Muistihäiriöt. Eeva-Liisa Kallio, Laura Hokkanen, Marja Hietanen, Tuomo Hänninen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muistihäiriöt. Eeva-Liisa Kallio, Laura Hokkanen, Marja Hietanen, Tuomo Hänninen"

Transkriptio

1 6 Muistihäiriöt Eeva-Liisa Kallio, Laura Hokkanen, Marja Hietanen, Tuomo Hänninen Muistitoimintojen jaottelu ja neurobiologinen perusta 87 Muistin osavaiheet 91 Muistihäiriöiden yleisyys: normaali vs. poikkeava suoriutuminen 93 Muistihäiriöiden luokittelua 94 Muita muistitoimintoihin vaikuttavia tekijöitä 96 Muistin tutkiminen 99 Miten muistihäiriöt näkyvät käytännössä? 102 Muisti ei ole vain yksi järjestelmä, vaan koostuu useasta osajärjestelmästä, joilla kullakin on oma tehtävänsä. Muistijärjestelmät toimivat rinnakkain ja yhteistyössä. Muisti on neurobiologisesti määräytyvä prosessi, joka kytkeytyy läheisesti aivojen muihin tiedonkäsittelyprosesseihin. Muistin toiminta häiriintyy herkästi erilaisista syistä. Usein muistihäiriön taustalta löytyy jokin muu tekijä kuin neurologinen sairaus tai vamma. Muistihäiriöt ovat tavallisimpia neurologisten potilaiden kokemista kognitiivisen toimintakyvyn muutoksista. Lievissäkin tapauksissa viimeistään paluu työhön tai opintoihin paljastaa muistin toiminnan muuttuneen. Muistihäiriön tyyppi ja vaikeusaste ovat yhteydessä siihen, minkä aivoalueen vauriosta ja toimintahäiriöstä on kyse. Normaali ikääntyminen muuttaa muistin toimintaa, mutta ei heikennä päivittäistä toimintakykyä. Työikäistä ihmistä huolestuttavat muistioireet tulisi aina tutkia kattavalla neuropsykologisella tutkimuksella. Muistia tarvitaan kaikissa arkielämän tilanteissa. Elämän varrella opitut tiedot, taidot ja kokemus omasta itsestä rakentuvat muistin varaan. Myös ajassa liikutaan muistin avulla asioita muistetaan tässä ja nyt, eilen ollutta ja huomenna tulevaa. Muistamisen kääntöpuolena on unohtaminen, joka on osa muistin normaalia toimintaa. Kukaan ei jaksaisi pitää mielessään kaikkea oppimaansa, näkemäänsä ja kokemaansa eikä ehkä haluakaan. Muistihäiriöissä unohtaminen kuitenkin koskee asioita, joita halutaan tai ainakin olisi tarpeen muistaa. Muistijärjestelmän toiminnassa voidaan erottaa eri rakenteita ja prosesseja. Kun muisti toimii normaalisti, muistin osa-alueiden toiminnasta ei juurikaan olla tietoisia. Asiat jäävät mieleen lähes 86

2 6 Muistihäiriöt Kallio Hokkanen Hietanen Hänninen automaattisesti. Kun muistaminen epä onnistuu, huomio kiinnittyy herkästi näihin häiriötilanteisiin. Arkisissa keskusteluissa muisti kuvataan usein kategorisesti joko hyväksi tai huonoksi. Muisti ei kuitenkaan toimi kaikki tai ei mitään -periaatteella. Muistihäiriöissä voidaan lähes aina osoittaa muistin säilyneitä osa-alueita ja toisaalta erotella muistihäiriöiden toisistaan poikkeavia mekanismeja. Muistiongelmia epäiltäessä on tärkeää selvittää, minkälaisesta ja kuinka vaikeasta muistin toiminnan muutoksesta on kysymys. Muistitoimintojen jaottelu ja neurobiologinen perusta Muistilla tarkoitetaan tiedon, kokemuksen tai tuntemuksen hetkellistä tai pitkäaikaista säilyttämistä, kertaamista, muokkaamista ja mieleen palauttamista. Muistitoiminnot kytkeytyvät tiiviisti muuhun tiedonkäsittelyyn: ympäristöön tai mielen sisältöihin suuntautuvaan tarkkaavuuteen, aistihavaintoihin ja niiden tulkintaan, kielen tai visuaalisten mielikuvien varassa tapahtuvaan ajatteluun, toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Muistaminen koostuu useiden osa-alueiden ja osavaiheiden yhdistelmästä ja samanaikaisesta toiminnasta. Muisti luokitellaan ajallisen keston ja muistettavan materiaalin sisällön mukaan osaaluei siin sekä muistamiseen tarvittavan prosessoinnin etenemisen osavaiheisiin. Osa-alueiden jaottelu yhdistettynä niiden toiminnasta keskeisimmin huolehtiviin aivorakenteisiin esitetään kuvassa 1. Sensorinen muisti Ajan mukaan voidaan luokitella lyhytkestoinen ja pitkäkestoinen muisti. Lyhimmillään muisti on eri aistipiireihin sisältyvässä sensorisessa muistissa, jossa esimerkiksi verkkokalvolle jää silmien sulkemisen jälkeen sekunnin murto-osan ajaksi heijastuma nähdystä. Sama ilmiö tapahtuu myös kuulo- ja tuntoaistimuksen yhteydessä. Sensorinen muisti toimii ilman tietoista ajattelua. Havaintotieto häviää sensorisesta muistista muisti lyhytkestoinen pitkäkestoinen sensoriset muistit työmuisti tietomuisti taitomuisti eri aistimustavat keskusyksikkö, tarkkaavuuden kohdentaminen tottuminen ja herkistyminen tapahtumamuisti klassinen ehdollistuminen asiamuisti toimintatavat virittyminen aivokuoren aistialueet etuotsalohko sisempi ohimolohko, talamus striatum amygdala, pikkuaivot aivokuori heijasteradat Kuva 1. Muistin osa-alueet ja neuroanatomiset rakenteet. Muistin luokitus perustuu toisaalta aikaan (lyhytkestoinen ja pitkäkestoinen) ja toisaalta tietoisuuden asteeseen. Tietoisuuden ulkopuolella (sininen väri) ovat lyhytkestoiset sensoriset muistit sekä pitkäkestoiset taitomuistin eri osa-alueet (esimerkiksi motoristen taitojen oppiminen ja klassinen ehdollistuminen). Tietoisen muistin (punainen väri) alueita ovat lyhytkestoinen työmuisti sekä pitkäkestoinen tietomuisti (deklaratiivinen muisti). Kuvassa alimpana on esitetty eri osa-alueisiin keskeisimmin liittyvät aivoalueet. 87

3 II Neuropsykologiset yleis- ja erityishäiriöt nopeasti, jollei sitä valikoida tarkempaan käsittelyyn. Neuroanatomisesti sensorisessa muistissa on kyse muistiaineksen hetkellisestä säilymisestä kyseisen aistin välittämää tietoa vastaanottavilla aivokuoren alueilla. Työmuisti Työmuisti on tietoista käsittelyä vaativa lyhytkestoisen muistin osa-alue. Työmuistin avulla sensorisen muistin sisältämä tieto pysyy tiedonkäsittelyssä välitöntä havaitsemistilannetta pidempään ja se on yhdistettävissä pitkäkestoisesta muistista haettavaan materiaaliin. Työmuisti yhdistää aiemmat kokemukset ja kognitiiviset taidot aktiiviseen havainnointiin ja toimintaan. Työmuistin prosessointikyky on rajallinen ja vaihtelee yksilöja tilannekohtaisesti. Neuropsykologisesti työmuistia on jaoteltu osajärjestelmiksi. Alan Baddeleyn 1970-luvulta asti kehittelemässä työmuistin mallissa prosessointikyvyn kannalta keskeinen järjestelmä on keskusyksikkö, joka yhdistää erillisten alayksiköiden käsittelemää tietoa. Alayksiköistä fonologinen kehä käsittelee kielellistä ja kielelliseksi muutettavissa olevaa visuaalista materiaalia sekä erilaisia ei-kielellisiä ääniä ja musiikkia. Visuospatiaalinen varasto käsittelee visuaalista, spatiaalista ja tuntoaistin välittämää materiaalia. Kolmas alayksikkö, episodinen taltio, yhdistää eri aistikanavien tuottamaa materiaalia yhteisiksi kokonaisuuksiksi, tapahtumiksi ja keskusyksikön ohjaamana toimii väliasemana kahden muun alajärjestelmän ja pitkäkestoisen muistin välillä. Työmuistin osa-alueet Baddeleyn mallin mukaan on kuvattu edellisessä luvussa Toiminnanohjauksen häiriöt. Baddeleyn työmuistin mallia on arvosteltu muun muassa erilaisten prosessointitapojen ja keskusyksikön liian jyrkkärajaisista jaotteluista. Tutkimustulosten on toisaalta tulkittu osoittavan työmuistin perustuvan tarkkaavuuden valikoivaan suuntaamiseen yhtenäisessä havaintokentässä aistimustavasta riippumattomasti. Neuroanatomisesti työmuistin toiminnassa aktivoituu laaja hermoverkosto, jossa keskeinen asema on etuotsalohkon dorsolateraalisen osan vastavuoroisilla yhteyksillä sekä posterioriseen aivokuoreen että subkortikaalisille alueille. Nopea huomion kohdistamisen vaihtelu ulkoisten aistihavaintojen ja sisäisten mielikuvien välillä edellyttää etuotsalohkon ja päälakilohkon takaosan välistä yhteistyötä (kuva 2). Karkeasti jaotellen etuotsalohko vastaa huomion suuntaamisesta sisäisiin mielikuviin ja päälakilohko ulkoisten havaintojen huomioimisesta. Terveissä aivoissa työmuistin kontrollointi on tasapainossa; sen sijaan etuotsalohkon vaurioissa ulkoiset ärsykkeet voivat saada liian keskeisen aseman, ja päälakilohkon vauriois sa taas niiden huomioonotto voi jäädä puutteelliseksi. Myös aivorungosta ja etuotsalohko päälakilohko 44 supra marginalgyrus Kuva 2. Työmuistin toimintaan liittyviä aivoalueita. Yhteydet Brodmannin alueen 44 ja supramarginaalisen aivopoimun välillä luovat fonologisen silmukan. Etuotsalohkot ovat yhteydessä työmuistin keskusyksikön toimintaan. 88

