TERVEYDENHUOLTOLAIN MUKAINEN JÄRJES- TÄMISSUUNNITELMA Terveyspalveluiden järjestäminen ja tuotanto Keski-Suomessa vuosina

Transkriptio

1 TERVEYDENHUOLTOLAIN MUKAINEN JÄRJES- TÄMISSUUNNITELMA Terveyspalveluiden järjestäminen ja tuotanto Keski-Suomessa vuosina

2 Sisällysluettelo Järjestämissuunnitelma... 6 OSA I Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen Keski-Suomessa Johdanto Katsaus Keski-Suomen väestön muutokseen vuoteen 2020, sairastavuuteen, palvelujen käyttöön ja kustannuksiin Väestön kehitys ja ikärakenne Keski-Suomessa Palvelujen käyttö, sairastavuus ja tarve Väestön hyvinvointi- ja terveystilanne Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Terveystilanne Keski-Suomessa Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen kehitys Paras-puitelain aikana Julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon menot Keski-Suomessa (ilman Jämsän seutua) Sote- palveluiden järjestämisvaihtoehdot maakunnassa Järjestämisen vaihtoehdot maakunnassa Ehdotus Sote - palveluiden järjestämiseksi Keski-Suomessa: OSA 2 Terveyspalveluiden tuottaminen Keski-Suomessa Palvelutuotantoa ohjaavat periaatteet Keski-Suomessa Terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevä toiminta Terveydenhuollon valmiussuunnittelu Lähipalvelut Perusterveydenhuolto ja vanhusten hoiva-/hoitopalvelut Psykiatria ja päihdepalvelut, psykiatriset sairaalat Työterveyshuolto

3 6.4 Yhteistyö hankinnoissa ja tukipalveluissa Maakunnalliset palvelut Palvelurakenteen kehittämisen yleiset tavoitteet Keski-Suomessa Erikoissairaanhoitopalvelut ja työnjako Alueelliset hoitokäytännöt ja hoidon vaikuttavuus Päivystys- ja ensihoidon järjestäminen Lastenpsykiatria Nuorisopsykiatria Huume- ja päihdehuollon erityispalvelut Laboratoriotoiminta Kuvantamistoiminta Lääkehuolto Kuntoutus ja alueelliset apuvälinepalvelut Hammas-, suu- ja leukasairaudet Maakunnallinen infrastruktuuri Tietohallinto, yhteinen potilastietojärjestelmä ja sähköinen asiointi: Perusterveydenhuollon yksikkö Kohti prosessiohjattua sairaalaa Uusi sairaala - hanke Henkilöstön ja osaamisen turvaaminen, tutkimustoiminta Lääkärikoulutus Lääkärien erikoistumiskoulutus Henkilöstön kehittäminen Terveystieteellinen tutkimus Kehittämistyö Rekrytointiyhteistyö Koulutuksen aloituspaikat Erityistyöntekijät, erityisosaaminen Järjestämissuunnitelman toteutus

4 Kuvaluettelo Kuva 1 Keski-Suomen kuntien väestönmuutos vuoteen Kuva 2 Keski-Suomen kuntien väestönmuutos % vuoteen Kuva 3 Keski-Suomen väestönmuutos vuoteen Kuva 4 Keski-Suomen väestönmuutos vuoteen 2020 prosentteina... 9 Kuva 5 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kansantauti-indeksi Kuva 6 Kansantauti-indeksi Keski-Suomen kunnissa vuonna Kuva 7 Sairastuvuusindeksi Keski-Suomen kunnissa vuonna Kuva 8 Syöpä Suomessa Kuva 9 Työkyvyttömyysindeksi Keski-Suomen kunnissa vuonna Kuva 10 Huoltosuhde, demografinen Kuva 11 Lapsiperheet % perheistä Kuva 12 Nettomuutto/1000 asukasta Kuva 13 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset/1000 asukasta Kuva 14 Gini-kerroin, tuloerojen kasvu Kuva 15 Asunnottomat yksinäiset/1000 asukasta Kuva 16 Kunnan yleinen pienituloisuusaste Kuva 17 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat Kuva 18 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuva 19 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuva 20 Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat/1000 vastaavanikäistä Kuva 21 Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuva 22 Vaikeasti työllistyvät, % vuotiaista Kuva 23 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

5 Kuva 24 Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuva 25 Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit/1000 asukasta Kuva 26 Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito, keskimääräinen hoitoaika Kuva 27 Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita/1000 asukasta Kuva 28 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa/ asukas Kuva 29 Alkoholijuomien kulutus 100-prosenttisena alkoholina asukasta kohti Kuva 30 Päivittäin tupakoivien osuus (%) vuotiaista Kuva 31 Lihavien (BMI>30) osuus (%) vuotiaista Kuva 32 Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus (%) vuotiaista Kuva 33 Alkoholitauteihin ja alkoholimyrkytyksiin kuolleet Kuva 34 Keski-Suomen kuntien sote- yhteistoiminta-alueet Paras puitelain mukaan alkaen Kuva 35 Sosiaali- ja terveydenhuollon julkiset menot Keski-Suomessa toiminnoittain vuonna 2011 ilman Jämsän seutua (1000 euroa) Kuva 36 Sosiaali- ja terveydenhuollon julkiset menot Keski-Suomessa vuonna 2011 ilman Jämsän seutua; asukasta kohti ja %- osuudet TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1Terveydenhuollon- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot Keski-Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa Taulukko 2 Keski-Suomen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menot vuonna 2011 ilman Jämsää ja Kuhmoista Taulukko 3 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon julkiset menot toiminnoittain ilman Jämsää ja Kuhmoista Taulukko 4 Yhteenveto Keski-Suomen julkisista sosiaali- ja terveydenhuollon menoista ilman Jämsää ja Kuhmoista

6 Terveydenhuoltolain mukaan (34 ) kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Suunnitelma laaditaan valtuustokausittain ja sen toteutumista seurataan ja sitä päivitetään tarvittaessa vuosittain. Järjestämissuunnitelman tavoitteena on edistää alueellista yhteistoimintaa terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä palvelujen yhteensovittamisessa. Suunnitelma perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Terveydenhuoltolain mukaisen järjestämissuunnitelman laadinnasta on annettu Kuntaliiton yleiskirje 21/80/2011. Suunnitelmasta on neuvoteltava sairaanhoitopiirin kanssa ja hyväksyttävä suunnitelma sairaanhoitopiirin valtuustossa valtuustokaudeksi. Suunnitelman hyväksymisen edellytyksenä on, että sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvista jäsenkunnista vähintään kaksi kolmannesta (2/3) sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet (1/2) kaikkien kuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Järjestämissuunnitelman laadinnassa sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksiköllä on terveydenhuoltolain (35 ) mukaan keskeinen rooli ja tehtävä. Kuntien ja sairaanhoitopiirin sopimusohjausneuvotteluissa (v. 2011) sovittiin, että järjestämissuunnitelma laaditaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön johdolla erikseen nimettävän työryhmän toimesta. Suunnitelma käsitellään myös maakunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollon koordinaatioryhmässä. Laadittava suunnitelma kattaa valtuustokauden ja suunnitelma valmistellaan kuntien ja sairaanhoitopiirin päätettäväksi. Suunnitelmaa on valmistellut sairaanhoitopiirin hallituksen nimeämä työryhmä, johon ovat kuuluneet Yleislääketieteen professori Mauno Vanhala Keski-Suomen sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksiköstä puheenjohtajana ja kehittämispäällikkö Asko Rytkönen Keski-Suomen sai- 6

