Seinäjoen kasvu maakuntakeskukseksi

Transkriptio

1 Kun kaupunki saa maaseudun Seinäjoen kasvu maakuntakeskukseksi Kehto-foorumi Kaavoitusjohtaja Hilkka Jaakola

2 SJK IV 2007 HJ / ET

3 ÖSTERMYRA 208 VUOTTA

4

5 SJK IV 2007 HJ / ET

6 Törnävän sairaala ja Lääninsairaala 1900-luvun alku

7 SJK IV 2007 HJ / ET

8 Seinäjoki Ylistaro, Nurmo as ,48 km2 Kauppala as as. Maalaiskunta as as. Seinäjoki as. Seinäjoki as. 128,9 km2 Seinäjoki Peräseinäjoki as. 602,95 km2

9 KASVUN TAVOITTET Strategioissa kasvun kehän laajentaminen ja tiivistäminen - Maapoliittinen ohjelma - Asuntopoliittinen ohjelma - Kaavoitusohjelma - Kehittämishankkeet Keskustaajamassa eli seitsemän kilometrin säteellä keskustassa asukasta, tiivistäminen asukkaalla 20 vuoden aikana. Ylistaron taajamassa 2500 asukasta ja Peräseinäjoella 1500 asukasta sekä hyvä palvelurakenne, tiivistäminen ja monipuolistaminen. Kaupungin alueella asukkaista yli 90% asuu taajamissa. Keskustaajamassa tavoitteena on liikkuminen pyörällä ja joukkoliikenteellä. 9

10 Ydinkeskustan yleiskaavat Vuonna 2025 asukkaita on Seinäjoella Kasvua ohjelmakaudella on henkeä. Kasvusta ohjataan asukasta ydinkeskustaan. Ydinkeskustalla tarkoitetaan kaksi kilometrin sädettä keskustorilta. Kasvusta ohjataan keskustan läheisille pientaloalueille asukasta. Peräseinäjoen ja Ylistaron taajamiin toimivan infran ja tonttivarannon piiriin samoin kuin haja-asustusalueille toimivien kyläkeskusten äärelle ohjataan asukasta. 10

11 Jokivarsikylät kaavoitusohjelmaan 2010 Kyläkaavat käynnistetty tiivistyvällä lähialueella nykyisten yleiskaavojen ulkopuolella Erityishaasteena suurmaatalouden sovittaminen muihin toimintoihin ja arvokkaan peltomaan varjelu Kyläalueita tiivistämällä merkittävästi uusia rakennuspaikkoja Vaikeutena tiedottaminen suunnittelusta: Rakennus- ja toimenpidekielto!

12 Seinäjoki Peltoa 294 km 2 (20%) Kaupungin om:ssa 3 km 2 Yleiskaavoitettuja alueita 319 km 2 (22%) Peltoa 75 km 2 (5%) Kaupungin om:ssa 2,5 km 2 Asemakaavoitettuja alueita 54 km 2 (3,5%)

13 Seinäjoki Maapinta-ala km² Vesistöjä 38 km² Metsää 989 km 2 (67%) Kaupungin om:ssa 67 km 2 Yleiskaavoitettuja alueita 319 km 2 (22%) Metsää 135 km 2 (42%/13%) Kaupungin om:ssa 42 km 2 Asemakaavoitettuja alueita 54 km 2 (3,5%) Metsää 6,3 km 2 (11%/0,6%) Kaupungin om:ssa 4,7 km 2

14 Maaseudun kaavoituskäytäntöjen kehittämishanke Elinvoimaiset kylät ja elinvoimainen kotieläintalous luovat elinvoimaisen maaseudun Hankkeen tarpeellisuus Säädösten ja käytäntöjen tiukka noudattaminen > jokirantaan ja kyliin ei saa rakentaa ilman asemakaavaa > omakotirakentajat hakeutuvat haja-asutusalueille > asumisen lisääntyminen tilojen välittömässä läheisyydessä saattaa estää kotieläintilojen laajentamisen ja uusien perustamisen. Tavoite Maatalouden toimintaedellytykset turvataan maatalous määräävään asemaan maaseudun aluesuunnittelussa. Etsitään asumiselle vaihtoehtoisia paikkoja sieltä, missä maatalous ei joudu perääntymään asumisen tieltä uudet omakotitalot kehittyviin kyliin. Kehitetään vaihtoehtoja rakentaminen maaseudulla maaseudun ehdoilla.

15 Sisältö Haetaan ratkaisua niihin maankäyttö- ja rakennuslain ja kaavoituskäytäntöjen ongelmiin, jotka vaikeuttavat maaseudun kehittämistä. Turvataan aluesuunnittelussa maatalouden yhdenvertainen asema muun maankäytön kanssa. Kehitetään vaihtoehtoisia malleja rakentamisen ohjaamiselle maaseutuympäristössä. Kehitetään maaseutuelämän hyvinvointia. Maatalouden uusi tekniikka Lait, asetukset ja lupakäytäntö asettaa asumisen viihtyvyydelle vaatimuksia. Kotieläintalouden hajuhaitta on usein määräävä tekijä sijoitettaessa uusia kotieläinrakennuksia tai niitä laajennettaessa. Riittävä etäisyys häiriintyvään kohteeseen on nykyisin lähes ainoa keino poistaa hajuhaitta naapurustosta. Hajuhaitta on keskeinen muuttuva tekijä hankkeessamme Maaseudun kaavoituskäytäntöjen kehittäminen. Uuden tekniikan toivotaan tuovan tähän ratkaisun. Ellei ole hajuhaittoja, ei ole myöskään etäisyysvaatimuksia. Mukana MMM, YM, EPO ELY, EP:n liitto, MTK E-Pohjanmaa, A-Tuottajat Oy, Osuuskunta Maitosuomi, Maatalousyrittäjät, Ilmajoki, Lapua ja Seinäjoki