4 6 Muistihäiriöt Kallio Hokkanen Hietanen Hänninen etuaivojen pohjaosista nousevilla aktivoivilla ratajärjestelmillä on tarkkaavuuden säätelyn takia keskeinen merkitys työmuistin toiminnalle. Niistä keskeisimmät ovat kolinerginen, noradrenerginen, serotonerginen ja dopaminerginen järjestelmä. Kolinerginen ja noradrenerginen järjestelmä säätelevät molemmat tarkkaavuutta. Ne tehostavat aistitiedon siirtymistä talamuksen kautta aivokuoren käsiteltäväksi ja herkistävät aivokuoren soluja vastaanottamaan tietoa. Lisäksi ne säätelevät uni-valverytmiä, jonka häiriintyminen on yleinen oire muistisairauksissa. Serotonerginen järjestelmä vaikuttaa muistiin toissijaisesti mielialan ja tunteiden säätelemisen välityksellä, ja silläkin on osuutta uni-valverytmin ja myös unen vaiheiden säätelyssä. Otsalohkon dopaminergiset yhteydet ovat tärkeitä työmuistin toiminnassa, ja toissijaisesti dopaminerginen järjestelmä vaikuttaa muistitoimintoihin säätelemänsä toiminnan motivaation välityksellä, koska se on keskeinen osa aivojen palkkiojärjestelmää. Tietomuisti eli deklaratiivinen muisti Pitkäkestoinen muisti säilyttää materiaalia vuosia, joskus vuosikymmeniä pisimmillään lapsuudesta alkaen koko loppuiän. Yleisessä kielenkäytössä käsitteillä lähi- ja kaukomuisti viitataan äskettäisten (viimeksi kuluneiden päivien tai viikkojen) tapahtumien ja toisaalta vuosien tai vuosikymmenten takaisten tapahtumien muistamiseen. Neuropsykologisessa käsitteistössä sekä lähi- että kaukomuisti sisältyvät pitkäkestoiseen muistiin. Pitkäkestoisessa muistissa säilötyn materiaalin luonteen pohjalta puhutaan tietomuistista eli deklaratiivisesta ja taitomuistista eli nondeklaratiivisesta muistista. Tietomuisti on jaoteltavissa tapahtumamuistiin eli episodiseen muistiin ja asiamuistiin eli semanttiseen muistiin. Tapahtumamuisti säilyttää henkilökohtaisiin kokemuksiin liittyvää tietoa ( Muistan, kun ). Asiamuisti sisältää ympäröivää maailmaa, yhteiskuntaa ja kielellistä käsitteistöä koskevaa asiatietoa ( Tiedän, että ). Omaan elämänhistoriaan liittyvään autobiografiseen muistiin sisältyy molempien osa-alueiden sisältöjä. Tietomuistin vierasperäinen nimitys deklaratiivinen muisti viittaa siihen, että kykenemme kielellisesti kuvaamaan ja selittämään siihen luokiteltavissa olevat oppimamme ja muistamamme asiat. Tietomuistin osa-alueet ovat työmuistin tapaan tietoisia eli eksplisiittisiä. Tapahtumamuistia ja asiamuistia yhdistää se, että ne suuntautuvat menneisyyteen ja mahdollistavat hyvinkin vanhojen kokemusten, tekojen ja oppien palauttamisen mieleen. Siksi niistä käytetään joskus nimitystä takautuva eli retrospektiivinen muisti. Pitkäkestoisen tietomuistin tulevaisuuteen suuntautuvaa osaa, jonka avulla muistetaan tulevat asiat ja tapahtumat, kutsutaan ennakoivaksi eli prospektiiviseksi muistiksi. Se voidaan määritellä kyvyksi muistaa tehdä etukäteen suunniteltu toiminta oikeassa tilanteessa tai oikeaan aikaan. Prospektiivisesta muistista on kyse silloin, kun suunnitelman teon ja toiminnon toteuttamisen välissä on selvä ajallinen viive ja tuon viiveen aikana tarkkaavuus on suuntautunut muuhun toimintaan. Tapahtumaan liittyvästä prospektiivisesta muistista on kyse vaikkapa silloin, kun päätämme sanoa jonkin asian tietylle ihmiselle seuraavalla tapaamiskerralla tai päätämme muistaa hoitaa jonkin asian seuraavalla kerralla, kun kohtaamme itse rakentamamme muistivihjeen, esimerkiksi tyhjän lääkepurkin eteisen pöydällä. Tällainen prospektiivinen muisti saattaa kuitenkin pettää, koska emme suuntaakaan tarkkaavuuttamme vihjeeseen silloin kun meidän pitäisi tai koska emme yksinkertaisesti muista, mitä vihje tarkoittaa. Tapahtumasidonnaista prospektiivista muistia vieläkin haavoittuvampi on ajankohtaan liittyvä prospektiivinen muisti, sillä tietty kellonaika on huonommin tarkkaavuutemme puoleensa vetävä vihje kuin jokin konkreettinen tapahtuma. Prospektiivinen muisti onkin läheisessä yhteydessä tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen prosesseihin. Tapahtumamuistin ja asiamuistin keskeisiä aivoalueita ovat talamus ja ohimolohkon sisäosat (kuva 3). Aistien välityksellä tuleva tieto siirtyy keskushermostoon tulevia ratayhteyksiä pitkin talamukseen ja sieltä edelleen aivokuorelle. Talamuksen ja aivokuoren välillä on jo runsaasti vastavuoroisia yhteyksiä, jotka liittyvät tiedon prosessointiin, samoin kuin talamuksesta on yhteyksiä laajemmallekin kuin aistispesifisille primaarisille aivokuoren alueille. Näihin vastavuoroisiin hermoyhteyksiin perustuu havainnoinnin valikoivuus. Aivojen 89

5 II Neuropsykologiset yleis- ja erityishäiriöt fornix talamuksen etuosa mamillaaritumake mediaalinen etuotsalohko mediaalinen ohimolohko hippokampus Kuva 3. Tietomuistin toimintaan liittyvät mediaalisen ohimolohkon rakenteet. Etuotsalohkon aivokuori on mukana mieleen painamisessa ja palauttamisessa. huomion suuntaamista ohjaavat järjestelmät valikoivat ympäristöstä kullakin hetkellä kiinnostavimman kohteen ja lisäävät tätä vastaavan aivokuoren aistialueen herkkyyttä vastaanottaa tieto. Talamuksella on runsaat vastavuoroiset yhteydet ohimolohkon sisäosiin kuuluvaan hippokampukseen. Vastaavasti hippokampus lähirakenteineen on vastavuoroisilla ratayhteyksillä yhteydessä kaikkiin assosiatiivisiin aivokuoren alueisiin. Näillä ohimolohkon alueilla on siten yhteydet paitsi yksittäisiin aisteihin liittyville eli unimodaalisille assosiatiivisille alueille myös useisiin aisteihin liittyville eli polymodaalisille assosiatiivisille alueille. Sisemmän ohimolohkon rakenteet siis keräävät eri aistien kautta tullutta tietoa yhteen, prosessoivat sitä ja siirtävät sitten pitkäaikaisvarastoon: ilmeisesti takaisin aivokuoreen ja enimmäkseen juuri polymodaalisille assosiaatioalueille. Työmuistia tukevat aivoalueet käsittelevät polymodaalista informaatiota prosessoinnin aikana välittömästi, kun taas sisemmän ohimolohkon alueet käsittelevät ja tallentavat sitä myöhempää käyttöä varten. Kuitenkin ohimolohkon muistialueilla on arvioitu olevan rooli myös työmuistin prosessoinnissa, kun tarvitaan työmuistin välittömän kapasiteetin ylittävän (supraspan) materiaalin kertaamista tai palauttamista käsittelyyn huomion oltua välillä suuntautuneena toisaalle. Prospektiivisen muistin osalta keskeisimmäksi neuroanatomiseksi yhteydeksi on osoittautunut etuotsalohkon, päälakilohkon ja pihtipoimun eli cingulumin etuosan muodostama verkosto. Hippokampus ei ole tietomuistin lopullinen varastointipaikka, vaan muistiaineksen säilytyspaikka on mitä ilmeisimmin hajallaan aivokuorella, todennäköisesti niillä alueilla, joilla kyseisen tietoaineksen käsittely tapahtuu. Tämä selittää sen, miksi ohimolohkon sisäosien vauriot yleensä eivät vaikuta jo aiemmin opittujen asioiden muistamiseen. Mutta toisaalta hippokampuksen lieväkin vaurio aivoruhjeen yhteydessä aiheuttaa päiviä tai jopa viikkoja kestävän takautuvan muistinmenetyksen. Tämänhetkinen käsitys onkin, että tietomuistin siirtyminen hippokampuksen hermoverkoista aivokuorelle on vähittäinen ja ehkä jopa viikkoja kestävä tapahtuma. Taitomuisti eli nondeklaratiivinen muisti Pitkäkestoisen muistin toiseen osa-alueeseen taitomuistiin tallentuu tiedostamatonta (implisiittistä) ja sanallisesti tavoittamatonta (nondeklaratiivista) ainesta. Tähän sisältyvät motoriset taidot, 90

6 6 Muistihäiriöt Kallio Hokkanen Hietanen Hänninen omaksutut tavat, tilannekohtaisesti ehdollistuneet reaktiomallit, ärsykkeiden toistumisessa tapahtuvat tottuminen ja herkistyminen sekä aiempiin havaintoihin perustuva virittyminen tiettyihin reaktioihin (priming). Näitä muistin muotoja ilmennetään tekemällä, näyttämällä tai tiedostamattomalla reaktiolla eikä tietoisesti kielellisesti selittämällä. Esimerkiksi polkupyörällä ajo on toimintatapamuistiin eli proseduraaliseen muistiin tallentunut taito ja sen toistuva tekeminen onnistuu, vaikka pyörän hallintaan vaadittavien motoristen liikeratojen kuvailu on vaikeaa. Taitojen ja tapojen oppimisessa yhdistyy tyvitumakkeiden ventraalisessa osassa (nucleus accumbens) reaktio siitä seuraavaan palkkioon, kun taas tyvitumakkeiden dorsaaliseen osaan (striatum), liikeaivokuorelle ja pikkuaivoihin tallentuvat suorituksen yksityiskohdat (kuva 4). Tuoreen ärsykkeen aiheuttamat pidempikestoiset viritysvaikutukset näyttävät tallentuvan lähinnä assosiatiivisen aivokuoren aistispesifisille alueille. Tottumista ja herkistymistä (esimerkiksi äänille) tapahtuu kaikissa hermoradoissa selkäytimestä aivokuoreen. Synapsien muovautuvuuteen eli plastisuuteen perustuva impulssinkulun herkkyyden säätely tekee oppimiseen ja muistamiseen liittyvien muutosten synnyn periaatteessa mahdolliseksi koko hermoston alueella. Hippokampuksen etupuolella sijaitseva mantelitumake eli amygdala ei toisin kuin muut sisemmän ohimolohkon rakenteet osallistu tietomuistin toimintaan, vaan on keskeinen tunteiden prosessoinnissa. Ilmeisesti amygdala myös välittää tunnekomponentin osuutta muistamisessa. Se on välttämätön aivorakenne muun muassa taitomuistiin kuuluvassa pelkoehdollistumisessa. Muistin osavaiheet Muistissa voidaan erottaa eri osa-alueiden lisäksi muistiprosessoinnin eteneminen osavaiheittain. Työmuistin suorittaman lyhytkestoisen varastoinnin jälkeen työmuisti prosessoi tietoa aktiivisesti, ja tätä vaihetta seuraa pitkäkestoisen muistin suorittama mieleen painaminen. Jatkossa muistisuoritus edellyttää muistissa säilyttämisen ja muistista hakemisen eli mieleen palauttamisen onnistumista. Mieleen painaminen voi olla tarkoituksellista tai tahatonta. Mieleen palauttaminen voi tapahtua aktiivisesti niin sanotussa vapaassa palauttamisessa tai passiivisemmin vihjeiden tai tunnistamisen avulla. Kuvassa 5 esitetään muistiprosessin osavaiheet ja nykytietämyksen mukainen käsitys niiden ajallisesta kestosta. Erilaisissa muistihäiriöissä voi epäonnistuminen tapahtua muistin toiminnan eri vaiheissa. Toiminnanohjauksen häiriintyminen vaikuttaa muistiin erityisesti heikentämällä työmuistin tehokkuutta, mikä vastaavasti hankaloittaa prosessointia tyvitumakkeet supplementaarinen motorinen alue mantelitumake pikkuaivot Kuva 4. Taitomuistia sääteleviä aivorakenteita. 91