7 raanhoitopiiristä työryhmän sihteerinä. Työryhmän jäseninä ovat olleet johtajaylilääkäri Markku Voutilainen Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä, sosiaalijohtaja Vuokko Hiljanen Laukaasta, ylilääkäri Tapio Tammela Äänekoskelta, perusturvan toimialajohtaja Anneli Latva-Nevala Wiitaunionista ja ylilääkäri Eija Kiljala syksystä 2013 Wiitaunionista, johtava lääkäri Juhani Kasila Liikelaitos Saarikasta, 06/2013 alkaen Liikelaitos Saarikan johtava lääkäri Heikki Janhunen, toimitusjohtaja Reijo Räsänen Keski-Suomen Seututerveyskeskuksesta, terveyskeskuksen vastaava ylilääkäri Jarmo J Koski Jyväskylästä. Tämä suunnitelma on tehty tilanteessa, jolloin SOTE - järjestämislaki on valmisteluvaiheessa ja sen lopullisia vaikutuksia ei tiedetä. Järjestämissuunnitelmaa päivitetään tulevaisuudessa lain sisällön ja vaatimusten mukaiseksi. Suunnitelma täyttää kokonaisuutena nykyisen terveydenhuoltolain vaatimukset. Suunnitelma-asiakirjaan lukuun 2 on sisällytetty työryhmän esittämät Sote-linjaukset Keski-Suomessa. Kunnat päättävät niistä kuitenkin omana prosessinaan ja tulevan järjestämislain mukaisessa aikataulussa myöhemmässä vaiheessa Väestön kehitys ja ikärakenne Keski-Suomessa Keski-Suomen kuntien väestön ennustettua kehitystä vuosina kuvataan seuraavissa kuvioissa. Väestö vanhenee ja vanhempien ikäluokkien osuus koko väestöstä kasvaa erittäin voimakkaasti vuoteen 2020 mennessä. Samanaikaisesti on tunnistettavissa kehitys, jossa maakunnan väestön ennustetaan keskittyvän voimakkaasti Jyväskylän seudulle ja muiden maakunnan kuntien väestön määrän kehitys on negatiivinen ja väestön rakenne vinoutuu entisestään väestön vanhetessa. Samalla sairastavuus lisääntyy väestön vanhetessa ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve kasvavaa entisestään. 7

8 Kuva 1 Keski-Suomen kuntien väestönmuutos vuoteen 2020 Kuva 2 Keski-Suomen kuntien väestönmuutos % vuoteen Väestömuutos vuoteen 2020 vuodesta 2011, lukumäärinä Ikäluokat yhteensä Lähde: Tilastokeskus / MH 8

9 Kuva 3 Keski-Suomen väestönmuutos vuoteen 2020 Kuva 4 Keski-Suomen väestönmuutos vuoteen 2020 prosentteina 40% 30% 20% Väestömuutos vuoteen 2020 vuodesta 2011 prosentteina 32,8 % 22,9 % 10% 3,0 % 6,0 % 3,4 % 8,8 % 0% -10% -9,5 % -8,9 % -20% -16,2 % -30% -40% Ikäluokat yhteensä Lähde: Tilastokeskus / MH 9

10 2.2. Palvelujen käyttö, sairastavuus ja tarve Vuonna 2011 toteutui Keski-Suomessa erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntejä yhteensä Vastaavasti perusterveydenhuollon käyntejä toteutui Kelan sairausvakuutuskorvauksen korvaamia avohoitokäyntejä toteutui yhteensä Perusterveydenhuollon avohoidon käynnit sisältävät lääkärikäyntien lisäksi käynnit äitiysneuvolassa, lastenneuvolassa, perhesuunnitteluneuvolassa, kouluterveydenhuollossa, opiskelijaterveydenhuollossa, työterveyshuollossa, hammashuollossa ja suuhygieniakäynnit, sekä kotisairaanhoito- ja mielenterveyskäynnit sekä muut avohoitokäynnit (erilaiset vastaanottokäynnit, terveystarkastus- ja seulontakäynnit ja käynnit jotka liittyvät terveydentilan selvittämiseen esim. lääkärintodistukset). Kansantauti-indeksi Kansantauti-indeksiin sisältyy seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta: diabetes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpainetauti ja sepelvaltimotauti. Niistä jokaisesta on laskettu esiintyvyys ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon (koko maa=100). Kansantauti-indeksi on näiden seitsemän indeksin keskiarvo. Ikävakioitu. Sairastavuusindeksi Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Tässä esitetään luvut ikävakioituna. Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Niistä kukin on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon. Lopullinen sairastavuusindeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Luku kertoo yleistilanteen kunnan tai sitä suuremman alueen sairastavuudesta. Aikasarja osoittaa, onko kunta etääntynyt maan keskiarvosta vai lähestynyt sitä. Indeksin osista kaksi eli työkyvyttömyys ja pitkäaikaissairastavuus (erityiskorvausoikeudet) ovat rekisterikantamuuttujia ja vuodesta toiseen melko stabiileja. Kuolleisuus vaihtelee etenkin pienissä kunnissa vuosittain, minkä vuoksi sitä koskevissa laskelmissa on käytetty kolmen peräkkäisen vuoden keskiarvoa. Indeksiluvun tarkoituksena on paitsi antaa yleiskuva myös 10

11 herättää kysymyksiä tarkastellun alueen tilannetta selittävistä tekijöistä ja sairastavuudesta tarkemmin. Kuva 5 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kansantauti-indeksi Kansantauti-indeksiin sisältyy seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta: diabetes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpainetauti ja sepelvaltimotauti. Niistä jokaisesta on laskettu esiintyvyys ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon (koko maa=100). Kansantauti-indeksi on näiden seitsemän indeksin keskiarvo. Ikävakioitu. 11

12 Kuva 6 Kansantauti-indeksi Keski-Suomen kunnissa vuonna 2011 Kansantauti-indeksiin sisältyy seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta: diabetes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpainetauti ja sepelvaltimotauti. Niistä jokaisesta on laskettu esiintyvyys ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon (koko maa=100). Kansantauti-indeksi on näiden seitsemän indeksin keskiarvo. Ikävakioitu. 12

13 Kuva 7 Sairastuvuusindeksi Keski-Suomen kunnissa vuonna 2011 Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Niistä kukin. Kuva 8 Syöpä Suomessa

14 2.3. Väestön hyvinvointi- ja terveystilanne Seuraavassa on kuvattu Keski-Suomen kuntien rakenteita, taloutta ja elinvoimaisuutta pohjautuen Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen (THL) seurantatietoihin. Keskeisenä kunnan elinvoimaisuutta kuvaavana indikaattorina pidetään kunnan huoltosuhdetta ja sen kehitystä tulevaisuudessa Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kuva 9 Työkyvyttömyysindeksi Keski-Suomen kunnissa vuonna 2011 Indeksi perustuu työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja se on suhteutettu Kuva maan 10 väestön Huoltosuhde, keskiarvoon. demografinen Ikävakioitu. 14

