Töihin!-palvelu VÄLIRAPORTTI

Transkriptio

1 Töihin!-palvelu VÄLIRAPORTTI

2 Sisällys TIIVISTELMÄ... 5 Verkosto- ja vaikuttamistyö... 5 Yritys- ja työnantajayhteistyö... 5 Yli 30-vuotiaat... 5 Nuoret... 5 Muurame sektori... 6 Maahanmuuttajat... 6 TE-toimistoyhteistyö... 6 Työnhakuklubi... 6 Työnhakumestariksi-koulutus... 6 Yrittäjyys- ja projektivalmennus... 7 VERKOSTO- JA VAIKUTTAMISTYÖ... 8 YRITYS- JA TYÖNANTAJAYHTEISTYÖ... 9 Perustehtävä... 9 Toiminnan sisältö ja kehittämistyö... 9 Yrityskoordinaattorien ja työhönvalmentajien yhteistyörakenne Työnantajalle tarjottavat palvelut Toiminnan tulokselliset tavoitteet Tiedotus ja viestintä Toiminnan seuranta ja raportointi Yhteistyökumppanit ja verkostotyö YLI 30-VUOTIAAT Perustehtävä Kehittämiskohteet Asiakasryhmä ja asiakkaiden ohjautuminen Henkilöresurssi ja sen käyttö Toiminnan vaikuttavuus ja tulokselliset tavoitteet Tiedotus ja viestintä Toiminnan seuranta ja arviointi Yhteistyökumppanit ja verkostotyö

3 NUORET Perustehtävä Toiminnan sisältö ja kehittämistyö Asiakasryhmä ja asiakkaiden ohjaus Asiakkuuskriteerit Henkilöresurssi ja sen käyttö Toiminnan vaikuttavuus ja tulokset Tiedotus ja viestintä Toiminnan seuranta ja arviointi Yhteistyökumppanit ja verkostotyö MUURAME Toiminnasta yleisesti Työhönvalmennus Muuramessa Sidosryhmäyhteistyö Muuramessa Yrittäjä- ja yritysyhteistyö SEKTORI Perustehtävä Sisältö ja kehittämistyö Asiakasryhmä ja asiakkaiden ohjaus Toiminnan vaikuttavuus ja tulokselliset tavoitteet Tiedotus ja viestintä Toiminnan seuranta ja arviointi Henkilöresurssi ja sen käyttö Yhteistyökumppanit ja verkostotyö MAAHANMUUTTAJAT Perustehtävä Toiminnan sisältö ja kehittämistyö Asiakasryhmä ja asiakkaiden ohjaus Henkilöresurssi ja sen käyttö Toiminnan vaikuttavuus ja tulokselliset tavoitteet Tiedotus ja viestintä Toiminnan seuranta ja arviointi

4 Yhteistyökumppanit ja verkostotyö TE-TOIMISTON YHTEISTYÖ Toiminnalliset yhteistyötapahtumat Tiedotus kuntakokeilusta Uudet ratkaisut ja luovat ideat Tiedotus Henkilökohtainen asioidenhoito TÖIHIN!-KLUBI JA AVOIN TYÖNHAKUTUNTI Uusi suunnitelma: TYÖNHAKUMESTARIKSI-KOULUTUS Toiminnan sisältö ja kehittämistyö Asiakasryhmä ja asiakkaiden ohjautuvuus Henkilöresurssi ja sen käyttö Toiminnan vaikuttavuus ja tulokselliset tavoitteet Tiedotus ja viestintä Toiminnan seuranta ja arviointi Yhteistyökumppanit ja verkostotyö YRITTÄJYYS- JA PROJEKTIVALMENNUS Perustehtävä Toiminnan sisältö ja kehittämistyö Asiakasryhmä ja asiakkaiden ohjaus Henkilöresurssi ja sen käyttö Toiminnan vaikuttavuus ja tulokselliset tavoitteet Tiedotus ja viestintä Toiminnan seuranta ja arviointi Yhteistyökumppanit ja verkostotyö

5 TIIVISTELMÄ Verkosto- ja vaikuttamistyö Töihin!-palvelun edustus on käynyt esittelemässä kuntakokeilua ja Töihin!-palvelun toimintaa mm. puolueiden puheenjohtajille, kansanedustajille ja työministerille ja paikallisesti tapaamisissa Jyväskylän kaupungin johdon ja valtuutettujen kanssa. Palvelukokonaisuuden asiakas- ja työnantajayhteistyö on herättänyt vilkaista keskustelua. Tapaamisissa on todettu, että Töihin!-palvelun kaltainen toimija on tarpeellinen työllisyydenhoidon ja elinkeinoelämän yhdistävänä linkkinä. Paikallisten työllisyyden toimijoiden kanssa yhteistyötä tehdään toimintalohkoittain. Tärkeintä toimivassa paikallisessa yhteistyössä on tarkoituksenmukainen ja tuloksellinen asiakasohjaus. Toimijat ovat osanneet hyödyntää Töihin!-palvelun yritys- ja työnantajayhteistyön osaamista asiakkaiden työelämään poluttamisessa. Yritys- ja työnantajayhteistyö Asiakassuhteet ovat lujittuneet ja yritysyhteistyöhön on rakentumassa pysyväluonteinen toimintamalli. Jokaviikkoisten aamukahvitusten tilalle suunnitellaan teemoittaisia tapaamisia yrittäjien kanssa. Loppusyksystä järjestetään yhteinen työnantajille suunnattu seminaari yrittäjäjärjestöjen kanssa. Yhteistyö järjestöjen kanssa on tiivistynyt. Tietojärjestelmä Yrtin hyödyntäminen kaipaa vielä totuttelua. Asiakashuoltokirjeet on koettu hyväksi käytännöksi. Yli 30-vuotiaat Yrittäminen on otettu aktiivisemmin puheeksi valmennuksessa. Työnhakumestariksiryhmäkoulutukset ovat onnistuneet hyvin ja niiden vaikutus on nähtävissä yksilövalmennuksessa. Räätälöityjä vaihtoehtoja yrityksissä ei ole saatu riittävästi. Erilaiset koulutusvaihtoehdot on otettu puheeksi säännöllisemmin valmennuksessa. Yhteistyö aikuissosiaalityön kanssa on kehittynyt. Nuoret Tutustumisia yrityksiin on saatu mukavasti, verkostoyhteistyö on kehittynyt ja näkyvyyttä on saatu erittäin paljon. Tavoitteena loppuvuodelle on saada enemmän kohdistettuja paikkoja erityisesti 500 päivää työmarkkinatukea saaneille asiakkaille. Palveluohjausta tekevät tahot ovat oppineet ohjaamaan Töihin!-palveluun kuntakokeilun kriteerit täyttäviä asiakkaita. Kriteereistä johtuen Töihin!-palvelu ei enää työhönvalmentajien kokemuksen mukaan profiloidu matalan kynnyksen palveluna. Työhönvalmennusseteli yrityksissä jäi toteutumatta. Työssäoppimisen vaihtoehtojen kehittämisessä yhteistyö oppisopimuskeskuksen kanssa on huomattavasti parantunut, mutta käytännössä on törmätty mm. oppisopimuskoulutuksen kilpailukyvyttömyyteen palkkatukityöhön verrattaessa. 5

