Obduktioiden pääasiallisena tarkoituksena
|
|
- Emilia Virtanen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuolema ja kuolinsyytutkimus Obduktion merkitys diagnostiikassa ja kliinisessä tutkimuksessa Perttu J. Lindsberg ja Marja-Liisa Karjalainen-Lindsberg Obduktioiden merkitys on edelleen suuri lääketieteellisen diagnostiikan ja hoidon laadunvarmistajana ja kuolinsyiden määrityksessä, mutta niiden suorittamistaajuus on vähentynyt maailmanlaajuisesti viimeisten 40 vuoden aikana huomattavasti. Suomessa niitä tehdään vielä yli neljäsosalle vainajista. Kuitenkin todennäköisyys, että obduktio muuttaa käsityksen sairaalapotilaan kliinisestä kuolinsyystä on noin 10 %, ja suunnilleen yhtä usein se paljastaa kliinisesti merkittävää lisätietoa. Nykyään obduktioissa syntyvä tieto ei nivoudu riittävän kiinteästi kliiniseen toimintaan ja nuorten lääkärien jatkokoulutukseen. On syytä tutkia mahdollisuuksia saada obduktiotoiminnasta enemmän irti ja purkaa hallinnollisia esteitä ihmisperäisten kudosten hyödyntämiselle tautien parantamiseen tähtäävän lääketieteellisen tiedon kartuttamisessa. Obduktioiden pääasiallisena tarkoituksena on varmistaa kuolinsyy ja siihen vaikuttaneet elämänaikaiset sairaudet. Toiminnan tulisi palvella terveydenhuollon yksiköiden, hoitavien lääkäreitten ja omaisten tarpeita. Obduktiotoiminnalla on tärkeä merkitys lääketieteen opetuksen sekä uusien tautien, hoidon haittavaikutusten ja tautien patogeneesin ymmärtämisen kannalta. Kuolinsyyn selvittäminen on myös lakisääteistä yhteiskunnallista toimintaa, jonka juridisia ja eettisiä aspekteja sekä osuutta kuolinsyyn selvittämisessä ovat aiemmin käsitelleet mm. Karkola ja Lalu (1999) ja Penttilä ym. (1999). Obduktioiden suhteellinen määrä oli vuonna 1973 suurimmillaan, 38 % kuolemista. Seuraavien kolmen vuosikymmenen aikana se väheni noin 30 %:iin (Penttilä ym. 1999). Lääketieteellisiä obduktioita tehtiin v %:lle ja oikeuslääketieteellisiä 19 %:lle vainajista (Penttilä ym. 1999). Muissa maissa samansuuntainen kehitys on ollut huomattavasti rajumpi (kuva 1). Esimerkiksi Yhdysvalloissa lääketieteellisten obduktioiden osuus oli 1960-luvulla %, mutta nykyisin se on vain noin 5 % (Shojania ym. 2002). Yhtenä syynä vähenemiseen on pidetty parantuneita diagnostisia apuvälineitä, erityisesti kuvantamisen kehittymistä, mutta kehitykseen on vaikuttanut myös pelko virhediagnoosien paljastumisesta eritoten maissa, joissa on niistä hyötyviä ammattiryhmiä, kuten juristit (Campman 1994). Tämän kirjoituksen tarkoituksena on luoda katsaus obduktiotoimintaan osana lääketieteellistä diagnostiikkaa ja hoidon ja opetuksen laadunvarmistusta sekä pohtia sen asemaa nykylääketieteessä. Nykyään käytettävissämme on moderneja kajoavia ja kajoamattomia kuvantamis- ja toiminnallisia tutkimuksia elävän potilaan diagnoosin varmistamiseen. Luottamuksemme niiden varmistamaan diagnoosiin onkin suuri. Eniten virhediagnooseja on kautta aikojen tehty keuhkoemboliassa, sydäninfarktissa, kasvaimissa ja infektiosairauksissa (Kirch ja Schafii 1996). Kirch ja Schafii analysoivat huolellisesti sata saksalaisesta sairaalasta satunnaisesti valittua obduktiota vuosilta 1959, 1969, 1979 ja He päätyivät siihen käsitykseen, että kaiku-, ra- Duodecim 2003;119:
2 Obduktiotaajuus (%) Suomi (lääk.) Suomi (oik.) Suomi (kaikki) Ruotsi (lääk.) Ruotsi (oik.) Ruotsi (kaikki) Pariisi Belfast USA Kuva 1. Obduktiotaajuuden kehitys viimeisten kahden vuosikymmenen aikana (Campman 1994, Lindström ym. 1997, Penttilä ym. 1999, Chariot ym. 2000, Loughrey ym. 2000, Shojania ym 2002). Belfastin, Pariisin ja Yhdysvaltojen luvut koskevat lääketieteellisiä avauksia. dioisotooppi- ja tietokonetomografiatutkimusten käyttöönotto ei ollut vähentänyt diagnostisia virheitä, vaan anamneesilla ja kliinisellä tutkimuksella oli niistä huolimatta tärkein rooli oikeaan diagnoosiin päätymisessä. On kuitenkin mahdollista, että tutkijoiden päätelmä oli osittain väärä. Tulosten tulkinnassa ei huomioitu vuosikymmenien kuluessa rankasti vähentynyttä obduktiotaajuutta (88 %:sta 36 %:iin), joka jäljempänä ja kuvassa 2 esitetyllä tavalla vaikuttaa virhediagnoosien esiintyvyyteen obdusoitujen potilaiden tapauksissa. Kun taajuus pienenee virheiden määrä näennäisesti kasvaa. Viimeisten kymmenen vuoden aikana potilaitten elinaikana tehtävien lisätutkimusten mahdollisuudet ovat vielä huomattavasti monipuolistuneet. Tuore ja kattava kirjallisuuspohjainen arvio Yhdysvalloista osoittaakin jo lohdullisempaa tulosta diagnostisen tarkkuuden kehittymisessä neljän vuosikymmenen ( ) aikana (Shojania ym. 2002). Luokan I virheitten (obduktiossa paljastuva diagnostinen virhe, jonka huomaaminen elinaikana olisi muuttanut potilaan hoitoa) määrä väheni keskimäärin 26 % ja luokan II virheitten (obduktiolöydös, joka liittyy kuolinsyyhyn mutta jonka huomaaminen elinaikana ei olisi muuttanut hoitoa) keskimäärin 28 % vuosikymmentä kohti. Tutkijat spekuloivat, että tämä edustaa todellista