Espoon kaupunki Pöytäkirja 148

Transkriptio

1 Sivu 1 / / Ruotsin kielikylpyopetuksen oppilasvalintaperusteiden muuttaminen Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo Salonen, puh Jemina Sirviö, puh Päivi Pelli-Kouvo, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen 1. hyväksyy uudet ruotsin kielikylpyopetuksen oppilasvalintaperusteet liitteen mukaisesti, 2. päättää, että uudet oppilasvalintaperusteet tulevat voimaan alkaen siten, että uusia oppilasvalintaperusteita noudatetaan kevään 2017 oppilaaksiotossa otettaessa oppilaita ruotsin kielikylpyopetukseen, 3. kumoaa ja tehdyt päätökset, 4. toteaa, että koulujen johtokunnat voivat päättää oppilasvalintaperusteita tarkentavista perusteista, kuten hakemuksen ja/tai valintakokeen pisteytyksestä. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 7 Ruotsin kielikylpyopetuksen oppilasvalintaperusteet alkaen - Ruotsin kielikylpyopetuksen oppilasvalintaperusteet otettaessa oppilaita 1. luokalle ( ) - Ruotsin kielikylpyopetuksen oppilasvalintaperusteet otettaessa oppilaita 7. luokalle ( ) Selostus Sovellettava lainsäädäntö ja ohjeet Perusopetuslain 4 :n 1 momentin mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta.

2 Sivu 2 / 2 Perusopetuslain 6 :n 2 momentin mukaan kunta osoittaa oppivelvolliselle lähikoulun tai muun soveltuvan paikan. Perusopetuslain 28 :n 2 momentin mukaan oppivelvollinen voi pyrkiä oppilaaksi muuhun kuin perusopetuslain 6 :n 2 momentin tarkoittamaan kouluun. Hakijoihin on tällöin sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Valintaperusteista ja -kokeesta tulee ilmoittaa etukäteen. Kunta voi päättää, että sen järjestämään opetukseen otetaan ensisijaisesti kunnassa asuvia lapsia. Perusopetuslain 30 :n 3 momentin mukaan opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta on päättänyt ruotsin kielikylpyopetuksen oppilasvalintaperusteet valittaessa oppilaita ensimmäiselle luokalle ja vuosiluokille 2-6. Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta on päättänyt ruotsin kielikylpyopetuksen oppilasvalintaperusteet valittaessa oppilaita seitsemännelle luokalle. Ruotsin kielikylpyopetukseen perustettavat ryhmät ja opetukseen otettavien oppilaiden vähimmäis- ja enimmäismäärät päätetään vuosittain lautakunnassa oppilaaksioton ennakoivien päätösten yhteydessä. Kielikylpypedagogiikan taustaa Kielikylpyopetusta voidaan järjestää kolmen eri mallin mukaisesti: 1. Varhainen täydellinen kielikylpy (early total immersion) Lapsi oppii jo varhain myönteisen asenteen ruotsin kieltä kohtaan, oppii kuuntelemaan ohjeita ruotsin kielellä, kommunikoimaan ruotsiksi sekä saa iloa ruotsin kielestä erilaisten laulujen ja riimitysten avulla. Varhaisessa täydellisessä kielikylvyssä varhaiskasvatus ja esiopetus ovat ainoastaan ruotsin kielellä, alakoulun aikana suomen kielen määrä lisääntyy vuosien myötä. Valtakunnallisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luvussa 10 kohdassa 1.1. todetaan, että kotimaisten kielten varhainen täydellinen kielikylpy alkaa aikaisintaan 3-vuotiaana ja viimeistään esiopetuksessa. Ohjelma kestää perusopetuksen loppuun asti. 2. Varhainen osittainen kielikylpy (early partial immersion) Varhainen osittainen kielikylpy alkaa myös päiväkoti-iässä, mutta siinä lasten äidinkieltä eli suomen kieltä käytetään myös osittain ruotsin kielen rinnalla. Joskus käytetään myös nimitystä kielisuihku, jos toiminta on kaksikielistä.