15 Kuva 10 Demografinen huoltosuhde Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohti. Vuoden 2011 lopussa koko maassa sataa työikäistä kohden oli 53 ei-työikäistä. Keski- Suomessa luku on korkeampi. Kuva 11 Lapsiperheet % perheistä 15

16 Kuva 12 Nettomuutto/1000 asukasta Kuntien välinen nettomuutto on kuntien välisen tulomuuton ja kuntien välisen lähtömuuton erotus. Kuva 13 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset/1000 asukasta 16

17 Kuva 14 Gini-kerroin, tuloerojen kasvu Gini-kerroin on tulonjakautumisen tasa-arvoisuuden mittari. Kuvaa tuloeroja keskitetysti. Gini-kertoimen raja-arvoja ovat 0 ja 1: täydellisen tasaisessa tulonjaossa arvo on 0, kun taas maksimaalisesti epätasaisen tulonjaon toteutuessa arvo on 1, jolloin yksi henkilö saa kaiken tulon. Gini-arvo voidaan esittää myös sadalla kerrottuna, jolloin raja-arvot ovat vastaavasti 0 ja 100 (kts. yllä). Kuva 15 Asunnottomat yksinäiset/1000 asukasta 17

18 Kuva 16 Kunnan yleinen pienituloisuusaste Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Nuoret ja aikuiset Kuva 17 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat 18

19 Kuva 18 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuva 19 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 19

20 Työikäiset Kuva 20 Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat/1000 vastaavanikäistä Kuva 21 Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 20

21 Kuva 22 Vaikeasti työllistyvät, % vuotiaista Kuva 23 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 21

22 Ikäihmiset Kuva 24 Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuva 25 Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit/1000 asukasta 22

23 Kuva 26 Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito, keskimääräinen hoitoaika Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Koko maa Kuva 27 Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita/1000 asukasta 23

24 Kuva 28 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa/ asukas 24

25 Kunta Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot 2011 Nettomenot Sairaanhoitopiiri Euroa/asukas Koko maa=1,0 0 Nettomenot, indeksi Koko maa=10 0 Tarvekerroin Tarvevakioidut menot, indeksi Koko maa=100 Hankasalmi ,36 89 Joutsa ,39 97 Jyväskylä , Kannonkoski ,53 95 Karstula ,27 94 Keuruu ,26 98 Kinnula , Kivijärvi , Konnevesi ,27 96 Kyyjärvi ,37 87 Laukaa , Luhanka , Multia ,53 86 Muurame ,78 96 Petäjävesi ,10 90 Pihtipudas , Saarijärvi ,26 94 Toivakka ,07 88 Uurainen ,96 97 Viitasaari , Äänekoski ,13 95 Keski-Suomi ,03 99 Taulukko 1Terveydenhuollon- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot Keski- Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa

26 Terveystilanne Keski-Suomessa Kuva 29 Alkoholijuomien kulutus 100-prosenttisena alkoholina asukasta kohti Kuva 30 Päivittäin tupakoivien osuus (%) vuotiaista

27 Kuva 31 Lihavien (BMI>30) osuus (%) vuotiaista Kuva 32 Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus (%) vuotiaista

28 Kuva 33 Alkoholitauteihin ja alkoholimyrkytyksiin kuolleet Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen kehitys Paras-puitelain aikana Paras - puitelain mukaan perustetut yhteistoiminta-alueet on esitetty seuraavassa kartassa. Keski-Suomen kunnat ovat ryhmittyneet kuuteen yhteistoiminta-alueeseen. Kunnat ovat luovuttaneet perusterveydenhuollon ja osin sosiaalitoimen järjestämisvastuunsa yhteistoiminta-alueille. Keski- Suomen Seututerveyskeskuksen osalta perusterveydenhuolto ja siihen kiinteästi liittyvä sosiaalitoimi on järjestetty sairaanhoitopiirin liikelaitoksena. Liikelaitoksen osakaskunnat ovat luovuttaneet perussopimuksessa järjestämisvastuun Keski-Suomen sairaanhoitopiirille. 28

29 Kuva 34 Keski-Suomen kuntien sote- yhteistoiminta-alueet Paras puitelain mukaan alkaen 2.5. Julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon menot Keski-Suomessa (ilman Jämsän seutua) Taulukko 2 Keski-Suomen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menot vuonna 2011 ilman Jämsää ja Kuhmoista asukasluku maakunnan keskiarvo menot maakunnan alueella osuus sos.- terv. huollosta /as % Sosiaali- ja terveys % sosiaalitoimi ,7 % sosiaalitoimesta päivähoito ,9 % ei sote-alueelle sosiaalitoimi ilman päivähoitoa ,8 % terveydenhuolto ,3 % terveydenhuollosta perusterveydenhuolto ,4 % terveydenhuollosta erikoissairaanhoito ,4 % terveydenhuollosta ympäristöterveydenhuolto ,5 % terveydenhuolto ilman ympäristöterveydenhuoltoa ,9 % SOTE - JÄRJESTÄMISTÄ VASTAAVA KOKONAISUUS ,6 % 29

30 Taulukko 3 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon julkiset menot toiminnoittain ilman Jämsää ja Kuhmoista Sosiaalitoimi ilman päivähoitoa Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Ympäristöterveydenhuolto Lääkkeet ja vastaavat valmisteet Lääkärinpalkkiot Hammashoito Tutkimus ja hoito Matkat Sairauspäivärahat Vammaisetuudet Kuntoutus Kuntoutusraha Erityishoitoraha Työterveyshuolto Yhteensä Taulukko 4 Yhteenveto Keski-Suomen julkisista sosiaali- ja terveydenhuollon menoista ilman Jämsää ja Kuhmoista YHTEENVETO Sosiaalitoimi ilman päivähoitoa Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Ympäristöterveydenhuolto KELA YHTEENSÄ

31 Kuva 35 Sosiaali- ja terveydenhuollon julkiset menot Keski-Suomessa toiminnoittain vuonna 2011 ilman Jämsän seutua (1000 euroa) Kuva 36 Sosiaali- ja terveydenhuollon julkiset menot Keski-Suomessa vuonna 2011 ilman Jämsän seutua; asukasta kohti ja %- osuudet 31

