Kommentit järjestämissuunnitelmaan

Transkriptio

1 Kommentit järjestämissuunnitelmaan Perusturvalautakunta liite nro 3 (1/6) Kaupunginhallitus liite nro 10 (1/(6) Kommentit ja muutosehdotukset kohtaan 2: Katsaus Keski-Suomen väestön muutokseen vuoteen 2020, sairastavuuteen, palvelujen käyttöön ja kustannuksiin Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa analysoidaan monipuolisesti Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden tilaa. Maakunnan väestön hyvinvoinnin ja terveyden haasteena ovat väestön keskittymiskehitys Jyväskylän seudulle ja useampien muiden maakunnan kuntien väestön määrän kehityksen negatiivisuus. Äänekoskella väestömuutos vuodesta 2011 vuoteen 2020 on maltillisesti negatiivinen (-47/-0,2 %). Samalla väestö vanhenee ja vanhempien ikäluokkien osuus koko väestöstä kasvaa erittäin voimakkaasti vuoteen 2020 mennessä. Keski-Suomen sairastavuus on korkea; kansantauti-indeksi on 110,4 ja sairastavuusindeksi 106,3. Äänekoskella kansantauti-indeksi on 126,4 ja vakioitu sairastavuusindeksi 119,9 (vertailuluku 100). Erityisesti huolestuttavaa Keski-Suomen maakunnan osalta on liikapainoisuuden runsas lisääntyminen, diabetes, sepelvaltimotauti ja astma indeksit sekä päihde- ja mielenterveysongelmien näyttäytyminen aineistossa, varsinkin nuorten osalta, toimeentulotukiasiakkaiden suuri määrä, maakunnan yleinen pienituloisuusaste, korkea huoltosuhde (62) sekä nuorten vaikea työllistyminen osuuden lasku vuotiaasta väestöstä. Vuosittain Suomessa kuolee edelleen alkoholihaittojen ja alkoholimyrkytysten seurauksena liikaa ihmisiä; miehiä noin 1300 ja naisia 400. Vapaaajan harrastamattomien osuus prosentteina (%) väestöstä on laskenut 22 %:sta liki 17%:iin ja koulutuksen ulkopuolelle jäävien vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on laskenut viidessä vuodessa noin 3%. Kotona asuu 75 vuotta täyttäneistä hieman yli 90 % vastaavanikäisestä väestöstä. Suunta on ollut vuodesta 2010 ylöspäin, mikä on lakien ja suositusten mukaista, jotta palvelutarpeisiin kyetään tulevaisuudessa vastaamaan. Myönteisiä kehitystrendejä tulee edelleen kaikin tavoin tukea. Tässä työssä varhainen ennakoiva, hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö nousee keskiöön. Järjestämissuunnitelmassa näyttäytyy edelliseen valtuustokauteen verrattuna sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistamisia, ja valinnanvapauden tuleminen kansalaisten ulottuville. Muun muassa Kinnulan terveyspalvelut tuottaa Suomen Terveystalo Oy ja Muuramen kunta on perustanut kunnan kokonaan perustaman Muuramen Hyvinvointi -liikelaitoksen. Edelleen valinnanvapauden tuleminen kansalaisten ulottuville (Jyväskylä, Uurainen ja Hankasalmi) on muutos edellisestä valtuustokaudesta Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioitu menoindeksi vuonna 2016 oli Keski-Suomessa 95 ja Äänekoskella 90 eli maan keskitason alapuolella (vertailulukuna 100). Kommentit ja muutosehdotukset kohtaan 3: Sote-palveluiden järjestäminen maakunnassa Palveluiden järjestämisvastuu on maakunnassa siirtymässä maakunta- ja sote -uudistuksen myötä perustettavan uuden maakunnan vastuulle. Tällöin palveluiden järjestäminen erotetaan nykyistä selkeämmin palveluiden tuottamisesta. Järjestämisen ja tuottamisen erottaminen sekä asiakkaiden valinnanvapauden lisääntyminen edellyttävät järjestäjältä tarkkaa palveluiden ja hoito- ja palveluketjujen määrittelyä sekä tuottajien ohjaamista ja valvontaa. Erityisen tärkeäksi tulee asiakas- ja palveluohjaus, palvelukriteerien ja hoitokäytäntöjen yhtenäinen määrittely maakunnassa. Uuden maakunnan ei tule hukata mahdollisuutta vahvistaa palveluiden asiakaslähtöisyyttä ja asiakaskohtaista palveluintegraatiota. Palveluiden järjestämiseen sisältyy mm. palvelutarpeiden tunnistaminen ja palveluiden järjestämistä koskevien tavoitteiden asettaminen, tarjottavien palveluiden ja niihin liittyvien hoitoketjujen määrittely