3 Sivu 3 / 3 3. Viivytetty kielikylpy (delayed immersion) Ruotsinkielinen kielikylpyopetus alkaa vasta 4. tai 5. luokalla tai joissain tapauksissa vasta yläkoulussa. Kielen oppimisen kannalta on kuitenkin aina parempi, mitä aikaisemmassa vaiheessa kielen omaksuminen tapahtuu. Oppilasvalintaperusteiden muutostarpeet Ensimmäisen luokan oppilasvalintaperusteiden osalta on ehdotettu sisällöllisiä muutoksia, jotka mahdollistavat ruotsin kielikylpyopetukseen hakeutumisen nykyistä laajemmin. Uuden perusopetuksen opetussuunnitelman myötä myös seitsemännen luokan oppilasvalintaperusteissa on tarpeen tehdä joitain muutoksia. Samalla on tarkoituksenmukaista yhdistää erilliset ensimmäisen ja seitsemännen luokan oppilasvalintaperusteet samaan asiakirjaan sekä tehdä tarkennuksia kouluilta ja huoltajilta saatujen palautteiden perusteella. Kielikylpyopetuksen oppilasvalintaperusteita koskevia muutostarpeita on käsitelty suomenkielisen opetuksen tulosyksikön johdossa. Jäljempänä ehdotettavat muutokset on valmisteltu yhteistyössä suomenkielisen opetuksen tulosyksikön ja opetusta tarjoavien koulujen rehtoreiden kanssa. Ehdotettavat muutokset 1. Arvosanoista luopuminen valintaperusteena Nykyisissä ruotsin kielikylpyopetuksen oppilasvalintaperusteissa hakijan kuudennen luokan ruotsin kielen ja suomen kielen viimeisimpien arvosanojen summa ratkaisee hakijoiden keskinäisen järjestyksen tilanteessa, jossa hakijoita on enemmän kuin oppilaspaikkoja. Uuden perusopetuksen opetussuunnitelman myötä väliarviointi toteutetaan vuosiluokkien 1-6 oppilaiden kohdalla arviointikeskusteluna. Koulu voi halutessaan täydentää arviointikeskustelua antamalla kuudennen luokan oppilaalle numeerisen välitodistuksen. Koska oppilaille ei pääsääntöisesti anneta enää numeerisia välitodistuksia, arvosanoja ei voida käyttää jatkossa oppilasvalintaperusteena. Jos hakijoita on enemmän kuin oppilaspaikkoja, hakijoiden keskinäisen järjestyksen ratkaisee jatkossa arpa. 2. Yleisperiaatteiden kirjaaminen Oppilasvalintaperusteisiin pyritään mahdollisuuksien mukaan lisäämään yleisperiaatteet, joita noudatetaan kaikkien ikäryhmien kohdalla. Yleisperiaatteet koskevat esimerkiksi hakupäivien

4 Sivu 4 / 4 määrittämistä, varasijalistan muodostamista, toisessa kunnassa asuvien oppilaiden ottamista, koulumatkaetuutta, sisarusperusteen soveltamista ja muuttavia oppilaita. Nykyisissä ruotsin kielikylpyopetuksen oppilasvalintaperusteissa ei ole kirjattu yleisperiaatteita. Uusiin oppilasvalintaperusteisiin on tarkoituksenmukaista lisätä yleisperiaatteet, joita sovelletaan otettaessa oppilaita vuosiluokille Varasijalistan muodostaminen arvonnan perusteella otettaessa oppilaita seitsemännelle luokalle Nykyisten seitsemännen luokan oppilasvalintaperusteiden mukaan niistä valintaperusteet täyttävistä hakijoista, jotka eivät ole tulleet valituiksi kielikylpyopetukseen rajallisen oppilasmäärän takia, muodostetaan kouluittain varasijalista valintaperusteiden mukaisessa järjestyksessä. Koska uusista valintaperusteista poistetaan ruotsin kielen ja suomen kielen viimeisimpien arvosanojen summan käyttö valintaperusteena, varasijalistan muodostamista koskeva kohta tulee muuttaa. Niistä valintaperusteet täyttävistä hakijoista, jotka eivät ole tulleet valituiksi oppilaspaikkojen rajallisen määrän takia, muodostetaan jatkossa varasijalista arvonnan mukaisessa järjestyksessä siten, että espoolaiset hakijat ovat etusijalla. Oppilaspaikkojen vapautuessa, oppilaita otetaan varasijalistan mukaisessa järjestyksessä elokuun loppuun asti, jolloin varasijalista raukeaa. 4. Lautakunnan päätösten kumoaminen Lautakunnan ja ja tekemät päätökset kumotaan tarpeettomina. Nyt tehtävä päätös korvaa myös koulujen johtokuntien oppilasvalintaperusteita tarkentavat päätökset. Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien johtosäännön 13 :n mukaan koulujen johtokunnat voivat päättää oppilasvalintaperusteita tarkentavista perusteista, kuten hakemusten ja/tai valintakokeiden pisteytyksestä. Johtokuntien päättämät täydentävät valintaperusteet eivät saa olla ristiriidassa lautakunnan päättämien oppilasvalintaperusteiden kanssa tai muutoin lainvastaisia. 5. Oppilaiden ottaminen kielikylpyopetukseen ensimmäiselle luokalle ilman ruotsinkielistä taustaa Nykyisten ruotsin kielikylpyopetuksen oppilasvalintaperusteiden mukaan ruotsin kielikylpyopetukseen otettavalta oppilaalta edellytetään ruotsinkielistä taustaa. Kielikylpyopetukseen haetaan pääasiassa maksullisista yksityisistä päiväkodeista, joihin kaikilla ei ole mahdollisuutta hakeutua kustannussyistä. Oppilaalla ei ole nykyisten oppilasvalintaperusteiden perusteella mahdollisuutta hakea