7 II Neuropsykologiset yleis- ja erityishäiriöt ärsyke aistihavainnot sensoriset muistit havaintotiedon hetkellinen säilyttäminen (ms - alle 2 s) valikoiva tarkkaavuus kertaus työmuisti tiedon lyhytaikainen sailyttäminen ja prosessointi (10-20 s) unohtaminen mieleen painaminen muistijälkien vahvistuminen muistista haku pitkäkestoinen muisti muistissa säilyttäminen (päiviä, kuukausia, vuosia) Kuva 5. Muistiprosessoinnin eteneminen osavaiheittain sekä muistin osatoimintojen ajallinen kesto. Osa sensorisen muistin havaintotiedosta valikoituu tarkempaan käsittelyyn, joka tapahtuu työmuistissa. Työmuistissa tieto säilyy aktiivisena tehtävän suorittamisen ajan, sitä kerrataan ja yhdistetään pitkäkestoisesta muistista haettavaan materiaaliin. Mieleen painaminen pitkäkestoiseen muistiin voi olla tarkoituksellista tai tahatonta. Muistissa säilyttäminen edellyttää muistijälkien vahvistumista eli konsolidaatiota. Mieleen palauttaminen tietomuistista tapahtuu joko aktiivisesti vapaassa palautuksessa tai passiivisemmin vihjeiden tai tunnistamisen avulla. Unohtamista voi tapahtua muistiprosessin eri vaiheissa. sekä mieleen painamisessa että palauttamisessa. Amnes tisissa muistihäiriöissä mieleen painamisen edellytyksenä oleva muistisisältöjen vahvistuminen eli konsolidaatio jää puutteelliseksi eikä asia varastoidu muistiin, vaikka prosessointi olisikin ollut asianmukaista. Unohtaminen Muistijärjestelmän toimivuuden ja tehokkuuden ylläpitämiseksi ei kaikkea opittua, nähtyä ja koettua ole tarkoituksenmukaista muistaa. Muistaminen epäonnistuu usein ja asioita unohdetaan, 92

8 6 Muistihäiriöt Kallio Hokkanen Hietanen Hänninen kun tiedon tallennus häiriintyy, tieto hiipuu pitkäkestoisesta muistista tai muistivihjeet ovat puutteellisia. Unohtamista tapahtuu jo sensorisessa muistissa ja työmuistissa, kun informaatio ei siirry eteenpäin heikon tarkkaavuuden, puutteellisen motivaation tai muun sisäisen (kuten väsymyksen) tai ulkoisen häiriön (esimerkiksi melun) vuoksi. Unohtamista selitetään mekanismeiltaan erilaisilla teorioilla. Hiipumisteorian mukaan muistiedustukset heikkenevät pitkäkestoisessa muistissa ajan myötä. Kokeellisen muistitutkimuksen perusteella tiedetään, että tiedon unohtaminen on oppimistilanteissa aluksi hyvin nopeaa ja tasaantuu sitten. Koska muistissa olevat asiat eivät kuitenkaan unohdu systemaattisesti aikajärjestyksessä, täytyy muistitiedon säilymiseen ja unohtamiseen vaikuttaa myös muita tekijöitä. Interferenssiteorioiden mukaan unohtaminen on seurausta siitä, että eri muistisisällöt häiritsevät muistamista ja aiheuttavat muistiaineksen sekoittumista. Sekoittumista voi tapahtua sekä työmuistissa että pitkäkestoisessa muistissa. Eteenpäin suuntautuvassa eli proaktiivisessa häirinnässä aiemmin muistiin painetut asiat estävät uusien muistijälkien syntymistä. Taaksepäin suuntautuvassa eli retroaktiivisessa häirinnässä tapahtuu päinvastoin eli uudet asiat häiritsevät aikaisemmin opitun muistamista. Unohtamisessa voi myös olla kyse tilapäisemmästä ongelmasta, kun pitkäkestoisen muistin sisältöjen aktivointi ei onnistu odotetusti. Muistista haun epäonnistuessa tieto on pitkäkestoisessa muistissa, mutta sitä ei saada esiin, koska riittävät hakuvihjeet puuttuvat. Torjuntateoriat selittävät unohtamista tapahtumiin liittyvillä emotionaalisilla tekijöillä, jolloin epämiellyttäviksi koettuja muistoja pyritään aktiivisesti, vaikkakaan ei aina tietoisesti, välttämään. Ääritilanteissa voimakkaan ahdistavat kokemukset saattavat estää isoa osaa omaelämäkerrallisen tiedon ja joskus koko identiteetin mieleen palauttamista, kuten tapahtuu harvinaisessa psykogeenisessa amnesiassa. Päinvastainen esimerkki unohtamisesta on nähtävissä traumaperäisessä stressihäiriössä (posttraumatic stress disorder, PTSD), johon liittyy yksilöä psyykkisesti traumatisoineen tapahtuman toistuva uudelleen kokeminen häiritsevän tarkkoina muisti- ja mielikuvina. Muistihäiriöiden yleisyys: normaali vs. poikkeava suoriutuminen Muistitoiminnot edellyttävät laajojen hermoverkostojen koordinoitunutta yhteistoimintaa, ja ne heikentyvät siten herkästi monenlaisista syistä. Useimpiin keskushermoston sairauksiin liittyy muistin heikentymistä joko ensisijaisena tai toissijaisena, sekundaarisena oireena. Samoin monet mielenterveyden häiriöt heikentävät muistamiskykyä. Kun Euroopan unionin sisällä arvioitiin neurologisten ja psykiatristen sairauksien aiheuttamaa toimintakykyisten vuosien menetystä väestötasolla, neljän kärki olivat yksisuuntainen masennus, etenevät muistisairaudet, alkoholin liikakäyttö ja aivoverenkiertohäiriöt kaikki merkittävällä tavalla muistiin vaikuttavia sairauksia. Suomessa käynnistetty Kansallinen muistiohjelma kertoo osaltaan muistisairauksien merkityksestä nyky-yhteiskunnassa. Ohjelmamuistion mukaan muistisairauksiin sairastuu 36 suomalaista päivässä eli vuosittain noin ihmistä. Työikäisistä :lla arvioidaan olevan jokin etenevä muistisairaus. Aikuisista miehistä 8 % ja naisista 2 % on alkoholiriippuvaisia, ja heistä jopa 10 % sairastuu alkoholidementiaan. Vuonna 2010 vähintään keskivaikeaa muistisairautta sairasti arviolta reilut ja lievää noin ihmistä. Vuonna 2020 vähintään keskivaikeaa muistisairautta sairastaa arviolta ihmistä ja ihmisellä arvioi daan olevan lievä kognitiivinen heikentyminen (mild cognitive impairment, MCI). Kliinisesti merkitsevästä masennustilasta kärsii kunkin vuoden aikana noin 5 % suomalaisista. Myös normaali ikääntyminen ja somaattiset, ei-neurologiset sairaudet voivat muuttaa muistin toimintaa ja aiheuttaa haittaa toimintakyvylle. Erikoissairaanhoitoon lähetetyistä työikäisistä muistipotilaista noin kolmasosalla todetaan jokin neurologinen syy tai etenevä muistisairaus muistioireen taustalla. Usein työikäisen muistipulmien taustalla on kuitenkin muu ajankohtainen syy: työuupumus, masennus, uniongelmat tai alkoholi usein näiden yhdistelmä. Ikääntyneillä puolestaan muistisairaudet ovat 93

9 II Neuropsykologiset yleis- ja erityishäiriöt tärkein pitkäaikaista avuntarvetta aiheuttava sairausryhmä. Jo lievässä muistisairaudessa, kuten lievässä Alzheimerin taudissa, välitön mieleen palautus on odotettuun suoritustasoon nähden selvästi romahtanut ja uuden oppiminen vaikeutunut. Muistisairauksien varhainen diagnosointi kannattaa, sillä osa muistin heikentymistä ja dementiaa aiheuttavista sairauksista on parannettavissa ja monissa tapauksissa sairauden oireet ovat lievitettävissä oikein kohdennetulla lääkehoidolla ja kuntoutuksella. Yksilöiden välillä on suuria eroja muistin toiminnan suhteen. Neuropsykologisessa tutkimuksessa ei ole helppoa vetää rajaa normaalin ja poikkeavan suoriutumisen välille. Taso, joka toiselle on ominainen ja normaali, voi toisella kuvastaa selvää heikentymistä henkilön peruskapasiteettiin verrattuna. Suoriutumisen vertaaminen väestön yleistasoon ei tuo tarvittavaa herkkyyttä häiriöiden tunnistamiseen varsinkaan työikäisten tutkittavien osalta. Olennaista on pyrkiä muistiarvioissa selvittämään kunkin henkilön muistisuoriutumisen oletettu primaaritaso. Yleisesti ottaen muistisuoriutuminen korreloi päättelysuoriutumisen kanssa, ja esimerkiksi Wechslerin testejä käytettäessä on mahdollista tehdä päätelmiä muistisuoriutumisen odotustasosta sen perusteella, kuinka päättelytoiminnot sujuvat testissä. Kaikkien osalta tämä sääntö ei kuitenkaan päde. Haastattelussa onkin tärkeää selvittää muistioireisen henkilön koulutushistoria, mahdolliset kehitykselliset oppimisvaikeudet, ammatillinen ura ja harrastukset, jotta voidaan tehdä päätelmiä muistin primaarista tasosta. Muistihäiriöiden luokittelua Muistihäiriöiden mekanismit voidaan jakaa neljään pääluokkaan. Paikallinen vaurio muistin kannalta keskeisillä aivoalueilla, kuten mediaalisessa ohimolohkossa (entorinaalinen aivokuori, hippokampus), talamuksessa tai prefrontaalisessa subkortikaalisessa verkostossa esimerkiksi aivoverenkiertohäiriön yhteydessä, on tyypillinen muistihäiriön syy. Aivojen aineenvaihduntaan Taulukko 1. Muistihäiriöiden syiden luokittelu. Ohimenevät syyt: aivoverenkiertohäiriö (TIA), lievä aivovamma, epileptinen kohtaus, lääkkeet, päihteet, psykiatriset häiriöt, sekavuustila Hoidettavissa olevat syyt: masennus, ahdistuneisuus, uupumusoireyhtymä, aineenvaihdunnan häiriöt, elimistön puutostilat, keskushermostoinfektiot, hyvänlaatuinen aivokasvain, subduraalihematooma, normaalipaineinen hydrokefalia, lääkkeet, alkoholi ja muut päihteet Pysyvät jälkitilat: aivovamma, aivoverenkiertohäiriö, aivotulehdus, B 1 -vitamiinin puutos, leikkaus ja sädehoito, anoksinen aivovaurio, alkoholin aiheuttama aivovaurio Etenevät muistioireet: Alzheimerin tauti, aivoverenkiertosairauden muistisairaus, Lewyn kappale -tauti, Parkinsonin taudin dementia, otsa-ohimolohkorappeumat vaikuttava metabolinen häiriö, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi tai B 12 -vitamiinin puutos, voi myös olla muistihäiriön aiheuttaja. Hermosolujen ja hermoverkkojen neuronaaliset häiriöt eli muutokset synapsirakenteessa, synapsien tai hermosolujen kato sekä välittäjäaineiden puutos ovat kyseessä muun muassa etenevissä aivosairauksissa. Toimintahäiriöiden luokkaan lasketaan esimerkiksi masennus, ahdistuneisuus ja uupumustila. Kliinisesti muistioireita ja -häiriöitä tutkittaessa on syytä erottaa muistihäiriöiden ohimenevät syyt, parannettavissa olevat syyt, pysyvät jälkitilat ja etenevät syyt riippumatta siitä, mikä on muistioireen mekanismi (taulukko 1). Ohimenevään aivoverenkiertohäiriöön (transient ischemic attack, TIA), lievään aivovammaan tai yksittäiseen epilepsiakohtaukseen liittyvä episodisen tapahtumamuistin häiriö voi korjaantua nopeastikin. Häiriöt muistin toiminnoissa voivat olla osittaisia ja korjaantua toipumisen myötä myös vähitellen, kuten on usein uupumustiloissa ja mielialahäiriöissä. Hoidettavissa olevia muistihäiriön syitä ovat psyykkisten oireiden ja sairauksien ohella monet aineenvaihdunnan häiriöt, elimistön puutostilat ja eräät kallonsisäiset syyt. Hoidettavissa olevat tilat tulisi havaita ennen muistitoimintojen tai 94

