Varovaisuusperiaate ja suhteellisuusperiaate ristönkäytön n rajoitusperusteina?

Transkriptio

1 Varovaisuusperiaate ja suhteellisuusperiaate ympärist ristönkäytön n rajoitusperusteina? Pasi Kallio, Turun yliopisto Ympärist ristö ja oikeus/ylkä

2 Vastuu ja varovaisuusperiaate "Suomalaisessa kontekstissa perustuslain 20.1 :n vastuusää äännös s voidaan ymmärt rtää erää äänlaisena läpäisyvelvoitteena, l joka edellyttää ottamaan huomioon sääs äännöksen turvaamat ympärist ristöarvot kaikessa ympärist ristöllisiä, luonnonsuojelullisia tai kulttuurihistoriallisia ulottuvuuksia omaavissa o ratkaisuissa. Samalla valtion ja kansalaisten ekologiset velvollisuudet rajoittavat olemassa olevien oikeuksien tulkintaa ja toteuttamista ta siten, että oikeuksia tulee aina tulkita in dubio pro natura periaatteen mukaisesti. TämäT ennalta varautumisen periaate ohjaa yksittäisten isten perusoikeuksien rajoittamista ja konkretisointia siten, että näitä ei toteuteta luonnon vahingoksi." (Kumpula 2004)

3 Suomen perustuslain 20.1 "vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympärist ristöstä ja kulttuuriperinnöst stä kuuluu kaikille" millaiseen vastuu/velvollisuusajatteluun ympärist ristöön n kohdistuvien vahinkojen/vaikutusten määm äärittely sekä niiden ennakointi on oikeudellisesti perustettavissa? varovaisuusperiaatteen ymmärt rtäminen muita perusoikeuksia rajoittavana ja ohjaavana periaatteena keino jäsentj sentää oikeudellisesti luontoon kohdistuvien vastuiden ja velvollisuuksien sisält ltöä? varovaisuusperiaate luonnon monimuotoisuuteen liittyvän n laajennetun vastuun "normatiivisena reittinä" VP:n elementit vastuun kohteiden ja luonteen määm äärittelyssä? suhteellisuusperiaatteen rooli vastuun rajaamisessa VP:n mukaisen vastuun oikeasuhtaisuus? tapauskohtaisuuden ongelma ympärist ristönkäytön n kokonaissuunnittelu VP:n ja SP:n hallinnan välineenv lineenä?

4 Varovaisuusperiaate tiedon epävarmuus / puutteellisuus ei saa estää toimenpiteisiin ryhtymistä ympärist ristölle aiheutuvien haitallisten seurausten ennakoimiseksi epävarmuudessa ympärist ristölle etusija, in dubio pro natura mutta miten ja millä perusteilla ympärist ristön n etusija tai "ympärist ristölle aiheutuvat haitalliset seuraukset" määm ääritellään? varovaisuuden aste ja kohteet? varovaisuusperiaatteen "emansipatorinen lataus" ohjausperiaatteesta pääp äävelvollisuudeksi huolellisuusstardardit, selonottovelvollisuus jne. avoimessa tulkintatilanteessa yleinen pääp äätöksentekoa ohjaava periaate

5 VP:n sisält ltö ja menettelyt aineellinen ulottuvuus varovaisuus sisää äänrakennettuna ominaisuutena? velvoittavien suunnitelmien lisää ääminen, maankäyt ytön n tarveharkinta, vaihtoehtoisuusvaatimus, heikentymätt ttömyys, ekologinen kompensaatio epävarmuus vaikutuksista sääs äännösten tulkinnassa ellei vaikutuksia voi sulkea pois, toimintaa ei tule sallia? luonnonarvojen/vaikutusten merkittävyyskriteeri: rajaako arviointia liikaa? poikkeusedellytysten tiukkuus menettelyllinen ulottuvuus osallistumisen uudelleenmää äärittely erisuuntaisten käsitysten, k sitysten, intressien ja lähestymistapojen l tunnistaminen ja tunnustaminen painopiste alkuun miten vaikutukset määm ääritellään, mitkä vaikutukset huomioidaan, kuka vaikutukset määm äärittää?