32 2.6. Sote- palveluiden järjestämisvaihtoehdot maakunnassa Järjestämisen vaihtoehdot maakunnassa Vaihtoehto A: Koko Keski-Suomen maakunnan kattava Sote -palveluiden järjestäminen (maakunnan sosiaalitoimi, erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto samalla järjestäjällä) Sote-alueilla (laaja perustaso) järjestämisvastuu on vastuukunnalla (eräissä poikkeustapauksissa voi olla myös kuntayhtymällä). Järjestämisvastuu kattaa kaikki lakisääteiset Sote-palvelut. Jos Sote-alueeseen kuuluu perustason palvelut järjestäviä kuntia tai alueita, niiden Sotealueelle aina kuuluvat sosiaalihuollon palvelut määritellään myöhemmin sosiaalihuollon lainsäädäntöä uudistettaessa. Järjestämisvastuun kantajista säädetään valmisteilla olevassa uudessa järjestämislaissa. Vaihtoehto B: Maakunnassa asukkaan alueet muodostavat perustason järjestäjiä (perustason sosiaalitoimi lukuun ottamatta erityistason sosiaalipalveluita ja perusterveydenhuollon palvelut samalla järjestäjällä) ja maakunnan keskuskaupunki muodostaa laajan perustason järjestäjän (erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi yhdellä järjestäjällä), joka järjestää maakunnan asukkaan järjestäjille erikoissairaanhoidon ja erityistason sosiaalipalvelut. Perustason alueilla ( asukasta) järjestämisvastuu on alueen vastuukunnalla. Tämä järjestämisvastuu käsittää peruspalvelut, eli pääosin ne palvelut, joita terveyskeskukset ja kuntien sosiaalitoimi tällä hetkellä järjestävät. Tälle perustason alueelle Sote-alue järjestää perustasoon kuulumattomat palvelut. Näitä ovat erikoissairaanhoito ja ympärivuorokautinen päivystys (sekä sosiaalipalvelut että terveydenhuoltopalvelut). Mikäli maakuntaan syntyisi perustason alue/alueita, niillä järjestämisvastuu jäisi edelleen hajanaiseksi. Perustason järjestämisvastuu olisi perustason alueen vastuukunnalla, ja muun kuin perustason palveluista Sote-alueen vastuukunnalla. Siten alle asukkaan kunnilla olisi kaksi järjestämisvastuussa olevaa vastuukuntaa, mutta niillä itsellään ei olisi lainkaan järjestämisvastuuta. 32

33 Alle asukkaan kunnilla olisi edustus vain perustason järjestämisvastuussa olevan kunnan yhteisessä elimessä, mutta Sote-alueen järjestämisvastuussa olevan kunnan yhteisessä elimessä olisi yhteinen edustaja vain perustason alueelta, joka käyttäisi Sote-alueen yhteisessä elimessä kaikkien perustason kuntien äänivaltaa. Siis yksittäisellä perustason alueen kunnalla ei ole edustusta Sote-alueen yhteisessä elimessä. Kunnan suoran vaikuttamisen kannalta tämä vie Sote-alueen, mm. erikoissairaanhoidon päätöksentekoon osallistumisen selvästi nykyistä kauemmaksi, kahden väliportaan päähän. Nykyisin jokaisella kunnalla on edustus sairaanhoitopiirin valtuustossa Ehdotus Sote - palveluiden järjestämiseksi Keski- Suomessa: Työryhmä esittää, että: 1) Keski-Suomen maakuntaan muodostetaan kuntien yhteinen Sotealue, jonka järjestämisvastuuseen kuuluu laaja perustaso (erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi). Tavoite on, että Sote - alueen kokonaisuus kattaa kaikki Keski- Suomen kunnat. 2) Työryhmä ehdottaa että SOTE -alueen vastuukuntamallin vaihtoehtoiseksi hallintomalliksi voidaan valita kuntayhtymä. 3) Työryhmä ehdottaa, että syntyvän SOTE - alueen rahoitusmalliksi valitaan kapitaatiopohjainen rahoitusperiaate korjattuna sairastavuus-, ikärakenne- ja muilla tarvetekijöillä. 4) Työryhmä ehdottaa, että pyritään yksikanavaiseen rahoitukseen. Keski-Suomi voisi toimia kokeilualueena. Perustelut: Tällä ratkaisulla myös alle asukkaan kuntien Sote -palvelujen järjestämisvastuu säilyy yhtenäisenä eikä hajaannu kahdelle järjestämisvastuussa olevalle taholle; perustason järjestämisvastuussa olevalle kunnalle ja Sote -alueen vastuukunnalle/kuntayhtymälle. 33

34 Näin menetellen kaikilla maakunnan kunnilla on suora edustus kuntansa alueen Sote järjestämisvastuussa olevan tahon yhteisessä päätöksenteossa. Tämä mahdollistaa myös koko maakunnan alueelle yhdenmukaisen sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä horisontaalisen että vertikaalisen integraation, kun on vain yksi järjestämisvastuussa oleva taho. Kun järjestäjäorganisaation väestömäärä on vähintään asukasta, sillä on riittävä väestöpohja vuosittaisten satunnaisten menojen tasaantumiseen ja erillisestä kalliiden hoitojen tasauksesta voidaan luopua, jos kuntien rahoitus osuuden määrittelyssä siirrytään asukaslukuperusteiseen menettelyyn. Kuntien hyväksyttäväksi menevä terveydenhuoltolain mukainen järjestämissuunnitelma koskee vuosia , ja lienee todennäköistä, että uuteen SOTE-järjestämismalliin ja palveluiden tuottamismalleihin voidaan siirtyä aikaisintaan Käytännössä tämä tarkoittaa, että palvelut järjestetään ja tuotetaan toistaiseksi pääosin nykyisellä tavalla. Nykyisin voimassa oleva terveyspalvelujen järjestämissuunnitelma on tuotannossa tapahtuneiden ja suunniteltujen muutosten osalta päivitetty ja sisältyy osaan II. Sosiaalitoimen palvelutuotannon laajempi muutos on mahdollista uuden SOTE- järjestämisratkaisun selkiinnyttyä. 34

35 Terveydenhuollon (osin myös sosiaalitoimen) palvelujärjestelmän kehittämistä ohjaavat Keski-Suomessa seuraavat periaatteet: - perusterveydenhuoltopainotteisuus - terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy - kansalaisten oma vastuu terveydestä - henkilöstön ja osaamisen turvaaminen - palvelujärjestelmän vaikuttavuus ja kokonaistaloudellisuus - tarkoituksenmukainen työnjako eri toimijoiden ja henkilöstöryhmien välillä - yhteistyön tiivistäminen ja kumppanuus (mm. sosiaalitoimi, yritykset) - hoitoon pääsy kansallisten hoitokriteereiden ja hoitoonpääsyn enimmäisaikojen mukaisesti - alueellinen kattavuus ja tasa-arvo - korkeatasoinen, käytäntöä palveleva, soveltava tieteellinen tutkimustoiminta - potilaan valinnanvapaus - monituottajamallien kehittäminen Palvelut ryhmitellään lähipalveluiksi, seudullisesti ja maakunnallisesti tuotettaviksi sekä maakuntarajat ylittäviksi palveluiksi. Sairaanhoitopiiriä kehitetään maakunnan kokoisena terveydenhuoltolain tavoitteiden mukaisesti. Olennaista on vahvistaa sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon monimuotoista ja toimivaa yhteistyötä. 4. Koko terveydenhuollon toiminnan perusperiaatteena on kansanterveyden edistäminen. Terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevä toiminta on laajaalaista ja kunnilla on siinä aktiivisen toimijan rooli. Keski-Suomeen on laadittu vuonna 2008 Maakunnallinen terveyden edistämisen suunnitelma. Suunnitelmaa päivitetään parhaillaan. Siinä kuvataan tärkeimmät terveyden edistämisen kohteet ja menetelmät. Samalla suunnitelmaan on kirjattu ne periaatteet, joiden varaan terveyden edistäminen Keski-Suomessa rakentuu. Ehkäisevän toiminnan painoalueena ovat kansansairauksien ehkäisy (mm. diabetes, valtimosairaudet, obstruktiiviset keuhkosairaudet, mielenterveyden häiriöt) erityisesti lihavuuteen, liikkumattomuuteen, tupakointiin, alkoholin liikakäyttöön ja lasten uniongelmiin varhaisella puuttumisella. Menetelmäksi 35