5 Sivu 5 / 5 myöhemmin kielikylpyopetukseen, jos huoltaja ei ole riittävän varhaisessa vaiheessa suunnitellut lapsen koulupolkua. Uusissa ruotsin kielikylpyopetuksen oppilasvalintaperusteissa ehdotetaan huomioitavaksi oppilaat, joilla ei ole ruotsinkielistä taustaa. Vastaava malli on käytössä esimerkiksi Vantaalla. Myös Espoon kaksikielisessä opetuksessa (suomi-englanti) on tarkoitus luopua hakijoiden taustapisteistä, jolloin oppilasvalinta perustuu jatkossa ainoastaan hakijoille järjestettävään valintakokeeseen. Oppilasvalintaperusteiden osalta pohdittavana on ollut kaksi eri vaihtoehtoa: etusijajärjestykseen perustuva oppilasvalinta ja valintakokeeseen perustuva oppilasvalinta. Vaihtoehto 1: Etusijajärjestykseen perustuva oppilasvalinta Vaihtoehto 2: Valintakokeeseen perustuva oppilasvalinta

6 Sivu 6 / 6 Oppilasvalinnan ehdotetaan perustuvan jatkossa valintakokeeseen (vaihtoehto 2) ja valintakokeena ehdotetaan käytettäväksi suomen kielen kielellisten valmiuksien koetta. Kyseinen koe on käytössä Espoossa tällä hetkellä kaksikielisessä opetuksessa (suomi-englanti) yhtenä valintakokeen osiona eikä uuden valintakokeen laatimiseen edellytettäisi näin ollen resursseja suomenkielisen opetuksen tulosyksiköltä tai kouluilta. Valintakokeen järjestämisen osalta tulee huomioida, että valintakoe tulee järjestää pääkaupunkiseudun yhteisesti sopimana päivänä, joka on vastaava kuin kaksikielisen opetuksen valintakoepäivä. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön ja koulujen näkemykset eroavat toisistaan. Kielikylpyopetusta tarjoavat koulut pitävät nykyistä, varhaisen täydellisen kielikylvyn mallia parhaana tapana järjestää kielikylpyopetusta Espoossa ja katsovat, että muutoksen seurauksena nykyinen kielikylpymalli muuttuu olennaisesti ja edellyttää kielikylpyopettajilta jatkossa toisenlaista pedagogista lähestymistapaa opetuksessa, koska osa lapsista on ollut kielikylvyssä mahdollisesti jo 3-vuotiaasta lähtien ja osa tulee samaan ryhmään ilman minkäänlaista ruotsin kielen taitoa. Kielikylpyopetusta tarjoavat koulut katsovat, että hakijoiden kielellisten valmiuksien kartoittaminen on muutoksen myötä tärkeää, mutta eivät kannata valintakokeen käyttämistä oppilaaksioton perusteena. Ruotsin kielikylpyopetuksessa käytössä olleesta valintakokeesta luovuttiin aikanaan sen oltua hakijoille ja kouluille raskas. Valintakokeen järjestäminen edellyttäisi kielikylpyopetusta tarjoavilta kouluilta ns. testaajaopettajien perehdyttämisen, valintakokeen järjestämiseen ja erilaisia valvonnan organisointiin liittyviä tehtäviä sekä hakijoiden valintakokeen pisteytyksen. Koulujen arvion mukaan nämä veisivät 3-4 opettajatyöpäivää. Tiedoksi - Peruskoulut

7 Sivu 7 / 7