påasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgj klöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäz xcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvb

Transkriptio

1 qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwer tyuiopåasdfgjghjkjölzxcvöäzxcvbnmq wertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwert yuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuio påasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas 2014 dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgj klöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäz ESPOON SUOMENKIELISEN xcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvb PERUSOPETUKSEN nmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmq OPETUSSUUNNITELMA wertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwert VIHERLAAKSON KOULU yuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuio påasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghj klöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäz xcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvb nmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmrt yuiopåasdfghjklöäzxcghjklöäzxcvbnm qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwer

2 VIHERLAAKSON KOULUN OPETUSSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 4 2. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 6 3. ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS OPPIMIS JA OPETUKSEN SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN ERI OPPIAINEISSA ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ, VUOSILUOKAT ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI TOISENA KIELENÄ TOINEN KOTIMAINEN KIELI: RUOTSI VAPAAEHTOISENA KIELENÄ (A2) JA B-KIELENÄ (B1) VIERAAT KIELET, ENGLANTI VIERAAT KIELET, RANSKA VIERAAT KIELET, SAKSA VIERAAT KIELET, ESPANJA JA VENÄJÄ MATEMATIIKKA BIOLOGIA JA MAANTIETO FYSIIKKA JA KEMIA 163 2

3 7.12 TERVEYSTIETO USKONTO ELÄMÄNKATSOMUSTIETO HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI MUSIIKKI KUVATAIDE KÄSITYÖ LIIKUNTA KOTITALOUS OPPILAANOHJAUS OPPILAAN ARVIOINTI TOIMINNAN ARVIOINTI JA JATKUVA KEHITTÄMINEN TIETOSTRATEGIA 264 3

4 ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 1. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Suomenkielinen perusopetus on osa Espoon kaupungin järjestämiä koulutuspalveluita. Perusopetus rakentuu valtakunnallisten säädösten ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalle sekä Espoon opetustoimen linjauksille. Osa näistä linjauksista on laadittu yhteistyössä kaupungin ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetustoimen kanssa, ja ne on hyväksytty asianomaisten lautakuntien lisäksi myös Espoon kaupunginhallituksessa. Espoon suomenkielinen opetuslautakunta on hyväksynyt kokouksessaan porrastetun aikataulun uuden tuntijaon ja uuden opetussuunnitelman käyttöön ottamiseksi. Sen mukaisesti viimeisetkin vuosiluokat ovat siirtyneet uuteen järjestelmään Suomenkielinen varhaiskasvatus ja opetuslautakunta on kokouksessaan hyväksynyt muutokset jotka määräykset 41/011/2010 ( ) ja 50/011/2010 ( ) edellytti mm. tuen rakenteeseen ja sen muotoihin. Espoon suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelmajärjestelmän osat ovat: - Perusopetuslaki ja -asetus ( /628 ja /852) niihin tehtyine muutoksineen - Laki perusopetuksen muuttamisesta 642/ Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta ( /1435) - Opetushallituksen hyväksymät Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 ( ) - Perusopetuksen muiden uskontojen opetussuunnitelmien perusteet 2006 ( ) - Opetushallituksen hyväksymät Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset (50/011/2010, ) - Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2004 täydentäminen (41/011/2010, ) - Espoon suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelma (linjaukset hyväksytty v ) - Kunnan opetussuunnitelmaan perustuvat koulukohtaiset opetussuunnitelmat - Perusopetusasetuksen 9 :n mukainen vuosittainen suunnitelma, jossa määritellään opetuksen järjestäminen vuositasolla eli koulun lukuvuosisuunnitelma. 1.1 Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. 4

5 Espoon kaupunginvaltuusto on edelleen määritellyt ja tarkentanut kaupungin strategisiksi päämääriksi: Asukas- ja asiakaslähtöisyys Oppilaiden ja heidän huoltajiensa erilaisia tarpeita ja tavoitteita arvostetaan koulun toiminnassa. Koulun toimintaa kehitettäessä otetaan huomioon saatu palaute. Suvaitsevaisuus ja tasa-arvo Hyvään kouluyhteisön ilmapiiriin kuuluu, että jokainen yhteisön jäsen on tärkeä ja että yhteisöllisyys ja yksilöllisyys kulkevat rinnakkain. Lähtökohtana on kaikille avoin koulu, jossa oppilas on aktiivinen toimija. Koulutuksellisen tasa-arvon mukaisesti huolehditaan siitä, että jokainen espoolaislapsi ja - nuori saa perustietojen ja -taitojen, jatko-opintojen ja kansalaistoiminnan kannalta hyödyllisen opetuksen. Luovuus ja innovatiivisuus Oppilaita, opettajia ja koulun muuta henkilöstöä kannustetaan kehittämään ja kokeilemaan uusia toimintamuotoja. Koko kouluyhteisölle on hyvin tärkeää oppimisen ilon säilyttäminen sekä jatkuvan itsensä kehittämisen halu. Koulutyön parhaita käytäntöjä ja innovaatioita jaetaan tietoverkossa ja muilla foorumeilla. Kumppanuus ja yhteisöllisyys Koulua kehitetään yhteistyössä kotien ja muun lähiyhteisön kanssa. Yhteistyölle asetetaan opetussuunnitelmassa tavoitteet, joiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Uusia yhteistyökumppaneita ja mahdollisuuksia etsittäessä huomioidaan mm. monikulttuurisen yhteiskunnan, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen, kansainvälisyyden ja monipuolisen elinkeinorakenteen suomat mahdollisuudet. Tuloksellisuus ja vaikuttavuus Oppilaan kasvu ja omista lähtökohdista käsin tapahtuva tietojen ja taitojen opettelu, opiskelu ja omaksuminen sekä menneisyyden tunteminen ja tulevaisuuden haasteisiin valmistautuminen ovat opetustoiminnan keskiössä. Opetuksen tukipalvelut perustuvat kolmiportaiseen malliin yleisestä, tehostetusta ja erityisestä tuesta. Olennaista tukirakenteessa on koulun ennaltaehkäisevät toimintatavat sekä tuen tarpeen ilmetessä mahdollisimman nopea ja oikein suunnattu tuki. Yhteistyössä varhaiskasvatuksen henkilöstön ja muiden asiantuntijoiden kanssa taataan tuen jatkuvuus lapsen siirtyessä perusopetukseen. Opetuksen järjestämistä ja sen tuloksellisuutta arvioidaan suunnitelmallisesti. Kestävä kehitys Koulujen arkipäivässä toimitaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, mikä otetaan huomioon jo koulutilojen suunnittelussa. 5

