on ollut asiakkuuksien seuranta tilastoinnin kautta. Tilastoinnin sisältöä, mittareita ja yhdenmukaistamista oli tarkoitus pohtia, mutta asia ei ole edennyt. Asiakaspalautekäytännön suunnittelu pitää saada toimivammaksi. Opiskelijaharjoittelijan toteuttama palautekysely onnistui. Oman henkilöstön jaksamisen seurannassa on järjestetty työyhteisön ilmapiirin liittyviä kehitystilaisuuksia. Työhönvalmentajan reflektoivaan työotteeseen liittyen tiimissä jaetaan caseja ja tunnelmia säännöllisesti. Yhteistyökumppanit ja verkostotyö Yhteistyö keskeisten toimijoiden kanssa on tiivistä. Aikuissosiaalityöhön on luotu uutta toimintamuotoa. TE-hallinnon yhteistyö on toiminut tyydyttävästi. Keskeiset yhteistyötoimijat ovat olleet TE-toimisto, OK-tiimi, TYP, 3. sektorin toimijat, aikuissosiaalityö ja Romani-hanke. 15

16 NUORET Tilannekatsaus Toimintasuunnitelmaan 2014 tehdyt katsauksen merkinnät tummennettuina Perustehtävä Perustehtävän osalta ensimmäinen puolivuosijakso on mennyt suunnitelmien mukaisesti. Tutustumisia yrityksiin on saatu mukavasti, verkostoyhteistyö on kehittynyt ja näkyvyyttä on saatu erittäin paljon. Tavoitteena loppuvuodelle on kohdistettujen paikkojen lisääminen erityisesti 500 päivää työmarkkinatukea saaneille asiakkaille. Töihin!-palvelun yksi keskeisimpiä toimintaperiaatteita on rohkeasti yritykseen tutustumaan. Tämä mantra perustuu ajatukseen, että työnantaja on lopullinen arvioija ja työllisyyspalvelun järjestäjän tulee pikemminkin tarjota työnhakijalle mahdollisuus yrittää ja epäonnistua oikeassa työpaikassa kuin arvioida työnhakijaa perin pohjin ennen kuin häntä lähdetään viemään yritykseen. Tämä on vuosien varrella tuottanut monta onnistumista, joissa haastattelun järjestäminen on poikinut työpaikan sellaisillekin työnhakijoille, joiden mahdollisuuksiin itse työhönvalmentajakaan ei voinut täysin uskoa. Jos tätä periaatetta ei olisi olemassa ja kaikkien hakijoiden välittäminen olisi sataprosenttisesti työhönvalmentajan oman arvostelukyvyn takana, Töihin!-palvelu ei olisi tehnyt niin hyvää tulosta kuin on tehnyt. Niinpä myös vuonna 2014 tämä toimintaperiaate tulee olemaan johtotähti nuorten palvelujen kehittämisessä. Alle 30-vuotiaille työnhakija-asiakkaille tarjotaan yritysyhteistyötä ratkaisuksi niin varhaisessa vaiheessa kuin mahdollista. Yksilövalmennusasiakkaille kaikki yritysyhteistyön toimintalinjat ovat käytössä heti kahden yksilövalmennustapaamisen jälkeen: suora rekry, valmennus yrityksessä ja kohdistetut tutustumiskäynnit. Työhönvalmennusta jatketaan yksilövalmennuksen keinoin niin kauan kuin on tarvetta, vaikka välissä olisi työkokeilujaksoja yrityksissä. Ohjauksen ja aktivoinnin menetelmät poimitaan Töihin!-palvelun yhteisestä palvelusapluunasta ja työhönvalmentajien erityisosaamiseen perustuvasta palvelutarjonnasta. Tällöin myös valmennus yrityksessä ja kohdistetut tutustumiskäynnit ovat nähtävä osana ohjaus- ja aktivointivaihetta. Toimiva verkostoyhteistyö palvelee myös perustyötä, sillä yhteistyön kautta saamme lisää työkaluja nuorten työllistämiseen. Ja koska Töihin!-palvelun vuoden 2014 johtavia teemoja on näkyvyyden ja toiminnan tarpeellisuuden kasvattaminen, pidämme myös verkostoyhteistyötä toimintamme punaisena lankana. Toiminnan sisältö ja kehittämistyö Uusiin asiakkuusmalleihin liittyen yksilövalmennusasiakkaita on tullut normaalisti ja heitä palvellaan kuten ennenkin. Ryhmävalmennusasiakkaita on muutamia, vähemmän kuin suunniteltiin. Osittain tämä johtuu siitä, etteivät ryhmävalmennukset ole käynnistyneet ja ainoa tarjottava palvelu työnvälityksen lisäksi on ollut yksilövalmennus. Konsultointi- ja työnvälitysasiakkaita ei ole käytännössä tullut, mikä kertoo siitä, että palveluohjausta tekevät tahot ovat oppineet ohjaamaan asiakkaiksi kuntakokeilun kriteerit täyttäviä henkilöitä. Yritysyhteistyön laajentaminen ja monipuolistaminen ei ole edennyt ja toimintaa jatketaan vanhalla mallilla. Valmennusseteliä odotettiin, mutta se ei toteutunut. 16

17 Työssäoppimisen vaihtoehtojen kehittämiseen liittyen TOPPIS-koulutus ei ole edennyt, eikä siis ole palveluvalikoimassamme. Työkokeiluja ei edelleenkään voi opinnollistaa. Oppisopimusta on käytetty työllistämisen muotona muutaman kerran ja yhteistyö oppisopimuskeskuksen kanssa on huomattavasti parantunut. Nuorten lohko on ollut mukana perustutkintotasoisten oppisopimuskoulutusten järjestämisessä yhteistyössä työnantajan ja opso-keskuksen koulutusneuvojan kanssa sekä osatutkintotavoitteisen oppisopimuskoulutuksen järjestämisessä, mutta nämä ovat kaatuneet omiin ongelmiinsa. Osatutkintotavoitteinen oppisopimuskoulutus on ollut tämän vuoden kokeilu, joka ei saa jatkoa. Tulevaisuudessa määräaikaisia työsuhteita on edelleen mahdollista opinnollistaa oppisopimuksella, mutta siitä ei käytetä nimitystä osatutkintotavoitteinen oppisopimus. Käytännön yhteistyössä työnantajan kanssa on myös törmätty selkeään opinnollistetun työllistämisen kannustinloukkuun: osatutkintotavoitteisen oppisopimuksen koulutuskorvaus olisi esimerkkitapauksessa ollut 50 / kk, palkkatuki 702 / kk ja työnantajan olisi tullut sitoutua palkkaamaan 5 kk ajalle, jotta osatutkinto olisi ollut mahdollista suorittaa. Sen sijaan työnantaja valitsi toisen vaihtoehdon: ei koulutuskorvausta, palkkatuki 1052 / kk ja työllistäminen 4 kk:n määräaikaiseen työsuhteeseen ilman opinnollistamista. Ainakin tässä tapauksessa oppisopimuskoulutus oli kilpailukyvytön tuote työllistämisessä ja palkkatukityö oli kannattavampi. YRI-paja oli vuoden 2013 kokeilu, joka ei saa jatkoa. Työnhakuopasta kehitetään edelleen. Ensimmäinen versio on jo valmis, mutta sitä kehitetään edelleen. Nuorten lohko haluaa kehittää työnhakuoppaan, jolla erotutaan selkeästi muista vastaavista dokumenteista. Vuoden 2014 aikana Mikko Koivumäki on ollut mukana kehittämässä yksilövalmennuksen palvelukarttaa, josta työhönvalmentajien kanssa kehitetään asiakaskäyttöön soveltuva esite. Nuorten lohko haluaisi yhdistää työnhakuoppaan ja palvelukartan siten, että Töihin!-palvelun palvelukartta voisi toimia perustasollaan esitteenä ja syvennettynä työnhakuoppaana. Nuorten lohko on mukana Töihin!-palvelun kehittämistyössä aktiivisesti ja luovasti. Kokeilemme uusia asioita, kuten kehittämishankkeen luonteeseen kuuluu. Vuodelle 2014 on koko tiimille laadittu kehittämisen painopistealueet, joista erityisesti kolmeen pyritään nuorten lohkossa tarttumaan: 1. Asiakasohjautuvuuden kehittäminen otetaan vahvasti työn alle uuden asiakkuusmallin puitteissa. 2. Yritysyhteistyötä pyritään laajentamaan ja monipuolistamaan markkinoimalla yhä enemmän vaihtoehtoisia työllistymisen väyliä, kuten oppisopimusta ja monialakoulutusta. 3. Työssäoppimisen vaihtoehtojen kehittäminen uutena palvelumuotona erityisesti kouluttamattomille nuorille. Näillä kehittämistavoitteilla pyritään tehostamaan perustyötä eli työhönvalmennusta. Toivomme, että saamme käyttöömme uusia työkaluja, joilla nuorten työnhakijoiden urapolkua voidaan viedä eteenpäin. Tavoite on, että kaikille asiakkaille voidaan tarjota jotakin tarkoituksenmukaista palvelua laajenevasta palvelusapluunastamme. Alle 30-vuotiaiden toimintalohko kehittää alkuvuodesta työnhakuoppaan, joka tulee toimimaan lisätyökaluna valmennuksen ohjaus- ja aktivointivaiheessa. Töihin!-palvelun työnhakuopas jaetaan pääsääntöisesti kaikille asiakkaille. Se on ilmainen pdf-dokumentti, joka lähetetään asiakkaille sähköpostitse. Työnhakuopas käsittelee keskeisimpiä työn hakemiseen liittyviä 17

