Ympäristöperusoikeuden evoluutio kirjallisuuden ja KHO:n. Prof. Kai Kokko Syksy 2010 Tentit ja

Transkriptio

1 Ympäristöperusoikeuden evoluutio kirjallisuuden ja KHO:n vuosikirjaratkaisujen valossa Prof. Kai Kokko Syksy 2010 Tentit ja

2 Kysymykset 1) Miten PeL 20.1 :n ympäristövastuu kohdistuu? 2) Mitä tarkoittaa, että ympäristövastuu on julistuksenomainen? 3) Mitä yksilön toimia ympäristövastuu koskee? 4) Vaikuttavatko ympäristöperusoikeuden taustalla olevat arvot päätöksentekoon? 5) Mikä on PeL 20.2 :n perustuslaillisen toimeksiannon merkitys ja millaisiin tahoihin ulottuu sen tulkintavaikutus? 6) Milloin ympäristöperusoikeuden tulkintavaikutus voi aktualisoitua KHO:n päätöksissä? Lähde: Kokko, Kai, Ympäristöperusoikeuden evoluutio, Oikeus kansainvälisessä maailmassa, Edita 2008, s

3 Miten PeL20.1 :n ympäristövastuu kohdistuu? vastuu on kollektiivista kohdistuen sekä julkiseen valtaan että yksityisiin luonnollisiin henkilöihin ja oikeushenkilöihin. koskee kaikkia Suomen oikeuden soveltamisen koskee kaikkia Suomen oikeuden soveltamisen piirissä olevia yksityisiä luonnollisia henkilöitä ja oikeushenkilöitä.

4 Mitä tarkoittaa, että ympäristövastuu on julistuksenomainen? Vastuu toteutuu tavanomaisten lakien kautta. tällöin vastuu jakautuu julkisoikeudelliseen, siviilioikeudelliseen ja rikosoikeudelliseen vastuuseen. Normaali tulkintavaikutus perustuslakivaliokunnan kannanotot huomioon ottaen julistuksenomaisuus ei voi olla rajoittava tekijä kun tulkintaan lakeja PeL20.1 :n mukaista kollektiivista ympäristövastuusäännöstä tukevalla tavalla.

5 Mitä yksilön toimia ympäristövastuu koskee? Yksilön osuus vastuun toteuttamisessa nähdään aktiivisena tekemisenä että passiivisena pidättymisenä ympäristön vahingoittamisesta. Yksilö ympäristöön vaikuttavana toimijana on tässä yhteydessä ymmärrettävä esitöiden kanssa johdonmukaisesti yksityisenä luonnollisena henkilönä ja oikeushenkilönä.

6 Vaikuttavatko ympäristöperusoikeuden taustalla olevat arvot päätöksentekoon (a)? Kumpula: PeL20.1 :n konkretisoinnin ja koko ympäristöoikeudellisen ajattelun kannalta syvälle käypä merkitys saattaa olla säännöksen taustoittavalla periaatteellisella lähtökohdalla, jonka mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta perustuu luonnon itseisarvon ja tuleville sukupolville kuuluvien oikeuksien kunnioittamiseen. Ympäristöperusoikeuden valossa ei ole mahdotonta ajatella, että luonnon osilla (biologisella monimuotoisuudella) voi olla itseisarvoa, jonka kunnioittaminen voidaan ottaa osaksi ratkaisutoimintaa. Käytännössä tämä arvoperusta kuitenkin edellyttää erilaisia konkretisointimekanismeja lainsäädännössä. Ympäristöperusoikeudesta ilmenevien tulevien sukupolvien intressien huomioon ottamiselle ei ole periaatteellista estettä päätöksenteossa. Lainalaisuuden vaatimus kuitenkin edellyttää selkeiden tulevia sukupolvia koskevien tavoitteiden ja toimintaohjeiden asettamista tavallisissa laeissa.

7 Vaikuttavatko ympäristöperusoikeuden taustalla olevat arvot päätöksentekoon (b)? Ympäristöoikeus oikeudenalana on itsessään tavoitteellista. Sen tavallisista laeista ilmenevänä keskeisenä tavoitteena on ympäristönsuojelu, jota ympäristöperusoikeusmyönteinen tulkinta tukee. Tavoitteellisuus ei kuitenkaan merkitse yksipuolisesti yleisten ympäristöetujen suosimista muita yleisiä tai yksityisiä intressejä vastaan. Ympäristöoikeuden tehtävänä on suhteuttaa laissa asetetut suojelutavoitteet konkreettisissa tilanteissa ilmeneviin muihin ympäristöön liittyviin intresseihin. Näin ollen perusoikeusjärjestelmästä tulevat signaalit ovat vain osa niitä joustavan säännöksen tulkinnan oikeudellisia elementtejä, joiden perusteella lopullinen normipäätös tehdään. Perusoikeuksilla on tässä tulkinnassa toki hyvin vahva asema.

