Vaasa Nopean kaupungistumisen haasteet: Seinäjoki KAAVOITUSJOHTAJA MARTTI NORJA

Transkriptio

1 Vaasa Nopean kaupungistumisen haasteet: Seinäjoki KAAVOITUSJOHTAJA MARTTI NORJA

2 Seinäjoki Seinäjoki 2005 ja 2009 kuntaliitosten jälkeen: Pinta-ala kasvoi yli kymmenkertaiseksi ja on nyt 1469 km2 Asukkaita tällä hetkellä ja väkiluku kasvaa kaupungissa lähes asukkaalla vuodessa ja maaseudulla hiukan vähenee eli kasvu on noin 1,4-1,5 % vuodessa, pari viime vuotta 1,1% Kun kaupunki perustettiin 1960 väkiluku oli hieman yli asukasta, asukkaan raja saavutettiin luvun lopulla

3 Aalto- keskus

4 Suuri markkina-alue Seinäjoen kasvun taustalla myös vahva ympäröivä markkina-alue- kuudenneksi suurin markkina-alue Markkina-alue ei kuitenkaan kasva koska Seinäjoen kasvu ei heijastu maakunnan laidoille Seinäjoen keskusta palvelee koko maakuntaa

5 7 km keskustasta asukasta 21 km säteellä yhteensä asukasta (joista 9500 Ilmajoella ja 3500 Lapualla) 42 km säteellä asuu asukasta Talousalueella noin asukasta Ylistaron taajamassa 2500 asukasta ja Peräseinäjoella 1500 asukasta, maaseudulla 2500 asukasta Kaupungin alueella asukkaista yli 90% asuu taajamissa

6 Asuntotuotanto kunnittain 2012 yli asukkaan kunnat Seinäjoki Rovaniemi Oulu Espoo Jyväsk ylä Tampere Helsinki Kuopio Vaasa Turku Lohja Vantaa Joensuu Hyvinkää Nurmijärvi Kokkola Lahti L appeenranta Porvoo Mik keli Kotka Pori Kouvola Salo H ämeenlinna 1,9 3,7 3,5 7,7 7,5 6,9 6,7 6,7 6,5 6,1 5,8 5,8 5,5 5,4 4,9 4,7 4,6 4,6 4, ,8 8, ,7 Koko maa 5, Valmistuneet asunnot/1 000 asuk asta Vuoden 2013 alueraja L ähde: Tilastok esk us/rak entaminen, SeutuNet

7 Vuonna 2030 asukkaita on taajamassa , Seinäjoen kaupunki on kompakti, tulevaisuuden kauimmaiset asuinalueet ovat vain noin 7 km keskustasta Asutus tiivistyy erityisesti keskustaalueilla voimakkaasti Vuosittain tuotetaan 600 uutta asuntoa, joista 60 % kerrostaloissa, 20 % omakotitaloissa ja 20 % rivitaloissa, näistä kerrostalojen osuus kasvaa

8 Väestön jakautuminen Lapsiperheet asuvat taajaman laitamilla kaupungin laajentuvilla alueilla ja ympäröivissä kylissä pientaloissa

9 Väestön jakautuminen Keskustassa asuu vanhempaa väkeä kerrostaloissa ja hyvin paljon yhden hengen ruokakuntia

10 Väestövyöhykkeet Keskustassa asuu pääasiassa ikäihmisiä ja toisaalta taas nuoria joita keskustan palvelut houkuttelevat. Väkiluku on jo noussut huomattavasti 1980-luvun aallonpohjasta Uusilla omakotialueilla 3-7 km päässä keskustasta asuvat lapsiperheet. Kaupunki tarjoaa kaikille mahdollisuuden rakentaa noin euron hintaiselle noin m2 tontille Vanhoilla omakotialueilla asuu keskustan ja uusien omakotialueiden välisellä vyöhykkeellä asuu myös paljon vanhenevaa väestöä. Näiden alueiden vetovoiman kasvattaminen olisi tärkeää. Ongelmana on rapistuva rakennuskanta, luvulla rakennetut öljylämmitteiset omakotitalot. Väkiluku vähenee näillä alueilla

11 Seinäjoen asema 1800-luvun lopussa

12 Seinäjoen historiaa Seinäjoen taajama sai alkunsa kun Abraham Falander ( myöhemmin Wasastjärna) perusti Östermyran alunperin ruukin ja myöhemmin ruutitehtaan 1798 nykyisen kaupungin eteläosaan Törnävälle Seinäjoesta tuli rautateiden myötä tärkeä risteysasema. Asema perustettiin nykyiseen kaupungin keskustaan muutaman kilometrin päähän ruutitehtaasta Seinäjoki itsenäinen kunta 1868 ja kauppala 1931