2 sekä tuotannon ohjaaminen ja valvonta. Sote- palveluiden järjestämisessä lähdetään yhteisestä työstä ja sote maakuntamalliin siirryttäessä sen tulee edelleen vahvasti korostua sen lisäksi, että vahvana tavoitteena tulee olla koko maakunnan väestön hyvinvoinnin ja terveyden vahvistaminen yhdenvertaisesti sekä kustannusten hillintä. Koko maakuntaa ja sen eri osia tulee kehittää kokonaisvaltaisesti. Unohtamatta jo olemassa olevia hyviä ja kansalaista tukevia toimintamalleja, kuten esimerkiksi Äänekosken terveyskeskuksen vastaanoton malli. Järjestämissuunnitelman toteutuessa tavoitteen asettelun mukaisesti maakunnan ikä- ja tarvevakioidut kustannukset maakunnittaisessa vertailussa pysyisivät edullisimman kolmanneksen joukossa. Tätä voi pitää melko hyvänä ja jopa välttämättömänä tavoitteena, jotta kustannukset eivät määräämättömästi nouse ja palvelut pystytään tulevaisuudessakin hoitamaan. Kommentit ja muutosehdotukset kohtaan 4: Terveyspalveluiden tuottaminen Keski-Suomessa Terveyden- ja sosiaalihuollon palvelujärjestelmän kehittämistä ohjaavat Keski-Suomessa seuraavat periaatteet: perusterveydenhuoltopainotteisuus, terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy, kansalaisten oma vastuu terveydestä, henkilöstön ja osaamisen turvaaminen, palvelujärjestelmän vaikuttavuus ja kokonaistaloudellisuus, tarkoituksenmukainen työnjako eri toimijoiden ja henkilöstöryhmien välillä, yhteistyön tiivistäminen ja kumppanuus (mm. yhdistykset, yritykset), hoitoon pääsy kansallisten hoitokriteereiden ja hoitoon pääsyn enimmäisaikojen mukaisesti, alueellinen kattavuus ja tasa-arvo, korkeatasoinen, käytäntöä palveleva, soveltava tieteellinen tutkimustoiminta, potilaan valinnanvapaus, monituottajamallien kehittäminen. Kehittämistä ohjaavia periaatteita voidaan pitää kattavina ja hyvinä. Palvelut ryhmitellään lähipalveluiksi, seudullisesti ja maakunnallisesti tuotettaviksi sekä maakuntarajat ylittäviksi palveluiksi. Olennaista on vahvistaa sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon monimuotoista ja toimivaa yhteistyötä. Miten se käytännössä tapahtuu on haastava ja erityisen tärkeä tehtävä. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa otetaan kantaa siihen, että sote -uudistuksen myötä palvelutuotanto hajaantuu ja julkisen tuotannon rinnalle syntyy asiakkaiden valinnanvapauden myötä entistä enemmän myös yksityistä palvelutuotantoa. Kansanterveyden edistäminen on koko terveydenhuollon toiminnan perusperiaate. Myös tärkeässä terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyössä ollaan uuden edessä, mikäli sote palvelut siirtyvät maakunnan järjestettäväksi. Terveyden edistäminen ja ennakoiva työ on laaja-alaista ja kokonaisvaltaista toimintaa ja kunnilla on siinä mahdollisen muutoksen jälkeen edelleen aktiivisen toimijan rooli, jota maakunnan tulee vahvasti tukea. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa tuodaan esille myös kansalaisen oma vastuu terveydestään. Tähän vastataan kehittämällä, käyttöönottamalla ja tukemalla koulutuksella ja verkostoilla, luomalla uusia toimintamalleja, joissa on ennaltaehkäisevä ote sekä useiden käynnistettyjen terveysohjelmien ja niiden jalkauttamisen jatkamisella. Terveydenhuollon valmiussuunniteluun järjestämissuunnitelmassa viitataan lyhyesti, mm. pandemiasuunnitelmien päivittäminen yhteistyössä kuntien terveyskeskusten kanssa on hyvä asia. Kommentit ja muutosehdotukset kohtaan 5: Lähipalvelut Suunnitelmassa todetaan, että perusterveydenhuollon ja vanhuspalvelujen järjestämisestä vastaa vuoden 2020 alusta lähtien maakunta, joka päättää myös palvelujen tuotannosta. Siihen saakka

3 järjestämisvastuusta ja palvelujen tuotannosta vastaavat nykyiset organisaatiot. Tulevaisuudessa teknologia otetaan nykyistä tehokkaammin käyttöön, jonka yhtenä tarkoituksena on mm. turvata tasapuolinen palvelujen saatavuus koko maakunnassa. Laaja-alaista terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyötä toteutetaan yhdessä kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Geriatrista osaamista perustasolla vahvistetaan, mikä nähdään tärkeänä ja kannatettavana asiana. Lääkärien ja hoitohenkilöstön työnjakoa on jo monin paikoin uudistettu ja tätä uudistusta jatketaan ja laajennetaan koko maakuntaan. Perusterveydenhuoltoa tukemaan on perustettu konsultaatiokeskus vuoden 2017 aikana. Terveyskeskukset tai vastaavat tuottajaorganisaatiot keskittyvät toiminnalleen tyypillisiin lähipalveluihin ja suuremmilla terveysasemilla tuotettaviin keskitetympiin palveluihin. Suunnitelma sisältää linjaukset perusterveydenhuollon yöpäivystyksestä, Jyväskylän alueen väestön virkaajan ulkopuolisesta päivystyspaikasta sekä maakunnan muun alueen lähipäivystyspisteistä. Virka-ajan ulkopuolinen hammaslääkäripäivystys Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kunnissa järjestetään Kyllön terveysaseman hammashuollon tiloissa siihen asti, kunnes uusi sairaala valmistuu. Yöaikainen hammaslääkäripäivystys klo järjestetään KYS:ssa. Suunnitelma sisältää linjaukset tällä hetkellä maakunnallisesti perusterveydenhuollon yhteistoimintaalueille tuotettavista palveluista, joita ovat potilastietojärjestelmät ja niihin liittyen Effica-tietokanta - palvelinympäristön ylläpito ja osin sovellustuki (ostopalveluna Istekki Oy:ltä), lääkehuolto, laboratoriopalveluja, radiologian palveluja, erikoislääkäreiden konsultaatiotoimintaa (ortopediaa, radiologiaa, tähystystoimintaa) ja maakunnallinen logistinen järjestelmä siltä osin, kuin se liittyy palvelutuotantoon sairaanhoitopiirissä. Sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulla ovat kokonaisuudessaan ensihoidon ja sairaankuljetuksen, valtaosasta maakuntaa myös aikuispsykiatristen palvelujen ja siihen liittyen psykiatrisen palveluasumisen ja osin päihdepalvelujen järjestämisvastuu, osittain terveydenhuollon materiaalihallinto ja terveydenhuollon hankintojen kilpailutus. Perusterveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa perustellaan ansiokkaasti vanhusten hoivaa, joka muodostaa kustannuksiltaan ja henkilöstömäärältään suuren palvelujärjestelmän, joka on jakautunut kuntien sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon organisaatioiden kesken. Etenkin palveluasumisen ja kotihoidon tuottajia on useita. Myös toiminnan rahoitus on monikanavainen sisältäen mm. palveluasumisen osalta KELA:n osuuksia, joka on osaltaan ohjannut palvelujärjestelmän kehitystä. Jatkossa vanhusten hoivan tuotantomuotoina ovat yhä useammin kotiin annettavat palvelut ja eriasteiset palveluasumisen