Espoon kaupunki Pöytäkirja 5. 5 Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen kanteluratkaisussaan pyytämä toimenpiteiden ilmoittaminen

Transkriptio

1 Sivu 1 / / / Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen kanteluratkaisussaan pyytämä toimenpiteiden ilmoittaminen Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo Salonen, puh Jemina Sirviö, puh Virpi Leino, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen antaa eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen antaman ratkaisun johdosta seuraavan selvityksen: Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on antanut ratkaisun kanteluun, joka koski kehitysvammaisten oppilaiden oppilaaksioton perusteita ja oppilasvalintaa Espoon suomenkielisessä opetuksessa. Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta oli antanut asiassa lausunnon Apulaisoikeusasiamies katsoo ratkaisussaan, että Espoon kaupungin erityisopetuksessa ei toteudu lain edellyttämä yksittäisen oppilaan tilanteeseen perustuva arviointi erityisen tuen päätöstä tehtäessä, mikäli lievästi tai keskivaikeasti kehitysvammaisten opetus järjestetään kategorisesti vain joko erityisluokalla tai ryhmäintegraationa, jossa ryhmän perustaminen edellyttää vähintään neljää hakijaa. Opetuspaikkaa koskevan päätöksenteon tulee aina perustua ensisijassa lapsen etuun, lasta koskevaan tietoon ja tapauskohtaiseen harkintaan. Apulaisoikeusmies toteaa ratkaisussaan, että mikäli opetuspaikan järjestämisen ja oppilaaksioton perusteena on pelkkä tiettyyn vammaisryhmään kuuluminen, Espoo menettelee syrjivästi. Apulaisoikeusasiamies on saattanut ratkaisun mukaisen käsityksensä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan tietoon vastaisessa toiminnassa huomioon otettavaksi ja pyytänyt mennessä ilmoittamaan, mihin toimenpiteisiin Espoon kaupunki on ryhtynyt päätöksen johdosta. Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu on merkitty opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa tiedoksi Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö on ottanut ratkaisun huomioon toiminnassaan, mutta toimenpiteiden ilmoittamista apulaisoikeusasiamiehelle ei ole käsitelty opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa. Oikeusasiamiehensihteerin asiassa lähettämään tiedusteluun on ilmoitettu, että asia viedään lautakunnan käsiteltäväksi

2 Sivu 2 / ja samalla on pyydetty lisäaikaa toimenpiteiden ilmoittamiseen asti. Espoon suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelmassa todetaan, että erityistä tukea on mahdollista saada erityisluokalla, osittain erityisluokalla sekä mahdollisuuksien mukaan muun opetuksen yhteydessä kuitenkin huomioiden oppilaan etu, oppimisvalmiudet ja opiskelupaikalle asetettavat erityisvaatimukset. Opetussuunnitelman perusteella erityisen tuen oppilaan opetuspaikka ei määräydy kategorisesti vammaisryhmään kuulumisen perusteella. Opetussuunnitelmaa ei siten tällä perusteella ole ollut tarvetta muuttaa. Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tulee voimaan Ko. lain siirtymäsäännöksen (28.1 ) mukaan Opetushallituksen on uudistettava opetussuunnitelmien perusteet ko. lain mukaisiksi siten, että koulutuksenjärjestäjät voivat ottaa lain mukaiset opetussuunnitelmat käyttöön Opetushallitus on tiedotteessa arvioinut, että uudet oppilashuoltoa koskevat opetussuunnitelman perusteet valmistuvat mennessä. Espoon suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelmaa tullaan tämän jälkeen muuttamaan. Tämän hetken tiedon mukaan muutokset viedään opetus- ja varhaislautakunnan käsiteltäväksi kesäkuun kokoukseen. Tässä yhteydessä tullaan esittämään muutettavaksi myös edellä mainittu erityistä tukea koskeva kohta kuvaamaan paremmin perusopetuslain 17 :n mukaista oppilaan yksilöllisten tarpeiden arvioimista ja oppilaan edun huomioimista kanteluratkaisussa tarkoitetulla tavalla. Perusopetuksen oppilaaksiottoa koskevat linjaukset Lautakunnan hyväksymissä, viimeksi muutetuissa oppilaaksioton linjauksissa kohdassa 2.4. on todettu, että erityisopetusoppilaan/oppilaan, jolla on erityisen tuen päätös, lähikoulu voi olla erityiskoulu, yleisopetuksen koulun erityisluokka tai yleisopetusluokka, johon oppilas on integroitu. Ko. oppilaaksioton linjausten perusteella erityisen tuen oppilaan opetuspaikka ei määräydy kategorisesti vammaisryhmään kuulumisen perusteella. Linjauksia ei siten tällä perusteella ole ollut tarvetta muuttaa. Oppilaaksioton linjauksia on kuitenkin syytä päivittää ja tarkentaa, jotta erityisen tuen oppilaiden opetuspaikan määräytymistä koskeva kohta kuvaisi paremmin perusopetuslain 17 :ää. Lisäksi linjauksia on syytä muutoinkin käydä läpi ja tehdä tarvittaessa muitakin tarkennuksia. Lisäksi on syytä todeta, että suomenkielisen opetuksen tulosyksikön organisaatio on muuttunut lukien. Muutos on vaikuttanut erityisen tuen päätöksiin siten, että perusopetuksessa on nyt neljä aluepäällikköä,