18 aiheita, kuten työhaastattelua, työnhakuasiakirjoja, työnhaun kanavia jne. Nuorten toimintalohko toteuttaa ensimmäisen version työnhakuoppaasta, mutta kehittämistyötä voidaan jatkaa koko tiimin voimin. Tämä opas tulee olemaan ilmainen ja se voisi olla ladattavissa Töihin!-palvelun nettisivuilta. Sitä voidaan jakaa myös niille henkilöille, jotka ottavat yhteyttä Töihin!-palveluun vinkkejä kysyäkseen, mutta joita ei voida ottaa asiakkaiksi. Asiakasryhmä ja asiakkaiden ohjaus Asiakasohjautuvuus lohkoon on ollut tasaista ja asiakkaita on riittänyt molemmille työhönvalmentajille hyvin ja myös lohkon ulkopuolelle. Yksilövalmennusasiakkaita on ollut eniten, kuten toimintasuunnitelmassa kirjattiin. Ryhmävalmennusasiakkuus ei ole toteutunut suunnitellusti. Ryhmävalmennuksia ei ole Työnhakumestariksi-koulutusta lukuun ottamatta järjestetty. Kevyemmässä valmennuksessa olevia ns. reserviasiakkaita on ollut ja nämä luetaan tässä raportissa kohtaan ryhmävalmennusasiakkaat. Konsultointi- ja työnvälitysasiakkaita ei ole tänä vuonna tullut toisin kuin ennakoitiin. Palveluohjaus kuntakokeiluun on ollut täsmällisempää kuin viime vuonna ja siksi alle 12 kk työttömänä olleita suoraan työmarkkinoille suuntaavia ei ole juuri tullut. Alkuvuonna 2014 ei myöskään ole ollut kuntakokeilun ostamia YRI-paja-tyyppisiä palveluita, joista asiakkaita tähän ryhmään olisi ohjautunut. Alkuvuodesta sovittiin tiimissä, että yrityskoordinaattorit hoitavat konsultointiasiakasryhmän yhdessä työnantajien kanssa, joten emme odota näitä asiakkaita ohjautuvan työhönvalmentajille loppuvuonnakaan. Töihin!-palvelu on edelläkävijä kunnan työllisyyspalveluiden suunnittelussa. Vuonna 2016 kuntien vastuu pitkään työttömänä olleiden työllisyyspalveluiden järjestämisestä lisääntyy. Kunnilla tulee olla valmius palvella entistä suurempia asiakasmääriä. Vuonna 2014 Töihin!- palvelun nuorten toimintalohko lähtee kokeilemaan uusia asiakastyön malleja, jotka mahdollistavat erilaisten palvelukokonaisuuksien räätälöimistä asiakkaan palvelutarpeen mukaan. Tavoitteena on tutkia, miten asiakasmäärät voidaan pitää verrattain korkeana yhtä työhönvalmentajaa kohti ja samalla tarjota kullekin asiakkaalle tarkoituksenmukaista ja laadukasta palvelua. Asiakkaan palvelutarve määritellään yhteistyössä asiakkaan kanssa. Palvelutarve ei ole vain työhönvalmentajan arvio, vaan asiakkaan oma arvio tilanteestaan. Töihin!-palvelu on edelleen vapaaehtoisuuteen perustuva palvelukokonaisuus. Palvelutarve voi muuttua ajan myötä, mutta alussa asiakas sijoittuu johonkin kolmesta päälinjasta: yksilövalmennusasiakkaat, etä- ja ryhmävalmennusasiakkaat ja konsultointi- ja työnvälitysasiakkaat. Asiakkuuskriteerit Nuorten toimintalohko on saanut hyvin kuntakokeilun asiakkuuskriteerit täyttäviä asiakkaita, mikä kertoo siitä, että toimintaamme tunnetaan paremmin TE-toimistossa ja muissa palveluohjausta tekevissä tahoissa. Etsivien kanssa tehtävä yhteistyö on vähentynyt oikeastaan samasta syystä. Heillä olisi asiakkaita, jotka kaipaisivat työelämään, mutta jotka eivät täytä kriteerejämme. Siksi asiakasohjauksia etsiviltä meille on tullut vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Töihin!-palvelu ei enää profiloidu matalan kynnyksen palveluna juurikin asiakkuuskriteereistä johtuen. Mainittakoon, että ns. reserviin olemme pystyneet ottamaan muutamia alle 12 kk työttömänä olleita, mutta palveluohjausta tekeville tahoille emme ole tätä 18

19 mahdollisuutta tietenkään markkinoineet. Reserviasiakkuus ei muutenkaan ole erityisen houkutteleva vaihtoehto tälle ryhmälle kun asiakkaalle on tehty selväksi, että hänelle avointa paikkaa tarjotaan vasta, jos pitkäaikaistyöttömistä asiakkaistamme ei sopivaa ehdokasta ole löytynyt. Ohjattujen asiakkaiden työkyvyssä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta viime vuoteen nähden. Jos työkyvyssä on havaittu haasteita, joihin Töihin!-palvelu ei pysty vaikuttamaan, olemme tehneet ohjauksia kuntakokeilun Ohjaus- ja kuntoutuspalvelutiimiin. Huomionarvoista on sekin, että suoria TYP-ohjauksia olemme tehneet enemmän kuin aiemmin. Osalla asiakkaista on havaittu moniammatillisen tuen tarve, jolloin TYP on ollut oikeampi osoite kuin OK-tiimi. Alle 30-vuotiaiden lohko palvelee kaikkia vuotiaita, mutta erityisesti nuorimpia, vuotiaita. Varsinkin ruuhkahuippuina pyrimme keskittymään nuorimpiin nuoriin ja yli 30- vuotiaiden toimintalohkon kanssa on sovittu, että omien jonotusaikojemme venyessä voidaan erityisesti vuotiaita uusia asiakkaita ohjata heille. Nuorten toimintalohko palvelee vain asiakkaita, jotka ovat jyväskyläläisiä työttömiä työnhakijoita Keski-Suomen TE-toimistossa ja vuotiaita. Pääpaino vuonna 2014 tulee olemaan vuotiaissa asiakkaissa. Tämä tarkoittaa sitä, että päätoimiset opiskelijat, työelämässä olevat, eläkeläiset tai yrittäjät eivät kuulu palveluidemme piiriin. Kaikki, joille palveluja tarjotaan, kirjataan Töihin!-palvelun omaan rekisteriin ja TYPPI-tietojärjestelmään. Pääsääntönä voidaan sanoa, että Töihin!-palvelun asiakkaan on oltava niin työkykyinen, että hänen kanssaan voidaan realistisesti suunnitella työllistymistä elinkeinoelämän palvelukseen. Jos realistisempi tavoite on kuntoutus ja kuntouttava työtoiminta, ei asiakkuus ole Töihin!- palvelun resurssien ja erityisosaamisen kannalta tarkoituksenmukaista ja silloin oikeampi palveluntuottaja on kuntakokeilun Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut. Palveluohjaus tehdään tarvittaessa. Kuntakokeilun asiakkuuskriteerinä on yhtäjaksoinen tai rinnasteinen 12 kk:n työttömyys. Kaikki tämän kriteerin täyttävät asiakkaat ilmoitetaan myös TE-toimistolle, ja näille asiakkaille tarjotaan pääsääntöisesti yksilöllistä työhönvalmennusta. Töihin!-palvelun yritysyhteistyöstä voivat hyötyä myös alle 12 kk työttömänä olleet, ja nämä asiakkaat ovat pääsääntöisesti etävalmennusasiakkaita, joille ei tarjota tiivistä yksilövalmennusta, mutta jotka voivat olla ehdolla yrityspaikkoihin. On siis erotettava, onko asiakas kuntakokeilun ja Töihin!-palvelun asiakas vai ainoastaan Töihin!-palvelun asiakas. Kun ehdokasmäärät yrityksissä oleviin paikkoihin pidetään tarpeeksi runsaina, se edesauttaa yritysasiakkaitten palvelemista ja kehittää siten yritysyhteistyötä. Henkilöresurssi ja sen käyttö Henkilöstöresurssit ovat riittäneet ja asiakasohjautuvuus on onnistunut suunnitellusti. Jonotusaikamme on pysynyt 1 3 viikon rajoissa. Asiakasjakauma on suhteellisen tasainen. Kaksi työhönvalmentajaa: Mikko Koivumäki ja Anne Aittola. Molemmilla on omat asiakkaat, mutta tuurauksista sovitaan tarvittaessa. Asiakasohjautuvuutta ja jakautumista Mikon ja Nannen kesken kehitetään niin, että asiakasjakauma olisi mahdollisimman tasainen ja nuorten lohko pystyisi palvelemaan kaikkia vuotiaita Töihin!-palveluun ohjautuneita asiakkaita sekä suurta osaa vuotiaista. 19