muodot. Vähenevässä määrin vanhusten hoiva muodostuu laitoshoidosta, jota edustavat vanhainkodit, hoiva tai pitkäaikaishoidon osastot ja yhä harvemmin terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaishoito. Terveyskeskussairaalat keskittyvät enenevästi akuuttiin ja kuntouttavaan hoitoon. Kehittämissuunta on oikea. Vaikka vanhusten hoivapalvelut järjestetään ja tuotetaan nykyisin valtaosin irrallaan perusterveydenhuollon organisaatioista, on tärkeää, että perusterveydenhuollon organisaatiot tuottavat näille hoivapalveluille lääkärityön. Edellä mainittu on kannatettava seikka. Tällä turvataan riittävä lääketieteellinen osaaminen, yhteisen potilastietorekisterin käyttö ja terveydenhuoltoon koordinoitu vanhusten hoito. Yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa vähentää vanhusten hoidon tarpeista ja erilaisista akuuteista tilanteista aiheutuvia hoitopaikan vaihtumisia. Pitkäjänteisen, osaavan ja riittävän lääkärityön turvaaminen vanhusten kotihoitoon ja hoivapalveluihin vähentää tämän väestöryhmän terveydenhuollon palveluyksiköiden käyttöä. Myös elämän loppuvaiheen hyvä hoito on pystyttävä turvaamaan palveluasumisen yksiköissä ilman vanhuksen siirtämistä terveydenhuollon yksiköihin. Psykiatrian ja päihdepalvelujen edelleen kehittäminen kokonaisuutena avohoito painotteisesti, matalan kynnyksen periaatteen mukaisesti kiinteässä yhteistyössä terveyskeskuksen ja sairaanhoitopiirin kanssa on hyvä linja. Äänekosken kaupunki tarjoaa päihde- ja mielenterveyspalveluja terveyskeskuksen omasta yksiköstä. Saavutettavuus matalan kynnyksen periaatteella on saanut kuntalaisilta erityisen hyvää asiakaspalautetta. Teknologian hyödyt ja liikkuvat palvelut tulee ottaa voimakkaammin käyttöön

4 esimerkiksi nuorten mielenterveyspalveluissa, jolloin huomioidaan voimakkaammin maakunnan tilasto- ja tutkimustiedot johtamisessa. Työterveyshuolto osana sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta on suunnitelmassa tunnistettu. Meneillään olevassa maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa onkin ratkaistava se, miten maakunta sekä kukin kunta järjestää oman henkilöstönsä työterveyshuollon. Tämä vaatii tiivistä yhteistyötä ja vuoropuhelua toimivien mallien saamiseksi. Yhteistyöllä hankinnoissa ja tukipalveluissa on jo pitkät perinteet. Uusia järjestämis- ja tuottamisvaihtoehtoja saattaa edelleen syntyä uuden Sairaala Novan myötä. Kommentit ja muutosehdotukset kohtaan 6: Maakunnalliset palvelut Maakunnallisissa palveluissa kuvataan palvelurakenteen kehittämisen yleiset tavoitteet. Palvelurakenne suunnitelmaa pohjaa valmistelussa olevien lakien mukaisesti järjestäjä-monituottajamalliin. Sairaala Novan keskeinen periaate tulee olemaan perus- ja erikoistason sairaanhoidon, mutta myös sosiaalipalvelujen yhdistäminen. Tästä tulee pitää tiukasti kiinni. Suunnitelmassa kuvataan erikoissairaanhoitopalvelut ja työnjako. Sairaanhoitopiirin toimesta järjestettävä erikoissairaanhoito pohjaa valtakunnallisten säädösten ja suositusten sekä erityisvastuualueella järjestämissopimuksessa sovittuun työnjakoon. Vaativa erikoissairaanhoito hankitaan ensisijaisesti erityisvastuualueelta, Kuopion yliopistollisesta sairaalasta ja tarvittaessa muista yliopistosairaaloista. Hyvänä nähdään palvelutoiminnan kehittäminen suurempina kokonaisuuksina yhdessä muiden sairaanhoitopiirien ja erityisvastuualueiden kanssa. Tällä saattaa olla kustannuksia hillitsevä vaikutus. Hoitoketjuja on sairaanhoitopiirissä