6 Moniammatillisen tuen tarpeessa olevia asiakkaita on ohjattu suoraan TYPiin aiempaa enemmän. TE-toimisto on edelleen tärkein palveluohjausta tekevä taho. Yhteistyö Nuorten taide-työpajan kanssa ei ole edennyt suunnitellusti. Muurame Kunnan työllisyystiimin kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Muuramen hanketyöntekijä on osallistunut myös kunnan työllisyysstrategian suunnitteluun ja maine- ja elinkeinostrategia työryhmään. Keskeiseksi yrittäjiä palvelevaksi kehittämiskohteeksi on noussut julkisten palveluntuottajien tiiviimpi yhteistyö yrittäjiin päin. Tarkoitus on vähentää eri toimijoiden erillistä asiointia yrittäjien luona ja lisätä julkisten palveluntuottajien yhteistä kasvokkain tapahtuvaa kehittämistä yrittäjien kanssa. Yhteistyö Muuramen Yrittäjien kanssa tiivistyy. 3. sektori Yhdistyksiltä ei ole ohjautunut asiakkaita toivottua tahtia. Jyväskylän Katulähetyksen kanssa asiakkaiden ohjautuminen toimii hyvin. Projektitoiminnan esittely työmuotona on hiljalleen tullut osaksi toimintalohkon työhönvalmennusta. Maahanmuuttajat Yhteistyöverkostoissa maahanmuuttajalohkon työtä ja asiantuntemusta arvostetaan. Työn kautta helpotetaan kotoutumista ja ympäröivään yhteiskuntaan integroitumista merkittävästi. Osa asiakkaista toivoo saavansa työhönvalmentajan suorittamaan puolestaan työnhakua ja sitoutuminen palveluun saattaa vähetä, kun omaa sitoutumista työnhaun eteen työskentelyyn vaaditaan. Edelleen on jatkuvasti mietittävä, kuinka maahanmuuttajan kotimaassaan hankkima ammattitaito saadaan Suomessa näkyväksi. Selkokielimateriaalia on otettu tehokkaammin käyttöön. Yrittäjyys on otettu puheeksi asiakkaiden kanssa. Asiakkaiden pääsy yritysyhteistyön kautta eteenpäin on ollut kuluvana vuotena aikaisempaa vähäisempää. Asiakkaat ovat päässeet hyvin eteenpäin koulutuksiin, yleisin syy pääsemättömyyteen on yhä kielitaitovaatimus. TE-toimiston asiakasohjautuvuus on parantunut, mutta sitä voidaan yhä tehostaa. Oppilaitosten kanssa yhteistyötä pyritään lisäämään syyskauden aikana. TE-toimistoyhteistyö Yhteistyö on sujunut yleisesti ottaen oikein hyvin. Apua saa ripeästikin. Töihin!-palvelu otetaan yleisesti hyvin vastaan ja sen toimintatapa tunnetaan. Tämä auttaa asioimista selkeästi. Työnhakuklubi Toiminta on jäänyt toteutumatta. Selvitetään jatkossa kiinnostusta ryhmävalmennukseen ja toteutetaan sen perusteella tiettyihin teemoihin keskittyviä työpajoja. Työnhakumestariksi-koulutus Toimiva ohjelmarunko on saatu vakiinnutettua. Erityisen pidettyjä ovat olleet osiot, joissa asiakkaat pääsevät tapaamaan yhteistyö-työnantajia: Mitä työnantaja odottaa työnhakijalta?, Yrittäjyys ja Yritysvierailu. 6

7 Asiakkaiden sitoutumisessa on yhä haasteita. Nuoria asiakkaita ohjautuu vähän. Koulutuksesta on näkyvää hyötyä yksilövalmennuksessa. Yrittäjyys- ja projektivalmennus Kaikki työhönvalmentajat ottavat yrittäjyyden hyvin puheeksi asiakkaiden kanssa. Projektivalmennuksen osalta tilanne ei ole yhtä hyvä ja puheeksi ottamista tarvitaan enemmän. Töihin!-palvelun kautta on järjestynyt yrittäjyydestä kiinnostuneille työkokeilupaikkoja, joissa he ovat päässeet opettelemaan yrittäjyyden pelisääntöjä. Ryhmävalmennusta yrittäjyysteeman ympärille ei ole syntynyt, koska tarvetta ei ole ollut. Asiakkaiden itsetuntemuksen ja itsevarmuuden parantumisen kautta myös mahdollisuudet työllistyä palkkatyöhön ovat parantuneet. Yritteliäisyys ja yrittäjämäinen asenne näkyy myös työnantajalle. 7

8 VERKOSTO- JA VAIKUTTAMISTYÖ Tilannekatsaus kesäkuu 2014 Töihin!-palvelun edustus on käynyt esittelemässä kuntakokeilua ja Töihin!-palvelun toimintaa mm. puolueiden puheenjohtajille, kansanedustajille ja työministerille ja paikallisesti tapaamisissa Jyväskylän kaupungin johdon ja valtuutettujen kanssa. Palvelukokonaisuuden asiakas- ja työnantajayhteistyö on herättänyt vilkaista keskustelua. Tapaamisissa on todettu, että Töihin!-palvelun kaltainen toimija on tarpeellinen työllisyydenhoidon ja elinkeinoelämän yhdistävänä linkkinä. Neuvotteluja yhteistyön tiivistämisestä on käyty myös paikallisten yrittäjäjärjestöjen kanssa. Järjestöt pitävät palvelun toimintaa tarpeellisena ja ovat valmiita tukemaan sitä. Parhaillaan järjestöjen kanssa on työn alla joulukuussa ensimmäistä kertaa järjestettävä vuosittainen Yrittäjä työllistää -seminaari, jossa mm. palkitaan Töihin!-palvelun ansioituneita yhteistyökumppaneita Vastuullinen työllistäjä -kunniakirjalla. Paikallisten työllisyyden toimijoiden kanssa yhteistyötä tehdään toimintalohkoittain: nuorten lohkossa mm. nuorten kuntakokeiluhankkeen, etsivän nuorisotyön ja oppilaitosten kanssa ja aikuisten lohkossa aikuissosiaalityön, TE-toimiston, Työvoiman palvelukeskuksen ja yrittäjäjärjestöjen kanssa jne. Tärkeintä toimivassa paikallisessa yhteistyössä on tarkoituksenmukainen ja tuloksellinen asiakasohjaus. Toimijat ovat osanneet hyödyntää Töihin!-palvelun yritys- ja työnantajayhteistyön osaamista asiakkaiden työelämään poluttamisessa. Yhteistyötä tehdään sekä asiakastyön pinnalla että yhteisiä tempauksia järjestämällä. Parasta vaikutustyötä ovat tulokset. Töihin!-palvelun kautta solmittiin yhden keväisen viikon aikana peräti 14 työsopimusta. Kertaakaan vielä ei ole ollut viikkoa, jolloin työsopimusta ei olisi syntynyt. Vaikutustyön perussanoma on: HYÖTYKÄÄ MEISTÄ! 8