20 Kehitämme ajanvarauskäytäntöä niin, että jonotusaika palveluumme säilyisi pääsääntöisesti 1 3 viikossa. Tämä toteutuisi esimerkiksi niin, että viikosta varataan yksi päivä pelkästään uusien asiakkaiden tapaamiselle. Osa vuotiaista asiakkaista ohjautuu vastedeskin niille Töihin!-palvelun työhönvalmentajille, joiden pääasiallinen asiakaskunta koostuu yli 30- vuotiaista. Toiminnan vaikuttavuus ja tulokset Asiakasmäärät ja tilastot 06/2014: Asiakkaita on ollut ohjauksessa yksilövalmennuksessa 108. Asiakkaita on ollut ohjauksessa etä- ja ryhmävalmennuksessa 7. Työkokeiluja 41 Työsopimuksia (ml. opsot) 29 Opiskelun aloituksia 8 Voidaan todeta, että asiakasmäärissä tullaan saavuttamaan ja ylittämään vuodelle asetetut tavoitteet. Työkokeilujen määrissä ollaan oikeassa tahdissa ja tavoite täyttynee. Työsopimuksissa ollaan hieman alle tavoitetahdin ja voi olla, ettei tavoitetta tulla saavuttamaan. Opiskelun aloittavia asiakkaita tulee todennäköisesti olemaan tavoiteltu määrä. Ryhmämuotoisen valmennuksen kehittämisessä ollaan odottavalla kannalla. Ryhmävalmennuksista vastaavan työryhmän tavoitteet loppuvuodelle määräävät, miten nuorten lohko tulee käyttämään ryhmävalmennuksia palvelutarjonnassaan. Määrälliset tavoitteet vuodelle 2014: Asiakkaita ohjauksessa yksilövalmennuksessa: 120 Asiakkaita ohjauksessa etä- ja ryhmävalmennuksessa: 30 Asiakkaita työkokeilussa: 60 Työsopimuksia: 60 Opiskelun aloituksia: 10 Pyrimme työnvälityksen lisäksi edistämään ryhmämuotoisen valmennuksen vaikuttavuutta. Ainakin Työnhakuklubi, Työnhakumestariksi-koulutus ja YRI-paja ovat palvelutarjonnassamme. Tiedotus ja viestintä NYTKE-seminaari toteutettiin Jyväskylän Ortodoksisen kirkon juhlasalissa. Osallistujina olivat keskeiset nuorten työllisyyttä tukevat palveluntuottajatahot. Seminaari oli menestys ja keräsi hyvää palautetta. Töihin!-palvelu sai näkyvyyttä verkostossa. Media oli paikalla ja seminaarista tehtiin juttu Keski-Suomen paikallisuutisiin. Medianäkyvyyttä tullaan tapauskohtaisesti hyödyntämään vastedeskin. Verkostoitumista ja viestintää tehdään aktiivisesti koko vuoden ajan. Tärkeä verkostoitumistapahtuma tulee olemaan NYTKE-seminaari, joka järjestetään yhteistyössä Töihin!-palvelun, Nuorten Keski-Suomi ry:n, Nuorten taidetyöpajan ja 4H:n kanssa. Tapahtuma kokoaa yhteen nuorten yrittäjyyden, työllisyyden ja kuntoutuksen parissa toimivia tahoja ja pyrkii tekemään palveluverkostoa toimivammaksi, tunnetummaksi ja visuaalisemmaksi. Medianäkyvyyttä harkitaan tapauskohtaisesti, valmiudet ovat olemassa. 20

21 Toiminnan seuranta ja arviointi Alle 30-vuotiaiden toimintalohko on suoriutunut alkuvuodesta hyvin sekä laadullisesti että tuloksellisesti. Emme lähde kehittämään uutta vaan kokeilemme, miten asetetut tavoitteet toteutuvat. Pyrimme viemään aloitetut projektit loppuun ja keskittymään perustyöhön. Hiomme ja täsmennämme olemassa olevaa. Toimintalohkomme on siitä erityinen, että asiakasmäärämme ovat suhteellisesti suurempia kuin muilla toimintalohkoilla. Tämä on tehty tarkoituksella, sillä yksi vuoden 2014 keskeisimmistä tavoitteista on kokeilla, miten yksilövalmennusta, ryhmävalmennusta ja työnvälitystyötä voidaan tehdä tehokkaasti suurilla asiakasmäärillä. Seurantaa tehdään jatkuvasti ja tulokset arvioidaan vuoden lopussa. Alle 30-vuotiaiden toimintalohko seuraa toimintasuunnitelman toteutumista säännöllisesti. Lohkon puolivuosipalaveri pidetään kesällä ja silloin katsotaan, miten tavoitteet ovat edenneet. Jos tarvetta muutoksille on, laaditaan uusi suunnitelma loppuvuodelle. Havainnot, ajatukset ja uudet ideat raportoidaan ja niistä keskustellaan palvelupäällikön kanssa. Pidämme myös tasaisin väliajoin pienimuotoisia kehittämispalavereja suunnan tarkistamiseksi. Omavalvonnan ja itsearvioinnin merkitys on suuri, sillä alle 30-vuotiaiden lohko on asiantuntijatiimi ja sen on oltava merkittävissä määrin itseohjautuva. Kehittämistavoitteiden ja tulostavoitteiden saavuttamiseksi tehdään paljon työtä ja seuraavan kerran puolivuosipalaverissa arvioidaan, miten lukumääräiset ja laadulliset tavoitteet ovat toteutuneet. Yhteistyökumppanit ja verkostotyö Verkostoyhteistyö on täsmentynyt. Toimintasuunnitelman tavoitteita korjataan hieman loppuvuodelle. Tavoitteena oli, että Nuorten Taidetyöpajasta muodostuisi tärkein palveluohjaustaho, josta asiakkaat lohkoomme tulevat. Tämä ei ole toteutunut suunnitellusti. TE-toimisto on edelleen tärkein palveluohjausta tekevä taho. Eri yksiköiden välinen yhteistyö kaupunkiorganisaatiossa kaipaa tiivistämistä ja mahdollisesti myös yksiköiden johdon sopimaa yhteistyömallia. Nuorten lohkossa on asiakkaita, jotka ovat samanaikaisesti Taidetyöpajalla ja Töihin!- palvelussa asiakkaina. Näiden asiakkaiden kanssa on koettu järkeväksi toimia niin, että Töihin!-palvelussa odotetaan kunnes pajat ovat päättyneet ja arvioidaan sitten palvelutarve uudelleen. Osa nuorista käy useamman pajan peräjälkeen ja hakee sen jälkeen vielä Taitotiimiin. Taidetyöpajan tekemä kuntoutustyö on havaittu tehokkaaksi ja tarpeelliseksi näiden nuorten kohdalla. He ovat selvästi vahvistuneet pajojen aikana. Jos voimaantuminen on sitä luokkaa, että motivaatio työelämää kohtaan on herännyt, mietitään Töihin!-palvelussa jatkoa joko elinkeinoelämän tai järjestötoimijoiden suuntaan. Toimintasuunnitelmassamme kirjasimme, että alle 12 kk työttömänä olleet asiakkaamme ohjataan muihin työllisyyspalveluihin ja heille tarjoamme vain työnvälityspalvelua. Tämä tavoite pidetään edelleen voimassa, joskin alle 12 kk työttömänä olleita on tullut vähemmän kuin ennakoimme. Yhteistyö eri työllisyyshankkeiden ja -palveluiden välillä kehittyy pikku hiljaa ja pyrimme kehittämään tätä vastedeskin, jotta asiakasohjautuvuus saadaan sujuvaksi. Joidenkin työllisyyspoliittisten hankkeiden kanssa ei ole edetty yhteistyössä, joidenkin kanssa taas yhteistyöstä ja asiakasohjautuvuudesta on jo sovittu. Esimerkiksi 4H:n Luotsaamohankkeen kanssa on tällä tavoin saatu yksi työllistyminenkin. TYPO-hankkeita tulee jatkuvasti, viimeisimpänä KYTin Nuovo-hanke, jonka kanssa on käyty alustavia 21

22 yhteistyöneuvotteluja. TYPO-hankkeet pidetään mielessä tapauskohtaisesti, sillä ne ovat määräaikaisia ja suunnattu johonkin tiettyyn akuuttiin työllisyydenhoidon ongelmaan eikä kaikkien kanssa liene tarkoituksenmukaista rakentaa pysyvämpää kumppanuutta. Pyrimme loppuvuodesta tarkentamaan, mikä on kunkin hankkeen ja toimijan perustehtävä ja onko heillä kuntakokeilun kriteerit täyttäviä asiakkaita, joille voimme esimerkiksi tarjota paikkoja, joihin emme Töihin!-palvelun asiakkaista löydä sopivaa. Oppilaitosyhteistyön kehittäminen ei tällä hetkellä etene. Sen jälkeen kun työssäoppimisen kehittämisvastuuhenkilö siirtyi toisiin tehtäviin, on ollut epäselvää, kuka koordinoi oppilaitosyhteistyötä ja työssäoppimisen palvelua. Todennäköisesti emme lähde luomaan omia yhteistyöverkostojamme oppilaitoksiin, joskin nuorten lohkosta on osallistuttu oppilaitosten järjestämiin tiedotustilaisuuksiin ja tullaan edelleen osallistumaan. Oppisopimuskeskuksen kanssa sen sijaan tehdään yhteistyötä edelleen. Muutkin yhteistyöverkostot ovat tarkentuneet siten, että varsinaisesta yhteistyöstä tullaan puhumaan erillään nuorten verkostoista. Yhteistyötä teemme nuorten työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistävien tahojen kanssa. Nuorten kuntoutumista ja sosiaalipalveluja tekevissä verkostoissa pyrimme vaikuttamaan, mutta yhteistyö jäänee palveluohjaukseksi niissä tapauksissa, joissa Töihin!-palvelu ei vastaa asiakkaan palvelutarpeeseen, vaan tarve edellyttää kuntoutumista ja sosiaalipalveluja. Yhteistyö näyttää todennäköisemmältä selkeästi työllisyydenhoidon kentällä toimivien palveluntuottajien kanssa. Sovatek ja muut työpajatyyppiset toimijat ovat erittäin tärkeitä yhteistyötahoja. Verkostoyhteistyö on hyvin keskeinen osa-alue Töihin!-palvelun alle 30-vuotiaiden lohkon toiminnassa. Tärkein palveluohjaustaho tulee vuonna 2014 olemaan Nuorten taidetyöpaja. Säännöllisin esiintymiskäynnein pyritään siihen, että suurin osa Nuorten lohkoon ohjautuneista asiakkaista tulisi taidetyöpajan kautta. Nuorten toimintalohko vastaa Töihin!-palvelun nuorisoverkostojen kehittämisestä. Koska kuntakokeilun asiakkuuskriteerit ovat varsin tiukat, osalle asiakkaista täytyy etsiä vaihtoehtoisia palveluja. On mahdollista, että ketään alle 12 kuukautta työttömänä ollutta ei oteta tiiviiseen työhönvalmennukseen, vaan he ovat joko ryhmävalmennusasiakkaita tai konsultointi- ja työnvälitysasiakkaita. Näin ollen työhönvalmennusta ja tiiviimpää yksilövalmennusta halutessaan nämä asiakkaat palveluohjataan muihin työllisyyspalveluihin. Työnvälitystyössä apuna ovat TE-toimisto ja henkilöstöpalveluyritykset. TE-toimiston yhteistyötä pyritään kehittämään tiedottamisen ja asiakasyhteistyön kautta. Henkilöstöpalveluyritysten yhteistyön kehittämisen päävastuu on yrityskoordinaattoreilla, mutta nuorten lohko on valmis kokeilemaan asiakasyhteistyötä tapauskohtaisesti. Oppilaitosyhteistyötä pyritään kehittämään ja hyödyntämään vuoden 2014 aikana enemmän kuin aikaisemmin. Tärkeä yhteistyökumppani on oppisopimuskeskus. Työssäoppimisesta pyritään kehittämään toimiva palvelumuoto, jolloin yhteydet oppilaitoksiin tulee olla hyvät. Työssäoppimisen kehittämistä koordinoi Töihin!-palvelussa Hanna Lähteelä. Nuorten lohkon verkostoyhteistyö laajenee ja sitä pyritään strategisesti hallinnoimaan. Muita yhteistyökumppaneita voivat tarpeen mukaan olla esim. PopUp Company, Nuorille Töitäprojekti, Siltana huomiseen -hanke, Jyvälän setlementin Oiva ja Ilona ja Sovatek. 22