10 6 Muistihäiriöt Kallio Hokkanen Hietanen Hänninen muun toimintakyvyn pysyvää muutosta. Muistihäiriön syynä voi olla esimerkiksi B 1 -vitamiinin (tiamiinin) puutos, jonka korjaaminen vitamiinivalmisteilla voi kohentaa muistia. Pitkäaikainen tiamiinin puutos puolestaan voi johtaa pysyvään amnestiseen muistihäiriöön, kuten tapahtuu Korsakovin oireyhtymässä. Tietyt lääkkeet ja keskushermostomyrkyt voivat heikentää muistia. Lääkkeistä erityisesti antokolinergiset lääkkeet ja rauhoittavat (sedatiiviset) lääkkeet voivat vaikuttaa muistiin. Yleisin muistihäiriöitä aiheuttava keskushermostomyrkky on alkoholi, ja lisäksi liuottimet ja harvinaisina eräät metallit (kupari) voivat olla muistihäiriöiden taustalla. Pysyvät muistihäiriöt puolestaan liittyvät todettuihin neurologisiin jälkitiloihin, kuten aivovammoihin, aivoverenkiertohäiriöihin ja aivotulehduksiin. Eriasteiset muistihäiriöt ovat yleisimpiä kognitiivisia jäännösoireita ja voivat ilmetä aivojen vaurion sijainnin ja laajuuden mukaan työmuistin, pitkäkestoisen tapahtumamuistin, asiamuistin tai toimintatapamuistin alueella. Pysyvien muistihäiriöiden ollessa kyseessä painottuu neuropsykologisessa työssä diagnostiikan lisäksi neuropsykologisen kuntoutuksen tai ohjauksen mahdollisuuksien arviointi. Etenevät muistihäiriöt aiheutuvat aivojen rappeuttavista eli degeneratiivisista muistisairauksista, kuten Alzheimerin taudista, vaskulaarisesta kognitiivisesta heikentymästä, Lewyn kappale -taudista ja otsa-ohimolohkorappeumista (ks. luku 14 Normaali ikääntyminen ja muistisairaudet). Sairauden alkuvaiheessa muistivaikeus ilmenee usein tietyn muistijärjestelmän alueella, mutta sairauden edetessä vaikeudet ulottuvat laaja-alaisesti muistitoimintoihin ja -järjestelmiin ja myös muu tiedonkäsittely heikentyy. Etenevissä muistisairauksissa tärkeintä on oikean diagnoosin ja hoidon ohella muistioireita toissijaisesti lisäävien tekijöiden hoito, potilaan ja omaisten ohjaus sekä tarvittavien tukitoimien järjestäminen. Muistihäiriöitä voidaan jaotella myös sen mukaan, missä muistin osajärjestelmässä tai -prosessissa vaikeus ilmenee. Työmuistin häiriöt ovat seurausta otsalohkojen ja aivokuoren takaosien muodostamien hermoverkkopiirien toimintaa heikentävistä paikallisista tai diffuuseista aivotoiminnan häiriöistä tai vammoista. Työmuistin häiriöt ilmenevät tavallisesti keskittymisen vaikeutena, toiminnan ja muistin häiriöherkkyytenä sekä vastaanotetun tiedon nopeana pois pyyhkiytymisenä. Työmuisti voi toisaalta toimia normaalisti, vaikka tieto ei tallennu pitkäkestoiseen muistiin, kuten käy vaikeassa amnestisessa muistihäiriössä. Pitkäkestoisen muistin häiriöt voivat ilmetä tapah tuma- tai asiamuistin alueella, joskin nämä muistin osajärjestelmät toimivat pitkälti rinnak kain ja yhteistyössä. Episodisen tapahtumamuistin häiriö on se, mihin useimmiten viitataan puhuttaessa muistin vaikeutumisesta. Tapahtumamuisti voi heikentyä spesifisesti kielellisen tai ei-kielellisen materiaalin osalta, jolloin esimerkiksi tilanteista jäävät heikommin mieleen keskustelut ja puheet tai näkö- ja tilahavainnot. Semanttinen asiamuistin häiriö voi ilmetä eri tavoin vaikeutena palauttaa mieleen opittuja tietosisältöjä, käsitteitä ja nimityksiä. Proseduraalisen toimintatapamuistin häiriö vaikeuttaa motoristen ja kognitiivisten rutiinien oppimista, jolloin esimerkiksi uusien laitteiden käytön oppiminen voi tulla vaikeaksi. Aivojen vauriokohdan sijainnin mukaan muis - ti vaikeus voi rajoittua joko kielelliseen tai eikielelliseen muistettavaan ainekseen. Domi nantin (tavallisesti vasemman) aivopuoliskon häiriö aiheuttaa yleensä vaikeutta kielellisen aineksen muistamisessa. Tuolloin usein muistivaikeuden lisäksi potilaalla voi olla vaikeutta muussa kielellisessä toiminnassa, kuten puheen tuotossa, ymmärtämisessä, lukemisessa ja kirjoittamisessa, sekä laskemisessa. Ei-dominantin (yleensä oikean) aivopuoliskon häiriöissä muistivaikeudet puolestaan rajoittuvat ei-kielellisen aineksen muistamiseen, jolloin potilaalla voi olla vaikeuksia myös visuospatiaalisessa ja -konstruktiivisessa hahmottamisessa, ympäröivän havaintokentän ja oman kehon huomioimisessa (neglect) tai nähdyn tunnistamisessa (agnosia). Ilman tarkkoja neuropsykologisia tutkimuksia materiaalispesifinen muistivaikeus voi jäädä havaitsematta, vaikka se saattaa olennaisesti heikentää sairastuneen toimintakykyä. Toisaalta muistin luotettava arvioin ti voi vaikeutua, kun potilaalla on kielellisten tai visuaalisten toimintojen erityishäiriöitä, koska epäonnistuminen muistitesteissä saattaa selittyä näillä primaaritoimintojen häiriöillä. 95

11 II Neuropsykologiset yleis- ja erityishäiriöt Amnestinen oireyhtymä tarkoittaa puhtaassa muodossaan tapahtumamuistin laaja-alaista anterogradista heikentymistä, jolloin työmuisti ja toimintatapamuisti sekä vakiintunut asiamuisti säilyvät, mutta sairastumisen jälkeisten tapahtumien muistaminen ja uusien asioiden oppiminen ovat huomattavasti vaikeutuneet. Tällainen muistinmenetys eli amnesia ei siis rajoitu yhden aistipiirin tai tietynlaisen aineksen muistamisen vaikeuteen, vaan ilmenee yhtä lailla kielellisen ja ei-kielellisen aineksen muistamisessa. Tyypillisesti amnesiapotilaat muistavat sairastumista edeltävät ja etenkin vanhemmat lapsuuteen ja nuoruuteen liittyvät tapahtumat edelleen hyvin. Muistinmenetys voidaan jaotella anterogradiseen ja retrogradiseen amnesiaan. Kuvassa 6 esitetään, miten anterogradinen ja retrogradinen amnesia suhteutetaan aivoja vaurioittaneen sairastumisen tai vammautumisen ajankohtaan. Eteenpäin suuntautuva eli anterogradinen amnesia tarkoittaa vaikeutta muistaa sairastumisen tai vamman jälkeisiä tapahtumia ja asioita, kun taas taaksepäin suuntautuva eli retrogradinen amnesia viittaa sairastumista tai vammautumista edeltävien tapahtumien ja asioiden muistamisen vaikeuteen. Retrogradinen amnesia syntyy tyypillisimmin aivoverenvuotojen ja aivovammojen yhteydessä, ja sen kesto voi vaihdella muutamista sekunneista jopa vuosiin. Tavallisimmin retrogradinen amnesia koskee suhteellisen lyhyttä ajanjaksoa, ehkä joitakin minuutteja tai päiviä. Anterogradinen ja retrogradinen amnesia voivat ilmetä samalla potilaalla, jolloin tilasta käytetään nimitystä globaali amnesia. Transientti globaali amnesia (TGA) on tilanne, jossa potilas ohimenevästi kadottaa kyvyn painaa asioita mieleensä ja siten käsityksen ajasta ja paikasta. Potilas on usein pelokas, toistelee samoja kysymyksiä eikä kykene muistamaan, minne on menossa ja miksi. Tilaan ei liity tajunnan muutoksia, sekavuutta eikä muita kognitiivisia häiriöitä. Muisti palautuu yleensä kohtauksen jälkeen täydellisesti, mutta muutaman tunnin kestoisen kohtauksen aikaisista tapahtumista potilas ei muista myöhemmin mitään. Kyseessä on mahdollisesti ohimenevä aivoverenkiertohäiriö (TIA), migreeniin liittyvä ilmiö tai epileptinen häiriö, mutta täsmällistä selitystä ei vielä ole. aika retrogradinen amnesia sairastuminen tai tapaturma lyhytkestoinen anterogradinen amnesia Kuva 6. Aivovaurioiden aiheuttamat amnesiat voidaan luokitella suhteessa aivoja vaurioittaneen sairastumisen tai vammautumisen ajankohtaan. Anterogradinen amnesia tarkoittaa aivovaurion jälkeiseen aikaan kohdistuvaa uusien asioiden mieleen painamisen ja oppimisen vaikeutta, kun taas retrogradinen amnesia tarkoittaa kykenemättömyyttä muistaa aivovauriota edeltäviä tapahtumia tai asioita. Posttraumaattisella amnesialla (PTA) tarkoitetaan tapaturmaisen aivovamman jälkeistä anterogradista muistiaukkoa. PTA ei tarkoita muistin osalta välttämättä täysin unohduksiin jäänyttä aikaa, vaan ajanjaksoa, jolta yhtenäiset jatkuvat muistikuvat puuttuvat siihen asti, kunnes yhtenäisempi tapahtumamuisti palautuu. Tälle muistiaukoksi määritellylle ajalle on tyypillistä usein voimakas väsymys, ajoittainen lievä sekavuus ja päivittäisen tapahtumamuistin katkonaisuus. PTA on tavallinen oire aivovammojen akuutissa vaiheessa. Muita muistitoimintoihin vaikuttavia tekijöitä Vaikka henkilö hakeutuisi tutkimuksiin subjektiivisten muistipulmien vuoksi, aina ei ole kyse ensisijaisesta muistihäiriöstä. Arkitoimissa näyttäytyvä muistamattomuus voi olla toissijainen seuraus jostakin muusta tiedonkäsittelyn vaikeudesta, kuten kielellisestä häiriöstä, toiminnanohjauksen puutoksesta tai tarkkaavuuden suuntaamisen ja ylläpitämisen vaikeuksista. Jos tiedon vastaanottamisessa ja jäsentelyssä tai ympäristön hahmottamisessa on ongelmia, ei mieleen painaminenkaan 96

