Europeans and the crisis

Transkriptio

1 EUROPEAN PARLIAMENT Europeans and the crisis Report Fieldwork: August September 2010 Publication: November 2010 Special Eurobarometer/Wave 74.1 TNS Opinion & Social FI Eurobaromètre spécial / Vague 74.1 TNS Opinion & Social DV\853229FI.doc Tämä tutkimus on Euroopan parlamentin tilaama ja tiedotuksen pääosaston koordinoima (yleisen mielipiteen seurantayksikkö). Tämä asiakirja ei edusta Euroopan parlamentin kantaa. Siinä esitetyt tulkinnat ja mielipiteet ovat yksinomaan asiakirjan laatijoiden tulkintoja ja mielipiteitä. FI

2 Eurobarometri 74.1 TNS Opinion & Social -tutkimuslaitoksen Euroopan parlamentin pyynnöstä toteuttama tutkimus Tutkimusta koordinoi tiedotuksen pääosasto TNS Opinion & Social 40 Avenue Herrmann Debroux 1160 Bryssel Belgia 2

3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO KRIISIN VAIKUTUS Eurooppalaiset haluavat, että Euroopan parlamentti asettaa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan ensisijaiseksi politiikanalakseen Kriisin vaikutus tällä hetkellä Kriisin vaikutus vastaajien ja heidän läheistensä työllisyystilanteeseen KRIISIN TORJUNNASSA MUKANA OLEVAT TOIMIJAT Toimijat, jotka kykenevät torjumaan kriisiä parhaiten Euroopan unionissa: yksilöllinen vai yhteinen toiminta? EURON ASEMA RAHOITUSKRIISISSÄ KRIISISTÄ SELVIYTYMINEN Julkisten menojen vähentäminen vai investoiminen taloutta vauhdittaviin toimenpiteisiin? Kenen pitäisi ponnistella eniten säästöjen aikaansaamiseksi? Jäsenvaltioiden välinen yhteisvastuu kriisin aikaan Toimenpiteet kriisistä selviytymiseksi Onko kriisi jatkuva? PÄÄTELMÄT

4 JOHDANTO Lehman Brothers Holdings Inc.:n konkurssista ja 1930-luvun jälkeen maailman vakavimman rahoitus-, talous- ja sosiaalikriisin alkamisesta on kulunut kaksi vuotta. Näitä kahta vuotta ovat leimanneet subprime-kriisin vaikutukset, eräiden skandaalien, kuten Madoff-tapauksen, seurannaisvaikutukset, ja yleisemmällä mutta silti oireellisemmalla tavalla eräille valuutta- ja osakekauppiaille maksetut bonukset. Eurooppalaiset ja amerikkalaiset johtajat ovat kahden viime vuoden aikana pyrkineet parhaansa mukaan palauttamaan markkinoiden luottamuksen toteuttamalla erittäin kunnianhimoisia tuki- ja elvytyssuunnitelmia. Samaan aikaan enemmistö jäsenvaltioista on ryhtynyt toteuttamaan velan ja julkisen alijäämän pienentämispolitiikkoja. Kreikan kriisi viritti uudelleen keskustelun EU:n sisäisestä yhteisvastuusta ja tarpeesta ottaa käyttöön EU:n rahoituksenvakautusmekanismi ja mahdollisesti jopa eurooppalaisen talouden ohjausjärjestelmä. Tässä yhteydessä Eurooppa strategia on osoitus kestävää kasvua edistävästä uudesta taloudellisesta ja sosiaalisesta tavoitteesta 1 Kuten Euroopan unionin virallisessa sivustossa 13. syyskuuta 2010 julkaistussa väliennusteessa esitettiin 2, neljännesvuoden tulosten ennakoidaan kohentuvan hieman kevään talousennusteesta, vaikka taloudellisen toimeliaisuuden edelleen odotetaan hiipuvan vuoden jälkipuoliskolla. Tulosten kohentuminen on sen ansiota, että toisen vuosineljänneksen kiihtyneen kasvun heijastusvaikutukset näkyvät jossain määrin. Vaikuttaa näin ollen siltä, että Euroopan talous on lähtenyt elpymään vahvemmin kuin keväällä ennustettiin. Epävarmuustekijöitä on kuitenkin edelleen, ja elpyminen vaikuttaa vielä hauraalta. Sarjan 74.1 Eurobarometri toteutettiin tätä taustaa vasten 26. elokuuta ja 16. syyskuuta 2010 välisenä aikana, jolloin elpyminen oli varovaista mutta silti todellista. "Eurooppalaiset ja kriisi" on toinen erityisesti tästä aiheesta Euroopan parlamentin pyynnöstä tehty tutkimus. Ensimmäinen tutkimus tehtiin vain muutama kuukausi kriisin alkamisen jälkeen 3 Kahta tutkimusta vertaillaan keskenään sopivissa kohdin ja myös Euroopan komission vuosina toteuttamien muiden Eurobarometri-tutkimusten tietyt tulokset otetaan huomioon. Eurobarometri-tutkimuksen tilasi Euroopan parlamentin tiedotuksen pääosasto HTML&aged=0&language=FI&guiLanguage=en 3 Vuoden 2009 tammi helmikuussa tehty erityinen Eurobarometri-tutkimus "Eurooppalaiset ja kriisi" e=fi&pagerank=6 4

5 Tutkimuksen suoritti TNS Opinion & Social network 26. elokuuta ja 16. syyskuuta 2010 välisenä aikana. TNS Opinion & Social networkin haastattelijat haastattelivat kasvokkain noin :ta vähintään 15 vuotta täyttänyttä eurooppalaista (haastattelija luki kyselylomakkeen kysymykset vastaajille näiden omassa kodissa). Tutkimuksessa käytettiin Euroopan parlamentin tiedotuksen pääosaston (yleisen mielipiteen seurantayksikkö) standardin Eurobarometri-tutkimusten menetelmää. TNS Opinion & Social networkin tekemiä haastatteluja koskevat tekniset tiedot ovat tämän raportin liitteenä. Teknisissä tiedoissa määritetään haastatteluissa käytetty menetelmä ja luottamusvälit. Tutkimus kattaa 27 jäsenvaltiota ja kuuluu sarjaan EB Se koostuu barometrikysymyksistä eli edellisissä sarjoissa esitetyistä kysymyksistä, joiden ansiosta muutoksia voidaan mitata, ja uusista kysymyksistä. 5

6 Huomautus Tässä raportissa maihin viitataan niiden virallisilla lyhenteillä. Käytetyt lyhenteet ovat: LYHENTEET EU 27 EOS Euroopan unioni (27 jäsenvaltiota) Ei osaa sanoa BE CZ BG DK DE EE EL ES FR IE IT CY LT LV LU HU MT NL AT PL PT RO SI SK FI SE UK Belgia Tšekin tasavalta Bulgaria Tanska Saksa Viro Kreikka Espanja Ranska Irlanti Italia Kyproksen tasavalta Liettua Latvia Luxemburg Unkari Malta Alankomaat Itävalta Puola Portugali Romania Slovenia Slovakia Suomi Ruotsi Yhdistynyt kuningaskunta 6

7 YHTEENVETO Tämän tutkimuksen perusteella saadaan tärkeää tietoa siitä, kuinka eurooppalaiset voivat edelleen epävarmassa taloustilanteessa kahden vuoden kuluttua modernin maailman kaikkien aikojen vakavimman kriisin alkamisesta. Tutkimuksen perusteella tehdyt tärkeimmät johtopäätökset ovat seuraavat: Enemmistö eurooppalaisista (52 %) katsoo, että köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta olisi asetettava etusijalle EU:n tasolla, mikä on kahdeksan prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2010 alussa. Vastaajista 52 prosenttia katsoo myös, että kriisillä on ollut merkittävä vaikutus henkilökohtaiseen tilanteeseen (6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuoden 2009 alussa), ja 90 prosenttia on sitä mieltä, että kriisi on vaikuttanut maailmantalouteen, Euroopan unionin talouteen ja kansalliseen talouteen. Lisäksi 40 prosenttia eurooppalaisista ilmoitti, että joku heidän tuntemansa henkilö, joka ei ole heidän sukulaisensa tai työkaverinsa, oli menettänyt työnsä suoraan kriisin seurauksena, kun taas 20 prosenttia ilmoitti jonkun työkaverinsa menettäneen työnsä, ja 23 prosenttia ilmoitti jonkun sukulaisensa menettäneen työnsä suoraan kriisin seurauksena. Haastatelluista henkilöistä 11 prosenttia, eli noin yksi kymmenestä eurooppalaisesta, kertoi menettäneensä (tai kumppaninsa menettäneen) työnsä suoraan kriisin seurauksena. Kansallisten hallitusten ja Euroopan unionin katsotaan nykyisessä tilanteessa kykenevän parhaiten tehokkaisiin toimiin tämänhetkisen talous- ja rahoituskriisin vaikutusten torjumiseksi (paljon paremmin kuin IMF, G20 ja Yhdysvallat). Tätä mieltä on 25 prosenttia eurooppalaisista kummankin päätöksentekotahon osalta, mikä merkitsee kuuden prosenttiyksikön kasvua kansallisten hallitusten osalta ja yhden prosenttiyksikön laskua Euroopan unionin osalta. Suhteellinen enemmistö eurooppalaisista (44 %) katsoo, että Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat pyrkineet toimimaan kriisissä lähinnä yksin. Tämä tulos vastaa vuoden 2009 alussa saatua tulosta. Reilu kolmannes vastaajista (38 %) sen sijaan uskoo, että jäsenvaltiot ovat toimineet yhteisesti sovitulla tavalla muiden jäsenvaltioiden kanssa. Tästä huolimatta enemmistö vastaajista (52 %) uskoo olevansa paremmin suojassa kriisiltä, jos hänen maansa ottaisi käyttöön toimenpiteitä ja soveltaisi niitä yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden 7

8 kanssa, mikä on yhdeksän prosenttiyksikköä vähemmän kuin keväällä Enemmistö eurooppalaisista (50 %) katsoo, että yleisesti ottaen euro ei ole lieventänyt kriisin haittavaikutuksia, kun taas 33 prosenttia on päinvastaista mieltä. Eurooppalaisista 38 prosenttia on sitä mieltä, että kriisistä selviämiseksi Euroopan unionin jäsenvaltioiden olisi ensin investoitava talouden vauhdittamiseen tähtääviin toimenpiteisiin, kun taas 35 prosenttia on sitä mieltä, että jäsenvaltioiden olisi ensin keskityttävä julkisten menojen vähentämiseen. Reilu kolmannes eurooppalaisista (34 %) katsoo, että suurten yritysten johtajien ja teollisuuden olisi ponnisteltava eniten säästöjen aikaansaamiseksi. Olisiko jäsenvaltioiden oltava toisilleen solidaarisia taloudellisesti vaikeina aikoina? Eurooppalaisista 49 prosenttia vastasi kyllä, ja olisi valmis auttamaan taloudellisesti muita, vakavien talous- ja rahoitusongelmien kanssa kamppailevia jäsenvaltioita, kun taas 39 prosenttia oli päinvastaista mieltä ja vastasi ei: o o Eurooppalaisten enemmistö (51 %) yhteisvastuullisuutta muiden jäsenvaltioiden kanssa kannattavista antaisi tukea "jäsenvaltioiden välisen eurooppalaisen solidaarisuuden nimissä". Toisaalta 66 prosenttia niistä vastaajista, jotka eivät antaisi taloudellista tukea muille, vakavissa talous- ja rahoitusvaikeuksissa kamppaileville EU:n jäsenvaltiolle, katsoi, että heidän kotimaansa kansalaisten ei pitäisi joutua maksamaan toisen EU:n jäsenvaltion talousongelmista. Enemmän kuin neljä kymmenestä vastaajasta (43 %) katsoo, että kriisistä selviämiseksi olisi etusijalle asetettava investoinnit koulutukseen ja tutkimukseen. Vastaajista 40 prosenttia katsoo myös, että on välttämätöntä tukea pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Seitsemän eurooppalaista kymmenestä katsoo, että tiukemmat rahoitusmarkkinoiden toimijoiden sääntelyyn ja valvontaan tähtäävät toimenpiteet (esimerkiksi bonusten sääntely) olisivat tehokas keino ehkäistä ja välttää mahdollisia tulevia kriisejä. Suhteellinen enemmistö (37 %) on sitä mieltä, että kasvun palautuminen alkaa tulevien vuosien aikana, kun taas neljännes (26 %) heistä on jopa sitä mieltä, että kriisi kestää vielä useita vuosia. 8

9 1. Kriisin vaikutus 1.1 Eurooppalaiset haluavat, että Euroopan parlamentti asettaa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan ensisijaiseksi politiikanalakseen. - Enemmistö eurooppalaisista katsoo, että köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta olisi asetettava etusijalle - Eurooppalaiset ovat edelleen keskittyneitä tarpeeseen hoitaa rahoitus-, talous- ja sosiaalikriisin vaikutuksia. Vastaavasti politiikat, joita he haluavat Euroopan parlamentin edistävän kiireellisesti, ovat niitä, jotka vaikuttavat suoraan heidän päivittäiseen elämäänsä. Haastateltavia pyydettiin valitsemaan enintään neljä politiikkaa kahdentoista politiikan joukosta 4. Etusijalle asetettu politiikanala oli kiistattomasti köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen, kuten vuoden 2010 alussa edellisen samaa aihetta käsittelevän Eurobarometri-sarjan yhteydessä. Sen osuus oli tällä kertaa kuitenkin hieman suurempi, lisäystä oli kahdeksan prosenttiyksikköä: yli puolet vastaajista (52 %) asetti tämän politiikanalan etusijalle. Seuraavaksi eniten kannatusta saanut politiikanala oli kuluttajan ja kansanterveyden suojelun parantaminen, jonka mainitsi kolmasosa vastaajista (33 %, -2 prosenttiyksikköä). Kolmanneksi eniten kannatus saanut politiikanala oli yksilön vapauksia kunnioittava taistelu terrorismia vastaan, jonka mainitsi lähes kolmasosa vastaajista (28 %, -6 prosenttiyksikköä). Kolmen suosituimman politiikanalan jälkeen eniten kannatusta saivat neljä politiikanalaa, joista kunkin mainitsi noin neljännes vastaajista: ympäristöystävällinen ja maailman ruokatasapainoa edistävä maatalouspolitiikka ja talous-, budjetti- ja veropolitiikan koordinointi (27 % kukin, ensimmäisen kannatus laski yhden prosenttiyksikön ja toisen kannatus nousi kolme prosenttiyksikköä vuoden alusta) sekä taistelu ilmastonmuutosta vastaan (26 %, -8 prosenttiyksikköä) ja turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, jolla EU voi puuttua kansainvälisiin kriiseihin (23 %, 7 prosenttiyksikköä). Yhteisen energiapolitiikan, jonka tarkoituksena on varmistaa EU:n omavaraisuus energia-asioissa ja maahanmuuttopolitiikan, jonka täytäntöönpanossa kuullaan myös lähtömaita mainitsi yksi viidestä 4 QC1 Euroopan parlamentti edistää tiettyjen politiikkojen kehittämistä Euroopan unionin tasolla. Mille seuraavista tulisi mielestänne antaa etusija? 9

10 vastaajasta (20 %, mikä merkitsi neljän prosenttiyksikön laskua ensimmäisen osalta ja muuttumatonta tilannetta toisen osalta). Toisaalta seuraavat politiikat herättivät vähemmän innostusta, sillä ne mainitsi alle viidesosa vastaajista: ulkopolitiikka, jonka ansiosta EU esiintyy yhtenäisenä kansainvälisissä yhteyksissä (17 %, -4 prosenttiyksikköä), tutkimus- ja kehityspolitiikka, jolla turvataan kilpailukyky ja innovointi (14 %, +1 prosenttiyksikkö) ja Euroopan sosiaalisen mallin vakiinnuttaminen (13 %, +2 prosenttiyksikköä). 10

11 11

12 A) Jäsenvaltioiden väliset erot Maakohtainen analyysi tuo esiin eri jäsenvaltioiden etusijalle asettamat politiikat. Eniten mainittu politiikka "köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen" (EU 52 %) sai eniten kannatusta Kreikassa (68 %), joka on erityisesti kärsinyt kriisistä. Politiikka mainittiin usein myös Portugalissa (64 %), Liettuassa (62 %), Espanjassa (61 %), Belgiassa ja Suomessa (60 % kummassakin). Politiikka vaikuttaa kuitenkin vähemmän tärkeältä Maltassa (37 %), Italiassa (40 %) ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (43 %) asuville vastaajille. 12