23 MUURAME Tilannekatsaus Toiminnasta yleisesti Uusi työhönvalmentaja Mika Partanen aloitti kuntakokeilussa Kevään kuluessa tapahtui henkilöstömuutoksia ja kuntakokeilun johto ja Muuramen kunta päättivät, että Mika Partanen hoitaa kevään ja kesän ajan sekä työhönvalmentajan että yrityskoordinaattorin tehtävät. Muutosten jälkeen Muuramen Töihin!-palvelu on osallistunut aiempaa aktiivisemmin Jyväskylän Töihin!-palvelun tiimi- ja paikkapalavereihin sekä työhönvalmennuksen että yritysyhteistyön kehittämiseen Töihin!-palvelun konseptin osalta. Työhönvalmennus Muuramessa Kevään ja kesän 2014 kuluessa Töihin!-palveluun on tullut 25 uutta työnhakija-asiakasta. Heidän kanssaan on tehty aktiivisesti töitä työpaikkojen löytämiseksi Muuramen ja lähiseutujen alueelta. Jyväskylän Töihin!-palvelun kanssa on sovittu, että Jyväskylän Töihin!-palvelun yhteistyöyritysten avoimet työkokeilu- ja työpaikat ovat auki myös muuramelaisille, jos Jyväskylän Töihin!-palvelun työnhakija-asiakkaista ei sopivia löydy. Tätä samaa periaatetta on sovellettu vastavuoroisesti Muuramessa avoimiin oleviin paikkoihin, jos sopivia muuramelaisia työhakijoita ei löydy. Muuramen Töihin!-palvelussa on yhteensä 62 aktiivista työnhakija-asiakasta. Näistä tällä hetkellä aktivoituneita (työkokeilussa, työllistynyt, koulutuksessa) on 27 henkilöä eli 43,5 %. Kaikkiaan on saatu aikaan Työkokeiluja 12 kpl Työllistymisiä 17 kpl Kuntouttavaa työtoimintaa 1 kpl Työvoimapoliittisia tai muita pidempiä koulutuksia 9 kpl Korttikoulutuksia 11 kpl Sidosryhmäyhteistyö Muuramessa Yrityskoordinaattori-työhönvalmentaja on osallistunut säännöllisesti kerran kuukaudessa kokoontuvaan Muuramen työllisyystiimin palavereihin, joissa päivitetään Muuramen työttömyyden ja sen kustannusten tilanne, suunnitellaan ja sovitaan yhteisistä toimenpiteistä työllisyyden kehittämiseksi sekä tarkastellaan myös yksittäisten työnhakijoiden tilanteita ja toimenpiteitä heidän osaltaan. Lisäksi kevään kuluessa on kokoontunut Muuramen Töihin!- palvelun yhteistyökumppaneiden ryhmä, jossa on suunniteltu ja kehitetty yhteistä toimintaa ja tilaisuuksia mm. Innolan kanssa. Töihin!-palvelun edustaja on osallistunut myös Muuramen kunnan työllisyysstrategian suunnitteluun sekä ollut kutsuttuna Muuramen kunnan maine- ja elinkeinostrategia työryhmässä. Työllisyysstrategiatyöryhmässä keskeiseksi yrittäjiä palvelevaksi kehittämiskohteeksi nousi julkisten palveluntuottajien (Muuramen kunta, JYKES, TE-toimisto, ELY-keskus, Töihin!-palvelu) tiiviimpi yhteistyö yrittäjiin päin. Tarkoitus on vähentää monen eri toimijan erillistä asiointia yrittäjien luona ja lisätä julkisten palveluntuottajien yhteistä kasvokkain tapahtuvaa kehittämistä yrittäjien kanssa. Tätä yhteistyötä testattiin jo 26.6., jolloin 23

24 TE-toimiston yritypalveluiden asiantuntija ja Töihin!-palvelun yrityskoordinaattori kiersivät muuramelaisia yrityksiä. Yrittäjä- ja yritysyhteistyö Alkuvuodesta yrittäjä- ja yritysyhteistyötä pyrittiin lisäämään lähettämällä Muuramen ja Korpilahden yrittäjien jäsenille infokirje Töihin!-palvelun toiminnasta ja palveluista. Infokirje ei juuri tuonut uusia yritysyhteistyökumppanuuksia. Kevään ja kesän kuluessa on jalkauduttu enemmän yrittäjien pariin suoraan yrityksiin ja yrittäjien tilaisuuksiin. Töihin!-palvelu osallistui mm. Muuramen kunnan yrittäjäiltaan, jossa Muuramen kunnan hallintojohtaja esitteli omassa puheessaan yrittäjille Töihin!-palvelun ja sen tarjoamat palvelut. Myös Töihin!-palvelun Mika Partanen piti lyhyen puheenvuoron palvelusta. Yhteistyö pidemmällä aikajänteellä tiivistyy Muuramen yrittäjäyhdistyksen kanssa. Muuramen Yrittäjät pitivät hallituksen kokouksensa Töihin!-palvelun ja Innolan tiloissa Siellä sovittiin mm. että yrittäjät kokoontuvat syksystä alkaen säännöllisesti samoissa tiloissa ja tapaamisiin osallistuvat myös Töihin!-palvelun ja Innolan edustajat. Yritys- ja työnantajayhteistyökumppaneita Töihin!-palvelulla on Muuramessa yhteensä 47 kpl. 24

25 3. SEKTORI Tilannekatsaus Toimintasuunnitelmaan 2014 tehdyt katsauksen merkinnät tummennettuina Perustehtävä 3. sektorin toimintalohkon perustehtävä on tehostaa yhdistyksiin työllistettyjen henkilöiden ohjausta niin, että heidän mahdollisuutensa työllistyä avoimille työmarkkinoille paranevat. Heille haetaan työpaikkoja yrityksistä, heidän omatoimista työnhakuaan yrityksistä tuetaan ja heitä ohjataan ja kannustetaan koulutuksiin, jotka edesauttavat heidän jatkotyöllistymistään. Lisäksi henkilöasiakkaille ja yhdistyksille tarjotaan tukea projektisuunnitteluun. Asiakkaat ovat pääasiassa Jyväskylän Katulähetys ry:lle, SPR:lle, Jyvälään, Jyvässeudun Työttömät ry:lle ja Sovatekille työllistettyjä. Lisäksi lohkossa on jonkin verran sellaisia TEtoimistosta ohjattuja asiakkaita, jotka eivät ole olleet viime vuosina työllistettyinä em. yhdistyksiin. Sisältö ja kehittämistyö Tavoitteena on asiakkaiden työllistyminen yrityksiin. Tätä tavoitetta tukee se, jos työpaikkoja yrityksistä voidaan hakea asiakkaille ennen kuin he ovat käyttäneet palkkatukioikeutensa yhdistyksissä. Pyrimme katkaisemaan kierrettä, jossa yhdistyksiin työllistetyt ovat palkkatukijakson jälkeen työttömänä niin kauan, että korkeammat palkkatukioikeudet täyttyvät uudelleen, ja työllistyvät sen jälkeen uudelleen yhdistyksiin. Haemme aktiivisesti asiakkaiksi henkilöitä, jotka ovat olleet aiemmin työllistettyinä yhdistyksiin. Asiakkaiden omaehtoisen työnhaun tukeminen on keskeistä sen lisäksi, että työpaikkoja haetaan heille Töihin!-palvelun yritysyhteistyön kautta. 3. sektorin toimintalohko käyttää samoja työhallinnon tukitoimia kuin muutkin toimintalohkot ts. työkokeilua ja palkkatukea ja lisäksi edelleensijoitusta (vuodesta 2013 nimitys Tuella palkatun siirtäminen muun työnjärjestäjän tehtäviin ). Yhdistyksiin työllistettyjä ohjataan 3. sektorin toimintalohkoon eri vaiheissa 1) työkokeilujakson aikana 2) palkkatukijakson aikana, jolloin voidaan käyttää edelleensijoitusta, jos se on yhdistyksellä käytössä 3) palkkatukijakson loppuessa 4) kun yhdistyksen palkkatukijakson jälkeen on kertynyt uudelleen työttömyyttä vähintään 12 kk:tta. Lisäksi asiakkaiksi ohjataan yhdistyksistä niitä, jotka eivät ole olleet työllistettyinä yhdistyksiin, vaan hakevat työtä niistä, mutta eivät saa paikkaa esim. siitä syystä, että työttömyysetuutta ei ole maksettu 500 päivää (kuitenkin kuntakokeilun kriteerin 12 kk:n työttömyyden täyttyessä). Asiakasryhmä ja asiakkaiden ohjaus Asiakkaita ohjataan 3. sektorin toimintalohkoon em. Jyvässeudun suurtyöllistäjäyhdistyksistä. TE-toimistosta 3. sektorin toimintalohkoon ohjataan pääasiassa sellaisia asiakkaita, joiden viimeisin pitkäaikaisempi työsuhde on ollut palkkatukityö yhdistyksessä ja jotka ovat sen jälkeen olleet työttömänä 12 kk:tta tai heille on maksettu 500 päivää työttömyysetuutta. Yhdistyksiin ollaan aktiivisesti yhteydessä, jotta asiakkaiden ohjaus sieltä säilyisi mahdollisimman tehokkaana. 25