6 Varovaisuusperiaatteen elementit ennakointi päätösten vaikutusten pitkäkestoisuus kestoisuus - ympärist ristövaikutusten epälineaarisuus vaikutusten monitahoinen arviointi; "vaikutuksen" määm äärittelyn eettinen ulottuvuus? kustannus-hy hyöty/suhteellisuus toimenpiteiden oikeasuhtaisuus - arvioinnin vaikeus ekologisen tilan turvaaminen turvamarginaalit: ympärist ristönkäytön n kokonaissuunnittelu tapauskohtaisen päätöksenteon tueksi ks. liito-oravan oravan suojelun suunnitelmallisuus vrt. Natura 2000 verkosto: suotuisa suojelutaso + poikkeukset itseisarvon legitimointi in dubio pro natura "kevyt itseisarvoisuus" luonnonarvojen tavallisuus vs. merkittävyys? todistustaakan kääk ääntäminen/poistaminen toimintaa suunnitteleva: varmistettava, ettei vahinkoja aiheudu ks. luontodirektiivin 6 artikla / EYTI:n Waddensee ratkaisu toiminnan toteuttaja: ankara vastuu, jos vahinko aiheutuu ks. ympärist ristövastuudirektiivin mukainen ympärist ristövahinkovastuu

7 Suunnittelu - esimerkki "Miksi liito-oravan oravan nykyiset suojelukeinot eivät t toimi tyydyttävästi? - - Suojelun keskittäminen tiukan sääs äädöksen perusteella yksittäisten isten lisää ääntymis- ja levähdyspaikkojen suojeluun yksi kerrallaan vie huomion tärkeimmt rkeimmältä eli populaation elinvoimaisuuden turvaamiselta. Yksittäisi isiä paikkoja on mahdollista suojella onnistuneesti vaikka populaatio samalla heikentyisi kohtalokkaasti. Vastaavasti populaation menestyminen ei välttv lttämättä edellytä jokaisen erillisen paikan suojelua, jos suojelutoimet kohdistetaan an järkevj rkevästi." Yhteiseloa liito-oravan oravan kanssa - Liito-oravan oravan suojelun ja kasvavan kaupunkiseudun maankäyt ytön n tarpeiden yhteensovittaminen (Suomen( ympärist ristö 20/2007)

8 Luontodirektiivin 6 artikla EYTI C-127/02, C Waddensee ratkaisu: hankkeet tai suunnitelmat edellyttävät t arviointia, "mikäli objektiivisten seikkojen perusteella ei ole poissuljettua, että ne vaikuttavat kyseiseen alueeseen merkittävästi " hanke voidaan hyväksy ksyä vain, jos se ei vaikuta haitallisesti alueen koskemattomuuteen ellei ole olemassa mitää ään n tieteelliseltä kannalta järkevj rkevää epäily ilyä tällaisten vaikutusten aiheutumatta jääj äämisestä "aktiivinen varovaisuusperiaate" - "varovaisuussää ääntö"? varovaisuus sisää äänrakennettu 6 artiklaan ennakointi, ekologinen turvamarginaali ja todistustaakan kääk äänteisyys mutta rajaako merkittävyyden vaatimus soveltamisalaa liikaa? kyse erityisen arvokkaista alueista BD:n turvaaminen vaatii myös s muiden kuin merkittävien luonnonarvojen turvaamista

9 Ympärist ristövastuudirektiivi ympärist ristövahinkojen kustannus- ja ennallistamisvastuu maaperä,, vesistöt t sekä suojellut lajit ja luontotyypit (lintu- ja luontodirektiivi) vain tietyt ammatilliset toiminnot pääsääntönä ankara vastuu, osin myös s tuottamusvastuu vain merkittävät t vahingot tavoitteena ympärist ristövastuun laajentaminen ankara vastuu luontovahingoista (sisält ltää ekosysteemipalvelut) tukee BD:n turvaamista ennallistamisvelvoite toisaalta merkittävyyskynnys korkea - rajaa vastuuta liikaa ei myösk skään n koske yksittäisi isiä toimijoita "periaatteelliset siirtymät" t"? (Suvantola,( tulossa?)

