Hankehakemuksen liite Tutkiva oppiminen verkossa 2. Koulutuskeskus Salpauksen toimintasuunnitelma

Transkriptio

1 Hankehakemuksen liite 1 Tutkiva oppiminen verkossa 2 Koulutuskeskus Salpauksen toimintasuunnitelma 1 Hankkeen tavoitteet Koulutuskeskus Salpaus on perustettu ja se muodostaa Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa oman tulosalueen. Salpaus toimii kuudella eri paikkakunnalla ja 11:ssa eri toimipisteessä järjestäen ammatillista ja lukiokoulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus-, asiantuntija- ja kehittämispalveluja yrityksille ja yhteisöille. Vuosittain Salpauksessa opiskelee noin nuorta ja aikuista opiskelijaa. Opettajia ja muuta henkilökuntaa on noin 790. Salpauksessa voi suorittaa ammatillisia perustutkintoja ja ylioppilastutkinnon sekä aikuisten näyttötutkintoina suoritettavia perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Lisäksi kaikilla koulutusaloilla on lukuisia lyhytkursseja, erilaisia kortti-, sertifiointi- ja passikoulutuksia sekä asiantuntijapalveluita. Tämä hanke toteuttaa erityisesti seuraavia Salpauksen strategisia tavoitteita: Hanke tukee toiminnan keskeistä periaatetta, yhdessä oppimista ja kehittämistä, sekä asiantuntijuuden uudistamista ja jakamista. Yhdessä tekeminen organisaation sisällä ja verkottuminen kumppaneiden kanssa mahdollistavat haastavien tavoitteiden saavuttamisen ja uusien innovaatioiden syntymisen. Hanke edistää henkilöstön pedagogista uudistumista ja luo edellytyksiä hyvälle oppimiselle ja erinomaisten oppimistulosten saavuttamiselle. Opetushenkilöstön taitoja yksilöllisessä ohjauksessa ja opetuksessa vahvistetaan. Monipuolisia oppimisympäristöjä ja opetusmenetelmiä kehitetään yhä enemmän yhdessä opiskelijoiden ja työelämän kanssa. Tutkiva-hanketta voi pitää edelläkävijänä erityisesti mobiililaitteiden käytön ja ohjauksen kehittämisessä Salpauksessa. Opettajat ovat jakaneet siinä saatuja kokemuksiaan tablettitietokoneiden opetuskäytöstä hankeblogeissa ja wikissä. Tietohallintopalveluiden kanssa on tehty onnistuneesti yhteistyötä mm. laitteiden käyttöönotossa ja luokkien AV-laitteiden varustelussa. Jo vuodesta 2001 alkaen Salpaus on tarjonnut opettajille digitaalisten oppimisratkaisujen ohjausta ja tukea. Tällä hetkellä aloilla toimii verkkoopetuksen mentoreiksi nimettyjä opettajia (15) ja kolme päätoimista suunnittelijaa. Yksi suunnittelijoista on toiminut edellisen TutKIVAhankkeen vetäjänä. Hän on kehittänyt hankkeessa tapoja verkon tehokkaaseen hyödyntämiseen hanketoiminnassa yleensä, ks. hankewiki bit.ly/tutkivasalpaus, bit.ly/someopaste ja MobiiliTOP Facebook. Jatkohankkeen tavoitteena on hyödyntää edellisessä TutKIVAhankkeessa kehitettyä mallia tutkivan oppimisen pedagogiikan soveltamisesta digitaalisia oppimisratkaisuja ja mobiiliohjausta hyödyntävään opetukseen ja oppimiseen. Kevään 2014 piloteista