13 Jäsenvaltiot, joissa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumisen kannatus on noussut eniten tammi helmikuusta 2010, ovat ennen kaikkea Kreikka (+27 prosenttiyksikköä) ja Espanja (+18 prosenttiyksikköä), jotka molemmat ovat kärsineet vakavasta sosiaalisesta kriisistä, sekä Slovenia (+17 prosenttiyksikköä). Kyseisen politiikanalan kannatus on noussut kaksinumeroisella luvulla yhteensä 12 jäsenvaltiossa. Toisaalta Yhdistynyt kuningaskunta ja Slovakia ovat ainoat maat, joissa politiikanalan kannatus on laskenut (yhden prosenttiyksikön kummassakin maassa). QC1 (3) The European Parliament promotes the development of certain policies at a European Union level. In your opinion, which of the following policies should be given priority? - Tackling poverty and social exclusion - EB74.1 Aug.-Sept EB73.1 Jan.-Feb Diff. EB EB73.1 EU27 52% 44% +8 EL 68% 41% +27 ES 61% 43% +18 SI 53% 36% +17 BG 56% 40% +16 CY 54% 39% +15 LU 49% 36% +13 DE 56% 44% +12 PT 64% 52% +12 RO 50% 38% +12 CZ 51% 40% +11 FR 57% 46% +11 IE 51% 41% +10 BE 60% 52% +8 FI 60% 52% +8 PL 55% 48% +7 LT 62% 56% +6 EE 48% 43% +5 NL 48% 43% +5 IT 40% 36% +4 HU 56% 52% +4 DK 45% 42% +3 SE 50% 48% +2 LV 54% 53% +1 MT 37% 36% +1 AT 50% 49% +1 SK 47% 48% -1 UK 43% 44% -1 13

14 Kuluttajan ja kansanterveyden suojelun parantaminen (EU 33 %) saa erityisen paljon kannatusta Etelä-Euroopan maissa: etenkin Kyproksessa (74 %) ja vähemmässä määrin Kreikassa ja Bulgariassa (48 % kummassakin), Maltassa (47 %) ja Irlannissa (43 %). Toisaalta kyseinen politiikanala saa paljon vähemmän kannatusta Ruotsissa (21 %), Yhdistyneessä kuningaskunnassa (22 %), Luxemburgissa (23 %) ja Espanjassa (27 %). On syytä tuoda esiin, että kun 33 prosenttia kaikista eurooppalaisista mainitsi tämän politiikanalan, sen mainitsi 40 prosenttia vuosina 2004 ja 2007 liittyneiden maiden vastaajista 5, verrattuna 31 prosenttiin ennen vuotta 2004 liittyneiden maiden vastaajista 6 Terrorismin torjunta kunnioittaen samalla yksilön vapautta (EU 28 %) oli kolmanneksi eniten mainittu politiikanala. Aikana, jona terroristiiskuja ja kidnappauksia pidetään potentiaalisena uhkana kaikkialla maailmassa, tämä tulos heijastaa eurooppalaisten aiheeseen liittyvää huolestuneisuutta. Alankomaiden vastaajat asettavat useimmin tämän politiikanalan etusijalle (43 %), ja heidän jälkeensä tulevat Tanskan (42 %) ja Kyproksen vastaajat (41 %). Terroristi-iskuista ja kidnappauksista oltiin erityisen huolestuneita myös Slovakiassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (33 % kummassakin tapauksessa), Ruotsissa (32 %), Belgiassa ja Saksassa (31 % kummassakin). Latviassa (13 %), Virossa, Sloveniassa ja Liettuassa (14 % kaikissa kolmessa tapauksessa), Romaniassa (15 %) ja Portugalissa (17 %) asuvat vastaajat pitivät tätä ongelmaa vähemmän tärkeänä. Ympäristöystävällinen ja maailman ruokatasapainoa edistävä maatalouspolitiikka (EU 27 %) oli tärkeää etenkin Latviassa (42 %), Suomessa ja Ruotsissa (41 % kummassakin), Ranskassa (40 %), Virossa ja Bulgariassa (38 % kummassakin tapauksessa) asuville vastaajille Politiikkaa pidettiin huomattavasti vähemmän tärkeänä Maltassa (14 %), Espanjassa (16 %) ja Liettuassa (18 %) Talous-, budjetti- ja veropolitiikan koordinoinnin (EU 27 %) mainitsivat etenkin Liettuassa (48 %), Unkarissa (43 %), Latviassa (41 %), Virossa (39 %) ja Slovakiassa (38 %) asuvat vastaajat: kaikki nämä viisi maata liittyivät Euroopan unioniin vuonna Vuosien 2004 ja 2007 jälkeen liittyneet maat ovat 12 jäsenvaltiota, joista tuli EU:n uusia jäseniä toukokuussa 2004 ja tammikuussa 2007Nämä maat ovat Bulgaria, Tšekin tasavalta, Viro, Kypros, Latvia, Liettua, Unkari, Malta, Puola, Romania, Slovenia ja Slovakia. 6 Ennen vuotta 2004 liittyneet maat ovat 15 jäsenvaltiota, jotka olivat Euroopan unionin jäseniä ennen toukokuuta Nämä maat ovat Belgia, Tanska, Saksa, Kreikka, Espanja, Ranska, Irlanti, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Itävalta, Portugali, Suomi, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta. 14

15 Tanskassa (7 %), Maltassa ja Ruotsissa (12 % kummassakin) sekä Luxemburgissa (15 % kummassakin) asuvat vastaajat ovat puolestaan vähiten sitä mieltä, että kyseiselle politiikanalalle tulisi antaa etusija. Ilmastonmuutoksen torjunta (EU 26 %) pysyy suhteellisen yleisenä huolenaiheena Pohjois-Euroopassa: Ruotsissa (69 %) ja vähemmässä määrin Tanskassa (47 %), Itävallassa (44 %) ja Suomessa (40 %) sekä muita eteläisemmässä Sloveniassa (42 %). Politiikanala näyttäisi herättävän vähemmän kiinnostusta Baltian maissa: kannatus oli 6 prosenttia Latviassa, 7 prosenttia Virossa ja 12 prosenttia Liettuassa. On syytä tuoda esiin, että vuosien 2004 ja 2007 jälkeen liittyneissä maissa mainitaan ilmastonmuutoksen torjunta harvemmin kuin ennen vuotta 2004 liittyneissä maissa. Politiikanala mainittiin harvemmin Euroopan tasolla kuin vuoden 2010 alussa (-8 prosenttiyksikköä), mikä viittaisi siihen, että talous- ja rahoitusvaikeuksien aikana ympäristöasiat kiinnostavat eurooppalaisia vähemmän. Politiikanalan maininneiden vastaajien osuus onkin noussut vain kolmessa Euroopan unionin 27:stä jäsenvaltiosta: Itävallassa (+4 prosenttiyksikköä), Belgiassa ja Alankomaissa (+1 prosenttiyksikön kummassakin). Politiikanalan kannatus on sen sijaan laskenut eniten Maltassa ja Romaniassa (-5 ja -21 prosenttiyksikköä). 15

16 16

17 Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, jolla EU voi puuttua kansainvälisiin kriiseihin (EU 23 %) mainittiin hieman useammin Kyproksessa (43 %), Romaniassa (38 %) ja Ruotsissa (34 %), verrattuna Sloveniaan (14 %), Portugaliin ja Liettuaan (15 % kummassakin) asteikon toisessa päässä. Yhteinen energiapolitiikka, jonka tarkoituksena on varmistaa EU:n omavaraisuus energia-asioissa (EU 20 %) mainittiin useimmin Unkarissa (38 %), Itävallassa (32 %) ja Liettuassa (30 %), ja harvimmin Espanjassa (8 %), Ranskassa (13 %), Portugalissa ja Kyproksessa (kummassakin 14 %). Maahanmuuttopolitiikkaa, jonka täytäntöönpanossa kuullaan myös lähtömaita, (EU 20 %) pidetään ensisijaisena politiikkana etenkin Itävallassa (35 %), Belgiassa (33 %) ja Tanskassa (31 %). Politiikka mainittiin kuitenkin erittäin harvoin Romaniassa (4 %), Unkarissa ja Bulgariassa (6 % kummassakin tapauksessa), mikä on mielenkiintoinen tulos, kun ajatellaan, että kyseinen aihe sai suurta huomiota tiedotusvälineissä edeltävänä kesänä. Vaikka 20 prosenttia kaikista eurooppalaisista mainitsi kyseisen politiikanalan, sen mainitsi ainoastaan 8 prosenttia vuosien 2004 ja 2007 jälkeen liittyneiden maiden vastaajista, verrattuna 23 prosenttiin ennen vuotta 2004 liittyneiden maiden vastaajista. Ulkopolitiikan, jonka ansiosta EU esiintyy yhtenäisenä kansainvälisissä yhteyksissä (EU 17 %), mainitsivat erityisesti Irlannissa (33 %), Luxemburgissa ja Kyproksessa (26 % kummassakin) asuvat vastaajat, mutta vain 8 prosenttia Liettuassa ja 10 prosenttia Portugalissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Espanjassa ja Latviassa asuvista vastaajista. Tutkimus- ja kehityspolitiikka, jolla turvataan kilpailukyky ja innovointi (EU 14 %) saa lähes saman verran kannatusta kaikkialla Euroopan unionissa (14 % keskimäärin), vaikka politiikan mainitsi 25 prosenttia Tanskassa ja vain 5 prosenttia Kyproksessa asuvista vastaajista. Euroopan sosiaalisen mallin vakiinnuttamisen (EU 13 %) asettaa etusijalle keskimäärin ainoastaan 13 prosenttia eurooppalaisista. Sloveniassa (24 %) ja Itävallassa (22 %) asuvat vastaajat mainitsivat useimmin tämän politiikanalan, kun taas Yhdistyneessä kuningaskunnassa (3 %) ja Maltassa (4 %) asuvat vastaajat mainitsivat sen harvimmin. 17

18 B) Sosiodemografinen analyysi Kolmen eniten mainittua politiikanalaa koskevien vastausten sosiodemografinen analyysi tuo esiin useita mielenkiintoisia seikkoja. Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta: Naiset ovat todennäköisemmin huolissaan tästä ongelmasta (55 % ja 49 % vastauksista). Toisaalta vastaukset ovat melko homogeenisiä eri ikäryhmissä (54 % vuotiaista). Vanhimmat vastaajat mainitsivat hieman harvemmin tämän politiikan (49 % yli 55-vuotiaista vastaajista). Melko loogisesti tämä politiikka kiinnostaa erityisesti yhteiskunnallisesti kaikkein haavoittuvimmissa ryhmissä (64 % työttömistä, 55 % ruumiillisen työn tekijöistä ja 61 % niistä, jotka arvioivat yhteiskunnallisen asemansa alhaiseksi). On myös syytä tuoda esiin, että vastaajat, jotka sijoittavat poliittisessa kentässä itsensä vasemmalle, mainitsivat useammin tämän politiikanalan (58 %), verrattuna poliittisessa kentässä itsensä keskelle (52 %) ja vasemmalle (45 %) sijoittaviin vastaajiin. Kuluttajan ja kansanterveyden suojelun parantaminen: Miesten ja naisten välillä ei ole varsinaisia eroja (32 % ja 33 %) tämän politiikan osalta. Myöskään ikä ei ole erottava muuttuja tämän politiikan osalta: 33 prosenttia nuorista vuotiaista ja 31 prosenttia yli 55-vuotiaista vastaajista mainitsi sen. Politiikanala tuntuu yhdistävän eri sosiodemografisia ryhmiä, vaikka yhteiskunnallisesti kaikkein haavoittuvimmat vastaajat mainitsivat sen hieman useammin (35 % ruumiillisen työn tekijöistä ja 37 % henkilöistä, joilla on useimmiten vaikeuksia maksaa laskujaan). Terrorismin torjunta kunnioittaen samalla yksilön vapautta: Politiikanala sai kannatusta kaikissa ryhmissä, vaikka kannatus vaikuttaa voimakkaammalta poliittisessa kentässä itsensä oikealle sijoittavien vastaajien keskuudessa (33 %), verrattuna poliittisessa kentässä itsensä keskelle (31 %) ja vasemmalle (23 %) sijoittaviin. 18

19 QC1 The European Parliament promotes the development of certain policies at a European Union level. In your opinion, which of the following policies should be given priority? Tackling poverty and social exclusion Improving consumer and public health protection Combating terrorism while respecting individual freedoms EU27 52% 33% 28% Gender Male 49% 32% 27% Female 55% 33% 28% Age % 33% 26% % 34% 26% % 33% 28% % 31% 29% Respondent occupation scale Self- employed 46% 33% 25% Managers 49% 29% 26% Other white collars 49% 34% 27% Manual workers 55% 35% 28% House persons 54% 32% 29% Unemployed 64% 34% 26% Retired 49% 31% 29% Students 52% 32% 26% Left-Right scale (1-4) Left 58% 33% 23% (5-6) Centre 52% 33% 31% (7-10) Right 45% 32% 33% Self-positioning on the social scale Low (1-4) 61% 35% 24% Medium (5-6) 52% 33% 27% High (7-10) 48% 31% 31% Kolme useimmin mainittua politiikanalaa. 19

20 1.2 Kriisin vaikutus tällä hetkellä Enemmistö eurooppalaisista katsoo, että tämänhetkinen kriisi vaikuttaa heihin henkilökohtaisesti - Sen selvittämiseksi, missä määrin eurooppalaiset tuntevat kriisin vaikutuksen, haastateltavilta tiedusteltiin, uskoivatko he, että kriisi vaikuttaa maailmantalouteen, Euroopan unionin talouteen, heidän oman maansa talouteen ja heidän henkilökohtaiseen tilanteeseensa. Ensimmäinen huomioitava seikka on se, että tulokset ovat säilyneet täysin ennallaan vuoden 2009 alussa tehdystä Eurobarometri-tutkimuksesta (EB 71.1) kolmen ensimmäisen kohdan osalta: 90 prosenttia eurooppalaisista on sitä mieltä, että tämänhetkinen kriisi on vaikuttanut erittäin tai melko merkittävästi maailmantalouteen, Euroopan unionin talouteen ja heidän oman maansa talouteen. Harvemmat vastaajat, jotka edustavat silti enemmistöä, katsovat kriisillä olleen huomattavaa vaikutusta heidän henkilökohtaiseen tilanteeseensa: 52 prosenttia vastaajista uskoo näin nyt, mikä merkitsee kuuden prosenttiyksikön laskua vuoden 2009 alusta. Tulos viittaisi siihen, että Euroopan kotitalouksien rahoitustilanne on kohentunut hieman. Lisäksi vuoden 2004 jälkeen Euroopan unioniin liittyneiden maiden vastaajat katsovat vanhimmissa jäsenvaltioissa asuviin vastaajiin nähden useammin, että kriisillä on ollut huomattava merkitys heidän henkilökohtaiseen tilanteeseensa (64 % vuosien 2004 ja 2007 jälkeen liittyneissä maissa asuvista vastaajista, verrattuna 48 %:iin ennen vuotta 2004 liittyneissä maissa asuvista vastaajista). 20

21 A) Jäsenvaltioiden väliset erot Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä vallitsee lähes täydellinen yksimielisyys siitä, että tämänhetkisellä kriisillä on ollut merkittävä vaikutus maailmantalouteen (EU 90 %). Kyproksessa (97 %), Belgiassa ja Sloveniassa (96 % kummassakin) asuvat vastaajat ovat eniten tätä mieltä. Näkemys sai huomattavasti vähemmin kannatusta Puolassa ja Romaniassa (83 % kummassakin) sekä Itävallassa (85 %), vaikka sen jakoi edelleen suuri enemmistö. On syytä tuoda esiin, että tätä mieltä olevien vastaajien osuus on noussut kymmenessä jäsenvaltiossa unionin 27 jäsenvaltiosta vuoden 2009 alusta. Osuus on säilynyt ennallaan neljässä muussa jäsenvaltiossa ja laskenut kolmessatoista jäsenvaltiossa. Tilanne on sama näkemyksen merkittävä vaikutus Euroopan unionin talouteen osalta (EU 90 %). Erityisesti Kreikassa (97 %), Tšekin tasavallassa, Slovakiassa ja Kyproksessa (96 % kussakin) asuvat vastaajat olivat tätä mieltä. Maailmantalouden osalta Puolassa (83 %), Romaniassa, Itävallassa ja Maltassa (84 % kussakin) asuvat vastaajat olivat vähiten tätä mieltä. 21