12 6 Muistihäiriöt Kallio Hokkanen Hietanen Hänninen Tapausesimerkki HM Aivotoimintojen ja muistin suhdetta sekä muistin osa-alueita koskeva tutkimus koki mullistuksen vuonna 1953, kun HM:ksi kutsutulle 27-vuotiaalle potilaalle tehtiin vaikean epilepsian hoitamiseksi neurokirurginen operaatio. Potilaalta poistettiin hippokampus ja hermokudosta läheisistä ohimolohkon sisäosista mukaan lukien amygdala kummastakin aivopuoliskosta. Leikkaus oli tuloksellinen sikäli että epilepsia lieveni, mutta samalla se aiheutti potilaalle vaikean ja peruuttamattoman muistinmenetyksen. Leikkauksen jälkeen HM:llä todettiin anterogradinen muistihäiriö, joka esti kaiken tietoisen oppimisen. Potilaan muu kognitiivinen suorituskyky säilyi hyvänä, ja vaikka HM pystyi keskustelemaan normaalisti esimerkiksi hoitohenkilökunnan kanssa, hän ei oppinut tunnistamaan päivittäin tapaamiaan hoitajia ja lääkäreitä. Häiriö koski nimenomaan HM:n pitkäkestoista tapahtumamuistia, joka heikentyi pysyvästi. Semanttista muistisisältöä HM kykeni jonkin verran tallentamaan. HM:llä oli myös retrogradinen amnesia, ja leikkausta edeltävien elämäntapahtumien muistaminen vaikeutui jopa 11 vuoden ajalta. Tämäkin vaikeus koski nimenomaan autobiografista tapahtumamuistia, kun taas asiatiedot olivat osittain palautettavissa. HM:n lyhytkestoinen muisti säilyi normaalina. Myös taitomuisti oli säilynyt, ja HM pystyi leikkauksen jälkeen muun muassa oppimaan uusia motorisia taitoja muistamatta kuitenkaan koskaan itse oppimistapahtumaa. HM suhtautui koko elämänsä ajan myönteisesti tutkimukseen, ja häntä tutkivat vuosikymmenten ajan etenkin neuropsykologian pioneerit Brenda Milner ja Suzanne Corkin. HM kuoli 82-vuotiaana vuonna 2008, jonka jälkeen myös hänen oikea nimensä, Henry Molaison, annettiin julkisuuteen. Kuoleman jälkeen käynnistyi ainutlaatuinen hanke, jossa HM:n aivot kuvattiin seitsemän teslan MRI-laitteella, leikattiin histologiseksi siivuksi, kuvattiin jälleen ja lopulta koostettiin digitaaliseksi kolmiulotteiseksi mallinnukseksi tuleville tutkijasukupolville. Tuloksena syntynyt atlas on avattu internetissä tutkijoiden käyttöön. Hankkeen sivut löytyvät osoitteesta onnistu. Sekundaarisia häiriöitä muistin toimintaan aiheuttavat monet neurologiset ja psykiatriset sairaudet. Myös aistitoimintojen häiriöt on otettava huomioon mahdollisena tekijänä mieleen painamisen vaikeuksissa, erityisesti ikääntyvien muistioireita arvioitaessa. Kognitiiviseen ikääntymiseen liittyvät muistivaikeudet näkyvät selvimmin uuden oppimisessa, joka hidastuu ja vaatii enemmän kertausta. Työmuistin tehokkuus heikkenee ja keskittymiskyky voi heikentyä. Ikääntyvän ihmisen on usein vaikeampi muistaa ja tehdä useaa asiaa samaan aikaan. Myös lähdemuistin (source memory) on todettu ikääntymisen myötä heikkenevän, eli vanhempien ihmisten on vaikeampi muistaa, missä tai milloin on jonkin asian kuullut tai oppinut. Muistin osaalueet, jotka liittyvät muistissa säilyttämiseen, tietomäärän kartuttamiseen ja opittujen asioiden tunnistamiseen, eivät juurikaan heikkene ikääntymisen myötä. Muistista haku voi hidastua ja tilan- netekijöiden vaikutus mieleen palauttamisessa korostua, mutta aikanaan opitut asiat muistetaan vanhanakin hyvin. Myös kyky erottaa olennainen epäolennaisesta kehittyy yleensä paremmaksi iän myötä (ks. luku 14 Normaali ikääntyminen ja muistisairaudet). Masennukseen liittyy usein kognition ja muistitoimintojen heikentyneisyyttä, mutta löydökset ovat olleet ristiriitaisia, mikä johtuu masennuksen heterogeenisesta etiologiasta ja oirekuvasta. Kliiniseen masennukseen liittyvän muistin heikentymisen ajatellaan korjaantuvan yleensä hitaammin kuin mielialaoireiden, eikä muistioireista toipuminen ole aina täydellistä. Kognitiivinen oirekuva voi vaihdella masennuksen alkamisiän, vaikeuden, lääkityksen tai erilaisten liitännäissairauksien mukaan. Depression ensisijaisiksi kognitiivisiksi ongelmiksi on esitetty tiedonkäsittelyn hidastumista, tarkkaavuuden häiriöitä, työmuistin, toiminnanohjauksen ja kontrollin heikentymistä sekä 97

13 II Neuropsykologiset yleis- ja erityishäiriöt stressi jännittyneisyys väsymys uupumus univaikeudet kiputilat heikko yleistila ahdistuneisuus vireystila, tarkkaavuus, keskittyminen heikentyvät mieleen painaminen ja muistista haku vaikeutuvat masennus motivaatio lääkitys alkoholi ja muut päihteet Kuva 7. Muisti ja tiedonkäsittely voivat heikentyä monista eri syistä. ponnistelun ja yrityksen vähäisyyttä. Muistiongelmien on katsottu johtuvan näistä ensisijaisista kognitiivisista ongelmista (kuva 7). Masentunut ihminen ei jaksa keskittyä siihen, mistä puhutaan tai mitä pitäisi oppia, asioiden havainnointiin tai jäsentelyyn ei ole energiaa, eivätkä asiat näin ollen painu mieleen. Myös muistista hakeminen on tehotonta. Tunnistava muistaminen sujuu yleensä paremmin, koska se ei vaadi samaan tapaan omaehtoista keskittymistä ja ponnistelua kuin aktiivinen mieleen palautus. Vielä merkittävämpää on masennuspotilaiden kokema subjektiivinen muistivaikeus, joka saattaa olla korostuneempaa kuin neurologisilla muistihäiriöpotilailla. Subjektiiviset vaikeudet eivät aina ole yhteydessä objektiivisesti mitattavaan muistisuoriutumiseen. Keski-ikäisten masentuneiden henkilöiden kokemat muistioireet painottuvat äskettäisten tapahtumien muistamiseen, uuden oppimiseen ja arkimuistiin, kuten suunniteltujen tehtävien muistamiseen. Myös terveistä keskiikäisistä moni kokee muistinsa heikentyneen, mutta toisin kuin masentuneet he eivät koe tästä olevan käytännön haittaa eivätkä he ole mielestään sen huonompimuistisia kuin muut samanikäiset (taulukko 2). Kognitiivista suoriutumista ja siten myös muistitoimintoja heikentävät monet elimistön fysiologiseen tasapainoon vaikuttavat tekijät (kuva 7). Uniongelmat, heikko yleisterveys, kivut ja säryt ovat kaikki tekijöitä, jotka vaikuttavat yksilön vireystasoon ja keskittymiskykyyn. Stressi tai tilanteeseen liittyvä jännittyneisyys saattaa nostaa vireystason yli optimin, jolloin mieleen painamisen kapasiteetti kapeutuu. Väsymys puolestaan heikentää vireystasoa, tarkkaavuutta ja keskittymiskykyä. Useat reseptilääkkeet voivat aiheuttaa muistin ja muiden kognitiivisten toimintojen häiriöitä. Tavallisimpia aiheuttajia ovat antikolinergit, bentsodiatsepiinit, opioidit ja trisykliset masennuslääkkeet. Yksilöllinen vaihtelu on merkittävää ja herkkyys saada lääkkeiden aiheuttamia muistitoimintojen häiriöitä riippuu monesta tekijästä. Ikääntymiseen liittyvät aivojen välittäjäainemuutokset voivat muuttaa lääkkeiden vaikutusta, ja samoin lääkeaineiden metabolia ja farmakokinetiikka saattavat muuttua ikääntyessä. Useiden lääkkeiden 98

14 6 Muistihäiriöt Kallio Hokkanen Hietanen Hänninen Taulukko 2. Keski-ikäisten depressiopotilaiden (masentuneet) ja ei-masentuneiden verrokkien subjektiivinen kokemus muistivaikeuksista. Lähde: Kalska H, Kähkönen S, Omakohtaisesti koettu muistivaikeus samanaikainen käyttö altistaa niiden aiheuttamille kognitiivisille häiriöille. Oma kokonaisuutensa on lääkkeiden, kuten bentsodiatsepiinien, liikakäyttöön liittyvät kognitiiviset häiriöt. Muistin tutkiminen Masentuneet % Vanhat tapahtumat 13 7 Äskettäiset tapahtumat Uudet tiedot 73 7 Uudet nimet TV- ja radiouutiset Kirjan juoni 60 3 Uudet kasvot Uudet paikat Tavaroiden löytäminen 50 7 Tapaamiset 23 0 Kauppaostokset 53 3 Käytännön haitta 60 0 Muisti huonompi verrattuna muihin 73 3 Muutos huonompaan Verrokit % Kun muistioireet toistuvat ja häiritsevät päivittäistä elämää tai työntekoa, tarvitaan muistitutkimuksia. Tutkimuksiin voi hakeutua aina, kun on selvästi huolissaan omasta tai läheisen muistista. Alkuvaiheen selvitykset käynnistetään usein perusterveydenhuollossa tai työterveyshuollossa, josta tarvittaessa ohjataan tarkempiin tutkimuksiin. Toimintakyvyn luotettavan arvioinnin ja jatkotoimenpiteiden suunnittelun kannalta on tärkeää tehdä oikeat päätelmät muistihäiriön laadusta ja syistä. Lyhyet kognitiiviset seulontamenetelmät soveltuvat ikääntyneiden henkilöiden ja tiettyjen muistisairauksien, kuten Alzheimerin taudin, arviointiin, mutta lievempien muistihäiriöiden toteamiseksi ja nuoremmille henkilöille tulisi aina tehdä kattava neuropsykologinen tutkimus. Erityisesti neuropsykologista arviota tarvitaan, kun on kyseessä työkyvyn arviointi tai erotusdiagnostinen ongelma etenevän muistisairauden ja parannettavissa olevan muistihäiriön syyn välillä. Laajassa neuropsykologisessa tutkimuksessa selvitetään, mihin muistin osa-alueeseen heikentyminen kohdistuu, kuinka vaikeasta häiriöstä on kysymys ja missä määrin muistamattomuus johtuu muista tiedonkäsittelyn häiriöistä. Arkielämässä on vaikea huomata muistin vaiheiden erillisyyttä, mutta neuropsykologisessa tutkimuksessa on tehtävien luonnetta muuntelemalla mahdollista selvittää, mikä muistin vaiheista tai osa-alueista on häiriintynyt. Neuropsykologisessa tutkimuksessa luokitellaan muistamiseen liittyviä tapahtumia mieleen painettavan materiaalin sisällön (kielellinen tai visuaalinen), materiaalin esitystavan (näkö- vai kuuloaistin välityksellä), muistissa säilymisen keston sekä oppimisen tietoisuusasteen mukaan. Muistitoiminnoista arvioidaan erikseen työmuistin kapasiteettia ja häiriökestävyyttä, mieleen painamista ja mieleen palauttamista, kertaamalla oppimista, välitöntä ja viivästettyä mieleen palautusta, muistissa säilyttämistä sekä joskus myös tulevaisuuteen suuntautuvaa prospektiivista muistia. Mieleen painamista voidaan arvioida erikseen sekä tietoisen että tahattoman mieleen painamisen osalta. Mieleen palautuksessa on tarkoituksenmukaista erottaa aktiivinen omaehtoinen muistista haku, vihjeiden varassa tapahtuva mieleen palautus ja tunnistamalla muistaminen. Episodiselle tapahtumamuistille ja semanttiselle asiamuistille on molemmille omat tehtävänsä (taulukko 3). Muistitutkimuksessa käydään myös läpi omaan elämänhistoriaan liittyviä tapahtumia, jotta saadaan tietoa kyvystä palauttaa mieleen omaelämäkerrallista tietoa. Muistin arvioinnin lähtökohtana ovat potilaan tai hänen läheisensä havainnot muutoksista 99