kehitetty jo pitkään ja työ jatkuu tiiviinä, vaikkakin maakuntarakenteiden uudistukset ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottamisessa asettavat omat haasteensa hoitoketjujen rakentamiselle ja ylläpitämiselle. Tulevaisuudessa sote-hoitoketjuja kehitetään maakunnallisena yhteistyönä. Tämä selkeyttää toimintamalleja ja hoidon porrastusta sekä potilasturvallisuutta. Maakunnan tulee järjestää hoito- ja palvelukokonaisuudet niin, että eri palveluilla ja palveluntuottajilla on yhteys muihin palveluihin. Keskiössä tulee olla asiakas. Hänen tulee saada tietoa hoidon ja palveluiden kokonaisuudesta sekä niihin liittyvistä vaihtoehdoista, hoito- ja palveluketjuistaan, hoitonsa etenemisestä ja osallisuudestaan hoitoon. Maakunnallinen asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelma ( ) palvelee laajasti niin sosiaali- kuin terveydenhuollon järjestäjiä ja tuottajia, henkilöstöä, potilaita, asiakkaita sekä omaisia, jotta hoito toteutuu turvallisesti ja vaikuttavasti, viivytyksittä ja ilman päällekkäisyyksiä. Käsillä olevassa suunnitelmassa kuvataan päivystys- ja ensihoidon järjestäminen. Nyt koko sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yöpäivystys on keskitetty Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystykseen. Ensihoidon järjestämisvastuu on sairaanhoitopiirillä. Palvelujen laajuus määritellään palvelutasopäätöksessä. Ensihoitopalvelu on tärkeä osa alueen päivystyspalveluja. Suunnitelmassa kuvataan lyhyesti lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria sekä huume- ja päihdehuollon erityispalvelut. Jokaisessa korostuu varhainen tuki, avohoitopainotteisuus sekä tiivis yhteistyö eri toimijoiden kesken. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittämisessä korostuukin maakunnallinen kokonaisvaltaisuus.

5 Laboratoriopalvelut hankitaan Äänekoskella Fimlabilta ja kuvantamistoiminta ostetaan sairaanhoitopiiriltä. Lääkehuollosta vastaa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin apteekki. Maakunnallista kuntoutuksen toimintamallia kehitetään osana uusi sairaala hanketta ja KSKS 2020 suunnittelua. Kuntoutuksen osalta nähdään oikeansuuntaisesti ikääntyvien ihmisten kuntoutumisen ja geriatriresurssin tärkeys ja vahvistaminen nykyisestä. Apuvälinepalvelu on hajautettua. Erityisesti apuvälineiden huoltopalveluja tulee kehittää kokonaisuutena maakunnan alueella. Huomioiden ylipainoisuuden runsas esiintyminen ja lihavuuden haitat tulisi ravitsemusterapeuttien määrää ja ravitsemustietämykseen liittyvää osaamista vahvistaa eri tasoilla. Perusterveydenhuollon hammaslääkäreiden jatkuva konsultointimahdollisuus vaativissa suusairauksien hoitamisessa saattaisi tuoda kustannussäästöjä. Kommentit ja muutosehdotukset kohtaan 7: Maakunnallinen infrastruktuuri Keski-Suomessa on parhaillaan menossa uuden sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas ja potilastietojärjestelmän hankinnan kilpailutus. Järjestelmä on tervetullut, koska se vahvistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensovittamista tavoitteena myös kustannusten hillintä. Järjestelmä otetaan käyttöön sairaala Novassa ja muissa julkisissa sote-palveluissa. Terveydenhuollon maakunnallinen sähköinen asiointialusta Hyvis ei ole käytössä Äänekoskella. Perusterveydenhuollon yksiköstä on tuettu kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä, arvokasta apua on saatu esimerkiksi kuntien hyvinvointikertomusten tekemiseen ja hyvinvointityöryhmien työn tukemiseen. Yksikössä