26 Vuonna 2014 Katulähetystä lukuun ottamatta asiakkaita on yhdistyksistä tullut vain vähän. Sovatekin kanssa järjestettiin huhtikuussa yhteistyöpalaveri, jossa sovittiin asiakasohjauksen periaatteet. Sen jälkeen Sovatekin kautta on tullut 3 henkilöä. Vuonna 2014 Jyvälästä on tullut kaksi henkilöä ja SPR:ltä yksi henkilö. Yhdistykset ilmoittavat omista työkokeilu- ja palkkatukipaikoistaan 3. sektorin työhönvalmentaja Sari Peitsenheimo-Viitaselle, joka välittää tiedon muille Töihin!-palvelun työntekijöille. Töihin!-palvelusta yhdistyksiin päin ohjataan sellaisia henkilöitä, jotka eivät näytä yrityksiin työllistyvän. Pääosin yhdistykset ovat ilmoittaneet palkkatukipaikat yrityskoordinaattori Heikki Laasaselle Katulähetystä lukuun ottamatta. Toiminnan vaikuttavuus ja tulokselliset tavoitteet Vuonna 2014 asiakkaita on ohjauksessa 60 (± 10 henkilöä) / työhönvalmentaja. Sari Peitsenheimo-Viitasella asiakkaita ollut 64 henkilöä kesäkuun loppuun mennessä. Marju Helenius-Kalavaisella on ollut työhönvalmennuksessa 14 henkilöä kesäkuun loppuun mennessä. Projektista työmuotona Helenius-Kalavainen on keskustellut henkilökohtaisesti yhteensä viiden henkilön kanssa. Kahdella henkilöllä projektitoiminta on jo käynnistynyt tai käynnistymässä kesälomien jälkeen. Valmennuksessa (työkokeilussa tai edelleensijoitettuina) on 25 asiakasta/ työhönvalmentaja. Peitsenheimo-Viitasella työkokeilussa ollut 8 henkilöä ja Helenius-Kalavaisella ei yhtään. 25 asiakasta / työhönvalmentaja solmii työsopimuksen. Peitsenheimo-Viitasen asiakkaista 21 on solminut työsopimuksen ja 1 aloittanut oppisopimuskoulutuksen. Helenius-Kalavaisen asiakkaista työsopimuksen on solminut yksi henkilö. 10 asiakasta/ työhönvalmentaja aloittaa päätoimiset opinnot. Peitsenheimo-Viitasen asiakkaista päätoimiset opinnot on aloittanut 2 henkilöä. Asiakkaita osallistuu ryhmäkontaktipäiviin. Yhdistykset järjestävät työllistetyilleen erilaisia lupakorttikoulutuksia sekä jonkin verran ATK-koulutuksia ja muita lyhytkoulutuksia. 3. sektorin toimintalohko hankkii asiakkailleen lupakorttikoulutuksia tai muita tukipalveluja silloin, kun he tarvitsevat niitä työllistyäkseen tiettyyn työpaikkaan, ja kun tukipalvelua ei järjestetä yhdistyksen toimesta. Peitsenheimo-Viitasen asiakkaista 2 on osallistunut Työnhakumestariksi-koulutukseen ja 9 henkilölle on hankittu lyhytkoulutusta kuntakokeilun kustantamana. Helenius- Kalavaisen asiakkaista yksi on osallistunut Työnhakumestariksi-koulutukseen. Yhdistyksissä järjestettävistä tukipalveluista informoidaan koko Töihin!-palvelua, jotta kaikki työhönvalmentajat voivat käyttää niitä omien asiakkaidensa kohdalla. 26

27 Koko Töihin!-palvelua, myös Muuramen työhönvalmentajaa ja yrityskoordinaattoria, on informoitu yhdistysten järjestämistä tukipalveluista. Niihin on osallistunut useiden työhönvalmentajien asiakkaita, myös Muuramen. 3. sektorin toimintalohko vaikuttaa osaltaan siihen, että yhdistykset panostavat enemmän työllistettyjen jatkopolkujen ja -työllistymisen rakentamiseen. Tiedotus ja viestintä 3. sektorin toimintalohkoa markkinoidaan em. yhteistyöyhdistyksiin säännöllisellä yhteydenpidolla. Tarpeen mukaan toimintaamme markkinoidaan myös muihin yhdistyksiin. Yrityksiin markkinoinnissa tuodaan esille sitä, että yhdistyksiin työllistetyissä on potentiaalista työvoimaa, joka on kehittänyt omaa osaamistaan yhdistyksen työllistämisjakson aikana. KYT:lle ja Nuorten Keski-Suomi ry:lle on tarjottu mahdollisuutta lähettää asiakkaita 3. sektorin toimintalohkoon. Kontaktit henkilökohtaisesti tapaamalla, puhelimitse ja sähköpostilla ovat keskeisiä. Töihin!- palvelun esite toimitetaan yhteistyökumppaneille (yhdistyksille ja yrityksille). Toimintaa esitellään erilaisissa tilaisuuksissa mm. yhdistysten omissa tilaisuuksissa. Työttömien yhdistyksen työllistetyille ja henkilöstölle on esitelty projektityötä teemalla projekti työmuotona sen erityispiirteet ja mahdollisuudet. Toiminnan seuranta ja arviointi Asiakkaiden määrää ja heidän jatkosijoittumistaan seurataan jatkuvasti rahoittajien vaatimien seurantakriteerien mukaisesti. Seurantatiedot kirjataan TYPPI-järjestelmään ja asiakasseurantataulukkoon. Lisäksi neljännesvuosittain kootaan kokoava tilastoseuranta. Seuranta on hoidettu em. tavalla. Henkilöresurssi ja sen käyttö Vuonna 2014 Katulähetykseltä, Jyvässeudun Työttömiltä ja Sovatekilta tulevat asiakkaat ohjataan Sari Peitsenheimo-Viitaselle. SPR:ltä ja Jyvälästä tulevat asiakkaat ohjataan Marju Helenius-Kalavaiselle. Lisäksi Helenius-Kalavaiselle ohjataan kaikista yhdistyksistä sekä Töihin!-palvelun muilta työhönvalmentajilta sellaisia asiakkaita, joilla on potentiaalia ja kiinnostusta projektityöhön. Yhdistyksistä on ohjattu asiakkaita em. jaon mukaisesti työhönvalmentajille. Projektiohjaukseen ei ole tullut asiakkaita yhdistyksistä. Yhteistyökumppanit ja verkostotyö Yhteistyötä tehdään yhteistyöyhdistysten, KYT:n, KEVÄT-hankkeen, yritysten, TE-toimiston ja Työvoiman palvelukeskuksen, Kuntakokeilun Ohjaus- ja kuntoutuspalvelutiimin sekä Töihin!- palvelun muiden toimintalohkojen ja työntekijöiden kanssa (ml. Muuramen ja Jämsän työntekijät). 27