22 Näkemystä kannattavien vastaajien lukumäärä on noussut vuoden 2009 alusta 10 jäsenvaltiossa ja laskenut 13 jäsenvaltiossa. Osuus on säilynyt muuttumattomana neljässä jäsenvaltiossa. Sama pätee haastateltujen käsityksiin näkemyksen merkittävä vaikutus oman maan talouteen osalta (EU 90 %). Kreikassa, joka kärsii ennennäkemättömän kriisin kourissa, asuvista vastaajista 99 prosenttia jakaa tämän näkemyksen etenkin vuoden 2009 lopun jälkeen. Heti heidän jälkeensä tulevat Espanjassa ja Slovakiassa (97 % kummassakin), Tšekin tasavallassa, Virossa ja Unkarissa (96 % kaikissa kolmessa tapauksessa) asuvat vastaajat. Sen sijaan Luxemburg (76 %, -13 prosenttiyksikköä), Itävalta (77 %, 6 prosenttiyksikköä) ja Puola (78 %, -4 prosenttiyksikköä) erottuvat verrattain pienillä osuuksilla ja seikalla, että niiden osuudet ovat pienemmät kuin vuoden 2009 alussa. o Luxemburgissa osuudet ovat pienempiä myös kolmen muun kohdan osalta: merkittävä vaikutus maailmantalouteen (-7 prosenttiyksikköä), vaikutus Euroopan unionin talouteen (-6 prosenttiyksikköä) ja hieman vähemmässä määrin vaikutus vastaajien henkilökohtaiseen tilanteeseen ( 25 prosenttiyksikköä). o Tanskan osalta pätee kuitenkin päinvastainen tilanne. Niiden vastaajien osuus, jotka katsovat maansa kärsivän tällä hetkellä kriisin vaikutuksista, oli noussut 15 prosenttiyksiköllä (77 %:sta 92 %:iin). Sama pätee kolmeen muuhunkin kohtaan: merkittävä vaikutus maailmantalouteen (+6 prosenttiyksikköä), vaikutus Euroopan unionin talouteen (+8 prosenttiyksikköä) ja hieman vähemmässä määrin vaikutus vastaajien henkilökohtaiseen tilanteeseen (+2 prosenttiyksikköä). Näkemyksen merkittävä vaikutus vastaajien henkilökohtaiseen tilanteeseen (EU 52 %) osalta jotkut maat poikkeavat täysin Euroopan keskiarvosta. Nämä maat ovat Unkari (86 %), Romania (85 %), Kreikka (83 %), Latvia (78 %) ja Bulgaria (77 %). Lisäksi 18:ssa unionin 27 jäsenvaltiosta enemmistö vastaajista katsoo, että tämänhetkinen kriisi on vaikuttanut heidän henkilökohtaiseen tilanteeseensa. Muiden jäsenvaltioiden vastaajat vaikuttavat olevan henkilökohtaisesti vähemmän huolissaan kriisistä. Tämä pätee etenkin pohjoiseurooppalaisiin jäsenvaltioihin: Ruotsiin (19 %), Tanskaan (24 %), Saksaan ja Itävaltaan (27 % kumpaankin), Suomeen (28 %), Luxemburgiin ja Alankomaihin (29 % kumpaankin). Näkemyksen "on ollut huomattava vaikutus" maininneiden vastaajien lukumäärä on laskenut 19:ssä unionin 27 jäsenvaltiosta 22

23 vuoden 2009 alusta. Sitä vastoin seitsemässä maassa kannatus on noussut ja vain yhdessä maassa (Kypros) tulos on pysynyt ennallaan. 75 prosenttia kyproslaisista vastaajista kertoi, että tämänhetkisellä kriisillä on ollut merkittävä vaikutus heidän henkilökohtaiseen tilanteeseensa. 23

24 B) Sosiodemografinen analyysi Vastaajien kuhunkin alakysymykseen antamissa vastauksissa ei esiinny sukupuoleen liittyvää vaihtelua. Miesten ja naisten vastaukset ovat lähes identtisiä. Toisaalta iällä tuntuu olevan hienoinen vaikutus vastaajien vastauksiin. Esimerkiksi nuorimmat (15 24-vuotiaat) ja vanhimmat vastaajat (yli 55-vuotiaat) vastasivat kuhunkin neljään kysymykseen hieman harvemmin myöntävästi kuin keski-ikäiset vastaajat ( ja vuotiaat). He ajattelevat näin ollen epätodennäköisemmin, että kriisi on vaikuttanut merkittävästi maailmantalouteen, Euroopan unionin talouteen, heidän maansa talouteen ja heidän henkilökohtaiseen tilanteeseensa. Ammatillisesti kaikkein "aktiivisimmat" ryhmät katsovat näin ollen myös useammin, että kriisillä on ollut merkittävä vaikutus kaikilla tasoilla. Vastaajien ammatillisten ryhmien välillä oli vähän eroja siinä, miten kriisin uskottiin vaikuttaneen maailman, Euroopan unionin ja oman maan tasolla. Toisaalta selkeitä eroja ilmenee vastaajien henkilökohtaisen tilanteen osalta: 42 prosenttia johtajista (verrattuna 52 %:iin kaikista eurooppalaisista) katsoo, että kriisillä on ollut merkittävää vaikutusta heidän henkilökohtaiseen tilanteeseensa: vastaava osuus työttömien vastaajien joukossa on 72 prosenttia. Niiden vastaajien profiilista, jotka ovat useimmin sitä mieltä, että kriisi on vaikuttanut heidän henkilökohtaiseen tilanteeseensa, voidaan tehdä seuraavanlainen yhteenveto: He ovat yhtä todennäköisesti naisia kuin miehiäkin (52 %) ja kuuluvat pikemminkin keski-ikäisten vuotiaiden ryhmiin (57 %) kuin vuotiaiden ryhmään (45 %). He ovat yhteiskunnallisesti muita haavoittuvampia, he ovat päättäneet opintonsa suhteellisen aikaisin (55 % vastaajista, jotka lopettivat koulun 15-vuotiaina tai sitä ennen, verrattuna 46 %:iin vastaajista, jotka jatkoivat opintoja vähintään 20-vuotiaiksi) ja heillä on useimmiten vaikeuksia maksaa laskujaan (80 %, verrattuna 39 %:iin vastaajista, joilla on harvoin vaikeuksia saada rahat riittämään). 55 prosenttia niistä vastaajista, jotka eivät kannata oman maansa antamaa taloudellista apua kriisistä kärsiville maille, kokee kriisin vaikutukset henkilökohtaisesti (verrattuna 49 %:iin kyseistä apua kannattavista). 24

25 25

26 1.3 Kriisin vaikutus vastaajien ja heidän läheistensä työllisyystilanteeseen - Enemmistö eurooppalaisista kertoo, ettei ole menettänyt työpaikkaansa suoraan tai epäsuorasti kriisin seurauksena Sen perusteella, kuinka eurooppalaiset ovat kokeneet kriisin vaikuttaneen maailmantalouteen, Euroopan unionin talouteen ja heidän oman maansa talouteen, voitiin havaita, että enemmistö eurooppalaisista katsoo kriisin vaikuttaneen myös heidän henkilökohtaiseen tilanteeseensa. Sen selvittämiseksi, missä määrin kriisi on vaikuttanut eurooppalaisten ja heidän läheistensä työtilanteeseen, kysyttiin neljä kysymystä 7. Tulokset osoittavat (melko loogisesti), että mitä kauempana lähipiiristään henkilöt huomioivat asioita, sitä enemmän he havaitsevat talouskriisin vaikutuksia: o Vastauksena väittämään "joku tuttunne, joka ei ole sukulaisenne eikä työkaverinne, on menettänyt työnsä" 40 prosenttia vastaajista ilmaisi, että kyseinen tilanne on sattunut kohdalle kriisin seurauksena. Sama määrä vastaajia vastasi, että kyseinen tilanne ei ollut sattunut kohdalle. o o o Vastaajista 20 prosenttia kertoi jonkun työkaverinsa menettäneen työnsä kriisin seurauksena. Vastaajista 23 prosenttia vastasi myönteisesti myös väittämään "joku sukulaisistanne on menettänyt työnsä" kriisin seurauksena. Vastaajista 11 prosenttia kertoi itsensä tai sukulaisensa menettäneen työnsä kriisin seurauksena. Seuraava kaavio havainnollistaa, että kriisillä on ollut suora ja erityisen voimakas vaikutus huomattavalle eurooppalaisten vähemmistölle. 7 QC3 Seuraavassa luetellaan työelämän tilanteita, jotka ovat saattaneet sattua viime aikoina teidän tai läheistenne kohdalle. Kertokaa kunkin kohdalla, onko kyseinen asia tapahtunut suoraan kriisin seurauksena, on tapahtunut mutta ei suoraan kriisin seurauksena vai eikö sitä ole tapahtunut lainkaan. Olette menettänyt työnne tai puolisonne (aviomies, vaimo, kumppani tms.) on menettänyt työnsä; Joku sukulaisistanne on menettänyt työnsä; Joku työkavereistanne on menettänyt työnsä; Joku tuttunne, joka ei ole sukulaisenne eikä työkaverinne, on menettänyt työnsä. Kyllä, suoraan kriisin seurauksena; Ei ole tapahtunut ollenkaan; Ei sovellu (spontaani). 26

27 A) Jäsenvaltioiden väliset erot Kun vastauksia tarkastellaan väittämän "joku tuttunne, joka ei ole sukulaisenne eikä työkaverinne, on menettänyt työnsä" kriisin seurauksena (EU 40 %) osalta, näin kertoi käyneen 80 prosenttia vastaajista Latviassa ja 75 prosenttia vastaajista Espanjassa. Maltassa ja Puolassa oli jälleen kerran Euroopan unionin jäsenvaltioiden pienimmät osuudet (21 % kummassakin). Väittämän "joku työkavereistanne on menettänyt työnsä" kriisin seurauksena (EU 20 %) osalta suurin osuus oli jälleen Latviassa (56 %), jota seurasivat Irlanti (45 %) ja Espanja (44 %), kun taas pienimmät osuudet saatiin Maltassa (5 %), Luxemburgissa ja Puolassa (8 % kummassakin). Väittämän "joku sukulaisistanne on menettänyt työnsä" kriisin seurauksena (EU 23 %) osalta suurin osuus saatiin jälleen kerran Latviassa, jossa 57 prosenttia vastaajista kertoi väittämän pitävän paikkansa. Tämä pätee myös Irlantiin ja Liettuaan (50 % kummassakin), kun taas Belgiassa ja Suomessa haastatellut ovat kärsineet väittämän mukaisesta tilanteesta vähiten (11 % kummassakin). 27

28 Mitä tulee väittämään "olette menettänyt työnne tai puolisonne on menettänyt työnsä" kriisin seurauksena (EU 11 %), yli kolmannes Latviassa asuvista vastaajista kertoi kyseisen tilanteen osuneen kohdalleen (34 %). Seuraavaksi suurimmat osuudet saatiin Espanjassa (24 %), Liettuassa (23 %) ja Virossa (22 %). Asteikon toisessa päässä Maltassa (3 %), Luxemburgissa (5 %), Ranskassa, Saksassa, Suomessa ja Ruotsissa (6 % kussakin) asuvat vastaajat ovat kärsineet ongelmasta suoraan vähiten. o Latvia on näin ollen Euroopan maa, jossa vastaajat ovat useimmin kokeneet henkilökohtaisesti (tai perhe- ja ystäväpiirissään) kriisin suorat vaikutukset työpaikan menetyksinä. Kahdeksan vastaajaa kymmenestä kertoi, että näin oli käynyt jollekin heidän tutulleen, joka ei ollut sukulainen eikä työkaveri, vaikka tilanne ei vaikuttanut heihin suoraan. Ja yli kolmasosa vastaajista (34 %) kertoi menettäneensä työnsä tai kumppaninsa menettäneen työnsä. o Kriisi on vaikuttanut huomattavasti myös espanjalaisiin ja irlantilaisiin vastaajiin: 45 prosenttia espanjalaisista ja 50 prosenttia irlantilaisista vastaajista kertoi sukulaisensa menettäneen työnsä kriisin seurauksena. Vastaavasti 75 prosenttia ja 74 prosenttia kertoi, että näin oli käynyt jollekin heidän tutulleen, joka ei ollut heidän sukulaisensa eikä työkaverinsa. o Asteikon toisessa päässä Maltassa asuvat vastaajat olivat epätodennäköisimmin menettäneet oman työnsä tai nähneet sukulaisen tai työkaverin menettävän työnsä kriisin seurauksena. 28

29 29

30 B) Sosiodemografinen analyysi Kun keskitytään vastaajiin, jotka tämänhetkisen kriisin seurauksena kertoivat menettäneensä työnsä tai puolisonsa menettäneen työnsä tai tuntevansa sukulaisen tai työkaverin, joka myös oli menettänyt työnsä, voidaan havaita seuraavaa: Sukupuoleen perustuvia eroja on melko vähän. Miehet kuitenkin kertoivat hieman useammin kuin naiset (23 % ja 18 %), että joku heidän työkaverinsa on menettänyt työnsä kriisin seurauksena. Ikämuuttujan osalta (ja jokaisen neljän väittämän osalta) vuotiaat eurooppalaiset eli nuoret työikäiset vastasivat useimmin näin, kun taas vanhimmat vastaajat (vähintään 55-vuotiaat) kertoivat tilanteen koskettaneen heitä vähiten. Vastaajien ammatillisen ryhmän näkökulmasta voidaan havaita, että vähäosaisimmat ryhmät (työttömät, koti-isät ja -äidit sekä ruumiillisen työn tekijät) ovat useimmin itse menettäneet työnsä tai tuntevat jonkun, joka on menettänyt työnsä kriisin seurauksena. Työttömistä 39 prosenttia kertoi hiljattain menettäneensä työnsä tai puolisonsa menettäneen työnsä kriisin seurauksena, kun taas 37 prosenttia kertoi näin käyneen sukulaiselle, 39 prosenttia työkaverille ja 54 prosenttia kertoi tuntevansa jonkun, joka ei ollut sukulainen eikä työkaveri, joka oli menettänyt työnsä suoraan kriisin seurauksena. 30

31 31

32 2. Kriisin torjunnassa mukana olevat toimijat 2.1 Toimijat, jotka kykenevät torjumaan kriisiä parhaiten - Kansallisten hallitusten ja Euroopan unionin katsotaan kykenevän parhaiten torjumaan kriisiä - Mikä on paras keino torjua kriisiä tänä päivänä? Mitkä ovat asianmukaisimmat keinot pyrittäessä ratkaisemaan kriisiä? Kysymys siitä, mitkä tahot kykenevät parhaiten tehokkaisiin toimiin kriisin vaikutusten torjumiseksi, on esitetty jo useaan otteeseen. Se esitettiin esimerkiksi standardin Eurobarometrin yhteydessä syksyllä 2009 (EB 72) ja ensimmäistä kertaa myös kriisiä käsittelevässä erityisessä Eurobarometrissä, joka toteutettiin Euroopan parlamentin pyynnöstä vuoden 2009 alussa (EB 71.1) 8. Seuraavassa keskitytään vertailemaan pääasiassa tämän sarjan ja tammi helmikuussa 2009 toteutetun sarjan tuloksia keskenään. Viimeisimpien Eurobarometri-tutkimusten tapaan vastaajia pyydettiin tekemään valinta ylikansallisten tai "maailmanlaajuisten" instituutioiden (Euroopan unioni, G20 ja Kansainvälinen valuuttarahasto) lisäksi kansallisten instituutioiden (hallitukset) ja Yhdysvaltain välillä 9. Vuoden 2009 alussa tehdyn tutkimuksen tulosten vertailu tämän sarjan tuloksiin osoittaa, että kahden ensimmäisen tahon järjestyksessä on tapahtunut muutosta: "Kansallinen hallitus" ja "Euroopan unioni" ovat nyt kummatkin ensimmäisellä sijalla aivan samalla osuudella (25 %) paljon muita kansainvälisiä, kriisiä torjuvia vaihtoehtoja edellä. Tammi helmikuussa 2009 toteutetussa EB sarjassa kansalliset hallitukset saivat 14 prosentin kannatuksen ja Euroopan unioni 17 prosentin kannatuksen. Edellä mainitut instituutiot ovat vähitellen vakiinnuttanet asemansa korvaamattomina toimijoina pyrittäessä torjumaan kriisiä tehokkaasti. Euroopan unioni on yhdessä kansallisten hallitusten kanssa parantanut asemiaan: 17 prosenttia tammi helmikuussa 2009 ja 25 prosenttia tällä hetkellä. Näiden kahden toimijan kannatuksen lisääntyminen on kuitenkin tapahtunut kahden muun toimijan, etenkin G20:n ja Yhdysvaltain, kustannuksella: 8 On syytä huomioida, että EB tutkimuksessa ihmisiltä kysyttiin G20:n sijaan G8:sta. 9 QC7 Mikä seuraavista tahoista kykenee mielestänne parhaiten tehokkaisiin toimiin kriisin vaikutuksia vastaan? 32

33 "G20" on menettänyt kannatustaan seitsemällä prosenttiyksiköllä puolessatoista vuodessa, mikä merkitsee tammi helmikuussa 2009 saadun 25 prosentin vastausosuuden laskemista 13 prosenttiin syksyllä "Yhdysvallat" näyttäisi menettäneen asemiaan eniten, sillä sen kannatus on laskenut yhdeksän prosenttiyksikköä kahdeksassatoista kuukaudessa, eli tammi helmikuun 2009 mitatusta 15 prosentista nykyhetken kuuteen prosenttiin. "Kansainvälistä valuuttarahastoa", joka sai 10 prosentin osuuden tammi helmikuussa 2009, kannattaa tällä hetkellä 13 prosenttia vastaajista. *Tammi helmikuussa 2009 kysymys koski G8:aa. Elo syyskuussa 2010 se koski G20:tä 33