6 * KOULUN OPS 1.1 Perusopetuksen arvopohja Viherlaakson koulun arvot Perusopetuksen arvopohjan ja Espoon kaupungin strategisten päämäärien lisäksi koulumme arvoissa korostuvat seuraavat asiat: Koulumme tukee oppilaan kasvua ja itsetunnon vahvistumista sekä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen kehittymistä. Kannustamme oppilasta ottamaan vastuuta itsestään, omasta koulunkäynnistään, oppimisestaan, toisista ja ympäristöstä. Kouluyhteisömme arvostaa rehellisyyttä, hyvää käytöstä ja erilaisuuden hyväksymistä. 2. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 2.1 Espoon suomenkielisen opetuksen toiminta-ajatus Espoon suomenkielinen opetustoimi tarjoaa lapsille ja nuorille korkeatasoiset, monipuoliset ja alueellisesti tasapuoliset koulutusmahdollisuudet. Toiminnan lähtökohtana on koulutuksellinen tasaarvo, joka huomioi oppijan yksilölliset ominaisuudet. * KOULUN OPS 2.1 Espoon suomenkielisen opetuksen toiminta-ajatus Viherlaakson koulun toiminta-ajatus Viherlaakson koulu on kuvataidepainotteinen. Toiminnassamme korostuu yhteisöllisyys. Koulu tarjoaa vahvan yleissivistyksen sekä valmiudet jatko-opiskeluun ja elinikäiseen oppimiseen. Myönteinen oppimisilmapiiri kannustaa omien vahvuuksien kehittämiseen, kriittiseen ajatteluun, aktiiviseen osallistumiseen ja yhteistyöhön. Viherlaakson koulun visio Koulu ohjaa ja kasvattaa kestävään elämäntapaan ja oppimisen iloon. Hyödynnämme monipuolisia oppimisympäristöjä ja verkostoja sekä korostamme kokonaisuuksien oppimista. 2.2 Espoon suomenkielisen perusopetuksen kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Kasvatus- ja opetustyön päämääränä on oppilaan kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan vastuulliseen ja kriittiseen jäsenyyteen. Yleisenä kasvatuksen ja opetuksen tavoitteena on, että oppilas kasvaa yksilönä ja ryhmän jäsenenä ja oppii oppimaan. Kouluyhteisön tavoitteena on tukea koululaisen kasvua siten, että se edistää tasapainoisuutta ja tervettä itsetuntoa, vastuullisuutta, yhteistyökykyä, suvaitsevaisuutta, terveyden ja hyvinvoinnin vaalimista, kasvua hyviin tapoihin sekä luottamusta itseen, toisiin ja tulevaisuuteen. 6

7 Oppilaan kasvua elinikäiseksi oppijaksi edistävät oppimisen halu ja työnteon arvostaminen, hyvät työskentely- ja yhteistyötaidot, kehittyneet ajattelun, tiedonhallinnan ja viestinnän taidot, luovuus, vankka yleissivistys ja avara maailmankuva. KOULUN OPS 2.2 Espoon suomenkielisen perusopetuksen kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Viherlaakson koulun yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Yleisenä kasvatuksen ja opetuksen tavoitteena on, että oppilas kasvaa yksilönä ja ryhmän jäsenenä ja oppii oppimaan. Viherlaakson koulussa erityistavoitteitamme ovat oppilaan ohjaaminen vastuullisuuteen, yhteistyökykyisyyteen ja tasapainoiseen kasvuun. Oppilaan kasvua elinikäiseksi oppijaksi tuemme korostamalla työnteon arvostamista, työskentely- ja yhteistyötaitojen tärkeyttä sekä monipuolista luovuutta. 2.3 Perusopetuksen järjestäminen Perusopetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Koulut ovat yhteistyössä huoltajien kanssa, jotta sekä kasvun että opetuksen tavoitteet saavutettaisiin. Perusopetuslainsäädäntö, opetussuunnitelman perustetekstit ja Espoon kaupungin linjaukset huomioidaan opetusta järjestettäessä. Opetuksen, ohjauksen, oppilashuollollisen tuen järjestämisen lähtökohtana on hyvän ja turvallisen koulupäivän varmistaminen jokaiselle oppilaalle. Hyvä perusopetus, sen suunnittelu ja arviointi, yhdessä oppimisympäristön kanssa luovat suotuisat puitteet kasvulle ja oppimiselle espoolaisessa perusopetuksessa. Koulujen toimintatapaa leimaa yhteisöllisyys ja yhteinen työ. Oppimisympäristön riskitekijöihin puututaan välittömästi ja koulun henkilöstön toiminta kannustaa oppilaiden ja aikuisten vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa kasvusta ja oppimisesta sekä kaikkien koulun ihmisten osallisuutta. Espoolainen peruskoulu arvostaa oppilaiden, opettajien ja muiden henkilökunnan jäsenten ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Tämä näkyy oppilaiden osallistamisena, pedagogisena johtamisena, jolla lisätään opettajien ja henkilökunnan sisäistä ammatillista vuoropuhelua, yhteistyönä varhaiskasvatuksen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa sekä erityisesti huoltajien kanssa tehtävänä yhteistyönä ja huoltajien osallistamisen lisäämisenä lastensa koulutyössä. 7

