Alueellista demokratiaa?

Transkriptio

1 Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Kuntalaisena Salossa Salo Ritva Pihlaja

2 Selvitystyön tarkoitus oli tuottaa tietoa demokratian sekä kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamis- mahdollisuuksien kehittämisestä lainsäädäntötyön pohjaksi, avuksi muuhun valmistelu- ja kehittämistyöhön sekä käytännön toiminnan kehittämiseen kunnissa.

3 Raportin sisältö OSA I 1. Johdanto 2. Alueelliset toimielimet Suomessa 3. Kahdeksan esimerkkipaikkakuntaa, yksitoista alueellista toimielintä 4. Havaintoja ja pohdintaa esimerkkien pohjalta 5. Demokratian alueelliset toimintamallit Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa 6. Ehdotukset OSA II 7. Osallistuva budjetointi

4 Alueelliset toimielimet: monenkirjava joukko 63 alueellista toimielintä 59 kunnassa 23 eri nimikkeellä kaikkialla Suomessa eniten Kainuussa ja Lapissa kaikenkokoisissa kunnissa

5 Suurin osa toimielimistä on keskustelufoorumeita 90 % keskustelufoorumeita informaation jakamista, keskustelua, aloitteita, esityksiä, lausuntoja näistä vajaalla puolella on taloudellista päätösvaltaa, pääasiassa kylätoiminta-avustuksista 10 %:lla päätös- ja toimivaltaa em.tehtävien lisäksi kunnan myöntämää päätös- ja toimivaltaa taloudellinen päätösvalta mittavampaa ja monialaisempaa

6 Kahdeksan esimerkkipaikkakuntaa, yksitoista alueellista toimielintä Asukkaita Toimielin Vantaa Aluetoimikunnat (7+1) Oulu Rovaniemi Salo Aluetoimikunnat (5) Mikkeli Suomussalmi Sonkajärvi Posio Alueelliset yhteistyöryhmät (16, vuoden 2013 alusta 22) Aluelautakunnat (1, vuoden 2013 alusta 6) Kylien neuvottelukunta Aluejohtokunnat (2, vuoden 2013 alusta 4) Kylien neuvottelukunta Kyläparlamentti Aluelautakunta Kyläparlamentti Kyläneuvosto

7 Akilleen kantapäitä - alueelliset toimielimet ja kuntaorganisaatio toimivat toisistaan irrallaan - kuntaorganisaatio ei hyödynnä - alueellinen toimintatapa usein ristiriidassa kunnan johtamiskäytäntöjen kanssa - tunnetaan huonosti - tehtävät ja rooli epäselvät - toimielinten elinkaari usein lyhyt, myös kehittäminen lyhytjänteistä Pihlaja 2012

8 Mahdollisuuksia Pihlaja pitkään toimineilla aluelautakunnilla vahva asema käytännön toimijana ja kehittäjänä + paikallista aktiivisuutta ja vastuunottoa, myös vaikeissa päätöksissä + huomioivat kuntalaisille tärkeitä asioita, jotka ovat "liian pieniä" tavalliselle päätöksentekokoneistolle + sektoreiden välistä konkreettista yhteistyötä + ovat kanava rekrytoida uusia päättäjiä ja monipuolistavat tapoja osallistua

9 Selvitystyön ehdotukset 1. Kukoistava kansalaisyhteiskunta 2. Vahva aluelautakunta 3. Lähikunta

10 Lähtökohta 1. Kukoistava kansalaisyhteiskunta Lähi- ja paikallisyhteisöjä sekä kansalaisyhteiskuntaa on vahvistettava. Vain siten ne toimivat ja ottavat vastuuta. Kuntalaki Käytännössä Lisätään ja kehitetään kunnan, kuntalaisten ja kunnan osa-alueiden vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Lain tulee velvoittaa nykyistä suunnitelmallisempaan ja vuorovaikutuksellisempaan yhteistyöhön. Kuntalaisten uudenaikaista osallistumista, yhteissuunnittelua, viestintää ja tiedotusta, jalkautumista, kunta-järjestö työnjakoa, raja-aitojen kaatamista jne

11 Mitä kukoistava kansalaisyhteiskunta tarkoittaa? Suunnitelmallista, pitkäjänteistä ja vuorovaikutuksellista yhteistyötä kuntaorganisaation, kunnan eri yhteisöjen ja asukkaiden kesken MRL yksilö, perhe lähi- ja paikallisyhteisöt kylät, yhdistykset jne kunta valtio Aktiivisia ja elinvoimaisia lähi- ja paikallisyhteisöjä Subsidiariteettiperiaatteen toteuttamista EU, globaali taso

12 Kunnallisen itsehallinnon keskeisiä elementtejä yhteisöllisyys paikallisuus kansalaisyhteiskunta sopeutuminen muuttuviin ja monimutkaisiin olosuhdetekijöihin Lähde: Arto Haveri, Jari Stenvall, Kaija Majoinen (toim.): Kunnallisen itsehallinnon peruskivet Acta nro 224, Kuntaliitto 2011 Pihlaja 2012