9 YRITYS- JA TYÖNANTAJAYHTEISTYÖ Tilannekatsaus kesäkuu 2014 Toimintasuunnitelmaan 2014 tehdyt katsauksen merkinnät tummennettuina Perustehtävä Toiminnan perustehtävänä on luoda edellytykset ja mahdollisuudet toteuttaa kunnan työllisyydenhoitoa yhdessä paikallisen elinkeinoelämän kanssa. Tavoitteena on, että Töihin!- palvelu on osa kunnan työllisyydenhoitoa työnantajayhteistyön toteuttajana. Tarkoitus on yritysyhteistyön keinoja ja menetelmiä kehittämällä saada elinkeinoelämä mukaan osaksi kokonaisvaltaista ja asiakaslähtöistä paikallista työllisyydenhoitoa. Perustehtävä vaatii pitkäjänteisyyttä, joten työ jatkuu positiivissa merkeissä entisellään. Toiminnan sisältö ja kehittämistyö Töihin!-palvelun yritysyhteistyön tavoitteena on luoda vahva ja luotettava asiakassuhde jyväskyläläisten työnantajien ja yrittäjien kanssa. Töihin!-palvelun yritysyhteistyötä kehitetään brändinä. Yhteistyön tuloksellisuuden kannalta on tärkeää se, että palvelullamme on selkeä ja toimiva palvelumalli ja oma brändi. Vahva ja tunnettu brändi on työnantajille osoitus ja lupaus laadusta ja toimivuudesta. Brändi on myös merkki toiminnan vakaudesta. Tällainen toiminta on tuonut tuloksia ja sitä tulemme vahvistamaan ja kehittämään vuoden 2014 aikana. Töihin!-palvelun työnantajayhteistyön toimintamalli on vahvistanut yrittäjien kanssa tehtävää yhteistyötä. Olemme oppineet puhumaan yhteistä kieltä. Olemme saaneet ja pyrimme vastaisuudessakin saamaan hyviä tuloksia. Vuonna 2014 jatketaan työnantaja-asiakkuuden rakentamista ja ylläpitämistä seuraavasti: Asiakkuuden luominen o uudet kontaktit o herättää kiinnostus o tekemättömän työn löytäminen Asiakkuuden ylläpitäminen o tapaamiset teeman ympärillä, aamukahvitus o työnantajille oma esite o yhteistyön vahvistaminen elinkeinoelämän kanssa mukana yrittäjäjärjestöt Kumppanuus o luottamuksellinen suhteen ylläpitäminen työnantajiin o jatkumo yhteistyössä o seminaari syksyllä ja työnantajan palkitseminen vastuullisen työllistäjän kriteerillä Olemme luoneet uusia asiakassuhteita ja saavuttaneet kumppanuuden monen pidempään yritysyhteistyötä tehneen firman kanssa. Toisin sanoen olemme luomassa pysyvämpää toimintamallia ja vahvistamassa toiminnallamme Töihin!-palvelun brändiä. Tästä on hyvä jatkaa. Omaa esitettä työnantajille suunniteltiin, mutta sitä ei ole nähty tarpeelliseksi. 9

10 Aamukahvitukset eivät keränneet kävijöitä, joten niitä ei jatketa. Jatkossa mietitään jokin teema, jonka ympärille mahdolliset yksittäiset aamukahvittelut suunnitellaan. Syksyn yrittäjille suunnattu seminaari toteutuu Seminaariin sisältyy Töihin!- palvelun vastuullisten työnantajien palkitseminen, jonka kriteerit tulee miettiä hyvissä ajoin. Yhteistyö yrittäjäjärjestöjen kanssa on lähtenyt seminaarin myötä hienosti liikkeelle ja sitä aktivoidaan ja ylläpidetään jatkossakin. Yrityskoordinaattorien ja työhönvalmentajien yhteistyörakenne Yrityskoordinaattorien ja työhönvalmentajijen yhteistyötä helpottaa vuonna 2014 alussa käyttöön ottama YRTTI-järjestelmä. Tavoite on, että työhönvalmentajat pystyvät enemmän hyödyntämään yrityskoordinaattorien työtä ja työnantajien kanssa luomia yhteistyösuhteita. YRTTI-järjestelmä on luotu työhönvalmentajien ja yrityskoordinaattorien keskeisen yhteistyön sujuvuuden parantamiseksi. Järjestelmästä on hyötyä myös asiakaslähtöisen valmennustyön toteutuksessa Muuramen ja Jyväskylän tiimien välillä. Töihin!-palvelussa otetaan huomioon sekä työnantajien että työnhakijoiden tavoitteet, toiveet ja realistiset mahdollisuudet. Yhteistyömuodot Avointen työpaikkojen ja työnhakijoiden yhteen sovittaminen Tavoitteellinen valmennus yrityksissä Tutustumiskäynnit työpaikalla Työssäoppimisen järjestäminen Kohdennetut asiakkaat: tietylle asiakkaalle sovitusti valmis valmennuspaikka Viikoittaiset paikkajakopalaverit YRTIn hyödyntäminen työhönvalmentajan työssä on jäänyt vielä vajavaiseksi. Tällä hetkellä jokainen turvautuu vielä liikaa torstaina pidettävään valmennuspaikkapalaveriin. Syksyllä järjestelmän kokonaisvaltaista käyttöä tulee painottaa entistä enemmän. Tutustumiskäyntipyyntöjä ei ole juurikaan tullut, joten tästä vaihtoehdosta työllistymisen edistämisessä tullaan muistuttamaan syksyllä. Työssäoppimiskuvioissa jatketaan entiseen malliin yhteistyötä mm. oppisopimuskeskuksen kanssa. Kohdentamisia on alkukesästä tullut enemmän. Torstainen paikkapalaveri on kehittynyt ja selkeytynyt YRTIn myötä. Kyseessä on tärkeä palaveri, johon varataan tarvittava aika. Työnantajalle tarjottavat palvelut Työnantajien kanssa tehtävää yhteistyötä edesauttavat selkeät ja toimivat palvelut, joiden toimivuutta ja laatua vahvistetaan vuonna 2014 entisestään. Työllistämispalvelut: Töihin!-palvelun kautta yritys voi saada tarvitsemaansa hyvää työvoimaa. Tunnemme asiakkaamme ja pystymme näin vastaamaan työnantajan tarpeisiin. Asiantuntijapalvelut: Tarjoamme työnantajille erilaisia asiantuntijapalveluita. Palveluja tarjotaan yksilöllisesti, tapauskohtaisesti ja operatiivisesti. 10