8 * KOULUN OPS 2.3 Perusopetuksen järjestäminen Perusopetuksen järjestäminen Viherlaakson yläkoulu suorittaa opetuksellista perustehtäväänsä kuvataidepainotteisena yläkouluna. Kuvataidepainotteisille luokille oppilaat valitaan 7. vuosiluokalle 6. luokan keväällä Kaitaan kuvataidepainotteisen yläkoulun kanssa yhteisesti pidettävän valintatyöpajan perusteella kaupungin ohjeistuksen mukaan. Koe järjestetään kutsukokeena koulussa keväällä kuvataideopettajien valvonnassa. Koulussa toimii kuvataidepainotteisten luokkien ja yleisopetuksen ohella erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden pienluokka luokka-asteittain kulloisenkin oppilasmäärän mukaan. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on hyvän ja turvallisen koulupäivän varmistaminen jokaiselle oppilaalle. Viherlaaksossa kasvatus- ja opetustyössä korostetaan yhteisöllisyyden ja ihmisen oman vastuunottamisen merkitystä oppimisympäristönsä viihtyisyyden ja vastaanottavuuden luomisessa. Ympäristön riskitekijöihin puututaan välittömästi ja koulun henkilöstö pyrkii toiminnallaan kasvattamaan ja ohjaamaan oppilaita ottamaan ja kantamaan vastuun omasta ja kanssatoverin hyvinvoinnista. Viherlaakson yläkoulussa hyvä perusopetus, sen suunnittelu ja arviointi, yhdessä oppimisympäristön kanssa luovat suotuisat puitteet kasvulle ja oppimiselle. Viherlaaksossa arvostetaan oppilaiden, opettajien ja muiden henkilökunnan jäsenten ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassa. Tämä näkyy oppilaiden osallistamisena, pedagogisena johtamisena, jolla lisätään opettajien ja henkilökunnan sisäistä ammatillista vuoropuhelua, yhteistyönä alakoulujen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa sekä erityisesti huoltajien kanssa tehtävänä yhteistyönä ja huoltajien osallistamisen lisäämisenä lastensa koulutyössä. 2.4 Kieliohjelma Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta päättää koulujen kielitarjonnasta A-kielten osalta osana kaupungin koulujen kieliohjelmaa. Espoon kaikilla palvelualueilla tarjotaan A-kielenä englantia, ranskaa, ruotsia ja saksaa. Jokainen peruskoulua käyvä oppilas aloittaa englannin opiskelun joko A1-kielenä tai A2-kielenä. Tämä merkitsee, että niiden oppilaiden, jotka valitsevat A1-kieleksi jonkin muun kielen kuin englannin kielen, tulee ottaa opinto-ohjelmaansa A2-kielenä englanti. Samassa alakoulussa muu kieli kuin englanti ei voi olla sekä A1- että A2- kielenä. A2-kielen opetus aloitetaan kaikissa peruskouluissa neljänneltä vuosiluokalta. Kaikilla palvelualueilla tarjotaan joko varhennettua kieltenopetusta, kaksikielistä opetusta, kielikylpytai vieraskielistä opetusta. Jokainen ala-asteen koulu tarjoaa englannin kielen lisäksi yleensä yhden muun kielen. Alkavan A-kielen minimioppilasmäärä on 14 oppilasta. Pakankylän ja Nuuksion koulujen 8

9 alkavien A2-kielien (ruotsi) ryhmäkoko on 10 oppilasta. Keski-Espoon koulun alkavan A2-ranskan ryhmäkoko on 10 oppilasta. KOULUN OPS 2.4 Kieliohjelma Viherlaakson koulun kieliohjelma A1-kielet: EN, RA A2-kielet: EN, RA, SA, RU B1-kieli: RU B2-kielet: RA, SA, ES A1- ja A2 -kielten opetus alkaa jo ala-asteella. Vuosiluokalta 7 alkaen opetus annetaan samassa ryhmässä. B2-kielten opetus alkaa 8. luokalla valinnaisena aineena. Ryhmien toteutuminen vaihtelee vuosittain. 2.5 Opetuksen painotukset, kielikylpyopetus, kaksikielinen ja englanninkielinen opetus Painotetussa opetuksessa oppilas voi opiskella painotusainetta, aineryhmää tai muuta sisältöaluetta enemmän ja vaativammin tavoittein kuin ei-painotetussa opetuksessa olevat oppilaat. Tällaisia painotusalueita ovat mm. musiikki, kuvataide, matemaattisluonnontieteelliset aineet, liikunta, ilmaisutaito ja informaatioteknologia. Painotettu opetus voi perustua myös erityiseen pedagogiseen järjestelmään, periaatteeseen tai maailmankatsomukseen. Espoossa järjestetään montessoriopetusta vuosiluokilla 1-6 erikseen nimettyjen peruskoulujen yhteydessä. Steinerpedagogiikan mukaista opetusta antaa Espoon Steinerkoulu. Kristilliseen maailmankatsomukseen perustuvaa opetusta annetaan Espoon kristillisessä koulussa. Sekä kielikylpy- että kaksikielisessä opetuksessa kieltä käytetään opetuksen välineenä ja tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys. Kielikylpyopetusta annetaan ruotsin kielellä ja kaksikielistä opetusta englannin kielellä. Englanninkielinen opetus toteutetaan kokonaan englanniksi. Tämän lisäksi oppilaat opiskelevat äidinkieltä ja kirjallisuutta joko suomi äidinkielenä tai suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan. Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta päättää kouluissa annettavasta painotetusta opetuksesta, kielikylpyopetuksesta, kaksikielisestä ja englanninkielisestä opetuksesta sekä niihin liittyvistä oppilaaksioton periaatteista. Koulun johtokunta voi tarkentaa perusteita, joilla oppilaat valitaan painotettuun opetukseen. Myös muut koulut voivat toteuttaa omaleimaisuuttaan käytettävissä olevan tuntivälyksen sekä valinnaisten aineiden tarjonnan puitteissa. 9

10 KOULUN OPS 2.5 Opetuksen painotukset, kielikylpyopetus, kaksikielinen ja englanninkielinen opetus Viherlaakson koulun painotus Viherlaakson koulu on kuvataidepainotteinen koulu. Rinnakkaisia kuvataideluokkia on kaksi. Kuvataideluokille pyritään kuudennen luokan keväällä kaupungin ohjeistuksen mukaan. Monipuolisen kuvataiteen perusopetuksen lisäksi kuvataide tekee yhteistyötä eri oppiaineiden kanssa tieteitä ja taiteita integroiden. Pidämme ovet auki ympäröivään yhteiskuntaan vireän näyttelytoiminnan ja kulttuuriretkien muodossa. 10