muutosta virhediagnoosien vähentymisen suuntaan ajan funktiona (kuva 2). Nöyryys on kuitenkin paikallaan, koska obduktio usein antaa vakavissakin sairauksissa muistutuksen kliinisen diagnostiikan rajallisuudesta. Buffalon kaupunginsairaalasta julkaistun tuoreen tutkimuksen mukaan vain 45 % obduktiossa löytyneistä fataaleista keuhkoembolioista oli kliinisesti epäiltyjä. Erityisesti sepelvaltimotautia tai kroonista obstruktiivista keuhkosairautta potevilla keuhkoembolia oli odottamaton (Pineda ym. 2001). Satunnaistetussa ja kontrolloidussa ATLAS-tutkimuksessa selvitettiin 3 164:n vaikeasta tai kohtalaisesta sydämen vajaatoiminnasta kärsivän suuri- ja pieniannoksisen lisinopriilin vaikutusta kuolleisuuteen ja sairastavuuteen (Uretsky ym. 2000). Seurantaaikana menehtyi potilasta, joista 188:lle suoritettiin obduktio (13,6 %). Kuolinsyy selvisi tutkijoille 12,4 %:ssa kaikista tapauksista. Akuutteja sepelvaltimotapahtumia (sepelvaltimo P. J. Lindsberg ja M-L. Karjalainen-Lindsberg
3 A Virheitä (%) Obduktiotaajuus (%) B (Obduktiossa paljastuva diagnostinen virhe, virheluokka I) Obduktiotaajuus (%) (Obduktiolöydös joka liittyy kuolinsyyhyn, virheluokka II) Virheitä (%) Kuva 2. Obduktiotaajuuden ja havaittujen virheitten välinen suhde neljänä eri vuosikymmenen aikana yleissairaalapotilailla Yhdysvalloissa tehdyn tuoreen analyysin mukaan (Shojania, ym. 2002). Korrelaatio oli merkitsevä (p = 0,0003). trombi, plakin repeämä tai tuore sydänlihasinfarkti) todettiin 33 %:lla obdusoiduista. Akuutti sydäninfarkti oli määritetty kuolinsyyksi 28 %:lla obdusoiduista vainajista, mutta vain 4 %:lla obdusoimattomista. Kuudella 15 potilaasta (40 %), joilla akuutti sydäninfarkti aiheutti sydänlihastoiminnan pettämisen, infarkti oli kliinisesti diagnosoimaton. Lisäksi kävi ilmi, että vaikka kahdella kolmasosalla tutkituista vajaatoimintapotilaista oli ollut iskeeminen kardiomyopatia, vain 40 % potilaista oli käyttänyt asetyylisalisyylihappoa. Tutkijat päättelivät, että akuutti sydäninfarkti ja koronaaritapahtumat ovat sydämen vajaatoimintaa potevilla huomattavan alidiagnosoituja, ja rohkaisivat sepelvaltimoperäisen iskemian tehokkaampaan ja monipuolisempaan sekundaari- tai primaaripreventioon. Kardiovaskulaarisairauksissa ovat tärkeällä sijalla geneettisen alttiuden ohella riskitekijät, joiden verisuonivaikutusten kautta välittyvät elinmanifestaatiot paikantuvat eri puolille kehoa. Obduktiopohjainen tieto on verrattain hyvin esillä äkkikuolemia aiheuttavissa tai tehovalvontaa vaativissa sairauksissa, kuten sydäninfarktissa. Entäpä krooniset sairaudet, joissa välitön menehtymisriski ei ole suuri, mutta aikaa elimistön elektiiviseenkin tutkimukseen on runsaasti? Kun hoidetaan esimerkiksi sepelvaltimotautia, ei huomio kiinnity kaulavaltimoiden ahtaumiin, eikä verenpainetautia sairastavien aivoinfarktipotilaiden tapauksessa tule ajatelleeksi munuaisvaltimoahtaumaa. Kun ehkäisevän hoidon kohteena on jo monitahoinen riskitekijäkertymä, hoidettavissa olevien, sairastumisriskiä lisäävien elinmanifestaatioiden etsintä ei aina ole kovin voimaperäistä. Obduktiopohjaisessa analyysissä kliinisen käytännön vinoumiin on mahdollista päästä käsiksi. Kurodan ym. (2000) tutkimuksessa analysoitiin 346 peräkkäistä yli 40-vuotiaille suoritettua obduktiota, joiden kohteilla oli aivohalvaukseen viittaava anamneesi tai kliininen löydös. Aivoinfarkti oli kyseessä 219:llä, ja näistä 31 tapauksessa (12,1 %) todettiin yli 75-prosenttinen munuaisvaltimon ahtauma. Verenpainetauti suurensi munuaisvaltimoahtauman mahdollisuuden nelinkertaiseksi ja munuaisten vajaatoiminnan esiintyvyyden miltei seitsenkertaiseksi. Aivohalvauspotilaiden joukossa se oli diagnosoitu elinaikana vain kahdeksassa 36 munuaisvaltimoahtaumatapauksesta (22,2 %). Valtimokirurginen toimenpide olisi tullut kyseeseen kaikilla ja saattanut vähentää kardiovaskulaaririskiä. Obduktion merkitys diagnostiikassa ja kliinisessä tutkimuksessa 1275
4 Ruotsissa lääketieteellisten obduktioiden määrä on vähentynyt Malmön alueella vielä nopeammin kuin muualla maassa. Potilaitten kuolemanaikainen hoitopaikka on vuosien kuluessa siirtynyt sairaalasta vanhainkotiin, josta vainajat on lähetetty obduktioon harvemmin kuin sairaalasta (Lindström ym. 1997). Paikallisten ja kulttuurisidonnaisten erojen lisäksi on todettu myös erikoisalojen välisiä eroja obduktioiden pyytämisessä ja avauksista saadun tiedon käytössä tutkimustarkoituksiin. Chariot ym. (2000) havaitsivat, että obduktioiden osuus ei vähentynyt Pariisin alueella neurologisissa tautitapauksissa kuten muissa sairauksissa. Kun samassa tutkimuksessa arvioitiin obduktioperäisen aineiston käyttöä tutkimuksissa, kävi ilmi, että neurologisten tautitilojen tutkimusraporteista 81 %:ssa oli mukana obduktioperäistä materiaalia. Muiden alojen tutkimusraporteissa osuus oli vain 6 %. Epäilemättä tutkimusyhteistyö lisää vuorovaikutusta ja koettua hyötyä myös pelkästään kliinisin perustein motivoiduissa