13 Seinäjoki oli Litorina- meren rannalla 2000 e.kr.

14 Kaupungin keskustaa ja lakeusmaisemaa

15

16 Seinäjoen erityishaasteena on kaupungin keskustan kehittäminen Keskusta on rakennettu pääasiassa 1960-luvulla alle asukkaan kaupungin keskustaksi eikä pysty enää palvelemaan kasvanutta kaupunkia ja maakuntaa. Keskustassa autot ja asfaltti hallitsee maisemaa. Pienimittakaavaisuus ja mataluus ei luo hyvää ympäristöä Rakennukset alkavat olla elinkaarensa lopussa ja vaativat joko saneerausta tai purkamista, kaupungin tahto on tehostaa rakentamista mahdollistamaan korkealuokkainen kävelypainotteinen ympäristö, asukkaiden määrän nostaminen ja elävä keskusta Kävelypainotteisuus mahdollistuu vain maanalaisella pysäköinnillä

17

18 Seinäjoen keskusta tulevaisuudessa Asukkaita lisää keskustaan ja sen tuntumaan eli väkiluku melkein kaksinkertaistuu Kerroskorkeudet vaihtelevat kortteleiden sisälläkin kahdesta yhdeksään kerrokseen, poikkeustapauksessa enemmänkin Alimpiin kerroksiin liiketiloja, ylempiin asumista; viihtyisä katuympäristö; autot maan alle Kadut, aukiot ja puistot muodostavat uusia yhteyksiä

19

20

21 Tehokkuus / Pysäköinti Maanpäällinen pysäköinti e = 0,6 0,9 Rakenteellinen pysäköinti e = 1,7 2,0 Maanalainen pysäköinti noin e = 2,0-4,5

22 Autopaikan hinta Maanpäällinen pysäköinti n e / ap Rakenteellinen pysäköinti n e / ap Maanalainen pysäköinti e / ap, keskimäärin e?

23 Autopaikan hinta / k-m2 Keskustorin laitokseen sijoitettu autopaikka lisää rakennuskustannuksia noin 700 e / k-m2 Pihakannen (+ 1 rivi talon alla) alla oleva autopaikka lisää rakennuskustannuksia 400 e / k-m2 Rakenteellinen / pysäköintitalo lisää rakennuskustannuksia noin 185 e / k-m2 Maanpäällinen autopaikka lisää rakennuskustannuksia noin 50 e / k-m2

24 Rakennuskustannukset: rakennus ja autopaikka Rakennuskustannukset nousevat mm. palomääräysten ja rakentamisen vaativuuden lisääntyessä mentäessä yli 8 ( 9 ) kerroksen 20 30% Jos Keskustassa rakentaminen maksaa 2500 e / k-m2 lisäys on noin 500 e / k-m2 Rakentamisen hinta keskustassa: 2500 e / k-m e / k-m2= 3200 e / k-m2 eli myytävää neliötä kohti noin 4000 e, rakennettaessa yli kahdeksankerroksisia 5000 e?

25 Rakennuskustannukset kokonaisuudessaan Kun summiin lisätään tonttimaan hinta ja maankäyttömaksut 400 e / k-m2 on rakentamisen hinta keskustassa: 2500 e / k-m e /k-m e / k-m2= 3600 e / k-m2 eli myytävää neliötä kohti noin 4600 e, rakennettaessa yli kahdeksankerroksisia 5700 e Lisäksi purku yms. kustannukset sekä rakennusyhtiön voitot ja riskit Vertailun vuoksi rakentaminen hieman kauempana keskustasta, maanpäällisellä pysäköinnillä maksaa 2000 e /k-m e / k-m2 + tontti 250 e /k-m2 = 2300 e / k-m2 eli myytävää neliötä kohti 2900 e Keskustorin ympäristössä myyntihinta kohoaa yli 5000 e / neliö Ollaanko jo kipurajoilla?

26 16 kerroksinen Seinäjoelle? 16 kerroksisessa on noin kolme kertaa enemmän k-m2 kuin 8 kerroksisessa - rakennusliike joutuu myymään tällaista noin kolme vuotta Asemalla voidaan taloon liittää useita toimintoja (asuminen, hotelli ja palvelut) jolloin myyntiaika olisi vain vuoden Asemalla voidaan pysäköinti järjestää pysäköintitaloon ja helpottaa paikotusnormia jolloin rakennuskustannukset olisivat samaa luokkaa kuin keskustassa rakennettaessa 8 kerroksisia tai vähemmän.