11 3. ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Valtakunnallinen perusopetuksen tuntijako Aine yht. Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli B-kieli 6 6 Matematiikka Ympäristö- ja luonnon tieto Ympäristöoppi Biologia ja maantieto 3* 7* Fysiikka ja kemia 9* 2* 7* 31 Terveystieto 3* Uskonto/Elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi Taide ja taito aineet Musiikki 4* 3* Kuvataide 4* 4* Käsityö 26* 4* 30* 7* 56 Liikunta 8* 10* Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus 2 2 Valinnaiset aineet (13) 13 Oppilaan vähimmäistuntimäärä Vapaaehtoinen A-kieli (6) (6) (12) 11

12 3.2 Espoon peruskoulujen tuntijako Vuosiluokat yht. Äidinkieli ja kirjallisuus (VN) Äidinkieli ja kirjallisuus Espoo A-kieli (VN) A-kieli Espoo B-kieli (VN) 6 6 B-kieli Espoo Matematiikka (VN) Matematiikka Espoo Ympäristö ja luonnontieto (VN) 9 9 Ympäristö- ja luonnontieto Espoo Biologia ja maantieto (VN) Biologia ja maantieto Espoo Fysiikka ja kemia (VN) Fysiikka ja kemia Espoo Terveystieto (VN) 3 3 Terveystieto Espoo 0,5* 1,5** 1 3 Uskonto/Elämänkatsomustieto (VN) Uskonto/Elämänkatsomustieto Espoo Historia ja yhteiskuntaoppi (VN) Historia ja yhteiskuntaoppi Espoo Musiikki (VN) Musiikki Espoo Kuvataide (VN) Kuvataide Espoo

13 Käsityö (VN) Käsityö Espoo Liikunta (VN) Liikunta Espoo Taito- ja taideaineiden välys (VN) Taito- ja taideaineiden välys Espoo Taito- ja taideain. yht. (VN) Taito- ja taideain. yht. Espoo Kotitalous (VN) 3 3 Kotitalous Espoo Oppilaanohjaus (VN) 2 2 Oppilaanohjaus Espoo 0,5* 0,5* 1 2 Koulun välys Espoo Valinnaiset aineet (VN) Valinnaiset aineet Espoo Oppilaan vähimmäistuntimäärä (VN) Oppilaan tuntimäärä Espoossa /25 25/27 26/28 30/ Vapaaehtoinen A-kieli (VN) Vapaaehtoinen A-kieli Espoo Valtakunnallinen tuntijako Kertymä Espoossa *välys 0,4-0,6 **välys1,4-1,6 Ei opeteta ao. vuosiluokalla VN Valtioneuvoston päätös 13

14 KOULUN OPS 3.2 Espoon peruskoulujen tuntijako TUNTIJAKO YHTEISET AINEET 7.LK 8.LK 9.LK YHT. Äidinkieli ja kirjallisuus A1-kieli / A2-kieli B1/A2-ruotsi 2/2 2/3 2/3 6/8 uskonto elämänkatsomustieto historia/yht.oppi biologia maantieto fysiikka 1 1,5 1 3,5 kemia 1 1,5 1 3,5 matematiikka musiikki kuvataide kuvataide/painotettu kotitalous käsityö liikunta oppilaanohjaus 0,5 0,5 1 2 terveystieto 0,5 1,5 1 3 VALINNAISET AINEET Valinnaisaineiden opetus Vuosiluokilla 7-9 tarjottavista valinnaisista aineista päättää koulun johtokunta. Suositellaan, että valinnaisina tarjotaan mahdollisimman paljon taito- ja taideaineita sekä aineita, jotka ovat koulun painotuksen tai profiilin mukaisia. Koulujen tulisi pyrkiä tarjoamaan valinnaiset aineet nk. pitkinä valintoina, jolloin valinnaisainetta opetetaan yhteensä vähintään kaksi vuosiviikkotuntia yläkoulun aikana. Tällöin suoritettava kokonaisuus arvioidaan päättötodistukseen numerolla. KOULUN OPS 3.4 Valinnaisaineiden opetus Valinnaisaineet Viherlaakson koulussa Seitsemännen luokan oppilaat, jotka eivät ole tehneet sitovia ennakkovalintoja kuudennella luokalla, suorittavat koulukohtaiseen painotukseen liittyvän integraatiokurssin, joka toteutetaan vuosittain vaihtuvien oppiaineiden yhteistyökurssina. Pitkinä valinnaisaineina 8- ja 9-luokille tarjotaan ranskaa, 14

15 saksaa, espanjaa, tekstiilityötä, teknistä työtä, musiikkia, kuvataidetta, liikuntaa ja kotitaloutta. Lyhyinä valintoina edellisten lisäksi mm. ilmaisutaitoa. 3.5 Toimintakulttuuri, oppimisympäristö ja työtavat Koulujen toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteena on yhteisöllinen toimintakulttuuri, jossa oppiminen perustuu siihen, että kaikilla on mahdollisuus yltää omaan parhaimpaansa. Koulujen toimintakulttuuri tukee pedagogista hyvinvointia ja pedagogista turvallisuutta. Koulu tukee ja ohjaa jokaisen ryhmän ja yksittäisen oppilaan oppimista. Koulu on turvallinen työskentelypaikka kaikille, ja siellä jokaisella on työrauha. Kouluyhteisöjen hyvinvointia ja johtamiskulttuuria edistetään. Pedagogisesti hyvinvoivassa ja turvallisessa toimintakulttuurissa käytetään joustavia opetusjärjestelyjä ja oppilaita osallistavia, vuorovaikutteisia työtapoja. Oppilas voi opiskella omalla yksilöllisellä oppimistyylillään ja saada sitä kautta onnistumisen kokemuksia ja iloa oppimisestaan. Opetusmenetelmiä valitessaan ja työtapoja suunnitellessaan opettaja on vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa heidän ikätasonsa mukaisesti. Vuorovaikutteisuuden lisäksi opettajan velvollisuus on valita työtavat opetussuunnitelman perusteiden määrittelemällä tavalla. Koulujen toimintakulttuuriin kuuluu vahva tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on säännöllistä ja tavoitteellista. Kodin ja koulun välistä yhteistyötä tuetaan sähköisillä järjestelmillä. Espoon kouluverkoston kehittämisen tavoitteita on tarjota oppilaille ajanmukainen, virikkeinen, viihtyisä ja turvallinen oppimisympäristö. Hyvä oppimisympäristö tarjoaa onnistumisen kokemuksia, kasvun ja oppimisen haasteita sekä tukea, apua ja ohjausta. Oppimisympäristöjä kehitettäessä huomioidaan oppilaiden ikä ja kehitystarpeet. Nämä asettavat vaatimuksia fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle oppimisympäristölle. Koulut toimivat yhä enemmän avoimina oppimisympäristöinä ja oppimisympäristöt opetusvälineineen tukevat oppilaan tiedollista ja taidollista oppimista. Opetus suunnitellaan ja toteutetaan oppilaiden kehitystaso ja muut edellytykset huomioon ottaen. Uudet teknologiset ratkaisut yhdistävät erilaisia oppimisympäristöjä ja lisäävät vuorovaikutteisuutta. Sosiaaliset ohjelmistot ja verkkopohjaiset yhteiset tilat mahdollistavat vuorovaikutuksen vertaisryhmän kanssa ja tarjoavat tilat yhteiselle tiedon rakentamiselle, projektityöskentelylle, tutkimukselle ja tiedon jakamiselle. Monipuolinen oppimisympäristö huomioi oppikokonaisuuksissa mediakasvatuksen, joka sisältää kriittisen, sosiaalisen ja luovan mediaosaamisen osana kokonaisvaltaista opetusta. 15