obduktiotapauksissa. On esitetty, että omaisten asennoituminen obduktioihin olisi kielteinen ja vaikuttaisi lääkäreidenkin innokkuuteen lähettää vainajia ruumiinavauksiin. Belfastissa sairaalalääkäreille tehdyn kyselytutkimuksen mukaan tärkeimpinä syinä obduktioiden vähenemiseen ovat olleet kliinikoiden mieltämät hankaluudet omaisten suostumuksen saamisessa ja diagnostiikan modernien apuvälineitten kehittyminen (Loughrey ym. 2000). Yleisestä mielipiteestä on yllättävän vähän dokumentaatiota, mutta Ruotsissa vuosikymmen sitten selkeä enemmistö maallikoista oli valmis hyväksymään obduktion itselleen (84 %) tai lähiomaiselleen (80 %) (Sanner 1994). Vaikka enemmistön (70 %) ajatus mielestä kuolleen ruumiin leikkaamisesta oli epämukavaa, järkiperäiset perusteet näyttivät ratkaisevan yleisön suhtautumisen. Omakohtaisten kokemustemme mukaan suomalaisessakaan asenneilmapiirissä ei ole vaikeaa esittää aivan Paikallisten ja kulttuurisidonnaisten erojen lisäksi on todettu myös erikoisalojen välisiä eroja obduktioiden pyytämisessä ja avauksista saadun tiedon käytössä tutkimustarkoituksiin. hiljattain omaisensa menettäneelle kliinisen toiminnan tai uuden lääketieteellisen tiedon hankinnan kannalta perusteltua ajatusta obduktion suorittamisesta. Voisimme ehkä miettiä sellaista käytäntöä, jossa potilas tai hänen lähiomaisensa voisivat jo sairaalaan kirjauduttaessa ilmaista rutiinimaisesti kantansa lääketieteellisen obduktion suorittamiseen. Samassa yhteydessä voitaisiin ilmaista kanta elinten luovutukseen ja kudosten talteenottoon lääketieteellisessä tarkoituksessa obduktion tai leikkauksen yhteydessä. Hiljattain on käsitelty biopankkien juridista asemaa yksilön oikeusturvan kannalta ja todettu, että Helsingin julistukseen liittyvää velvoitetta yksilön antamasta tietoon perustuvasta suostumuksesta on tulkittu liian laajasti biopankkiin irrotettujen kudosten ja näytteiden osalta (Siipi ja Rossi 2003). Vastuun asianmukaisen luvan perusteella irrotettujen kudosten myöhemmästä lääketieteellisestä tutkimuksesta voisi hyvin kantaa se terveydenhuollon yksikkö, joka kyseiset näytteet omistaa. Hallinnollisesti tämä olisi mahdollista liittää normaaliin tutkimuslupamenettelyyn. Näin voitaisiin tulevaisuudessa kenties välttyä siltä ikävältä tilanteelta, että menehtyneen tai kauan sitten leikkaukseen joutuneen henkilön vakaumusta ei ole tiedetty ja päätöksiä joutuvat jälkikäteen tekemään omaiset tai vainajasta täysin erillinen viranomaistaho. Yhdysvaltalaisessa analyysissa, jonka aineistoon kuului myös muualla tehtyjä tutkimuksia, todettiin obduktiolla selvitettävän keskimäärin noin 10 %:n todennäköisyydellä jonkin kliinisesti merkittävän diagnostisen virheen (luokan I virhe), mutta todennäköisyyden havaittiin kuitenkin riippuvan oleellisesti obduktiotaajuudesta (Shojania ym. 2002). Saman raportin mukaan hoitavan kliinikon kyky ennustaa tapaukset, joissa obduktio tätä suuremmalla todennäköisyydellä paljastaisi odottamattomia löydöksiä, oli parhaimmillaankin keskinkertainen tai heikko. Kun nykyisin terveydenhuollon resurs P. J. Lindsberg ja M-L. Karjalainen-Lindsberg
5 sit ovat rajalliset ja pyrittävä kohdentamaan tarkasti, kuinka sitten pystyisimme valitsemaan obdusoitavat vainajat? Valintakriteereinä kun on myös lukuisia ei-lääketieteellisiä seikkoja kuten»selustan turvaaminen» ja omaisten halu varmistaa tai sulkea pois jokin kuolinsyy tai tautitila. Myös obduktiotoiminnan laatu ja palautteen saatavuus vaihtelevat paikallisesti ja vaikuttavat obduktiopyyntöjen määrään. Peruskuolinsyiden osalta perusteltua diagnostista epävarmuutta jää 1 5 %:iin tapauksista, ja suurimmillaan osuus on jopa %, tyypillisesti perinataalisten kuolinsyiden selvittämisessä (Saller ym. 1995, Shojania ym. 2002). Toisaalta jos obduktiossa tehtyjen diagnoosien pätevyydestä ilmenee perusteltua epäilystä, obduktiotaajuus pienenee varmaankin herkästi. Obduktiolla on tärkeä sija diagnostiikan laadunvarmistajana epidemiologisissa tutkimuksissa, joiden pohjalta suunnataan ja suunnitellaan yhteiskunnan panostuksia kullekin terveydenhuollon sektorille. Sairaaloitten poistodiagnooseissa ja kuolintodistuksissa esiintyy edellä kuvatuista syistä huomattavaa epätarkkuutta verrattuna obduktiopohjaiseen aineistoon. Terveyspolitiikan suunnittelun ohella myös tieteellinen tutkimus saattaa kärsiä tautidiagnoosien epävarmuudesta. Erityisesti tämä korostuu taudeissa, joissa ainoa varma pohja diagnoosille on kuolemanjälkeinen patologinen tutkimus, kuten Alzheimerin taudissa. Riittävän laajat obduktiolla varmistetut väestöpohjaiset tutkimukset mahdollistavat merkittävien kliinisten löytöjen tekemisen; esimerkkinä Apo E:n genotyypin vaikutus aivojen amyloidiplakkien esiintyvyyteen ja kognitiivisiin oireisiin (Polvikoski ym. 1995, 2001). Alzheimerin taudin kliininen ja neuropatologinen diagnostiikka ovat tutkimuskohorteissa usein ristiriidassa keskenään (Gearing ym. 1995, Polvikoski ym. 2001). Väestömme ikäpyramidin