28 MAAHANMUUTTAJAT Tilannekatsaus Toimintasuunnitelmaan 2014 tehdyt katsauksen merkinnät tummennettuina Perustehtävä Toiminnan punainen lanka: Toimia asiantuntijana maahanmuuttajien työllistämisessä huomioiden kohderyhmän erityistarpeet ja madaltaen työnantajien kynnystä maahanmuuttajien kohtaamiseen ja työllistämiseen. Työ on parasta kotoutumista suomen kielen, ammattitaidon, työelämätaitojen ja sosiaalisten suhteiden vahvistuminen työympäristössä. Asiakkaan aktiivisen toimijuuden tukeminen puolesta tekemisen sijaan. Maahanmuuttajien osaamisen ja vahvan työmotivaation tuominen työnantajien käyttöön, tuki molemmin puolin tarvittaessa. Yhteistyöverkostoissa lohkon työtä ja asiantuntemusta arvostetaan. Työn kautta helpotetaan kotoutumista ja ympäröivään yhteiskuntaan integroitumista merkittävästi. Osa asiakkaista toivoo saavansa työhönvalmentajan suorittamaan puolestaan työnhakua ja sitoutuminen palveluun saattaa vähetä, kun omaa sitoutumista työnhaun eteen työskentelyyn vaaditaan. Edelleen joudumme miettimään jatkuvasti, kuinka maahanmuuttajan kotimaassaan hankkima ammattitaito saadaan Suomessa näkyväksi. Toiminnan sisältö ja kehittämistyö Mitä halutaan saada aikaan ensi vuoden aikana: Kuuntelevaa ja laadukasta asiakastyötä, suunnitelmallisuutta yhdessä asiakkaan kanssa. Vahvaa asiakkaan osaamisen ja kehityskohteiden tunnistamista, vaihtoehtojen laajentamista. Vahvistaa asiakkaan omaa työnhakua: taitoja ja motivaatiota. Mahdollistaa enemmän onnistuneita kohtaamisia yritysvierailujen kautta työnantajien ja asiakkaiden välille, joista syntyy työkokeilu- ja työpaikkoja. Asiakasohjauksen ja maahanmuuttajatyön verkostoyhteistyötä tarvelähtöisesti. Suunnitelmallisuuteen on pyritty panostamaan entistä enemmän ja tavoiteajattelua on pyritty siirtämään nyt välittömästi haussa olevasta työstä tai työkokeilusta pidemmälle tulevaisuuteen, jotta polku tulevaisuuden tavoitteeseen voitaisiin viitoittaa ja saada asiakas sitoutumaan siihen. Keskeiset kehittämiskohdat asiakastyössä Suunnitelman konkretisoiminen ja seuraaminen asiakkaan kanssa. Osaamisen ja kehityskohtien tunnistaminen ja kuvaaminen järjestelmällisesti. Selkokielistäminen. Omatoimisen työnhaun vahvistaminen yksilö- ja ryhmävalmennuksella. Suomen kielen tavoitteiden sopiminen työpaikalla ja kehittymisen näkyväksi tuominen. Selvitetään opinnäyte-/päättötyön mahdollisuutta. Yrittäjyysmahdollisuuksien herätteleminen jo yksilövalmennuksen alkuvaiheessa (yrittäjyysvalmennuksen työryhmä) ja tarvittaessa ohjaus TEMO-projektin tai Luotsin asiakkaaksi. 28

29 Yrityskontaktien hyödyntäminen nykyistä enemmän tutustumisiin. Kun katsotaan urapolkua pidemmällä tähtäimellä, työkokeilu voi olla välttämätön, jotta pääsee opiskelemaan (esim. lähihoitaja) tai pärjää työhaastattelussa Tukea riittävästi, muttei liikaa. Selkokielimateriaalia on otettu tehokkaammin käyttöön ja ammattikohtaisen sanaston opettelun merkitystä on korostettu asiakkaille. Yrittäjyys on otettu puheeksi asiakkaiden kanssa. Yritysyhteistyön kontaktien hyödyntämistä ei ole lisätty. Myös asiakkaiden pääsy yritysyhteistyön kautta eteenpäin on ollut kuluvana vuotena aikaisempaa vähäisempää. Kehittämiskohdat oppilaitosten ja oppisopimuskeskuksen yhteistyössä Jo asiakastyön alkuvaiheessa täydentävien opintomahdollisuuksien selvittäminen, jos asiakkaalla on tarvetta ja motivaatiota. Suunnittelu oppisopimuskeskuksen kanssa, miten asiakkaan mahdollisuuksia oppisopimuksen tekemiseen voisi pikku hiljaa vahvistaa. Oppisopimuksen nivelvaihe maahanmuuttajille, osatutkinnot. Miten opintojen kynnystä voitaisiin madaltaa? Tiedon siirtäminen meidän ja oppilaitoksen välillä, kun asiakas hakee opiskelupaikkaa. Asiakkaat ovat päässeet hyvin eteenpäin koulutuksiin, yleisin syy pääsemättömyyteen on yhä kielitaitovaatimus. Yhteistyötä oppisopimuskeskuksen kanssa on hyvä lisätä jatkossakin. Innovatiiviset kokeilut parin-kolmen asiakkaan kohdalla Työkaveri-mentor, joka tarvittaessa selventää tehtävien ohjeita ja tukee erityisesti suomen kielen oppimista sekä sosiaalista sopeutumista työyhteisöön. Yrityskontaktiemme hyödyntäminen tilanteessa, jossa esim. Palapelin kurssilla oleva opiskelija tarvitsee mahdollisuuden toiminnalliseen kielen oppimiseen. Kasvot työnhakuun, esim. videohakemuksen tekeminen avoimen työnhaun tueksi. Uusia kokeiluja ei ole vielä toteutettu, vaan ne on tarkoitus toteuttaa loppuvuoden aikana. Toiminnan keinot ja työkalut: yksilövalmennus; valmennus yrityksissä; tiivis yhteistyö yrityskoordinaattoreiden kanssa; kulttuurinen tulkkaus; ryhmävalmennus: esim. 6 x 3 tuntia aiheina esim. työnhaku, tietotekniset taidot, työelämän pelisäännöt, erilaiset opiskelupolut; suomen kielen oppiminen työpaikalla; kotitehtävät; vertaistuki: maahanmuuttajat ja suomalaiset samoihin ryhmiin; verkostoyhteistyö ja palveluohjaus tarvelähtöisesti oikeaaikaisuus ja räätälöidyt palvelut eri vaiheessa oleville asiakkaille. Töihin!-palvelun yhteisen ryhmävalmennuksen jäätyä vielä toteutumatta on mamulohkossa koetettu saada aikaiseksi omaa ryhmää testaukseen. Ryhmä pyritään toteuttamaan syksyn aikana. Asiakasryhmä ja asiakkaiden ohjaus Toiminnan asiakkaat: kuntakokeilun asiakkaat, jotka ovat valmiita ottamaan vastuuta omasta työllistymisestään. 29

30 Asiakkaiden ohjautuminen TE-toimisto: tällä hetkellä alle puolet ohjautuu TE-toimiston kautta, maahanmuuttajalohkon tunnettuutta erityisesti 1. ja 2.-linjoilla täytyy vahvistaa. Itsenäisesti maahanmuuttajien kohdalla omaehtoinen ohjautuminen on muita yleisempää, lähes puolet asiakkaista. OK-tiimi, TYP Maahanmuuttajakurssit (esim. JAO, Kristillinen opisto, Kotitalousoppilaitos, suomen kurssit). Muut projektit (esim. Kanto-hanke, Palapeli-projekti). Mahdollisuuksien selvittäminen: seurakunnan maahanmuuttajatyö ja aikuissosiaalityö. Seurakunnan maahanmuuttajatyö on kontaktoitu ja siellä on tietoa Töihin!-palvelusta. Mahdollisesti yksittäisiä asiakkaita voi sieltä meille ohjautua. Seurakuntaan voimme koettaa ohjata vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita. TE-toimiston asiakasohjautuvuus on parantunut, mutta sitä voidaan yhä tehostaa. Kanto-hankkeen kanssa yhteistyö on tiivistynyt kuluvan vuoden aikana. Oppilaitosten kanssa yhteistyötä pyritään lisäämään syyskauden aikana. Henkilöresurssi ja sen käyttö Kaksi työhönvalmentajaa. Molemmat tekevät sekä asiakastyötä että kehittämistyötä sekä yhteisesti ryhmävalmennuksen kehittämistä. Jari osallistuu yrittäjyysvalmennuksen kehittämiseen. Maria osallistuu yksilövalmennuksen ja Työnhakijoiden foorumin kehittämiseen. Toiminnan vaikuttavuus ja tulokselliset tavoitteet Määrälliset tavoitteet Asiakkaita ohjauksessa 2 x 50 = 100 Asiakkaita työkokeilussa 45 Työsopimuksia 30 Opiskelemaan ohjautumisia: ammatilliset opinnot 10, työvoimakoulutus 20, oppisopimus 5 Muut tulokset (esim. ryhmävalmennus, tukipalvelut jne.) Ryhmävalmennukseen 40 Lyhytkoulutuksiin (esim. hygieniapassi) 20 Tavoitteelliset vaikuttamiskeinot (esim. tempaukset, tilaisuudet) Osallistuminen maahanmuuttajien osaamismessujen ( ) järjestämiseen. Osallistuminen paikalliseen maahanmuuttajaverkostoon. Maahanmuuttajien osaamismessut on siirretty tulevaisuuteen. Tiedotus ja viestintä Asiakastarinoiden kirjoittaminen nettisivuille Kirjoituksia Töihinpotkijat-blogiin Lehtijuttujen tarjoaminen: Suur-Jyväskylä-lehti, Keskisuomalainen, Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti, Jylkkäri, oppilaitosten lehdet 30

31 Radiosarja JAMK koulutusalajärjestöt, yrittäjäjärjestöt Tämä osa-alue on jäänyt hyvin vähälle huomiolle tähän mennessä. Syksyllä pyritään ottamaan työn alle. Toiminnan seuranta ja arviointi Määrällinen Asiakastilastointi Keskinäisten asiakasmäärien tasapainon seuraaminen (kerran kuukaudessa) Yhteistyötapaamisten kirjaus Laadullinen Asiakkaan kanssa suunnitelman toteutumisen seuranta Suullinen palaute asiakkailta, yrityksiltä ja yhteistyötahoilta Suullisen palautteen kirjaamisen ja kirjallisen palautteen kehittäminen Asiakastarinat Toimintasuunnitelman tavoitteiden toteutuminen o Kerran kuukaudessa palaveri, jossa valitsemme osa-alueen, johon kuukauden aikana keskitymme, ja seuraamme tavoitteiden toteutumista. o Lohkopalaveri joka toinen viikko Toimintasuunnitelmaa pyritään jatkossa seuraamaan ja toteuttamaan entistä tehokkaammin. Toiminnan arviointi/palautejärjestelmä Välipalaute asiakkuuden eri vaiheissa: Veeran gradukyselylomakkeesta voisi helposti muokata seurantalomakkeen. Nimetön palaute: paperille tai nettiin palautelomakkeeseen (heikommin kehittää toimintaa). Kirjallista palautetta ei ole kerätty. Yhteistyökumppanit ja verkostotyö Yhteistyötahot TE-toimisto (erityisesti 1. ja 2. linjan työntekijät) maahanmuuttajakurssien vetäjät oppisopimuskeskus maahanmuuttajapalvelut muut työllisyysprojektit, esim. Kanto-hanke Seuraamme valtakunnallisten seminaarien tarjontaa ja osallistumme tarvittaessa. Yhteistyön rakentaminen yhteistyöpalaverit, asiakaskohtainen yhteistyö osallistuminen Maahanmuuttajien ohjausseminaarin ( ) työpajan järjestämiseen osallistuminen Maahanmuuttajien osaamismessujen ( ) järjestämiseen 31