tehdään ennakoivaa yhteistyötä vasta perustetun maakunnallisen hyvinvointiryhmän kanssa maakunnallisten hyvinvointityön rakenteiden luomiseksi. Äänekoskelta työryhmässä on vapaa-aikajohtaja. Kommentit ja muutosehdotukset kohtaan 8: Henkilöstön ja osaamisen turvaaminen, tutkimustoiminta Terveyskeskukset ovat lääkärikoulutuksen ja yliopiston läheisyyden vuoksi yhä voimakkaammin opetusterveyskeskuksia. Asialla on niin hyviä kuin haasteellisia puolia; lääkäripulan kanssa kamppailevassa terveyskeskuksessa lääkärin resurssit ovat vähäiset opiskelijan ohjaukseen. Toisaalta parhaimmillaan lääkäriopiskelija tulo terveyskeskukseen uutta tietoa ja osaamista tai työpaikan houkuttelevuuden ollessa suuri tulee työhön valmistuttuaan. Yhteinen rekrytointiyhteistyö erityisosaajien saamiseksi, mutta myös muiden tekijöiden saamiseksi on jo nyt ja tulevaisuudessa entistä enemmän asia, johon on syytä panostaa. Hoitohenkilöstön tarpeet ja toiveet tulee jatkossakin huomioida alueellisessa koulutustyöryhmässä ja sairaanhoitopiirin koulutustarjonnassa. Sosiaalihuollon henkilöstön mahdollisuus olla koulutuksissa vahvemmin mukana on tärkeä. Kommentit ja muutosehdotukset kohtaan 9: Järjestämissuunnitelman toteutus Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma on perustana terveydenhuollon ja osittain sosiaalihuollon kehittämistyölle sen tavoitteille ja painopisteille Keski-Suomessa vuosina

6 Toiminnallisten ja rakenteellisten muutosten suunnittelun ja toteutuksen pohjana vuosittain tarkastettava ja valtuustokausittain päivitettävä terveydenhuollon järjestämissuunnitelman tulee toimia aidosti myös osana maakunta- ja sote -uudistusta. Muuta kommentoitavaa järjestämissuunnitelmasta: Käsillä olevassa terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa kuvastuu hyvin aikajatkumo ja ajassa tapahtunut yhteistyön laajeneminen ja edelleen tiivistyminen eri toimijoiden kesken Keski-Suomen maakunnassa. Terveydenhuollon kentälle on tullut voimakkaammin yksityisiä toimijoita. Muutoksena järjestämissuunnitelmasta voi havaita enemmän esille tulevan varhaisen, ennakoivan työn ja ihmisen oman vastuun terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Aluksi, vuonna 2008, laadittiin Maakunnallinen terveyden edistämisen suunnitelma, joka päivitettiin vuonna 2015 Maakunnalliseksi sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen suunnitelmaksi vuosille Kuntien omien hyvinvointikertomusten lisäksi tehdään vuonna 2018 alueellinen hyvinvointikertomus yhteistyössä kuntien, järjestöjen, sairaanhoitopiirin ja maakunnan valmistelijoiden kesken. Maakuntaan on nimetty maakunnallinen Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen ryhmä, jonka tehtävänä on tukea maakunnallista sote -uudistuksen valmistelua terveyden edistämisen alueella. Nyt terveydenhuollon järjestämistä suunnitellaan maakuntauudistuksen osana, mikä tulee tässä hyvin esiin. Samanaikaisesti Keski-Suomessa on lausunnolla hyvin laaja, alustava järjestämissuunnitelma koskien maakunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita. Järjestämisvastuun kokoaminen maakunnalliselle tasolle on perusteltua valmistella kansallisen maakuntaja sote -uudistuksen valmistelun aikataulujen ja linjausten mukaisesti. Suunnitelmassa otetaan kantaa tulevaisuuteen; mikäli kansallisen uudistuksen toteuttamisen aikataulut pitkittyvät tulisi Keski-Suomessakin vakavasti harkita vapaaehtoisen sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän perustamista.