muuttuessa päättäjien on tärkeää tietää senkaltaisia asioita, kuten sairastaako iäkkäistä henkilöistä 33 % Alzheimerin tautia, niin Obduktiolla on tärkeä sija diagnostiikan laadunvarmistajana epidemiologisissa tutkimuksissa, joiden pohjalta suunnataan ja suunnitellaan yhteiskunnan panostuksia kullekin terveydenhuollon sektorille. kuin neuropatologinen diagnostiikka osoittaa, vai 16 %, niin kuin kliininen diagnostiikka osoittaa (Polvikoski ym. 2001). Asialla on merkitystä esimerkiksi silloin, kun markkinoille tulee lääkityksiä joilla spekuloidaan olevan tautiprosessia hidastavia vaikutuksia. Jos sitten obduktio suoritetaan, miten saisimme sen antamat tiedot välitetyksi niille, joiden hoitokäytäntöön löydöksillä olisi edullinen vaikutus? Ranskalaisessa potilaan obduktioaineistossa lopullinen kuolinsyyraportti ei ollut 43 %:ssa tapauksista saapunut lähettävälle kliinikolle 180 päivän kuluessa avauksen suorittamisesta (Chariot ym. 2000)! Englannissa haastatelluista nuorista lääkäreistä tieto obduktion tuloksista oli saatu vain noin puolelta ruumiinavauksissa käyneistä (Lund ja Tierney 2001). Liittyykö ongelma todellakin tietohallintoon? Meidänkin maamme obduktioissa patologian yleisarvio viipyy ja histologia viipyy vielä enemmän. Neuropatologiakin viipyy. Kuka enää muistaa punaisen langan, joka muistettiin tai unohdettiin kirjata obduktiolähetteeseen? Jos peli on tänään ohi, kuinka moni palaa kentälle viikkojen tai kuukausien päästä katsomaan tuloksen? Mikä sitten on lääketieteellisten obduktioiden ihanteellinen taajuus? Muodostavatko tehoosastot eräänlaisen koelaboratorion obduktiotaajuuden analyysille? Obduktioiden merkityksestä teho-osastojen lääketieteellisen toiminnan kannalta on ainakin tehty verrattain runsaasti tutkimuksia. Obduktiotaajuus on teho-osastoilta julkaistujen raporttien mukaan ollut keskimäärin 40 %. Vastikään Meilahden teho-osastolta julkaistussa tutkimuksessa viitattiin kahdeksaan muuhun tutkimukseen, joissa luokan I virheitä ilmeni keskimäärin 11 %:ssa tapauksista ja luokan II virheitä 18 %:ssa (Silfvast ym. 2002). Jos sitten teho-osastolla menehtyneistä avataan lähes 90 %, kuten Meilahden sairaalan teho-osastolla, miten käy luokkien I ja II virheiden taajuuksien? Virheitten esiintymistaajuudet Obduktion merkitys diagnostiikassa ja kliinisessä tutkimuksessa 1277
6 olivat Meilahdessa huomattavasti edellä mainittuja pienemmät: 2,3 % (luokka I) ja 3,2 % (luokka II). Pääsyy tähän lienee kautta vuosikymmenien vallinnut käänteinen korrelaatio obduktiotaajuuden ja avauksissa esille tulleitten diagnostisten virheitten välillä. Se oli Shojanian ym. (2002) analyysissä tilastollisesti merkitsevä luokan II virheiden osalta. Obduktiotaajuuden kasvaessa 10 % luokan II virheitten suhteellinen osuus pieneni 12 % (p = 0,0003) (kuva 2 B). Jos kaikkia kuolleita potilaita ei aiota avata, niin avaukset kohdentuvat tapauksiin, joissa diagnostinen varmuus on pienin (Shojania ym. 2002). Toinen syy käänteiselle yhteydelle voi olla palautteen aikaansaama oppiminen tiuhaan toistuvista obduktioista, mutta interventiotutkimukset tästä aiheesta puuttuvat kokonaan. Mie- lenkiintoinen aihe jatkotutkimuksille olisi myös obduktiotoiminnan kustannusvaikuttavuus. Ennen kuin voidaan yleisellä tasolla vastata kysymykseen optimaalisesta obduktiotaajuudesta, tulisi ratkaista, miten avauksista saatua tietoa voitaisiin hyödyntää tehokkaasti kliinisen toiminnan ohjaamisessa ja millainen sen vaikuttavuus on. Paikallisella tasolla keskuksittain voidaan toki nähdä, mikä obduktiotaajuus on tarkoituksenmukainen, kunhan se ei ole pelkästään kuntasektorin kurjan talouden sanelema. Kansalaisilla on edelleen oikeus pyytää omaisensa kuolinsyyn pätevää selvittämistä. Edellä esitettyjen näkökohtien pohjalta voidaan päätyä tekstilaatikossa esitettäviin toimenpide-ehdotuksiin: Toimenpide-ehdotukset 1) Voitaisiin tutkia, onko mahdollista kirjata potilaan kanta obduktioon tai kudosten käyttöön jo sairaalaan kirjoittautumiseen liittyvien rutiinien yhteydessä. 2) Olisi harkittava tiedonhallinnon järjestelmien uudistamista nykytekniikan suomin mahdollisuuksin (videoyhteys obduktioon, sähköinen palaute kliinikoille). Kliinikon olisi myös saatava palaute nopeammin, jotta potilaan hoitoon osallistuneet ovat vielä samassa työpisteessä, muistavat hyvin toimintaansa vaikuttaneet kliiniset yksityiskohdat ja voivat oppia palautteesta. 3) Obduktiot on tehtävä lyhyemmän ajan kuluttua kuolemasta, jotta tutkimustyössä käytettävät menetelmät ovat teknisesti mahdollisia (immunohistokemia, proteiinija RNA-analyysit). 4) Tapausten kliinis-patologinen käsittely on nostettava sille kuuluvaan arvoonsa lääkäreiden perus- ja jatkokoulutuksessa P. J. Lindsberg ja M-L. Karjalainen-Lindsberg