32 TE-TOIMISTON YHTEISTYÖ Tilannekatsaus Yhteistyösuunnitelmaan 2014 tehdyt katsauksen merkinnät tummennettuina TE-toimiston yhteistyön suunnittelu perustuu työllisyydenhoidon pysyvän kumppanuuden rakentamiseen ja uusien toimintatapojen juurruttamiseen ja joustavaan yhteistoimintaan. TE-toimiston yhteistyö on sujunut yleisesti ottaen oikein hyvin ja olemme saaneet sieltä tarvittavan avun suhteellisen ripeästikin. Töihin!-palvelu otetaan yleisesti hyvin vastaan ja meidät sekä toimintatapamme tunnetaan. Tämä auttaa asioimista selkeästi. Toiminnalliset yhteistyötapahtumat Tavataan TE-toimiston asiantuntijoita linjoittain. Ryhmätyöskentelyn eri menetelmiä käyttäen keskustellaan asiakastyön konkretiasta, mm. ohjauskäytännöistä. Tähän on päästy hyvin. Olemme saaneet järjestettyä yhteistyöaamuja linjoittain, joissa keskustelunaiheena on ollut esim. toimivien ohjauskäytänteiden sopiminen ja se, kuinka voimme toinen toistamme hyödyntää. Tavoite on tulla tutuksi; antaa toiminnalle kasvot, helpottaa käytännön yhteistyön rakentumista, tehdä Töihin!-palvelun brändi tutuksi, jotta asiantuntijoiden on helpompi markkinoida palveluamme asiakkaille. Toteutetaan kerran vuodessa / linja, tarvittaessa useammin. Tämä on onnistunut hienosti. Myös uudet virkailijat TE-toimistossa ovat tietoisia palvelusta ja heidän työnhakijoille jakama tieto Töihin!-palvelusta on oikeanlaista. Tiedotus kuntakokeilusta Yhteinen infotilaisuus TE-toimiston auditoriossa 1 2 kertaa vuodessa Tilaisuutta ei ole saatu järjestettyä tässä vaiheessa vuotta. Uudet ratkaisut ja luovat ideat Työhönvalmentaja osaksi palveluneuvontaa: aloitus helmikuun alussa, kokeiluluoteisesti, seurataan onnistumista ja sovitaan jatkosta Kokeilu oli siinä mielessä onnistunut, että saimme naamamme näytille ja pääsimme tutustumaan paremmin TE-toimiston virkailijoiden kanssa. Asiakkaita sen sijaan ohjautui lähes samaan tapaan kuin muinakin viikkoina eli asiakashankinnan kannalta tapahtuma ei ollut niin tehokas kuin odotimme. Työnhakumestariksi-koulutuksen suunnittelu ja toteutus mahdollisesti TE-toimistolla THM-koulutus on toimiva konsepti nykyisellään ja sen vieminen TE-toimistolle voisi aiheuttaa sekaannusta sekä heille että Töihin!-palvelun asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Verkostotempauksiin osallistuminen (TE-toimiston järjestämät tapahtumat) 32

33 Näihin ei ole päästy kovinkaan aktiivisesti mukaan. TE-toimistossa on keskitytty perustyön läpiviemiseen. TE-toimiston henkilöstön vierailut Töihin!-palvelussa: Kutsutaan TE-toimiston henkilöstöä käymään aamupalavereissa yksin tai pienissä ryhmissä eri vastuualueittain (yhteyshenkilö, palkkatukiasiat, työttömyysturvatiimi, koulutusneuvonta, EURES ym.). Tässä on onnistuttu erittäin hyvin, olemme saaneet paikan päälle mm. EURESneuvojan, tt-ryhmän, monialakoulutusneuvojan ja palkkatukiasiantuntijan. Näitä on hyödyllistä jatkaa myös tulevaisuudessa molemminpuolisten etujen saamiseksi. Tiedotus Esitteitä riittävästi saatavilla TE-toimistolla Esitteitä on ollut jaossa ja niitä löytyy sekä julkisista tiloista että virkailijoiden huoneista. Tiedotus THM-koulutuksista ja muista tempauksista Tempauksista on viestitty suoraan toimistoon sekä viestintävastaavalle ELYkeskukselle. Vaikuttaminen yhteisissä sosiaalisissa medioissa Olemme päässeet TE-toimiston Facebook-sivustolle. Henkilökohtainen asioidenhoito Yhteyshenkilön kautta selvittelyt, soitot, käynnit, palauteviestintä, virkailijakohtaiset käynnit, yhteiset asiakkaat Yhteistyö toimii hyvin. Nimetty työntekijä toimii yhteyshenkilönä ja jakelukanavana myös palkkatukihakemuksiin ja työkokeilusopimuksiin. TYPPI-järjestelmän kautta viestittely toimii näppärästi ja tietoturva on tällöin varmasti kunnossa. Tarvittaessa kun yhteyshenkilö on ollut poissa, olemme hyödyntäneet myös muita virkailijoita asioiden selvittämisessä. Loppuvuoden toimintasuunnitelma rakentuu hyvin pitkälti alkuvuoden toiminnallisten kokonaisuuksien kautta. 33

34 TÖIHIN!-KLUBI JA AVOIN TYÖNHAKUTUNTI Tilannekatsaus Toiminta on jäänyt käynnistymättä. Syynä tähän on, ettei työryhmä osannut markkinoida ideaa työhönvalmentajille, Töihin!-klubin konseptointi ja usean viikon pituisen ryhmän vetäminen tuntuivat liian suurelta työltä yksilöasiakastyön ja muun rinnalla, asiakkaiden sitoutuminen ja palvelun tarpeellisuus mietityttävät ja lisäksi Työnhakijafoorumi käynnistyi selkeästi ja tavoitteellisesti talvella ja vei jossain määrin kaikilta työhönvalmentajilta samaa energiaa, jota Töihin!-klubin käynnistäminen olisi edellyttänyt. Uusi suunnitelma: Tehdään markkinatutkimus, jolla selvitetään, onko tuotteella kuluttajia eli ovatko asiakkaat kiinnostuneita ryhmävalmennuksesta. Työhönvalmentajat selvittävät asiakkailtaan kiinnostusta ryhmävalmennukseen kesän aikana. Jos näyttää, että ryhmävalmennukselle ei ole kysyntää, sitä ei järjestetä. Luovutaan saman ryhmän useamman viikon valmennuksesta. Kyselyn tulosten mukaan järjestetään yhden kerran ryhmävalmennuksia jonkin aiheen ympärille, esim. työnhaun tietotekniikka. Ryhmä kokoontuu kerran tai kaksi kuussa riippuen asiakkaiden toiveista. Jokaista ryhmää mainostetaan asiakkaille ja halukkaat saavat osallistua. 34

35 TYÖNHAKUMESTARIKSI-KOULUTUS Tilannekatsaus Perustehtävä on onnistunut hyvin. Olemme saaneet vakiinnutettua toimivan ohjelmarungon. Toiminnan sisältö ja kehittämistyö Asiakkaiden sitouttaminen ei ole onnistunut tavoitteiden mukaisesti, vaikka asiakkaita onkin ollut koulutuksissa ihan riittävästi. Haasteena on edelleen se, että ilmoittautuneista paikalle tulee vain noin puolet. Koulutusta työhönvalmentajille esiintymistaitojen kehittämiseen ei ole saatu vielä järjestetyksi. Sosiaalisen median koulutus on todennäköisesti tulossa syksyllä. Mitään teemapohjaista koulutusta eri asiakasryhmille (esim. maahanmuuttajille) ei ole järjestetty, koska emme ole ainakaan vielä tänä vuonna nähneet niille tarvetta. Ajatus on kuitenkin toteuttamiskelpoinen, jos sille nähdään tarvetta tulevaisuudessa. Asiakasryhmä ja asiakkaiden ohjautuvuus Koulutukseen osallistuneista kolmannelta sektorilta tulevien asiakkaiden määrä on vähentynyt, Töihin!-palvelussa asiakkaana olevien osuus puolestaan lisääntynyt. Jostain syystä nuoria asiakkaita ohjautuu heikosti koulutuksiin. Henkilöresurssi ja sen käyttö Vastuunjako tehtävistä on jakaantunut alkuvuonna tasaisemmin työntekijöiden kesken, osittain varmasti sen vuoksi, että vastuunjakopalavereita on pidetty tänä vuonna hyvissä ajoin ennen koulutuksia. Toiminnan vaikuttavuus ja tulokselliset tavoitteet Määrälliset tavoitteet ovat toteutuneet alkuvuonna; koulutuksia on ollut suunnitellusti parin kuukauden välein, mikä on koettu sopivaksi tahdiksi ja niihin on osallistunut asiakkaita asettamiemme tavoitteiden mukaisesti. Koulutuksesta on näkyvää hyötyä myös yksilövalmennukseen. Tiedotus ja viestintä Tiedotus koulutuksesta on toiminut odotetulla tavalla; työhönvalmentajilta asiakkaille ja yhteistyötahoille. Medianäkyvyyttä ei ole koulutukselle vielä saatu tämän vuoden aikana. Toiminnan seuranta ja arviointi Palautelomakkeen kehittäminen kattavammaksi on asialistallamme seuraavana. Kaiken kaikkiaan asiakkailta saatu palaute on ollut positiivisempaa, joten koulutus on mitä ilmeisimmin kehittynyt oikeaan suuntaan. Yhteistyökumppanit ja verkostotyö Koulutukseen on saatu vakiinnutettua käytäntö, että asiakkaat pääsevät tapaamaan yhteistyötyönantajiamme kolmessa osiossa: Mitä työnantaja odottaa työnhakijalta?, Yrittäjyys ja Yritysvierailu. Osiot ovat olleet erittäin pidettyjä asiakaspalautteiden perusteella. Tarkoitus on vakiinnuttaa muutamia hyväksi havaittuja yhteistyöyrittäjiä erityisesti Mitä työnantaja odottaa työnhakijalta? -osiota varten. 35