11 Tuki byrokratian hoitamisessa: Byrokratia on työnantajille usein monimutkaista ja sen selvittäminen vie heiltä liiaksi aikaa. Yrityskoordinaattorit toimivat yhdessä työhönvalmentajien kanssa niin, että yrittäjäasiakas saa kaiken tarvittavan avun. Asiakkuushuolto: Pitkäaikainen ja hyvä asiakkuussuhde vaatii hyvän palvelun lisäksi asiakkuuden hoitamista. Yhteistyö ei ole itsestäänselvyys, vaan vaatii työtä. Siihen on panostettava ja sen eteen on tehtävä jatkuvasti työtä. Yhteistyön ylläpitämisen keinoja ovat mm. jatkuva yhteyden ja kuulumisten vaihto, työpaikkavierailut, uutiskirjeet sekä syksyllä järjestettävä palkitsemisseminaari. Informoimme työnantajia kaikista työllistämiseen liittyvistä työhallinnon asioista ja muutoksista. Kumppanuuspalvelut: Hyvä kumppanuus työnantajien ja yrittäjien kanssa on Töihin!-palvelulle tärkeää. Tavoitteena on luoda luotettava ja vuorovaikutteinen kumppanuus. Yhteistyössä huomioidaan yksilöllisesti työnantajan ja yrittäjän tarpeet ja mahdollisuudet. Toimimme operatiivisesti, avoimesti ja luottamuksellisesti. Työkaluina ja keinoina ovat mm. työnantajakohtaiset vuosisuunnitelmat, työlounaat, molemminpuolinen markkinointi ja yhteiset tilaisuudet. Vuoden 2014 aikana on tarkoitus tehdä uudet kuntouttavan työtoiminnan sopimukset yhdistysten kanssa. Työvoimavuokrauksen osalta pidetään mahdollisuudet auki. Osa-aluetta lähdetään kehittämään vasta, jos työnantajilta tulee palvelulle kysyntää. Hankkeen aikana mahdollista vuokaratyötä toteutetaan yhteistyökumppaneiden kautta (esim. henkilöstövuokrausfirma, työosuuskunta). Työllistämis- ja asiantuntijapalvelut toimivat entisellään. Tuki byrokratian hoitamisessa on lisääntynyt ja parantunut. Yrityskoordinaattorit ovat näkyvämmin prosessissa mukana varsinkin, jos valmennusta ei ole ollut, vaan työ alkaa suoraan palkkatyönä. Asiakkuutta hoidetaan jatkossakin siten, että saavutamme kumppanuuden. Jatkossa pohditaan yksittäisiä työlounaita hyvien asiakkaiden kanssa. Hanna Lähteelän siirtyessä kuntouttavan työtoiminnan työnantajakoordinaattoriksi syksyllä mietitään yhteistyökuviot uudelleen. Työvoimanvuokrausta ei jatkossa nosteta esille. Toiminnan tulokselliset tavoitteet Yritysyhteistyön kulmakivenä on vahva ja luotettava asiakassuhde paikallisten työnantajien kanssa. Yhteistyötä auttaa selkeä ja toimiva palvelukokonaisuus, oma brändi. Toimiva brändi on lupaus laadusta ja toimivuudesta. Toimintakauden aikana painopisteemme on jo olemassa olevissa yrityksissä, järjestöissä ja yhdistyksissä, ei niinkään määrien lisäämisessä, vaan yhteistyön lujittamisessa ja laajentamisessa. Jokaisen koordinaattorin (yritys- ja työnantajakoordinaattorit) määrällinen tavoite vuonna 2014 on 100 valmennus- ja kuntouttavan työtoiminnan paikkaa. Asetetuissa tavoitteissa on pysytty ja ne on myös osittain ylitetty. 11

12 Tiedotus ja viestintä Hyvin hoidettu ja näkyvä viestintä edistää työnantajien ja yhteistyötahojen tiedonsaantia, osallistumista ja vaikuttamismahdollisuuksia. Ulkoinen viestintä on merkittävä ja tärkeä keino herättää potentiaalisissa asiakkaissa mielenkiintoa, mutta asiakaskohtaaminen on se vaihe, jolloin ulkoisen viestinnän antama lupaus täytetään. Töihin!-palvelun toimintatavan mukaan panostamme asiakaskohtaamiseen kasvoista kasvoihin. Keskitymme asian esittämiseemme, käytökseemme ja pukeutumiseemme siten, että toimimme Töihin!-palvelun edun mukaisesti. Töihin!-palvelun brändin levittäminen lehdissä, radiossa ja TV:ssa vuoden aikana vahvistavat Jyväskylän elinkeinoelämän mukaantuloa työllisyydenhoitoon. Tärkeänä pidämme jalkautumista yrittäjien joukkoon erilaisissa tapahtumissa, iltakouluissa ja aamukahveilla. Panostamme jatkossa yhteistyöyrityksiin ottamalla heihin säännöllisesti yhteyttä tiedottaen ajankohtaisista asioista ja tiedustellen kuulumisia. Asiakashuoltokirjeet olemme kokeneet hyviksi, joten kehitämme niitä edelleen. Asiakashuoltokirjeet ovat olleet hyviä ja laajennamme käytännön koskemaan myös Muuramen yrittäjiä ja työnantajia. Lehtiä, sosiaalista mediaa, radiota ja TV:tä hyödynnetään mainonnassa ja tiedottamisessa. Pohdimme jalkautumista useammin erilaisiin yrittäjien avoimiin tapahtumiin. Toiminnan seuranta ja raportointi Seuranta ja arviointi ovat olennainen osa työtämme. Niiden kautta tulee näkyväksi, mitä on tehty, miten on tehty ja mitkä valituista keinoista toimivat ja mitkä eivät. Työnantajien kanssa käydyt avoimet keskustelut kertovat paljon. Loppusyksystä teemme kyselyn kaikille yhteistyöyrityksille ja yhdistyksille palvelumme kokonaisuudesta ja Töihin!-palvelusta yleensä. Jokainen koordinaattori tilastoi omat kontaktinsa, valmennus- ja kuntouttavan paikat sekä ne aloitteet, jotka eivät ole johtaneet toimenpiteisiin. Uuden yritysyhteistyöohjelma YRTIn kehittäminen ja hyödyntäminen ovat tämän vuoden seurannan ja arvioinnin kannalta tärkeitä. Parhaimman palautteen saamme kohtaamisissa, joihin Töihin!-palvelussa panostetaan. Opiskelijaharjoittelijan tekemä kysely työnantajille ja asiakkaille antoi osviittaa palveluistamme. Tilastoinnin yhtenäistäminen ja oikeanlaisten raporttien saaminen ulos auki olleista paikoista ja niiden täyttymisestä toivottavasti helpottuu, kun YRTIn käyttö monipuolistuu. Syksyllä paneudumme enemmän järjestelmän raportointiin ja sen kehittämiseen, jos tarve vaatii. Yhteistyökumppanit ja verkostotyö Verkostoituminen on ehdotonta, jotta pärjäämme. Verkostot kasvavat sitä mukaa, kun uusia yhteistyösuhteita luodaan ja samalla verkostot linkittyvät toisiinsa. Yhteistyö koetaan houkuttelevaksi, jos kaikilla on halua ja kykyä osallistua verkoston toimintaan, neuvotteluihin ja kehitystyöhön. Verkostojen kautta vahvistamme omaa asemaamme. Koemme tärkeänä luoda hyvät suhteet eri yrittäjäjärjestöihin, virastoihin ja Jyväskylän kaupungin eri yksiköihin. 12