7 Lopuksi Huolimatta diagnostiikan apuvälineiden kehittymisestä yksittäisen kliinikon virhediagnoosiriski on edelleen huomattava, keskimäärin noin 10 %. Ruumiinavaustoiminnan aktiivisuus on Suomessa vielä kansainvälisesti katsoen hyvällä tolalla, vaikkakin vähenemässä lääketieteellisten avausten osalta. Vaikka obduktioiden nivoutuminen käytännön kliiniseen työhön on ongelmallista ja ruumiinavaukset kilpailevat vähentyneistä resursseista elämänaikaisten diagnostisten toimenpiteitten kanssa, obduktiotoiminnalla on merkitystä kliinisen diagnostiikan laadunvarmistajana. Ehkä vieläkin tärkeämpää on, että avauksia käytetään lääketieteen opetuksen elävöittämisessä ja ihmiskehon morfologian konkreettisena oppimenetelmänä. Valitettavasti ne on anatomian opinnoissa yhä useammissa yksiköissä korvattu keinotekoisilla malleilla. Emme voi sallia sellaista kehitystä, että nuoret lääkärit mieltävät eri sairaudet vain tyypillisen tai epätyypillisen näköisiksi»leesioiksi» magneetti- tai tietokonetomografiakuvissa, ja niiden luonteesta keskustellaan lähinnä röntgenkokouksissa. Hoitaessaan potilaan elinhäiriöitä tulisi lääkärillä olla potilaan kokonaistilannetta unohtamatta elävinä mielessään myös kudostason tapahtumat ja solujen toiminnan häiriöt. Kirjallisuutta Campman RK. A»novel» idea. JAMA 1994;272: Chariot P, Witt K, Pautot V, ym Declining autopsy rate in a French hospital: physician s attitudes to the autopsy and use of autopsy material in research. Arch Pathol Lab Med 2000;124: Gearing M, Mirra SS, Hedreen JC, Sumi SM, Hansen LA, Heyman A. The consortium to establish a registry for Alzheimer s disease (CERAD). Part X. Neuropathology confirmation of the clinical diagnosis of Alzheimer s disease. Neurology 1995;45: Karkola K, Lalu K. Miksi kuolemansyyt on selvitettävä? Duodecim 1999; 115: Kirch W, Schafii C. Misdiagnosis at a university hospital in 4 medical eras: report on 400 cases. Medicine 1996;75: Kuroda S, Nishida N, Uzu T, ym. Prevalence of renal artery stenosis in autopsy patients with stroke. Stroke 2000;31:61 6. Lindström P, Janzon L, Sternby NH. Declinig autopsy rate in Sweden: a study of causes and consequences in Malmö, Sweden. J Int Med 1997;242: Loughrey MB, McCluggage WG, Toner PG. The declining autopsy rate and clinicians attitudes. Ulster Med J 2000;69:83 9. Lund JN, Tierney GM. Hospital autopsy: standardised questionnaire survey to determine junior doctor s perceptions. Br Med J 2001; 323:21 2. Penttilä A, Lahti RA, Lunetta P. Ruumiinavaustoiminta oikeusturvan ja kliinisen hoidon laadun takeena. Duodecim 1999;115: Pineda LA, Hathwar VS, Grant BJD. Clinical suspicion of fatal pulmonary embolism. Chest 2001;120: Polvikoski T, Sulkava R, Haltia M, ym. Apolipoprotein E, dementia and cortical depostition of β-amyloid protein. N Engl J Med 1995;3333: Polvikoski T, Sulkava R, Myllykangas L, ym. Prevalence of Alzheimer s disease in very elderly people. A prospective neuropathological study. Neurology 2001;56: Saller DN, Lesser KB, Harrel U, Rogers BB, Oyer CE. The clinical utility of the perinatal autopsy. JAMA 1995;273: Sanner M. Attitudes toward procedures involving the dead body. JAMA 1994;271: Shojania K, Burton E, McDonald K, ym. The autopsy as an outcome and performance measure. Evidence Report/Technology Assessment No. 58 (Prepared by the University of California at San Francisco-Stanford Evidence-based Practice Center under Contract No ). AHRQ Publication No. 03-E002. Rockville, MD: Agency for Healthcare Research and Quality. October ( Siipi H, Rossi K. Biopankit ja tietoon perustuva suostumus. Suom Lääkäril 2003(6): Silfvast T, Takkunen O, Kolho E, Andersson LC, Rosenberg P. Characteristics of discrepancies between clinical and autopsy diagnoses in the intensive care unit: a 5-year review. Intens Care Med, julkaistu on-line 30 marraskuuta Uretsky BF, Thygesen K, Armstrong PW, ym. Acute coronary findings at autopsy in heart failure patients with sudden death. Results from the assessment of treatment with lisinopril and survival (ATLAS) trial. Circulation 2000; PERTTU J. LINDSBERG, dosentti, akatemiatutkija, osastonylilääkäri perttu.lindsberg@hus.fi HUS:n neurologian klinikka ja Biomedicum Helsinki, neurotieteen tutkimusohjelma HUS MARJA-LIISA KARJALAINEN-LINDSBERG, LT, erikoislääkäri HYKS-Laboratoriodiagnostiikka, patologian osasto PL 400, HUS Obduktion merkitys diagnostiikassa ja kliinisessä tutkimuksessa 1279
VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia
VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia Näkökulmani aiheeseen 38 vuotta terveyskeskuslääkärinä 24 vuotta Lääkintöhallituksen,
LisätiedotHIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL
HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL Changes in the cause of death among HIV positive subjects
LisätiedotKUOLEMAN TEHOSTETUSSA PALVELUASUMISESSA. TPA Tampere: Kuoleman kohtaaminen
KUOLEMAN TEHOSTETUSSA PALVELUASUMISESSA 1 Perustieto Mikä on odotettu kuolema TPA:ssa? Mikä on odottamaton kuolema TPA:ssa? Muut kuolemat Toimenpiteet kuoleman jälkeen Syventävä tieto Kuolintodistuksen
LisätiedotTietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?
Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotKUOLEMAN TEHOSTETUSSA PALVELUASUMISESSA. TPA Tampere: Kuoleman kohtaaminen
KUOLEMAN TEHOSTETUSSA PALVELUASUMISESSA 1 Perustieto Mikä on odotettu kuolema TPA:ssa? Mikä on odottamaton kuolema TPA:ssa? Muut kuolemat Toimenpiteet kuoleman jälkeen Syventävä tieto Kuolintodistuksen
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotLikvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala
Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu
LisätiedotBiopankki -tärkein talletus? Taltioni - biopankkitallettajan verkkopankki? Dos. Heli Salminen
Biopankki -tärkein talletus? Taltioni - biopankkitallettajan verkkopankki? Dos. Heli Salminen Suomalaiset biopankit, niiden erityispiirteet ja mahdollisuudet Auria-Taltioni yhteistyö Tiedosta terveyttä
LisätiedotIÄKKÄIDEN LÄÄKEHOIDON MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI. Yleislääkäripäivät LL Kati Auvinen
IÄKKÄIDEN LÄÄKEHOIDON MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI Yleislääkäripäivät 29.11.2018 LL Kati Auvinen MIKSI LÄÄKITYKSIÄ TÄYTYY ARVIOIDA? sosteri.fi 2 TAUSTAA Väestön ikääntyminen ja palvelujen tarpeen kasvu on
LisätiedotSydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö
Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa
LisätiedotLääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti...
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2018 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti mukana Leena Kuusikko, Anu Ahonen, Jouni Ahonen / Kirjoitettu
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotSuomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF
POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotStabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito
Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset
LisätiedotTERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN KARSINTA. Petra Falkenbach, TtM FinCCHTA,PPSHP
TERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN KARSINTA Petra Falkenbach, TtM FinCCHTA,PPSHP 23.2.2018 Historiaa, onnistumisia Nykypäivää Antibiootit (40-luku) Avosydänleikkaukset ja sähköinen sydämentahdistin (50-luku)
LisätiedotHOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN
HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian dos. Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti
LisätiedotTALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI
TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI Biopankkitoiminnan tavoitteet ja periaatteet Edistää lääketieteellistä tutkimusta ja tuotekehitystä sekä toimia henkilökohtaisen lääketieteen veturina Turvata
LisätiedotVAPAAEHTOISEN TIETOON PERUSTUVAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Markku Kaste
VAPAAEHTOISEN TIETOON PERUSTUVAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN IRIÖIDEN IDEN LÄÄKETIETEELLISESSÄÄÄKETIETEELLISESS TUTKIMUKSESSA UC Markku Kaste Neurologian emeritus professori, Helsingin
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa
Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden
LisätiedotNÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET 20.9.2004 ARPO AROMAA
NÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET TILANTEEN KUVAUS Vuosi 0 Tutkimus tavoitteineen Suostumus Näytteet Muut tiedot Vuosi 10-30 Tutkimus: uusi vai entinen käyttötarkoitus
LisätiedotMiten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä
Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän
LisätiedotSAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala
SAATTOHOITOPÄÄTÖS Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala Urpo Hautala Laitospalveluiden ylilääkäri Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Yleislääketieteen
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
LisätiedotIäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES
Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa
LisätiedotPoikkeuksia em. rajoihin, jos
Harmaakaihin leikkaushoito Minna Sandberg-Lall, LT Silmätautiopin dosentti Silmäkirurgi Suomen Silmälääkäriyhdistyksen varapuheenjohtaja 1 Harmaakaihi Kehittyy useimmiten iän myötä ilman ulkoista syytä
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotLaki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä (101/2001, kudoslaki)
Laki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä (101/2001, kudoslaki) Eettisten toimikuntien koulutuspäivä Lakimies Sandra Liede 20.5.2014 19.5.2014 Sandra Liede 1 Kudoslaki (101/2001)
LisätiedotEettisten toimikuntien kehittämistavoitteet sponsorin kannalta
Kilpailu kliinisistä lääketutkimuksista kiihtyy Eettisten toimikuntien kehittämistavoitteet sponsorin kannalta LT Petteri Knudsen Lääketieteellinen johtaja, Novartis Finland OY Valtakunnallinen eettisten
LisätiedotBiopankki: ideasta käytäntöön
Biopankki: ideasta käytäntöön Kimmo Pitkänen Kehittämispäällikkö Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM European Biotech Week, Biomedicum 2.10.2013 FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotHOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala
HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti
LisätiedotTerveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta
Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa
LisätiedotBiopankkitoiminta Suomessa. Dos. Heli Salminen
Biopankkitoiminta Suomessa Dos. Heli Salminen Suomalaisten sairaalabiopankkien erityispiirteet ja mahdollisuudet Miten biopankit vastaavat terveydenhuollon haasteisiin Perustuslaki Biopankkilaki Henkilötietolaki
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotViekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotEvidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN
SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN 9.11.2017 Eutanasia kansalaisaloite hyvän kuoleman puolesta Tiina Saarto, ylilääkäri Syöpätautien ja sädehoidon dosentti Palliatiivisen lääketieteen
LisätiedotTarvitseeko kliinikko päätöksentukea?
