PORIN SEUDUN KUNTAJAKOSELVITYSRAPORTTI Raportin runko ja keskeiset nostot

Transkriptio

1 PORIN SEUDUN KUNTAJAKOSELVITYSRAPORTTI Raportin runko ja keskeiset nostot Ohjausryhmän kokous Luvia Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen, FCG Konsultointi Konsultti Anna Laiho, FCG Konsultointi Page 1

2 Selvittäkää ensin tosiasiat, sitten voitte vääristellä niitä mielenne mukaan (Mark Twain) Page 2

3 RAPORTIN RUNKO Page 3

4 1. Johdanto 2. Selvityksen tausta ja tavoite 2.1 Kuntarakennelain asettamat lähtökodat 2.2 Selvitystyön vaiheet 3. Selvitysalueen kuvaus 3.1 Kuntien yhteistoiminta selvitysalueella 4. Elinvoimaisuus ja kilpailukyky 4.1 Ulkoinen elinvoima Porin seudun kilpailukyky Elinvoimapolitiikka ja elinkeinopalvelut 4.2 Sisäinen elinvoima 4.3 Yhteenveto ja johtopäätökset 5. Yhdyskuntarakenne 5.1 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö 5.2 Asiointi ja liikkuminen 5.3 Asuminen ja asuntomarkkinat 5.4 Yhteenveto ja johtopäätökset Page 4

5 6. Palvelut 6.1 Palvelutarpeen muutos 6.2 Sosiaali- ja terveystoimen palvelut 6.3 Kasvatus- ja koulutoimen palvelut Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen koulutus Vapaa sivistystyö 6.4 Vapaa-aikatoimen palvelut 6.5 Tekniset palvelut Tekninen toimi Mittaus ja kiinteistönmuodostus Liikenneväylät Rakennusvalvonta ja ympäristöpalvelut 6.6 Hallinto- ja tukipalvelut Hallinto- ja henkilöstöpalvelut Tieto- ja asiakirjahallintoprosessit Muut tukipalvelut 6.7 Yhteenveto ja johtopäätökset Page 5

6 7. Talous 7.1 Kuntien talouden nykytila 7.2 Arvio talouden kehityksestä 7.3 Yhteenveto ja johtopäätökset 8. Henkilöstö 9. Demokratia ja johtaminen 9.1 Kuntalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen 9.2 Poliittinen ja strateginen johtaminen 9.3 Palveluorganisaatio ja konsernirakenteet 10. Johtopäätökset Page 6

7 KESKEISIÄ NOSTOJA RAPORTISTA Page 7

8 Kuntien yhteistoiminta selvitysalueella Selvitysalueen kuntien kesken on paljon sekä organisatorista että sopimuksenvaraista yhteistyötä Yhteistyö on suurimmaksi osaksi hajautunut erilaisiin kuntien tehtäviin ja erilaisiin kuntakokoonpanoihin Yhteistyön moninaisuus ja erilaiset kuntakokoonpanot lisäävät hallinnollisia tehtäviä ja aiheuttavat kustannuksia (transaktiokustannuksia) Page 8

9 Ulkoinen elinvoima Alueen väestön määrä laskee ennusteen mukaan Porin kaupunkia lukuun ottamatta Pori on saanut 2000-luvulla muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä ja kehyskunnat muuttotappiota Porin seudun kokonaiskilpailukyky suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen keskitasoa seudun vahvuuksina teollisuusvaltaisuus ja työn tuottavuus Työpaikkojen määrä on vähentynyt 2000-luvulla kaikissa seudun kunnissa Poria ja Ulvilaa lukuun ottamatta Porin seutu on hintatasoltaan ja asumiskustannuksiltaan Suomen kilpailukykyisimpiä seutuja Page 9

10 Sisäinen elinvoima Yli 100 %:n työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2011 Harjavallassa ja Porissa ja yli 80 %:n Siikaisissa, Kokemäellä ja Merikarvialla 25 %:n pendelöintiaste keskuskuntaan ylittyi vuonna 2011 Ulvilassa, Luvialla, Pomarkussa ja Nakkilassa Pori sai muiden suurten kaupunkiseutujen keskuskaupungeista poiketen muuttovoittoa kehyskunnista Page 10

11 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Seudun kunnilla pitkät perinteet yhteisessä maankäytön suunnittelussa ja hyväksytty yhteinen rakennemalli Selvitysalueen yhdyskuntarakenteessa kehittämisvyöhykkeet ovat valtateiden 2 ja 8 varret sekä pienempänä valtatie Page 11

12 Asiointi ja liikkuminen Porista Harjavaltaan ulottuvalla vyöhykkeellä sijaitsee suurin osa seudun yrityksistä, mikä vaikuttaa työmatkoihin ja asiointiin Karhukuntien alueelle laadittiin keväällä 2013 Porin seudun joukkoliikennesuunnitelma. Seudullista ja maakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa ollaan päivittämässä ja samoin seudullinen liikenneturvallisuussuunnitelma on valmistelussa Page 12