15 II Neuropsykologiset yleis- ja erityishäiriöt Taulukko 3. Muistitoimintojen tutkimiseen Suomessa käytettyjä neuropsykologisia menetelmiä. Työmuisti Numerosarjojen toistaminen etu- ja takaperin WMS-III, WAIS-IV Kirjain-numerosarjat Sanasarjat Visuospatiaalisen sarjan toistaminen Häirintätehtävät WMS-III Luria Corsi blocks, WMS-III Interferenssit Episodinen tapahtumamuisti Kertomuksen muistaminen WMS-III Sanalistan oppiminen Mieleen palauttaminen vihjeen avulla Sanaparien oppiminen Henkilötietojen muistaminen Kuvioiden muistaminen Kuvaparien oppiminen Perhekuvat Kasvojen muistaminen WMS-III, RAVLT, CVLT, CERAD Cued recall -menetelmä WMS-III MPD, RBMT WMS-III, BVRT, ROCFT WMS-R WMS-III WMS-III Semanttinen asiamuisti Sanavarasto WAIS-IV Yleinen tietoperusta WAIS-IV Prospektiivinen muisti Tapahtumaan ja ajankohtaan liittyvä RBMT BVRT = Benton visual retention test; Corsi blocks = Corsi block-tapping test; CVLT = California verbal learning test; MPD = MPD henkilömuisti (Kalska), interferenssit = homogeeninen ja heterogeeninen interferenssi (Luria); RAVLT = Rey auditory verbal learning test; RBMT = Rivermead behavioural memory test; ROCFT = Rey-Osterrieth complex figure test; WAIS-IV = Wechsler adult intelligence scale IV; WMS-III = Wecshler memory scale III; WMS-R = Wechsler memory scale -revised muistin toiminnassa. Muistin tutkiminen aloitetaan tavallisesti potilaan ja omaisen haastattelulla, jossa käydään läpi oireiden kehittymistä ja haittaavuutta sekä käytännön tilanteita, joissa muistiongelmat ilmenevät. Haastattelua voidaan täydentää eri muistitoimintoihin keskittyvillä strukturoiduilla kyselylomakkeilla. Haastatteluin ja kyselylomakkeilla kerätyt tiedot kuvailevat tutkimuksen kohteena olevaa ongelmaa ja ohjaavat tutkimuksen kysymyksenasettelua ja menetelmiä. Parhaimmillaan kyselylomaketiedot vahvistavat muistitutkimuksen tuloksia. Kyselylomakkeet myös paljastavat, kuinka oikeaan osuvia havaintoja tutkittava pystyy oman muistinsa toiminnasta ja ongelmien laajuudesta tekemään. Esimerkiksi masennuspotilaat kokevat muistiongelmat usein todellista huomattavasti vaikeampina, kun taas etenevistä muistisairauksista kärsivät usein vähättelevät ongelmiaan. Haastatteluissa ja kyselyissä onkin aina tärkeää kiinnittää huomiota muistioireiden tiedostamiseen, jota arvioidaan suhteessa muista lähteistä saatuun tietoon. Muistihäiriöiden tutkimiseen on olemassa lukuisia neuropsykologisia testimenetelmiä, joista on esi merkkejä taulukossa 3. Neuropsykologisessa diag nostiikassa käytetään normaalijakaumaan perustuvia standardoituja testejä, katkaisupistemääriin perustuvia häiriöpainotteisia menetelmiä ja muita kliiniseen käyttöön soveltuvia muistitehtäviä. Tärkeää on testissä suoriutumisen laatupiirteiden arviointi myös psykometrisia menetelmiä käytettäessä. Tiukasti standardoidut menetelmät ovat ikäryhmittäin vakioituja muistitestejä, joiden tulkinta perustuu suomalaisiin viitearvoihin. 100

16 6 Muistihäiriöt Kallio Hokkanen Hietanen Hänninen Tavallisimmin käytössä on Wechslerin muistiasteikkojen (Wechsler memory scale, WMS) eri versioita. Muistiasteikot sisältävät kliinisessä käytössä yleisiä episodisen muistin tehtäviä eli kertomuksen muistamisen, sanalistojen tai sanaparien oppimisen, piirroskuvioiden kopioimisen muistista sekä kielellistä ja visuaalista prosessointia yhdisteleviä tehtäviä. Työmuistin arviointiin käytetään tavallisimmin numerosarjojen, kirjainnumerosarjojen tai sanasarjojen toistamista. Myös visuospatiaalisen työmuistin arviointiin on omat tehtävänsä. Muistiasteikoiden ohella muistiarvioissa käytetään monia kliinisessä käytössä vakiintuneita muistitehtäviä, joiden tulkintaan ei ole tarkasti standardoituja suomalaisia viitearvoja. Osaan tehtävistä on saatavilla ulkomaisia vertailuaineistoja, osaan kotimaisia viitetietoja. Tehtävillä saadaan muistiarvioissa tärkeää määrällistä ja laadullista tietoa täydentämään psykometrisia tutkimustuloksia. Myös tietokoneavusteisia arviointimenetelmiä, joissa on muistiosioita, on käytössä. Tällaisia ovat esimerkiksi CANTAB- (the Cambridge neuropsychological test automated battery) ja VTS-testit (the Vienna test system). Ulkomailla kehitettyjen menetelmien käyttö Suomessa on rajallista, sillä ohjelmistoja tai niiden osia on harvoin käännetty suomeksi. Visuaalisten muistitoimintojen arviointiin tehtäviä on mahdollista käyttää myös alkuperäiskielisinä, mutta suomalaisia viitearvoja on niukasti saatavilla. Keskeisessä asemassa muistin tutkimisessa on uuden materiaalin oppimisen mittaaminen kertailun avulla. Oppimistehtävissä tutkittavaa pyydetään opettelemaan irrallisia substantiiveja sanan listana. Ensimmäisen mieleen palautuksen jälkeen lista luetaan uudestaan ja näin jatketaan 3 5 kertaa. Oppimistuloksen tulisi parantua. Kun arvioidaan oppimiskykyä ja muistijärjestelmän tehokkuutta, tärkeitä periaatteita ovat työmuistin kapasiteetin ja häiriökestävyyden määrittäminen, viivästetyn mieleen palautuksen tutkiminen, häirinnän käyttö aikaviiveen aikana sekä mieleen painamisen ja muistista haun vaikeuksien erottaminen. Ilman viivästettyä mieleen palautusta ei saada käsitystä muistijärjestelmän kyvystä säilyttää tietoa muistissa. Jo 20 minuutin viiveen katsotaan riittävän neuropsykologisissa tutkimuksissa käytetään usein kuitenkin noin tunnin viivettä. Aikaviiveen tulee sisältää uutta muistettavaa materiaalia, keskustelua tai muita keskittymistä vaativia tehtäviä, jotta estetään materiaalin kertaaminen lyhytkestoisessa muistissa. Kun viivästetty mieleen palautus jää alle odotetun suoritustason, tarkennetaan, liittyykö vaikeus muistettavan materiaalin oppimiseen ja muistiin jäsentymiseen vai enemmän muistista haun vaikeuksiin. Palautusvihjeiden tarjoaminen ja tunnistamalla muistaminen ovat tällöin tavallisia menettelytapoja. Orientaatio kertoo, kuinka ihminen paikantaa itsensä suhteessa aikaan, paikkaan ja muihin henkilöihin. Orientoituminen heikentyy ilman toimivaa muistijärjestelmää. Orientaatiota tutkitaan selvittämällä potilaan tietoisuus kuluvasta päivästä, olinpaikasta, henkilötiedoista ja omasta elinympäristöstä. Aikaorientaatiota kysyttäessä riittävät yksinkertaiset viikonpäivää ja päivämäärää koskevat kysymykset. Orientaatioon kuuluu lisäksi omaan henkilöhistorian tärkeiden tietojen, kuten iän, syntymäajan ja perheenjäsenten, hallinta. Pienet aikaorientaation heitot päivämäärässä ja iäkkäillä ihmisillä myös omassa iässä sallitaan. Muistihäiriöiden erotusdiagnostiikassa on oleel lista erottaa muistijärjestelmän todelliset häi riöt toissijaisista muistivaikeuksista, joiden perussyy on muualla, kuten aiemmin mainituissa tarkkaavuuden säätelyn tai toiminnanohjauksen häi riöissä. Toiminnanohjauksen ongelmat aiheuttavat muistamiseen strategisen mieleen painamisen ja muistista hakemisen vaikeuksia. Tämä näkyy esimerkiksi asioiden aktiivista yhdistelyä vaativan oppimisen vaikeutumisena. Neurologisilla potilailla lisäongelmia synnyttävät muutkin kognitiiviset häiriöt. Afasiapotilaiden kielellistä muistia on vaikea mitata niin, etteivät puheen tuoton tai ymmärtämisen häiriöt vaikuttaisi muistitestien tuloksiin. Neglect-oire tai visuaalinen agnosia puolestaan voi sekoittaa visuaalisen muistin arviota. Kognitiivinen CERAD-tehtäväsarja on vakiinnuttanut asemansa Suomessa muistihäiriöpotilaiden tutkimisessa. Vuonna 2010 julkaistussa muistisairauksien käypä hoito -suosituksessa CERAD mainitaan osana muistihäiriöiden perusselvityksiä muistioireiden diagnosoinnissa. CERAD-tehtäväsarjaa voivat psykologien lisäksi käyttää esimer- 101