34 Euroalueen maiden vastaajilla on voimakas yhteys Euroopan unioniin, jonka katsotaan kykenevän parhaiten tehokkaisiin toimiin kriisin vaikutuksia vastaan: 28 prosenttia vs. 20 prosenttia (euroalueen ulkopuoliset maat). Toisaalta yhteisvaluutan käyttöön ottaneiden maiden vastaajat tuntuvat luottavan vähemmän omien maidensa hallituksiin (22 %), kun taas 31 prosenttia euroalueen ulkopuolisten maiden vastaajista luottaa hallituksiinsa. A) Jäsenvaltioiden väliset erot Maakohtainen analyysi paljastaa joitakin eroja eurooppalaisten näkemyksissä siitä, mikä on asianmukaisin taho hoitamaan kriisin vaikutuksia. Kansallisen hallituksen (EU 25 %) mainitsivat ennen kaikkea Romaniassa (49 %), Kreikassa (43 %), Yhdistyneessä kuningaskunnassa (37 %), Bulgariassa (36 %) ja Ruotsissa (34 %) asuvat vastaajat. On syytä tuoda esiin, että parhaillaan erittäin vakavasta talous- ja rahoituskriisistä kärsivän Kreikan vastaajat luottavat enemmän omaan hallitukseensa kuin Euroopan unioniin (30 %) kriisin vaikutusten torjumisessa. Tšekin tasavallan (8 %) ja Alankomaiden (14 %) vastaajat valitsivat oman maansa hallituksen kaikkein epätodennäköisimmin. Vankkumattomimmat Euroopan unionin kannattajat olivat tutkimuksen perusteella (EU 25 %) Maltassa (40 %), Italiassa (36 %), Irlannissa (35 %) ja Belgiassa (34 %) asuvat vastaajat. EU:n katsottiin kykenevän torjumaan tehokkaasti kriisin vaikutuksia vähiten Yhdistyneen kuningaskunnan (9 %), Tšekin tasavallan (15 %), Tanskan ja Ruotsin (16 % kummassakin) vastaajien mielestä. G20:n (EU 13 %) katsotaan kykenevän parhaiten tehokkaisiin toimiin Tšekin tasavallan (40 %), Alankomaiden (34 %) ja Unkarin (24 %) vastaajien mielestä. Sitä vastoin Irlannin (3 %), Espanjan (4 %), Maltan ja Puolan (6 % kummassakin) vastaajat ovat vähiten vakuuttuneita G20:n kyvystä toteuttaa tehokkaita toimia. Kansainvälisen valuuttarahaston (EU 13 %) mainitsivat etenkin Suomen (23 %), Kyproksen (21 %) ja Ranskan (19 % 10 ) vastaajat, mutta se saa vain vähän kannatusta Romaniassa (4 %), Bulgariassa ja Portugalissa (5 % kussakin). 10 On syytä pitää mielessä, että IMF:n toimitusjohtaja Dominique Strauss-Kahn on Ranskan kansalainen ja hänen maineensa voi osittain selittää tämän tuloksen. 34

35 Vain harvat vastaajat mainitsivat Yhdysvallat (EU 6 %). Ainoastaan Portugalissa (13 %), Tšekin tasavallassa ja Tanskassa (12 % kummassakin) sekä Sloveniassa (11 %) asuvat vastaajat tuntuvat luottavan Yhdysvaltoihin (vähintään yksi kymmenestä vastaajasta). Vastaavasti Kreikassa (1 %), Kyproksessa, Alankomaissa, Bulgariassa, Virossa ja Romaniassa (3 % kaikissa viidessä maassa) asuvat vastaajat tuntuvat suhtautuvan Yhdysvaltoihin kaikkein epäilevimmin. 35

36 B) Sosiodemografinen analyysi Sosiodemokrafinen analyysi paljastaa joitakin mielenkiintoisia eroja. Lukuun ottamatta seikkaa, että naiset tuntuvat luottavan hieman miehiä enemmän maansa hallitukseen (26 % ja 24 %) ja että miehet valitsevat hieman naisia useammin Euroopan unionin (26 % miehistä vs. 25 % naisista), sukupuoleen perustuvia eroja on vähän. Vastaajien ikä on enemmän eroja aikaansaava muuttuja: mitä vanhempia vastaajat ovat, sitä todennäköisemmin he katsovat, että kansallinen hallitus kykenee parhaiten tehokkaisiin toimiin (28 % yli 55-vuotiaista vs. 22 % vuotiaista). Toisaalta nuorimmat vastaajat luottavat vanhempia vastaajia enemmän Euroopan unioniin: 27 prosenttia vuotiaista valitsi Euroopan unionin (suurin osuus tässä ryhmässä) verrattuna 24 prosenttiin yli 55-vuotiaista. Mitä tulee muihin toimijoihin, nuoret vuotiaat mainitsivat useammin Yhdysvallat (7 %) ja G20:n (15 %), kun taas vuotiaat valitsivat hieman Euroopan keskiarvoa useammin (14 % vs. 13 %) Kansainvälisen valuuttarahaston. Mitä aikaisemmin vastaajat päättivät opintonsa, sitä todennäköisemmin he luottavat oman maansa hallituksen kykyyn torjua kriisiä (31 % koulun 15-vuotiaana tai sitä ennen lopettaneista vs. 21 % vähintään 20-vuotiaaksi opiskelleista).vastaavasti kaikkein koulutetuimmat vastaajat katsovat, että Euroopan unioni kykenee parhaiten tehokkaisiin toimiin kriisin vaikutusten torjumiseksi (26 %). Ammatillisella ryhmällä ja seikalla, että kuuluu väestön haavoittuvampaan alaryhmään, tuntuu myös olevan vaikutusta tämän kysymyksen vastauksiin. Näin ollen mitä vakavampia vastaajien taloudelliset ongelmat ovat, sitä enemmän he pyrkivät kannattamaan kansallisen tason toimintaa. Vastaavasti työttömät ja ruumiillisen työn tekijät (27 % kummassakin tapauksessa), jotka erityisesti kärsivät kriisistä, valitsevat useammin oman hallituksensa, kun taas vastaajat, jotka luottavat eniten Euroopan unioniin, ovat koti-isiä tai -äitejä (29 %) sekä toimihenkilöitä ja opiskelijoita (28 %). Vastaavasti 33 prosenttia vastaajista, joilla on useimmiten vaikeuksia maksaa laskujaan, valitsee hallituksensa, verrattuna niihin, joilla ei ole lähes koskaan tämänkaltaisia ongelmia (24 %). 36

37 On syytä tuoda esiin myös se seikka, että itsensä poliittisen kentän oikealle puolelle sijoittavat vastaajat valitsevat yhtä todennäköisesti Euroopan unionin kuin maansa hallituksenkin (25 % kummatkin). Poliittisen kentän vasemmalle puolelle itsensä sijoittavat puolestaan uskovat, että Euroopan unioni kykenee tehokkaisiin toimiin parhaiten kriisin vaikutusten torjumiseksi (Euroopan unioni 27 % vs. kansallinen hallitus 23 %). Poliittisen kentän keskelle itsensä sijoittavien mielipiteet ovat jakaantuneempia, sillä oman maan hallituksen suosio on vain yhden prosenttiyksikön suurempi kuin Euroopan unionin suosio (26 % vs. 25 %). Loogisesti 39 prosenttia vastaajista, jotka uskovat olevansa paremmin suojassa kriisin vaikutuksilta, jos heidän maansa toteuttaisi toimia yksin, katsoo, että oman maan hallitus kykenee parhaiten hoitamaan kriisin vaikutuksia. Toisaalta 35 prosenttia Euroopan unionin jäsenvaltioiden välisiä yhteisesti sovittuja toimia suosivista katsoo, että Euroopan unioni kykenee parhaiten tehokkaisiin toimiin kriisin vaikutusten torjumiseksi. 37

38 2.2 Euroopan unionissa: yksilöllinen vai yhteinen toiminta? Havainnot - Suhteellinen enemmistö eurooppalaisista katsoo, että jäsenvaltiot ovat toimineet yksin - Mitä eurooppalaiset ajattelevat Euroopan unionin toiminnasta sitkeässä talous- ja rahoituskriisissä? Katsovatko he, että eri jäsenvaltiot ovat pyrkineet toimimaan yksin? Vai ovatko toimet sitä vastoin olleet muiden EU:n jäsenvaltioiden kanssa yhteisesti sovittuja? Vastaajilta kysyttiin näitä aiheita koskeva kysymys heidän näkemyksensä selvittämiseksi tarkemmin 11. Tulokset osoittavat, että vastaajien mielipiteet ovat aika jakaantuneita tämän kysymyksen osalta: vastaajista 44 prosenttia katsoo, että eri jäsenvaltiot ovat pyrkineet toimimaan yksin. Tulos on sama kuin tammi helmikuussa 2009, jolloin eurooppalaisilta kysyttiin sama kysymys. Hieman pienempi osuus vastaajista, 38 prosenttia (-1 prosenttiyksikön lasku) on päinvastaista mieltä, ja katsoo jäsenvaltioiden toimineen yhteisesti sovitulla tavalla muiden jäsenvaltioiden kanssa. EOS-vastausten suuri osuus tämän kysymyksen yhteydessä on myös silmiinpistävä: 18 prosenttia (+1 prosenttiyksikön muutos tammi helmikuusta 2009). On mielenkiintoista myös huomata, että euroalueen maiden vastaajat katsovat useammin, että jäsenvaltiot ovat toimineet yhteisesti sovitulla tavalla (41 % vs. 32 % euroalueen ulkopuolisten maiden vastaajat). Vastaavasti he ovat useammin sitä mieltä, että jäsenvaltiot ovat pyrkineet toimimaan yksin (42 % vs. 47 % euroalueen ulkopuolisten maiden vastaajat): tulos saattaa kuvastaa euroalueen sisällä kriisin torjumiseksi toteutettujen toimien vaikutusta yleiseen mielipiteeseen. 11 QC5 Sanoisitteko, että tähän mennessä Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat talous- ja rahoituskriisin edessä? Pyrkineet toimimaan yksin; Pyrkineet toimimaan yhteisesti sovitulla tavalla EU:n jäsenvaltioiden kanssa. 38

39 EUROPPALAISET JA KRIISI A) Jäsenvaltioiden väliset erot Vain neljällä eurooppalaisella kymmenestä on näin ollen sellainen käsitys, että Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat pyrkineet toimimaan yksin (EU 44 %) kriisissä. Tämän käsityksen jakaa yli kaksi kolmasosaa Tanskassa (66 %) asuvista vastaajista ja yli puolet haastatelluista kuudessa muussa maassa: Ranskassa (58 %), Yhdistyneessä kuningaskunnassa (56 %), Alankomaissa (55 %), Latviassa, Belgiassa ja Slovakiassa (51 % kaikissa kolmessa tapauksessa). Maltassa (19 %), Suomessa (23 %), Bulgariassa (33 %) ja Italiassa (34 %) asuvat vastaajat ovat vähiten tätä mieltä. Suomalaiset vastaajat ovat selvästi vakuuttuneimpia (68 %) siitä, että eri jäsenvaltiot ovat toimineet yhteisesti sovitulla tavalla muiden jäsenvaltioiden kanssa. Suomi on myös yksi niistä maista, joissa EOS-vastausten osuus on pienin (9 %). On syytä tuoda esiin myös se, että niiden vastaajien osuus, jotka katsovat, että jäsenvaltiot ovat pyrkineet toimimaan yksin, on pienentynyt 16 maassa. Kyseisten vastaajien osuus on kasvanut yhdeksässä maassa ja pysynyt ennallaan kahdessa maassa. 39

40 Latviassa on tapahtunut eniten kasvua (+35 prosenttiyksikön lisäys), mikä merkitsee sitä, että niiden vastaajien osuus, jotka katsovat jäsenvaltioiden toimineen yksin, on kasvanut tammi helmikuussa 2009 (EB 71.1) mitatusta 16 prosentista syyskuussa 2010 mitattuun 51 prosenttiin. Enemmistön käsitys Latviassa on näin ollen täysin muuttunut, sillä enemmistö vastaajista katsoo nyt, että jäsenvaltiot ovat pyrkineet toimimaan yksin. Tämä pätee vähemmässä määrin myös Luxemburgiin (46 % katsoo, että jäsenvaltiot ovat pyrkineet toimimaan yksin, mikä merkitsee +3 prosenttiyksikön lisäystä) ja Puolaan (42 %, +5 prosenttiyksikön lisäys). Kahdessa muussa maassa on tapahtunut muutos päinvastaiseen suuntaan, sillä enemmistö vastaajista on nyt sitä mieltä, että jäsenvaltiot ovat toimineet yhteisesti sovitulla tavalla. Nämä kaksi maata ovat Saksa (41 %, +1 prosenttiyksikön lisäys) ja Italia (45 %, +5 prosenttiyksikön lisäys). 40

41 EUROPPALAISET JA KRIISI Vaikka vastaajien mielipiteet tuntuvat jakautuvan tämän kysymyksen osalta, enemmistö kuitenkin katsoo, että jäsenvaltiot ovat pyrkineet kriisin torjumiseksi toimimaan yksin. Yksi mielenkiintoinen poikkeus kuitenkin löytyy: enemmistö vastaajista, jotka uskovat, että euro on lieventänyt kriisin vaikutuksia, katsoo, että jäsenvaltiot ovat pyrkineet toimimaan yhteisesti sovitulla tavalla (49 %), verrattuna päinvastaista mieltä oleviin (41 %). B) Sosiodemografinen analyysi Tulosten sosiodemografinen analyysi vahvistaa tämän havainnon, vaikka vastausten voimakkuus voi jossain määrin vaihdella. Tarkasteltaessa useimmin annettua vastausta "jäsenvaltiot ovat pyrkineet toimimaan yhteisesti sovitulla tavalla" voidaan havaita, että miehet ovat tätä mieltä useammin kuin naiset 46 % ja 42 %). Tätä mieltä ovat myös keski-ikäisten ryhmiin kuuluvat vastaajat (45 % vuotiaista ja 46 % vuotiaista, kun taas nuorimmat ja vanhimmat vastaajat ovat hieman vähemmän vakuuttuneita asiasta (41 % vuotiaista ja 42 % yli 55-vuotiaista). Myös vastaajien koulutustaso on eroja aikaansaava muuttuja: Alle 16-vuotiaana koulun lopettaneista vastaajista 38 prosenttia katsoo, että jäsenvaltiot ovat pyrkineet toimimaan yksin, verrattuna 45 prosenttiin vuotiaana koulun lopettaneista vastaajista ja 49 prosenttiin vähintään 20- vuotiaaksi opiskelleista vastaajista. Vastaajien ammatillisella ryhmällä näyttäisi myös olevan huomattavaa merkitystä: yhteiskunnallisesti "hyväosaisimpien" ryhmät katsovat todennäköisemmin, että jäsenvaltiot ovat pyrkineet toimimaan yksin, ja samoin ajattelee 50 prosenttia johtajista, verrattuna 43 prosenttiin työttömistä ja 35 prosenttiin koti-isistä ja -äideistä. Niistä vastaajista, jotka katsovat, että euro ei ole lieventänyt kriisin haittavaikutuksia, 50 prosenttia on sitä mieltä, että jäsenvaltiot ovat pyrkineet toimimaan yksin, verrattuna 41 prosenttiin niistä vastaajista, joiden mielestä yhteisvaluutta on pehmentänyt kriisin vaikutuksia. 41

42 2.2.2 Etusija - Enemmistö eurooppalaisista uskoo olevansa paremmin suojassa kriisiltä, jos hänen maansa ottaisi käyttöön toimenpiteitä ja soveltaisi niitä yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden kanssa - Nyt kun on selvitetty, kuinka eurooppalaiset katsovat jäsenvaltioiden toimineen (yksin vai yhdessä), tarkastellaan, minkä toimintavaihtoehdon he asettavat etusijalle ja mitä vaihtoehtoa he pitävät vakuuttavimpana. Tuntisivatko he olevansa paremmin suojassa kriisiltä, jos heidän maansa ottaisi käyttöön toimenpiteitä ja soveltaisi niitä yksin, vai jos heidän maansa soveltaisi niitä yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden kanssa? 12 Eurooppalaisista 38 prosenttia katsoo, että EU:n jäsenvaltiot ovat toimineet yhteisesti sovitulla tavalla. Enemmistö vastaajista (52 %) uskoo olevansa paremmin suojassa kriisiltä, jos hänen maansa ottaisi käyttöön toimenpiteitä ja soveltaisi niitä yhteisesti sovitulla tavalla. Vaikka toive jäsenvaltioiden välisistä yhteisistä toimenpiteistä on pysynyt enemmistön kannattamana, sen suosio on laskenut yhdeksän prosenttiyksikköä tammi helmikuusta 2009 (EB 71.1) Jäsenvaltioiden yksin toteuttamien toimenpiteiden kannatus on puolestaan noussut seitsemän prosenttiyksikköä. Onko tämä osoitus siitä, että luottamus kyseisen lähestymistavan tehokkuuteen on hiipunut, vai heijastaako se sitä, että kansalaisten huomattava enemmistö ei usko yhteisesti sovittujen toimenpiteiden olevan mahdollisia? Tämä kysymys kannattaisi esittää myöhemmässä tutkimussarjassa. EOS-vastausten määrä on pysynyt suhteellisen korkeana vuoden 2009 alussa tehdystä aiemmasta aihetta käsittelevästä tutkimuksesta lähtien (15 %, +2 prosenttiyksikön lisäys): aihe saattaa huomattavan useat vastaajat selvästi ymmälleen. 12 QC6 Sanoisitteko kansalaisena, että olisitte paremmin suojassa tämänhetkiseltä kriisiltä, jos? (Maamme) ottaisi käyttöön toimenpiteitä, joita se toteuttaisi yksin; (Maamme) ottaisi käyttöön toimenpiteitä ja soveltaisi niitä yhteistyössä muiden EU:n jäsenvaltioiden kanssa. 42