13 Asuminen ja asuntomarkkinat Seudulla on aiemmin tehty yhteinen asuntopoliittinen ohjelma vuosille , mutta toimenpiteiden toteutus kesken. Kuntien omistaman asuntokannan ylläpidossa tarvitaan aktiivisia toimenpiteitä (korjausvelka ja peruskorjaukset) Seudun asuntokannan hallintamuodon suurimmat muutokset ovat olleet vuokra-asuntosektorilla, jossa vapaarahoitteisten asuntojen osuus on kasvanut Page 13

14 Sosiaali- ja terveyspalvelut Selvitysalueen kuntien sote-palvelujen kustannukset ovat kasvussa. Kustannuspaineet perustuvat toisaalta yleiseen kustannustason nousuun, toisaalta palvelutarpeen kasvuun (kustannukset jäävät, järjestämisvalta menee) Soteyhteistyötä on järjestetty sekä yhteistoiminta-alueina että kuntien välisenä Palvelujen nykyinen järjestämismalli näyttäytyy pirstaleisena ja on myös haavoittuva nykyisellä kuntarakenteella Page 14

15 Varhaiskasvatus ja perusopetus Väestörakenteen mukainen palvelutarve laskee hieman varhaiskasvatuksessa ja kasvaa jonkin verran perusopetuksessa vuoteen 2029 mennessä Varhaiskasvatuksen lapsikohtaisissa kustannuksissa on kuntien välillä suuriakin eroja Kunnat eroavat toisistaan kouluverkkojen rakenteessa. Toisissa kunnissa on tiheä kouluverkko, toisissa keskitetty Kasvatus- ja oppimisympäristöt eivät kaikilta osin vastaa nykypäivän tarpeisiin ja haasteisiin Kiinteistöjen peruskorjaustarve on alueella merkittävä Page 15

16 Toisen asteen koulutus ja vapaa sivistystyö Selvitysalueen lukioverkko on kattava ja opiskelijamäärään nähden tiheä Tulevaisuudessa lukiokoulutuksen järjestäjätahoksi suunnitellaan yli 500 oppilaan organisaatiota Kansalaisopistoverkko on mahdollista tiivistää Page 16

17 Vapaa-aikapalvelut Vapaa-aikapalveluissa on mahdollisuuksia päällekkäisyyksien purkamiselle ja järjestämistapojen yhtenäistämiselle Kolmannen sektorin osuus vapaa-aikatoimen palveluissa on kirjastoa lukuun ottamatta merkittävä Vapaa-aikatoimen maksut, vuokrat ja avustukset ovat eri tasoisia eri kunnissa Page 17

18 Tekniset palvelut Porissa tekniset palvelut tuotetaan pitkälti omana tuotantona, muissa kunnissa käytetään pääosin ostopalveluja Rakennuskannassa on suuri investointitarve tulevina vuosina Teknisissä palveluissa on yli kuntarajojen toimivia organisaatioita esim. ympäristöterveydenhuollossa ja jätehuollossa Rakennusvalvonnan ja ympäristöpalveluiden keskeiset kehittämistarpeet liittyvät kuntien välisten toimintatapojen yhdenmukaistamiseen ja seudullisen yhteistyön tiivistämiseen Pienten kuntien lupa-, suunnittelu- ja valvontaviranhaltijat hoitavat yksinään laajoja toimintakokonaisuuksia, isommissa kunnissa on enemmän erikoistuneita henkilöitä Page 18

19 Hallinto- ja tukipalvelut Kuntien ICT-laitekanta ja tietoliikenneyhteydet ovat keskimäärin hyvällä tasolla Tietojärjestelmien ja sovellusten osalta haasteita tuovat moninaisuus ja keskinäisen yhteensopivuuden puute Tieto- ja asiakirjahallintoon liittyvät tehtävät hoidetaan useissa kunnissa osana viranhaltijan muuta varsinaista päätehtävää Päätearkistotilat eivät kaikilta osin täytä arkistolaitoksen arkistotilamääräyksiä Tukipalveluita tuotetaan kunnissa erilaisissa organisaatiomuodoissa ja osa myös ostopalveluina Page 19

20 HARJAVALTA KOKEMÄKI LAVIA LUVIA MERIKARVIA NAKKILA POMARKKU PORI SIIKAINEN ULVILA PORIN SEUTU Talous - Vuoden 2013 kriisikuntakriteerien täyttyminen selvitysalueen kunnissa Raja-arvo e2013 Vuosikate, /as < Tulovero-% > 20,00 18,75 20,25 21,00 19,75 19,50 20,25 20,50 19,25 21,00 20,50 19,39 Lainamäärä, /as > Kertynyt alijäämä, /as < Omavaraisuusaste, % < 50 % 57,9 % 35,8 % 15,7 % 39,2 % 82,0 % 59,0 % 70,7 % 59,5 % 68,0 % 66,1 % 58,7 % Suhteellinen velkaantuminen, % > 50 % 48,5 % 45,8 % 46,8 % 46,7 % 17,3 % 30,5 % 20,0 % 50,5 % 32,5 % 30,1 % 46,1 % Page 20