Tarvitseeko kliinikko päätöksentukea? Kumppanuusforum 24.8.2017 Jonna Salonen Asiantuntijalääkäri, Tieto Finland Oy Erikoislääkäri, Carea jonna.salonen@tieto.com CDSS = Clinical Decision Support System
LisätiedotVirheen diagnostiikka
Virheen diagnostiikka Työolot ja organisaatio Yksilön ja systeemin näkökohta Millaisia virheitä tapahtuu? Miten virheet havaitaan? To Err Is Human Diagnostic Treatment Preventive Other Types of errors
LisätiedotKliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014
Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa
LisätiedotPaksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri
Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian
LisätiedotGEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1
GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:
LisätiedotGENOMITIETO JA TERVEYSTALOUS Riittävätkö rahat? terveystaloustieteen näkökulma
GENOMITIETO JA TERVEYSTALOUS Riittävätkö rahat? terveystaloustieteen näkökulma Miika Linna, dos. TkT. Aalto-yliopisto HEMA / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Taustaa Uudet genomitietoon perustuvat hoidon
LisätiedotPerusseikkoja julkista yhteenvetoa varten
Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotKTL:n väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita
KTL:n väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita Juhani Eskola 19.11.2008 27.11.2008 1 Suomen vahvuudet Korkeatasoinen ja tasa-arvoinen terveydenhuolto Väestön suhtautuminen tutkimukseen ja tulosten
LisätiedotHoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla
Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 14.11.13 Eeva Rahko LT, el Sisältö PPSHP hoitoketjuohjeet
LisätiedotLääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito
Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkehoidon haasteet - väestön ikääntyminen - (lääke)hoidon mahdollisuuksien laajeneminen uusiin sairauksiin
LisätiedotKudosluvat Valvirassa. 4.4.2011 Tähän esityksen nimi/tekijä 1
Kudosluvat Valvirassa 4.4.2011 Tähän esityksen nimi/tekijä 1 Mitä ovat kudosluvat? Kudosluvat ovat lupia, joita Valvira myöntää hakemuksesta ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä
LisätiedotMuuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon
Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT
LisätiedotPredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT
PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 241 OIKAISUVAATIMUS TERVEYSKESKUSMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-1165 Esityslistan asia TJA/23 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun
LisätiedotRuotsalainen tutkimus saksanpaimenkoirien sairauksista
Ruotsalainen tutkimus saksanpaimenkoirien sairauksista Eero Lukkari Pari viikkoa sitten julkaistiin loistava tutkimus saksanpaimenkoirien sairauksista ja kuolinsyistä Ruotsissa. Jos se olisi julkaistu
LisätiedotLakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö
Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotLataa Fysiatria. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Fysiatria Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi
Lataa Fysiatria Lataa ISBN: 9789516564923 Sivumäärä: 570 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 22.63 Mb Fysiatrian toiminnan kohteena on erityisesti ihmisen toimintakyky. Fysiatrian kliinisessä osaamisessa keskeisenä
LisätiedotKokeellinen interventiotutkimus
Kokeellinen interventiotutkimus Raija Sipilä LT, toimituspäällikkö Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Kriittisen arvioinnin kurssi 2.10.2017 Kiitos Käypä hoito -tiimille Interventio Interventio tarkoittaa
LisätiedotRintasyövän reseptori- ja HER-2 tutkimusten laadunhallinta. Jorma Isola Tampereen yliopisto Biolääketieteellisen teknologian yksikkö
Rintasyövän reseptori- ja HER-2 tutkimusten laadunhallinta Jorma Isola Tampereen yliopisto Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Reseptori- ja HER2-tutkimusten erityispiirteitä i ii i Tutkittavia näytteitä
LisätiedotInsert Firstname Lastname via > Home > FCG > Header/Footer > Footer Page 1
Insert Firstname Lastname via > Home > FCG > Header/Footer > Footer 16.2.2017 Page 1 Miksi ryhmittelyn pitää olla kliinisesti mielekäs, jotta se antaa kuvan potilaiden terveysongelmista? Esimerkkinä Diabetes
LisätiedotEUROOPPALAISET OSAAMISVERKOSTOT APUA HARVINAISIA JA VAIKEITASAIRAUKSIA SAIRASTAVILLE. Share. Care. Cure. Terveys
EUROOPPALAISET OSAAMISVERKOSTOT APUA HARVINAISIA JA VAIKEITASAIRAUKSIA SAIRASTAVILLE Share. Care. Cure. Terveys MITÄ EUROOPPALAISET OSAAMISVERKOSTOT OVAT? Eurooppalaisiin osaamisverkostoihin (ERN) kuuluu
LisätiedotEUROOPPALAISET OSAAMISVERKOSTOT APUA HARVINAISIA JA VAIKEITASAIRAUKSIA SAIRASTAVILLE. Share. Care. Cure. Terveys
EUROOPPALAISET OSAAMISVERKOSTOT APUA HARVINAISIA JA VAIKEITASAIRAUKSIA SAIRASTAVILLE Share. Care. Cure. Terveys MITÄ EUROOPPALAISET OSAAMISVERKOSTOT OVAT? Eurooppalaisiin osaamisverkostoihin (ERN) kuuluu
LisätiedotVerkkoilmoituksen käyttöohje
Potilaiden terveyden suojelu Tämä verkkoilmoituksen käyttöohje sisältää tietoa verkkoilmoituksen tietoalkioista, ulkoasusta, tulkinnasta ja toiminnoista. 1. Tietoalkiot... 2 2. Tietoalkioita täydentävät
LisätiedotImmuunijärjestelmän toimintamekanismit
Ravinto & Terveys Immuunijärjestelmän toimintamekanismit Immuunipuolustus rakentuu kahden toisiaan täydentävän immuunijärjestelmän varaan. Nämä ovat adaptiivinen eli hankittu immuunijärjestelmä ja luontainen
LisätiedotTIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen
TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI K Franssila & E Jantunen KLIINIKON PERSPEKTIIVI DIAGNOSTIIKKAAN ilman diagnoosia rationaalinen, tavoitteellinen hoito mahdotonta diagnostiikkaan
LisätiedotPalliatiivinen hoito. LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012
Palliatiivinen hoito LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012 Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tarvitaan syöpäpotilaille Suomessa todetaan uusia syöpiä n.
LisätiedotKysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18
Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien
LisätiedotKansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen
Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita Juhani Eskola 310505 7.6.2005 1 Valitut painopistealueet Kansantautien ja terveyden geenitausta Mikrobit ja
LisätiedotMitä lääkehoitojen kokonaisarviointien vaikuttavuudesta tiedetään? - Sic!
Page 1 of 6 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 TEEMAT Mitä lääkehoitojen kokonaisarviointien vaikuttavuudesta tiedetään? Saija Leikola / Kirjoitettu 29.6.2012 / Julkaistu 7.9.2012 Lääkehoidon kokonaisarvioinnin
LisätiedotMistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?
YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset
LisätiedotPotilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8
Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia
LisätiedotLiite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset
Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden
LisätiedotPIEKSÄMÄEN KAUPUNKI PERUSTURVA. Ohjelehtinen vainajan omaisille
PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI PERUSTURVA Ohjelehtinen vainajan omaisille Tämän pienen kirjasen tarkoituksena on olla avuksi tilanteissa, jolloin läheinen on kuollut, suru ja ikävä täyttää sydämen ja monet käytännön
LisätiedotLÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA
LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA Tuija Kallio Päivystyksen ylilääkäri Tietohallintoylilääkäri ESSHP LÄÄKITYKSESSÄ TAPAHTUVAT POIKKEAMAT =Lääkehoitoon liittyvä, suunnitellusta tai sovitusta
LisätiedotRuumiinavaustoiminta oikeusturvan ja kliinisen hoidon laadun takeena
Oikeuslääketiede Ruumiinavaustoiminta oikeusturvan ja kliinisen hoidon laadun takeena Antti Penttilä, Raimo A. Lahti ja Philippe Lunetta Ruumiinavaustoimintaan liittyy tärkeänä tekijänä potilaan, vainajan,
LisätiedotHOITOTAHTONI. Hoitotahtoni 1
HOITOTAHTONI Hoitotahtoni 1 HOITOTAHTO Tällä lomakkeella voit ilmaista omaa hoitoa ja hoivaa koskevan tahtosi. Hoitotahto tulee voimaan sellaisessa tilanteessa, jossa et enää itse kykene tekemään hoitoasi
LisätiedotKliiniset laitetutkimukset: säädökset ja menettelytavat. Kimmo Linnavuori Ylilääkäri
Kliiniset laitetutkimukset: säädökset ja menettelytavat Kimmo Linnavuori Ylilääkäri Valviran tehtävä lääkinnällisten laitteiden valvonnassa Laki 629/2010 terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista: 53
LisätiedotGeriatripäivät 2013 Turku
Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa
LisätiedotKuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet
Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Anna-Mari Hekkala LT, kardiologi Ylilääkäri, Suomen sydänliitto ry 1 Suomen Sydänliitto ry Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten
LisätiedotTranslationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten?
Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten? Mikko Hiltunen, FT, dosentti Tutkimusjohtaja, Akatemiatutkija Kliininen lääketiede Neurologia, ISY mikko.hiltunen@uef.fi Translationaalinen tutkimus, mitä?
LisätiedotMiten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?
Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä
LisätiedotYleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus
Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy
LisätiedotSydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä
Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen
LisätiedotGERIATRIA. Vastuuhenkilö Prof. Reijo Tilvis KLL/Geriatrian yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, HUS Puh. (09) ,
2009 11 GERIATRIA Vastuuhenkilö Prof. Reijo Tilvis KLL/Geriatrian yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, 00029 HUS Puh. (09) 471 73815, reijo.tilvis@helsinki.fi - on pystyttävä hoitamaan vanhuspotilaita, joiden
LisätiedotTeknologian hankintapäätökset sairaaloissa. Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto
Teknologian hankintapäätökset sairaaloissa Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Uusien menetelmien arviointi sairaanhoitopiireissä Uusien menetelmien käyttöönotolle ei yleensä virallista, organisaatiotason
LisätiedotLataa Kliininen neuropsykiatria. Lataa
Lataa Kliininen neuropsykiatria Lataa ISBN: 9789516563667 Sivumäärä: 428 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 38.67 Mb Aivojen ja mielen sairaudet ja häiriöt johtavat usein eettisiin ja filosofisiinkin pulmiin.
LisätiedotMiten vanhuksen kuolinsyy on tutkittava?
KONSENSUSKOKOUS 2014 VANHUUSKUOLEMA Espoo Hanasaari 3-5.2.2014 Miten vanhuksen kuolinsyy on tutkittava? Oikeuslääkärin näkökulma Pekka J. Karhunen professori, LKT Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotParemmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus.
Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Parempi kokonaisuus. Potilastietojen yhdistäminen otetaan nyt käyttöön
LisätiedotMitä onkologi toivoo patologilta?
Mitä onkologi toivoo patologilta? Mikä PAD-lausunnossa vaikuttaa kilpirauhassyövän hoitoon Hanna Mäenpää, dos HUS, Syöpätautien klinikka Onkologian trendejä Entiteetit pirstoutuvat pienemmiksi: lisää tietoa
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotIkämiesten seksuaalisuus
Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden
LisätiedotMielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala
1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen
LisätiedotJyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes
Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes Jyviä ja akanoita Leikkuupuimuri seuloo jyvät mukaan ja akanat pois. Terveydenhuollon seulonnoissa halutaan löytää
LisätiedotHOITOTAHTO. Hoitotahtoni. Hoitotahdon määritelmä. Milloin hoitotahto on pätevä?
HOITOTAHTO Tällä lomakkeella voit ilmaista hoitoa ja hoivaa koskevan tahtosi. Hoitotahto tulee voimaan tilanteessa, jossa et itse kykene tekemään hoitoasi koskevia ratkaisuja. Hoitotahdon avulla voit muun
LisätiedotHOITOTAHTONI. Hoitotahtoni
HOITOTAHTONI Hoitotahtoni HOITOTAHTO Tällä lomakkeella voit ilmaista omaa hoitoa ja hoivaa koskevan tahtosi. Hoitotahto tulee voimaan sellaisessa tilanteessa, jossa et enää itse kykene tekemään hoitoasi
Lisätiedot