43 EUROPPALAISET JA KRIISI Ensimmäinen huomioitava seikka on se, että euroalueen maiden vastaajat katsovat useammin kuin euroalueen ulkopuolisten maiden vastaajat, että he olisivat paremmin suojassa kriisiltä, jos heidän maansa ottaisi käyttöön toimenpiteitä ja soveltaisi niitä yhteisesti sovitulla tavalla muiden jäsenvaltioiden kanssa (58 % ja 43 %). Vastaavasti euroalueen ulkopuolisten maiden vastaajat tuntisivat useammin kuin euroalueen maiden vastaajat olevansa paremmin suojassa kriisiltä, jos heidän maansa ottaisi käyttöön toimenpiteitä ja soveltaisi niitä yksin (39 % vs. 29 %). Molemmat ryhmät asettaisivat kuitenkin etusijalle EU:n jäsenvaltioiden yhteiset toimenpiteet. 43

44 A) Jäsenvaltioiden väliset erot "Yksin" toteutettuja toimenpiteitä (EU 33 %) kannattaa enemmistö ainoastaan yhdessä 27 jäsenvaltiosta eli Yhdistyneessä kuningaskunnassa, jossa 51 prosenttia vastaajista toivoisi maansa toteuttavan toimenpiteitä yksin, kun taas yhteisiä toimenpiteitä kannattaa 31 prosenttia. Muissa 26 jäsenvaltiossa enemmistö vastaajista suosii edelleen yhteisiä toimenpiteitä (EU 52 %), vaikka EOS-vastausten osuus on erittäin suuri eräissä maissa (27 % Maltassa, 23 % Romaniassa ja 22 % Irlannissa). Yhteisiä toimenpiteitä kannatetaan voimakkaimmin Suomessa (72 %), Virossa (71 %) ja Espanjassa (68 %). Mielipiteet ovat jokseenkin jakaantuneita Latviassa (47 % "yhteisesti sovitut toimenpiteet" vs. 44 % "yksin toteutetut toimenpiteet"), Itävallassa (49 % vs. 41 %) ja Ruotsissa (46 % vs. 38 %). Vaikka enemmistö vastaajista kannattaa näissä maissa yhteisesti sovittuja toimenpiteitä, kahden näkemyksen välinen marginaali on hyvin pieni. Ainoastaan neljässä jäsenvaltiossa "yhteisesti sovittujen toimenpiteiden" kannatus nousi (EU 52 %): Romaniassa (44 %, +5 prosenttiyksikköä), Irlannissa (50 %, +4 prosenttiyksikköä), Espanjassa (68 %, +3 prosenttiyksikköä) ja Italiassa (60 %, +3 prosenttiyksikköä). Suomen osalta tulos on pysynyt ennallaan ja yhteisesti sovittujen toimenpiteiden kannatus on siellä edelleen vankinta (72 %). Sitä vastoin "yksin toteutettavien toimenpiteiden" kannatus on noussut merkittävästi (EU 33 %) seuraavissa maissa: Kreikassa (38 %, +18 prosenttiyksikköä), Latviassa (44 %, +13 prosenttiyksikköä), Ranskassa (35 %, +13 prosenttiyksikköä), Bulgariassa ja Portugalissa (28 %, kummassakin +13 prosenttiyksikköä), Puolassa (33 %, +12 prosenttiyksikköä) ja Ruotsissa (38 %, +11 prosenttiyksikköä). 44

45 EUROPPALAISET JA KRIISI 45

46 B) Sosiodemografinen analyysi Sukupuolen osalta miehet (55 %) katsovat useammin kuin naiset (50 %), että he olisivat paremmin suojassa kriisin vaikutuksilta, jos heidän maansa ottaisi käyttöön toimenpiteitä ja soveltaisi niitä yhteisesti sovitulla tavalla muiden jäsenvaltioiden kanssa. Tämä näkemys vaikuttaisi yleisemmältä vuotiaiden ryhmässä (55 %), kun taas vanhimmat vastaajat ovat vähiten vakuuttuneita asiasta (50 % yli 55-vuotiaista). Myös koulutustasolla näyttäisi olevan vaikutusta vastauksiin. Vähintään 20-vuotiaiksi opiskelleista vastaajista 61 prosenttia tuntee olevansa paremmin suojassa kansalaisena, jos hänen maansa ottaisi käyttöön toimenpiteitä ja soveltaisi niitä yhteisesti sovitulla tavalla muiden jäsenvaltioiden kanssa. Ero alle 16-vuotiaana koulunsa lopettaneisiin vastaajiin on 15 prosenttiyksikköä (46 %). Vastauksissa ilmenee huomattavia eroja myös vastaajien yhteiskuntaryhmien perusteella: Johtajista 58 prosenttia suosisi yhteisiä toimenpiteitä, verrattuna 48 prosenttiin koti-isistä ja -äideistä ja 51 prosenttiin työttömistä. Poliittisen suuntautumisen näkökulmasta tarkasteltuna ajatus tuntuisi saavan enemmän kannatusta poliittisessa kentässä itsensä vasemmalle sijoittavien keskuudessa (59 %) kuin keskelle (54 %) tai oikealle (53 %) sijoittavien keskuudessa. Vakavista talousongelmista kärsiville maille annettavaa kansallista rahoitustukea kannattavat vastaajat suosivat loogisesti myös yhteisesti sovittuja toimenpiteitä Euroopan unionissa. Heistä näin vastasi 64 prosenttia, verrattuna 44 prosenttiin niistä vastaajista, jotka eivät kannata tämänkaltaista taloudellista apua. 46

47 EUROPPALAISET JA KRIISI 47

48 3. Euron asema rahoituskriisissä - Enemmistö eurooppalaisista katsoo, ettei euro ole vähentänyt kriisin haittavaikutuksia Kriisistä toipuminen on kestänyt ennakoitua kauemmin eikä elpymistä ole tapahtunut yhtä nopeasti kuin ennusteissa arveltiin. Mutta kuinka mielikuva yhteisvaluutasta on muuttunut? Katsovatko eurooppalaiset euron yleisesti ottaen vähentäneen tämänhetkisen kriisin haittavaikutuksia? Aihe jakaa edelleen mielipiteitä, mutta enemmistö eurooppalaisista (50 %, +6 prosenttiyksikön lisäys) uskoo nyt, ettei euro ole vähentänyt kriisin haittavaikutuksia, kun taas 33 prosenttia (-6 prosenttiyksikköä) on päinvastaista mieltä ja 17 prosenttia ei ilmaissut mitään mielipidettä 13. Käsitykset ovat viimeisten 18 kuukauden aikana muuttuneet näin ollen kielteisemmiksi. On tärkeää huomata, että kuten tammi helmikuussa 2009 (mutta vähemmässä määrin), euroalueen eurooppalaiset ovat useammin sitä mieltä, että euro on pehmentänyt kriisin vaikutuksia (38 %, -6 prosenttiyksikköä), kuin euroalueen ulkopuolella asuvat kansalaiset (22 %, -10 prosenttiyksikköä). Totuus on kuitenkin se, että jopa euroalueella enemmistö vastaajista katsoo nyt, ettei yhteisvaluutta ole suojannut kriisin vaikutuksilta (51 %). Tämä on kahdeksan prosenttiyksikköä enemmän kuin tammi helmikuussa QC4 Oletteko täysin samaa mieltä, samaa mieltä, eri mieltä vai täysin eri mieltä seuraavan väittämän kanssa?"yleisesti ottaen euro on vähentänyt tämänhetkisen kriisin vaikutuksia."täysin samaa mieltä; Melko samaa mieltä; Melko eri mieltä; Täysin eri mieltä 48

49 EUROPPALAISET JA KRIISI A) Jäsenvaltioiden väliset erot 19:ssä 27 jäsenvaltiosta enemmistö vastaajista on eri mieltä siitä, että euro olisi yleisesti ottaen vähentänyt kriisin haittavaikutuksia. Vain kahdessa maassa ehdoton enemmistö vastaajista on "samaa mieltä" väittämästä (EU 33 %). Nämä maat ovat Slovakia (57 %) ja Suomi (50 %), jotka molemmat kuuluvat euroalueeseen. Enemmistö kannattaa tätä väittämää myös kuudessa muussa jäsenvaltiossa: Italiassa (49 %), Kreikassa (47 %), Itävallassa (46 %), Luxemburgissa (44 %) ja Irlannissa (38 %), jotka kuuluvat euroalueeseen, ja Romaniassa (34 %), joka ei ole vielä ottanut käyttöön yhteisvaluuttaa. Toisaalta Sloveniassa (66 %), Tšekin tasavallassa (65 %), Ranskassa (62 %), Saksassa (58 %) ja Ruotsissa (56 %) asuvat vastaajat ovat useimmin eri mieltä tämän väittämän kanssa (EU 50 %). Kolmessa maassa mielipiteet ovat kuitenkin aika tasaisesti jakautuneet niiden vastaajien, jotka ovat "samaa mieltä" väittämän kanssa, ja niiden vastaajien, jotka ovat "eri mieltä" väittämän kanssa, kesken. Osuudet ovat 47 49

50 prosenttia ja 46 prosenttia Kreikassa, 44 prosenttia ja 43 prosenttia Luxemburgissa ja 46 prosenttia ja 42 prosenttia Itävallassa. Näkemys euron kriisin haittavaikutuksia vähentävästä kyvystä on kärsinyt erityisesti Sloveniassa: väittämää kannatti enemmistö vastaajista tammi helmikuussa 2009 ja nyt ainoastaan reilu neljännes vastaajista (26 %, 27 prosenttiyksikköä). Väittämän kannatus on pudonnut merkittävästi myös Puolassa (22 %, -17 prosenttiyksikköä), Maltassa (33 %, -16 prosenttiyksikköä), Alankomaissa (35 %, -16 prosenttiyksikköä), Virossa (26 %, 15 prosenttiyksikköä) ja Ruotsissa 20 %, -15 prosenttiyksikköä). Kaikissa näissä maissa Ruotsia lukuun ottamatta enemmistön mielipide on muuttunut vuoden 2009 alusta, jolloin enemmistö kyseisten jäsenvaltioiden vastaajista katsoi, että euro oli suojannut heitä kriisin haittavaikutuksilta. 50

51 EUROPPALAISET JA KRIISI B) Sosiodemografinen analyysi Ensimmäinen merkillepantava seikka on, että kussakin haastatellussa ryhmässä enemmistö vastaajista oli poikkeuksetta "eri mieltä" sen väittämän kanssa, että euro olisi vähentänyt kriisin haittavaikutuksia. Miehet suhtautuvat myönteisemmin kuin naiset yhteisvaluutan rooliin. Miehistä 36 prosenttia ja naisista 29 prosenttia on sitä mieltä, että yleisesti ottaen euro on lieventänyt kriisin haittavaikutuksia. Miehet ja naiset suhtautuvat kuitenkin lähes yhtä epäilevästi euron kriisin vaikutuksia pehmentävään rooliin: Miehistä 50 prosenttia ja naisista 51 prosenttia ajattelee näin erotuksena on vain EOS-vastausten määrä, sillä naisten osuus niistä oli huomattavasti suurempi. Myös kaikkein vähäosaisimmat yhteiskuntaryhmät suhtautuvat edelleen jokseenkin epäilevästi euron lieventäviin vaikutuksiin: 52 prosenttia vastaajista, jotka määrittävät yhteiskunnallisen asemansa alhaiseksi, katsoo, ettei euro ole pehmentänyt kriisin haittavaikutuksia, verrattuna 48 prosenttiin yhteiskunnallisen asemansa korkealle määrittävistä vastaajista. Lopuksi voidaan havaita, että 42 prosenttia niistä vastaajista, jotka kannattivat maansa toiselle, vaikeuksissa olevalle maalle antamaa talousapua, ajattelee, että euro on osaltaan vähentänyt kriisin haittavaikutuksia, verrattuna ainoastaan 24 prosenttiin niistä vastaajista, jotka eivät kannata kyseistä talousapua. 51

52 4. Kriisistä selviytyminen 4.1 Julkisten menojen vähentäminen vai investoiminen taloutta vauhdittaviin toimenpiteisiin? - Eurooppalaisten mielipiteet ovat jakautuneet parhaasta toimenpiteestä - Kriisistä selviämiseksi vastaajille tarjottiin kahta ratkaisua ja heitä pyydettiin valitsemaan omasta mielestään ensisijainen ratkaisu 14 : julkisten menojen vähentäminen vai investoiminen taloutta vauhdittaviin toimenpiteisiin. Mielipiteet tästä aiheesta jakautuvat jyrkästi: suhteellinen enemmistö eurooppalaisista (38 %) katsoo, että Euroopan unionin jäsenvaltioiden olisi ensin investoitava toimenpiteisiin talouden vauhdittamiseksi. Lähes vastaava osuus (35 %) katsoo kuitenkin, että jäsenvaltioiden olisi ensin vähennettävä julkisia menojaan. Eurooppalaisista 19 prosenttia vastasi spontaanisti, että kumpaakin toimenpidettä olisi toteutettava tasapuolisesti, kun taas 8 prosenttia ei ilmaissut mitään kantaa asiasta. 14 QC8 Selvitäkseen kriisistä nopeasti pitäisikö EU:n jäsenvaltioiden mielestänne ensin vähentää julkisia menoja vai pitäisikö niiden ensin investoida toimenpiteisiin talouden vauhdittamiseksi? Ensin vähentää julkisia menoja;ensin investoida toimenpiteisiin talouden vauhdittamiseksi;kumpaakin tasapuolisesti (spontaani). 52

53 EUROPPALAISET JA KRIISI A) Jäsenvaltioiden väliset erot Vaikka mielipiteet ovat jakautuneet koko Euroopan unionissa, eri maiden välillä on useita eroja. Vastaajat, jotka asettavat etusijalle talouden vauhdittamiseen tähtäävät toimenpiteet (EU 38 %), asuvat etenkin Pohjoismaissa: Tanskassa (69 %), Suomessa (52 %) ja Ruotsissa (51 %). Kannatus on voimakasta myös Liettuassa (65 %) ja Alankomaissa (51 %). Slovakiassa (50 %), Ranskassa (46 %) ja Virossa (42 %) asuvat vastaajat ovat vakuuttuneimpia siitä, että julkisia menoja olisi vähennettävä ensin (EU 35 %). Joissakin maissa kysymys jakaa vastaajien mielipiteet lähes kokonaan: indeksi, eli ero julkisten menojen vähentämistä ensisijaisesti kannattavien osuuden ja taloutta vauhdittavia toimenpiteitä ensisijaisesti kannattavien osuuden välillä on niissä lähes nolla. Kyseiset maat ovat Tšekin tasavalta (42 % kummatkin), Luxemburg (35 % kummatkin), Yhdistynyt kuningaskunta (41 % kummatkin), Belgia (41 % ja 43 %), Kreikka (35 % ja 36 %) sekä Slovenia (36 % ja 34 %). Kahdessa maassa, Portugalissa (36 %) ja Saksassa (35 %), enemmistö vastasi spontaanisti, että molempia toimenpiteitä olisi toteutettava tasapuolisesti (EU 19 %). On syytä huomata, että tämän vastauksen (molempia tasapuolisesti) painoarvo on suurempi, kun otetaan huomioon, että vastaajat antoivat sen spontaanisti. 53

54 54

55 EUROPPALAISET JA KRIISI B) Sosiodemografinen analyysi Eurooppalaisten ensisijaisen valinnan eli talouden vauhdittamiseen tähtäävien toimenpiteiden valinta vaihtelee sosiodemokrafisten ryhmien mukaan. Miehet suosivat naisia enemmän talouden vauhdittamiseen tähtääviä toimenpiteitä (40 % vs. 37 %). Ikä vaikuttaa vastauksiin: mitä nuorempia vastaajat ovat ( vuotiaat), sitä todennäköisemmin he suosivat talouden vauhdittamiseen tähtääviä toimenpiteitä (42 %). Vanhimmat vastaajat (yli 55-vuotiaat) ovat puolestaan epäileväisimpiä (34 %). Vastaajien koulutustaso vaikuttaa myös asiaan: pisimpään opiskelleet kannattavat talouden vauhdittamiseen tähtääviä jäsenvaltioiden toimenpiteitä (43 % vastaajista, jotka ovat opiskelleet vähintään 20-vuotiaiksi). Sitä vastoin vähemmän koulutusta saaneet vastaajat kannattavat enemmän julkisten menojen leikkauksia (34 % koulun 15-vuotiaana tai sitä ennen lopettaneista vastaajista). Myös vastaajien poliittisilla suuntautumisilla näyttäisi olevan vaikutusta: 43 prosenttia itsensä poliittisessa kentässä vasemmalle sijoittavista suosisi taloutta vauhdittavia toimenpiteitä, verrattuna 39 prosenttiin keskelle itsensä sijoittavista ja 38 prosenttiin oikealle itsensä sijoittavista, joista 42 prosenttia suosisi julkisten menojen leikkauksia. Yhteiskunnallisella asemalla on suhteellisen vähän vaikutusta vastaajien vastauksiin, joskin 41 prosenttia yhteiskunnallista asemaansa korkeana pitävistä on sitä mieltä, että maiden olisi investoitava taloutta vauhdittaviin toimenpiteisiin, kun taas vain 36 prosenttia yhteiskunnallista asemaansa alhaisena pitävistä on tätä mieltä. On syytä huomata, että suhteellinen enemmistö vastaajista, riippumatta siitä, kuinka he arvioivat oman yhteiskunnallisen asemansa, valitsisi joka tapauksessa investoinnit taloutta vauhdittaviin toimenpiteisiin. 44 prosenttia vastaajista, jotka ovat sitä mieltä, että heidän maansa tulisi antaa taloudellista apua toiselle maalle kriisitilanteessa, investoisi mieluummin taloutta vauhdittaviin toimenpiteisiin, verrattuna 37 prosenttiin tällaista tukea vastustavista vastaajista. 55

56 56

57 EUROPPALAISET JA KRIISI 4.2 Kenen pitäisi ponnistella eniten säästöjen aikaansaamiseksi? - Suhteellinen enemmistö katsoo, että suurten yritysten johtajien ja teollisuuden olisi ponnisteltava eniten säästöjen aikaansaamiseksi Joissakin jäsenvaltioissa näin jo tapahtuukin, kun taas toisissa kysymys vaikuttaa lähes tabulta. Tässä tutkimuksessa vastaajille esitettiin yhtenä ratkaisuna kriisistä selviytymiseen säästötoimien toteuttamista. Mutta kenen tulisi ottaa kantaakseen tällaiset toimet? 15 Reilu kolmannes (34 %) vastaajista katsoo, että "suurten yritysten johtajien ja teollisuuden" olisi ponnisteltava eniten säästöjen aikaansaamiseksi. Eurooppalaisista 21 prosenttia valitsee "julkiset palvelut", 7 prosenttia "pienet ja keskisuuret yritykset" ja 6 prosenttia vaihtoehdon "itse / Euroopan kansalaiset". Alle kymmenesosa (8 %) vastaajista ei ilmaissut mitään mielipidettä. "Kaikki yhdessä" -vaihtoehto (eli kaikki yhteiskunnan jäsenet) sai spontaanisti toiseksi eniten kannatusta (24 %), mikä on kiistaton osoitus toteutettavien ponnistelujen laajuutta koskevasta yleisestä tietoisuudesta. 15 QC9 Kenen tai minkä seuraavista pitäisi mielestänne ponnistella eniten säästöjen aikaansaamiseksi (maassamme)? Suurten yritysten johtajien ja teollisuuden; Pienten ja keskisuurten yritysten; Julkisten palveluiden; Itsenne / Euroopan kansalaisten; Kaikkien yhdessä (spontaani). 57

58 58

59 EUROPPALAISET JA KRIISI A) Jäsenvaltioiden väliset erot Tietojen analysointi yksinomaan Euroopan unionin tasolla jättäisi pimentoon 27 jäsenvaltion väliset merkittävät erot. Eurooppalaisten keskimääräisesti eniten antama vastaus oli "suurten yritysten johtajat ja teollisuus" (EU 34 %). Enemmistö vastaajista valitsi ensisijaisesti tämän vaihtoehdon Ranskassa (53 %), Slovakiassa (47 %), Yhdistyneessä kuningaskunnassa (44 %), Belgiassa ja Alankomaissa (43 %) sekä vähemmässä määrin Latviassa (13 %), Bulgariassa (16 %) ja Kyproksessa (19 %). "Julkisten palvelujen" (EU 21 %) pitäisi ponnistella eniten säästöjen aikaansaamiseksi, oli enemmistön vastaus Latviassa (60 %) ja vähemmässä määrin Bulgariassa (39 %), Virossa (32 %) ja Tanskassa (30 %). Maltassa (13 %), Romaniassa, Espanjassa ja Italiassa (14 % kaikissa kolmessa tapauksessa) asuvat vastaajat vastasivat näin kaikkein vähiten. "Pienet ja keskisuuret yritykset" (EU 7 %) oli yleisesti ottaen eurooppalaisten neljänneksi eniten antama vastaus. Sen asettivat etusijalle hieman useammin Itävallassa (15 %), Italiassa (14 %), Puolassa ja Portugalissa (12 % kummassakin) asuvat vastaajat. Sitä vastoin pienet ja keskisuuret yritykset saivat matalimman kannatuksen Kyproksella (1 %), Luxemburgissa (2 %), Maltassa, Ruotsissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (3 % kaikissa kolmessa tapauksessa). Kokonaisuudessaan eurooppalaiset sijoittivat "itsensä / Euroopan kansalaiset" (EU 6 %) viidennelle ja viimeiselle sijalle. Tämän vastauksen mainitsi yksi kuudesta vastaajasta Alankomaissa (16 %), 15 prosenttia Tanskassa ja 14 prosenttia Kyproksessa asuvista vastaajista. Pienimmät osuudet olivat Saksassa ja Portugalissa (2 % kummassakin). Toiseksi suosituimman vaihtoehdon "kaikkien yhdessä" (EU 24 %) (jota, on syytä muistaa, ei suoraan ehdotettu vastaajille) mainitsivat useimmin Saksassa (38 %), Maltassa (37 %), Kyproksessa (36 %), Espanjassa (33 %) sekä Italiassa, Portugalissa ja Sloveniassa (32 % kaikissa kolmessa tapauksessa) asuvat vastaajat. Sitä vastoin Ranskassa ja Liettuassa (9 % kummassakin), Alankomaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (10 % kummassakin) asuvat vastaajat vastasivat näin kaikkein vähiten. 59

60 60

61 EUROPPALAISET JA KRIISI B) Sosiodemografinen analyysi Sosiodemokrafinen analyysi tuo esiin seuraavia eroja: Miehet ja naiset mainitsivat lähes yhtä usein (34 % ja 35 %) suurten yritysten johtajat ja teollisuuden (nähdään taloudellisina toimijoina, joiden olisi ponnisteltava eniten säästöjen aikaansaamiseksi). Mitä tulee ikään, nuorimmat (15 24-vuotiaat) vastaajat mainitsivat vanhimpia (yli 55-vuotiaat) vastaajia useammin yritysjohtajat (37 % vs. 32 %). Eri ammatillisista ryhmistä ruumiillisen työn tekijät (37 %) toivoivat useimmin, että suurten yritysten johtajat ja teollisuus ponnistelisi eniten. Myös poliittisessa kentässä vasemmalle itsensä sijoittavat vastaajat (41 %) jakavat tämän ajatuksen useammin kuin poliittisessa kentässä itsensä keskelle (35 %) tai oikealle (32 %) sijoittavat vastaajat. Miehet toivovat hieman useammin kuin naiset (22 % ja 19 %), että "julkiset palvelut" ponnistelisivat eniten. Myös yhteiskunnallisesti "hyväosaiset" vastaajat (23 % johtajista) mainitsivat tämän vaihtoehdon hieman useammin. Näin tekivät myös poliittisessa kentässä itsensä oikealle (25 %), keskelle (21 %) ja vasemmalle (20 %) sijoittavat vastaajat. Kahden muun vastausvaihtoehdon, "pienten ja keskisuurten yritysten" ja "itsenne / Euroopan kansalaisten", maininneiden vastaajien välillä ei oikeastaan voida tehdä sosiodemokrafisia eroja. 61

62 62

63 EUROPPALAISET JA KRIISI 4.3 Jäsenvaltioiden välinen yhteisvastuu kriisin aikaan - Enemmistö eurooppalaisista kannattaa taloudellisen avun antamista muille, vaikeuksissa oleville jäsenvaltioille - Kriisin torjuminen merkitsee myös eri jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta, kun jotkut niistä kamppailevat vakavissa talous- ja rahoitusvaikeuksissa. Mutta missä määrin eurooppalaiset ovat valmiita tämänkaltaiseen yhteisvastuuseen? Asiaa pyrittiin selvittämään vastaajille esitetyllä kysymyksellä 16 Enemmistö eurooppalaisista (49 %) olisi valmis antamaan taloudellista apua muille, talous- ja rahoitusvaikeuksissa kamppaileville jäsenvaltioille. Vastaajista 10 prosenttia oli "täysin samaa mieltä" tämän väittämän kanssa. Yli kolmasosa (39 %) vastaajista oli kuitenkin päinvastaista mieltä. Kaksitoista prosenttia vastaajista ei ilmaissut mitään mielipidettä. 16 QC10 Missä määrin olette seuraavan väittämän kanssa samaa tai eri mieltä? Kriisiaikana (maamme) on suotavaa auttaa taloudellisesti muita, vakavien talousja rahoitusvaikeuksien kanssa kamppailevia EU:n jäsenvaltioita. Täysin samaa mieltä; Melko samaa mieltä; Melko eri mieltä; Täysin eri mieltä. 63

64 On syytä tuoda esiin, että enemmistö ennen vuotta 2004 EU:hun liittyneiden maiden vastaajista on sitä mieltä, että taloudellista apua olisi annettava muille, vakavissa talous- ja rahoitusvaikeuksissa kamppaileville jäsenvaltioille (50 % vs. 39 % eri mieltä olevista). Vuosien 2004 ja 2007 jälkeen EU:hun liittyneiden maiden vastaajien suhteellinen enemmistö näyttäisi kuitenkin vastustavan ajatusta (44 %), kun taas 41 prosenttia kannattaa sitä. A) Jäsenvaltioiden väliset erot Eurooppalaisista vastaajista keskimäärin 49 prosentin antamaan myönteiseen vastaukseen siitä, tulisiko taloudellista apua antaa muille vaikeuksissa oleville jäsenvaltioille, sisältyy huomattavia eroja 27 jäsenvaltion välillä. Ensinnäkin yli puolessa jäsenvaltioista (14:ssä 27:stä) ehdoton enemmistö vastaajista "on samaa mieltä" (EU 49 %) tämän väittämän kanssa. Jotkut maat erottuvat keskimääräistä huomattavasti korkeammalla "samaa mieltä" -vastausten määrällä ("täysin samaa mieltä"- ja "jokseenkin samaa mieltä" -vastaukset yhteensä). Näitä maita ovat Kypros (70 %), Tanska (69 %), Ruotsi (67 %), Belgia (61 %) ja Luxemburg (59 %). Vastaavasti vain 24 prosenttia Bulgariassa, 29 prosenttia Sloveniassa, 32 prosenttia Romaniassa ja 35 prosenttia Tšekin tasavallassa, Unkarissa ja Slovakiassa asuvista vastaajista antoi tämän vastauksen. Kun otetaan huomioon Kreikan tilanne ja jäsenvaltioiden viime keväänä tekemät Kreikkaa koskevat päätökset, jotka herättivät jonkin verran vastustusta Saksassa, on erityisen mielenkiintoista havaita, että tätä aihetta koskevat mielipiteet jakautuvat tasaisesti kyseisissä kahdessa maassa. 48 prosenttia Kreikassa asuvista vastaajista kannattaa taloudellisen avun antamista muille, vaikeuksissa oleville jäsenvaltioille, kun taas 46 prosenttia on eri mieltä asiasta. Saksassa luvut ovat 46 prosenttia ja 45 prosenttia. 64

65 EUROPPALAISET JA KRIISI B) Sosiodemografinen analyysi Tähän kysymykseen annetut vastaukset tuovat esiin joitakin vastaajien sukupuoleen ja ikään liittyviä eroja. Miehet kannattavat hieman naisia useammin taloudellisen avun antamista muille, talousvaikeuksissa oleville jäsenvaltioille (50 % ja 47 % "samaa mieltä" olevista). Myös nuorimmat vastaajat ovat useammin samaa mieltä (50 % vuotiaista vs. 48 % vuotiaista ja 47 % yli 55-vuotiaista). Kaikkein silmäänpistävintä on kuitenkin se, että muita hyväosaisemmat yhteiskuntaryhmät kannattavat useammin toisen jäsenvaltion auttamista. Näin ollen 59 prosenttia vastaajista, jotka ovat opiskelleet vähintään 20-vuotiaiksi, kannattaa ajatusta. Sitä kannattaa myös 58 prosenttia johtajista ja 53 prosenttia niistä vastaajista, joilla ei ole lähes koskaan vaikeuksia maksaa laskujaan, verrattuna vain 36 prosenttiin niistä vastaajista, 65

66 joilla on useimmiten vaikeuksia maksaa laskujaan. Enemmistö viimeksi mainituista (49 %) on sitä mieltä, ettei kyseinen apu ole suotavaa. Mitä tulee poliittisiin suuntautumisiin, 56 prosenttia poliittisessa kentässä itsensä vasemmalle sijoittavista kannattaa kyseistä apua, verrattuna 49 prosenttiin keskelle ja oikealle itsensä sijoittavista vastaajista. 66

67 EUROPPALAISET JA KRIISI Syyt, joiden vuoksi kansalaiset kannattavat yhteisvastuuta - Periaatteellinen yhteisvastuu voi osoittautua kaikkia hyödyttäväksi - Kuten edellä mainittiin, 49 prosenttia eurooppalaisista on sitä mieltä, että hänen maansa olisi suotavaa antaa taloudellista apua muille, vakavissa talous- ja rahoitusvaikeuksissa oleville jäsenvaltioille. Mutta mikä on heidän todellinen motiivinsa? Tätä pyrittiin selvittämään vastaajilta seuraavaksi kysytyllä kysymyksellä. 17 Katsovatko vastaajat, että on oman maan taloudellisten etujen mukaista auttaa toista jäsenvaltiota? Vai olisiko apua annettavana osana jäsenvaltioiden välistä eurooppalaista solidaarisuutta? Jälleen kerran mielipiteet jakautuvat selvästi. Vaikka enemmistö niistä vastaajista, jotka kannattavat jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta (51 %), antaisi apua "jäsenvaltioiden väliseen eurooppalaiseen solidaarisuuteen kuuluvana", neljää kymmenestä (44 %) ohjaa usko siitä, että on "heidän oman maansa etujen mukaista auttaa toista jäsenvaltiota". Ainoastaan kaksi prosenttia antoi jonkun muun syyn ja kolme prosenttia ei ilmaissut mitään mielipidettä asiasta. 17 QC11 Mikä on pääasiallinen syy sille, että (maamme) on mielestänne kriisiaikana suotavaa auttaa taloudellisesti muita, vakavien talous- ja rahoitusongelmien kanssa kamppailevia EU:n jäsenvaltioita? Muiden EU:n jäsenvaltioiden auttaminen on (maani) taloudellisten etujen mukaista. Se kuuluu jäsenvaltioiden väliseen eurooppalaiseen solidaarisuuteen. Muu syy (spontaani). 67

68 *Perusmäärä: ne, jotka vastasivat, että on suotavaa auttaa taloudellisesti muita, vakavien talous- ja rahoitusongelmien kanssa kamppailevia EU:n jäsenvaltioita (49 % koko otoksesta). A) Jäsenvaltioiden väliset erot Enemmistö vastaajista 22:ssa 27 jäsenvaltiosta (sisältää 21 ehdottoman enemmistön maata) kannattaa kyseistä apua "jäsenvaltioiden väliseen eurooppalaiseen solidaarisuuteen kuuluvana" (EU 51 %). Yhteisvastuuperiaatteen kannatus on erityisen voimakasta Kreikassa (joka todennäköisesti arvostaa kyseistä apua saatuaan sitä itse äskettäin), Kyproksessa ja Luxemburgissa (74 % kussakin) sekä Bulgariassa (68 %). Toisaalta taloudelliset intressit (EU 44 %) ajavat edelle Yhdistyneessä kuningaskunnassa (68 %), Saksassa (53 %), Irlannissa (52 %), Alankomaissa (50 %) ja Tšekin tasavallassa (49 %). 68

69 EUROPPALAISET JA KRIISI QC11 What is the main reason why you think it is desirable that (OUR COUNTRY) gives financial help to another EU Member State facing severe economic and financial difficulties? It is in the economic interests of (OUR COUNTRY) to help another EU Member State In the name of European solidarity between Member States Other (SPONTANEOUS) Don't know EU27 44% 51% 2% 3% BE 37% 62% 0% 1% BG 31% 68% 0% 1% CZ 49% 48% 0% 3% DK 41% 57% 1% 1% DE 53% 43% 2% 2% EE 38% 59% 2% 1% EL 24% 74% 0% 2% ES 37% 51% 7% 5% FR 36% 60% 2% 2% IE 52% 43% 2% 3% IT 38% 57% 2% 3% CY 25% 74% 1% 0% LT 30% 62% 2% 6% LV 34% 63% 0% 3% LU 20% 74% 3% 3% HU 47% 49% 1% 3% MT 37% 59% 1% 3% NL 50% 48% 2% 0% AT 39% 55% 4% 2% PL 37% 60% 0% 3% PT 33% 60% 1% 6% RO 42% 55% 0% 3% SI 24% 66% 7% 3% SK 44% 55% 0% 1% FI 36% 61% 2% 1% SE 31% 64% 2% 3% UK 68% 27% 1% 4% Highest percentage by item Lowest percentage by item *Perusmäärä: ne, jotka vastasivat, että on suotavaa auttaa taloudellisesti muita, vakavien talous- ja rahoitusongelmien kanssa kamppailevia EU:n jäsenvaltioita (49 % koko otoksesta). 69

70 B) Sosiodemografinen analyysi Tämän kysymyksen vastausten sosiodemokrafinen analyysi tuo esiin joitakin mielenkiintoisia seikkoja. Lähes kaikissa tapauksissa vastaajat perustelivat vakavissa talousvaikeuksissa kamppailevalle jäsenvaltiolle annettavan avun kannatustaan ennen kaikkea jäsenvaltioiden välisellä solidaarisuudella. Ensinnäkin voidaan havaita, että tulokset eivät oikein korreloi haastateltavien sukupuolen ja iän kanssa. Sitä vastoin vastaajien ammatillisella ryhmällä on jonkin verran enemmän merkitystä. Esimerkiksi itsenäiset ammatinharjoittajat (55 %), koti-isät ja -äidit (54 %) ja eläkeläiset (53 %), mainitsivat useimmin eurooppalaisen solidaarisuuden pääasiallisena syynä toisen jäsenvaltion auttamiselle, verrattuna 47 prosenttiin johtajista. Lisäksi 54 prosenttia niistä vastaajista, jotka uskovat olevansa paremmin suojassa, jos heidän maansa ottaisi käyttöön toimenpiteitä kriisin torjumiseksi yhteisesti sovitulla tavalla muiden jäsenvaltioiden kanssa, suosisi kyseisen avun antamista "eurooppalaiseen solidaarisuuteen kuuluvana". Tämä on kahdeksan prosenttiyksikköä enemmän verrattuna vastaajiin, jotka kannattavat yksin toteutettavia toimenpiteitä. 50 prosenttia jälkimmäisen ryhmän vastaajista ilmaisi, että kyseisen avun olisi perustuttava ennen kaikkea heidän oman maansa taloudellisiin etuihin. 70

71 EUROPPALAISET JA KRIISI Solidaarisuuden vastaiset syyt - Yleinen käsitys siitä, ettei yhden maan kansalaisten tulisi joutua maksamaan toisten ongelmista - Kuten edellä mainitaan, 39 prosenttia eurooppalaisista ei olisi halukas auttamaan muita, vakavissa talous- ja rahoitusongelmissa kamppailevia jäsenvaltioita (katso QC 10). Heidän motiivinsa ymmärtämiseksi päätöksen syyt pyydettiin perustelemaan 18 : katsovatko vastaajat, ettei muiden jäsenvaltioiden auttaminen ole heidän oman maansa taloudellisten etujen mukaista? Vai katsovatko he, etteivät heidän maansa kansalaisten kuulu joutua toisen jäsenvaltion talousongelmien maksajiksi? 66 prosenttia katsoi, ettei heidän maansa kansalaisten kuulu joutua maksamaan toisen jäsenvaltion ongelmista. Neljännes (tasan 25 %) esitti, ettei toisten jäsenvaltioiden auttaminen ole heidän maansa taloudellisten etujen mukaista. Ainoastaan kuusi prosenttia antoi jonkun muun syyn ja kolme prosenttia ei ilmaissut mitään mielipidettä asiasta. 18 QC11 Mikä on pääasiallinen syy sille, että (maamme) ei ole mielestänne kriisiaikana suotavaa auttaa taloudellisesti muita, vakavien talous- ja rahoitusongelmien kanssa kamppailevia EU:n jäsenvaltioita? Muiden EU:n jäsenvaltioiden auttaminen ei ole (maani) taloudellisten etujen mukaista; (maani) kansalaisten ei kuulu joutua toisen EU:n jäsenvaltion talousongelmien maksajiksi; Muu syy (spontaani) 71

72 *Perusmäärä: ne, jotka vastasivat, että on suotavaa auttaa taloudellisesti muita, vakavien talous- ja rahoitusongelmien kanssa kamppailevia EU:n jäsenvaltioita (39 % koko otoksesta). A) Jäsenvaltioiden väliset erot On syytä huomata, että 24:ssä 27 jäsenvaltiosta ehdoton enemmistö vastaajista, jotka ilmaisivat, ettei olisi suotavaa auttaa toisia, vakavissa talousja rahoitusvaikeuksissa olevia jäsenvaltioita, esitti, että oman maan kansalaisten ei kuulu joutua maksamaan toisen jäsenvaltion ongelmista (EU 66 %). Jotkut maat ilmaisivat tämän näkemyksen erityisen voimakkaasti. Näitä maita olivat Slovenia (88 %), Saksa (85 %), Slovakia (81 %), Suomi (79 %) ja Itävalta (78 %). Muut kolme maata ovat Romania (47 %), Espanja (49 %) ja Kreikka (38 %). Vain Kreikassa valtaosa vastaajista esitti, ettei ollut oman maan etujen mukaista auttaa toisia jäsenvaltioita (50 %). On syytä huomauttaa, että kaikki nämä kolme maata ovat kärsineet erityisen vaikeasta taloudellisesta tilanteesta. 72

73 EUROPPALAISET JA KRIISI *Perusmäärä: ne, jotka vastasivat, että on suotavaa auttaa taloudellisesti muita, vakavien talous- ja rahoitusongelmien kanssa kamppailevia EU:n jäsenvaltioita (39 % koko otoksesta). 73

74 B) Sosiodemografinen analyysi Ensimmäinen havainto: haluttomuus maksaa muille hallitsee kaikkien vastaajaryhmien vastauksia. Näkemyksen voimakkuudessa on kuitenkin joitakin eroja. Vastaajien välillä ei ole merkittäviä sukupuoleen ja ikään liittyviä eroja. Vastaajien ammatillinen ryhmä tuntuu kuitenkin vaikuttavan heidän vastauksiinsa. Yhteiskunnallisesti hyväosaisimmat vastaajat katsovat useimmin, ettei heidän maansa kansalaisten tulisi joutua maksamaan toisen jäsenvaltion ongelmista: 67 prosenttia johtajista ja itsenäisistä ammatinharjoittajista oli tätä mieltä, verrattuna 59 prosenttiin työttömistä ja 62 prosenttiin koti-isistä ja äideistä. Vastaavasti vastaajat, joilla ei lähes koskaan ole vaikeuksia maksaa laskujaan (68 %), ovat tätä mieltä useammin kuin vastaajat, joilla on useimmiten vaikeuksia maksaa laskujaan (62 %). 74

75 EUROPPALAISET JA KRIISI 4.4 Toimenpiteet kriisistä selviytymiseksi - Investoinnit koulutukseen ja tutkimukseen ja tuki pienille ja keskisuurille yrityksille - Euroopan unioni on sitoutunut vuoteen 2020 asti kestävään kriisistä selviytymisprosessiin ja ensisijaisiin yhteisön politiikkoihin sen varmistamiseksi, että Euroopan unionin talous alkaisi taas kasvaa. Tässä tarkoituksessa Euroopan parlamentti on useissa yhteyksissä hyväksynyt kannanottoja toimenpiteistä, joille olisi sen mielestä annettava etusija Euroopan unionin kriisistä selviytymisen edistämiseksi. Toimenpiteillä pyritään parantamaan työllistymistä ja edistämään kestävää kasvua. Haastateltavia henkilöitä pyydettiin tässä Eurobarometri-tutkimuksessa valitsemaan enintään neljä toimenpidettä (yhdestätoista ehdotetusta), joille heidän mielestään olisi annettava etusija kriisistä selviytymiseksi 19. Tulokset osoittavat, että työllistymisen parantaminen ja kasvun palautuminen perustuvat ennen kaikkea koulutukseen ja pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen. "Investoinnit koulutukseen ja tutkimukseen" sai eniten kannatusta: se on etusijalla yli neljälle vastaajalle kymmenestä (43 %). Seuraavaksi eniten kannatusta sai "pienten ja keskisuurten yritysten tukeminen", jonka mainitsi 40 prosenttia haastatelluista. "Byrokratian vähentäminen" sai kolmanneksi eniten kannatusta eli yli kolmanneksen (34 %) vastauksista ennen "yrittäjyyteen kannustamista" (30 %) ja ennen kaikkea ennen konkreettisempia investointitoimenpiteitä, kuten "investointeja uusiutuvaan energiaan ja energiansäästöön kannustamista" (23 %), "investointeja innovaatioon sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan" (22 %) tai "ympäristöön" (17 %). Osana innovaatio- ja tutkimuskapasiteetin kehittämistarvetta viidennes eurooppalaisista ilmaisi, että on tärkeää "torjua korkeasti koulutettujen ja pätevien työntekijöiden aivovienti Euroopan ulkopuolelle" (20 %) ja "torjua koulunkäynnin keskeyttämistä" (19 %). Tässä vaihtoehtoluettelossa "suurten yritysten ja teollisuuden tukemisen" ja "jäsenvaltioiden talouspolitiikkoja koordinoivan 19 QC13 Euroopan parlamentti tukee Euroopan unionin selviämistä kriisistä eri tavoin (parantamalla työllistymistä ja tukemalla kestävää kasvua). Mikä seuraavista keinoista pitäisi mielestänne asettaa etusijalle? 75

76 eurooppalaisen talouden ohjausjärjestelmän perustamisen" mainitsi 16 prosenttia vastaajista. Muut kriisinjälkeiset toimenpiteet, kuten investoinnit "solidaarisuuteen ja syrjäytyneiden henkilöiden yhteiskuntaan palauttamisen edistämiseen" (15 %) ja "esteiden poistamiseen ihmisten, tavaroiden ja palveluiden vapaalta liikkumiselta EU:ssa" (10 %) mainittiin paljon harvemmin. Jälkimmäinen vaihtoehto viittaa monien eurooppalaisten mielestä epäilemättä johonkin sisämarkkinoiden perustamisen myötä jo saavutettuun. Joidenkin toimenpiteiden osalta voidaan havaita selkeitä eroja euroalueen maiden ja euroalueen ulkopuolisten maiden asukkaiden välillä. Neljästätoista ehdotuksesta, joilla Euroopan unionia tuetaan kriisistä selviytymisessä, neljän mainitsivat paljon useammin euroalueen maiden vastaajat kuin euroalueen ulkopuolisten maiden vastaajat: o "Korkeasti koulutetun ja pätevän työvoiman aivoviennin vähentäminen": 24 prosenttia ja 14 prosenttia. o "Investoinnit yhteisvastuuseen ja syrjäytyneiden henkilöiden yhteiskuntaan palauttamisen edistämiseen": 19 prosenttia ja 9 prosenttia. o "Jäsenvaltioiden talouspolitiikkoja koordinoivan eurooppalaisen talouden ohjausjärjestelmän perustaminen": 19 prosenttia ja 12 prosenttia. o "Investoinnit ympäristöön": 19 prosenttia ja 14 prosenttia. Vastaavasti "byrokratian vähentämisen" mainitsivat paljon useammin euroalueen ulkopuolella asuvat vastaajat (40 %) kuin euroalueella asuvat vastaajat (30 %). 76

77 EUROPPALAISET JA KRIISI 77

78 A) Jäsenvaltioiden väliset erot Kuten alla olevasta taulukosta ilmenee, järjestys, jonka mukaan eurooppalaiset asettavat ehdotetut toimenpiteet etusijalle, vaihtelee huomattavasti maasta toiseen. Seuraavassa keskitytään useimmin mainittuihin toimenpiteisiin. Investoinnit koulutukseen ja tutkimukseen (EU 43 %) valitsi ensisijaiseksi toimenpiteeksi enemmistö Irlannissa (66 %), Kyproksessa (59 %), Tanskassa ja Saksassa (58 % kummassakin), Maltassa (57 %), Ruotsissa (53 %), Luxemburgissa (51 %), Romaniassa ja Ranskassa (50 % kummassakin tapauksessa) asuvista vastaajista. Liettuassa (24 %), Puolassa (30 %), Italiassa (31 %), Latviassa, Espanjassa ja Sloveniassa (kaikissa 32 %) asuvat vastaajat suosivat tätä toimenpidettä kaikkein vähiten. 78

79 EUROPPALAISET JA KRIISI Pienten ja keskisuurten yritysten tukemista (EU 40 %) pitivät erityisen merkittävänä toimenpiteenä Kyproksessa (62 %), Kreikassa (54 %), Bulgariassa ja Ranskassa (53 % kussakin), Irlannissa (51 %) ja Tšekin tasavallassa (50 %) asuvat vastaajat. Toimenpidettä kannatetaan kuitenkin huomattavasti vähemmän Maltassa ja Tanskassa (28 % kummassakin). Byrokratian vähentäminen (EU 34 %) mainittiin ensisijaisena toimenpiteenä Sloveniassa (54 %), Alankomaissa (53 %), Suomessa (50 %) ja Liettuassa (48 %), mutta ainoastaan 15 prosenttia vastaajista Portugalissa ja 16 prosenttia vastaajista Espanjassa % mainitsi sen ensisijaisena toimenpiteenä. Yrittäjyyteen kannustaminen (EU 30 %) keinona tukea EU:ta selviytymään kriisistä mainittiin useimmin Kreikassa, Espanjassa ja Latviassa (osuus kaikissa 53 %) ja Tšekin tasavallassa (50 %). Matalimman kannatuksen tämä toimenpide sai Maltassa (10 %), Romaniassa (12 %) ja Saksassa (15 %). Investoinnit uusiutuvaan energiaan ja energian säästämiseen kannustaminen (EU 23 %) oli ensisijainen toimenpide Tanskassa (41 %), Kyproksessa, Unkarissa ja Itävallassa (osuus kaikissa 35 %) asuville vastaajille, mutta se sai vain vähän kannatusta Romaniassa (8 %) ja Espanjassa (10 %). Investoinnit innovaatioon sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan (EU 22 %) on ensisijainen toimenpide Ruotsissa (47 %), Tanskassa (38 %) ja Alankomaissa (34 %) asuville vastaajille, kun taas Espanjassa ja Unkarissa (13 % kummassakin) asuvat vastaajat ovat paljon vähemmän vakuuttuneita asiasta. 79

80 80

81 EUROPPALAISET JA KRIISI B) Sosiodemografinen analyysi Tähän kysymykseen annettujen vastausten sosiodemokrafinen analyysi paljastaa merkittäviä, vastaajien alaryhmiin liittyviä eroja. Niiden havainnollistamiseksi keskitytään eurooppalaisten eniten kannattamiin toimenpiteisiin: "Investoinnit koulutukseen ja tutkimukseen" on luonnollisesti nuorimpien vastaajien suosima toimenpide (50 % vuotiaista vs. 40 % yli 55-vuotiaista). Tällä politiikalla on vankka kannatus myös johtajien keskuudessa (54 % vs. 43 % ruumiillisen työn tekijöistä) ja itsensä poliittisessa kentässä vasemmalle sijoittavien vastaajien keskuudessa (48 %), verrattuna itsensä poliittisessa kentässä keskelle (46 %) ja oikealle (40 5) sijoittaviin vastaajiin. Kaikkein koulutetuimmat vastaajat mainitsivat useimmin myös investoinnit koulutukseen ja tutkimukseen(48 % vähintään 20-vuotiaiksi opiskelleista), verrattuna 15-vuotiaana tai sitä ennen koulunsa lopettaneisiin (36 %). 48 prosenttia niistä vastaajista, jotka katsoivat, ettei kriisi ole vaikuttanut heidän henkilökohtaiseen tilanteeseensa, kannatti tätä toimenpidettä (verrattuna 41 %:iin niistä vastaajista, jotka katsoivat, että kriisillä on ollut merkittävä vaikutus heidän henkilökohtaiseen tilanteeseensa). "Pienten ja keskisuurten yritysten tukeminen" on selkeän loogisesti toimenpide, jota itsenäiset ammatinharjoittajat (47 % vs. 38 % koti-isistä ja äideistä) kannattavat ensisijaisena toimenpiteenä. Sitä kannattavat myös keskiikäisten ryhmät (43 % vuotiaista ja 42 % vuotiaista) sekä vastaajat, jotka eivät kannata sitä, että heidän maansa antaisi taloudellista tukea muille, vaikeuksissa oleville jäsenvaltioille (45 %), verrattuna 38 prosenttiin niistä vastaajista, jotka kannattavat tällaisen avun antamista. "Byrokratian vähentämistä" näyttäisivät kannattavan enemmän miehet kuin naiset (36 % ja 32 %). Myös vanhimmat vastaajat vaikuttavat halukkaammilta tukemaan tätä toimenpidettä (38 % yli 55-vuotiaista vs. 24 % vuotiaista). Kuuluminen yhteiskunnallisesti "hyväosaiseen" ryhmään tuntuu myös vaikuttavan vastaukseen: 37 prosenttia johtajista ja 38 prosenttia itsenäisistä ammatinharjoittajista mainitsi tämän toimenpiteen. Huomionarvoista on myös se, että 39 prosenttia itsensä poliittisessa kentässä oikealle sijoittavista vastaajista mainitsi tämän toimenpiteen, verrattuna itsensä keskelle (36 %) ja oikealle (32 %) itsensä sijoittaviin vastaajiin. "Yrittäjyyteen kannustaminen" koskettaa luonnollisesti ennen kaikkea itsenäisiä ammatinharjoittajia (38 %). Hieman harvemmin sen mainitsivat johtajat ja työttömät (29 % kummassakin tapauksessa). 81

82 Myös poliittisessa kentässä oikealle itsensä sijoittavat vastaajat (35 %) kannattavat tätä toimenpidettä enemmän kuin poliittisessa kentässä itsensä keskelle (30 %) tai oikealle (28 %) sijoittavat vastaajat. "Investoinnit uusiutuvaan energiaan ja energiansäästöön kannustamisen" mainitsivat useimmin kaikkein koulutetuimmat vastaajat (27 % pisimpään opiskelleista vs. 19 % alle 16-vuotiaina koulun lopettaneista). Myös yhteiskunnallisesti "hyväosaisimmat" ryhmät pitävät muita enemmän ympäristöasioita tärkeinä: 29 prosenttia johtajista (vs. 18 % työttömistä ja 17 % niistä vastaajista, joilla on useimmiten vaikeuksia maksaa laskujaan) piti niitä tärkeinä. "Investointeja innovointiin sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan" kannattavat ennen kaikkea miehet (25 % vs. 19 % naisista), koulutetuimmat (29 % vs. 16 % koulun 15-vuotiaana tai ennen sitä lopettaneista) ja johtajat (30 % vs. 15 % työttömistä). Myös 27 prosenttia niistä vastaajista, jotka sijoittavat itsensä poliittisessa kentässä oikealle, valitsi tämän vaihtoehdon, verrattuna itsensä keskelle ja vasemmalle sijoittaviin (24 %) vastaajiin. Vaihtoehdon mainitsivat useammin myös oman yhteiskunnallisen asemansa korkeaksi määrittävät vastaajat (28 %) kuin asemansa alhaiseksi määrittävät vastaajat (16 %). 82

83 EUROPPALAISET JA KRIISI Six most frequently mentioned measures. 83

84 - Rahoitusmarkkinoiden toimijoiden tiukempi sääntelytarve - Euroopan unionin toimielimissä keskustellaan parhaillaan useista toimenpiteistä, joilla pyritään ehkäisemään ja välttämään tulevia kriisejä. Eurooppalaisia pyydettiin kertomaan näkemyksensä joidenkin näiden toimenpiteiden tehokkuudesta. Tämän vuoksi vastaajia pyydettiin kertomaan mielipiteensä seitsemästä avaintoimenpiteestä ja ilmaisemaan, olivatko toimenpiteet heidän mielestään "tehokkaita" vai "tehottomia" pyrittäessä estämään ja välttämään tulevia kriisejä 20. Tärkein tämän kysymyksen perusteella tehty havainto on se, että huomattava enemmistö vastaajista katsoo, että oikeastaan kaikki keinot olisivat tehokkaita tulevien kriisien ehkäisemisessä ja välttämisessä. Haastatelluista henkilöistä yli 60 prosenttia kannatti viittä keinoa seitsemästä. Eniten kannatusta sai (70 %) "rahoitusmarkkinoiden toimijoiden tiukempi sääntely ja valvonta (esim. bonusten sääntely)". "EU:n jäsenvaltioiden vakaviin talous- ja rahoitusongelmiin puuttuvan Euroopan valuuttarahaston perustaminen" sai toiseksi eniten kannatusta (67 %). Seuraavaksi eniten kannatusta saivat keinot, joilla pyritään varmistamaan "EU:n jäsenvaltioiden yhdessä määrittelemien velkaa ja julkista alijäämää koskevien sääntöjen noudattaminen" (65 %). "EU:n jäsenvaltioiden välisen neuvotteluyhteyden parantamista kansallisten budjettien luonnosteluvaiheessa" kannatti 64 prosenttia eurooppalaisista. Vastaajista 63 prosenttia ajattelee, että "eurooppalaisen talouden ohjausjärjestelmän luominen kaikkien jäsenvaltioiden talous-, budjettija rahoituspolitiikan koordinoimiseksi" olisi tehokas keino ehkäistä tulevia kriisejä. Yli puolet vastaajista (58 %) katsoo, että "EU:n jäsenvaltioiden kansallisten budjettien esittely Euroopan komissiolle" voisi olla tehokas keino. Suhteellinen enemmistö haastatelluista (tasan 47 %) katsoo, että "pankkitoimiveron ja rahaliikenneveron käyttöönotto" olisi tehokas keino estää tulevia kriisejä Euroopan unionissa. Tähän kysymykseen annettujen EOSvastausten osuus oli erityisen suuri (21 %), mikä oletettavasti heijastaa 20 QC14 Eurooppalaisissa instituutioissa keskustellaan parhaillaan tulevien kriisien ehkäisyyn ja välttämiseen tähtäävistä keinoista. Kertokaa kutakin keinoa koskien, olisiko se mielestänne tehokas vai tehoton tulevien kriisien ehkäisyssä ja välttämisessä. Vastausasteikko: Erittäin tehokas; Melko tehokas; Ei erityisen tehokas; Tehoton. 84

85 EUROPPALAISET JA KRIISI vastaajien tähän vaihtoehtoon kohdistuvaa epävarmuutta. Aiheesta on esitetty monia eri tulkintoja ja sitä voi olla vaikea hahmottaa. Lisäksi jotkut vastaajat ehkä uskovat, että jos kyseinen keino otetaan käyttöön, pankit siirtäisivät epäilemättä rahaliikenteen verot asiakkaidensa, eli Euroopan kansalaisten, kannettaviksi. Huomattava määrä eurooppalaisista ei ilmaissut mitään mielipidettä kysymyksen käsittelemästä keinosta riippumatta (EOS-vastausten osuus oli 16 % 21 %). Merkittävä osa väestöstä ei halunnut ilmaista kantaansa näistä suhteellisen teknisistä ja monimutkaisista kysymyksistä. 85

86 86

87 EUROPPALAISET JA KRIISI Lisäksi kunkin ehdotetun keinon osalta vaikuttaisi siltä, että euroalueen maiden vastaajat uskovat useammin kuin euroalueen ulkopuolisten maiden vastaajat, että ehdotetut keinot olisivat tehokkaita tulevien kriisien ehkäisemisessä. Tämä johtuu osittain siitä, että EOS-vastausten osuus on aina suurempi euroalueen ulkopuolella. Merkittävin ero kyseisen kahden alueen vastausten voimakkuudessa liittyy kannustimiin tai sanktioihin, jotta EU-jäsenvaltiot noudattaisivat yhdessä määriteltyjä velkaa ja julkista alijäämää koskevia sääntöjä. Ero on 13 prosenttiyksikköä (70 % ja 57 %). A) Jäsenvaltioiden väliset erot 27 jäsenvaltion välillä on melko huomattavia eroja ehdotettujen keinojen osalta: jotkut maat erottuvat muista myönteisemmällä käsityksellään kunkin ehdotetun keinon tehokkuudesta. Tämä pätee erityisesti Kyproksessa, Belgiassa, Kreikassa, Italiassa, Slovakiassa, Alankomaissa, Itävallassa ja Saksassa asuviin vastaajiin. Sitä vastoin Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Virossa asuvat vastaajat ovat vähiten vakuuttuneita kyseisten keinojen tehokkuudesta. Eniten kannatusta saaneen keinon eli rahoitusmarkkinoiden toimijoiden tiukemman sääntelyn ja valvonnan (esimerkiksi bonuksien sääntely) (EU 70 %) tapauksessa vastauksen voimakkuudessa on joitakin eroja. Slovakiassa ja Kyproksessa (85 % kummassakin) sekä Saksassa (81 %) asuvat vastaajat ovat vakuuttuneimpia siitä, että kyseessä on tehokas keino. Kyproksessa (88 %), Slovakiassa (85 %) ja Belgiassa (80 %) asuvat vastaajat ajattelevat useimmin, että EU:n jäsenvaltioiden vakaviin talous- ja rahoitusongelmiin puuttuvan Euroopan valuuttarahaston perustaminen (67 %) olisi tehokas keino. Sama pätee kannustimiin ja taloudellisiin sanktioihin, joilla EU:n jäsenvaltioita kannustetaan noudattamaan yhdessä määriteltyjä velkaa ja julkista alijäämää koskevia sääntöjä (EU 65 %) (87 % Kyproksessa, 82 % Slovakiassa ja 81 % Belgiassa). Jälleen kerran Kyproksessa (87 %), Slovakiassa (83 %), Belgiassa (79 %) ja Bulgariassa (75 %) asuvat vastaajat uskovat useimmin, että EU:n jäsenvaltioiden välisen neuvotteluyhteyden parantaminen kansallisten budjettien luonnosteluvaiheessa (64 %) olisi tehokas keino ehkäistä tulevia kriisejä. Slovakiassa (85 %), Kyproksessa (83 %) ja Belgiassa (79 %) asuvat vastaajat uskovat jälleen useimmin, että eurooppalaisen talouden ohjausjärjestelmän luominen kaikkien EU:n jäsenvaltioiden talous-, 87

88 budjetti- ja rahoituspolitiikan koordinoimiseksi (EU 63 %) olisi tehokas keino. EU:n jäsenvaltioiden kansallisten budjettien esittelyä Euroopan komissiolle (EU 58 %) pitävät potentiaalisesti tehokkaana keinona tulevien kriisien ehkäisemiseksi etenkin Kyproksessa (84 %), Slovakiassa (78 %) ja Belgiassa (76 %) asuvat vastaajat. Itävallassa (67 %), Saksassa (62 %) ja Sloveniassa (61 %) asuvat vastaajat ovat vakuuttuneimpia siitä, että pankkitoimintaveron ja rahaliikenneveron käyttöönotto (EU 47 %) olisi tehokas keino. Suurimmat tämän kysymyksen EOS-vastausten osuudet kysymyksen kohteena olleesta keinosta riippumatta olivat etenkin Maltassa, Liettuassa, Romaniassa, Virossa, Bulgariassa, Puolassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. 88

89 EUROPPALAISET JA KRIISI 89

90 B) Sosiodemografinen analyysi Ehdotettujen keinojen tehokkuuteen liittyvissä vastauksissa oli joitakin merkittäviä sukupuoleen liittyviä eroja. Miehet uskovat useammin kuin naiset, että kaikki ehdotetut keinot ehkäisisivät tulevia kriisejä: o Eurooppalaisen talouden ohjausjärjestelmän luominen: 65 prosenttia ja 59 prosenttia. o Euroopan valuuttarahaston perustaminen: 70 prosenttia ja 65 prosenttia. o Pankkitoimintaveron ja rahaliikenneveron käyttöönotto: 50 prosenttia ja 45 prosenttia. o EU:n jäsenvaltioiden kansallisten budjettien esittely Euroopan komissiolle: 61 prosenttia ja 56 prosenttia. o Rahoitusmarkkinoiden toimijoiden sääntelyn ja valvonnan tiukentaminen: 73 prosenttia ja 68 prosenttia. o EU:n jäsenvaltioiden kannustimet tai taloudelliset sanktiot: 67 prosenttia ja 63 prosenttia. o EU:n jäsenvaltioiden välisen neuvotteluyhteyden parantaminen: 66 prosenttia ja 62 prosenttia. On syytä kuitenkin tuoda esiin, että miehet uskovat hieman naisia useammin myös siihen, että nämä keinot olisivat tehottomia. Naiset erottuvat ennen kaikkea huomattavan suurella EOS-vastausten määrällään. Keski-ikäisten ryhmiin kuuluvat vastaajat (etenkin vuotiaat) ovat yleensä useimmin sitä mieltä, että kyseiset keinot ovat tehokkaita ehkäistäessä uusia kriisejä. Ainoa poikkeus koskee "pankkitoimintaveron ja rahaliikenneveron käyttöönottoa", joka sai eniten kannatusta vanhimmassa vastaajaryhmässä (49 % yli 55-vuotiaista). Yhteiskunnallisesti "hyväosaisimpien" ryhmien vastaajat antavat useimmin erittäin myönteisiä vastauksia kunkin seitsemän esitetyn keinon osalta. Tämä pätee etenkin vastaajiin, jotka ovat opiskelleet pisimpään, jotka ovat nyt johtoasemassa ja joilla ei ole lähes koskaan taloudellisia vaikeuksia. Kaikkien koulutetuimmilla ryhmillä on myös muita ryhmiä pienemmät EOS-vastausten osuudet. 90

91 EUROPPALAISET JA KRIISI 91

92 4.5 Onko kriisi jatkuva? - Enemmistö eurooppalaisista on sitä mieltä, että talouden elpyminen kestää kaiken todennäköisyyden mukaan useita vuosia - Jotkut äskettäin julkaistut makrotaloudelliset indikaattorit ovat saaneet eräät analysoijat toteamaan, että pahin on jo takana 21 ja että talouden elpyminen on kestävää. Toisaalta jotkut analysoijat katsovat, että vielä ei voida nähdä valoa tunnelin päässä ja että ensimmäiset varovaiset merkit elpymisestä eivät vielä merkitse sitä, että kyseessä olisi todellinen kasvuun palautuminen. Mitä suuri yleisö ajattelee? 22 Eurooppalaisten mielipiteet eivät ole näiden vastakkaisten näkemysten perusteella kovin optimistisia. Enemmistö (37 %) on sitä mieltä, että elpyminen alkaa tulevina vuosina ja neljännes (26 %) ajattelee jopa niin, että kriisi kestää vielä useita vuosia. Ainoastaan 30 prosenttia vastaajista on hieman optimistisempia. 17 prosenttia katsoo, että kasvun palautuminen alkaa tulevien kuukausien aikana ja 13 prosenttia uskoo jopa, että kasvu on jo palautumassa. On syytä huomata, ettei 7 prosenttia vastaajista ilmaissut mitään mielipidettä asiasta. 21 Lisätietoja aiheesta on IMF:n raportissa "Regional Outlook Report: EUROPE", lokakuu 2010, 22 QC15 Kun ajatellaan kasvun palautumista maassanne, niin mikä seuraavista näkemyksistä on lähinnä omaanne? Kasvu on palautumassa; Kasvun palautuminen alkaa seuraavien kuukausien aikana; Kasvun palautuminen alkaa seuraavien vuosien aikana; Kriisi kestää vielä useita vuosia. 92

93 EUROPPALAISET JA KRIISI A) Jäsenvaltioiden väliset erot Kaikkein optimistisimmat eurooppalaiset (EU 13 %) ovat ennen kaikkea Ruotsissa (53 % katsoo, että on jo mahdollista puhua todellisesta kasvun palautumisesta). Seuraavaksi optimistisimmat maat, vaikkakin kaukana takana, ovat Suomi (38 %), Saksa (31 %) ja Luxemburg (29 %). Kreikassa (1 %), joka kamppailee parhaillaan vakavassa talous- ja rahoituskriisissä, asuvat vastaajat ovat vähiten sitä mieltä, että kasvu olisi jo palautumassa. Romaniassa asuvat vastaajat (1 %) jakavat heidän pessimisminsä. Näkemys siitä, että kasvun palautuminen alkaa tulevien kuukausien aikana (EU 17 %) on melko yleinen Itävallassa (26 %), Suomessa ja Belgiassa (25 %). Liettuassa asuvat vastaajat (5 %) ovat vähiten vakuuttuneita asiasta. Enemmistön kaikissa 27 jäsenvaltiossa ilmaisema kanta siitä, että elpyminen on pitkän ajan prosessi, joka alkaa tulevina vuosina (EU 37 %), mainittiin eniten Tanskassa (61 %), Espanjassa ja Latviassa (52 % kussakin). Hieman yli kaksi kymmenestä vastaajasta jakaa tämän mielipiteen Itävallassa (22 %), Ruotsissa ja Maltassa (23 % kummassakin maassa). 93

94 Euroopan pessimistisimmät vastaajat, jotka katsovat, että kriisi kestää vielä useita vuosia (EU 26 %), ovat etenkin Kreikassa (47 %), kriisistä tällä hetkellä eniten kärsivässä Euroopan unionin jäsenvaltiossa. Latviassa (45 %) ja Portugalissa (40 %) asuvat vastaajat vaikuttavat myös melko pessimistisiltä. Huomattavasti vähemmän pessimistisiä ovat Ruotsissa (4 %) ja Suomessa (6 %) asuvat vastaajat. 94

95 EUROPPALAISET JA KRIISI B) Sosiodemografinen analyysi Naiset uskovat hieman miehiä useammin, että kasvun palautuminen alkaa tulevien vuosien aikana (37 % vs. 36 % miehistä) ja että kriisi kestää vielä jopa useita vuosia (28 % vs. 24 % miehistä). Nuoret ovat vähemmän pessimistisiä kuin vanhemmat ihmiset, mikä on yleistä mielipidetutkimuksissa: kun 30 prosenttia yli 55-vuotiaista sanoi, että kriisi kestää vielä useita vuosia, ainoastaan 21 prosenttia nuorista vuotiaista oli tätä mieltä. "Hyväosaisimmat" ryhmät ovat myös "optimistisimpia" (ovat sitä mieltä, että kasvu on jo palautumassa). Tämä pätee vastaajiin, jotka ovat opiskelleet pisimpään (18 % vs. 9 % niistä, jotka lopettivat koulun alle 16-vuotiaana), johtajiin (24 % vs. 9 % työttömistä) ja vastaajiin, joilla ei ole vaikeuksia maksaa laskujaan (17 % vs. ainoastaan 4 % niistä, joilla on useimmiten taloudellisia vaikeuksia). 95

96 96