3 Sivu 3 / 3 jotka tekevät erityisen tuen päätökset silloin, kun oppilaan opetus toteutetaan ko. alueella yleisopetuksen ryhmässä tai alueellisessa erityisopetusryhmässä. Perusopetuslinjan päällikkö päättää erityisestä tuesta silloin, kun oppilaan opetus järjestetään kaupunkitasoisena toteutettavassa erityisopetuksen ryhmässä. Jos huoltaja vastustaa erityistä tukea, päätöksen tekee opetus- ja. Lukuvuoden oppilaaksiotto on nyt käynnissä. Linjausten muutokset valmistellaan lautakunnan käsiteltäväksi vuoden 2014 aikana niin, että ne ovat sovellettavissa lukuvuoden oppilaaksiotossa. Erityisopetuksen kehittämissuunnitelma ja erityisen tuen oppilaiden opetuksen järjestäminen Espoon suomenkielisessä opetuksessa oli vuosina voimassa erityisopetuksen kehittämissuunnitelma sekä suunnitelma erityisluokkien sijoituskouluiksi vuosien luokkasijoittelulle. Lautakunnan päättämässä selvityksessä todettiin, että erityisopetuksen kehittämissuunnitelman uudistaminen tullaan Espoossa aloittamaan ko. vuoden aikana. Suunnitelmaa ei ole kuitenkaan lähdetty uudistamaan, koska yksittäisen, vain erityisopetusta koskevan kehittämissuunnitelmaan sijaan suomenkielinen opetus korostaa opetuksen ja perusopetuslain mukaisen kolmiportaisen tuen kokonaisvaltaista kehittämistä. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö ohjeistaa vuosittain kouluja ja oppilaaksiotosta vastaavia asiantuntijoita muun muassa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden oppilaaksiotosta ja opetuksen järjestämisestä. Kouluille järjestetään jatkuvasti perehdytystä ja koulutusta. Perusopetuslain voimaan tulleet muutokset korostavat tuen kolmiportaisuutta. Ennen kuin erityisen tuen antamiseen päädytään, oppilaan tuki järjestetään hänen lähikoulussaan yleisenä tai tehostettuna tukena ja vasta, jos tuki ei ole oppilaan näkökulmasta riittävä, selvitetään erityisen tuen tarve. Erityisen tuen oppilaiden oppilaaksiottoa valmistelevat asiantuntijaryhmät (tiimit). Tiimi selvittää muun muassa, millaiset opetusjärjestelyt kunkin oppilaan etu huomioiden ovat mahdollisia. Vaikka kehittämissuunnitelman mukainen rakenne alueellisesti järjestettävistä ja kaupunkitasoisista palveluista on edelleen käytössä, käytännön oppilaaksiotossa on otettu aiempaa paremmin huomioon tapauskohtainen yksittäisen oppilaan tarpeiden arviointi ja oppilaan edun mukainen harkinta. Espoon suomenkielisessä opetuksessa on käytössä selvityksen liitteen mukainen huoltajan ja oppilaan kuuleminen -lomake. Lomaketta käytetään kuultaessa huoltajia oppilaan opetuksen järjestämiseen ja opetuksen järjestämispaikan osoittamiseen liittyvissä kysymyksissä. Lomake täytetään oppilaan koulun ja huoltajien yhteistyönä. Kuten edellä mainitusta lomakkeesta ilmenee, erityisen tuen päätöksen valmistelussa huomioidaan jokaisen oppilaan yksilölliset tarpeet. Ennen