13 Mitä kaikkea kukoistava kansalaisyhteiskunta Kuntalaisten arjen tavoittavaa kunnan viestintää Helposti lähestyttäviä ja tavoitettavia kunnan virkamiehiä Aidosti toimivia väyliä kuntalaisten toiveille ja palautteille Matalan kynnyksen palvelupisteitä Pihlaja 2012 Matalan kynnyksen tapaamispaikkoja Kansalaisfoorumeita, -raateja ja -neuvostoja voikaan tarkoittaa? Säännöllisiä kunnanisien ja kuntalaisten tapaamisia ja keskusteluja Alueiden kehittämissuunnitelmia Keskustelutilaisuuksia Osallistuvaa budjetointia Järjestöjä palvelujen tuottajina Palveluosuuskuntia Yhteiskunnallista yrittäjyyttä Kyläsuunnitelmia Leadertoimintatavan hyödyntämistä Kortteli- ja kyläkokouksia Yhteisöviestinnän uusia muotoja Kuntien järjestöstrategioita Yhteissuunnittelua Kuntien ja järjestöjen toiminnallista yhteistyötä ja työnjakoa Uuden ajan talkoita Elävää ja monipuolista järjestötoimintaa Kylätaloja & asukas- ja korttelitupia Paikallista kulttuuria, liikuntaa, taidetta, myös spontaaneja tapahtumia

14 2. Vahva aluelautakunta Lähtökohta Kuntalaki Käytännössä Asukkailla on todellista valtaa omaa aluettaan koskevassa suunnittelussa, päätöksenteossa ja kehittämisessä. Kunnanvaltuusto päättää aluelautakuntien perustamisesta, omasta aloitteestaan tai alueen asukkaiden aloitteesta. Laki ei velvoita vaan määrittelee raamit. Aluelautakunnan tehtävistä ja toimintaperiaatteista sovitaan paikallisesti, yhteistyössä kunnan ja alueen asukkaiden kesken. Aluelautakunta vastaa palveluista esim. laajan mallin, lähipalvelumallin, inframallin tai vapaa-aikamallin mukaisesti. Myös kehittäjä ja tekijä.

15 Esimerkkinä Yläkemijoen aluelautakunta Rovaniemen kaupungin tilaajalautakunta päättää 2,1 miljoonan euron budjetilla alueen tärkeimmistä peruspalveluista kehittämisestä yhdeksän kylän alue, noin asukasta toiminut vuodesta 1993 Perusopetus Kulttuuri ja kirjasto Nuorisopalvelut Terveysneuvonta Päivähoito Kotihoito Kehittämistoiminta, Siula Yhteensä (2012)

16 Lähtökohta Kuntalaki Käytännössä 3. Lähikunta On tehtäviä, jotka on järkevää ja tehokasta hoitaa paikallisesti, kuten lähipalvelut ja paikallistuntemusta edellyttävä kehittäminen. Kunnalle annetaan mahdollisuus kuntaliitoksen jälkeen jatkaa lähikuntana. Lähikunnan tehtävillä ja palveluilla on selvä paikallinen logiikka. Laki mahdollistaa, ei velvoita. Laki velvoittaa kuitenkin käymään läpi alueelliseen vaikuttamiseen ja palvelujen saavutettavuuteen liittyvät kysymykset kunnan eri osien ja asukkaiden kannalta. Lähikunnan perusrahoitus suurkunnan budjetista, ei omaa verotusoikeutta. Itsenäinen päätösvalta. Vaaleilla valittava lähivaltuusto.

17 Entä mitä kuuluu Saloon?

18 Esimerkkinä Salon aluetoimikunnat Uusi Salon kaupunki (2009): Entiseen Salon kaupunkiin verrattuna asukasluku on kaksinkertainen pinta-ala 14-kertainen

19 Esimerkkinä Salon aluetoimikunnat Aluetoimikuntien tuli täyttää kuntaliitoksen synnyttämä demokratiavaje Valtuusto Aluetoimikuntien tehtävät valmistella omaa aluetta koskevia esityksiä ja aloitteita, joilla edistetään viherkaupungin rakentumista ja toimia asukkaiden, yhdistysten ja muiden paikallisten toimijoiden yhdyslinkkinä kaupungin hallintoon

20 Esimerkkinä Salon aluetoimikunnat aloitteita, esityksiä, lausuntoja kaupungin suunnitelmat koskien vesihuoltoa, rakennusjärjestystä, yleiskaavaa, palveluverkkoa, joukkoliikennettä jne oman alueen vahvuudet, palvelutarpeet, alueen profiili ja rooli kaupungin yleiskaavatyössä keskustelutilaisuuksia, seminaareja, tapahtumia Paljon on tehty vajaan neljän vuoden aikana. Miksi toiminta silti yskii?

21 Esimerkkinä Salon aluetoimikunnat Yhteinen toive: kuntalaisia on kuultava nykyistä paremmin ja aikaisemmassa vaiheessa Tavoite ja toimintatavat eivät kohtaa Tehtävät ja roolit epäselviä Turhautuminen Säästöt aluetoimikuntien raskas kunnallishallinnollinen toimintakulttuuri: paljon paperityötä ja kustannuksia esityslistojen ja pöytäkirjojen asemesta enemmän avoimempaa vuoropuhelua kaupungin, asukkaiden ja alueiden kesken

22 Avainkysymyksiä Miten asukkaiden osallistuminen ja vaikuttaminen on kytketty kaupungin toiminnan ja talouden suunnitteluun sekä päätöksentekoon? Onko tehtävät ja roolit sovittu selvästi? Miten asenteet ja toimintatavat tukevat asukkaiden suoraa osallistumista? Miten kaupungin tulee tukea paikallista aktiivisuutta? Kenelle toiminta on tarkoitettu?

23 Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Selvitysraportti, VM 27/2012 Raportin sähköinen versio Painettu raportti (40 ) Tilaukset suoraan painosta sähköisellä tilauslomakkeella tai puhelimitse numerosta Etkö ehdi tai jaksa lukea? Katso varttitunnin video: webcast/