8 Mikä on PeL20.2 :n perustuslaillisen toimeksiannon merkitys? Perustuslaillinen toimeksianto normin antamisesta sisältää Kuusiniemen mukaan kaksi aktiivista ulottuvuutta, joista toinen edistää jokaisen oikeutta terveelliseen elinympäristöön toinen heidän vaikutusmahdollisuuksiaan. Hollo: vaikuttaminen merkitsee yhtäältä oikeutta saada tarpeellista tietoa ympäristöstä ja hankkeiden vaikutuksista, toisaalta mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon sekä vielä oikeutta saada tuomioistuimelta päätös siitä, onko oikeudet asianmukaisesti turvattu.

9 Millaisiin tahoihin ulottuu PeL20.2 :n Luonnolliset henkilöt tulkintavaikutus (a)? myös oikeushenkilölle vastaavalla tavalla kuin luonnolliselle henkilöt, ellei yksittäistapauksessa ilmene lähtökohdan kumoavia erityisiä syitä. Käytännössä tämä tarkoittaa vaikkapa asukas-tai ympäristöyhdistysten lähtökohtaista osallistumisja valitusoikeutta ympäristöä koskevissa hallintoasioissa.

10 Millaisiin tahoihin ulottuu PeL20.2 :n tulkintavaikutus (b)? KHO:n vuosikirjaratkaisujen analyysi: Vastuusäännös (PeL20.1 ) on myös PeL20.2 :n ohella ollut perusoikeusmyönteisen tulkinnan pohjana, kun luonnon-ja ympäristönsuojeluyhdistyksille on muutoksenhaussa annettu tavallisen lain menettelyllisten säännösten tulkinnan perusteella mahdollisuudet vaikuttaa ainakin jälkikäteisesti ympäristöä koskevaan viranomaisten päätöksentekoon.

11 Millaisiin tahoihin ulottuu PeL20.2 :n tulkintavaikutus (c)? KHO:n antamissa osallistumis-ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevissa ratkaisussa on nähtävissä evoluutio ympäristöperusoikeusmyönteisen kannan kehittymisessä ja vahvistumisessa, niinpä HLL 6.1 :n mukaisen asianosaiskäsitteen tulkinnassa päätöksen välittömänä vaikutuskohteena olevaa etua ei enää ymmärretä KHO:n oikeuskäytännössä vain yhdistyksen yksityisenä (esim. maanomistajan) intressinä tai sen jäsenten elinympäristöä turvaavana kollektiivisena etuna, vaan se rinnastetaan yhä selvemmin myös yhdistyksen tarkoituksensa mukaisesti ajamaan yleiseen luonnon-ja ympäristönsuojeluetuun. Näin ollen tietyt lain muotovaatimukset täyttävän yhdistyksen valitusoikeus voi perustua sen toiminnan tarkoituksen vastaiseen yleisen edun loukkaamiseen. Tämä ympäristöperusoikeusmyönteinen tulkinta tuo luonnollisesti yhdistyksille paitsi osallistumisoikeuksia myös vastuun toimia yleisen luonnon-ja ympäristönsuojeluedun ajamisessa asianmukaisesti ja harkitsevasti.

12 Milloin ympäristöperusoikeuden tulkintavaikutus voi aktualisoitua KHO:n päätöksissä (a)? Ympäristöoikeudellisen prosessin kohteena voivat olla sekä aineelliset että menettelylliset säännökset. Tyypillisesti ympäristöoikeudessa perusoikeusmyönteisen tulkinnan kohteena ovat ns. joustavat säännökset, jotka jättävät esimerkiksi ns. tavoite-tai punnintanormeina tilaa tapauskohtaiselle harkinnalle. Perusoikeusmyönteisen tulkinnan kohteena olevasta joustavasta säännöksestä voidaan tunnistaa perusoikeusmyönteiset normivaihtoehdot, ja poissulkeaperusoikeuden vastaiset ratkaisut.

13 Milloin ympäristöperusoikeuden tulkintavaikutus voi aktualisoitua KHO:n päätöksissä (b)? Koska perusoikeusmyönteisessä tulkinnassa on kyse tapauksen oikeudellisesta harkinnasta, tuomioistuimen on otettava sellaisen mahdollisuus viranpuolesta huomioon. Näin ollen periaatteessa myös ympäristöperusoikeusmyönteinen, esimerkiksi ympäristövastuuta korostava, joustavan normin tulkinta voi tulla esille tuomioistuinlähtöisesti tilanteessa, jossa tapaukseen sovellettava tavallisen lain säännös tai sovellettavat eri lakien säännökset sen mahdollistavat. Lisäksi prosessin asianosaiset voivat vedota ympäristöperusoikeusmyönteiseen tulkintaan.

14 Lopuksi Ympäristöperusoikeudella on ollut merkittävä evoluutio PeL20 :n esitöistä nykyaikaan eli 13 vuoden voimassa olo aikana. Evoluution vuoksi se ei merkittävästi poikkea muista perusoikeuksista: Sillä voi olla sekä suoraa vaikutusta (PeL106 ), normivaikutusta (PeL 107 ) että tulkintavaikutusta. Ympäristöperusoikeutta käytetään tavanomaisesti lakien tulkintaan yhdessä muiden perusoikeuksien, esim. omaisuuden suojan, kanssa.