13 Yrityskoordinaattorien osuus Työnhakumestariksi-koulutuksen kehittymiseen on ollut suuri. Koulutuksessa kuullaan enemmän työnantajia ja yrittäjiä. Tämä on myös lujittanut ja kehittänyt yritysyhteistyötä. Yrittäjäjärjestöt ovat aloittaneet yhteistyön lupaavasti. TE-toimiston työnantajalinjalle olemme luomassa parempaa ja joustavampaa yhteistyötä ehdokasasetteluiden kautta. Jos omista asiakkaista ei löydy ehdokkaita, tarkastellaan myös jokaisen toimintalohkon verkostojen mahdollisuuksia. 13

14 YLI 30-VUOTIAAT Toimintasuunnitelman tarkennus 06/2014 Perustehtävä On tiimin mielestä onnistunut hyvin tänä vuonna. Tavoite on ollut saada asiakkaat työllistymään suoraan yrityksiin. Yrittäminen on otettu aktiivisemmin puheeksi valmennuksessa. THM-koulutukset ovat onnistuneet hyvin ja niiden vaikutus on nähtävissä yksilövalmennuksessa. Räätälöityjä vaihtoehtoja yrityksissä ei ole saatu riittävästi. Tähän pitää vielä saada parannusta. Erilaiset koulutusvaihtoehdot on otettu puheeksi säännöllisemmin valmennuksessa Kehittämiskohteet Yrityskoordinaattoreiden ehdotuksen mukaan työhönvalmentajat voisivat ohjata 2 asiakasta / kk koordinaattoreille. Näin käytetään yrityskoordinaattorien luomia työnantajakontakteja hyödyksi monipuolisemmin ja asiakaslähtöisemmin eli tehdään kohdennettuja hakuja. Asia on edennyt, mutta toimintamuotoa voidaan vielä teroittaa. Yhteistyö aikuissosiaalityön kanssa on kehittynyt. Asiakasryhmä on haastavaa ja moniongelmaista. Tuomas Lallukka jatkaa yhteistoimintaa Minna Viitalan kanssa sosiaaliasemalla. Asiakasryhmä ja asiakkaiden ohjautuminen Asiakkaita on ohjautunut määrällisesti tasaisesti. Ikäjakauma on liukuva. Pääsääntöisesti asiakkaat ovat yli 30-vuotiaita, mutta jonkin verran on myös alle 30-vuotiaita. Asiakasohjautuvuus toteutunut hyvin. Asiakkaina ovat olleet pääsääntöisesti yli 12 kk tai 500 päivää työttömänä olleet, ja pääsääntöisesti yli 30-vuotiaat työnhakijat Työllisyyden kuntakokeilun kriteerit täyttävät asiakkaat. Asiakkaat ovat ohjautuneet TE-toimistosta, Työllisyyden kuntakokeilun Ohjaus- ja kuntoutuspalvelutiimistä, Työvoimanpalvelukeskuksesta, Jyväskylän kaupungin sosiaalitoimesta ja omatoimisesti palveluun hakeutuen. Myös asiakasyrityksistä on ohjautunut asiakkaita. Henkilöresurssi ja sen käyttö Henkilöresurssi on nykyisin 5 työhönvalmentajaa. Työnjako pitää huomioida, koska tiimin resurssit ovat muuttuneet ja muuttuvat yhä. TE-toimistoyhteistyötä tekevät väliaikaisesti Ella Valve ja Veera Kirjavainen. Eero Lappi on ilmaissut kiinnostuksensa työssäoppimisen vastuualueeseen. Työhönvalmentajien vastuualueita pitää miettiä vielä tarkemmin uudelleen. Toiminnan vaikuttavuus ja tulokselliset tavoitteet asiakkaita 237 työllistymisiä 66 työkokeiluja 59 14

15 koulutukseen 19 haastatteluja 105 (Hanna Lähteelän tilastot puuttuvat) Yrittäjyysvalmennukseen ohjattu 3 Työnhakumestariksi-koulutuksessa 21 Työnhakijoiden foorumissa 10 Ryhmävalmennukset THM-koulutukset ovat toteutuneet hyvin. Töihin!-klubi on vielä kehitteillä. Spontaania yhteisvalmennusta voidaan lisätä. Työnhakijoiden foorumin ensimmäinen kausi meni hyvin ja Suuri työllisyyspaneelikeskustelutilaisuus onnistui. Tiedotus ja viestintä Sähköisten kalenterien käyttö on hyvällä mallilla. Tiedotuksessa suoraan TE-toimistoon eri palvelulinjoille (tiedonkulku TE-toimiston virkailijoille myös asiakkaan onnistumisista) on vielä parantamisen varaan. Toiminnan seuranta ja arviointi Tavoitteena on ollut asiakkuuksien seuranta tilastoinnin kautta. Tilastoinnin sisältöä, mittareita ja yhdenmukaistamista oli tarkoitus pohtia, mutta asia ei ole edennyt. Asiakaspalautekäytännön suunnittelu pitää saada toimivammaksi. Opiskelijaharjoittelijan toteuttama palautekysely onnistui. Oman henkilöstön jaksamisen seurannassa on järjestetty työyhteisön ilmapiirin liittyviä kehitystilaisuuksia. Työhönvalmentajan reflektoivaan työotteeseen liittyen tiimissä jaetaan caseja ja tunnelmia säännöllisesti. Yhteistyökumppanit ja verkostotyö Yhteistyö keskeisten toimijoiden kanssa on tiivistä. Aikuissosiaalityöhön on luotu uutta toimintamuotoa. TE-hallinnon yhteistyö on toiminut tyydyttävästi. Keskeiset yhteistyötoimijat ovat olleet TE-toimisto, OK-tiimi, TYP, 3. sektorin toimijat, aikuissosiaalityö ja Romani-hanke. 15