16 Kasvusta johtuen Ikäjakauma kaupungissa on tulevaisuudessakin suhteellisen tasapainoinen Seinäjoelle muuttavista vain 3 % ja lähtijöistä 2 % on yli 64 vuotiaita, mutta silti ikääntyneiden määrä kasvaa 2-3 kertaiseksi 15 vuodessa, sitten tasaantuu Kasvusta johtuen rakennetaan paljon, joten uuden ja esteettömän ja toivottavasti laadukkaamman ja paremmin asiakaslähtöisesti suunnitellun rakennuskannan määrä kasvaa suhteellisen nopeasti eli tilanne on siis helpompi kuin taantuvissa kunnissa. Vanhassa asuntokannassa on silti mm. 300 hissitöntä rappukäytävää koska kaupunki rakennettiin pääsääntöisesti kolmikerroksiseksi luvuilla

17 Lapsiperheet asuvat taajaman laitamilla kaupungin laajentuvilla alueilla ja ympäröivissä kylissä pientaloissa Väestön jakautuminen

18 Keskustassa asuu vanhempaa väkeä kerrostaloissa ja hyvin paljon yhden hengen ruokakuntia Väestön jakautuminen

19

20

21 Keskustan kehittäminen (MAPO JA ASPO) Osayleiskaava Seinäjoen keskustan kaupunkimaisuutta vahvistetaan TAVOITTEET Keskustan osayleiskaava-alue on jäsennelty neljään päävyöhykkeeseen. Vyöhykkeiden kehittämisvisiot antavat suuntaa kehittämistyölle, ne korostavat alueiden keskeisiä ominaispiirteitä, vahvuuksia ja potentiaaleja. 1. KESKUSTA ASEMA-ALUE Värikäs & älykäs 24h -kaupunki Urbaani-intensiivinen alue, jossa toiminnot sekoittuvat sekä kaupunkiympäristön laatu ja kaupunkielämän aktiivisuus ovat korkeinta 2. UPPA Kestävästi urbaanimpi Uppa 3. ITIKKA FRAMI JOKIRANTA Inspiroiva & innostava maisemakaupunki 4. JOUPIN KAUPALLINEN Markkinahumua, viihdettä & elämäntyylejä Tavoiteaikataulu: Keskustan osayleiskaava,

22 SEINÄJOEN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU JA KAAVOITUS X 2008 HJ / ET ITIKANMÄEN KAAVAMUUTOS

23 SEINÄJOEN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU JA KAAVOITUS X 2008 HJ / ET

24 SJK IV 2007 HJ / ET FARMARI 2006

25

26 VAUHTIAJOT-RACE AND ROCK

27

28

29

30

31 Kaavoitusohjelma / kaavoituskatsaus HJ / ET

32 Keskustan kehittäminen Keskustan asemakaavat ASEMA-ALUE Smart Station Seinäjoen asema-aluetta kehitetään yhteistyössä TEKESin ja muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on: - Kaupunkirakenteen tiivistäminen - Kaupunkina kehittyminen - Osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen - Osaamisintensiivinen elinkeinopolitiikka - Kansallinen ja kansainvälinen profiloituminen - Kestävä kehitys - Liikenne ja logistiikka - Matkailu- ja tapahtumakaupunkina kehittyminen Tavoiteaikataulu: Hanke käynnistyy syksyllä 2013

33 Keskustan kehittäminen Keskustan asemakaavat 1. Keskustorin ympäristö, korttelit 21, 23, 24, ja Kauppatorin ympäristö, korttelit 32 ja Patruunan liikekortteli, kortteli 34 Ydinkeskustan kaavahankkeiden tavoitteet: Kaupunkikuvallisen ulkoasun eheyttäminen Kaupunkirakenteen tiivistäminen Rakentamistehokkuuden lisääminen Maanalaisen pysäköinnin järjestäminen ja ajoyhteyksien mahdollistaminen olemassa oleviin pysäköintilaitoksiin Keskustoriaukion kehittäminen Kävelypainotteisuus Liikerakentaminen ja keskusta-asuminen Tavoiteaikataulu:

34 1. Keskustorin ympäristö korttelit 24 ja 25 Liiketilaa kem2 Asuntoja kem2 Autopaikkatarve 263 ap Pysäköintilaitos maanalle 398 ap

35 3. Patruunan liikekortteli kortteli 34 Liiketilaa kem2 Asuntoja kem2 Autopaikkoja 555 ap, pääosin maanalle (as: ap / 80 kem2, liiketila ap / 50 kem2

36 Kaavoitusohjelma / kaavoituskatsaus HJ / ET

37

38 TERVETULOA!