17 II Neuropsykologiset yleis- ja erityishäiriöt kiksi muistihoitajat ja myös muu terveydenhuollon henkilökunta, ja se esitetään joskus vaihtoehtoisena menetelmänä laajalle neuropsykologiselle tutkimukselle. CERAD soveltuu hyvin ensivaiheen arviointimenetelmäksi yli 55-vuotiaille, mutta on selvästi seulontamenetelmä, eikä sillä saada tietoa muistihäiriön vaikeudesta, laadusta tai etiologiasta. Laajalla neuropsykologisella tutkimuksella saadaan aina tarkempi kuva muistitoiminnoista ja niiden häiriöistä kuin lyhyellä seulontatestillä. Miten muistihäiriöt näkyvät käytännössä? Jokaisella on kokemusta muistinsa epävarmuudesta ja ponnistelua vaativasta mieleen palauttamisesta. Unohteluja sattuu: milloin ei joku harvemmin käytetty nimi palaudu mieleen, lukulasit ovat hukassa, roskapussin vienti unohtui aamulla tai työpaikalla huomaa olevansa kahvihuoneessa, vaikka oli menossa kopiokoneelle. Joskus voi esiintyä yksittäisiä sanan löytämisen vaikeuksia. Tällaiset pienet muistilipsahdukset eivät useinkaan tarkoita ensisijaisesti muistitoimintojen heikentymistä, vaan voivat olla merkki esimerkiksi tarkkaavuustoimintojen häiriötilasta, jonka taustalta löytyy vaikkapa pitkittynyt unettomuus tai työstressi. Työikäisten kokemat muistioireet ovat epäilemättä lisääntyneet. Muistia kuormittavan tietotyön osuus on kasvanut ja kasvaa edelleen lähes joka alalla. Työssä käsitellään eri tietolähteistä saatavaa tietoa ja edellytetään jatkuvaa uuden oppimista ja päällekkäisten ongelmien ratkomista. Ympäristön ja työn häiriötekijät keskeyttävät työnteon tämän tästä, ja kiireen myötä huomio kiinnittyy pinnallisiin tai epäolennaisiin seikkoihin. Päivittäin käsiteltävän tiedon määrä ja häiriötilanteet kuormittavat kapasiteetiltaan rajallista työmuistia, jonka rajoitukset liittyvät sekä ajalliseen kestoon että kerralla muistettavien asioiden määrään. Työmuistin rajoituksiin liittyvistä muistioireista huolimatta sujuu työtehtävien hoitaminen pääosin ongelmitta. Myöskään kognitiiviseen ikääntymiseen liittyvät muistitoimintojen muutokset eivät heikennä päivittäistä toimintakykyä. Huoleen on syytä, jos tavanomaisista tehtävistä selviytyminen on käymässä vaikeaksi tai itselle tärkeitäkin asioita unohtuu. Vaikeissa muistihäiriöissä muistiongelmat ovat jatkuvia, laaja-alaisia ja näkyvät itsenäisen elämänhallinnan menetyksenä. Vaikea anterogradinen muistihäiriö aiheuttaa uusien asioiden nopean unohtumisen, orientaation heikentymisen ja joskus sepittelyä eli pyrkimystä täyttää muistiaukkoja kuvitteellisilla asioilla (satuilu eli konfabulaatio). Mikään kuultu, nähty tai luettu ei tunnu jäävän vaikeasti muistihäiriöisen muistiin. Muistipotilas näyttää ymmärtäneen saamansa toimintaohjeet, mutta unohtaa ne nopeasti, ei muista tavanneensa juuri vierailulla olleita läheisiään ja kyselee yhä uudestaan asioita, jotka hänelle on minuuttia sitten selvitetty. Kysyttäessä osa asioista voi tuntua etäisesti tutuilta, mutta tarkan sisällön mieleen palauttaminen ei onnistu. Sepittely on useimmiten tiedostamaton yritys peittää omaa muistamattomuuttaan. Spontaani sepittely on harvinaista, ja yleensä sepittelyä ilmenee potilaan vastatessa kysymyksiin. Muistitutkimuksessa potilas voi tehdä keksittyjä lisäyksiä kuulemaansa kertomukseen ja muunnella tätä mieleensä juolahtavien irrallisten muistikuvien varassa. Vaikeassa anterogradisessa muistihäiriössä myös oiretiedostus on usein puutteellinen. Läheiset kuitenkin helposti huomaavat muistipotilaan toistuvan unohtelun, eksymiset ja itsenäisen asioinnin vaikeutumisen. Muistioireet ja -häiriöt kattavat laajan kirjon erilaisia neuropsykologisia oirekuvia, kliinisiä sairaustiloja ja käytännön ongelmatilanteita, joista on esimerkkejä taulukossa 4. Muistihäiriöiden erotusdiagnostiikan vaativuus tulee esimerkiksi ilmi tapahtumamuistin heikentymisessä, joka voi joskus olla ainoa näkyvä masennuksen oire. Samaan aikaan arvioinnissa on pidettävä mielessä, että alkava muistisairaus voi kätkeytyä työuupumuksen tai masennuksen alle. Muistihäiriöiden tunnistamiseen, oikeaan luokitteluun ja jatkotoimenpiteiden suunnitteluun saa apua neuropsykologin tarkoista tutkimuksista. Muistin toimintaa voidaan myös tietoisesti kehittää ja tukea. Muistitoimintoihin keskittyvällä neuropsykologisella kuntoutuksella pyritään palauttamaan äkillisen tai hitaasti etenevän aivovaurion 102

18 6 Muistihäiriöt Kallio Hokkanen Hietanen Hänninen Taulukko 4. Muistihäiriöiden ilmeneminen osa-alueittain sekä esimerkkejä käytännön ongelmatilanteista ja tyypillisistä etiologioista. Lähde: Kalska H, Muistin osa-alue Esimerkkejä häiriöistä Esimerkkejä kliinisistä tiloista 1 Työmuisti Tapahtumamuisti Asiamuisti Havaintotieto ei pysy mielessä sen käsittelemisen ajan, ja ajatus katkeilee. Irrallisten numeroiden, sanojen tai kuvioiden visuospatiaalisen järjestyksen välitön toisto on rajoittunut pariin kolmeen yksikköön. Äskettäiset tapahtumat unohtuvat nopeasti. Televisiosarjan seuraaminen on vaikeaa, eikä kirjan juoni pysy mielessä. Kulkureittien oppiminen on hidasta. Aktiivista asioiden yhdistelyä vaativa oppiminen on vaikeaa. Sanojen ja käsitteiden löytämisessä on vaikeuksia. Tunnettujen henkilöiden nimien mieleen palautuksessa tai kasvojen tunnistamisessa on vaikeuksia. Aivovamma Aivoverenkiertohäiriö Akuutti ahdistustila Skitsofrenia Aivoverenkiertohäiriö Aivovamma Aivotulehdus Alzheimerin tauti Aivojen anoksinen vaurio Väliaivojen kasvaimet Masennus Vaikea aivovamma Aivotulehdus Otsa-ohimolohkorappeuma Toimintatapamuisti Matkapuhelimen käyttö on vaikeaa. Parkinsonin tauti Huntingtonin tauti 1 Kliinisissä esimerkeissä muistihäiriö ei välttämättä rajoitu tiettyyn muistijärjestelmään. Lisäksi samoissa sairausryhmissä esiintyy huomattavaa yksilöllistä vaihtelua muistihäiriön laadussa ja vaikeudessa. heikentämää muistin toimintaa ja sairastuneen tai vammautuneen toimintakykyä sekä lievittämään muistioireista johtuvaa käytännön haittaa (ks. luku 27 Neuropsykologinen kuntoutus). Muistin itsehoitona toimivat aivojen aktiivinen käyttäminen, virkistävät harrastukset, toimivan sosiaalisen verkoston ylläpito, monipuolinen ja terveellinen ravinto, alkoholin käytön välttäminen sekä säännöllinen liikunta. Kirjallisuutta Kalakoski V. Muistikirja. Helsinki: Edita, Kalska H. Kun muisti pettää, mikä muisteista pettää? Duodecim 2006; 122: Kalska H, Kähkönen S. Kognitiiviset muutokset yksisuuntaisessa masennuksessa. Duodecim 2004; 120 (14): Kopelman M D. Disorders of memory. Brain 2002; 125 (10): Squire L R. Memory systems of the brain: a brief history and current perspective. Neurobiol Learn Mem 2004; 82: Squire L R, Wixted J T. The cognitive neuroscience of human memory since H.M. Ann Rev Neurosci 2011; 34: Wilson B A. Memory rehabilitation: integrating theory and practice. New York: The Guilford Press, Baddeley A, Eysenck M W, Anderson M C. Memory. Hove: Psychology Press, Cowan N. Multiple concurrent thoughts: The meaning and developmental neuropsychology of working memory. Dev Neuropsychol 2010; 35:

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori 04.03.2014 - MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Muisti on ihmiselle välttämätön: Identiteetti ja kokemus omasta

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys Ikääntyvän muisti ja aivoterveys 13.4.2016 Varusmestarintie 15, 20360 Turku (Runosmäki) www.muistiturku.fi Elina Rannikko fysioterapeutti, sosionomi amk Liiku ja Muista-projekti (2015-2017) Ikääntyminen

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista MUISTI JA MUISTIHÄIRIÖT Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

1. TOM-PERUSVALMENNUS

1. TOM-PERUSVALMENNUS 1. TOM-PERUSVALMENNUS Muisti ja muistisairaudet Aivot jakautuvat oikeaan ja vasempaan puoliskoon, jotka ovat aivokurkiaisen välityksellä yhteydessä toisiinsa. 2 1 3 1. Isoilla aivoilla on tärkeä rooli

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

JOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri 3.11.2015

JOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri 3.11.2015 JOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri 3.11.2015 MUISTIN OSA-ALUEET TAPAHTUMAMUISTI: ELÄMÄNKERRALLISET ASIAT TIETOMUISTI: OPITUT ASIAT, KUTEN SANOJEN MERKITYS, MATEMATIIKAN

Lisätiedot

MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian apulaisylilääkäri HYKS neurologian klinikka

MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian apulaisylilääkäri HYKS neurologian klinikka MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA Susanna Melkas dosentti, neurologian apulaisylilääkäri HYKS neurologian klinikka Muisti on ihmeellinen asia, mutta sääli sitä joka ei osaa unohtaa. Olli

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian osastonylilääkäri HYKS neurologian klinikka

MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian osastonylilääkäri HYKS neurologian klinikka MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA Susanna Melkas dosentti, neurologian osastonylilääkäri HYKS neurologian klinikka Muisti syntyy, kun... Hermosolut ovat kasvattaneet ulokkeita ja rakentaneet

Lisätiedot

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Varhainen muistisairaus Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Muistisairauksien yleisyys Joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65- vuotias ilmoittaa muistioireita Etenevien muistisairauksien

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä

Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä 27.9.2018 Muistisairaudet Kognitiivisia kykyjä heikentäviä aivosairauksia Yleensä eteneviä Periaatteessa tunnetaan myös korjaantuvia tiloja ja

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita

Lisätiedot

Tarkkaavaisuus ja muisti

Tarkkaavaisuus ja muisti Luennon sisältö Tarkkaavaisuus ja muisti IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä Sari Kujala Tarkkaavaisuus - Mitä se on? - Tarkkaavaisuuden lajit ja rajallisuus - Johtopäätökset suunnitteluun Muisti ja muistaminen

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat

Lisätiedot

AIVOTERVEYS MITEN MUISTIIN JA TIEDONKÄSITTELYYN VOI VAIKUTTAA

AIVOTERVEYS MITEN MUISTIIN JA TIEDONKÄSITTELYYN VOI VAIKUTTAA AIVOTERVEYS MITEN MUISTIIN JA TIEDONKÄSITTELYYN VOI VAIKUTTAA Susanna Melkas Neurologisen kuntoutuksen apulaisprofessori, neurologian osastonylilääkäri Helsingin yliopisto ja HYKS neurologian klinikka

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto

Lisätiedot

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN

Lisätiedot

Ikääntyvien muisti ja oppiminen

Ikääntyvien muisti ja oppiminen Ikääntyvien muisti ja oppiminen Ilona Hallikainen PsM, psykologi, nuorempi tutkija Itä-Suomen Yliopisto Vapaan sivistystyön päivät Siilinjärvellä 29.8.-30.8.2013 Koulutuksen sisältö, 29.8. 13.30 Taustaa:

Lisätiedot

HELIA 1 (15) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu 23.11.00 13:28

HELIA 1 (15) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu 23.11.00 13:28 HELIA 1 (15) Luento 3 Käytettävyyden osapuolet... 2 Ihminen tietojenkäsittelijänä... 3 Muistitoiminnot... 4 Työmuisti (lyhytkestoinen muisti )... 4 Säilömuisti (pitkäkestoinen muisti)... 4 Sensoriset muistit...