16 Yhdessä koulujen kehittyvien kirjasto- ja tietopalvelujen sekä ajanmukaisten ja monipuolisten oppimateriaalipalveluiden kanssa rakentuu vahva pohja tiedonhallinnan taidoille ja tutkivalle työotteelle, joilla on suuri merkitys elinikäisen oppimisen kannalta. Espoon monimuotoinen luonto, kulttuurimaisema, rakennettu ympäristö, vireä kulttuuri ja elinkeinoelämä tarjoavat pohjan tutustua historiallisiin juuriin, nykypäivään ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Oppilaan edellytykset, eri ikäkaudet, erilaiset oppimistehtävät ja -tilanteet huomioiden Espoon perusopetuksessa käytetään monipuolisia ja kulloiseenkin oppimistilanteeseen soveltuvia työtapoja. Opetuksen työtavoilla tuetaan ja ohjataan koko opetusryhmän ja oppilaan oppimista ja vuorovaikutuskulttuurin kehittymistä. Edellä mainitut periaatteet huomioiden opettaja valitsee opetusmenetelmät, rakentaa oppimisympäristön ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. * KOULUN OPS 3.5 Toimintakulttuuri, oppimisympäristö ja työtavat Viherlaakson koulun toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset Koulumme on yli 60-vuotias, alun perin Espoon ensimmäinen yksityinen yhteiskoulu. Koulurakennukset sijaitsevat turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Samoissa tiloissa toimii myös Viherlaakson lukio. Vuosikymmenten aikana laajennetussa koulukiinteistössä on mm. uusittu ja hyvin varustettu koulukirjasto. Monissa luokissa on mahdollisuus hyödyntää tietotekniikkaa opetuksessa. Koulumme erityistehtävänä on jo parin vuosikymmenen ajan ollut painotettu kuvataideopetus. Kouluyhteisömme on turvallinen ja kannustava. Turvallisuutta tuo valvottu koulualue. Koulussamme on myönteinen ilmapiiri, jonka luomiseen osallistuvat kaikki, niin oppilaat kuin koulun henkilökunta. Rakennamme yhteisöllisyyttä yhdessä oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Järjestämme koko koulun yhteisiä tapahtumia, jotka lujittavat yhteishenkeä. Pyrimme sopeuttamaan koulumme nuorimmat oppilaat osaksi yhteisöämme mm. tukioppilastoiminnan avulla. Puutumme välittömästi mahdollisiin epäkohtiin. Koulussamme panostetaan oppilaiden syrjäytymistä estävään oppilashuoltotyöhön. Koulun työtavat perustuvat monipuolisen oppimisen tukemiseen. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Oppilaiden keskinäisten vuorovaikutustaitojen kehittymistä, sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista tuetaan ryhmätöillä ja oppimistilanteessa tapahtuvilla keskusteluilla. Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään eri oppiaineisiin soveltuvin tavoin. Koulun omat tapahtumat, tutustumiskäynnit kulttuurikohteissa, luontoretket ja muu koulun ulkopuolinen opetus mahdollistavat oppimisen soveltamisen. 16

17 3.6 Opinnoissa etenemisen periaatteet Eteneminen vuosiluokittain Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän suorittaa hyväksytysti kaikki opetussuunnitelmassa määritellyt vuosiluokan oppimäärään kuuluvat eri oppiaineiden tai aineryhmien opinnot. Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa aineessa tai aineryhmässä on hylätty. Oppilaalle tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Mahdollisuuksia voidaan antaa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla yksi tai useampia lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä. Jos suoritusmahdollisuus annetaan lukuvuoden koulutyön päätyttyä, luokalle jättämisestä voidaan tehdä ehdollinen päätös. Suoritustilaisuus tulee tällöin järjestää viimeistään kyseisen lukuvuoden heinäkuun loppuun mennessä. Päätöksessä mainitaan ne oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytys. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia. Oppilas voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos sitä on pidettävä hänen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaan huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat. Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan tai vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa Kun oppilas opiskelee yhdysluokalla tai ryhmässä, jossa on useamman vuosiluokan oppilaita, hänen oppimistaan arvioidaan yleensä suhteessa hänen oman vuosiluokkansa opinto-ohjelman mukaisiin tavoitteisiin. Mikäli opetus järjestetään yhdysluokilla ns. vuorokursseina tai yhtä lukuvuotta laajempina opintokokonaisuuksina, kuten esimerkiksi alkuopetusluokilla, suoritetaan arviointi opintokokonaisuuksittain. Oman oppimissuunnitelman laatiminen selkiyttää opinnoissa etenemistä ja edistymisen arviointia. Kun oppilas etenee oman opinto-ohjelman mukaan, opetussuunnitelmassa määritellään ne tiedot ja taidot, jotka ovat edellytyksenä kunkin opintokokonaisuuden aloittamiselle. Jos oppilas etenee vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelman mukaan, hänet voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella. 17