36 maakunnassa on valittu mini-interventio periaate - eli tunnista varhain ja puutu asiaan. Ehkäiseväa toimintaa koordinoi maakunnassa Perusterveydenhuollon yksikkö, jonka tehtäviin kuuluu mm. suurten kansantautien prevention välineiden kehittäminen ja niiden implementointi terveykeskuksiin. Perusterveydenhuollon terveyttä edistävinä palveluina on turvattava tarpeen mukaiset toimintaedellytykset perhesuunnittelu-, äitiys- ja lastenneuvoloissa, suun terveydenhuollossa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa samoin työterveyshuollossa. Kansalaisten omaa vastuuta terveydestä korostetaan kehittämällä, käyttöönottamalla ja tukemalla koulutuksella ja verkostoilla uusia toimintamalleja, joissa on ennaltaehkäisevä ote. Käynnistettyjä terveysohjelmia ja niiden jalkauttamista jatketaan; esim. tupakkapoliittinen ohjelma, savuton sairaala, savuton terveyskeskus. Muita ohjelmia ovat lapsiin kohdentuva Sapere, Neuvokas, Koulu-Neuvokas, Lähisuhdeväkivallan varhainen tunnistaminen ja puuttuminen, oma hoito - ja käypähoito-ohjelmat, (Palanssi, terveyttä edistävä sairaala). Tuloksellisuus ja vaikuttavuus terveydenedistämisen hankkeissa otetaan suunnittelussa huomioon. 5. Sairaanhoitopiiri huolehtii valmiussuunnittelussa koko maakunnan terveydenhuollon osalta yhteistyöstä ja yhteensovittaa kansanterveystyön ja erikoissairaanhoidon palvelut toiminnalliseksi kokonaisuudeksi alueella ja samalla varmistetaan, että yksittäisten sairaaloiden ja terveyskeskusten suunnitelmista muodostuu resursseiltaan ja toiminnaltaan riskiarvioiden mukainen. Sairaanhoitopiirin ja terveyskeskusten pandemiasuunnitelmat päivitetään yhteensopiviksi yhteistyössä Perusterveydenhuolto ja vanhusten hoiva-/hoitopalvelut Perusterveydenhuollon ja vanhuspalvelujen järjestämisestä vastaa jatkossa maakunnallinen sote-alue, joka päättää myös palvelujen tuotannosta. Sotealueen yhteinen järjestämisvastuu korvaa nykyiset yhteensä viiden terveyskeskuksen perusterveydenhuollon ja valtaosaltaan kuntakohtaisen sosiaalitoimen vanhuspalvelujen järjestämisvastuun arviolta vuoden 2017 alussa. Siihen saakka järjestämisvastuusta ja palvelujen tuotannosta vastaavat nykyiset organisaatiot. 36

37 Maakunnallisella järjestämisvastuulla ja kehittyvällä yhteisellä tietoteknologialla pyritään turvaamaan tasapuolinen palvelujen saatavuus koko maakunnassa. Lisäksi varaudutaan kuntarajat ja palvelujen tuottajaorganisaatiorajat ylittävään palvelujen käyttöön. Mahdollisesti osa palveluista tuotetaan aiempaa keskitetymmin kuitenkin niin, että väestön palvelujen käytön kannalta useimmin käytetyt palvelut tuotetaan lähipalveluina. Laaja-alaista terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyötä toteutetaan yhdessä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Geriatrista osaamista perustasolla vahvistetaan. Lääkärien ja hoitohenkilöstön työnjakoa on jo monin paikoin uudistettu, toteutus jatkuu ja laajenee koko maakuntaan. Sairaanhoitopiirin ja jatkossa yhteisen sote-alueen toimesta järjestetään ja tarvittaessa tuotetaan jo tällä hetkellä monia terveyskeskusten omalle toiminnalle välttämättömiä tukipalveluja, erityisosaamista vaativia kliinisiä palveluja, konsultaatioita ja laajemmin keskitettäviä potilaspalveluja. Tätä suuntausta vahvistetaan. Terveyskeskukset tai vastaavat tuottajaorganisaatiot keskittyvät toiminnalleen tyypillisiin lähipalveluihin ja suuremmilla terveysasemilla tuotettaviin keskitetympiin palveluihin. Perusterveydenhuollon yöpäivystys klo väliltä on maakunnassa keskitetty kokonaan keskussairaalan päivystysyksikköön. Jyväskylän alueelta eli jo yli puolet maakunnan väestöä käyttää kokonaisuudessaan vain keskussairaalan päivystysyksikköä virka-ajan ulkopuolisessa päivystyspalvelutarpeessa. Maakunnan muulla alueella on väestön käytössä tällä hetkellä yhteensä kahdeksan eri terveyskeskusten lähipäivystyspistettä, jotka toimivat arki-iltaisin ja osa myös viikonloppuisin. Näiden päivystyspisteiden aukiolojen tuntimäärät vaihtelevat välillä 8 57 tuntia viikossa. Yhteensä sairaanhoitopiirin n asukkaan alueella on ilta- ja viikonloppujen lääkäripäivystystä keskussairaalan ympärivuorokautisen päivystyksen ( 168 t/vi) lisäksi seuraavasti: seututerveyskeskuksen alueella 116 tuntia, Saarikan alueella 38, Wiitaunionin alueella 44, Äänekoskella 44, Muuramessa 30 ja Hankasalmella 8 tuntia viikossa. Yhteensä keskussairaalan ympärivuorokautisessa keskitetyssä päivystyksessä ja kahdeksassa lähipäivystyksessä on päivystyspalvelu avoinna 448 tuntia viikossa, n. 1,8 tuntia tuhatta asukasta kohti. Koko maakunnan yhteisen päivystyssuunnitelman laadinta on alkamassa, lähipäivystysten aikioloaikoja ja ehkä päivystypisteiden lukumääriäkin tultaneen tarkistamaan. Viikonloppujen hammaslääkäripäivystys on pohjoista Keski-Suomea lukuunottamatta, jossa on oma päivystysrengas, keskittynyt Jyväskylän Kyllön hammashoitolaan. Vaihtoehtona selvitetään sekä arki-iltojen että viikonloppujen (poislukien yöaika) koko hammaslääkäripäivystyksen järjestämistä sairaanhoitopiirin toimesta. Suunterveydenhuollon yöaikainen päivystys tullaan järjestämään viimeistään vuoden 2015 alusta todennäköisesti KYS-ERVA alueen toimesta Kuopiossa. Päivystyksen lisäksi sairaanhoitopiirin toimesta tai sairaanhoitopiirin palvelujen yhteydessä tuotetaan tällä hetkellä maakunnallisesti perusterveydenhuollon 37