2 Hankehakemuksen liite 2 saadut kokemukset ovat lupaavia innostaen sekä opettajia, että opiskelijoita. Malli perustuu opiskelijalähtöiseen yhteistoiminnalliseen oppimiseen ja toteutuu parhaimmillaan verkkoa, mobiiliohjausta ja erilaisia oppimisympäristöjä monipuolisesti hyödynnettäessä. Saatu kokemus on osoittanut, että tutkivan oppimisen menetelmä käyttöönotto vaatii aikaa. Toisaalta halutaan jatkaa pitkäjänteistä kehittämistyötä pitämällä mukana edellisessä hankkeessa olleita opettajia ja opiskeluaan jatkavia opiskelijoita. Toisaalta halutaan laajentaa henkilökunnan osaamista, opiskelijalähtöistä oppimista ja oppimisympäristöjä. Tämä tehdään mahdollisten henkilövaihdosten kautta, sekä suuntaamalla kokeiluja myös alkaville ryhmille, jolloin mobiilioppimisesta ja uusista oppimisympäristöistä tulee olennainen osa opiskelua opintojen alusta alkaen. Tavoitteena on innostaa ja saada mukaan aiemman hankkeen pilottiopettajien lisäksi alojen muut opettajat. Hankkeessa jatkaa sosiaali- ja terveysala (sosiaali- ja terveysalan perustutkinto), humanistinen ja kasvatusala (nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto) ja luonnontieteiden ala (tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto). Tavoitteena on juurruttaa aloille mallin keskeiset opetusmenetelmät sisällyttäen ne soveltuvin osin pilottialojen toiminta- ja opetussuunnitelmiin. Mallia viedään vähitellen myös muille aloille. Uutena mukaan lähtee matkailu-, ravitsemis- ja talousala (matkailualan perustutkinto) ja yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala (liiketalouden perustutkinto). Atto-integroinnin tarvelähtöisiä kokeiluja jatketaan englannissa ja/tai ruotsissa sosiaali- ja terveysalalla, tavoitteena laajentaa kokeiluja myös joillekin muille hankkeen pilottialoista. Hankeverkoston yhteistyötä on tarkoitus lisätä ja monipuolistaa. Tavoitteena on rakentaa yhteisten alojen opiskelijoista vertaisverkostoja suunnittelemalla verkossa toteutettavia, yhteistyötä tukevia ja edellyttäviä oppimistehtäviä kuten blogien vertaiskommentointi ja ACverkkoluento. Oppimisympäristöjen kehittämistyötä Salpauksen pilottialoilla aiotaan jatkaa ja vahvistaa. Esimiehet ovat jo parantaneet edellytyksiä digitaalisten oppimisratkaisujen ja mobiiliohjauksen käytölle hankkimalla tablettitietokoneita opettajien ja opiskelijoiden käyttöön. Hankkeen tavoitteena on pitää alat edelläkävijöiden joukossa, tutkivan oppimisen mallin varmistaessa osaamisen jakamisen muille verkossa. 2 Hankkeen kuvaus Hankkeen koordinoinnista ja toteutuksesta vastaa suunnittelija, kehittämistyön keskeisiä toimijoita ovat aiemman hankkeen tavoin pilottialojen ammattiaineiden opettajat, yksi yhteisten aineiden (englanti/ruotsi) opettaja ja opiskelijat pilottitutkinnoissa. Malleja kehitetään opetuksessa ja työssäoppimisen ohjauksessa sosiaali- ja terveysalalla (sosiaali- ja terveysalan perustutkinto), humanistinen ja

3 Hankehakemuksen liite 3 kasvatusalalla (nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto) ja luonnontieteiden alalla (tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto). Uusina aloina mukaan tulevat matkailu-, ravitsemis- ja talousala (matkailualan perustutkinto) ja yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala (liiketalouden perustutkinto). Hanke alkaa pilottialojen muiden opettajien perehdytyksen suunnittelulla. Mallit esitellään opettajille käytännön esimerkkien avulla sekä verkossa, että lähitapaamisissa työpajoissa. Mallin soveltamiseen opetuksessa ja ohjauksessa perehdytään ensisijaisesti omakohtaisen kokemuksen eli tutkivan oppimisen mallin vaiheittaisen jaetun oppimisprosessin kautta. Opettajien lähtötilanne kartoitetaan alussa ja opettajat asettavat sekä omat, että yhteiset alakohtaiset kehittämistavoitteet tutkivan mallin, digitaalisten oppimisratkaisujen ja mobiiliohjauksen suhteen. Työpajojen ohella osaamisen jakaminen ja vertaistuki verkossa ovat olennainen osa hankkeen toteutusta. Opettajat soveltavat oppimaansa mahdollisimman pian käytäntöön; kehittämistä jatketaan yhdessä opiskelijoiden ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävissä kokeiluissa hankkeessa ja omaehtoisesti. Hankekokeiluja dokumentoidaan blogeihin ja wikiin, sekä jaetaan yhteisöpalveluissa (xtune, Facebook-ryhmät, Twitter). Hankkeen lopussa aloilla arvioidaan mallin alakohtaista sovellettavuutta ja viedään se soveltuvin osin alakohtaisiin toiminta- ja opetussuunnitelmiin. Koko hankeverkoston lähitapaamisia on vain kolme, joten alakohtainen yhteistyö tehdään pääasiassa verkossa. Opiskelijoille suunnitellaan oppimistehtäviä, joissa rakennetaan alakohtaista vertaisverkostoa ja opitaan tutkivan oppimisen mallin mukaista yhteistoiminnallista työskentelyä verkossa. Atto-integroinnin kokeiluja suunnitellaan ja toteutetaan tarpeen mukaan, esimerkiksi opiskelijoiden lähtiessä ulkomaille työssäoppimisjaksolle.