21 Henkilöstötarpeen muutos ja eläköityminen Tulo vanhusten hoidon palvelujen piiriin myöhentyy 75 vuodesta vuonna vuoteen vuonna 2029, Tuottavuus ei muutu

22 Demokratia ja johtaminen Kuntalaisten äänestysaktiivisuus on laskenut ja kiinnostus päätöksentekoon vähentynyt Mahdollisessa uudessa kunnassa puolueiden valtasuhteet kunnallisvaaleissa saattaisivat muuttua Kuntien toiminnan ja tulevaisuuden strategiset painopisteet ovat samansuuntaiset Page 22

23 Johtopäätökset Porin seudun vapaaehtoisen kuntajakoselvitys on osoittanut, että seudun kunnat ovat entistä enemmän riippuvaisia toisistaan. Porin seutu on viime vuosina parantanut asemaansa suurten kaupunkiseutujen kilpailukyvyn ja vetovoiman kehityksessä. Myönteisen kehityksen varmistaminen edellyttää voimakkaampaa sitoutumista ja yhteistä panostusta seudun kilpailukyvyn ja vetovoiman edellytyksiin sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämiseen. Vetovoiman osatekijä ovat erityisesti laadukkaat palvelut, joiden järjestäminen ja tuottaminen edellyttää uusia innovatiivisia ratkaisuja ja tuottavuuden parantamista. Rahaa tulee ulkoa, kuluu sisällä, siksi on oltava tuloja ennen menoja. Seudun kunnissa on pakko tehdä rakenteellisia muutoksia, joko yksin tai yhdessä Page 23

24 Elinvoima on monisyinen ja erilainen erilaisissa toimintaympäristöissä Elinvoiman perusmittari miten vetovoimainen alue ja kunta on, jotta olisi ja tulisi asukkaita ja yrityksiä eli porinaa ei korinaa Aineellinen: väestö ja väestörakenne, elinkeinorakenne, työpaikat ja työllisyys, tulotaso, yhdyskuntarakenne ja maankäyttö, koulutus ja osaaminen, kunnan palvelut ja palveluverkot, yksityiset palvelut ja kauppa jne. Henkinen: paikallisidentiteetti ja sosiaalinen pääoma, luottamus ja verkostojen toimivuus, kuntalaisten vireys ja tulevaisuusko, kulttuuri- ja liikunta, yritysten kehittämistoimet ja kasvuhakuisuus jne. Mystinen: uskomukset, tarinat, mytologiat, legendat, asenteet jne Page 24

25 Palvelut, elinvoima ja demokratia alueella Pyhä kolminaisuus: alueellinen elinvoima, lähipalvelut ja lähidemokratia. Tarvitaan alueellista elinvoimaa, jotta olisi olemassa palveluja ja toimintaa, johon kuntalaiset voi vaikuttaa. Tarvitaan lähidemokratiaa, jotta kuntalaiset innostuisivat elinvoiman ylläpitämiseen sekä palvelujen kehittämiseen ja kutomiseen. Tarvitaan lähipalveluja, jotka voimaannuttavat elinvoimaa ja antavat konkretiaa vaikuttamiseen Page 25

26 Porin seudun kuntauudistuksen selvitysvaiheen päätöskäsittely ja jatkotoimenpiteet kunnissa Page 26

27 Uuden kunnan valmistelun TTT TUNNE Vuorovaikutus ja luottamus TAITO Prosessointi ja projektihallinta TIETO Tietoperusta ja tiedonkäyttö Page 27

28 Se on selvitys, erilainen tuntemus Page 28

29 Ajankohta Työvaihe Jatkoaikataulu - luonnos Selvitysraportin kuntakommentointi Karhusopimuksen käsittely kunnissa Toimija Työvaliokunta Kunnat 8-9/14 Sidosryhmäkuulemiset Työryhmät Selvitystyön keskeiset tulokset ja kommentointi Karhusopimuksen esittely ja kommentointi Selvityksen jatkokäsittelyn linjaaminen Kuntien näkemys selvityksestä ja Karhusopimuksesta Kuntien päätökset yhdistymissopimusvaiheeseen siirtymisestä Kuntien valtuustot Kuntien valtuustot Yhdistymissopimuksen valmistelun käynnistäminen ja neuvotteluprosessista sopiminen 11-12/14 Kuntalaistilaisuudet Kunnat Kuntaedustajat Kunnanhallitus Ehdotus sekä yhdistymissopimus ja selvitys kuultavaksi kuntalaisille Kuntien valtuustojen päätökset esityksestä kuntarakennemuutokseksi 2017 Kunnanhallitus Valtuusto Page 29