38 yhteistoiminta-alueille seuraavia palveluja: (potilastietojärjestelmät) potilastietojärjestelmiin liittyen Effica-tietokanta-palvelinympäristön ylläpito ja osin sovellutuki (ostopalveluna Medi-IT Oy:ltä), lääkehuolto, laboratoriopalveluja, radiologian palveluja, erikoislääkäreiden konsultaatiotoimintaa (ortopediaa, radiologiaa, tähystystoimintaa) ja maakunnallinen logistinen järjestelmä siltä osin kun se liittyy palvelutuotantoon sairaanhoitopiirissä. Sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulle ovat hiljattain kokonaisuudessaan siirtyneet ensihoidon ja sairaankuljetuksen, valtaosasta maakuntaa myös aikuispsykiatristen palvelujen ja siihen liittyen psykiatrisen palveluasumisen ja osin päihdepalvelujen järjestämisvastuu. Ja lisäksi ovat siirtyneet myös osittain terveydenhuollon materiaalihallinto, terveydenhuollon hankintojen kilpailutus ja yhteinen rekrytointi. Kokonaisuudessaan vanhusten hoiva muodostaa kustannuksiltaan ja henkilöstö-määrältään suuren palvelujärjestelmän, joka on jakautunut kuntien sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon organisaatioiden kesken. Siinä toimii moninainen palvelujen tuottajien joukko etenkin palveluasumisessa ja kotihoidossa. Myös toiminnan rahoitus on monikanavainen sisältäen mm. palveluasumisen osalta KELA:n osuuksia, joka on osaltaan ohjannut palvelujärjestelmän kehitystä. Kokonaisuudessaan monen kunnan vanhusten hoivan kustannukset ovat lähes yhtä suuret kuin perusterveydenhuollon. Jatkossa vanhusten hoivan tuotantomuotoina ovat yhä useammin kotiin annettavat palvelut ja eriasteiset palveluasumisen muodot. Vähenevässä määrin vanhusten hoiva muodostuu laitoshoidosta, jota edustavat vanhainkodit, hoiva tai pitkäaikaishoidon osastot ja yhä harvemmin terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaishoito. Terveyskeskussairaalat keskittyvät enenevästi akuuttiin ja kuntouttavaan hoitoon. Vaikka ennen maakunnalliseen sote-alueeseen siirtymistä valtaosaltaan vanhusten hoivapalvelut järjestetään ja tuotetaan irrallaan perusterveydenhuollon organisaatioista, on tärkeää näille hoivapalveluille, että perusterveydenhuollon organisaatiot tuottavat niille pääosin lääkärityön. Tällä turvataan riittävä lääketieteellinen osaaminen, yhteisen potilastietorekisterin käyttö ja terveydenhuoltoon koordinoitu vanhusten hoito. Tämä yhteistyö perusterveydenhuotoon on välttämätöntä ja vähentää vanhusten hoidon tarpeista ja erilaisista akuuteista tilanteista aiheutuvia hoitopaikan vaihtumisia. Pitkäjänteisen, osaavan ja riittävän lääkärityön turvaaminen vanhusten kotihoitoon ja hoivapalveluihin vähentää tämän väestöryhmän terveydenhuollon palveluyksiköiden käyttöä. Myös elämän loppuvaiheen ja kuoleman hyvä hoito on pystyttävä turvaamaan palveluasumisen yksiköissä ilman vanhuksen siirtelyä elämän loppuvaiheessa terveydenhuollon yksiköihin. 38

39 6.2 Psykiatria ja päihdepalvelut, psykiatriset sairaalat Mielenterveys- ja päihdepalveluja kehitetään kokonaisuutena siten, että maakunnan jokaisella terveydenhuollon yhteistoiminta-alueella on kattavasti, sujuvasti ja monipuolisesti toimiva avohoito. Yhteistoiminta-alueen mielenterveys- ja päihdepalvelut järjestetään terveyskeskuksen ja sairaanhoitopiirin kiinteänä yhteistyönä. Jyväskylän kaupungin ja Keski- Suomen sairaanhoitopiirin psykiatrinen avohoito yhdistettiin vuoden 2011 alusta. Toimintamallia laajennettiin myös muille alueille kuntien tavoitteiden mukaisesti. Päihdepalvelukoordinaattori aloitti toimintansa keväällä 2013 ja hän koordinoi päihdepalveluita yhdessä kuuden Jyväskylän yhteistoimintalueella toimivan päihdehoitajan kanssa. Päihdehuollon erityispalveluiden järjestämisvastuu siirtyi psykiatrian toimialueelle vuoden 2011 alusta Jyväskylän ja pääosan Seututerveyskeskuskuntien osalta. Jyväskylän yhteistoiminta-alueen ja Keski- Suomen seututerveyskeskuksen psykiatrisen palveluasumisen järjestämisvastuu siirtyi myös psykiatrian toimialueelle vuoden 2011 alusta. Terveydenhuollon yhteistoiminta-alueella: - Järjestetään potilaan vaivaton ja joustava hoitoonpääsy mielenterveys- ja päihdepalveluihin matalan kynnyksen ja hoidon porrastuksen periaatteella. - Järjestetään psykiatrian avohoidosta peruspalvelujen tarvitsemat konsultaatiopalvelut. - Järjestetään psykiatriset päivystyspalvelut ja tarpeenmukaiset lyhyet kriisihoitojaksot sekä määräaikaiset hoito-/terapiasuhteet. - Järjestetään tarpeenmukaiset potilaan kotiin tai kotiympäristöön jalkautuvat hoitopalvelut. - Hoito perustuu Käypä Hoito suosituksiin, hoidon yksilölliseen suunnitteluun ja määräaikaisuuteen. - Tehostetaan mielenterveys- ja päihdeongelmien varhaistunnistamista, hoidon tarpeen arviointia ja nopeaa hoidon käynnistymistä sekä sairastuneen lasten ja perheen huomiointia. - Kehitetään ikääntyvien mielenterveys- ja päihdeongelmien varhaistunnistamista ja ikääntyville soveltuvia hoitomuotoja. - Tehostetaan mielenterveyskuntoutujien kuntouttavaa toimintaa, työtoimintaa ja ryhmämuotoisia hoitoja. - Sovitetaan julkiset ja yksityiset sekä kolmannen sektorin mielenterveys- ja päihdepalvelut toimivaksi palvelukokonaisuudeksi. Psykiatrinen sairaalahoito: Psyykkisesti oireilevan akuuttivaiheen tarpeenmukainen sairaalahoito järjestetään Kangasvuoren sairaalassa, joka siirtynee keväällä 2014 toisiin toimitiloihin, ja jatkohoito tarvittaessa Juurikkaniemen sairaalassa. Lisäksi psykiatrisia sairaansijoja on yleissairaaalapsykiatrian osastolla (mm 39