4 Hankehakemuksen liite 4 Tavoite ja toiminta Toimijat Tulokset Alkusyksy 8-9/2014 Kartoitetaan pilottialojen opettajien lähtötilanne mallin* edellyttämän osaamisen suhteen. Suunnitellaan TutKIVA-hankkeessa kehitetyn mallin* alakohtaiset perehdyttämistavat ja aikataulu pilottialojen opettajille hyödyntäen tehtyä lähtötilannekartoitusta. Suunnitellaan pilottialojen vertaisverkostojen työskentelytavat hankeverkoston yhteisten alojen ja alueellisesti Lahden diakonian instituutin kanssa (SOTE, NUVA). Jatketaan hankkeessa tehdyn dokumentointia ja toimijoiden oppimisprosessien näkyväksi tekemistä blogeissa ja wikissä. Pilottialojen opettajat, perehdyttäjinä: sosiaali- ja terveysala SOTE (2), humanistinen ja kasvatusala NUVA (1-2), tieto- ja viestintätekniikka ICT (1), englanti/ruotsi ATTO (1), alojen esimiehet, hankevastaava. Hankeverkosto; hankkeen yhteisten alojen opettajat Opettajien osaamisen lähtötilanne selvillä suunnittelun pohjaksi. Alakohtaiset mallin perehdytysmateriaalit ja työskentelyn aikataulu katsottavissa hankewikissä. Verkkokeskustelu käynnistetty alojen vertaisverkostoissa Salpauksessa (xtune parvityökalu). Verkkokeskustelu käynnistetty hankeverkoston yhteisten alojen (SOTE, NUVA) opettajien kanssa (esim. Facebook). Syksy 10-12/2014 Perehdytetään pilottialojen (SOTE, NUVA) muut opettajat malliin*. Perehdytetään uusien alojen (MATKAILU ja LIIKETALOUS, perehdyttäjänä ICT) opettajat malliin*. Hyödynnetään Salpauksen vertaisverkostoja verkossa (xtune). Suunnitellaan hankeverkoston yhteisten alojen (SOTE, NUVA) opiskelijoille toteutettavia verkostoitumisen ja vertaisoppimisen kokeiluja. Suunnitellaan toteutetaan SOTE/ATTOintegroinnin kokeiluja. Oppimisprosessi näkyväksi ja osaaminen jaetaan verkossa hankeblogeissa, yhteisöpalveluiden keskusteluissa sekä Pilottialojen opettajat, perehdyttäjinä (SOTE, NUVA, ICT, ATTO), hankevastaava Hankeverkosto yhteisten alojen opettajat (SOTE, NUVA) TutKIVA hankewiki ja opettajablogit katsottavissa täydennettyinä bit.ly/tutkivasalpaus Alakohtaiset työpajat toteutettu ja dokumentoitu hankewikissä. Alojen vertaisoppimista tukevaa verkkokeskustelua käydään Salpauksessa (esim. xtune). Hankeverkoston yhteisten oppimistehtävien suunnittelua tehty yhteisten alojen (SOTE, NUVA) opettajien kanssa (Facebook, AC, Elgg). ATTO-integroinnin suunnitelma hankeblogissa ja wikissä. TutKIVA hankewiki ja opettajablogit katsottavissa