10 Varovaisuus vs. suhteellisuus tiedollinen epävarmuus ei saa estää suojelutoimen-piteiden toteuttamista tai haitallisista toimenpiteistä pidätt ttäytymistä varovaisuus maankäyt ytön n rajoitusperusteena? toisaalta näiden n toimenpiteiden oltava oikeassa suhteessa tavoiteltavaan pääp äämäärään n nähdenn suhteellisuus varovaisuusperiaatteen rajoitusperusteena? yksilön n oikeuksia ei tulisi rajoittaa enempää kuin biodiversiteetin turvaamiseksi on tarpeen (Kokko( 2003) suhteellisuusperiaatteen ytimenä biologisen monimuotoisuuden suojelun kannalta kielto asettaa omistajalle ankarampia rajoituksia kuin suojelutavoite edellyttää (Kuusiniemi 2001) lähtökohta selkeä,, mutta paradoksaalinen miten toimenpiteiden suhteellisuus (asianmukaisuus, välttv lttämättömyys, oikeasuhtaisuus) on arvioitavissa, jos tieto ja ymmärrys ympärist ristöön kohdistuvien vaikutusten luonteesta, niiden aiheutumisen todennäköisyydest isyydestä tai vakavuudesta on puutteellista tai epävarmaa?

11 Yksilölliset lliset oikeudet vs. yleinen etu? punninta erityisesti biologisen monimuotoisuuden turvaamisen näkökulmasta kulmasta vaikeaa yleisyys (prosessit) vs. tapauskohtaisuus (alue) suhteellisuusperiaate kytkeytyy usein tapauskohtaisuuteen ja yksil ilöllisten llisten oikeuksien turvaamiseen onko käyttk yttöoikeuden rajoitus oikeassa suhteessa toimenpiteestä yleiselle edulle koituvaan hyötyyn nähden n BD:n turvaaminen ja varovaisuusperiaate sen sijaan edellyttävät kokonaisuuksien hallintaa, yleistä suunnittelujärjestelm rjestelmää sekä toimenpiteiden estämist mistä epävarmuudessa biodiversiteettiä ei voi suojella tapauskohtaisesti, vaan vaatimuksena on ekologisten prosessien turvaaminen varovaisuusperiaate ja ekologiset turvamarginaalit ristiriitaisuus ja yhteismitattomuus varovaisuuden ja suhteellisuuden punninta 'samalla asteikolla' vaikeaav

12 Ekologinen suhteellisuusperiaate yksittäisen isen yksikön n merkitys luonnon vuorovaikutussuhteissa määm ääräytyy sen suhteista ympärill rillä oleviin yksiköihin ihin paikka ekologisten prosessien perusta, mutta yksittäinen inen paikka useimmiten merkityksetön n ("paikan paradoksi") ekologisten arvojen säilyminen s riippuu yhteisvaikutuksesta: mitä monissa paikoissa yhteensä tapahtuu yksittäiset iset paikat merkityksellisiä vain kokonaisuuden osana, mutta kokonaisuutta ei ole olemassa ilman yksittäisi isiä paikkoja läpäisevyys / tilannesidonnaisuus edellyttää maankäyt ytön n kokonaishallintaa

13 Suhteellisuus poikkeamisharkinnassa suojelusta poikkeamisen harkinta onko yksittäisen isen maankäytt yttöluvan epää ääminen oikeassa suhteessa suojelun tavoitteen kannalta SP yksilöllisten llisten oikeuksien turvaajana SP > VP vs. ellei poikkeuksella saavutettava hyöty ole oikeassa suhteessa suojelun tavoitteisiin nähden, n ei poikkeamista tule sallia SP suojelun kohteen oikeuksien turvaajana SP < VP

14 suhteellisuus kohde P varovaisuus vastuu suhteellisuus kohde P