18 4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Oppimisen ja kasvun tuki perustuu kolmiportaiseen malliin yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muodostaessa asteittain vahventuvat tukirakenteet. Tukirakenteen ydintehtävä on varmistaa opetussuunnitelmassa oppilaalle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Opetuksen ja koulunkäynnin tuen järjestämisen lähtökohtana espoolaisessa perusopetuksessa on jokaisen oppilaan ja yksittäisen opetusryhmän vahvuudet sekä oppimisen tuen tarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki käsitteenä tarkoittaa oppimisen ja koulunkäynnin esteiden poistamista niin yksilökuin ryhmätasolla. Toimenpiteet voivat olla opetusmenetelmällisiä, opetusmateriaaliin kohdistuvia tai oppimisympäristöön, henkilökunnan määrään tai ryhmän koostumukseen kohdistuvia. Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot määritellään opetussuunnitelmassa luvussa viisi. Heti tuen tarpeen ilmetessä kaikilla oppilailla tuen tasosta riippumatta on oikeus riittävään kasvun ja oppimisen tukeen. Tuen tarpeen arvioimiseksi oppilaiden tarpeiden arvioinnin sekä oppilaan tuntemuksen tuleekin olla luonteeltaan jatkuvaa, jotta tuki voidaan aloittaa ajoissa, etteivät oppilaan kasvun tai oppimisen vaikeudet kasaudu tai monimuotoistu. On huomioitava, että tuki voi olla tarpeen myös yksittäisen oppilaan erityisvahvuuksien edistämiseksi. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa ja tuen tarpeen mukaisesti muuttuvaa. Koulun rehtorilla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista ja niiden huomioon ottamisesta kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa sekä tuen toteutumiseksi tarvittavien toimintatapojen kehittymisestä. Koulun pedagogisen toimintakulttuurin tulee mahdollistaa annettavan tuen vaikuttavuus. Huoltajan kanssa tehdään yhteistyötä lyhyellä tähtäimellä annettavan tuen tavoitteiden saavuttamiseksi ja pitkällä tähtäimellä kodin ja koulun kasvatustavoitteiden samansuuntaistamiseksi vuoropuhelun kautta. 4.1 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Viherlaakson koulussa Opetussuunnitelmassa määriteltävä tuki on aina suhteessa opetukselle asetettuihin kasvun ja oppimisen tavoitteisiin. Tavoitteet määrittävät sisällöt ja menetelmällistä harkintaa tehdessään opettajan tulee huomioida jokaisen oppilaan vahvuudet ja mahdolliset tuen tarpeet näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Oppilaan kasvun ja oppimisen tuki jakaantuu siten yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Yleinen tuki Laadukas opetus ja mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina koulupäivinä on yleisen tuen perusta ja jokaisen oppilaan oikeus. Laadukkaaseen opetukseen kuuluu paitsi hyvin suunniteltu ja toteutettu opetus ja sen arviointi, myös asianmukainen oppimisympäristö ja sen ylläpito sekä oppilashuollollinen työ. Yleisen tuen aikana huomioidaan oppilaiden valmiudet ja vahvuudet ja suunnitellaan sekä opetus että mahdolliset tukitoimet näiden mukaisesti. Lähtökohtana 18

19 ovat lainsäädännön ja opetussuunnitelman perusteiden asettamat kasvun ja oppimisen yleiset tavoitteet sekä jokaisen oppilaan yksilölliset tarpeet. Hyvin suunnitellun ja toteutetun opetuksen ja oppimisympäristön lisäksi käytettäviä tukimuotoja ovat mm. oppimista ja koulunkäyntiä vaarantavien tekijöiden varhainen tunnistaminen, tukiopetus, osaaikainen erityisopetus, ohjaus, avustajan työpanos, oppilashuollollinen työ ja oppilashuollon tuki, opetuksen eriyttäminen sekä yksilöllinen tuki, samanaikaisopetus, opettajien yhteistyö, opetusryhmien joustava ryhmittely ja tarvittaessa oppimissuunnitelma. Joustava ennakointi edellyttää opettajilta ja muulta henkilökunnalta hyvää oppilaantuntemusta, jotta oppilaan yksilölliset tarpeet voidaan kohdata jo ennen tehostetun tuen tarvetta. Eriyttämisellä huomioidaan oppilaiden yksilöllisiä oppimisedellytyksiä. Eriyttämisellä tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaista oppiaineen sisältöä, muotoa, opetusmenetelmää tai havainnollistamistapaa varioidaan tai muokataan. Oppilaiden erilainen oppimiskyky sekä mahdolliset vaikeudet tai erityiset vahvuudet otetaan huomioon opetuksen ja oppimisen suunnittelussa. Eriyttäminen voi olla yksilöllistävää, jolloin pyrkimyksenä on tukea oppilaiden luontaista kehitystä heidän omien edellytystensä pohjalta. Eriyttäminen voi olla myös yhtenäistävää eriyttämistä, jolloin pyritään saavuttamaan yhteiset tavoitteet ryhmän sisällä erilaisia menetelmiä käyttämällä. Eriyttämisen keinoja ovat mm. oppiaineksen laajuuden, etenemisnopeuden, vaikeusasteen ja itseohjautuvuuden vaihtelu, teoreettisuuden ja käytännöllisyyden asteen vaihtelu sekä erilaisten työtapojen käyttäminen. Opettaja voi vaihdella oppimiseen ja opettamiseen käytettävää aikaa tai opetettavan aineksen laajuutta ja syvyyttä. Myös opetusmenetelmät ja materiaalit voivat olla eriytettyjä. Eriyttämistä voidaan toteuttaa joustavilla, mutta ei pysyvillä, ryhmittelyillä. Opetusryhmiä voidaan väliaikaisesti ryhmitellä pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla osana oppilaalle annettavaa yleistä tukea. Mikäli ryhmittelyä katsotaan tarvittavan väliaikaista pidemmäksi ajaksi, on oppilaalle tehtävä oppimissuunnitelma ja harkittava tulisiko opetus järjestää tehostettuna tukena. Koulun toimintakulttuuri ja sen toimintatavat edistävät koulun tehtävän vaatimaa yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista oppilaiden, opettajien ja oppilaiden sekä koko henkilöstön välillä. Luokan sisäinen vuorovaikutuskulttuuri nähdään tärkeänä osana yleistä tukea, ja opettajan tehtävänä onkin ohjata ryhmää toimimaan siten, että sen vuorovaikutus edistää jokaisen oppilaan oppimista. Kodin ja koulun yhteistyön kokonaisuutta kehitetään suunnitelmallisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään kasvun ja oppimisen tuen muotojen suunnitteluun huoltajan, opettajan ja oppilaan kanssa. 19