40 syömishäiriöpotilaat). Sairaansijoja on jatkossa noin 100 sairaansijaa tehostaen akuuttivaiheen hoitoa (noin 0,4 sairaansijaa 1000 asukasta kohti). 6.3 Työterveyshuolto Valtakunnallisten linjausten ja niitä tukevien uusien lakimuutosten mukaisesti työterveyshuollon ydintehtäviä ovat työkyvyn tukeminen ja työkyvyn koordinaatio. Työkykynäkökulman huomioon ottaminen edellyttää tiiviimpää yhteistyötä terveydenhuollon eri tasojen välillä esimerkiksi hoitoketjujen laatimisessa ja työnjaon sopimisessa. Lisäksi tarvitaan sujuvampaa tiedonkulkua niin julkisen kuin yksityissektorin työterveyshuollon palveluntuottajien, perusterveydenhuollon toimijoiden, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen välillä. Yhteistyötä ja tiedon kulkua tukemaan tarvitaan myös tietoteknisiä ratkaisuja. Kuntoutustutkimusyksikön yhteyteen v perustetun työlääketieteen poliklinikan toiminta tehostaa työhön liittyvien sairauksien ja ammattitautien tunnistamista ja tutkimusta sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa ja mahdollistaa työterveyshuoltoon erikoistuvien lääkäreiden kouluttautumisen omalla paikkakunnalla. Keski-Suomessa kunnan järjestämisvelvollisuuden piirissä olevien työterveyshuoltojen henkilöasiakkaiden osuus (%) kaikista työterveyshuoltoon kuuluvista oli vuonna % (terveyskeskusten työterveyshuoltojen osuus 17 % ja liikelaitosten 36 %). Koko maan keskiarvo oli 36 %. (Lähde:Työterveyshuolto Suomessa 2012 katsaus). Kunnallinen työterveyshuolto on siis elinkeinoelämän kannalta merkittävä toimija Keski- Suomessa. Työterveys Aalto liikelaitos vastaa työterveyspalveluiden tuottamisesta Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen ja Keski-Suomen seututerveyskeskus -liikelaitoksen toiminta-alueilla. Se toimii yhteistyössä Pohjoisen Keski-Suomen kunnallisten työterveysyksiköiden kanssa. 6.4 Yhteistyö hankinnoissa ja tukipalveluissa Alueellista yhteistyötä lisätään hankinnoissa (mm. hoitotarvikkeet, apuvälineet ja muut tavarahankinnat), hoitotarvikkeiden varastoinnissa, apuvälinepalvelun ja lääkintätekniikan aloilla sekä tavara- että potilaskuljetuspalveluissa. Hankinnat toteutettaan yhteishankintoina ja tilaamisessa sekä varastonvalvonnassa hyödynnetään mahdollisia yhteiskäyttöisiä tietojärjestelmiä. Huoltosopimukset tehdään suurempien alueiden puitteissa. Yhteistyötä lisätään tukipalveluissa niin, että toteutetaan seudullisia ja osin myös maakunnallisia ratkaisuja palveluiden järjestämisessä ja tuotannossa. 40

41 Yhteistyötä tukipalveluissa selvitellään sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän kaupungin kesken. Uusi sairaala-hankkeessa on tarkoitus löytää uusia innovatiivisia tukipalvelujen palvelumalleja sekä järjestämis- ja tuottamisvaihtoehtoja Palvelurakenteen kehittämisen yleiset tavoitteet Keski-Suomessa Tavoitteena on erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen maakuntatasoinen integraatio. Myös uuden sairaalan rakentamisen kannalta integraatio on tarpeen ja maakunnan kuntien terveydenhuolto ja sosiaalitoimi tulee olla tulevaisuudessa viritetty sille tasolle, jota uuden sairaalan lyhentyvät hoitoajat ja kuntoutuksellinen ote edellyttävät. Kuntien tulee sitoutua sairaalan rakentamiseen ja rahoitukseen. Tuotantopuolella monituottajamalli nähdään tarkoituksenmukaisena. Se mahdollistaa tulevalle järjestäjälle käyttöönsä kaiken maakunnassa olevan terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kapasiteetin (yksityiset, julkinen, järjestöt jne.). Ennaltaehkäisyä ja terveyden edistämistä ei tule unohtaa. Tapahtuva integraatio parantaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä sosiaalitoimen kaiken tasoista yhteistyötä. Tietoliikennejärjestelyt rakennetaan palvelemaan tätä kokonaisuutta. Tuleva lääkärikoulutus on maakunnan SOTE- palveluiden kannalta strateginen hanke, johon kuntien tulisi sitoutua. Tavoitteena on, että mennessä on maakunnassa kuntien yhteinen esitys Sote-järjestämisen hallintomallista ja vuoden 2014 loppuun mennessä kunnilta olisi lopullinen sitoutuminen maakunnalliseen Sote- järjestämiseen. Joka tapauksessa viimeistään vuoden 2017 alusta alkaisi uusi SOTEjärjestäjä toimintansa. Tavoitteena on myös selvittää ja mahdollisesti toteuttaa yksikanavaista rahoitusta, joka perustuisi kapitaatiomalliin, eli kunnat maksaisivat järjestäjälle maksuosuutensa perustuen väestön sairastavuuteen, ikään, sukupuoleen ja mahdollisesti joihinkin muihin taustatekijöihin. Keski-Suomi voisi hakeutua kokeilumaakunnaksi yksikanavaisen rahoituksen testaamiseksi. 7.2 Erikoissairaanhoitopalvelut ja työnjako Erikoissairaanhoito järjestetään sairaanhoitopiirin toimesta valtakunnallisten säädösten ja suositusten sekä erityisvastuualueella järjestämissopimuksessa 41

42 sovitun työnjaon mukaisesti. Vaativa erikoissairaanhoito hankitaan ensisijaisesti erityisvastuualueelta; Kuopion yliopistollisesta sairaalasta ja muista yliopistosairaaloista. Erityisosaamista edellyttävää palvelutoimintaa kehitetään suurempina kokonaisuuksina muiden sairaanhoitopiirien/ erityisvastuualueiden kanssa. Uutena toimintamuotona on alkanut yhteistyö Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin kanssa esim. suuren väestöpohjan vaativissa hoidoissa kuten lihavuusleikkauksissa. Yhteistyötä tullaan syventämään. Vuodesta 2014 alkaen potilaalla on mahdollisuus valita terveysasema ja erikoissairaanhoidon yksikkö kaikista Suomen julkisista terveysasemista ja sairaaloista. (Terveydenhuoltolaki 2010/1326 (Finlex)). 7.3 Alueelliset hoitokäytännöt ja hoidon vaikuttavuus Jatketaan alueellisten hoitokäytäntöjen kehittämistä Käypä hoito -suositusten pohjalta rakentamalla hoitokarttoja henkilöstölle ja jatkossa myös potilaille sähköisen asiointiportaalin, Hyviksen kautta. Suunnittelussa huomioidaan systemaattinen laadun kehittäminen. Sairaanhoitopiiriin laaditaan yhtenevä laadunhallinnan järjestelmä, joka on yhteensovitettu laadunhallintaa koskevien kansallisten tavoitteiden ja KYS-ERVA-alueen sekä lähinnä maakunnan terveyskeskusten kanssa. Sujuvaa hoidon järjestämista tuetaan aluetietojärjestelmillä (mm. sähköiset lähetteet, sähköiset hoitopalautteet sähköinen sairauskertomus, tutkimustulosten ja röntgen-kuvien sähköinen siirto). Kiireettömän hoidon kansalliset kriteerit huomioidaan lähettämiskäytäntöjen kehitystyössä. Tavoitteena on, että entistä suurempi osa lähetteistä käsitellään konsultaatioina eikä potilaan erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntiä tarvita. Jatketaan kehitystyötä tavoitteena parantaa erikoissairaanhoitoon tehtyjä lähetteitä ja vastaavasti kiinnittää huomiota erikoissairaanhoidon konsultaatioihin ja epikriisien merkintöihin, jotta potilaille voidaan turvata asianmukainen kokonaishoito. Erikoissairaanhoitoa tarvitsevien potilaiden lähetteet ohjataan sairaanhoitopiiriin, jossa lähete käsitellään sähköisinä konsultaationa tai järjestetään tarvittava erikoissairaanhoito edellisessä kappaleessa kuvatulla tavalla. Jokilaakson sairaalan alueen potilaista osa ohjataan sinne suoraan. Hoidon vaikuttavuus Yhteistyössä KYS:n kanssa ollaan ottamassa käyttöön geneeristä 15Dvaikuttavuusmittaria, joka tuottaa toteutuneelle hoidolle vaikuttavuusindeksin. Sitä voidaan hyödyntää potilaskohtaisessa hoitotilanteessa sekä terveydenhuollon toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa. 42