16 NUORET Tilannekatsaus Toimintasuunnitelmaan 2014 tehdyt katsauksen merkinnät tummennettuina Perustehtävä Perustehtävän osalta ensimmäinen puolivuosijakso on mennyt suunnitelmien mukaisesti. Tutustumisia yrityksiin on saatu mukavasti, verkostoyhteistyö on kehittynyt ja näkyvyyttä on saatu erittäin paljon. Tavoitteena loppuvuodelle on kohdistettujen paikkojen lisääminen erityisesti 500 päivää työmarkkinatukea saaneille asiakkaille. Töihin!-palvelun yksi keskeisimpiä toimintaperiaatteita on rohkeasti yritykseen tutustumaan. Tämä mantra perustuu ajatukseen, että työnantaja on lopullinen arvioija ja työllisyyspalvelun järjestäjän tulee pikemminkin tarjota työnhakijalle mahdollisuus yrittää ja epäonnistua oikeassa työpaikassa kuin arvioida työnhakijaa perin pohjin ennen kuin häntä lähdetään viemään yritykseen. Tämä on vuosien varrella tuottanut monta onnistumista, joissa haastattelun järjestäminen on poikinut työpaikan sellaisillekin työnhakijoille, joiden mahdollisuuksiin itse työhönvalmentajakaan ei voinut täysin uskoa. Jos tätä periaatetta ei olisi olemassa ja kaikkien hakijoiden välittäminen olisi sataprosenttisesti työhönvalmentajan oman arvostelukyvyn takana, Töihin!-palvelu ei olisi tehnyt niin hyvää tulosta kuin on tehnyt. Niinpä myös vuonna 2014 tämä toimintaperiaate tulee olemaan johtotähti nuorten palvelujen kehittämisessä. Alle 30-vuotiaille työnhakija-asiakkaille tarjotaan yritysyhteistyötä ratkaisuksi niin varhaisessa vaiheessa kuin mahdollista. Yksilövalmennusasiakkaille kaikki yritysyhteistyön toimintalinjat ovat käytössä heti kahden yksilövalmennustapaamisen jälkeen: suora rekry, valmennus yrityksessä ja kohdistetut tutustumiskäynnit. Työhönvalmennusta jatketaan yksilövalmennuksen keinoin niin kauan kuin on tarvetta, vaikka välissä olisi työkokeilujaksoja yrityksissä. Ohjauksen ja aktivoinnin menetelmät poimitaan Töihin!-palvelun yhteisestä palvelusapluunasta ja työhönvalmentajien erityisosaamiseen perustuvasta palvelutarjonnasta. Tällöin myös valmennus yrityksessä ja kohdistetut tutustumiskäynnit ovat nähtävä osana ohjaus- ja aktivointivaihetta. Toimiva verkostoyhteistyö palvelee myös perustyötä, sillä yhteistyön kautta saamme lisää työkaluja nuorten työllistämiseen. Ja koska Töihin!-palvelun vuoden 2014 johtavia teemoja on näkyvyyden ja toiminnan tarpeellisuuden kasvattaminen, pidämme myös verkostoyhteistyötä toimintamme punaisena lankana. Toiminnan sisältö ja kehittämistyö Uusiin asiakkuusmalleihin liittyen yksilövalmennusasiakkaita on tullut normaalisti ja heitä palvellaan kuten ennenkin. Ryhmävalmennusasiakkaita on muutamia, vähemmän kuin suunniteltiin. Osittain tämä johtuu siitä, etteivät ryhmävalmennukset ole käynnistyneet ja ainoa tarjottava palvelu työnvälityksen lisäksi on ollut yksilövalmennus. Konsultointi- ja työnvälitysasiakkaita ei ole käytännössä tullut, mikä kertoo siitä, että palveluohjausta tekevät tahot ovat oppineet ohjaamaan asiakkaiksi kuntakokeilun kriteerit täyttäviä henkilöitä. Yritysyhteistyön laajentaminen ja monipuolistaminen ei ole edennyt ja toimintaa jatketaan vanhalla mallilla. Valmennusseteliä odotettiin, mutta se ei toteutunut. 16

17 Työssäoppimisen vaihtoehtojen kehittämiseen liittyen TOPPIS-koulutus ei ole edennyt, eikä siis ole palveluvalikoimassamme. Työkokeiluja ei edelleenkään voi opinnollistaa. Oppisopimusta on käytetty työllistämisen muotona muutaman kerran ja yhteistyö oppisopimuskeskuksen kanssa on huomattavasti parantunut. Nuorten lohko on ollut mukana perustutkintotasoisten oppisopimuskoulutusten järjestämisessä yhteistyössä työnantajan ja opso-keskuksen koulutusneuvojan kanssa sekä osatutkintotavoitteisen oppisopimuskoulutuksen järjestämisessä, mutta nämä ovat kaatuneet omiin ongelmiinsa. Osatutkintotavoitteinen oppisopimuskoulutus on ollut tämän vuoden kokeilu, joka ei saa jatkoa. Tulevaisuudessa määräaikaisia työsuhteita on edelleen mahdollista opinnollistaa oppisopimuksella, mutta siitä ei käytetä nimitystä osatutkintotavoitteinen oppisopimus. Käytännön yhteistyössä työnantajan kanssa on myös törmätty selkeään opinnollistetun työllistämisen kannustinloukkuun: osatutkintotavoitteisen oppisopimuksen koulutuskorvaus olisi esimerkkitapauksessa ollut 50 / kk, palkkatuki 702 / kk ja työnantajan olisi tullut sitoutua palkkaamaan 5 kk ajalle, jotta osatutkinto olisi ollut mahdollista suorittaa. Sen sijaan työnantaja valitsi toisen vaihtoehdon: ei koulutuskorvausta, palkkatuki 1052 / kk ja työllistäminen 4 kk:n määräaikaiseen työsuhteeseen ilman opinnollistamista. Ainakin tässä tapauksessa oppisopimuskoulutus oli kilpailukyvytön tuote työllistämisessä ja palkkatukityö oli kannattavampi. YRI-paja oli vuoden 2013 kokeilu, joka ei saa jatkoa. Työnhakuopasta kehitetään edelleen. Ensimmäinen versio on jo valmis, mutta sitä kehitetään edelleen. Nuorten lohko haluaa kehittää työnhakuoppaan, jolla erotutaan selkeästi muista vastaavista dokumenteista. Vuoden 2014 aikana Mikko Koivumäki on ollut mukana kehittämässä yksilövalmennuksen palvelukarttaa, josta työhönvalmentajien kanssa kehitetään asiakaskäyttöön soveltuva esite. Nuorten lohko haluaisi yhdistää työnhakuoppaan ja palvelukartan siten, että Töihin!-palvelun palvelukartta voisi toimia perustasollaan esitteenä ja syvennettynä työnhakuoppaana. Nuorten lohko on mukana Töihin!-palvelun kehittämistyössä aktiivisesti ja luovasti. Kokeilemme uusia asioita, kuten kehittämishankkeen luonteeseen kuuluu. Vuodelle 2014 on koko tiimille laadittu kehittämisen painopistealueet, joista erityisesti kolmeen pyritään nuorten lohkossa tarttumaan: 1. Asiakasohjautuvuuden kehittäminen otetaan vahvasti työn alle uuden asiakkuusmallin puitteissa. 2. Yritysyhteistyötä pyritään laajentamaan ja monipuolistamaan markkinoimalla yhä enemmän vaihtoehtoisia työllistymisen väyliä, kuten oppisopimusta ja monialakoulutusta. 3. Työssäoppimisen vaihtoehtojen kehittäminen uutena palvelumuotona erityisesti kouluttamattomille nuorille. Näillä kehittämistavoitteilla pyritään tehostamaan perustyötä eli työhönvalmennusta. Toivomme, että saamme käyttöömme uusia työkaluja, joilla nuorten työnhakijoiden urapolkua voidaan viedä eteenpäin. Tavoite on, että kaikille asiakkaille voidaan tarjota jotakin tarkoituksenmukaista palvelua laajenevasta palvelusapluunastamme. Alle 30-vuotiaiden toimintalohko kehittää alkuvuodesta työnhakuoppaan, joka tulee toimimaan lisätyökaluna valmennuksen ohjaus- ja aktivointivaiheessa. Töihin!-palvelun työnhakuopas jaetaan pääsääntöisesti kaikille asiakkaille. Se on ilmainen pdf-dokumentti, joka lähetetään asiakkaille sähköpostitse. Työnhakuopas käsittelee keskeisimpiä työn hakemiseen liittyviä 17