20 Tehostettu tuki Tehostetun tuen ensisijainen tavoite on ohjata ja opettaa oppilasta siten, että saadun tuen jälkeen yleisen tuen tukirakenne olisi riittävä. Tehostetulla tuella pyritäänkin ehkäisemään ongelmien kasvaminen, monimuotoistuminen ja kasautuminen. Mikäli yleinen tuki ei riitä takaamaan oppilaan edistymistä ja koulunkäynnin tukea voidaan pedagogisen arvion laadinnan ja oppilashuoltoryhmän harkinnan jälkeen järjestää opetus hänelle tehostetun tuen mukaisena. Tehostetun tuen tunnusmerkkejä ovat tarvittavien tukitoimien säännöllisyys tai useiden tukimuotojen samanaikainen tarve. Luonteeltaan tuki on vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleisen tuen aikana, ja tukimuotojen käyttöä harkitaan tapauskohtaisesti huolellisesti. Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagoginen arvio laaditaan Espoon kaupungin lomakkeelle. Pedagogisessa arviossa kuvataan: - oppilaan koulunkäynnin ja oppimisen tilanne kokonaisuutena - oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksesta - oppilaan vahvuudet - koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyvät keskeiset vaikeudet - arvio siitä, millaisilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea. Prosessin vastuuhenkilöinä ovat luokanohjaaja ja laaja-alainen erityisopettaja yhdessä. Arvion laatijat hyödyntävät tarvittaessa muiden oppilasta opettavien käsityksiä arvionsa pohjana. Yhteistyö oppilaan ja huoltajien kanssa on välttämätöntä sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Tarvittaessa arvion laatimiseen käytetään myös muita asiantuntijoita. Pedagogisen arvion laatimisessa voidaan hyödyntää oppilaalle oppimisen tueksi tehtyä lukutesti ALLUa. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan palaaminen yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen oppilashuoltoryhmässä tai muulla tavalla järjestettävässä moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Rehtori vastaa ja tekee päätökset tehostetun tuen järjestämisestä ja toteutumisesta. Mikäli päädytään tehostetun tuen tarpeellisuuteen, pedagogisen arvion laatijat tekevät oppimissuunnitelman, joka käsitellään huoltajan ja oppilaan kanssa. Oppilaan ja huoltajan kanssa keskustellaan miten oppilas ja huoltaja voivat osallistua tavoitteiden saavuttamiseen ja varmistetaan, että kaikki osapuolet ymmärtävät, mihin suunnitelmalla pyritään sekä milloin ja millä kriteereillä suunnitelman eteneminen tarkistetaan. 20

21 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan oppilaalle, jonka kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen (9 v.) tai pidennetyn (11 v.) oppivelvollisuuden piirissä. Erityisen tuen tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltainen ja suunnitelmallinen tukeminen siten, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa sekä saada jatko-opintokelpoisuuden. Kaikki perusopetuksen muut tukimuodot ovat erityisen tuen aikana käytettävissä. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisen tuen päätöstä. Oppilashuoltoryhmä tekee hakemuksen erityisen tuen tarpeesta. Hakemuksen allekirjoittaa koulun rehtori. Erityisen tuen antamisesta tekee hallinnollisen päätöksen viranhaltija, jolle se Espoon suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan delegointipäätöksen mukaan kuuluu. Erityisen tuen tarpeellisuus tarkistetaan aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Kuudennen luokan oppilaiden osalta tuen tarkistaminen tehdään soveltuvin osin vastaanottavan yläkoulun kanssa. Siirtymävaiheen yhteistyö määritellään osana opetussuunnitelmaa täydentävää Espoon ohjaussuunnitelmaa sekä edelleen koulukohtaisessa ohjaussuunnitelmassa. Päätös on hallintolain mukainen päätös, johon on liitettävä valitusosoite. Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemisja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Erityisen tuen tarkastamista varten laaditaan uusi pedagoginen selvitys. Mikäli erityisen tuen tarvetta ei enää ole, tehdään päätös erityisen tuen lopettamisesta ja oppilaan opetus järjestetään tehostettuna tukena. Päätöksen tekee se viranomainen, jolle se Espoon suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan delegointipäätöksen mukaan kuuluu. Erityistä tukea on mahdollista saada erityisluokalla, osittain erityisluokalla sekä mahdollisuuksien mukaan muun opetuksen yhteydessä kuitenkin huomioiden oppilaan etu, oppimisvalmiudet ja opiskelupaikalle asetettavat erityisvaatimukset. Erityiseen tukeen siirtyminen edellyttää pääsääntöisesti sitä edeltävää tehostetun tuen vaihetta. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen perusopetuksen alkamista tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksestä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn takia voida antaa muuten. Perusopetuksen aikana erityisen tuen päätös ilman tehostetun tuen antamista perustuu oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin ennakoimattomien olosuhdemuutosten jälkeen. 21

22 Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä kuullaan oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehdään oppilaasta pedagoginen selvitys. Pedagoginen selvitys laaditaan Espoon kaupungin lomakkeelle. Oppilaan opettaja tai opettajat laativat selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppimissuunnitelmaa. Pedagogisen selvityksen laatimisessa voidaan hyödyntää oppilaalle oppimisen tueksi tehtyä lukutesti ALLUa. Pedagogisessa selvityksessä kuvataan: - oppilaan koulunkäynnin ja oppimisen tilanne kokonaisuutena - oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksesta - oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet - arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea - perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän. Pedagogisen selvityksen laatimisprosessin vastuuhenkilöinä ovat luokanohjaaja ja laaja-alainen erityisopettaja yhdessä. Yhteistyö oppilaan ja huoltajien kanssa on välttämätöntä sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Arvion laatijat käyttävät tarvittaessa oppilasta opettavien käsityksiä selvityksensä pohjana. Tarvittaessa arvion laatimiseen käytetään myös muita asiantuntijoita. Pedagoginen selvitys käsitellään oppilashuoltoryhmässä sekä yhdessä huoltajan ja oppilaan kanssa. Huoltajan tai lapsen laillisen edustajan ja oppilaan kuulemisesta on oltava kirjallinen selvitys erityisen tuen esityksen liitteenä. Arvio tukijärjestelyistä voi sisältää mm. opetus- ja ohjaushenkilömäärien, oppilashuollollisen toiminnan, opetusmenetelmien ja työtapojen, materiaalien, tarvittavien välineiden sekä muiden tarvittavien palveluiden kuvailua. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmisteluun hankitaan tarvittaessa lausunto psykologilta, lääkäriltä tai kuraattorilta. 4.2 Yksilölliset suunnitelmat Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Oppimissuunnitelma on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Oppimissuunnitelma laaditaan Espoon kaupungin lomakkeelle. 22