43 Alueellinen potilasturvallisuus Terveydenhuoltolain mukaan palveluorganisaatioiden toiminnassa ja kehittämisessä on huomioitava laatu ja potilasturvallisuus. Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut sosiaali- ja terveydenhuoltoon asetuksen sekä potilasturvallisuusstrategian, jotka asettavat potilasturvallisuuden keskeiseksi toiminnan tavoitteeksi ja jotka ottavat sen osaksi laadun ja riskien hallintaa. Turvallinen hoito toteutetaan oikein ja oikeaan aikaan hyödyntäen parhaalla mahdollisella tavalla voimassa olevia voimavaroja. Toimintayksiköissä huomioidaan hoidon turvallisuus. Potilasturvallisuustyössä arvioidaan ja tutkitaan palvelujärjestelmiä järjestelmän rakenteiden ja prosessien näkökulmasta. Maakunnan strategian avulla luodaaan yhdenmukaisia käytäntöjä ja ohjeistuksia potilasturvallisuuden parantamiseen ja ennaltaehkäisevään työhön. Organisaatioiden toiminnnan integroituessa huomioidaan myös potilasasiamiestoiminnan kehittäminen uudistuksia vastaavaksi. 7.4 Päivystys- ja ensihoidon järjestäminen Nopean vasteen toimintamalli (NOVA) käynnistyi päivystysyksikössä täysimääräisesti vuoden 2008 alusta ja tähän liittyi Jyväskylän kaupungin perusterveydenhuollon virka-ajan ulkopuolisen päivystystoiminnan siirtyminen keskussairaalan yhteyteen. Sen jälkeen keskussairaalan perusterveydenhuollon päivystys on laajentunut maakunnallisen kokonaissuunnitelman mukaisesti. Tällä hetkellä koko sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yöpäivystys on keskitetty Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystykseen. Arki-iltojen sekä viikonloppu- ja pyhäpäivien perusterveydenhuollon päivystys on siirretty keskussairaalaan niiltä osin kuin se on katsottu tarkoituksenmukaiseksi kunkin kunnan väestön palvelujen järjestämisen ja saatavuuden kannalta. Päivystyspalveluja arvioidaan jatkuvasti yhteistyössä maakunnan perusterveydenhuollon organisaatioiden kanssa. Erikoissairaanhoidon potilaiden nopeaa ja tehokasta hoitoa tukee päivystys- ja infektio-osasto. Psykiatristen päivystyspotilaiden hoidon kehittämistä jatketaan psykiatrisessa hoitotiimissä. Yhteistyötä sosiaalipäivystyksen ja päihdepalveluiden päivystyksen kanssa jatketaan. Ensihoidon järjestämisvastuu on siirtynyt valtakunnallisesti sairaanhoitopiireille lainsäädännön perusteella alkaen ja ensihoitopalvelu on osa alueen päivystyspalveluja. Ensihoidon perustan muodostaa hoitotasoista ambulanssia ja yli 90 % hätäkeskuksen kautta tulevista tehtävistä hoidetaan hoitotasoisilla ambulansseilla. Lisäksi alueella on perustason ambulanssia, joiden pääasiallinen tehtävä on huolehtia potilaskuljetuksista. Ensihoidon kenttäjohto johtaa operatiivista toimintaa. 43

44 Hätäkeskuksen kautta tulevista tehtävistä 90 %:sesti ensihoidon potilaat tavoitetaan alle 30 minuutissa ja 90 % siirtokuljetuksista aloitetaan alle 60 minuutin kuluttua tilauksesta. Ensivaste-yksiköitä on ja näillä on tärkeä rooli Jyvässeudun ulkopuolella ensihoidon tukiyksikköinä. Kuopion Finnhems 60 ja Tampereen Finnhems 30 toimivat alueella ensihoitolääkäriyksikköinä. Jyvässeudulla ei ole tarkoitus aloittaa omaa ensihoitolääkäritoimintaa. Akuuttilääketieteeseen erikoistuvat lääkärit osallistuvat kuitenkin koulutuksensa puitteissa jossain määrin myös ensihoitoon. KYS-ERVA -ensihoitokeskuksen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä ja pyritään linjaamaan toiminta yhtenäiseksi. Hoitotasoisten ambulanssien toimintaa liikkuvina terveydenhuollon päivystysyksikköinä kehitetään, jolloin ensihoidon yksiköt voisivat osallistua päivystyspotilaiden hoitoon terveyskeskusten ollessa kiinni. Päivystyksen puhelinneuvonta on siirtynyt omaksi toiminnaksi vuoden 2013 alusta lähtien. Tällä hetkellä on tarkoituksena arvioida puhelinneuvonnan roolia ja tutkia mahdollisuuksia laajentaa toimintaa siten, että väestö ohjattaisiin ottamaan aina yhteyttä puhelinneuvontaan ennen lähtöä päivystykseen 7.5 Lastenpsykiatria Lasten mielenterveyspalveluiden järjestämisestä huolehtivat perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sosiaalipalveluihin kuuluvat perheneuvolat sekä yksityinen sektori. Palvelut pyritään järjestämään ensisijaisesti avopalveluna. Edellä mainittujen tahojen lisäksi koululla, päivähoidolla ja lastensuojelulla on tärkeä rooli palveluihin ohjaamisessa. Lasten mielenterveyspalvelut muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, jonka käytännön tavoitteista ja työnjaosta sovitaan alueellisissa yhteistyökokouksissa vuosittain. 7.6 Nuorisopsykiatria Nuorten mielenterveyspalvelut järjestetään yhteistyössä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken. Nuorisopsykiatrian liikkuva työryhmä tukee konsultaatioiden avulla hoitojärjestelyjä perustasolle. Nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon ensisijainen kohderyhmä ovat vuotiaat, mutta tarpeen mukaan avohoitopalveluita voidaan järjestää yhteistyössä psykiatrisen avohoidon ja perustason kanssa 22 ikävuoteen saakka. Erityistä huomiota pyritään kiinnittämään varhaiseen hoidon tarpeen tunnistamiseen ja hoitojärjes- 44