18 aiheita, kuten työhaastattelua, työnhakuasiakirjoja, työnhaun kanavia jne. Nuorten toimintalohko toteuttaa ensimmäisen version työnhakuoppaasta, mutta kehittämistyötä voidaan jatkaa koko tiimin voimin. Tämä opas tulee olemaan ilmainen ja se voisi olla ladattavissa Töihin!-palvelun nettisivuilta. Sitä voidaan jakaa myös niille henkilöille, jotka ottavat yhteyttä Töihin!-palveluun vinkkejä kysyäkseen, mutta joita ei voida ottaa asiakkaiksi. Asiakasryhmä ja asiakkaiden ohjaus Asiakasohjautuvuus lohkoon on ollut tasaista ja asiakkaita on riittänyt molemmille työhönvalmentajille hyvin ja myös lohkon ulkopuolelle. Yksilövalmennusasiakkaita on ollut eniten, kuten toimintasuunnitelmassa kirjattiin. Ryhmävalmennusasiakkuus ei ole toteutunut suunnitellusti. Ryhmävalmennuksia ei ole Työnhakumestariksi-koulutusta lukuun ottamatta järjestetty. Kevyemmässä valmennuksessa olevia ns. reserviasiakkaita on ollut ja nämä luetaan tässä raportissa kohtaan ryhmävalmennusasiakkaat. Konsultointi- ja työnvälitysasiakkaita ei ole tänä vuonna tullut toisin kuin ennakoitiin. Palveluohjaus kuntakokeiluun on ollut täsmällisempää kuin viime vuonna ja siksi alle 12 kk työttömänä olleita suoraan työmarkkinoille suuntaavia ei ole juuri tullut. Alkuvuonna 2014 ei myöskään ole ollut kuntakokeilun ostamia YRI-paja-tyyppisiä palveluita, joista asiakkaita tähän ryhmään olisi ohjautunut. Alkuvuodesta sovittiin tiimissä, että yrityskoordinaattorit hoitavat konsultointiasiakasryhmän yhdessä työnantajien kanssa, joten emme odota näitä asiakkaita ohjautuvan työhönvalmentajille loppuvuonnakaan. Töihin!-palvelu on edelläkävijä kunnan työllisyyspalveluiden suunnittelussa. Vuonna 2016 kuntien vastuu pitkään työttömänä olleiden työllisyyspalveluiden järjestämisestä lisääntyy. Kunnilla tulee olla valmius palvella entistä suurempia asiakasmääriä. Vuonna 2014 Töihin!- palvelun nuorten toimintalohko lähtee kokeilemaan uusia asiakastyön malleja, jotka mahdollistavat erilaisten palvelukokonaisuuksien räätälöimistä asiakkaan palvelutarpeen mukaan. Tavoitteena on tutkia, miten asiakasmäärät voidaan pitää verrattain korkeana yhtä työhönvalmentajaa kohti ja samalla tarjota kullekin asiakkaalle tarkoituksenmukaista ja laadukasta palvelua. Asiakkaan palvelutarve määritellään yhteistyössä asiakkaan kanssa. Palvelutarve ei ole vain työhönvalmentajan arvio, vaan asiakkaan oma arvio tilanteestaan. Töihin!-palvelu on edelleen vapaaehtoisuuteen perustuva palvelukokonaisuus. Palvelutarve voi muuttua ajan myötä, mutta alussa asiakas sijoittuu johonkin kolmesta päälinjasta: yksilövalmennusasiakkaat, etä- ja ryhmävalmennusasiakkaat ja konsultointi- ja työnvälitysasiakkaat. Asiakkuuskriteerit Nuorten toimintalohko on saanut hyvin kuntakokeilun asiakkuuskriteerit täyttäviä asiakkaita, mikä kertoo siitä, että toimintaamme tunnetaan paremmin TE-toimistossa ja muissa palveluohjausta tekevissä tahoissa. Etsivien kanssa tehtävä yhteistyö on vähentynyt oikeastaan samasta syystä. Heillä olisi asiakkaita, jotka kaipaisivat työelämään, mutta jotka eivät täytä kriteerejämme. Siksi asiakasohjauksia etsiviltä meille on tullut vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Töihin!-palvelu ei enää profiloidu matalan kynnyksen palveluna juurikin asiakkuuskriteereistä johtuen. Mainittakoon, että ns. reserviin olemme pystyneet ottamaan muutamia alle 12 kk työttömänä olleita, mutta palveluohjausta tekeville tahoille emme ole tätä 18