5 Hankehakemuksen liite 5 työpajoissa lähitapaamisissa. täydennettyinä bit.ly/tutkivasalpaus. Kevät 1-6/2015 syksy 8-9/2015 Alakohtaisia malleja* hyödynnetään aktiivisesti pilottialoilla opiskelijoiden kanssa sekä koululla tapahtuvassa opetuksessa, että työssäoppimisen ohjauksessa. Vertaisverkoston tukea hyödynnetään verkossa Salpauksessa (xtune). Hankeverkoston yhteisten alojen opettajien (SOTE, NUVA) ja opiskelijaryhmien kanssa suunnitellaan (Facebook, AC) ja toteutetaan kokeilu(ja) yhteisestä oppimistehtävästä verkossa. Alakohtaisia malleja* esitellään työpaikkaohjaajille työssäoppimisen ohjaamisen näkökulmasta. Työpaikkaohjaajia innostetaan mukaan mm. verkkokeskusteluun /2015 Arvioidaan mallin hyödynnettävyyttä ja suunnitellaan mallin* käyttö aloilla jatkossa; sisällyttäminen alojen toiminta- ja opetussuunnitelmiin. Pilottialojen opettajat ja opiskelijaryhmät (SOTE, NUVA, ICT, ATTO), hankevastaava Hankeverkoston yhteisten alojen opettajat (SOTE, NUVA) ja opiskelijaryhmät Työssäoppimispaikkojen työpaikkaohjaajat Pilottialojen esimiehet, opettajat ja opiskelijat, hankevastaava Mallien* käyttö dokumentoitu opettaja- ja opiskelijablogeihin. Alakohtaiset soveltuvat käytännöt esitelty wikissä. Yhteisten alojen oppimistehtävien suunnittelua tehty ja toteutumista esitelty blogeissa ja hankewikissä. Työpaikkaohjaajien vierailijakynä-blogipostauksia / työpaikkaohjaajia mukana verkkokeskustelussa Hankeverkoston vertaisarviointi. Palautekyselyt laajasti hanketoimijoille. Arvioidaan hankkeen vaikuttavuutta, mm. opettajien osaamista suhteessa lähtötilanteeseen. *) malli = tutkivan oppimisen pedagogiikan soveltaminen mobiiliohjausta ja digitaalisia oppimisratkaisuja hyödyntävässä opetuksessa ja oppimisessa 3 Hankkeen kohderyhmä Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti pilottialojen opettajat, heidän opiskelijansa/opiskelijaryhmänsä sekä työssäoppimisen ohjaajat. 4 Mitkä ovat hankkeen avulla tavoiteltavat konkreettiset tulokset ja miten niitä aiotaan hyödyntää? Hankkeen tuloksena syntyy pilottialoille opettajien itse testaamat, heti käytäntöön sovellettavat alakohtaiset mallit tutkivan oppimisen pedagogiikan soveltamisesta digitaalisia oppimisratkaisuja ja mobiiliohjausta hyödyntävään opetukseen ja oppimiseen. Mallit on kattavasti esitelty ja muiden alojen opettajien omaksuttavissa

6 Hankehakemuksen liite 6 5 Miten tulokset ja vaikutukset arvioidaan? hankewikissä ja/tai muilla verkkosivuilla. Mallit on sisällytetty soveltuvin osin pilottialojen toiminta- ja opetussuunnitelmiin. Hankkeen tuloksia ja vaikutuksia arvioidaan vertaamalla niitä alussa asetettuihin henkilö- ja alakohtaisiin tavoitteisiin digitaalisten oppimisratkaisujen, mobiiliohjauksen ja uusien oppimisympäristöjen pedagogisesta käytöstä. Itsearviointia ja vertaisarviointia tehdään keskeisten hanketoimijoiden osalta koko hankkeen ajan. Lopussa arviointiin osallistuvat kaikki hankkeessa mukana olleet toimijat. 6 Miten hankkeesta tiedotetaan ja miten tulokset levitetään? Hankkeen kustannusarvio Tiedotusta tehdään aktiivisesti koko hankkeen ajan verkkosivuilla, blogeissa ja wikissä. Keskustelua käydään ja osaamista jaetaan Salpauksessa (xtune) ja valtakunnallisesti yhteisöpalveluissa (Facebook, Twitter). Hankkeen tuloksia esitellään OPH:n Hyvät käytännöt -palvelussa. Henkilöstömenot Suunnittelu (kartoitus, perehdytys, työpajat, verkostoyhteistyö): e Neuvonta ja ohjaus (ohjaus työpajoissa ja verkossa): e Arviointi (itse- ja vertaisarviointi, mallien soveltuvuus): e Raportointi (hankewiki, blogit): e Tiedotus, viestintä ja markkinointi (mallien esittely verkossa): e Henkilöstömenot yhteensä: e Muut menot Kokous- ja koulutusmenot: 500 e Matkustuskulut (verkostotapaamiset): e Palvelujen ostot (sovelluslisenssit, asiantuntijaluento työpajassa): 500 e Laitehankinnat (mobiililaitteet): e Muut, projektitalous/projektinhallintaohjelmisto lisenssi, ylläpito: e Muut menot yhteensä: e Hankkeen kokonaismenot yhteensä: e Hankkeen rahoitus: Valtionavustus e Koulutuskeskus Salpauksen omarahoitusosuus e