Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä lakimies Juha-Pekka Konttinen

Transkriptio

1 Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä lakimies Juha-Pekka Konttinen

2 Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja järjestelmä on vammaispalvelulain mukainen taloudellinen tukimuoto, joka edistää vammaisen henkilön perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Järjestelmän avulla vammainen henkilö palkkaa henkilökohtaisen avustajan avustamaan itseään päivittäisissä toiminnoissa voidakseen asua ja elää itsenäisesti ja omaehtoisesti tasavertaisena yhteiskunnan jäsenenä. J-P Konttinen

3 Itsenäisen elämän ideologia Aate syntyi vammaisten opiskelijoiden keskuudessa 1970-luvun alussa yhdysvalloissa; samoihin aikoihin kuin Kynnys ry perustettiin Suomessa Itsenäinen elämä ei tarkoita sitä, että ihmisen olisi tehtävä kaikki itse tai yksin. Itsenäinen elämä tarkoittaa sitä, että ihmisellä on vapaus valita, ja että hän voi päättää omasta puolestaan. Kaikki ihmiset - olivatpa he kuinka vaikeavammaisia tahansa pystyvät tekemään päätöksiä (Judy Heuman, Independent Living Movement) Lahti J-P Konttinen

4 Suomen perustuslaki 19 1 momentti: Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. 3 momentti: Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Kansainväliset ihmisoikeussopimukset: YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (kansainvälisesti voimassa, ei vielä Suomea sitova)

5 VAMMAISPALVELULAKI (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987) VAMMAISPALVELUASETUS (Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 759/1987) tulivat voimaan

6 Kunnan järjestämisvelvollisuus kunnallisen järjestämisvelvollisuuden normiperusta Suomen perustuslaki 19 ja 22 Tavalliset lait (mm. KTL, VPL, SHL ) erityinen järjestämisvelvollisuus subjektiiviset oikeudet palveluasuminen yleinen järjestämisvelvollisuus määrärahasidonnaiset palvelut ja tukitoimet henkilökohtainen avustaja

7 Vammaispalvelulaki 380/ Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. 2 Vammainen henkilö Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista.

8 Avustajajärjestelmän prinsiipit taloudellinen tukitoimi vammaisen henkilön itsemääräämisoikeuden toteutuminen / työnantajana toimiminen ehkäisee ja vähentää vaikeavammaisten henkilöiden laitoshuollon tarvetta (vrt. palveluasuminen) osallistumis- ja toimintamahdollisuuksien takaaminen Vammaiselle henkilölle henkilökohtainen avustaja voi olla myös avain työelämään Järjestelmä edellyttää vammaiselta henkilöltä kykyä toimia työnantajana

9 Kunnan korvausvelvollisuuden laajuus määrärahojen puitteissa kokonaan tai osittain ns. kokonaiskorvaus kunta ei voi rajoittaa avustajien määrää Yleisohjeilla ei voida määrätä sitä, mihin tarkoitukseen avustaja voidaan palkata / mitä avustaja saa tehdä Kunnalla on kuitenkin mahdollisuus kohdentaa määrärahoja siten, että korvaus henkilökohtaisen avustajan palkkauskustannuksiin myönnetään esimerkiksi vain vaikeavammaisille henkilöille Tilanne muuttuu, jos vaikeavammainen henkilö hakee henkilökohtaista avustaa palveluasumiseen liittyvänä tukitoimena

10

11 Henkilökohtainen avustaja Vammaispalvelulain 9 :n 1 momentin mukaan vammaiselle henkilölle korvataan: hänen vammansa tai sairautensa edellyttämän tarpeen mukaisesti kokonaan tai osittain kustannukset, jotka hänelle aiheutuvat henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta ja muista tämän lain toteuttamiseksi tarpeellisista tukitoimista

12 Vammaispalveluasetus 16 Kustannukset henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta voidaan korvata sellaiselle vammaiselle henkilölle, joka tarvitsee runsaasti toisen henkilön apua: 1. kotona jokapäiväiseen elämään liittyvissä asioissa tai 2. kodin ulkopuolella asioiden hoitamisessa, opiskelussa, harrastuksissa, työssä ja yleensä yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Kustannuksiksi luetaan myös työnantajan maksettavaksi kuuluvat lakisääteiset maksut ja korvaukset sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut. Vammaista henkilöä on tarvittaessa ohjattava ja autettava avustajan palkkaukseen liittyvissä asioissa

13 Palveluasuminen Vammaispalvelulain 8 :n 2 momentin mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Erityistä velvollisuutta palveluasumisen järjestämiseen ei kunnalla ole, jos henkilö on jatkuvan laitoshoidon tarpeessa.

14 Palveluasuminen VPA 10 Palveluasumiseen kuuluvat asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle. Edellä 1 momentissa tarkoitettu ja palveluja voivat olla avustaminen asumiseen liittyvissä toiminnoissa kuten liikkumisessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa, ruokataloudessa ja asunnon siivouksessa sekä ne palvelut, joita tarvitaan asukkaan terveyden, kuntoutuksen ja viihtyvyyden edistämiseksi.

15 Palveluasuminen VPA 11 Palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti ja joka ei ole jatkuvan laitoshuollon tarpeessa.