23 Jokaiselle oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmaa käytetään osana yleistä tukea, kun arvioidaan, että oppilaan oppiminen sitä edellyttää, ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana. Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan. Suunnitelma lisää opettajien tietoisuutta oppilaan tilanteesta ja helpottaa siten kunkin opettajan oman työn suunnittelua ja opettajien keskinäistä sekä kodin kanssa tehtävää yhteistyötä. Oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa ja voi siten paremmin tukea lastaan. Suunnitelman tarkoituksena on myös, että oppilas oppii vähitellen ottamaan vastuuta opiskelustaan ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Suunnitelma antaa pohjan oppilaan edistymisen arvioinnille. Oppimissuunnitelman avulla ei oppiaineen oppimäärää voida yksilöllistää. Oppimäärän yksilöllistäminen vaatii erityisen tuen päätöksen. Oppimissuunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Oppimissuunnitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. Opetus voidaan järjestään siten, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti. Päätöksen vuosiluokkiin jakamattomasta opetuksesta tekee koulun rehtori kuultuaan opettajia, oppilasta ja huoltajia. Jos oppilaalle tehdään päätös opetuksen järjestämisestä vuosiluokkiin jakamattomana, tulee hänelle laatia oppimissuunnitelma. Siinä on mainittava oppilaan opintokokonaisuudet ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Oppilaan opiskelu voidaan järjestää erityisin opetusjärjestelyin, jos oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta tai se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä. Erityisistä opetusjärjestelyistä tulee tehdä hallintopäätös, minkä jälkeen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma osana yleistä tukea Jokaiselle oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Oppilaan tavoitteet ja tukitoimet hyödyttävät oppilaan oppimista ja kasvua. Oppilaan opiskelua voidaan myös syventää ja laajentaa oppimissuunnitelman avulla, silloin kun se on perusteltua oppilaan valmiuksien kannalta. Yleisen tuen aikana oppimissuunnitelma sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: - oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet - oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet - opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa - pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu 23

24 tuki - fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut - moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet - yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki - edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi - suunnitelman laatimiseen osallistuneet. Oppimissuunnitelman laativat luokanohjaaja, tarvittaessa yhdessä laaja-alaisen erityisopettajan ja muiden oppilasta opettavien opettajien kanssa. Oppilashuollon asiantuntijoita voidaan käyttää apuna suunnitelman laatimisessa. Oppimissuunnitelmassa määritellään sen tarkistamis- ja arviointiaikataulu. Oppimissuunnitelma tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä huoltajan ja oppilaan kanssa ja samalla mietitään miten huoltaja voi auttaa oppilasta saavuttamaan tavoitteet. Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana Oppimissuunnitelma laaditaan oppilaalle tehostetun tuen päätöksen jälkeen. Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. Tehostetun tuen vaiheessa opiskelun ja tukitoimien järjestelmällistä suunnittelua käytetään tukemassa oppilaan oppimista, kasvua ja kehitystä. Oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon. Oppimissuunnitelman laativat luokanohjaaja yhdessä laaja-alaisen erityisopettajan ja muiden oppilasta opettavien opettajien kanssa. Tarvittaessa käytetään oppilashuollon asiantuntijoita apuna suunnitelman laatimisessa. Oppimissuunnitelmassa määritellään sen tarkistamis- ja arviointiaikataulu. Suunnitelman laadinnassa hyödynnetään oppilaalle mahdollisesti jo aiemmin osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista arviota ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Oppimissuunnitelma laaditaan, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa ja samalla mietitään miten huoltaja voi auttaa oppilasta saavuttamaan tavoitteet. Tehostettua tukea varten laadittava oppimissuunnitelma sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: - oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet - oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet - opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa 24

25 - pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki - fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut - moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet - yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki - edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi - suunnitelman laatimiseen osallistuneet. Tehostettu tuki suunnitellaan oppimissuunnitelmassa yksittäiselle oppilaalle kokonaisuutena ja siinä määritellään annettava tuki pitkäjänteisesti. Oppimissuunnitelmassa myös harkitaan, miten voidaan todeta tehostetun tuen vaikuttavuus ja milloin tuen antaminen voidaan lopettaa. Kaikki perusopetuksen yleiset tukimuodot ovat edelleen käytettävissä ja ne tuleekin huomioida oppimissuunnitelmaa laadittaessa. Mikäli tehostetun tuen piirissä oleva oppilas saavuttaa asetetut tavoitteet, harkitsevat opettajat, oppilashuoltoryhmän, huoltajan ja oppilaan yhdessä harkita, tuleeko hänen tehostettu tukirakenteensa purkaa ja opetus järjestää yleisenä tukena. Jos tehostetun tuen toimet eivät auta oppilasta ja ongelmat kasvavat, monimuotoistuvat tai kasautuvat, harkitaan oppilaan opetuksen järjestämistä erityisellä tuella. Oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan oppimissuunnitelman sijasta henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta ilmenee oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Suunnitelma laaditaan Espoon kaupungin lomakkeelle. Suunnitelma tehdään lukuvuodeksi kerrallaan, mutta sitä tarkistetaan aina oppilaan tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa. Kokemukset käytetyistä opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista voidaan kirjata henkilökohtaiseen opetuksen järjestämisen suunnitelmaan, ja hyödyntää tätä tietoa suunnitelman toteutumista arvioitaessa. Jos erityisen tuen oppilas integroidaan erityisestä tuesta tehostettuun tukeen, hänen HOJKS:aansa kirjataan integraation tavoitteet, arviointi ja tarkistamisaikataulu. 25