36 YRITTÄJYYS- JA PROJEKTIVALMENNUS Tilannekatsaus Toimintasuunnitelmaan 2014 tehdyt katsauksen merkinnät tummennettuina Perustehtävä Yrittäjyys- ja projektivalmennus on merkittävä osa työhönvalmennusta. Jokainen työhönvalmentaja kartoittaa asiakkaan yrittäjyys- ja projektityövalmiuksia osana perustyötä. Kaikki työhönvalmentajat ottavat yrittäjyyden hyvin puheeksi asiakkaiden kanssa. Projektivalmennuksen osalta tilanne ei ole yhtä hyvä ja puheeksi ottoa tarvitaan enemmän. Toiminnan sisältö ja kehittämistyö Kehittää työhönvalmentajien valmiuksia ja työkaluja yritteliään asiakkaan tunnistamiseen. Tietämystä lisätään ryhmävalmennuksen keinoin. Yrittäjyysvalmennuksen vaiheet ovat: 1. Ohjaus ja aktivointi 2. Yrittäjyysvalmennus, joka sisältää ryhmävalmennusta ja koulutusta yhteistyöverkoston kanssa, mm. Luotsi, yrittäjät, Tiimiakatemia ym. muita vierailijoita. 3. Tavoitteiden toteutuminen Kehitetään ryhmävalmennus, jossa keskustellaan yrittäjyydestä yleisesti, asenteista ja valmiuksista. Harkitaan ryhmävalmennuksen integroimista esim. Työnhakumestariksikoulutuksen yhteyteen. Tammikuun 17. päivä 2014 järjestetään yhteinen yrittäjyysteemainen aamu työhönvalmentajille ja maaliskuussa järjestetään Työnhakumestariksi-koulutuksen jälkeen yrittäjyysaamu, jossa on vapaamuotoista keskustelua yrittäjyydestä työhönvalmentajan ja yrittäjyysvalmentajan johdattelemana etukäteen suunnitellun rungon perusteella (persoona, elämäntilanne, osaaminen, tausta, asenne ja ajattelu). Yrittäjyysaamu jatkuu ryhmävalmennuksena aamuun osallistuneiden kiinnostuksen mukaan. Projektivalmennus liitetään yrittäjyysvalmennukseen soveltuvin osin. Ryhmävalmennusta yrittäjyysteeman ympärille ei ole syntynyt, koska asiakkailla ei ole ollut tarvetta kyseiselle toimintamuodolle. Yrittäjyydestä kiinnostuneita asiakkaita ei myöskään ole ollut niin montaa, että ryhmä olisi voitu saada aikaiseksi. Yrittäjyydestä kiinnostuneet asiakkaat ovat myös käyneet muita yrittäjyyteen valmentavia kursseja ja koulutuksia, jolloin meidän tarjoama ryhmätoiminta ei välttämättä myöskään olisi palvellut heidän tarpeitaan. THM:n yrittäjyysosio on selvästi kehittynyt ja sitä kautta asiasta on päästy keskustelemaan paremmin asiakkaiden kanssa. THM:n koulutuksen osallistujista ei ole löytynyt riittävän montaa yrittäjyydestä kiinnostunutta, jotta ryhmämuotoista toimintaa olisi voitu käynnistää esimerkiksi yrittäjyysaamun merkeissä. Kauttamme on järjestynyt työkokeilupaikkoja sellaisista yrityksistä, joihin on päässyt meiltä asiakas, jota kiinnostaa yrittäjyys opettelemaan yrittäjyyden pelisääntöjä. 36

37 Asiakasryhmä ja asiakkaiden ohjaus Kuntakokeilun kriteerit täyttävät asiakkaat Asiakkaat ohjautuvat yrittäjyysvalmennukseen ensisijaisesti työhönvalmentajien kautta Puheeksiottamisen malli on mitä ilmeisimmin onnistunut niin hyvin, että YrVaKePatyöryhmän jäsenten osallistumista puheeksiottoon ei ole tarvittu muutamaa lyhyttä konsultaatiota lukuun ottamatta. Puheeksioton tueksi suunnitellaan mainos / esite / flyeri. Henkilöresurssi ja sen käyttö Yrittäjyys- ja projektivalmennusta Töihin!-palvelussa kehittävät Marju Helenius-Kalavainen, Jari Tuukkanen, Anne Aittola ja Timo Oikarinen. Toimimme yhteistyössä ja hyödynnämme yhteistyöverkostoa. Yhteistyöverkostoa on hyödynnetty tehokkaasti ja verkostoa on myös pyritty tietoisesti laajentaa. Kuluvan vuoden aikana YrVaKePan henkilöresurssi vähenee yhdellä työhönvalmentajalla Timo Oikarisen ottaessa työvapaata syyskuun lopusta alkaen. Toiminnan vaikuttavuus ja tulokselliset tavoitteet Parhaimmillaan yrittäjyysvalmennus parantaa asiakkaan työllistymismahdollisuuksia ilman numeerista tavoitetta. Itsetunnon kehittymisen kautta työllistymismahdollisuudet lisääntyvät. Määrälliset tavoitteet: osuuskuntaan toivotaan liittyvän 15 henkilöä, pienyrittäjäksi 5 henkilöä ja projektiasiakkaita 5. Yrittäjyysvalmennus on osa Töihin!-palvelun toimintaa ja siten näkyy ja kuuluu kaikissa tapahtumissa ja tempauksissa aktiivisesti. Asiakkaiden itsetuntemuksen ja itsevarmuuden parantumisen kautta myös mahdollisuudet työllistyä palkkatyöhön ovat parantuneet. Yritteliäisyys ja yrittäjämäinen asenne näkyy myös työnantajalle. Asiakkaat ovat oppineet näkemään tilanteen myös työnantajan/yrittäjän kannalta ja sitä kautta hahmottamaan paremmin oman työmarkkina-arvonsa merkityksen. Määrälliset tavoitteet eivät ole täyttyneet kaikilta osin, mutta esimerkiksi yritystoiminnan käynnistyminen on pitkä prosessi ja muutaman asiakkaan kohdalla tällainen prosessi on käynnissä. Tiedotus ja viestintä Valmennusta markkinoidaan asiakaspalvelun aikana osana työhönvalmennusta. Kehitetään markkinoinnin ja puheeksioton työkaluja ja tuodaan ne valmentajien tietoisuuteen. Suunnitellaan yrittäjyysvalmennukseen oma esite (flyer) kohderyhminä ainakin työhönvalmentajat, työnhakijat, TE-toimisto, Luotsi ja 3. sektori. Yrittäjyys- ja projektivalmennuksesta kehitetään mielenkiintoinen paketti, jolla on kiinnostava nimi. Näin tehden sitä on helppo markkinoida. Oman esitteen tekeminen ei ole tässä vaiheessa järkevää, koska meillä ei ole tällä hetkellä mitään koulutusta tai muuta tarjottavaa yrittäjyydestä kiinnostuneille normaalin 37

38 työhönvalmennuksen lisäksi. Sen sijaan puheeksioton välineeksi esite / flyer voisi olla yhä paikallaan. YrVaKePa etsii vielä sellaista nimeä, joka voisi toimia markkinoinnissa paremmin. Toiminnan seuranta ja arviointi Listataan henkilöt, jotka on ohjattu yrittäjyysvalmennukseen ja/tai projektivalmennukseen. Palaute annetaan henkilökohtaisissa kontakteissa ja spontaani palaute kirjataan ja palautteen antamiseen rohkaistaan. Asiakkaiden ohjautuminen kootaan yhteen tilastoon loppuvuoden aikana. Palautetta on saatu suullisesti, mutta sitä ei juuri ole kirjattu. Positiivista palautetta ovat lähinnä antaneet ne henkilöt, jotka ovat ohjautuneet eteenpäin pohtimaan omaa yrittäjyyttään, ovat olleet yrittäjiä jo aiemmin ja ne, jotka ovat olleet kiinnostuneita yrittäjyydestä jo ennen asiakkaaksemme saapumista. Yhteistyökumppanit ja verkostotyö Tavoite on laajempien verkostojen ja yhteistyön rakentaminen yrittäjyyteen liittyvien toimijoiden kanssa, kuten Uusyrityskeskus, Työosuuskunta Tekemonia, Pop Up Company, Protomo, Tiimiakatemia, yrittäjyyteen liittyvät hankkeet ja muut toimijat, joihin tutustuminen avaa ja kehittää yrittäjyysvalmennuksen näkökulmia. Verkostoja on rakennettu, mutta paljon on vielä tutustuttavaa. Yhtenä ideana pohdittiin myös mahdollisen oman osuuskunnan perustamista, mutta se ei tällä hetkellä ole mahdollista. Alkuvuoden aikana uusia osuuskuntia ja muita tapoja toteuttaa yrittäjämäistä toimintaa on ilmaantunut Jyväskylään ja lähiseudulle runsaasti ja myös näitä pyritään käymään läpi loppuvuoden aikana. 38