27 Rakennuskannan uudistaminen Keskustassa Rakennuskannan uudistaminen purkamalla vanhat rakennukset on mahdollista vain nostamalla tehokkuus noin 2,5-3 kertaiseksi koska vanha rakennus on vain purkukustannus Rakennuskannan uudistaminen tarjoaa mahdollisuuden viihtyisiin pihoihin sillä autot voidaan sijoittaa joko maan alle tai laitoksiin: ympäristön laatu kohenee Pysäköintipaikkavelvoitteen suuruus on pohdittava uudelleen, verrokkikaupungeissa velvoitetta on helpotettu huomattavasti

28 Kaavoitusperiaatteita Keskustassa Tehokkuuden nosto edellyttää korkeampia rakennuksia. Rakennukset pyritään kuitenkin sijoittamaan niin että kadut, aukiot ja puistot ovat valoisia eivätkä rakennukset varjosta niitä Korkeimmat rakennukset pyritään sijoittamaan kortteleiden keskelle ja kadun varressa pyritään 5 krs korkeaan räystäslinjaan jolloin kadut säilyttävät miellyttävän mittakaavan. Korkeammat rakennukset nousevat jalustan päältä tai ne muuten istutetaan näkymiin Kerrosten lukumäärä on vaihteleva ja vapaa. Palomääräykset kuitenkin käytännössä ohjaavat rakennukset max 8-9 kerroksisiksi (16 krs, 24 krs)

29 Kaupalliset palvelut Keskustassa Toimijoille kaupallisen tilan rakentaminen on huonommin kannattavaa kuin asuntojen rakentaminen. Toisaalta asukkaat kaipaavat palveluita ja kaupunki elävää kaupunkitilaa. Kaavoissa vaaditaan vähintään 30 % 1 krs. alasta liiketilaa ja palveluita Keskusta tullee olemaan kaupallisilta palveluiltaan yhä enemmän viihtymiskeskus. Sinne sijoittuu suhteellisesti yhä enemmän kahviloita, ravintoloita ja pienimuotoista erikoiskauppaa jotka houkuttelevat luokseen. Tilaa vievä kauppa ei pysty sijoittumaan tulevaisuudessa Keskustan alueelle koska liiketila on liian kallista Kaupalliset palvelut edellyttävät toimivaa pysäköintiä

30 Miten Keskustan asukasjakaumaa voitaisiin monipuolistaa? Pyrittävä tarjoamaan myös asuntoja joihin lapsiperheet voisivat muuttaa ja houkuttelisivat asumaan Keskustan katuympäristö on muokattava lapsiystävälliseksi ja esteettömäksi houkuttelemaan ja viihtymään. Esteetön ja korkealuokkainen, helposti havainnoitava ympäristö palvelee kaikkia asukkaita, myös erityisryhmiä, kuten vanhenevaa väestöä, kehitysvammaisia ja lapsiperheitä Lapset ja nuoret huomioitava suunnittelussa mm. Keskustorilla! Hyvä suunnittelu edistää myös keskustn taloudellista menestystä!

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46 21

47

48 Aseman arkkitehtikilpailu Europan 13 Euroopan laajuinen alle 40 vuotiaille arkkitehdeille suunnattu kilpailu Euroopassa 49 kohdetta, Suomessa 3 (Jyväskylä, Espoo, Seinäjoki) Seinäjoella 18 palautettua työtä Kilpailun julistus oli Seinäjoella voittajia olivat Jonna Heikkinen and Tapio Kangasaho

49

50 Aseman alue Asema-alue koostuu kolmesta erillisestä kokonaisuudesta: 1. Pohjan puoli johon sijoittuu pääsääntöisesti asumista. Kevyen liikenteen yhteys kaupunkiin alikulun kautta 2. Ratojen välinen alue eli veturitallien alue johon sijoittuu mm. kulttuuri ja viihtymispalveluita. Alueelta kevyen liikenteen yhteys asemalle alikulun kautta 3. Aseman alue johon pyritään muodostamaan mahdollisimman monipuolisia toimintoja, kaupallisia palveluita, asumista ja työpaikkoja sekä ja mm. pysäköintitaloja. Asema itsessään tarvitsee vain 150 m2 tilaa

51 Aseman tilanne Arkkitehtikilpailun jälkeen VR ja liikennevirasto ovat aktivoituneet Liikennevirasto suunnittelee Seinäjoen ratapihan uudelleen ja selvittää sen laajuuden jotta mm. suunnitellun alikulkutunnelin pituus selviää Kaupunki on yhdessä VR:n ja liikenneviraston kanssa tilaamassa alueen yleissuunnitelmaa. Aseman toimintojen lisäksi alueelle tulee runsaasti erilaisia palveluja ja asumista. Asema liittyy kiinteästi Seinäjoen keskustaan. Itse asema on tulevaisuudessa vain noin 150m2 suuruinen

52

53