19 mahdollisuutta tietenkään markkinoineet. Reserviasiakkuus ei muutenkaan ole erityisen houkutteleva vaihtoehto tälle ryhmälle kun asiakkaalle on tehty selväksi, että hänelle avointa paikkaa tarjotaan vasta, jos pitkäaikaistyöttömistä asiakkaistamme ei sopivaa ehdokasta ole löytynyt. Ohjattujen asiakkaiden työkyvyssä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta viime vuoteen nähden. Jos työkyvyssä on havaittu haasteita, joihin Töihin!-palvelu ei pysty vaikuttamaan, olemme tehneet ohjauksia kuntakokeilun Ohjaus- ja kuntoutuspalvelutiimiin. Huomionarvoista on sekin, että suoria TYP-ohjauksia olemme tehneet enemmän kuin aiemmin. Osalla asiakkaista on havaittu moniammatillisen tuen tarve, jolloin TYP on ollut oikeampi osoite kuin OK-tiimi. Alle 30-vuotiaiden lohko palvelee kaikkia vuotiaita, mutta erityisesti nuorimpia, vuotiaita. Varsinkin ruuhkahuippuina pyrimme keskittymään nuorimpiin nuoriin ja yli 30- vuotiaiden toimintalohkon kanssa on sovittu, että omien jonotusaikojemme venyessä voidaan erityisesti vuotiaita uusia asiakkaita ohjata heille. Nuorten toimintalohko palvelee vain asiakkaita, jotka ovat jyväskyläläisiä työttömiä työnhakijoita Keski-Suomen TE-toimistossa ja vuotiaita. Pääpaino vuonna 2014 tulee olemaan vuotiaissa asiakkaissa. Tämä tarkoittaa sitä, että päätoimiset opiskelijat, työelämässä olevat, eläkeläiset tai yrittäjät eivät kuulu palveluidemme piiriin. Kaikki, joille palveluja tarjotaan, kirjataan Töihin!-palvelun omaan rekisteriin ja TYPPI-tietojärjestelmään. Pääsääntönä voidaan sanoa, että Töihin!-palvelun asiakkaan on oltava niin työkykyinen, että hänen kanssaan voidaan realistisesti suunnitella työllistymistä elinkeinoelämän palvelukseen. Jos realistisempi tavoite on kuntoutus ja kuntouttava työtoiminta, ei asiakkuus ole Töihin!- palvelun resurssien ja erityisosaamisen kannalta tarkoituksenmukaista ja silloin oikeampi palveluntuottaja on kuntakokeilun Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut. Palveluohjaus tehdään tarvittaessa. Kuntakokeilun asiakkuuskriteerinä on yhtäjaksoinen tai rinnasteinen 12 kk:n työttömyys. Kaikki tämän kriteerin täyttävät asiakkaat ilmoitetaan myös TE-toimistolle, ja näille asiakkaille tarjotaan pääsääntöisesti yksilöllistä työhönvalmennusta. Töihin!-palvelun yritysyhteistyöstä voivat hyötyä myös alle 12 kk työttömänä olleet, ja nämä asiakkaat ovat pääsääntöisesti etävalmennusasiakkaita, joille ei tarjota tiivistä yksilövalmennusta, mutta jotka voivat olla ehdolla yrityspaikkoihin. On siis erotettava, onko asiakas kuntakokeilun ja Töihin!-palvelun asiakas vai ainoastaan Töihin!-palvelun asiakas. Kun ehdokasmäärät yrityksissä oleviin paikkoihin pidetään tarpeeksi runsaina, se edesauttaa yritysasiakkaitten palvelemista ja kehittää siten yritysyhteistyötä. Henkilöresurssi ja sen käyttö Henkilöstöresurssit ovat riittäneet ja asiakasohjautuvuus on onnistunut suunnitellusti. Jonotusaikamme on pysynyt 1 3 viikon rajoissa. Asiakasjakauma on suhteellisen tasainen. Kaksi työhönvalmentajaa: Mikko Koivumäki ja Anne Aittola. Molemmilla on omat asiakkaat, mutta tuurauksista sovitaan tarvittaessa. Asiakasohjautuvuutta ja jakautumista Mikon ja Nannen kesken kehitetään niin, että asiakasjakauma olisi mahdollisimman tasainen ja nuorten lohko pystyisi palvelemaan kaikkia vuotiaita Töihin!-palveluun ohjautuneita asiakkaita sekä suurta osaa vuotiaista. 19

20 Kehitämme ajanvarauskäytäntöä niin, että jonotusaika palveluumme säilyisi pääsääntöisesti 1 3 viikossa. Tämä toteutuisi esimerkiksi niin, että viikosta varataan yksi päivä pelkästään uusien asiakkaiden tapaamiselle. Osa vuotiaista asiakkaista ohjautuu vastedeskin niille Töihin!-palvelun työhönvalmentajille, joiden pääasiallinen asiakaskunta koostuu yli 30- vuotiaista. Toiminnan vaikuttavuus ja tulokset Asiakasmäärät ja tilastot 06/2014: Asiakkaita on ollut ohjauksessa yksilövalmennuksessa 108. Asiakkaita on ollut ohjauksessa etä- ja ryhmävalmennuksessa 7. Työkokeiluja 41 Työsopimuksia (ml. opsot) 29 Opiskelun aloituksia 8 Voidaan todeta, että asiakasmäärissä tullaan saavuttamaan ja ylittämään vuodelle asetetut tavoitteet. Työkokeilujen määrissä ollaan oikeassa tahdissa ja tavoite täyttynee. Työsopimuksissa ollaan hieman alle tavoitetahdin ja voi olla, ettei tavoitetta tulla saavuttamaan. Opiskelun aloittavia asiakkaita tulee todennäköisesti olemaan tavoiteltu määrä. Ryhmämuotoisen valmennuksen kehittämisessä ollaan odottavalla kannalla. Ryhmävalmennuksista vastaavan työryhmän tavoitteet loppuvuodelle määräävät, miten nuorten lohko tulee käyttämään ryhmävalmennuksia palvelutarjonnassaan. Määrälliset tavoitteet vuodelle 2014: Asiakkaita ohjauksessa yksilövalmennuksessa: 120 Asiakkaita ohjauksessa etä- ja ryhmävalmennuksessa: 30 Asiakkaita työkokeilussa: 60 Työsopimuksia: 60 Opiskelun aloituksia: 10 Pyrimme työnvälityksen lisäksi edistämään ryhmämuotoisen valmennuksen vaikuttavuutta. Ainakin Työnhakuklubi, Työnhakumestariksi-koulutus ja YRI-paja ovat palvelutarjonnassamme. Tiedotus ja viestintä NYTKE-seminaari toteutettiin Jyväskylän Ortodoksisen kirkon juhlasalissa. Osallistujina olivat keskeiset nuorten työllisyyttä tukevat palveluntuottajatahot. Seminaari oli menestys ja keräsi hyvää palautetta. Töihin!-palvelu sai näkyvyyttä verkostossa. Media oli paikalla ja seminaarista tehtiin juttu Keski-Suomen paikallisuutisiin. Medianäkyvyyttä tullaan tapauskohtaisesti hyödyntämään vastedeskin. Verkostoitumista ja viestintää tehdään aktiivisesti koko vuoden ajan. Tärkeä verkostoitumistapahtuma tulee olemaan NYTKE-seminaari, joka järjestetään yhteistyössä Töihin!-palvelun, Nuorten Keski-Suomi ry:n, Nuorten taidetyöpajan ja 4H:n kanssa. Tapahtuma kokoaa yhteen nuorten yrittäjyyden, työllisyyden ja kuntoutuksen parissa toimivia tahoja ja pyrkii tekemään palveluverkostoa toimivammaksi, tunnetummaksi ja visuaalisemmaksi. Medianäkyvyyttä harkitaan tapauskohtaisesti, valmiudet ovat olemassa. 20