16 Tietoa avustajajärjestelmästä 1. Vammaispalvelulaki ja asetus ( 2. Kunnallinen neuvonta (sosiaalitoimi, vammaissosiaalityöntekijä, sosiaaliasiamies, vammaisasiamies 3. Muut viranomaistahot (esim. työsuojelupiirit neuvovat työsuhteeseen liittyvissä asioissa) 4. Järjestöt/projektit: esim. Kynnys ry, : 5. Kirjallisuus: Pomo-Opas 2004, VPL-kirja 2003, n oppaat 6. Internet: Assistentti.infon neuvonta, juridinen neuvontapalvelu Kynnyksessä 8. Koulutukset: esim. vaikuttajakoulutus ja Pomo-kurssit

17 Tulevaisuus? Hallitusohjelmaan kirjattua Kansalaisten yhdenvertaisuus turvataan vahvistamalla palvelujen käyttäjien oikeuksia Toteutetaan sosiaalitakuu ottamalla asteittain käyttöön palvelutarpeen arvioinnin määräajat keskeisissä sosiaalipalveluissa Jatketaan vammaispalvelulain ja erityishuoltolain yhdistämistä Kehitetään vammaisten henkilökohtaista avustajajärjestelmää vaiheittain Vahvistetaan vammaispalvelujen rahoitusta sekä kehitetään palvelujen järjestämis- ja tuottamistapoja kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyen Tuetaan vammaisten henkilöiden aktiivista osallistumista yhteiskuntaan ja työelämään Laaditaan vammaispoliittinen ohjelma Tavoitteena esteetön yhteiskunta

18 Tulevaisuus? Uudistuksen lähtökohdat Vammaislainsäädännön uudistaminen henkilökohtaisen avun kehittäminen, HE syksyllä 2008, voimaan tulo Vammaispalvelulakiin säännökset henkilökohtaisen avun järjestämisestä vaikeavammaisille henkilöille Kaikki vammaiset henkilöt diagnoosiin katsomatta voivat olla henkilökohtaisen avun piirissä Henkilökohtainen apu voi sisältää avustajan lisäksi myös muuta apua ja tukea osallistumisen ja osallisuuden varmistamiseksi; apu ja tuki päivittäisissä toiminnoissa kotona ja kodin ulkopuolella Henkilökohtaista apua järjestettäessä otettava huomioon palvelusuunnitelmassa määritelty asiakkaan yksilöllinen avun tarve sekä elämäntilanne kokonaisuudessaan

19 Tulevaisuus? Palvelutarpeen selvittäminen ja palvelusuunnitelma Palvelutarpeen selvittäminen aloitettava viipymättä asiakkaan tai muun tahon yhteydenoton jälkeen Palvelusuunnitelma laadittava ilman aiheetonta viivytystä siten kuin sosiaalihuollon asiakaslaissa säädetään Koko prosessi päätöksineen saatettava loppuun viimeistään kolmen kuukauden kuluessa ensimmäisestä yhteydenotosta

20 PALVELUSUUNNITELMA Sosiaalihuollon asiakaslain 7 :n mukaan sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus tai muu vastaava suunnitelma, jollei kysymyksessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen muutoin ole ilmeisen tarpeetonta. Suunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa sekä edunvalvontatapauksissa asiakkaan ja hänen laillisen edustajansa taikka asiakkaan ja hänen omaisensa tai muun läheisensä kanssa. Suunnitelman sisällöstä ja asiaan osallisista on lisäksi voimassa, mitä niistä erikseen säädetään.

21 SUUNNITELMAN SISÄLTÖ Vammaispalveluasetuksen 2 :n mukaan vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi on yhdessä hänen ja hänen huoltajansa kanssa tarvittaessa laadittava palvelusuunnitelma. Palvelusuunnitelman tulee tarvittaessa sisältää myös muita kuin vammaispalvelulaissa tarkoitettuja toimenpiteitä. Palvelusuunnitelman toteuttamista varten voidaan nimetä vastuuhenkilö. Palvelusuunnitelma on tarkistettava tarpeen mukaan.

22 Ennen suunnitelman laatimista Pohdittava avun tarvetta ja sopivia palveluita Hankittava lääkärin- ym. todistukset Asiamiehen / omaisen / avustajan läsnäolon palvelusuunnitelmaa laadittaessa Neuvotteluun kutsuttavat tahot (sosiaalitoimi, Kela, koulutoimi, työvoimahallinto, terveystoimi Palvelusuunnitelman tarkoituksenmukaisin laatimispaikka (koti, sosiaalitoimisto )

23 Palvelusuunnitelman sisältö Laatijat / vastuuhenkilö Kuvaus asiakkaan nykytilanteesta Selvitys tarvittavista palveluista Yksityiskohtainen suunnitelma Arviointi ja tarkastaminen allekirjoitukset tiedoksiannot

24 Palvelusuunnitelman sitovuus Palvelusuunnitelma ei ole hakemus tai päätös; ei juridisesti sitova vaikuttaa epäsuorasti päätöksentekoon palvelusuunnitelmasta poikkeavalle päätökselle vaaditaan perusteita (esim. muutoksia hakijan toimintakyvyssä) palvelusuunnitelmien avulla tietoa kunnassa esiintyvästä palveluiden ja tukitoimien tarpeesta (seuraavan vuoden budjettisuunnittelua varten)