4 Sivu 4 / 4 päätöstä tehdään pedagoginen selvitys, kuullaan huoltajaa ja oppilasta sekä hankitaan tarvittavat muut asiantuntijalausunnot. Huoltajien kuuleminen tapahtuu pääsääntöisesti henkilökohtaisessa tapaamisessa. Oppilasta kuullaan samanaikaisesti kuin huoltajaa, mikäli se on mahdollista. Mikäli huoltajalla ei ole mahdollisuutta esimerkiksi pitkän välimatkan vuoksi saapua tapaamiseen, kuuleminen tapahtuu kirjallisesti. Oppilaskohtaisen harkinnan korostuminen ilmenee myös siinä, että erityisen tuen antamista ja opetuksen järjestämispaikkaa selvitettäessä huomioidaan huoltajan toive opetuksen järjestämispaikasta. Jos lähikoulusta/muusta opetuksen järjestämispaikasta on esitetty toive, selvitetään, onko opetuksen järjestäminen siinä oppilaan etu huomioon ottaen mahdollista. Toivetta ei siis sivuuteta kategorisesti johonkin vammaisryhmään kuulumisen perusteella. Lautakunnan päätökset oppilaspaikoista lukuvuodelle on keväällä 2013 päättänyt lukuvuoden oppilaspaikoista. Päätöksellä lautakunta on päättänyt muun muassa vuosiluokkien 7-10 lievästi kehitysvammaisten erityisluokista ja ryhmäintegraatioluokista (kohdat 5 ja 6) sekä vaikeasti kehitysvammaisten erityisluokista (kohta 7). Lautakunnan päättämässä selvityksessä on todettu, että ryhmäintegraatio on edellyttänyt neljää oppilasta. Tätä edellytystä ei enää lukuvuotta koskevissa päätöksissä ole. Tällä hetkellä esimerkiksi Martinkallion koulussa on päätöksen kohdan 6 mukaisesti yleisopetuksen yhteydessä kaksi integraatioryhmää, joista toinen ryhmä on yläkoulussa ja toinen alakoulussa. Näistä toisessa ryhmässä on integroituna vain kaksi oppilasta. Päätöksellä lautakunta on päättänyt vuosiluokkien 1-6 oppilaspaikoista. Yläkoulujen oppilaspaikkoja koskevasta päätöksestä poiketen, tässä päätöksessä ei ole määritelty koulukohtaisia integraatioryhmiä, koska uusia ryhmiä ei perustettu. Jatkavia ryhmiä ei päätökseen ole kirjattu erikseen. Lukuvuonna Toppelundin koulussa on yksi lievästi kehitysvammaisten oppilaiden integraatioryhmä, joka toimii yleisopetuksen yhteydessä. Tässä ryhmässä on neljä oppilasta. Kuten eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisusta ilmenee, tällä hetkellä Espoossa opiskelee yksi kehitysvammainen perusopetuksen oppilas määräaikaisesti yleisopetukseen yksilöllisesti integroituna. Johtopäätökset katsoo, että esitetyn selvityksen perusteella Espoon suomenkielisessä opetuksessa on ryhdytty asianmukaisiin toimenpiteisiin eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisussaan esittämien näkökohtien huomioon ottamiseksi toiminnassa. Oppilaaksioton linjauksia on kuitenkin tarpeen päivittää huomioiden

5 Sivu 5 / 5 perusopetuslain 17 sekä mahdolliset muut linjauksen tarkentamistarpeet. Myös suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelmaa on tarpeen tarkentaa. Uuden erityisopetuksen kehittämissuunnitelman laatiminen ei kuitenkaan ole tarpeen vaan olennaisempaa on opetuksen ja perusopetuslain mukaisen kolmiportaisen tuen kokonaisvaltainen kehittäminen. Lautakunta katsoo, että esitetyn selvityksen perusteella Espoon suomenkielisessä opetuksessa on erityistä tukea koskevassa päätöksenteossa otettu entistä paremmin huomioon oppilaan etu ja yksilöllisten tarpeiden arviointi. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu ilman henkilötietoja - varhaiskasvatuslautakunnan päätös (oppilaspaikat vuosiluokilla 7-9) - varhaiskasvatuslautakunnan päätös (oppilaspaikat vuosiluokilla 1-6) - Huoltajan ja oppilaan kuuleminen -lomake Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on antanut ratkaisun kanteluun, joka koski kehitysvammaisten oppilaiden oppilaaksioton perusteita ja oppilasvalintaa Espoon suomenkielisessä opetuksessa. Ratkaisussa pyydettiin mennessä ilmoittamaan, mihin toimenpiteisiin Espoon kaupunki on ryhtynyt päätöksen johdosta. Ilmoitusta ei ole tehty määräajassa. Apulaisoikeusasiamiehelle on ilmoitettu, että asia viedään lautakunnan käsiteltäväksi ja samalla on pyydetty lisäaikaa toimenpiteiden ilmoittamiseen asti. Oheismateriaalina on eduskunnan oikeusasiamiehen internet-sivuilla julkaistu ratkaisu ilman henkilötietoja. Ratkaisu kokonaisuudessaan on nähtävänä kokouksessa. Tiedoksi - Eduskunnan apulaisoikeusasiamies

6 Sivu 6 / 6