Lisätiedot

MUISTISAIRAUDET. Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri. Timo Erkinjuntti, HY/HUS. Timo Erkinjuntti, HY/HUS

MUISTISAIRAUDET. Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri. Timo Erkinjuntti, HY/HUS. Timo Erkinjuntti, HY/HUS MUISTISAIRAUDET Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri 10 2017 LUETTAVAA TAUSTA-AINEISTOJA 2010 UUSIN 01. 2017 KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 2010 MUISTISAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKKA

Lisätiedot

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail

Lisätiedot

MUISTISAIRAUKSIEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA KYS:N MUISTIPOLIKLINIKALLA

MUISTISAIRAUKSIEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA KYS:N MUISTIPOLIKLINIKALLA 1 MUISTISAIRAUKSIEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA KYS:N MUISTIPOLIKLINIKALLA Milla Kurikka Syventävien opinnäytetyö Lääketiede Itä-Suomen yliopisto Lääketieteen laitos/ Terveystieteiden tiedekunta 2 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO,

Lisätiedot

Ikääntyvän kognitio ja liikkuminen

Ikääntyvän kognitio ja liikkuminen Ikääntyvän kognitio ja liikkuminen Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuusseminaari 3.10.2018 Petteri Viramo Geriatrian erikoislääkäri, LT Toimitusjohtaja Caritas Palvelut Oy Sisältö Ikääntyvän

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Liikehallintakykytestaus

Liikehallintakykytestaus Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

AIVOT. Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan?

AIVOT. Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan? AJATTELE AIVOJASI AIVOT Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan? USKOMUKSIA ELI TARUA VAI TOTTA MITÄ MUISTI ON? tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmat kokemukset ja opitut asiat

Lisätiedot

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY Juhani Juntunen Professori, vakuutuslääketieteen ja neurotoksikologian dosentti Neurologian erikoislääkäri Share of GDP Three phases of development of economic structures each

Lisätiedot

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Mitä tämä voisi olla? Perusselvitykset. 17.5.2016 Ari Rosenvall, yleislääket. el. Perusselvitykset Varhaisen diagnostiikan peruskivi on varhainen havaitseminen.

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys

Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys 23.11.2018 Muistisairauksien lääkkeetön hoito Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon

Lisätiedot

Kouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja

Kouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja MUISTISAIRAUS, mitä se on? sairaus, joka heikentää sekä muistia että muita tiedonkäsittelyn alueita Kielelliset toiminnot Näönvarainen hahmottaminen Toiminnanohjaus Muistisairaudet johtavat useimmiten

Lisätiedot

MUISTI- TAPAUS 4 - AVAUS.

MUISTI- TAPAUS 4 - AVAUS. 10 2017 MUISTI- TAPAUS 4 - AVAUS. Prof. Timo Erkinjuntti HY/HYKS Neurologian klinikka MUISTITOIMINNOT Arkineurologin tiekartta Kuva: Kalakoski V 2007, Akila R 2007 TIEDON AKTIIVINEN KÄSITTELY Tiedon tallentuminen

Lisätiedot

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä

Lisätiedot

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan

Lisätiedot

Havaitseminen. Maistuisiko? Söisitkö yhtä mielelläsi harmaita kuin vihreitä tai punaisia hedelmiä? Tai mustia hampurilaisia? Miksi näin on?

Havaitseminen. Maistuisiko? Söisitkö yhtä mielelläsi harmaita kuin vihreitä tai punaisia hedelmiä? Tai mustia hampurilaisia? Miksi näin on? PS3 KERTAUSSETTI Havaitseminen Maistuisiko? Söisitkö yhtä mielelläsi harmaita kuin vihreitä tai punaisia hedelmiä? Tai mustia hampurilaisia? Miksi näin on? Havaitseminen Aistien avulla ihminen havainnoi

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Muistisairauksien uusia tuulia

Muistisairauksien uusia tuulia Muistisairauksien uusia tuulia Juha Rinne Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET keskus ja neurotoimialue Turun yliopisto ja TYKS PL 52 20521 Turku Puh: 02 313 1866 E-mail: juha.rinne@tyks.fi

Lisätiedot

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN Alzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Otsa-ohimolohkorappeuma Verisuoniperäinen muistisairaus Hitaasti etenevä aivosairaus, perimmäistä syytä ei tunneta. Varhainen

Lisätiedot

Ikääntyvän kognitio ja liikkuminen. Petteri Viramo Geriatrian erikoislääkäri, LT Toimitusjohtaja Caritas Palvelut Oy

Ikääntyvän kognitio ja liikkuminen. Petteri Viramo Geriatrian erikoislääkäri, LT Toimitusjohtaja Caritas Palvelut Oy Ikääntyvän kognitio ja liikkuminen Petteri Viramo Geriatrian erikoislääkäri, LT Toimitusjohtaja Caritas Palvelut Oy Sisältö Ikääntyvät tiedonkäsittelytaidot Turvallisen liikkumisen edellyttämät kognitiiviset

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Perseveraatiota vähentävät harjoitukset

Perseveraatiota vähentävät harjoitukset KOMMUNIKAATIO Ihmiset kommunikoivat keskenään sanallisesti ja sanattomasti. Halvauksen jälkeen potilaalla voi kasvolihasten toispuoleisesta toimimattomuudesta johtuen olla vaikeuksia sanattomassa kommunikaatiossa.

Lisätiedot

Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista. Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista

Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista. Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista SKTL:n Tulkkijaos Koulutus- ja virkistäytymisp ytymispäivä Tampere-talo, 8.10.2011 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede 1992), FM (kognitiotiede

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen

Lisätiedot

Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa

Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa 2 Mervi Jehkonen, Tiia Saunamäki Hermoston rakenne 23 Aivojen kuvantaminen 25 Aivojen rakenne 25 Aivojen tärkeimmät välittäjäainejärjestelmät

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen Muistisairaan ihmisen kohtaaminen 22.5.2017 Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen Muistisairaudet Suomessa Lähes 193 000 muistisairasta ihmistä 14 500 uutta sairastunutta vuosittain 7 000

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Psykologin ja neuropsykologinrooli mielenterveyden. häiriöstä kärsivän asiakkaan työ- ja toimintakyvyn

Psykologin ja neuropsykologinrooli mielenterveyden. häiriöstä kärsivän asiakkaan työ- ja toimintakyvyn Psykologin ja neuropsykologinrooli mielenterveyden häiriöstä kärsivän asiakkaan työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa Rovaniemi 2.11.2015 Liisa Paavola FT, neuropsykologian erikoispsykologi

Lisätiedot

MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON

MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri KAMPPI 14 03 2016 MUISTITOIMINNOT TIEDON AKTIIVINEN KÄSITTELY Tiedon tallentuminen säilömuistiin

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä

Lisätiedot

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys Ikääntyvän muisti ja aivoterveys Varusmestarintie 15, 20360 Turku (Runosmäki) www.muistiturku.fi Elina Rannikko fysioterapeutti, sosionomi Liiku ja Muista-projekti (2015-2017) VARSINAIS-SUOMEN MUISTIYHDISTYS

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

AIVOVAMMA JA ARKI. Mihin aivoja tarvitaan?

AIVOVAMMA JA ARKI. Mihin aivoja tarvitaan? AIVOVAMMA JA ARKI Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Työnohjaaja/kouluttaja Mehiläinen Turku 2014 Mihin aivoja tarvitaan? silmien räpyttely porkkanoiden kuoriminen paperin valmistaminen soutaminen rottien

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

PSYKOLOGIAN KOE 30.3.2016 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

PSYKOLOGIAN KOE 30.3.2016 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ PSYKOLOGIAN KOE 30.3.2016 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Epilepsiaan liittyvät neuropsykologiset ongelmat ja tukikeinot. Marja Äikiä Neuropsykologi, PsT

Epilepsiaan liittyvät neuropsykologiset ongelmat ja tukikeinot. Marja Äikiä Neuropsykologi, PsT Epilepsiaan liittyvät neuropsykologiset ongelmat ja tukikeinot Marja Äikiä Neuropsykologi, PsT Epilepsia Epilepsia on sairaus, jossa potilaalla on pitkäkestoinen taipumus saada epileptisiä kohtauksia ja

Lisätiedot

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Sidonnaisuudet LT, dosen6i, neurologian erikoislääkäri, lääkärikoulu6ajan

Lisätiedot

Liikenneturvallisuus tutkijalautakuntatyön psykologin näkökulmasta

Liikenneturvallisuus tutkijalautakuntatyön psykologin näkökulmasta Liikenneturvallisuus tutkijalautakuntatyön psykologin näkökulmasta Sari Kukkamaa Neuropsykologi (OYS Neurokirurgia) Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan käyttäytymistiedejäsen Psykologiliiton liikennepsykologian

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka Muistin osa-alueet Episodinen eli tapahtumamuisti Tapahtuneet asiat, elämänkertatieto Semanttinen eli tietomuisti Faktat, yleissivistys,

Lisätiedot

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9. 2014 Verve, Oulu Liisa Paavola Neuropsykologian erikoispsykologi, FT Pitäisi

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa Aivojen iloksi. Aivojen aktivointi Ilo ja hyvä mieli ovat aivojen parhaita ystäviä. Meille kaikille on yksilöllistä se, miten painamme mieleen asioita.

Lisätiedot

Muistin jaottelua Muistin keston ja sisäll llön n mukaan Sensoriset muistit: ikonimuisti ja kaikumuisti Työmuisti Säilömuisti Taitomuisti = proseduraalinen muisti Asiamuisti = deklaratiivinen muisti Tietomuisti

Lisätiedot

MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista. teoiksi. Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015

MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista. teoiksi. Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015 MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista teoiksi Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015 MMSE:n tekeminen MMSE-testin tekijältä ei edellytetä erityistä koulutusta. Pelkkää MMSE:n tekemistä

Lisätiedot

Muistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet

Muistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet Muistisairaudet 1 Perustieto Termejä Yleisimpien muistisairauksien oireet Muistisairauksien hoito Käytösoireet Muistisairauden ennuste Syventävä tieto Riskitekijät CPS vs. MMSE Lääkehoito 2 Muistisairaus:

Lisätiedot

Aivojen hyvinvointi työssä

Aivojen hyvinvointi työssä Aivojen hyvinvointi työssä Virpi Kalakoski, PsT, erikoistutkija Työterveyslaitos, Helsinki 14.3.2011 Salon muistiyhdistys Aivojen kuormittuminen - kaikille tuttu ongelma Työ ja terveys 2009 tutkimus (TTL)

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot